Ilomantsin kunta Maa-aineslupapäätös Tekninen ja ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Ilomantsin kunta Maa-aineslupapäätös Tekninen ja ympäristölautakunta Farmi Salliset Ay:n maa-aineslupahakemus Ilomantsin kunnan Mekrijärven kylään, tilalle Huohvanala 6:31 Luvanhakija: Farmi Salliset Ay, Mekrijärventie 21, Ilomantsi. Maanomistaja: Sallinen Hannu-Pekka ja Sallinen Juha-Matti. Asian vireille tulo: Hakemus on tullut vireille Hakemusta on muutettu jätetyllä muutoshakemuksella ja tarkennetulla ottoaluerajauksella. Yleistä: Suunnitelma muutoksineen koskee Ilomantsin kunnan Mekrijärven kylässä, noin 12 km etäisyydellä Ilomantsin keskustasta pohjoiseen, sijaitsevalla Huohvanala ( ) nimisellä tilalla tapahtuvaksi suunniteltua maa-ainesten ottamistoimintaa. Ottamisalueen kokonaispinta-ala on noin 1,8 ha ja tämän suunnitelman mukaan maa-ainesta alueelta otettaisiin m 3 ktr. Saatavat maaainekset ovat hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Luvanhakija harjoittaa maataloutta suunnitellun ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ja ottamisalueen lounaspuolella sijaitsee tuotantorakennus/navetta, konehalli ja muita maatilan rakennuksia. Suunnitellulta ottamisalueelta on otettu maaaineksia kotitarvekäyttöön ilmoitusmenettelyn avulla. Farmi Salliset Ay tarvitsee maatalouden harjoittamista varten tilan läheisyyteen rehuvaraston sekä tornisiilon, jotka on tarkoitus rakentaa nyt suunnitellulle ottamisalueelle. Alueelta siis otettaisiin maa-ainesta maatilan piha-alueille ja rakenteisiin sekä osa maa-aineksesta on tarkoitus myydä. Maa-aineksen otolla tornisiilolle ja rehuvarastolle saataisiin sopiva rakennuspaikka ja rakennuksen alta ja ympäriltä saataisiin maa-aines hyödynnettyä. Ottamisalueelle rakennettava tornisiilo on noin 8 metriä korkea, jolloin maa-aineksen oton ansiosta siilo pystytään sijoittamaan vallitsevaa ympäristöä alemmaksi, tällöin tornisiilo ja rehuvarasto näkyvät vähemmän Mekrijärventielle päin ja maisemavaikutukset ovat pieniä. Suunnitelmissa kuvattu alueen nykytila: Suunnittelukohde sijoittuu luode-kaakko suuntaiseen, polveilevaan harjumuodostelmaan, joka sijaitsee Koitajoen ja Mekrijärven välisessä maastossa. Suunnittelukohteen maanpinnanmuotojen korkeus vaihtelee noin metriin. Suunniteltu ottamisalue sijoittuu osin alueelle, josta on otettu maa-aineksia ilmoitusmenettelyn avulla kotitarvekäyttöön. Ottamisalueen rajauksenmukainen alue on eteläiseltä osaltaan jo aukeaa aluetta. Jo olemassa olevan ottamisalueen reunoilla kasvaa nuoria lehtipuita ja joissain kohdissa maa-ainesluiskissa kasvaa mm. maitohorsmaa, siankärsämöitä ja villivadelmaa. Ottamisalueen lounaspuolella sijaitsee luvanhakijan tuotantorakennus (navetta), jossa kasvatetaan lihakarjaa. Luodepuolella aluetta on viljelyskäytössä olevaa peltoa. Ottamisalueen pohjois-, koillis-, itä- ja eteläpuolella on normaalia metsätalousmaata.

