Kirkkopalvelut-Kotimaan toimintakertomus 2013

Transkriptio

1 Kirkkopalvelut-Kotimaan toimintakertomus 2013

2 Toimintakertomus 2013 KIRKKOPALVELUT-KOTIMAA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sisällysluettelo Johtajan katsaus 2 Kirkkopalvelyt ry:n hallituksen toimintakertomus vuodelta Jäsenpalvelut 5 Yhteisvastuu 5 Tapahtumapalvelut 6 Kehittämiskeskus Tyynelä 7 Diakoniatyön kehittäminen 7 Viestintä 8 Seurakuntaopisto 9 Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut 14 Koivurannan palvelukeskus 14 Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu 14 Yhteiset palvelut 15 Taloushallinto 15 Henkilöstöhallinto 16 Tietohallinto 16 Kiinteistöhallinto 17 Liiketoiminta 18 Kotimaa Oy 18 Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy 19 Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos Henkilöstö Hallinto ja johtaminen Kirkkopalvelut ry tasekirja Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kirkkopalvelut ry tase-erittelyt Kirkkopalvelut-konserni Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen 2013 liitetiedot Tilintarkastuskertomus Yhteisvastuukeräyksen tulokset 2013 KIRKKOPALVELUT ry Y-tunnus Välitämme. Hietalahdenranta 13, PL 279, HELSINKI p , f etunimi.sukunimi@kirkkopalvelut.fi

3 2 (28) Johtajan katsaus Kyllä ennen oli kaikki toisin Keskustelin erään vanhan miehen kanssa. Hän kummeksui maailman nykymenoa. Hän muisteli sotien jälkeistä aikaa, jälleenrakennusta ja puutetta. Rautanaulat oli ostettu käytettyinä Ruotsista, eväänä oli ollut pätkä hampparinväärää ja maitoa lasipullosta. Opiskeluaikana hampaat olivat irronneet suusta puutteellisen ravinnon vuoksi ja opinnot oli rahoitettu metsä- ja lumitöillä. Moneen otteeseen hän totesi: Kyllä ennen oli kaikki toisin Elämään oli kaikesta aineellisesta puutteesta huolimatta jaksettu uskoa. Oli löytynyt hyvä aviopuoliso, saatu lapsia ja lapsenlapsia, rakennettu ensin pieni ja sitten suurempi koti, hankittu polkupyörä, radio, televisio, auto ja kesämökki. Pikkuhiljaa. Vähän kerrallaan. Ja taas: Kyllä ennen oli kaikki toisin Lopulta mies totesi: Vaikka ennen kaikki oli toisin, nyt on paremmin. Hyvä, etteivät asiat ole enää niin. Monessa muutoksessa huomaan ajattelevani kuin tuo ystäväni. Muutoksen keskellä kaipaa jotain menneestä. Olihan se jotenkin toisenlaista. Varmempaa. Selkeämpää. Ennakoitavampaa. Hyvää. Vai oliko kuitenkaan? Kun tarkemmin ryhtyy muistelemaan, omat raskaat huolensa oli silloinkin. Epävarmuus, paineet, vaikeat ratkaisut ja unettomat yöt. Ei kaikki toiminut silloinkaan. Keskiössä vuonna 2013 on ollut toimintaympäristön muutos ja murros. Kaikkialla siitä puhutaan. On kestävyysvajetta, Sote-uudistusta, kunta- ja oppilaitosrakenteen muutosta, julkisen rahoituksen kiristymistä. Printtimedia on romahtanut: ensin tilaukset, sitten lukijat ja ilmoitusmyynti. Kirkon jäsenmäärä on nyt 3/4 kansasta. Seurakunnissa on monenlaisia toiminnan muutostarpeita ja vahva talouden sopeuttamispaine. Julkisen talouden kiristyminen, menoleikkaukset, rahoituksen jäädyttäminen ja yhteiskunnan rakenteiden tehostamistarpeet näkyvät selkeästi Opetus- ja kulttuuriministeriön strategioissa ja ohjauksessa kohti suurempia ja monialaisempia oppilaitoskokonaisuuksia. Tuo kehitys on otettu Kirkkopalveluissa vakavasti. Sitä ennakoiden ja vahvalla tulevaisuusorientaatiolla kertomusvuonna toteutettiin Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön integraatio. Tämä oli ehkäpä suurin järjestöintegraatio maassamme. Prosessin tuloksena syntyi OKM:n mittareilla mitattuna riittävän vahva ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja maamme suurin vapaan sivistystyön toimija. Perusajatuksena on ollut, että yleishyödyllinen toiminta ja sen käytössä oleva omaisuus sekä koko henkilöstö keskitetään Kirkkopalveluihin. Seurakuntaopiston Säätiöstä taas muodostetaan sijoitusvarallisuuden hoitoon keskittyvä säätiö, joka eri mekanismeilla voi tukea syntyvän