Suomen ensimmäiset matalaenergiatalot opiskelijatyönä s. 12

Transkriptio

1 Salpauksen vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 2/09 Suomen ensimmäiset matalaenergiatalot opiskelijatyönä s Sirkus 10 Aikuiskoulutuksella 14 Aikamoinen eteenpäin Vuohelan Herkkupuoti valitsi erikoistumisen

2 Salpauksen Svengi 2/ Sisältö 10 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4-5 Svengipersoona Joonas Sipilä on Suomen CAD-mestari 6-7 Kansainvälisyys Ilmastotutkimuksia ja ammattitaidon MM-kisoja 8-9 Salpauksen kasvatit Sirkus Aikamoinen lumoaa yleisönsä Sohvalla Katri Luukka ja Marja-Liisa Väisänen täsmäkoulutuksen ytimessä Näin meillä Matalaenergiaratkaisut korostuvat Salpauksen raksalla Yritysyhteistyö Vuohelan Herkkupuoti kouluttaa ja kasvaa 16 Pakina Simo-Veikko Engi 17 Kuvamuisto Valeasiakkaan testi vei Kirsi Kemppaisen ulkomaille Uutisia Lyhyesti svengaten 8 14 Salpauksen Svengi 1. vuosikerta Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti, Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Terhi Hollo, terhi.hollo@phkk.fi Toimittaja Helena Salakka, helena.salakka@phkk. fi Taitto Kirsi Kaarna, kirsi.kaarna@phkk.fi Toimituskunta Sirkku Aro, Terhi Hollo, Tuula Kilpinen, Katri Luukka, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Iiris Pakkanen, Taija Pitkänen, Marjatta Pohjola, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva istockphoto Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Susanna Salmi, puh , susanna.salmi@phkk.fi Painosmäärä 7000 kpl Paino N-Paino Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti: Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2009 kaksi kertaa. 2

3 Pääkirjoitus Salpauksen trapetsilta maailman estradeille Koulutuskeskus Salpaus on monessa asiassa valtakunnallisestikin tarkasteltuna edelläkävijä. Yksi vahvuustekijämme ja ylpeydenaiheemme monien muiden joukossa on sirkuskoulutus, joka vuosi vuodelta parantaa laatuaan ja tunnettuuttaan myös ulkomailla. Sirkuskoulutus Lahdessa lähti alkuun melko lailla sattumalta, kuten monet hyvät innovaatiot usein tekevät. Oli muistaakseni vuosi 1997, kun olimme Pietarissa yhteistyöneuvotteluissa paikallisten koulutusviranomaisten kanssa. Yövyimme hotelli Moskovassa, jossa suuri sirkusvaatteisiin pukeutuneiden ihmisten ryhmä näytti pitävän jotakin seminaaria. Roolivaatteissaan jopa aamiaiselle saapuneet hotellivieraat olivat huikaiseva näky. Myöhemmin sain tietää, että kyseessä oli klovnien maailmankongressi, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin Pietarissa. Iltaohjelmaamme kuului tuolloin myös Pietarissa vierailevan Moskovan sirkuksen esitys. Siinä esitystä katsellessa mietin, eikö meillä Lahdessa voisi olla sirkuskoulutusta. Mikä ihmeellisintä, ei mennyt kuin jokunen viikko, kun Lahden työttömien puheenjohtaja soitti minulle ja kysyi, voisimmeko alkaa järjestää sirkuskoulutusta lahtelaisen Nuokun sirkuksen työntekijöille. Innostuin kovasti ja soitin oitis Opetushallitukseen, jossa suhtauduttiin asiaan myönteisesti. Saimme aloittaa yksivuotisella sirkusalan koulutuksella, joka muutaman vuoden päästä laajeni ja vakinaistettiin sirkusalan perustutkinnoksi. Luonteeltaan hyvin taiteelliseen uuteen sirkukseen painottuva koulutuksemme osoittautui pian menestykseksi. Meillä on ollut onni saada hyviä vastuuopettajia ja estraditaiteen huippuartisteja tuntiopettajiksi aina ulkomailta saakka. Opiskelijamme ovat päässeet työssäoppimaan muun muassa Lahden kaupunginteatteriin. Muutamat lastennäytelmät, kuten esimerkiksi Sinbad ja Sirkus Zambina perustuivat lähes yksinomaan Salpauksen sirkusopiskelijoiden varaan. Salpauksen sirkusartistikoulutus on ollut hyvä ponnahduslauta jatko-opintoihin sekä Teatterikorkeakouluun että ulkomaisiin sirkusalan opinahjoihin. Teatterikorkeakoulun nyt suunnittelema sirkusalan korkeakoulutus tuntuu sekin todella hyvältä. Työllemme tulee näin jatkumo, kun opiskelijamme voivat hakeutua oman alansa korkeakouluopintoihin Suomessa. Tämä tulee varmasti lisäämään sirkusalan arvostusta. Vaikka jotkut yritysjohtajat työntekijäpulassaan ovatkin joskus kyseenalaistaneet tämän tyyppisen koulutuksen, vanha totuus on kuitenkin, että kansa tarvitsee sekä leipää että sirkushuveja. Tämä teema tulee jatkossa näkymään myös Salpauksen markkinointitoimenpiteissä, joissa meiltä valmistuneet Sirkus Aikamoisen artistit esiintyvät. Sirkus Aikamoisesta voit lukea myös tämän Svengilehden sivuilta 8 9. Tarinan huipennukseksi on kerrottava vielä erään vanhan klovnin uurteisille poskille valuneista kyyneleistä, jotka sain aikaan kertomalla, että Lahdessa toimii nykyisin sirkuskoulu, jonka syntyyn heidän vuosien takainen kongressinsa oli vaikuttanut. Todellakin: olin aika hämmästynyt pari vuotta sitten, kun satuin taas Moskova-hotelliin samaan aikaan klovnien maailmankongressin kanssa. Näin vaikuttavaa voi kansainvälisyys parhaimmillaan olla. Marita Modenius rehtori Salpauksen Svengi 2/2009 3

4 Svengipersoona Voittajaa hymyilyttää. Joonas Sipilä Vaasan Taitaja-kisoissa keväällä Mestarin elkein lumetode Salpauksesta keväällä 2009 valmistunut suunnitteluassistentti Joonas Sipilä on CADsuunnittelun Suomen mestari. Opinnot jatkuvat nyt ammattikorkeakoulussa ja työmarkkinoillakin riittää kysyntää. Teksti Terhi Hollo n kuvat Terhi Hollo ja Joonas Sipilän albumi Koska 19-vuotias Joonas Sipilä osoittautuu haastattelussa varsin vaatimattomaksi nuoreksi mieheksi, Svengi-lehti pyysi luonnehdintaa Joonaksesta myös miehen työpaikalta Ramboll Finlandista. Luonnehdinta kuuluu: Aktiivinen, täsmällinen ja nopea oppimaan. Kaikesta näki jo alusta asti, että Joonas on erittäin lahjakas omalla alallaan ja monta mittaa edellä muita opiskelijoita. Joonas on osoittanut jo paitsi työelämässä myös ammattitaidon SM-kisoissa kuuluvansa nuorten ammattilaisten huippujoukkoon. Vuonna 2008 Espoon Taitaja-kisoissa Joonas otti hopeaa CAD-suunnittelun lajissa. Vuotta myöhemmin Vaasan kisoissa hopea kirkastui kullaksi, ja Salpauksessa juhlittiin tuoretta Suomen mestaria. Lajissa kilpaillaan konepiirustusten tekemisestä Autodesk Inventor- ja Autocad-ohjelmilla. Kisalippu Lontooseen 2011? Taitaja-kisojen menestys on taannut Joonakselle paikan myös kovatasoisessa WorldSkills-valmennuksessa, josta valikoituu Suomen edustaja vuoden 2011 ammattitaidon MM-kisoihin Lontooseen (Tämän vuoden WorldSkills-kisoista tarkemmin sivulla 7). Huippuvalmennuksen alkua Joonas odotteleekin jo Lontoon lentolippu taskussa poltellen. Siitäkin huolimatta, että kansainvälisissä ki- 4 Salpauksen Svengi 2/2009