2 Ottamisalueen länsipuolella on pitkulainen suppa, jonka pohjalla sijaitsee hakijan asennuttama pohjavesiputki. Supan pohjalla ja rinteissä ei kasva puustoa. Supan kasvillisuus koostuu normaaleista ruohovartisista kasveista kuten maitohorsmista ja nokkosista. Suunnitellun ottamisalueen koillisella puolella kulkee Taitajan taival vaellusreitti alueesta yli 300 metrin päässä ja samalla suunnalla noin 350 metrin päässä on myös Koitajoki. Suunnitellun ottamisalueen toiminnalla ei ole vaikutusta Taitajan taival polun kuljettavuuteen, koska polku sijaitsee hyvin kaukana alueesta Koitajoen rannalla, harjun toisella puolen. Lähin rakennus sijaitsee alueesta lännen suunnassa noin 90 metrin päässä ottamisalueen reunasta, tämä rakennus ei kuitenkaan ole enää asuinkäytössä. Lähin asuinkäytössä sijaitseva rakennus sijaitsee reilun 90 metrin päässä ottamisalueen reunasta etelän suunnassa. Ottamisalueella ei hakijan tiedossa ole metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristökohteita eikä suojeltavia eläin- tai kasvilajeja. Kaavoitus: Alueella ei ole yleis- tai detaljikaavaa. Alueella on Pohjois-Karjalan maakuntakaava, jonka 2. vaiheen ympäristöministeriö on vahvistanut Maakuntakaavan 3. vaiheen YM on hyväksynyt Maakuntakaavan 2. vaiheen kartassa alue sijaitsee ge-1 -alueen eli arvokkaan harjutai moreenialueen reunalla. ge-1 merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Suunnittelumääräyksenä maakuntakaavassa mainitaan, että alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Maakuntakaavan 3. vaiheen kartassa alueella on merkintä ma/mm, joka tarkoittaa maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeää aluetta. Teemakartan kohdeluettelossa kyseinen ma/mm -alue on nimetty Mekrijärven kylämaisemaksi. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja maisema-arvot sekä turvattava ja edistettävä niiden säilymistä. Pohjavedet: Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Mekrijärven pohjavesialueella ( , II -luokan pohjavesialue). Suunnitellun ottamisalueen länsireunalla, supan pohjalla sijaitsee pohjavesiputki, josta mitattiin maastomittauksien yhteydessä pohjavedenpinnan taso. Pohjavedenpinnan taso oli korkeudessa N ,76 m. Alueella sijaitsevan pohjavesiputken sekä maastokartan tarkastelun perusteella on arvioitu pohjaveden ylimmäksi korkeudeksi suunnitellulla ottamisalueella N60+146,0 m. Suunnitellun alimman ottamistason N ja

3 pohjaveden väliin jää 4 metrin paksuinen suojakerros. Maastokarttojen tarkastelun perusteella arvioimme, että pohjavedet virtaavat suunnitellulla ottamisalueella lounaan suuntaan. Alueella ei hakijan käsityksen mukaan ole pienvesiselvityksen kohteita. Toiminnalla ei ole vaikutusta alueen pintavesiin, koska sadanta- ja sulamisvedet imeytyvät nyky-/ lopputilanteessa suoraan maaperään. Hakijan näkemyksestä hankkeen vaikutuksista ympäristöön: Alue on tällä hetkellä normaalissa metsätalouskäytössä olevaa kuivaa kangasta. Rajatulla ottamisalueella ei myöskään voi katsoa olevan mainittavaa merkitystä virkistyskohteena eikä se ole moninaiskäyttöarvoltaan tärkeä. Poltto- ja voiteluaineiden lisäksi ottamisalueella ei käsitellä eikä synny haitta-aineita. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan siten, että päästöjä maaperään ei tapahdu. Alueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita pidempiaikaisesti, vain silloin kun alueella on ottamistoimintaa. Alueella ei suoriteta koneiden huoltoja eikä pesuja. Toiminnan ei näin ollen katsota aiheuttavan maaperän pilaantumista. Toiminnassa ei synny jätevesiä eikä aiheudu haitta-aine tai ravinnepitoisia päästöjä vesistöön, myös massojen pölynsidonnassa käytettävä vesi sitoutuu kokonaisuudessaan materiaaleihin. Alueen sade- ja sulamisvedet suotuvat pohjan maaperään. Toiminta ei aiheuta lisäystä alapuolisissa ojissa virtaaviin vesimääriin, suotumisen ansiosta alueelta ei tule veteen kiintoainekuormitusta. Alueella muodostuvan pohjaveden määrään ei toiminnalla ole merkittävää vaikutusta. Pohjavedenpinnan korkeusasemaa tarkkaillaan alueen länsiosaan asennetusta pohjavesiputkesta. Alueen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Toiminnan vaikutukset ilmaan ilmenevät lähinnä pölypäästöinä, mikä muodostuu hienojakoisista mineraaleista, jotka eivät sisällä haitta-aineita tai