järjestökokonaisuuden, kirkkomme ja kristillisten järjestöjen työtä. Koko koulutustoiminta on keskitetty yhteen oppilaitokseen, uuteen Seurakuntaopistoon. Integraation lähtökohtana on ollut erityisesti kirkollisen koulutuksen, mutta koko ammatillisen ja vapaan sivistystyön koulutustehtävämme turvaaminen. Koulutuksen toimintaedellytykset halutaan varmistaa ja niitä vahvistetaan. Tavoitteena on kehittää kirkollista koulutusta, kristillistä kasvatusta ja seurakuntadiakoniaa yhdessä seurakuntien ja järjestöjen, hiippakuntien ja Kirkkohallituksen kanssa. Uuden Seurakuntaopiston toiminta käynnistyi , jolloin koko Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön henkilöstö siirtyi Kirkkopalvelujen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Tässä yhteydessä koko Kirkkopalvelujen toiminta organisoitiin uudelleen siten, että järjestötoiminnassa on kolme palvelualuetta: Jäsenpalvelut, Seurakuntaopisto ja Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut. Kirkkopalvelujen yhteiset

4 3 (28) palvelut tuottavat koko konsernin tarvitsemat tukipalvelut. Syksyllä 2013 Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteri vahvisti joulukuussa 2012 hyväksytyn Kirkkopalvelujen sääntömuutoksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM myönsi Kirkkopalveluille kaikki koulutustoimintaan tarvittavat uudet järjestämis- ja ylläpitämisluvat vuoden 2013 aikana siten, että luvat astuivat voimaan Tässä yhteydessä OKM siirsi myös Partaharjun Säätiön Partaharjun Opistoa koskevat luvat Kirkkopalveluille. Osa tuon opiston henkilöstöstä siirtyi vuoden vaihteessa Kirkkopalvelujen palvelukseen. Koska koulutuksen luvat siirtyivät Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiöltä vasta vuoden vaihteessa, vanhan Seurakuntaopiston koulutustoiminnan tiedot on raportoitu koko vuodelta 2013 Säätiön vuosikertomuksessa. Suunnitellut omaisuussiirrot Kirkkopalveluista Seurakuntaopiston Säätiöön eivät toteutuneet johtuen verottajan ennakkoratkaisusta. Verottaja näki omaisuussiirrot vaihtona koulutustehtävään. Tämä tulkinta ei kuitenkaan OKM:n tulkinnan mukaan ole oikea, jonka vuoksi päätöksestä valitettiin sekä haettiin uutta ennakkoratkaisua. Integraatio on mahdollistanut Seurakuntaopiston volyymien kasvun sille tasolle, että OKM:n rakenteellinen ohjaus ei uhkaa kirkollista koulutusta. Koulutustoiminnassa työelämän tarpeita voidaan nyt palvella entistä laajemmin, kun Järvenpään oppisopimustoimiston toiminta laajenee Pieksämäelle. Vuonna 2013 Kirkkopalvelujen molempia kampusalueita on kehitetty voimakkaasti. Järvenpään kampuksen päärakennuksen peruskorjaus toteutettiin, mikä oli mittava investointi. Investointeja on myös edessä, millä kehitetään Seurakuntaopiston toimintaedellytyksiä sekä mahdollistetaan Kirkkopalvelujen Helsingin toimintojen siirtyminen omalle kampusalueelle vuonna Pieksämäen kampuksella tehtiin investointeja, kun kaupungin peruskoulu siirtyi oppilaitoksen tiloihin Seurakunnat ja järjestöt ovat Kirkkopalvelujen jäseninä merkittävin sidos- ja asiakasryhmä, jonka on saatava hyötyä jäsenyydestä, palveluista ja tuotteista. Julkisen talouden tiukentuessa niin seurakuntien, kuntien kuin valtiovallan odotuksena ovat entistä vaikuttavammat palvelut. Tavoitteena on, että Kirkkopalvelut voisi ennakoida toimintaympäristön muutosta ja tarjota ratkaisuja seurakuntien tarpeisiin ja kysymyksiin. Kirkkopalvelujen organisaatiossa jäsennäkökulma on nostettu keskiöön. Perustimme täysin uuden palvelualueen, Jäsenpalvelut. Tällä palvelualueella toimivat Yhteisvastuukeräys, Tapahtumapalvelut, Kehittämiskeskus Tyynelä, Diakonian kehittämisyksikkö ja viestintä. Jo syksystä lähtien jäsenrajapintaan liittyvät kysymykset ja tuotekehitys on ollut aktiivista. Diakonisissa hyvinvointi- ja sosiaalipalveluissa vuosi 2013 merkitsi painopisteen muutosta. Lapsi- ja perhepalveluissa laitosmuotoisten palvelujen käyttöaste laski, mutta samanaikaisesti avomuotoiset ja koko perheelle