5 Päättötyökseen Joonas Sipilä teki 3D-mallit ja työpiirustukset Ken Lawrence Explorer -tyylisestä sähkökitarasta ja sen osista. Suunnitteluassistentin perustutkinto Salpauksessa Opetus keskittyy teknisten rakennus-, LVI-, kone- ja sähköpiirustusten tekoon CAD- ja 3D-mallinnusohjelmistoja hyödyntäen. Lisäksi opiskellaan muun muassa suunnitelmien ja asiakirjojen arkistointia, erilaisten julkaisujen laatimista, markkinointia ja asiakaspalvelua. Suunnitteluassistentin työtehtävät liittyvät piirustusten tuottamiseen ja ylläpitämiseen sekä suunnitteluun liittyvien julkaisujen laatimiseen. Yritykset, kunnat ja valtio työllistävät suunnitteluassistentteja piirtäjinä, suunnitteluavustajina ja nuorempina suunnittelijoina. Suunnitteluassistentit työskentelevät myös rakennus-, LVI-, sähkö- ja konealan piirustuksia ja julkaisuja tuottavissa yrityksissä tai itsenäisinä yrittäjinä. Ramboll Ramboll Finland on osa kansainvälistä Ramboll Groupia. Ramboll toimii Suomessa 21 paikkakunnalla yli tuhannen asiantuntijan voimin. Yritys tuottaa infrastruktuurin ja ympäristön suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä talonrakennukseen, teollisuuteen ja energiatekniikkaan liittyviä konsultti- ja asiantuntijapalveluita. Ramboll on Salpauksen merkittävä yhteistyökumppani työssäoppimispaikkojen tarjoajana. llisuuden tulevaisuuteen soissa hermojen täytyy olla vielä astetta kylmemmät kuin kotimaisessa kilpailutoiminnassa. Kilpailutilanteet ovat aina vaativia. Annetussa ajassa on suoritettava tietty tehtävä yleisön seuratessa vierestä ja valokuvatessa. Lopulta kisakokemukset ovat kuitenkin olleet ihan positiivisia, kun ei ole stressannut liikaa. Ja onhan se hauska kertoa työpaikalla, että olen CAD-suunnittelun Suomen mestari, Joonas Sipilä kertoo. Työpaikalla Joonas viittaa juuri Ramboll Finlandiin, jonka Hollolan yksikössä Joonas on suorittanut kaikki työssäoppimisjaksonsa. Myös kesä- ja iltatöitä on ollut näinä haastavina aikoinakin tarjolla, mikä kertoo siitä, ettei nuoren miehen vahva alan osaaminen ole jäänyt huomaamatta. Erityisesti 3D-mallinnuksessa Joonaksen tekniset taidot ovat niin vahvat ja ajantasaiset, että vastaavaa osaamista on vaikea löytää edes Rambollin kaltaisesta asiantuntijayrityksestä. Mielellämme olisimme ottaneet Joonaksen meille tätä puolta kehittämään ihan pysyvästi, mutta jatko-opinnot sitä ainakin nyt lykkäävät. Ammattikorkeakouluopinnot ovat kuitenkin varmasti Joonakselle hyvä valinta. Ties mihin hän vielä kehittyy, toteaa Vesihuolto-yksikön päällikkö Osmo Niiranen Rambollilta. Aion suuntautua vahvasti 3D-puolelle. Lisäoppia avoimin mielin Salpauksessa suoritettu suunnitteluassistentin perustutkinto antoi hyvän pohjan jatko-opinnoille, joihin Joonas päätti tarttua heti valmistumista seuraavana syksynä. Opiskelupaikka aukesi Hämeen ammattikorkeakoulusta Riihimäeltä. Tarkoituksena on valmistua neljässä vuodessa mediatekniikan insinööriksi. Tällä hetkellä tuntuu, että ammattikorkeakoulussa suuntaudun vahvasti 3D-puolelle, mutta voihan opintojen kautta löytyä muutakin mielenkiintoista syvennettävää. Avoimin mielin on tarkoitus opiskella. Vaikka joitain Salpauksen opintoja saattaisikin saada luettua hyväksi ammattikorkeakouluopintoihin, ei Joonas aio tätä mahdollisuutta hyödyntää. Opiskeltavat aineet ovat sellaisia, joita hän tarkastelee mielellään uudelleen hieman uudesta vinkkelistä. Joonaksen valitsema suuntautumisvaihtoehto tuottaa laajaalaisia visualisti-insinöörejä työskentelemään muun muassa 3D-mallinnuksen, lumetodellisuuden, animaation, simuloinnin ja www-multimedian parissa. Nähtäväksi siis jää, mistä tämä Salpauksen Suomen mestari vielä paikkansa löytää. n 5

6 Teksti ja kuva n Helena Salakka Tutkimusta ilmaston hyväksi Internationally Yours Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksella tutkitaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maaperän prosesseihin. Valkotakkisia ihmisiä vilahtelee Niemenkadun ympäristökampuksen käytävillä. Olemme Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen tiloissa, joissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan alan opetusta. Yhdestä laboratoriosta kuuluu englanninkielinen puheensorina. Saksalainen Maria Grotsch ja suomalainen Merjo Laine mittaavat maanäytteitä jatkokäsittelyyn. Tutkijakoulutettava Merjo Laine tekee väitöstutkimusta typen ja hiilen kierrosta maaekosysteemeissä. Hän on saanut kolmeksi kuukaudeksi avukseen saksalaisen Maria Grotschin, joka tuli Suomeen Koulutuskeskus Salpauksen kumppanikoulusta Berliinistä. Tällä kertaa laboratoriossa käsittelyssä on peltomaa, josta tutkitaan typpiyhdisteiden muuttumista toisiksi yhdisteiksi. Kasvit eivät pysty käyttämään mitä tahansa yhdistettä, joten siksi nämä prosessit ovat tärkeitä, Laine kertoo. Yhdessä osatutkimuksessa tulvitetaan turvenäytteitä. Matkimme voimakkaita saderyöppyjä kasvihuoneolosuhteissa. Siten voimme verrata sitä, miten saderyöppy vaikuttaa ravinteiden kiertoon ja ravinnepitoisuuksiin, Laine kertoo. Saksasta Suomeen Tutkimus liittyy vahvasti ilmastonmuutokseen. Ilmaston muuttuessa sateiden jaksottaisuus saattaa voimistua. Pitkiä kuivia jaksoja voi seurata hyvin voimakkaita sadejaksoja. Se taas vaikuttaa maaperän ravinteiden huuhtoutumiseen. Maaperässä tapahtuvat prosessit voivat vaikuttaa ravinteiden valumiseen lopulta aina Itämereen asti. Viime kädessä tuleekin kysymys rehevöitymisestä, Laine sanoo. Isojen haasteiden eteen pitää tehdä paljon perustutkimusta. Uuttoja, joiden avulla voidaan analysoida maaperän ravinnepitoisuuksia, maa-analyysejä, kosteusmittauksia sekä DNA-analyysejä. On todella kiinnostavaa, kun saa työskennellä osana projektia ja tehdä todellista tutkimusta, kertoo Maria Grotsch. Hän on saapunut Suomeen kolme viikkoa sitten työssäoppimaan. Grotsch on valmistunut Berliinissä laborantiksi ja halusi tulla tekemään harjoittelua Suomeen. Valitsin Suomen, koska täällä ympäristöalan tutkimuksen taso on korkea. Suomalainen kulttuuri on lähellä omaani ja koulullani oli valmiit kontaktit Suomeen. Koin, että tämä harjoittelu on ammatillisesti minulle hyväksi, ennen kuin haen opiskelemaan bioteknologiaa yliopistoon, Grotsch kertoo. Koulutuskeskus Salpaus on tehnyt Helsingin yliopiston Ympäristöekologian laitoksen kanssa yhteistyötä viitisen vuotta. Laboranteiksi opiskelevat nuoret tekevät harjoittelunsa Ympäristöekologian laitoksella. Olemme saaneet Salpauksen kautta hyviä opiskelijoita laboratorioomme työssäoppimaan, sanoo professori Rauni Strömmer. Opiskelijoiden tekemä työ helpottaa meidän työtaakkaamme ja opiskelijat puolestaan saavat kokemuksen siitä, millaista oikea työ on laboratorioissa, Merjo Laine lisää. Koulutuskeskus Salpauksen laboratorioalan lehtori Marja Talja kiittelee yhteistyötä. Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos on aivan loistava paikka työssäoppimiselle. Täällä on uusimmat laitteet ja opiskelija pääsee tutustumaan tuoreimpiin tutkimusmenetelmiin. Lisäksi yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia. Yliopisto saa työn tulokset käyttöönsä ja opiskelija arvokasta käytännön harjoittelua. n Mikäli yrityksesi on kiinnostunut tarjoamaan työssäoppimis paikan ulkomaalaiselle opiskelijalle, ota yhteyttä Salpauksen kansainvälisten asioiden opinto sihteeri Kaisa Miettuseen: kaisa.miettunen@salpaus.fi. Merjo Laine (vas.), Maria Grotsch ja Marja Talja laboratoriossa tutkimassa maanäytteitä. 6 Salpauksen Svengi 2/2009