ravinteita. Pääsääntöisesti pöly syntyy seulonnasta, murskauksesta, maa-ainesten käsittelystä ja liikennöinnistä ottamisalueella. Toiminta aiheuttaa myös jonkin verran melua, jota syntyy em. toimista. Seulonnasta ja murskauksesta aiheutuvan pölyn ja melun leviämistä ympäristöön rajoitetaan merkittävästi kun seula ja murskausasema sijoitetaan alueen pohjatasolle, jolloin seula ja murskausasema jäävät maa-ainesluiskien, varastointikasojen sekä läjitettyjen pintamaakasojen suojaan. Myös alueen ympärillä kasvavat metsät vähentävät pölyn ja melun leviämistä lähiympäristöön. Maa-aineksen ottaminen ei aiheuta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Maanpinnan muodot muuttuvat suunnitellulla ottamisalueella toiminnan vuoksi. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä, sillä ottamisalueella ja sen lähiympäristössä elävälle lajistolle soveliaita vastaavia elinympäristöjä on lähialueella. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Mekrijärven maakunnallisesti tärkeällä kylämaisema-alueella. Ottamisalueen toiminta ei aiheuta suurta muutosta kauko- tai lähimaisemaan, koska suunniteltu ottamisalue sijaitsee itse ottamisaluetta korkeamman harjun lounaspuolella sekä myös muilta sivuiltaan ottamisalueen pohja

4 on vallitsevaa ympäristöä alempana. Ottamisalueen luode-, pohjois-, koillis- ja itäpuolella kasvaa runsaasti puustoa, jotka toimivat näkösuojana näihin ilmansuuntiin. Maisemallisesti arinta aluetta on Mekrijärventien osa, ottamisalueesta lounaan suuntaan. Ottamisalueen luiskan yläreuna saattaa näkyä osittain tielle Farmi Salliset Ay:n maatilan luodepuolelta, katsottaessa tieltä idän/koillisen suuntaan. Ottamisalueen ja tien välissä sijaitseva maatila ja sen useat rakennukset sekä rakennelmat peittävät alueen näkyvyyden muutoin Mekrijärventielle päin. Yhteenvetona voitaneen todeta, että suunnitelmassa esitetty toiminta ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä esitettyjen rajoitusten kanssa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Pintamaita arvioidaan syntyvän m³, kantoja ja hakkuutähteitä 150 m³. Kaivannaisjätteet käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, maisemointiin ja jälkihoitoon. Pintamaat, hyötykäyttöön kelpaamattomat maa-ainekset ja mahdolliset kannot sijoitetaan toiminnan ajaksi alueen reunoille ottamistoiminnan etenemisen mukaan, kaivannaisjätealueen pinta-ala on yhteensä noin 0,18 ha. Hakijan suunnitelma jälkihoitotoimenpiteiksi: Jälkihoidon avulla pyritään ottamisalue liittämään mahdollisimman luontevasti ympäristöönsä. Pohja muotoillaan alimmilleen korkoon Alueen maisemointi suoritetaan ottotoiminnan etenemisen mukaan, sikäli kun lopullinen pohjataso saavutetaan ja toiminnasta vapautuva tila antaa siihen mahdollisuuksia. Ottamisaluetta käytetään toiminnan etenemisen mukaan ja toiminnan päätyttyä tornisiilon ja rehuvaraston rakentamis-/sijoitusalueena, jonka vuoksi reunoille läjitetyt pintamaat ja muut alueelta saatavat hyötykäyttöön kelpaamattomat kivi- ja maa-ainekset levitetään maisemoinnin aikana niille osin ottamisalueen pohjatasoa ja maa-ainesluiskia, joihin alueelle rakennettavat rakennukset eivät sijoitu. Näin toimimalla saadaan alueen pohjatasolle ja maaainesluiskiin parempi kasvukerros. Alueen maisemointi tapahtuu siten, että muotoillun maa-ainesluiskan kaltevuutena käytetään kaltevuutta 1:2,5. Tarkoitus ei ole kuitenkaan tehdä kaikista rinteistä yhtä kaltevia tai tasaisia; maastonmuotoilussa pyritään luonnollisuuteen, eli tavoitteena on pienimuotoinen vaihtelevuus. Alueen metsitys tapahtuu luontaisesti/keinollisesti. Naapurien kuuleminen: Hakija esittää, että kunta suorittaa naapurien kuulemisen ja pyytää lausunnot tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Koivula ( ): Oiva Sivonen vastustaa ja päivätyissä huomautuksissa ko. maa-ainesten ottopaikan perustamista, koska alue sijaitsee pohjavesialueella ja alle 500 metrin etäisyydellä on toinen juuri perustettu maaainesten ottopaikka. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman kansainvälisten silmien katseen alla olevaa kaunista harjualuetta ei tulisi rasittaa tarpeettomasti. Toinen lähistöllä sijaitseva maa-ainesten ottoalue ei ole lupaharkinnassa ratkaiseva tekijä. Pohjavesi- ja maisema-asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla.