suunnatut palvelut kasvoivat. Tämä edellytti myös uutta organisoitumista ja mm. Riippuvuusklinikka Tyynelän lakkauttamista. Aktiivinen asiakkuustyöskentely on tuonut Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusulle uusia asiakkuuksia ja palvelun ostajakuntia. Vanhustenhuollossa laitospaikat tulevat vähenemään tehostetun palveluasumisen kustannuksella. Samanaikaisesti Koivurannan palvelukeskus on uuden tilanteen edessä, kun osaan sen paikoista joudutaan etsimään asiakkaita myös Pieksämäen ulkopuolelta. Päiväkoti Satakielellä Järvenpäässä on kertomusvuonna ollut isoja haasteita sekä kannattavuuden että henkilöstörekrytointien osalta. Päiväkotina ja esiopetuksen toteuttajana päiväkoti on selkeästi liian pieni, joten toiminnan tulevaisuutta ja sen laajentamista joudutaan tarkoin selvittämään. Kotimaa Oy:lle vuosi 2013 oli sekä toiminnallisesti että taloudellisesti raskas. Seurakuntataloudesta johtuva myynnin lasku, printtimedian jatkuvat vaikeudet sekä kysymys yhtiön ja sen medioiden roolista koko kirkon viestinnässä näkyivät yhtiön liikevaihdon laskuna. Koko viestintä ala siirtyy ennakoituakin nopeammin uuteen digitaaliseen maailmaan. Tulevaisuuteen on yhtiössä pyritty varautumaan

5 4 (28) voimakkaalla tuotekehityksellä, jonka keskeisiä ulostuloja ovat KotimaaPro, Jäsen 360- konsultointipalvelut, runkolehtihanke, Kirkko taskussa -applikaatio sekä Kirjapajan ja Lastenkeskuksen fuusio. Näiden merkittävien muutosten yhteydessä historiaan siirtyi myös Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan nimi. Yhtiö sai uuden nimen ja graafisen ilmeen Kotimaa Oy:nä. Loppuvuodesta jouduttiin tekemään myös vaikeita henkilöstöratkaisuja, jotka olivat sekä henkilöstölle että johdolle raskaita. Oppilaitosrahoituksen leikkaukset vuosina , laskevat käyttöasteet, kiristynyt kilpailu ja palvelutarpeiden muutokset sosiaalipalveluissa edellyttivät mittavia kulujen leikkauksia. Kirkkopalvelut joutui vähentämään henkilöstöään 27 henkilöllä. Ilman integraation myötä vahvistunutta uutta organisaatiota sekä Kirkkopalvelut että Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiö olisivat joutuneet vielä vaikeampien ratkaisujen eteen. Taloudellisesti vuotta 2013 ei voi pitää onnistuneena. Kirkkopalvelujen ja Kotimaa Oy:n tulos on heikko. Uskomme kuitenkin, että satsaukset tulevaisuuteen kantavat hedelmää. Positiivisena asiana on syytä kuitenkin mainita Kirkkopalvelujen omavaraisuusasteen paraneminen. Varmaan monen mielessä kaihertaa tämän muutoksen läpi eläneenä: Kyllä ennen oli kaikki toisin Totisesti oli! Meidän on kuitenkin nyt tehtävä työtä uuden Kirkkopalvelut ry:n, uuden Seurakuntaopiston ja uuden Kotimaa Oy:n eteen. Tuosta työstä riippuu, voimmeko myöhemmin todeta: Vaikka ennen kaikki oli toisin, nyt on paremmin. Hyvä, etteivät asiat ole enää niin. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta kaikille työtovereilleni, työntekijöille ja vastuunkantajille, jäsenillemme ja asiakkaillemme! KIRKKOPALVELUT Ilkka Mattila Johtaja

6 5 (28) KIRKKOPALVELUT RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Konsernirakenne tarkastelukaudella Kirkkopalvelut-Kotimaahan kuuluivat tilikaudella 2013 seuraavat tytäryritykset: - Kotimaa Oy (67 %) - Kotimaa Oy:hyn kuului Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy (100 %) - Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13 (100 %) - Kiinteistö Oy Ruskon Keskuvainio (100 %) - Loma- ja majoituspalveluja tarjoava Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy (79,6 %) ja sen kokonaan omistama tytäryritys Törmälän Lomakylä I Oy Kotimaa Oy ja Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy muodostavat alakonsernin, josta on tehty konsernitilinpäätös. Jäsenpalvelut Yhteisvastuu Yhteisvastuukeräyksen keräystoimikunnan jäseninä vuonna 2013 olivat: johtaja Ilkka Mattila (pj), asiamies Jukka-Pekka Fabrin, hiippakuntasihteeri Kaisa Rauma, professori Juho Saari, johtaja Antti