7 Teksti Terhi Hollo n Kuvat Terhi Hollo, Marko Varjos, Skills Finland ry Rautaisannos kansainvälisyyttä WorldSkills-kisoista Monipuolinen kilpailutoiminta on näkyvä ja oleellinen osa ammatillista koulutusta. Suuri osa kilpailuista kisataan kotimaassa, mutta menestyvimmille kilpailijoille on tarjolla matkalippuja myös kansainvälisille kilpailuareenoille. Joka toinen vuosi järjestettävissä nuorten ammattitaiton maailmanmestaruuskilpailuissa jokainen osallistuja saa rautaisannoksen kansainvälisyyttä ja unohtumattomia kilpailukokemuksia. Kanadassa syyskuussa järjestettyyn WorldSkills-tapahtumaan osallistui Suomesta 47 nuorta, jotka taistelivat nelipäiväisissä kisoissa MM-mitaleista 39:ssä taitoa ja tarkkuutta vaativassa lajissa. Kilpailijoiden lisäksi Calgaryn kisajoukkueeseen lähti Suomesta eri ammattialojen huippuosaajista koostettu eksperttijoukko, jossa Koulutuskeskus Salpaus oli edustettuna peräti neljän opettajan voimin. Ekspertit toimivat kisoissa tuomareina ja he osallistuivat oman alansa kilpailutehtävien suunnitteluun yhdessä kansainvälisten kollegoiden kanssa. Suomen joukkue oli harjoitellut kilpailuja varten jo yli vuoden ESR-rahoitteisen huippuvalmennushankkeen turvin. Valmennusrinkiin valittiin jokaiselta alalta jo puolitoista vuotta ennen kisoja useita lupaavia nuoria ammattilaisia. Heistä on valmennuksen edetessä valikoitunut Suomen edustaja kisoihin. Kaikki Salpauksen valmennusrinkiin päässeet saavat kuitenkin myös ammattitaitoaan kehittävää aikuiskoulutusta, vaikka perustutkinto olisi suoritettu toisessa oppilaitoksessa, kertoo Koulutuskeskus Salpauksen uusi kilpailupäällikkö Jorma Noponen. Noponen korostaa, että kisaosallistuminen erityisesti kansainvälisellä tasolla vaatii jo niin hyvää ammatillista itsetuntoa ja am- mattitaitoa, että jokainen MM-kisoissa Suomea edustava voi kutsua itseään voittajaksi. Salpauksen kasvatit upeasti diplomeille Koulutuskeskus Salpauksesta Suomen maajoukkueen ekspertteinä toimivat Marko Varjos (huonekalupuusepän laji), Hannu Honkanen (sisustuspuusepän laji), Kari Kosonen (CAD-suunnittelu) ja Arto Tikkunen (kultasepän laji). Ekspertit valittiin hakemusten perusteella ja valintakriteereinä pidettiin mm. hakijan kykyä kehittää omaa kilpailulajiaan eteenpäin myös työelämän ja alan kehittymisen näkökulmasta. Huippuvalmennusta MM-kisoihin annetaan aina yli oppilaitosrajojen. Yhteensä viisi vuoden 2009 maajoukkuekilpailijaa oli Salpauksen ammattilaisten valmennuksessa. Heistä kaksi, kultaseppä Maria Suikkanen, 22, ja huonekalupuuseppä Anssi Nikku, 20, on suorittanut tutkinnon aikanaan Salpauksessa, Maria perustutkinnon ja Anssi ammatti- eli kisällintutkinnon. He molemmat pärjäsivät Kanadan kisoissa hienosti yltäen diplomitason suoritukseen. Diplomiin vaaditaan yli 500 pisteen kilpailusuoritus, maksimipisteiden ollessa 600. Suikkanen sijoittui 521 pisteellä kilpailun kuudenneksi ja hävisi vain kuusi pistettä pronssimitalista. Nikku oli puusepän alan ensimmäinen suomalainen kilpailija, joka ylsi diplomisuori- Rehtori Marita Modenius ja Salpauksen ekspertit. tukseen. Nikun kokonaispisteet olivat 520. Käytännössä maksimipisteet ovat mahdottomia saavuttaa. 500 pisteen ylitys tarkoittaa todellista huippusuoritusta. Maria oli tiukassa kilpailussa erittäin tasainen ja suoritus oli koko neljän kisapäivän ajan nousujohteinen. Nikun vahvuuksiin taas kuului huolellinen ja mittatarkka työskentely, Suomesta käsin kisoja jännittänyt Noponen kertoo. Suomi sai Kanadan kisoista kaksi kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia. Seuraavat MM-kisat järjestetään vuonna 2011 Lontoossa. Salpaus lähtee uuteen valmennuskauteen aktiivisesti potentiaalisia valmennettavia etsien muun muassa Taitaja-toiminnan eli ammattitaidon SM-kisojen kautta. Vähimmäistavoitteena on säilyttää asema nykyisten lajien huippuvalmennusyksikkönä, mutta myös uudet aluevaltaukset muilta aloilta kiinnostavat. n s Anssi Nikku 7 Maria Suikkanen

8 Maaliskuussa 2009 kuusi Salpauksesta valmistunutta sirkusartistia päätti jatkaa tiivistä sirkuksen sävyttämää yhteiseloa osuuskuntana. Syntyi Sirkus Aikamoinen. Aikamoisen Teksti Terhi Hollo n kuvat Ahti Kaukoniemi Sirkus Aikamoisen kokoonpanosta Heikki, Kaito ja Jouni olivat esiintyneet yhdessä jo ennen Salpauksen opiskeluvuosia. Lahdessa he tutustuivat uusiin sirkukseen intohimoisesti suhtautuviin samanhenkisiin ystäviin. Oskarilla oli takanaan sirkusopintoja Italiasta, Miralla taas vuosien tanssitausta. Sade siirtyi sirkukseen telinevoimistelun puolelta. Yksilöiden erilaiset taustat ja kolmen vuoden kurinalainen treenaus vaativan sirkusalan perustutkinnon parissa ovat jalostaneet Sirkus Aikamoisesta varmasti yhden maamme monipuolisimmista sirkusryhmistä. Yleisöä saatetaan viihdyttää jongleerauksella, akrobatialla, elävällä musiikilla, keinutrapetsilla, nuorallatanssilla tai vaikkapa cyr-renkailla. Tai jollain sellaisella ohjelmanumerolla, josta sirkusartistit itsekään eivät vielä osaa kertoa enempää. On mahdotonta vetää rajat sille, mitä kaikkea nykysirkukseen voi kuulua tai mitä siihen ei voi kuulua. Kehittynyt tekniikka sekä erilaiset välineet ja valot tarjoavat uusia visuaalisia mahdollisuuksia myös sirkukseen. Näytökseen voi tuoda paljon muitakin elementtejä kuin perinteisiä sirkustemppuja, Jouni Ruuth kuvailee. Lähes kaikki mahdollista Nykysirkuksen kameleonttimaisesta olemuksesta kertoo myös se, että näytösten areenana toimii yhä useammin jokin muu kuin sirkusteltta. Sirkus Aikamoinen on ilahduttanut yleisöä muun muassa Linnanmäellä, Porvoon kulttuuritalo Grandissa, lasten syntymäpäiväkutsuilla sekä Lahden kaupunginteatterin lavalla. Esiintymisympäristönä erityisesti teatteri kiehtoo Sirkus Aikamoista. On ollut hienoa päästä osaksi teatteriesityksiä. Toivottavasti yhteistyökuviomme teattereiden suuntaan saa myös jatkoa. Neuvotteluja olemme jo käyneet. Valmis lava ammattimaisine puitteineen on aina luksusta, vaikka toki esityksen voi tuoda lähes mihin tahansa, Heikki Tolin toteaa. Sirkus Aikamoinen ei kuitenkaan tahdo lähteä tiukasti rajaamaan esiintymispaikkojaan tai asiakaskuntaansa. Sirkus kun voi tuottaa iloa ja hyvää mieltä mitä erikoisimmissa paikoissa. Tietyt soolonumerot asettavat rajoitteita esiintymistilalle, mutta asiakkaan toiveet ja käytössä olevat puitteet huomioiden on yleensä aina mahdollista rakentaa toimiva kokonaisuus. Kokonaisuuden toimiminen on välttämätöntä, vaikkei sirkusesitys kaipaakaan onnistuakseen perinteistä draaman kaarta. Vaikka alusta loppuun asti kulkevaa tarinallisuutta ei olisikaan, on joku juju aina esityksestä löydyttävä. Jokin kiehtova juttu, joka nivoo osat toisiinsa. Ideoimme esityksiä yhdessä ja mietimme, millainen kokoonpano ja ohjelmanumero mihinkin tilaisuuteen parhaiten sopii, Tolin kertoo. 8 8 Salpauksen Svengi 2/2009