5 Huomautusten viittaukset navettarakennukseen, lietelantalaan ja talousvesikaivoasioihin sekä hakijoiden yleiseen yhteiskuntakelpoisuuteen eivät kuulu maa-aineslupakäsittelyn piiriin, eikä niihin tässä lupapäätöksessä voida ottaa kantaa. Pekkala ( ): Tuula Parkkonen vastustaa soranottopaikan perustamista keskeiselle paikalle Mekrijärven kylää seuraavin perustein: Lisääntyvä liikenne aiheuttaa pöly-, melu- ja esteettistä haittaa. Sorakuoppa pilaa kauniin maalaismaiseman. Rekkaliikenne aiheuttaisi häiriötä kylässä sijaitsevalle Joensuun yliopiston biologian tutkimusasemalle. Soranottopaikka alentaa väistämättä naapurissa sijaitsevien tilojen kaupallista arvoa. Soranottopaikka pilaa naapurin näköaloja. Mekrijärven kylässä sijaitsee edesmenneen runonlaulaja Simana Sissosen koti. Maa-ainesten ottotoiminta aiheuttaa aina jossain määrin lisääntyvää liikennettä. Yliopiston toiminta Mekrijärvellä lienee itsessään pian osa kulttuurihistoriaa. Muutoin huomautuksen sisällölliset vaateet on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Pekkala ( ): Pirjo Alatalo huomauttaa ja seuraavaa: Pekkalan tilan arvo kärsisi lähellä rajaa näköetäisyydellä olevasta sorakuopasta. Myös tilan virkistysarvo kärsii etenkin melu-, pöly- ja ennen kaikkea näköhaitasta. Kyläkokonaisuuden maisema on harvinaisen hyvin säilynyt kaunis kokonaisuus ja on selvää, että sorakuoppa ja sen pintamaa- ja muut kasat pilaavat maiseman. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylän alueelle sallittava sorakuoppa antaisi kyseenalaisen kuvan Ilomantsin kulttuurimyönteisyydestä. Itse toiminnasta aiheutuu meluhaittoja, kivipölyä sekä raskaan liikenteen lisääntymistä, mikä on sitäkin merkityksellisempää, koska toimintaa suunnitellaan jatkettavan jopa kymmenen vuotta. Jälkimmäisessä huomautuksessa tuodaan esiin myös hakemusmuutoksen lisääntynyt pinta-ala ja ottomäärä, joiden perusteella pidetään selvänä, ettei kysymyksessä ole kotitarvekäyttö vaan elinkeinon harjoittaminen. Sorakuopan sallimista näin lähelle asutusta ei pidetä perusteltuna. Maa-ainesluvituksessa ei ole kysymys kotitarveotosta, vaan liiketaloudellisesta toiminnasta. Maisemallisten ja kulttuuri- ynnä muiden historiallisten seikkojen huomioon ottaminen ilmenee lupapäätöksestä. Petäikkö ( ): Mirjami ja Pentti Korhonen huomauttavat seuraavaa: Mielestämme soranottoalue aivan Mekrijärven kylän liepeillä on huono asia, emme kannata sitä. Alue sijaitsee kylän ja Koitajoen välisellä harjualueella. Mekrijärven kylä on harvoja Suomen runokyliä ja tällaisesta hankkeesta sen luonto ja sen ilme kärsivät. Muutoshakemukseen Korhoset huomauttavat edelleen seuraavaa: Mekrijärven kylän reunalla sijaitsevana soranottopaikka näkyisi kylälle päin, eikä todellakaan kaunistaisi kylänäkymää. Mekrijärven kylän imago kulttuuri- ja runokylänä kärsii hankkeesta pahasti. Voittaako yksityinen bisnes kunnan kulttuuri- ja luontoarvot? Hankkeesta aiheutuu pöly- ja meluhaittaa ja kuorma-autoliikenne lisääntyy.