Pentikäinen, johtaja Kalle Kuusimäki, hiippakuntasihteeri Tua Sandell ja diakoniatyöntekijä Anu Fedotoff. Yhteisvastuukeräyksen 2013 teemana oli Ihmisarvoinen vanhuus. Kotimaisena erityiskohteena Kirkkopalvelujen toteuttama etsivän vanhustyön hanke ja kansainvälisenä kohteena Kirkon Ulkomaanavun toteuttama syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanke Kambodžassa. Keräyksen tuotto oli Käteisen rahan merkittävästä katoamisesta huolimatta keräystulosta onnistuttiin kasvattamaan edellisestä vuodesta runsaalla eurolla. Keräyksen vaikuttamistoimintaa tehostettiin ja Yhteisvastuu järjesti yhdessä Kirkon Sosiaalifoorumin kanssa tilaisuuksia Ihmisarvoiseen vanhuuteen liittyen mm. Kirkkopäivillä ja Porin Suomi-Areenalla. Lisäksi Pikkukirkkopäiviä ja Matkakumppani-iltoja järjestettiin eri puolilla maata yhteistyössä Kirkkopalvelujen tapahtumapalvelujen kanssa. YLE Radio 1 lähetti Yhteisvastuukeräyksen 2014 teemaan liittyvän kaksituntisen saattohoitokeskustelun suorana Lappeen kirkosta. Toimintavuonna Yhteisvastuukeräys tehosti toimintaansa sosiaalisessa mediassa, vahvisti seurakuntien kontaktointia sekä uusien keräysmenetelmien luomista seurakuntien tarpeisiin. Lisäksi ruotsinkielistä materiaalituotantoa lisättiin. Nuorille kohdistetun Yhteisvastuun Action Angels -työkalun markkinointia ja seurakuntiin jalkauttamista jatkettiin. Kirkkopalvelut ry on toiminut vuodesta 1996 alkaen seurakuntien kautta tapahtuvan EUelintarviketuen koordinoijana. Käytännön toteutuksesta vastaa Yhteisvastuukeräystoimisto. Vuonna 2013 toiminnassa oli mukana lähes 200 seurakuntaa/seurakuntayhtymää, jotka jakoivat yli kg Kirkkopalvelujen toimittamaa EU-elintarviketukea.

7 6 (28) Tapahtumapalvelut-yksikkö Vuoden päätapahtumana Tapahtumapalvelut toteutti Kirkkopäivät Kuopiossa Tapahtuman suunnittelu, tuotanto ja viestintä etenivät aikataulussa ja suunnitellulla tavalla. Vuonna 2013 aloitettiin myös Kouvolan Kirkkopäivien valmistelut keväälle Lisäksi toteutettiin uusia, paikallisia, pienempiä tapahtumia. Tavoite sekä Kirkkopäivillä että paikallisissa tapahtumissa oli jäsenten ja seurakuntalaisten tavoittaminen ja kohtaaminen. Metodina oli jalkaantuminen seurakunnan työyhteisöihin ja jäsenistöön. Keskeisiä tavoitteita olivat myös paikallisen (profaanin) ja valtakunnallisen (kristillisen) medianäkyvyyden kasvattaminen. Kuopion Kirkkopäivien ohjelmalliset tavoitteet rakennettiin Kirkkopäivät-brändin pohjalta. Kirkkopäivien lähtökohtana on tarjota foorumi, jossa eri tavalla ajattelevat ja uskovat voivat käydä avointa, rakentavaa keskustelua yhteyden ja ykseyden lisäämiseksi. Asioita ja teemoja yhdisteltiin uusilla tavoilla. Tapahtuman tarjonta rakennettiin selkeästi kahdelle eri kohderyhmälle, toisaalta kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille, toisaalta tavallisille kirkon jäsenille ja ei-jäsenille Kuopiossa ja päivämatkaetäisyydellä. Viimeksi mainitulle kohderyhmälle päivät toimivat kirkon avoimena ikkunana. Kohderyhmä jaettiin perheisiin, nuoriin, nuoriin aikuisiin ja senioreihin, ja jako ohjasi osaltaan ohjelmatyöryhmiä. Kirkkopäivien tavoitekävijämääräksi asetettu ylittyi. Tilaisuuskävijämäärä oli , joista arvion mukaan noin edusti suurta yleisöä. Suuren yleisön osuus kasvoi selkeästi verrattuna vuoden 2011 Kirkkopäiviin Lahdessa. Tapahtumapalvelut toteutti Yhteisvastuukeräyksen kanssa Diakoniatyön neuvottelupäiville oheistapahtuman, jossa oli 350 kävijää. Helsingissä Agricolan kirkossa toteutettiin kokeiluna Dancemessu, joka saavutti laajan medianäkyvyyden profaanissa mediassa ja 600 kuulijaa. Syksyllä oli Pikkukirkkopäivä-tapahtumat Tampereella ja Lappeenrannassa sekä kolme Matkakumppani-iltaa yhteistyökumppaneina Yhteisvastuukeräys, Kirjapaja, Axr-levy-yhtiö sekä paikalliset seurakunnat. Pikkukirkkopäivien mediakumppanina oli YLE Radio 1, joka radioi Lappeenrannan tapahtuman Keskimäärin syksyn eri tilaisuudet keräsivät 350 kävijää. Pikkukirkkopäivä-tapahtumien