9 vaikuttavaa sirkusta! Harjoituksia yhdessä ja erikseen Sirkus Aikamoisen jäsenet pyrkivät tapaamaan toisiaan mahdollisimman tiiviisti, mutta useiden tulessa olevien rautojen vuoksi aikataulujen yhteensovittaminen ei aina ole helppoa. Salpauksesta hankitun koulutuksen arvostuksesta kertonee se, että Aikamoisen artistit ovat varsin kysyttyjä henkilöitä alan opetustehtäviin eri puolille Suomea. Jokainen heistä tietää, että sirkusartistiksi ei tulla sen helpoimman kautta. Fyysisesti rankat koulupäivät saattoivat helposti venyä kymmentuntisiksi eikä tahti ole ainakaan hidastunut valmistumisen jälkeen. Yhteisten esiintymisharjoitusten lisäksi jokaisen on pidettävä jatkuvalla harjoittelulla yllä omaa esiintymistekniikkaansa. Juuri sitä taitoa, josta yleisö saa nauttia ihmetyksestä ymmyrkäisenä: Miten ihmeessä se tuon tekee? n Sirkus Aikamoinen Artistit: Sade Kamppila, Jouni Ruuth, Kaito Takayama, Heikki Tolin, Oskar Rask, Mira Ravald Tiedustelut ja keikkavaraukset: Heikki Tolin, puh tai info@sirkusaikamoinen.fi 9 9

10 teksti Helena Salakka n kuvat Sanna Henttonen Sohvalla Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin sohvalle vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Kouluttaminen ottamista henk Katri Luukka ja Marja-Liisa Väisänen ovat ai Taantuma-aikana he miettivät erityises Apulaisrehtori Katri Luukka johtaa Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutusja työelämäpalveluita. Hän kuvaa itseään ikuiseksi aikuisopiskelijaksi parhaillaan hän suorittaa MBA-opintoja. Mitä yrityksen kannattaa tehdä, jos henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan? Katri: Yrityksen näkökulmasta kyseessä on tietysti kriisi. Mielessä on päällimmäisenä, miten tästä selvitään. Tilanteessa tarvitaan kykyä nähdä tilanteen yli ja eteenpäin tulevaisuuteen. On tärkeää, että tilanteessa ei tarvitse jäädä yksin. Työ- ja elinkeinotoimistosta ja Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksesta löytyy mahdollisuuksia, miten päästä eteenpäin. Meillä on lukuisia koulutusvaihtoehtoja, joista pyrimme löytämään yritykselle sopivat vaihtoehdot. Marja-Liisa: Juuri näin. Työnantajan tulee rohkeasti lähteä miettimään henkilöstönsä osaamisen tasoa ja tulevaisuuden haasteita. Nyt on oiva tilaisuus päivittää työntekijöiden osaamista tai laajentaa sitä. Jos yrityksessä esimerkiksi myydään laitteita, joiden huolto ja asennus on ostettu aiemmin firman ulkopuolelta, nyt lomautettua henkilöstöä voidaan kouluttaa tähän tehtävään. Sitten kun nousu alkaa, ei olla ulkopuolisten palveluntarjoajien varassa. Me Työ- ja elinkeinotoimistossa pohdimme yhdessä työnantajan kanssa, mitä osaamista yrityksessä voisi olla ja miten voimme rahoittaa sitä. Salpaus neuvottelee taas koulutuksentarjoajan roolissa koulutuksen tarkasta sisällöstä. Mitä koulutusta suosittelette työnantajille lomautustilanteessa? Marja-Liisa: Kannattaa miettiä täsmäkoulutusta. Se tarkoittaa nykyisen henkilöstön koulutusta ja on muunnettavissa lomautusajan koulutukseksi. Se on hyvä vaihtoehto lomautukselle. Koulutuksen kestona on vähintään 10 päivää ja enintään kaksi vuotta. Kun koulutus kestää vähintään 10 päivää ja on sisällöltään henkilöstön osaamista kehittävää tai ylläpitävää koulutusta, tulemme rahoittajan roolissa kustannuksissa vastaan. Katri: Täsmäkoulutus voi käsittää osia perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnoista esimerkiksi teollisuus-, rakennus- tai sosiaali- ja terveysalalta. Lisäksi koulutukseen voidaan räätälöidä tarpeen mukaan esimerkiksi tietotekniikan koulutusta, asiakaspalvelua, kielikoulutusta tai lainsäädännön muutoksiin liittyvää perehdytystä. Miksi kannattaa kouluttaa työntekijöitään juuri nyt? Marja-Liisa: Aika on suotuisa. Taantuma mahdollistaa aikaa kouluttautumiselle ja valtio rahoittaa tällä hetkellä merkittävästi sitä. Myös EU-direktiivit säätelevät monella alalla kouluttautumista. Esimerkiksi kuljetusalalla direktiivit edellyttävät sitä, että ammattipätevyyden ylläpitämiseksi henkilöstö suorittaa tiettyjä koulutuksia vuoteen 2011 mennessä. Työnantajalla olisi nyt mahdollisuus ennakoida. Jos työntekijä on lomautettuna, työnantajan ei tarvitse maksaa palkkakuluja koulutuspäiviltä. Millaista työvoimaa Päijät-Hämeessä tarvitaan muutaman vuoden päästä? Katri: Ennen kaikkea oppimaan oppimisen valmiudet ovat tärkeitä. Sähköinen liiketoiminta eli e-bisnes tulee vaikuttamaan palvelualaan, teollisuuteen, terveysalaan, ihan kaikkeen. Teollisuus muuttuu entistä enemmän teknologiavetoiseksi ja työntekijän osuus yhä enemmän suunnittelevaksi työksi. Muutos haastaa meidät oppimaan. Marja-Liisa: Ei tarvitse kovin isoa kristallipalloa, että voi sanoa palvelu-, sosiaali- ja terveysalojen vetävän myös tulevaisuudessa. 10 Salpauksen Svengi 2/2009