6 Aiemmasta suunnitelmasta kasvaneena hanke on järkytys ja suuri menetys kylän kauniille harjualueille ja luontoarvoille. Huomautuksissa esitettyä on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Runopirtti ( ): Irja Loikkanen huomauttaa seuraavaa: Kyseinen soranottoluvan laajentaminen on kohtuuton. Kyseessä on perinnemaisema, jossa normaalit pienimuotoiset maanrakennustyöt on hyväksyttäviä. haittoina mm. o pöly o meteli o liikenne o kiinteistön arvon alenema o perinnearvojen häviäminen. Huomautuksessa esitettyä on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Muilla naapureilla ei ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Sissosten sukuseura/unto Kuittinen on ilmaissut mielipiteenä seuraavaa: Sukuseura haluaa kiinnittää Ympäristölautakunnan päätöksentekoon Runonlaulupirtin valtakunnalliseen ja ilomantsilaiseen kulttuuriympäristön kunnioittamiseen. Maankaivuut ja rakentamiset tulee suorittaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa kulttuuriarvoon, maanoton pöly tulee estää leviämästä alueelle, ja ylärinteen maisemointi tehtävä soranoton etenemisen myötä multauksin ja istutuksin. Maatalouden toiminnasta syntyvät mahdolliset hajuhaitat tulee rajoittaa tilan alueeseen tarvittavin konetuuletuksin. Tulevat rakennukset jäänevät alemmaksi kuin talousrakennukset, joten niistä ei olle haittaa. Muutoshakemuksen johdosta Sissosten sukuseura/unto Kuittinen lausuu edelleen: Farmi Salliset Ay anoo kohde-kohdassa mainitusta tilasta aikaisemmin hakemaansa m 3 :n sora-aineksen ottamista m:iin 10 vuoden aikana ilmoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. Sissosten sukuseura ry ei omista ns. naapurimaita eikä oikeuta siten valittamiseen, mutta huomauttaa, ja pyytää Ilomantsin kuntaa ottamaan huomioon, että maanviljelyja karjatalouteen perustuva elinkeino ei tarvitse niin suurta maa-ainesmäärää kuin hakija anoo. Hakijan tulisi anoa elinkeinotoiminnan osittaista muuttamista, jos Ympäristötoimi hyväksyisi m3:n määrän ottamiseen. Sissosten sukuseura ry pyytää Tekninen- ja ympäristölautakuntaa ottamaan seuraavat perusteet huomioon käsitellessään hakijan maa-aineksen lisäanomusta: Sukuseura ei pidä suotavana avoimen kaupallista soran myyntiä lähiympäristössä olevan ns. Sissosten runonlaulajapirtin kulttuuriperinnön läheisyyttä, avoimen "sorarallin" myötä Mekrijärven tienvarsiasukkaiden rauha ja asuinympäristö häiriintyvät sekä kulkutien kunto, sukuseura toteaa myös, että riittääkö Farmi Salliset Ay:n elinkeinotoiminta soramäärän myyntiin nykyisin luvin, ja että Ympäristötoimi valvoo soranottoa kulttuurimaiseman rikkoutumatta.