tulorahoitusosuus oli asetetun 50 %:n tavoitteen mukainen. Matkakumppani-illoissa Axr-levy-yhtiö kantoi taloudellisen vastuun. Muut kokeilut rahoitettiin kulttuuritoiminnan budjetista. Kesällä 2013 avoinna oli 279 Tiekirkkoa, joista joka kolmas - 93 kirkkoa - tilastoi kävijät, joita kertyi yhteensä Keskimääräinen kävijämäärä kirkkoa kohden oli 2 409, mutta entiseen tapaan luvut vaihtelivat kirkkojen välillä muutamasta kymmenestä tuhannesta alle sataan. Kävijät tilastoineista kirkoista suosituin oli Turun tuomiokirkko, jossa vieraili Tiekirkko-kävijää. Tiekirkkokävijöiltä kerättiin kesällä 2013 palautetta verkkosivulla olleen Tykkäsitkö Tiekirkosta -kyselyn kautta. Palautteita saatiin lähes 500 henkilöltä, ja kokemukset olivat varsin positiivisia: Useampi kuin kahdeksan kymmenestä suosittelisi Tiekirkkoon pysähtymistä muillekin. Seitsemän kymmenestä aikoo vastaisuudessakin pysähtyä Tiekirkkoon, ja sama määrä oli sitä mieltä, että Tiekirkot madaltavat kirkon kynnystä. Ansiomerkkejä myytiin seurakunnille ja kristillisille järjestöille 637 kpl. Myynti säilyi edellisen vuoden tasolla, mutta on laskenut aikaisemmilta vuosilta. Seurakuntavaalien myötä vaihtuvien luottamushenki-

8 7 (28) löiden muistamisen toivotaan vilkastuttavan ansiomerkkimyyntiä ja markkinointiin tulee panostaa koko vuoden ajan. Kehittämiskeskus Tyynelä Kehittämiskeskus Tyynelän toiminta koostuu riippuvuustyön kehittämistoiminnasta (ak) ja eri kohderyhmille kohdennetuista projekteista. Toiminnan rahoitus tulee pääosin Raha-automaattiyhdistys RAY:lta. Ak-toiminnan tavoitteita on tarkennettu ja määritelty uudelleen. On toteutettu verkostokysely ja päihdetyön seminaari sekä osallistuttu valtakunnallisiin ja alueellisiin vaikuttamisen ja viestinnän kokouksiin ja seminaareihin. Työntekijävahvuus oli joulukuussa 13 henkilöä. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien nuorten tukiprojekti Voimakas sekä monitoimijaprojektina toteutettava nuorten ongelmallisen pelaamisen tunnistamista ja tukea kehittävä projekti Pelituki jatkuivat. Projekteilla kehitetään kohderyhmille sopivia työ- ja toimintamalleja osallistavin keinoin sekä vahvistetaan heitä kohtaavien ammattilaisten yhteistyötä ja osaamista. Projektien toiminta-alueena on Varkaus, Mikkeli, Savonlinna sekä JJR-alue (Joroinen, Juva, Rantasalmi). Yhteistyökumppaneina ovat oppilaitokset, nuorisotyö sekä sosiaali- ja terveystoimet. Uutena käynnistyi päihteitä käyttävien isien osallisuutta vahvistava Erityisesti isä -projekti, jonka paikkakuntina on Varkaus, Pieksämäki, Mikkeli, Jyväskylä ja Kuopio. Projekti kohdistuu vahvistamaan isän osallisuutta vanhemmuuden tilanteissa osana päihteistä kuntoutumista huomioiden myös lapsen ja nuoren näkökulman. Kohderyhmänä ovat päihteitä käyttävät isät ja heidän lapsensa, heitä kohtaavat ammattilaiset, läheiset ja kokemusasiantuntijat. Keinona on mm. jalkautuva työ sekä vertaistuen ja verkostojen vahvistaminen. Projekti on mukana RAY:n valtakunnallisessa Emma & Elias -ohjelmassa. Toinen käynnistynyt projekti on Etsivän ja osallistavan vanhustyön projekti (YV-keräyskohde). Projektin päämääränä on ikääntyneiden huono-osaisuudesta johtuvan eristäytyneisyyden vähentäminen ja osallisuuden edistäminen. Kohderyhmänä on heikossa asemassa olevat yli 65-vuotiaat, heitä kohtaavat seurakunnan työntekijät sekä toimintaympäristön muut toimijat ja vapaaehtoiset ja läheiset. Projektin yhteistyökumppanit ovat seurakuntien diakoniatyöntekijät (pilottipaikkakuntina Mikkeli, Varkaus, Pieksämäki, Salo, Turku/Katariina ja Pöytyä) sekä yhdeksän kummipaikkakuntaa. Mukana on pilottiseurakuntien kanssa toimivat alueen keskeiset toimijat. Diakoniatyön kehittäminen Räätälöityä diakonian kehittämisyhteistyötä tehtiin kahden seurakuntayhtymän ja neljän seurakunnan kanssa. Lähes kaikki kumppanuudet jatkuvat sovitusti vielä vuoden 2014 kesään saakka. Seurakuntayhtymissä kehittämiskumppanuus painottui pääasiassa