11 on vastuun - ilöstöstä tiopaikalla näkemässä yhteiskunnan muutoksia. ti täsmäkoulutuksia työnantajan tarpeisiin. Marja-Liisa Väisänen työskentelee apulaisjohtajana Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa. Hänen sydäntään lähellä on toimiva työnantajapalvelu. Hänen mukaansa kaikki lähtee hyvistä suhteista työnantajiin. Miksi työnantaja on avainasemassa koulutuksen osalta? Marja-Liisa: Hän mahdollistaa työntekijöittensä kehittymisen, kun päättää järjestää heille koulutusta. Katri: Totta. Kouluttaminen on mielestäni vastuunottamista koko henkilöstöstä. Marja-Liisa: Siksi tuntuukin hyvältä, kun työnantaja kertoo, että haluaisi kouluttaa henkilöstöään. Näin työntekijöiden markkinaarvo työmarkkinoilla kasvaa. Katri: Olen huomannut, että isot yritykset tuntevat mahdollisuutensa kouluttaa väkeään. Haluaisin rohkaista myös pk-yrityksiä, että ottakaa vaan rohkeasti meihin yhteyttä. Marja-Liisa: On rohkea päätös hakea koulutusta. Sitä voi miettiä, saako omat työntekijänsä innostumaan. On myös rohkeaa laajentaa yrityksen toimialaa koulutuksen kautta tai lähteä kouluttamaan satojen työntekijöiden porukkaa. Koulutus on mielestäni työnantajan viesti työntekijöilleen, että kyllä tämä vielä hyväksi kääntyy. Miten kuvaisitte nykyisiä täsmäkoulutuksia? Katri: Nykyiset koulutukset ovat joustavia. Jos on osallistunut täsmäkoulutukseen omalla työpaikallaan ja tilauksia tuleekin yhtäkkiä paljon, opintoja voi jatkaa oppisopimuksella ja erilaisilla koulutusjaksoilla. Marja-Liisa: Minunkin mielestäni täsmäkoulutukset ovat todella joustavia. Vaikka hakijamäärät ovat moninkertaistuneet ja tilat ja kouluttajien määrä ovat rajalliset, yhdessä työnantajan kanssa hankitut koulutukset ovat sujuneet hämmästyttävän joustavasti. Salpauksen järjestämät koulutukset ovat vetäneet tosi hyvin. Katri: Ennen koulutusta on tärkeää, että käymme yhdessä Työ- ja elinkeinotoimiston kanssa kartoittamassa työnantajan tilannetta ja kertomassa eri koulutusmahdollisuuksista. Työnantaja saa samalla kertaa kuulla rahoituksesta ja koulutusvaihtoehdoista. n Suhtautuvatko ihmiset Suomessa tarpeeksi vakavasti koulutukseen? Katri: Mielestäni ilmainen koulutus on hyvä asia peruskoulutuksen osalta. Mutta olen kyllä miettinyt, että jos opiskelija kustantaisi itse koulutuksestaan viisikin prosenttia, se sitouttaisi häntä eri tavalla opiskelemaan. Tätä kannattaisi pohtia tulevaisuudessa. Lisätietoja aikuiskoulutuksesta ja työelämäpalveluista: Koulutuskeskus Salpaus, koulutussuunnittelu Inkeri Liimatainen puh Mika Kuusisto puh Marja-Liisa: Olen samaa mieltä, että saatua koulutuspaikkaa pitää arvostaa. Jos on saanut koulutuspaikan, se on arvokas asia, koska sitä kautta saa tutkinnon. Liian usein valmistuva alkaa miettiä, onko tämä sittenkään hänen juttunsa ja hakee seuraavaan koulutukseen. Meillä on totuttu siihen, että koulutus on ilmaista mutta ihan oikeasti jokainen koulutuspaikka maksaa rahaa. Oppisopimuskoulutus Tarja Rautsiala puh Työ- ja apulaisjohtaja Marja-Liisa Väisänen puh

12 Matalaenergiataloja opiskelijatyönä teksti JA KUVAT n Helena Salakka Ahtialan talot on ensimmäisiä matalaenergiatalokohteita Suomessa, joita tehdään oppilaitoksen voimin. Meillä on työn alla on jatkuvasti kolme taloa. Yksi talo on perustamisvaiheessa, toinen runkovaiheessa ja kolmas sisustusvaiheessa. Siten opiskelijat saavat vuoden aikana monipuolisen kokemuksen koko ta- Kun ajaa autolla Lahden keskustasta kymmenisen kilometriä koilliseen, lonrakentamisen kaaresta, kertoo työmaapäällikkö Jaakko Sorsa. saapuu Ahtialan vehreään kaupunginosaan. Kinos- ja Lumikaduille saavuttuaan ohikulkija huomaa tulleensa rakenkennusalan opettaja Jari Lahtinen sekä Työmaatiimiin Sorsan lisäksi kuuluvat ranustyömaalle. Koulutuskeskus Salpauksen erikoisammattimies, työnohjaaja Juhani rakennus- ja puuala rakennuttaa alueelle Ikonen. Suomen ensimmäisiä matalaenergiataloja opiskelijatyönä. Yhä energiapihimpään suuntaan Tavoitteena on oppia pientalorakentamisen ekologisia ratkaisuja, jotka leikkaavat mevuotista perustutkintoa tähtäimenään Opiskelijat suorittavat rakennusalan kol- energiankulutusta, kertoo koulutuspäällikkö Matti Haara. He hankkivat alan perustaidot ensim- talonrakentajan tutkinto. Hänen mukaansa matalaenergiatalo voi mäisen opiskeluvuoden aikana ja tulevat jopa puolittaa energiankulutuksen. Se tapahtuu muun muassa rakentamalla taloon Haara kertoo. tänne työmaalle toiseksi vuodeksi, Matti maalämpöjärjestelmä, lisäämällä lämmöneristystä talon ala- ja yläpohjaan ja seiniin lee, että hän on omalla opettajaurallaan ol- Työmaapäällikkö Jaakko Sorsa muiste- sekä kiinnittämällä huomiota ilmanvaihtoon. Ensimmäisen kerran energia-asiat putkahlut rakentamassa yhteensä noin 40 taloa. Matalaenergiaratkaisut kehitetään osaksi tivat pinnalle vuoden 1973 energiakriisin normaalia oppilastalotyötä. jälkeen. Kriisi vaikutti selkeästi rakentamiseen. Seinien paksuuksiin ja ikkunoiden vaatimuksiin alettiin kiinnittää huomiota. Mutta erityisesti nyt muutaman vuoden sisällä on alettu ottaa isoja harppauksia energiaa säästävään suuntaan. Seuraavat askeleet Ahtialan työmaakoulun osalta menevät siten, että talorakentamisessa edetään talo talolta yhä energiapihimpään suuntaan. Ensimmäiseen matalaenergiataloon tulee maalämpöpumppu. Seuraavassa talossa keskitymme erityisesti ikkunoiden lämmön läpäisyyn eli hyvään lämmöneristykseen. Viimeisissä kohteissa on vielä aiempaa paksummat lämmöneristeet ja aurinkopaneeleita, Sorsa kertoo. Uutta myös suunnittelijoille Energian kulutusta säätelevät rakennusmääräykset kiristyvät vuoden 2010 alusta ja tiukennuksia on luvassa vielä vuonna Salpauksen rakennusosaston pientalot vastaavat tiukkeneviin rakentamisen määräyksiin. Tärkeänä yhteistyökumppanina Ahtialan matalaenergiataloprojektissa on ollut Lahden tiede- ja yrityspuisto. Arkkitehti, kehittämispäällikkö Vesa Ijäksen vetämän Asumisen osaamisklusterin kautta projektille on saatu asiaan perehtyneitä suunnittelijoita ja projektille energia-alan asiantuntijuutta. Vuorelma Arkkitehdit Oy, VSO-Plan Oy, LVI-suunnittelutoimisto Kaven ja sähköinsinööritoimisto Urpala Ky ovat laatineet uudet pientalosuunnitelmat. Matalaenergiatalot ovat uutta myös suunnittelijakunnalle, joten myös sillä puolella tarvitaan koulutusta ja odotetaan malliesimerkkejä, kuinka edetä. Siksi myös Ahtialan talotyömaa kiinnostaa laajemminkin, sanoo Vesa Ijäs. Muita vahvoja yhteistyökumppaneita ovat olleet Lahden kaupunki, jolta on saatu käyttöön rakennettavat tontit. Oilon ja Uponor ovat puolestaan toimittaneet talojen lämmitysratkaisuja Salpauksen Svengi 1/2009 Jaakko Sorsa (vas.), Juhani Ikonen, Jari Lahtinen, Vesa Ijäs ja Matti Haara Ahtialan työmaalla.

13 Asumistottumukset puntariin Ijäs haluaa muistuttaa siitä, että vaikka rakennusvaiheessa tehtäisiin mitä tahansa energian säästämiseen tähtääviä ratkaisuja, talon käyttötapa ratkaisee, säästyykö energiaa vai ei. Jos talossa lorotetaan vettä ja ikkunat pidetään auki, ei se auta, vaikka talo itsessään olisi energiapihi. Asukkaiden asumistottumukset ratkaisevat. Energiatehokkuus muodostuu siten kokonaisuudesta. Rakennuksen suunnittelusta, muodosta ja suuntauksesta, tilojen järkevästä mitoituksesta ja detaljien suunnittelusta sekä samalla huolellisesta ja laadukkaasta rakentamisesta, Ijäs summaa. Energiatehokkaaseen rakentamiseen sijoitetut rahat saa takaisin pienempinä energia- ja kulutuslaskuina ja ympäristöä säästävinä ratkaisuina. Mitä uusille matalaenergiataloille sitten tapahtuu niiden valmistumisen jälkeen? Joka kevät kiinteistönvälittäjä myy yhden talon vapailla markkinoilla. Talot ovat menneet hyvin kaupaksi, kertoo Jaakko Sorsa. n Meillä on työn alla jatkuvasti kolme taloa. Yksi talo on perustamisvaiheessa, toinen runkovaiheessa ja kolmas sisustusvaiheessa. Siten opiskelijat saavat vuoden aikana monipuolisen kokemuksen koko talonrakentamisen kaaresta, kertoo työmaapäällikkö Jaakko Sorsa. Uusia taloja myös Heinolaan Heinolan viihtyisälle Pirttiniemen alueelle tullaan rakentamaan neljä nykyaikaista omakotitaloa. Rakentajana on Koulutuskeskus Salpauksen rakennus- ja puualan Heinolan toimipiste. Syksyllä 2009 aloitetun talon teemana on matalaenergia. Sen jälkeen aloitamme äly-, esteettömyys- ja ekotalojen rakentamisen, kertoo koulutuspäällikkö Hannu Rinne Salpauksesta. Kaikkia Pirttiniemeen rakennettavia taloja yhdistää matala energiankulutus. Asuntoihin tulee muun muassa vesikiertoinen lattialämmitys, jonka lämmönlähteenä on maalämpö. Suunnittelun lähtökohtana on, että energiaa kuluu vähemmän ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään tehokkaasti, Rinne sanoo. Lisätietoja: Vs. koulutuspäällikkö Hannu Rinne puh tai hannu.rinne@salpaus.fi 13