7 Sukuseuraa lupaviranomainen muistuttaa siten, että karjatalouden mahdolliset haju- ja muut haitat on käsitelty ja niistä annettu määräyksiä eläinsuojan ympäristöluvassa. Niitä ei maa-ainesluvituksen yhteydessä käsitellä. Farmi Salliset Ay:n elinkeinotoimintaan liittyviä toimialakysymyksiä tahi avoimen kaupallista soranmyyntiä ei myöskään maa-ainesluvituksen yhteydessä käsitellä, liiketoiminnan osalta verohallinto pitänee huolen omistaan. Muuhun muistutuksissa esitettyyn lupaviranomainen ottaa kantaa maaaineslupapäätöksen määräyksillä. Lausunnot: Lausunnot on pyydetty Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ja museovirastolta, jota kuultiin myös naapurina. Museovirasto edellyttää lausunnossaan ( ), että alueella on suoritettava arkeologin toimesta tarkastus, jossa kartoitetaan alueelta mahdollisesti löytyvät muinaisjäännökset. Lisäksi museovirasto mieltää alkuperäisen suunnitelman aiheuttavan näkyvän maisemavaurion Mekrijärven arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ja tukee Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kantaa toimenpiteiksi, joilla maisemavaurioiden pienentäminen hyväksyttävälle tasolle on järjestettävissä. Museoviraston lausunto päätöspöytäkirjan liitteenä. Muinaisjäännösinventointi suoritettiin alueella Mikroliitti Oy:n toimesta toukokuussa Raportin mukaan suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella ei ole muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia jäännöksiä. Inventoinnin perusteella haettavaa kaivualuetta muutettiin (muutoshakemus ). Raportti päätöspöytäkirjan liitteenä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on antanut lausunnon alkuperäisestä suunnitelmasta ja suunnitelman muutoksesta ELY-keskuksen lausunnot päätöspöytäkirjan liitteenä lausunnossa ELY-keskus korostaa erityisesti kaivualueen rajoja alueen itäosassa siirrettävän 2-3 metriä alemmaksi, jolloin leikkauksen maisemakuvalliset vaikutukset olisivat vähemmän haitalliset. Muut lausunnossa esiin otetut asiat ovat normaaleja maa-ainesten otossa huomioon otettavia asioita antamassaan lausunnossa ELY-keskus tarkentaa kaivualueen rajausten korkeimpien kohtien koroksi tason N Muutoshakemuksen uuteen aluerajaukseen lausunnossa suhtaudutaan jossain määrin penseähkösti ja suunnitelman alkuperäinen rajaus olisi lausunnon mukaan ainoa toteutettavissa oleva ratkaisu. ELY-keskuksen lausunnoissa esiin otetut asiat on mahdollisilta osin otettu huomioon lupamääräyksissä. Lausuntojen sisältö on aistittavissa myös suunnitelmakarttoihin tehdyistä aluerajausten muutoksista. Tarkastukset: Ympäristösihteeri on suorittanut alueella tarkastuksen Tarkastusajankohtana pohjavesi oli tasolla N60+146,30. Ottamisalueen rajauksen nurkat oli merkitty maastoon. Kuuluttaminen: Vireilläolokuulutus oli nähtävänä 30 päivää kunnan ilmoitustaululla ( ja suunnitelman muutoksen johdosta uudelleen ) ja kunnan www-sivuilla sekä hakemusasiakirjat kunnanviraston palvelupisteellä.