diakoniatyön strategisten linjausten määrittelemiseen, toiminnan arviointiin, työn johtamiseen ja koordinointiin sekä asetettujen yhteisten tavoitteiden ja työprosessien konkretisointiin. Seurakuntakohtaisen kehittämisyhteistyön keskiössä ovat olleet diakoniatyön asiakkuudet ja työkäytäntöjen tarkoituksenmukaisuus. Kehittämisen tueksi on tehty asiakasarviointeja (mm. Bikvahaastattelut) ja työmuotojen arviointeja sekä luotu työn kohdentamiseen uusia työkaluja ja toteutettu pienten kokeilujen pilotteja. Kahdessa seurakunnassa suunniteltiin ja toteutetaan yhdessä vanhus-ja perhetyön diakoniaprojekteja seurakunnan saamilla testamenttivaroilla. Diakoniaprojekteista käynnistyi Yhteisvastuuvaroilla toteutettava Etsivän ja osallistavan vanhustyön projekti ( ), josta lisää Kehittämiskeskus Tyynelän osiossa. Kolehtivaroilla toteutettavaan nuorisodiakonian projektiin haettiin pilottiseurakuntia käynnistyvällä projektilla kehitetään kolmen seurakunnan diakonia- ja nuorisotyön kanssa koulunsa päättäneille syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ns. kynnyksettömiä osallisuuden mahdollisuuksia sekä lisätään tukiverkostoja arjessa selviytymiseen.

9 8 (28) Diakoniatyön ohjelmallisen kehittämisen alustava suunnitelma valmistui. Ohjelmallista työtä lähdetään rakentamaan vuoden 2014 aikana pienimuotoisesti työpajatyyppisissä suljetuissa verkkoympäristöissä sekä neljän hiippakunnan ja Kirkkopalvelujen järjestämissä diakoniatyön hyvien käytäntöjen työpajoissa. Tuotokset toimivat pohjana ohjelmallisen kehittämisen rakentamisessa. Keskeisinä kumppaneina seurakuntien diakoniatyön kehittämisessä olivat mukana kirkkohallitus (KDS), hiippakunnat (4), pilottiseurakunnat (6) ja Kirkkopalvelujen jäsenpalvelujen yksiköt. Viestintä Viestintäyksikön avaintuloksista merkittävin oli integraatioviestinnän suunnittelu ja toteutus. Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston integraatioprosessista viestittiin useissa eri kanavissa, sisäisesti mm. intra-sivuston Integraatioraksalla. Raksalla oli yhteensä 4499 käyntiä. Oppilaitosintegraatiossa viestintäyksikkö uudisti www-sivut sekä kaiken viestintä- ja markkinointimateriaalin visuaaliselta ilmeeltään ja kieleltään yhtenäiseksi. Materiaaliuudistuksessa tuotettiin mm. koulutusesitteitä, perusmateriaalit (kansiot, kirjekuoret, kirjepohjat, käyntikortit) sekä markkinointimateriaaleja (mainoksia, roll-uppeja, kyniä). Kuopion Kirkkopäivien viestintä ja markkinointi oli toinen toimintavuoden päähankkeista. Yksikön vastuulla oli mm. mainoskampanja ja mediatilat, mediayhteistyö, sisällöntuotanto verkkosivuille, sidosryhmäviestintä, ohjelmakirjan ja muiden materiaalien tuotanto sekä materiaalien tuottaminen yritysyhteistyöhön sekä muihin kumppanuuksiin. Viestintäjohtaja osallistui vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen Lahjoita hyvä kuolema -saattohoitokampanjan suunnitteluun ja toteutukseen. Tiedottaja vastasi Kehittämiskeskus Tyynelän uuden verkkosivuston tuottamisesta ja oli mukana Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut -palvelualueen esiteprojekteissa ja tapahtumaviestinnässä. Tiekirkkojen osalta yksikön vastuulla oli materiaalituotanto, verkkosivujen ylläpito sekä pienimuotoinen kampanjointi (mm. hakusana- sekä Facebook-mainonta). Tiekirkkokävijöiltä kerättiin kesän aikana palautetta verkkosivulla olleen Tykkäsitkö Tiekirkosta -kyselyn kautta. Vuonna 2013 mediaosumia kertyi Kirkkopalvelujen hakusanoilla (pl. Yhteisvastuukeräys) yhteensä 509 kpl. Eniten osumia oli toukokuussa, Kirkkopäivien koskien. Osumien laskennallinen mainosarvo oli euroa. Kirkkopalvelujen verkkosivuilla oli käyntiä (vuonna 2012: ). Toivo-intrassa käytiin kertaa (2012 helmikuusta lähtien: , käynnit kasvoivat 44,73 %). Sivun katselut kasvoivat 35,26 %. Yhteensä katseltiin sivua (2012: ). Suosituimmat haut olivat henkilöhaku, lomakkeet ja ohjeet -sivut, integraatioraksa sekä ruokailut ja tarjoilut -sivu.