14 teksti JA kuvat n Helena Salakka Erikoistuminen kannattaa 14 Suomen johtava gluteenittomien tuoretuotteiden valmistaja Vuohelan Herkkupuoti kasvaa huimaa vauhtia taantumasta huolimatta. Siitä on aika lailla tasan 20 vuotta, kun joutsalainen maatalon emäntä Pirkko Hämäläinen lähti ensimmäistä kertaa myymään torille karjalanpiirakoita, leipiä ja pullaa. Hän mietti, josko leipomisesta saataisiin pientilalle sivuelinkeino. Tuotteet kävivät hyvin kaupaksi, ja pian pientilan uuneissa paistui jopa piirasta kuukaudessa. Vuonna 2001 Hämäläinen sairastui keliakiaan. Se oli kova paikka. Oli selvää, että nyt tuotevalikoimaan täytyi tehdä muutoksia. Sairastuttuaan Hämäläinen osallistui erikoisruokavaliohankkeeseen ja sai sitä kautta ensituntuman gluteenittomiin tuotteisiin. Lopulta Hämäläinen päätti erikoistua gluteenittomien tuotteiden leivontaan. Jos en olisi silloin erikoistunut gluteenittomiin tuotteisiin, tätä nykyistä leipomoa ei todennäköisesti olisi. Vuohelan Herkkupuotia johtavan Hämäläisen vieressä kahvipöydässä nyökyttelevät sukunimikaima, markkinointipäällikkö Nina Hämäläinen ja tuotantopäällikkö Jari Kallunki. Tähän kasvuun ei olisi ollut mahdollisuutta ilman erikoistumista. Alalla on kova kilpailu ja toimijat ovat joko todella isoja tai pieniä leipomoja, Jari Kallunki sanoo. Tuotteilla on ollut kova imu. Seuraavina askeleina on siirtyminen tuotteiden valtakunnalliseen jakeluun ja laajentuminen pohjoismaisille markkinoille, kertoo markkinointipäällikkö Nina Hämäläinen. Maku ja laatu ydinasioita Hartolassa nelostien varrella sijaitsevan Vuohelan Herkkupuodin toiminta on kasvanut vauhdilla. Pirkko Hämäläinen palkkasi ensimmäisen työntekijän vuonna Nyt vakituisia työntekijöitä on nelisenkymmentä ja liikevaihto on noin kolme miljoonaan euroa. Liikevaihdon odotetaan kasvavan miljoonalla vuonna Tämä kaikki alkoi keittiön pöydän äärestä. Kyllä tässä on saanut itseensä uskoa. Aluksi minulle sanottiin, että menet kohta konkurssiin, mutta yrittäjänä ei voi välittää tällaisista muiden sanomisista. Nyt olen saanut todella paljon kannustusta, Pirkko Hämäläinen kertoo. Hämäläisen kehittelemä luontaisesti gluteeniton Tattarilimppu valittiin vuoden gluteenittomaksi tuotteeksi vuonna Maku ja tuotteiden laatu ovat olleet alusta asti Hämäläiselle sydämen asia. Hänen kokemuksensa mukaan keliaakikoiden on ollut vaikea löytää sopivia, laadukkaita ja hyvänmakuisia tuotteita. Vuohelan Herkkupuoti on vastannut haasteeseen laajalla valikoimalla: tuoteartikkeleita on 60 erilaista karjalanpiirakoista konditoriatuotteisiin. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi menestymiseen tarvitaan mielestäni myös osaavaa henkilökuntaa, Hämäläinen sanoo. Uutta kaikille Koulutuskeskus Salpaus on ollut järjestämässä koulutusta Vuohelan Herkkupuodin tarpeisiin. Vuonna 2007 Salpaus järjesti kahden kuukauden rekrykoulutuksen 12 henkilölle, joista puolet palkattiin töihin leipomoon. Koulutuksen kautta työntekijöiden rekrytointi on helpompaa, Hämäläinen sanoo. Lisäksi kolme työntekijää on osallistunut kahden vuoden oppisopimuskoulutukseen, jossa valmistutaan leipomotyöntekijäksi. Myllyn puolella juhlittiin juuri valmistujaisia, kun kaksi työntekijää valmistui erikoismylläreiksi. Yksi työntekijämme on saanut myös suomen kielen koulutusta ja toinen opiskelee leipuri-kondiittorin ammattitutkintoa. Meillä on jatkuvasti myös ammattiin opiskelevia työssäoppijoita harjoittelussa, joten koulutus nivoutuu sitäkin kautta osaksi arkeamme, Hämäläinen kertoo. Markkinointipäällikkö Hämäläisen mielestä kouluttautuminen antaa paljon omaan työhön. Jos haluaa kehittyä omassa työssään, täytyy kouluttautua säännöllisin väliajoin. Sitä kautta pysyy kärryillä oman alansa uudesta tiedosta. Koulutus motivoi työssä eteenpäin. Tuotantopäällikkö Jari Kallunki on huomannut, että koulutuksissa sekä kouluttajat että koulutukseen osallistujat oppivat yhtä lailla. Koska gluteeniton leipominen ei ole perinteistä leipomista, tämä on uutta myös kouluille. Tätä voisi kuvata yhdessä oppimiseksi. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että koulutukset ovat antaneet yritykselle paljon, Pirkko Hämäläinen sanoo. Taito hyppysissä Valtava kasvu on heittänyt yrittäjäomistaja Hämäläisenkin uuteen rooliin. Hänellä ei ole enää kädet taikinassa tuotannon puolella, vaan hän keskittyy johtamiseen. Otin viime vuonna yhteyttä Yrityskummit ry:hyn ja sain sieltä kaksi yrityskummia. Mielestäni myös se on johtajuutta, että uskaltaa pyytää apua. Leipomon kymmenet tuotteet ovat pitkälti Hämäläisen kehittämiä. Kun vierailijat ovat ihastelleet kakkuja ja ruokaleipiä ja ihmetelleet, että tässä on varmasti ollut pitkällinen tuotekehitys takana, Hämäläinen on vastannut karjalaiseen tapaansa. Minä se vain laitoin taikinan pyttyyn ja pyöritin. Moni on kokenut gluteenittomien tuotteiden leipomisen vaikeaksi, mutta Hämäläiseltä se on sujunut helposti. Hän on pohtinut työssään paljon sitä, miten opettaa leipomisen tuntuma toisille, se kuuluisa taito hyppysissä. Mielestäni juuri se on ammattitaitoa, että työssä on sydän mukana. n

15 Pirkko Hämäläinen (vas.), Nina Hämäläinen ja Jari Kallunki johtavat menestyvää Vuohelan Herkkupuotia. Vuohelan Herkkupuoti Suomen suurin gluteenittomien tuoretuotteiden valmistaja leipomon yhteydessä Hartolassa toimii tasokas kahvila-ravintola liikevaihtoarvio vuodelle 2010 noin 4,6 milj. euroa henkilökuntaa n Salpauksen Svengi 2/2009 Näin syntyy makoisia, gluteenittomia pikkupitsoja. 15