8 Vireilläolokuulutus julkaistiin myös paikallislehti Pogostan Sanomissa ja muutoksen osalta PÄÄTÖS: Maa-aineslain 7 :n tarkoittamana lupaviranomaisena Ilomantsin kunnan tekninen ja ympäristölautakunta myöntää Farmi Salliset Ay:lle maa-aineslain 555/1981 mukaisen maa-ainesluvan nro Ilomantsin kunnan Mekrijärven kylään tilalle Huohvanala ( ), lupahakemuksen liitteenä olevan maa-ainesten ottamissuunnitelman (Suuntakartta Oy Seppo Korhonen ja sekä ) mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin: 1. Ennen maa-ainesten ottamisen aloittamista luvanmukainen alin ottotaso on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista. 2. Varsinaisen ottoalueen (kaivualue) rajat, siten kuin ne ottamissuunnitelman nykytilannekartassa ( ) on esitetty, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei lupamääräysten vastainen maa-ainesten tahaton otto ole mahdollista. 3. Ottamisalue, johon ottamissuunnitelman suunnitelmakartoissa ja leikkauskuvissa esitetyn mukaiset kaivannaisjätteiden varastointialueet ja muut ottamistoimintaan liittyvät toimintoalueet sisältyvät, on merkittävä maastoon riittävän yksiselitteisesti siten, ettei kaivannaisjätteitä tai jalostettua maa-ainesta tahi muita lupaan liittyviä toimintoja tahattomasti sijoiteta luvitetun alueen ulkopuolelle. 4. Ennen ottamistoiminnan aloittamista luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan alueella aloitustarkastus. Tarkastuksessa todetaan mm. ottoalue- ja ottotasomerkintöjen maastossa olevan yksiselitteisesti luettavissa. 5. Alimman ottotason ja ylimmän luonnollisen pohjavedenpinnan väliin on jätettävä kaikissa olosuhteissa vähintään neljän (4) metrin suojakerros koskematonta maaainesta. Ottamisen aikana suojakerroksen paksuutta on seurattava pohjaveden havaintoputken vedenpinnan korkeuden avulla. Mikäli pohjaveden pinnanvaihtelut osoittautuvat ennakoitua suuremmiksi, on alinta ottotasoa tarvittaessa mukautettava siten, että vaadittu suojakerros toteutuu. 6. Alueella olevasta pohjavesiputkesta tulee havaita vedenpinnan taso neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Tulokset havainnoista toimitetaan vuosittain tammikuun loppuun mennessä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Mikäli alueelle ottamistoiminnan aikana muodostuu jyrkkiä rintauksia tai muutoin vaarallisia alueita, tulee alueelle asentaa lippusiimat tahi muu selkeä varoitusmenetelmä, jolla mahdollisten kulkijoiden tahaton joutuminen vaaratilanteisiin vältetään. Ottamistoiminnan aikana on alueella oleva tiestö pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 8. Mikäli ottamistoimintaan liittyy tarve murskaustoimintaan, tulee mahdollisista murskaustoiminnoista tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Mahdolliset poltto- ja voiteluaineita sisältävät säiliöt tulee sijoittaa varsinaisen kaivualueen ulkopuolelle. Käytettävien säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia IBCvaatimukset täyttäviä säiliöitä. 10. Merkittäviä konekaluston huolto- tai korjaustöitä ei saa suorittaa kaivualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä. Myös koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on sijoitettava kaivualueen ulkopuolelle. Öljyn ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pääsy ympäristöön on estettävä.

9 11. Ottaminen ja jälkihoito alueella tulee tehdä vaiheittain ottosuunnitelmassa kuvatulla tavalla siten, että suunnitelmassa esitetyt pintamaiden varastoinnit voidaan toteuttaa suunnitellulla ottamisalueella. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman pieneltä alueelta kerrallaan, jotta pintamaiden varastointi on mahdollista toteuttaa ottosuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Pintamaiden orgaanisen aineksen nopean hajoamisen vuoksi alueen maisemoinnissa käytettävien pintamaiden suositeltava varastointiaika on korkeintaan kolme vuotta. 12. Mikäli maisemoitava pohjataso on karkeaa maalajia, levitetään siihen noin 15 cm vahvuinen kerros hiekkaa. Hiekkakerroksen päälle levitetään noin 5 cm vahvuinen kerros pintamaata, joka sekoitetaan hiekkakerroksen pintaosaan. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen sopivaa humusta. 13. Ottamisalueelle ei saa läjittää/levittää muualta tuotuja maa-aineksia lukuun ottamatta jälkihoitotoimenpiteiden yhteydessä tarvittavaa verhoilumateriaalia. Muualta tuotua verhoilumateriaalia ei saa kuitenkaan varastoida alueella. 