10 9 (28) Seurakuntaopisto Koulutuskeskus Agricola Seurakuntaopisto Vuonna 2013 Kirkkopalvelut ry:n ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön edustajat jatkoivat yhdistymisneuvotteluita ja saattoivat päätökseen Koulutuskeskus Agricolan sekä Seurakuntaopiston koulutus- ja työelämän kehittämispalveluiden liittämisestä yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Lisäksi Partaharju-säätiön edustajien kanssa sovittiin Partaharjun opiston koulutustehtävän siirtämisestä Kirkkopalvelut ry:lle. Hakemukset yhdistymis- ja luovuttamistoimien toteutumiseksi oli saatettu vuoden 2012 lopussa Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Toimintakauden aikana Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi päätökset, joiden mukaisesti Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön ja Partaharju-säätiön koulutuksen järjestämis- ja oppilaitosten ylläpitämislupien mukaiset koulutustehtävät ja valtionosuuksiin oikeuttavat suoritemäärät siirtyivät Kirkkopalvelut ry:lle alkaen. Toiminnallisesti yhden oppilaitoksen mallin mukaisena Kirkkopalvelut ry:n Seurakuntaopisto aloitti alkaen. Neuvottelut Pieksämäen kaupungin yläkoulun siirtymisestä Hiekanpään alueelle johtivat alkutalvesta 2013 Pieksämäen kaupungin tekemään myönteiseen päätökseen. Päätös käynnisti suunnitelmat Kirkkopalvelujen Huvilakadun opetustilojen ja tukipalveluiden yhteiskäytöstä yläkoulun kanssa. Koulutuskeskus Agricolan opetustiloista vuokrattiin B-rakennuksesta noin 2600 kerrosneliötä kaupungille. Ensimmäiset yläkoulun opetusryhmät siirtyivät Kirkkopalvelujen tiloihin Kevään aikana perustettiin Hiekanpään Elämänkaari -hanke, jonka tavoitteena on kehittää uusia pedagogisia toimintamalleja alueella toimivien oppilaitosten sosiaali-, erityis- ja opiskelijahuollon palveluiden yhteistyöhön. Henkilöstö Toimintavuoden keväällä tehtiin uuden Seurakuntaopiston rehtorin, koulutus- ja palvelujohtajien sekä päälliköiden valinnat. Johtoryhmän muodostivat rehtori, kolme koulutusjohtajaa, palvelujohtaja, kaksi kehityspäällikköä sekä hallintojohtaja. Uuteen oppilaitoskokonaisuuteen muodostettiin lähiesimiesjärjestelmä ja koko henkilöstö sijoitettiin uuden oppilaitoksen neljään yksikköön uusien päälliköiden alaisuuteen. Esimiehinä toimivien päälliköiden tehtäviin sisältyy esimiestyön lisäksi myös opetus- tai muita tehtäviä. Paikallinen lähiesimiesjärjestelmä, jossa yhden esimiehen johdettavana on enintään 20 henkilöä, on koettu hyväksi. Moni keväällä valittu päällikkö toimii ensimmäistä kertaa esimiestehtävissä. Syyskaudella uudet lähiesimiehet ovat kokeneet olevansa vaativissa tilanteissa erityisesti ytprosessin aikana. Yhteisen, uuden oppilaitoskokonaisuuden rakentaminen on koettu haasteellisena. Henkilöstön on ollut vaikeaa löytää yhteisiä tapoja toimia ja yhteistä kieltä. Yhdenmukaistamisen haasteellisuutta on pyritty helpottamaan lukuisilla eri henkilöstöryhmien tapaamisilla ja suunnitteluryhmillä. Syyslukukauden alussa koko uuden Seurakuntaopiston henkilöstö vietti yhteisen kehittämispäivän Lahden seurakuntayhtymän kurssikeskuksessa. Esimiehille käynnistyi jo keväällä Opetushallituksen rahoittama Verme-koulutus, jonka tarkoituksena on tarjota yhteinen keskustelu- ja vertaismentoroinnin foorumi esimiehille. Kaikki tapaamiset ja suunnitteluryhmien kokoontumiset ovat vaatineet henkilöstöltä runsaasti aikaa ja lisänneet matkustuskuluja. Henkilöstömäärä uudessa oppilaitoksessa on toimintavuoden lopussa noin 200 henkilöä. Isona henkilöstökysymyksenä toimintavuoden aikana olivat yt-neuvottelut tuotannollisista ja taloudellisista syistä sekä neuvottelut paikallisesta työehtosopimuksesta ja opettajien työn mitoituksesta uudessa Seurakun-