16 Pakina Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Simo-Veikon löydät myös Facebookista. Passivoivat kilometrikorvaukset Syksy 2009 teki suuren poikkeuksen edellisiin. Ensimmäistä kertaa kesän päätyttyä päätin, etten edes yrittäisi päästä eroon vyötärölle kertyneestä lomarenkaasta. Oli tullut aika hyväksyä keski-ikäisen miehen keski-ikäinen habitus. Edellisen syksyn tilapäisestä kuntoiluvimmasta jäi kuitenkin sen verran adrenaliinia verenkiertoon, etten malta olla jakamatta sitä kanssanne. Koska elämäni oli (myös) edellissyksynä trendikkäästi ilmaistuna hektistä, päätin maksimoida ruumiinkulttuurin panos-tuotos-suhteen ja aloittaa työmatkapyöräilyn. Kahdeksan kilometriä suuntaansa, kaksi kertaa päivässä, viitenä päivänä viikossa ja kas: ajassa, jonka olin aiemmin haaskannut verenpaineen nostoon aamuruuhkien matomatalien perässä, keräisin 80 kilometriä hyötyliikuntaa viikossa. Palaveripäivinä polkaisisin vielä kunnon bonuskilometrit päälle. Laskennallisesti se tietäisi vähintään 2000 kulutettua kaloria viikossa. Olin kerrasta myyty. Uutta elämääni oli kestänyt kolme viikkoa. Taloushallinnon tytöt alkoivat selvästi vilkuilla minua Onkos tuo meidän Simo-Veikko hoikistunut? -silmällä. En pannut pahakseni. Olin energinen ja hyväntuulinen kuin varsa kevätlaitumella. Olin varma, ettei uutta hyötyliikkujaminääni voisi mikään mahti maailmassa lannistaa. Kunnes tuli päivä, jolloin oli aika täyttää matkalasku. Ennen fillarivalaistusta toteutuneet alkukuun autoilut täytin tutulla rutiinilla. Sitten sähköisestä matkalaskuohjelmasta osui silmiini liikennevälinesarakkeelta sana polkupyörä. Riemulla ei ollut rajoja. Sen lisäksi, että saisin paremman kunnon ja hoikistuneen olemuksen, saisin vielä nimellisen korvauksen siitä, että säästän paitsi työnantajani rahoja myös luontoa. Nerokasta. Riemu osoittautui lyhytaikaiseksi ja homma alkoi tuntua huonolta vitsiltä. Ohjeisto kertoi, että korvaus olisi KILOMETREISTÄ RIIPPUMATTA 84 senttiä päivässä. Jos siis henkilö A ajaa palaveriin 20 kilometriä omalla autolla, hän saa laskuttaa matkasta melkein kymmenen euroa, mutta omaa työkykyään pyöräillen ylläpitävä ekohenkilö B saa samasta matkasta 84 senttiä. Ei ehkä tunnu kertaluontoisesti missään, mutta vuosien mittaan eroa kertyy. Etenkin, kun polkupyöräilijä ei todennäköisesti jaksa edes matkalaskuohjelmaa avata naurettavien roposten tähden, vaan purkaa mieluummin senkin ajan sähköpostitulvaansa. Työn antajan hyväksi, totta kai. Olin varma, ettei uutta hyötyliikkujaminääni lannistaisi mikään. Nyt voi tietenkin argumentoida, ettei polkupyörän käytöstä mitään kuulukaan korvata, koska eihän siitä synny polttoainekuluja ja huolto- ja ylläpitokulutkin ovat huomattavasti pienemmät. Todellisten kulujen korvausta tärkeämpää fillarikilometrien korvauksessa olisikin ehdottomasti kannustusnäkökulma. Jos jokaisesta pyöräillystä kilometristä korvattaisiin vaikka vain puolet auton kilometrikorvauksiin nähden, olisi se työnantajalle silkkaa rahallista säästöä, mutta viestittäisi samalla työntekijälle, että hänen panostaan oman terveytensä ja ilmastonmuutoksen hyväksi arvostetaan. Puhdasoppinen Kaikki voittaa -tilanne! Olkaa hyvä, vapaasti käyttöön otettava idea ilman tekijänoikeusmaksuja. Kahdeksankymmenenneljän sentin kertakorvaus voi aiheuttaa vastareaktion muissakin kuin minussa. Olkoon koko typerä fillarointi. Tarkemmin ajateltuna, onhan se mukavaa, kun ei rattia kääntäessä tule hiki. 16

17 Hotellimaailmasta koulutusjohtajaksi Kuvamuisto Koulutuskeskus Salpauksen matkailu- ja ravitsemispalvelujen koulutusjohtaja Kirsi Kemppainen muistaa vieläkin monta mehevää tarinaa 1980-luvun miljonääreistä. Matkailu- ja ravintola-ala tuli elämääni luontevasti ravintoloitsijaäitini kautta. Lukion jälkeen lähdin opiskelemaan ravintola-alaa Helsinkiin. Valmistuttuani restonomiksi sain töitä Hotelli Intercontinentalista Helsingistä ensin hovimestarina, sitten ravintolapäällikkönä ja myöhemmin kiersin muillakin osastoilla esimiestehtävissä. Yhtenä iltana olin töissä hotellin ravintolassa, kun valeasiakas tuli jututtamaan minua. Ketjun viiden tähden hotelleja ympäri maailmaa arvioitiin niin, että asiakkaaksi naamioitunut henkilö testasi palveluita ja täytti valtavan pitkän raportin siitä, miten eri asiat toimivat. Raportissa oli oma kohtansa jopa tarjoilijoiden sukkien värille. Silloin kaikki tarjoilijat olivat miehiä. Oli tärkeää, ettei kellään vaan ollut valkoisia tennissukkia! Timantit säihkyivät, eikä asiakkailla ollut rahasta pulaa. Loppuraportti meni hotelli ketjun pääkonttoriin Pariisin. Olin ilmeisesti onnistunut työssäni, koska raportin perusteella ketjun varajohtaja tuli tapaamaan minua vieraillessaan Helsingissä ja ehdotti, jos haluaisin lähteä johtamiskoulutukseen ketjun Lontoon hotelliin. Se oli hieno mahdollisuus nuorelle naiselle. Se oli hulppeaa aikaa, koska useat asiakkaat olivat monimiljonäärejä. Kerran vanhempi herrasmies, joka asui hotellissa säännöllisesti ja vaihtoi aina sanasen kanssasi, pyysi minut pöytäänsä. Hän halusi esitellä minut, suomalaisen, liikekumppanilleen. En tiedä, halusiko hän osoittaa vieraalleen vaurautta vai mitä, sillä hän antoi minulle kultaisen Rolex-rannekellon. En ollut koskaan edes nähnyt sellaista. Hän sanoi, että voisin pitää kellon, mutta kieltäydyin siitä. Kun en voinut ryhtyä siinä tilanteessa sanailemaan asiasta, kello jäi ranteeseeni. Kun seuraavassa työvuorossa menin palauttamaan kelloa, vastaanotossa sanottiin, että vanha herra oli lähtenyt ja toivottanut minulle mukavaa loppuelämää. Jätin hotelliin hänelle kiitoskirjeen. Itse siirryin Lontoon jälkeen Kööpenhaminaan. Jossain vaiheessa myin kellon ja ostin rahalla pienen mökin Sysmästä. Usein kun istun mökin rappusilla, muistan tämän tarinan. Nyt tarina tuntuu pramealta, mutta silloin timantit säihkyivät, eikä asiakkailla ollut rahasta pulaa. Kun porttivahti ajoi asiakkaan auton parkkiin, miljonääri saattoi sanoa, että ole hyvä, auto on sinun. Olin Hotelli Intercontinentalissa töissä 1980-luvun puoliväliin asti. Sitten menin naimisiin ja palasin juurilleni Heinolaan. Olin jonkin aikaa töissä Sokos-Hotelleilla, kunnes kouluttauduin opettajaksi ja töiden ohella myös kauppatieteiden maisteriksi. Olin töissä Heinolassa esimerkiksi aikuiskoulutusjohtajana, kunnes siirryin Lahteen vuonna Palvelu-Salpauksen koulutusjohtajana olen ollut nyt vajaat nelisen vuotta. Kirsi Kemppainen Hotelli Intercontinentalin esitteen kuvassa vuonna Minua ilahduttaa se, että ruoka on jälleen kerran arvossaan. Alalle on tullut kunnianhimoisia uusia yrittäjiä. Uuden polven kokit ja keittiömestarit ovat lähteneet nostamaan alan imagoa huikealla tavalla ja tekevät mahtavaa käsityötä. Viihdyn itsekin hellan ääressä ja laitan mielelläni perheelleni ja ystävilleni ruokaa. Sushin tekeminen on meidän perheen yhteinen juttu. Kirsi Kemppainen Ravintolamaailma on kiehtova ja alati muuttuva. Uusia trendejä tulee jatkuvasti, Kirsi Kemppainen sanoo