14. Alueen jälkihoito tulee saattaa loppuun viipymättä ottamistoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluessa ottamistoiminnan päättymisestä. Mikäli alueella joudutaan lupa-ajan päättymisen jälkeen tilapäisesti varastoimaan jalostettuja maa-aineksia niin, ettei jälkihoitotoimenpiteitä kaikilta osin voida määrätyssä ajassa suorittaa, tulee suunnitelma ko. materian sijoituspaikoista, -määristä ja arvoidusta varastointiajasta ennen lupa-ajan päättymistä esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. 15. Ottamistoiminnan päättyessä tai luvan umpeutuessa luvanhaltijan on pyydettävä valvontaviranomaiselta lopputarkastus. 16. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoituksen voi tehdä myös sähköisessä muodossa osoitteeseen ymparisto@ilomantsi.fi, ilmoituslomakkeella (6027/ ), joka löytyy internetosoitteesta ilmoitukset >Maaainesten ottamiseen liittyvät ilmoitukset. 17. Luvanhaltijan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja ilmoitettava arvioinnista valvontaviranomaiselle. 18. Kokonaisottomäärä on m³. Ottamisaika on 10 vuotta. Vakuus ennen päätöksen lainvoimaisuutta: Tekninen ja ympäristölautakunta myöntää luvanhakijan hakeman MAL 21 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ennen kuin lupaa koskeva päätös on saanut lainvoiman. Luvanhakija esittää vakuudeksi määrättävän varsinaiseen ottamistoimintaan asetettavaa vakuutta, joka siten olisi vakuutena myös päätöksen saatua lainvoimaisuuden. Luvansaajan tulee antaa Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle euron suuruinen vakuus niiden haittojen, vahinkojen ja kustannusten korvaamiseksi, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan muuttaminen voi aiheuttaa. Tämä vakuus on voimassa toiminnan aloittamisesta päätöksen lainvoimaiseksi tulemiseen saakka. Lupapäätöksen perustelut: Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa (MAL 6 ). Lausunnoissa ja muistutuksissa on kiinnitetty erityisesti huomiota suunnitellun toiminnan maisemallisiin vaikutuksiin siltä osin, kuinka toimintoalue näkyy Mekrijärven kylänraitin suunnasta. Ottoaluetta on rajattu ja kohdennettu siten, että näkymä Mekrijärventien suuntaan muuttuu mahdollisimman vähän ja laajennusalue

10 jää olemassa olevan metsäkaistaleen peittoon. Maa-aineslain 3 :ssä tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista ei katsota tapahtuvan. Lupamääräysten perustelut: 1-4. Määräyksillä varmistetaan toiminnan hallittu ja laillinen aloittaminen siten, ettei toiminnalla aiheuteta vahinkoa ympäristölle Määräyksillä varmistetaan pohjaveden suojelu (YSL 8 ). 7. Ottamistoiminnan aikana on työturvallisuuden lisäksi varmistettava myös muiden alueella mahdollisesti liikkuvien turvallisuus. 8. Murskaustoiminnot edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoitustoimia, jolloin annetaan erikseen tarvittavat määräykset toiminnasta alueella Määräykset on annettu maaperän suojelemiseksi (YSL 7 ) Määräykset tähtäävät ottamistoiminnan jälkeiseen aikaan ja alueen käyttöön ottotoiminnan päätyttyä ja 6. Määräyksillä edesautetaan osaltaan valvovan viranomaisen toimintaa. Sovelletut oikeusohjeet: Maa-aineslaki (555/1981), Valtioneuvoston asetus maaainesten ottamisesta (926/2005), Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013), Ympäristönsuojelulaki (86/2000), Ilomantsin kunnan maa-ainestaksa ( ). Vakuus päätöksen saatua lainvoiman: Maa-aineslain 12 :n mukaan hakijan on annettava kunnalle pankki- tai vastaava vakuus maa-aineslain 11 :n nojalla määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi. Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiselle annettavan vakuuden, määrä on euroa. Vakuuden (7 400 ) on oltava voimassa vähintään kaksi (2) vuotta kauemmin kuin myönnetty lupa. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena tai - talletuksena. Lupa- ja valvontaviranomaisena toimiva kunnan ympäristönsuojeluviranomainen luovuttaa vakuuden pois, kun hakijan pyytämässä lopputarkastuksessa jälkityöt on todettu kaikilta osin tehdyiksi lupamääräysten mukaisesti. Lupamaksu: 737. Lisäksi peritään kuuluttamisesta kunnan ilmoitustaululla 40 ja naapurien kuulemisesta yhteensä 320. Päätöksen julkipano: Päätös annetaan olevan julkipanon jälkeen