18 tekstit Terhi Hollo n KUVAT Sanna Henttonen ja Risto Kallio Lyhyesti svengaten Uudistunut kuljettajakoulutus käynnistynyt hyvin Vuoden 2009 alusta lähtien pelkkä kuorma-auto- tai rekkakortti ei enää ole oikeuttanut raskaan ajoneuvon ratissa työskentelemiseen. Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa tänä vuonna aloittaneet alokkaat voivat ensimmäisinä Suomessa hankkia vaaditun ammattipätevyyden palvelusaikanaan. Kuljettajan tehtäviin oikeuttava koulutus voidaan lukea myöhemmin hyväksi kuljetus- ja logistiikka-alan opintoihin. Puolustusvoimat kilpailutti alan opetuksen, minkä seurauksena Hämeen rykmentin kuljettajaoppilaita Lahden Hennalassa opettaa nykyisin armeijan kouluttajien kanssa Koulutuskeskus Salpaus. Salpaus vastaa myös Riihimäellä olevan Viestirykmentin kuljettajien opetuksesta. Kuljettajakoulutuspaikkoja on saapumiserää kohden 110, eli vuoden aikana ammattipätevyys on tarjolla yli 200 varusmiehelle. Yhteistyö on käynnistynyt hyvin ja Salpauksen panos on vahva 1 2 teoriaopettajan, 6 8 ajo-opettajan sekä kaluston voimin. Ajokorttikokeen läpäisyprosentti ensimmäisten siihen osallistuneiden joukossa on ollut valtakunnallisestikin vertaillen erittäin hyvällä tasolla, kertoo kapteeni Jukka Tolja Hämeen rykmentistä. Koulutuskeskus Salpauksella uusi johtokunta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksen keväällä valitsema johtokunta muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja seitsemästä jäsenestä. Jokaisella jäsenellä on myös henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan esittelijänä toimii Salpauksen rehtori. Toimikausi kestää kaksi vuotta. Salpauksen uusi puheenjohtaja Seppo Hautala, millä mielellä otit vastaan uuden tehtäväsi? Erittäin innostuneesti. Tämä on hieno huipennus jo 20 vuotta kestäneelle luottamustehtäväuralleni. Toivoisin, että johtokuntamme omaksuisi mahdollisimman aktiivisen roolin. Konkreettista tehtävää riittää esimerkiksi sen eteen, että Päijät-Hämeessä satoja nuoria jää ilman koulutuspaikkaa. Aloituspaikkoja tarvitaan lisää ammatilliseen koulutukseen. Salpauksen johtokunnan jäsenet: Seppo Hautala, pj, Nastola (kok.), Olli Saarinen, vpj, Lahti (sdp), Katja Ilmoniemi, Lahti (sdp), Esa Kallinen, Kärkölä (kok.) Jouni Kokki, Heinola (sdp), Salamat Masih, Hollola (kesk.), Tarja Pölkki, Lahti (kok.), Eine Rosenberg-Riihimäki, Hartola (kok.), Ida Pohjanlehto, Lahti (kesk.). Svengi-lehti kertoo kuljettajakoulutuksesta tarkemmin ensi vuoden numerossa, kun koulutuksen ensimmäinen täysi toimintavuosi on takana. Asikkalaan nousee moderni eläinhoitola Salpauksen tarjoama eläintenhoidon koulutus Asikkalassa saa entistä modernimmat puitteet uuden pieneläinhoitolan myötä. Hoitolaan tulee myös laboratorioluokka, eläinlääkärin vastaanottotilat sekä eläinten keittiö. Uuden 500 neliön eläinhoitolan rakennustyöt aloitettiin kesällä 2009 ja tavoitteena on, että pieneläimet pääsevät uuteen kotiin viimeistään tammikuussa. Eläinhoitolan avajaisia vietetään Kissanpäivät-tapahtuman yhteydessä tammikuuta Asikkalan toimipisteessä (Laurellintie 55) on silloin avoimet ovet kaikille eläimistä ja luonnonvara-alasta kiinnostuneille. Tervetuloa tutustumaan Asikkalaan! Lisätietoja tapahtuman lähestyessä Salpauksen netti sivuilta 18

19 MekaTET turvaa tulevaisuuden työvoimaa Lahden alueen teknologiayritykset ovat lähteneet esimerkillisen aktiivisesti markkinoimaan omaa alaansa mahdollisille tuleville opiskelijoille. Keväällä 2010 jo kolmatta kertaa järjestettävä MekaTET tutustuttaa peruskoulun kahdeksasluokkalaisia mekatroniikka-alaan tekemisen kautta, kun koululaiset pääsevät vierailemaan alan yrityksiin. Vielä peruskoulun jälkeisiä opintojaan suunnittelevat nuoret saavat näin tarkemman kuvan eri ammattilaisten työtehtävistä sekä tietoa siitä, minkälaista osaamista ja kouluttautumista mikäkin tehtävä edellyttää. MekaTET-jaksoon kuuluvilla oppilaitospäivillä nuorille jaetaan tietoa Koulutuskeskus Salpauksen sekä Lahden ammattikorkeakoulun eri koulutusohjelmista. MekaTET-jaksoja on toistaiseksi tarjottu Kärpäsen ja Ahtialan koulun oppilaille, mutta työryhmän tavoitteena on laajentaa toimintaa tulevaisuudessa. Siksi MekaTETyhteistyöhön toivotaan mukaan lisää alan yrityksiä, jotka haluavat olla mukana markkinoimassa alaa tulevaisuuden tekijöille. MekaTETin taustalla on Lahden alueen Mekatroniikkaklusterin (Lahti Mecatronics Network, LMN) ydintoimijoiden yhteinen tahto turvata osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Mekatroniikka-ala on Lahden alueen suurin teollisten työpaikkojen tarjoaja. Nyt on hyvä aika kouluttaa! Yrittäjä, soita oman alasi aikuiskoulutuksen asiantuntijalle, niin ratkaistaan yhdessä yrityksesi koulutustarpeet. Toteutus- ja rahoitustapoja on useita. Lisätietoja: Yritys oppilaitos-ryhmän puheenjohtaja Taina Immonen, puh Aikuiskoulutusta tarjolla ympäri vuoden Ammatilliseen peruskoulutukseen voi vuonna 2010 hakea kahdesti yhteishaun kautta. Kevään yhteishaku järjestetään ja syksyn yhteishaku Koulutuskeskus Salpauksen monipuolinen aikuiskoulutus ei kuitenkaan ole sidonnainen näihin hakuaikoihin, vaan opiskelemaan voi hakea joustavasti ympäri vuoden. Tarjolla on koko- ja osatutkintoja sekä lyhytkursseja lukuisilta eri aloilta. Aikuisten opinto-ohjaaja Eija Tamminen on tavattavissa Lahden työ- ja (Kauppakatu 11) torstaisin klo Voit sopia tapaamisen myös muuhun ajankohtaan: Tutustu myös: Teollisuusalat Jyrki Pyykkönen, puh Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Hely Korpela, puh Liiketalous ja tietojenkäsittely Kaarina Laisi, puh Hyvinvointipalvelut Hilkka Pentsinen, puh Rakennus-, puu-, kulttuuri- ja luonnon - vara-ala Risto Salmela, puh Pauliina Stranius, puh Kieli- ja kulttuurikoulutus, maahanmuuttajakoulutus Hannu Nieminen, puh Taru Kontula, puh Oppisopimuskoulutus Tarja Rautsiala, puh Monialainen koulutussuunnittelu Inkeri Liimatainen, puh Mika Kuusisto, puh Yhteydenotot sähköpostitse: etunimi.sukunimi@salpaus.fi tai aikuiskoulutus@salpaus.fi Tarjouspyynnön räätälöidystä koulutuksesta voit tehdä myös verkossa Salpauksen Svengi 2/

20 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti. Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Leipää ja sirkushuveja ja kaikkea siltä väliltä Koulutuskeskus Salpaus kouluttaa leipureiden ja sirkusartistien lisäksi ammattilaisia lukuisille eri aloille monenlaisiin työtehtäviin. Ammatillisten perustutkintojen lisäksi tarjolla on lukiokoulutusta sekä monipuolisia aikuiskoulutusmahdollisuuksia muutaman tunnin kursseista erikoisammattitutkintoihin. Tee kuten tuhannet nuoret ja aikuiset päijäthämäläiset tekevät vuosittain: Hanki arkeesi leipää ja sirkushuveja Koulutuskeskus Salpauksesta!