11 10 (28) taopistossa. Yt-menettelyn tavoitteena oli noin 20 henkilön vähennystarve. Yt-menettelyn toimenpiteet tehtiin vuoden 2013 lopussa. Paikallista työehtosopimusta ja opettajien työn mitoitusta ei ole saatu vuoden 2013 aikana valmiiksi. Prosessit Uusi johtoryhmä käynnisti työskentelynsä kevätkaudella tavoitteena käynnistää keskeisimmät yhdistämisprosessit. Oppilaitoskokonaisuuden kannalta yksi keskeinen prosessi oli opiskelijahallinnon tietokantaohjelmien (Priimus) yhdistäminen. Primuksella hallinnoidaan muun muassa opiskelijoiden henkilö- ja opiskelutietoja, opettajien tietoja sekä opetustarjontaa, kirjataan valintoja, arvioidaan suorituksia ja tulostetaan todistuksia. Järjestelmien yhdistäminen saatiin valmiiksi toimintavuoden lopussa. Opiskelijahallinnon ohjelmien yhdistämisen lisäksi on uusi oppilaitosrakenne viety valtakunnalliseen yhteishakujärjestelmään sekä muihin viranomaisjärjestelmiin. Toiminnan- ja laadunohjausjärjestelmien yhteensovittaminen aloitettiin kevätkauden aikana mm. kartoittamalla kaikki asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmät. Apuvälineeksi valittiin IMS-ohjelmisto. Kehityspäälliköt ovat rakentaneet järjestelmää, perehdyttäneet käyttäjiä ja käynnistäneet operatiivisten toimintojen yhdenmukaistamisen. Operatiivisten prosessien yhdenmukaistaminen vaatii perusteellisia keskusteluja ja konsensuksen etsimistä koko henkilöstöltä. Tämä ei päässyt käyntiin vuoden 2013 aikana, vaan työ käynnistyy tulevana toimintakautena. Seurakuntaopisto on ollut mukana kahdessa valtakunnallisessa Opetushallituksen rahoittamassa laatuverkostossa: LaStrada ja Yhdessä eteenpäin. LaStrada -hankkeessa tehtiin syksyllä 2013 vertaisarviointi Savon Koulutuskuntayhtymän kanssa. Arvioitavina Pieksämäen kampuksella olivat opetussuunnitelmat ja Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijan arvioinnit. Talous Taloudellinen tilanne niin suomalaisessa koulutusjärjestelmässä kuin koko yhteiskunnassa on ollut haasteellinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimeenpani vuoden 2013 aikana sekä koulutusalakohtaisia että alueellisia valtionosuuksiin oikeuttavien opiskelijapaikkojen leikkauksia. Integraation Suomen Kirkon Seurakuntaopiston säätiön kanssa voidaan tästä näkökulmasta katsoen olleen onnistunut ratkaisu. Kirkkopalvelut ry sai säilytettyä kolmen toimijan suoritemäärät lukuun ottamatta jo vuonna 2012 tehtyjä päätöksiä vapaan sivistystyön leikkauksia. Tästä huolimatta Kirkkopalvelujen valtionosuudet jäivät -180t budjetista. Tästä -106t on Pieksämäen kampuksen koulutusten valtionosuuksista ja 74t opintotoiminnan valtionosuuksista. Lisäksi myyntitulot aikuiskoulutus- ja seurakuntapalveluissa jäivät alle budjetoidun -125t ja Pieksämäen kampuksen keittiön osalta -40t. Opetustilojen vuokraamisesta johtuen Huvilakadun kampukselle jouduttiin rakentamaan kotitalousluokka sekä tekemään pieniä muutostöitä, joihin ei budjetin laatimisen yhteydessä varauduttu. Tästä syystä kiinteistökulujen menot ylittyivät 200t. Lisäksi yhdistymisestä johtuvista syistä hallintokulut kasvoivat 52t. Myös matkustuskulut kasvoivat. Näiden tuloksen Koulutuskeskus Agricolan tulos oli -137t.

12 11 (28) Opiskelijamäärät Pieksämäen kampuksella Tot2011 E 2012 E 2013 T2013 Ammatillinen peruskoulutus 316, ,6 Peruskouluopetus 16, ,58 Ammatillinen lisäkoulutus 26,2 26, ,09 Työvoimapoliittinen koulutus 68, ,32 Oppisopimuskoulutus 20, ,76 Vapaa sivistystyö 135, ,92 YHTEENSÄ 582,2 581, ,3 Opintotunnit ja opintokerhotunnit Tot 2012 E 2013 Tot 2013 Opintotoiminta, tuntia Opintokerhotoiminta, tuntia Aikuiskoulutus ja seurakuntapalvelut -yksikkö, Helsingin toimipaikka Toimintasuunnitelmassa ollutta ns. rakennemuutospakettia ei vielä vuoden 2013 aikana tuotteistettu. Sen katsottiin liittyvän läheisesti kirkolliskokouksessa käsittelyssä olevaan Uusi seurakuntayhtymä malliin. Koska tähän liittyvä rakennemuutos on viivästynyt, emme katsoneet voivamme tehdä siihen liittyviä tukitoimiakaan. Järjestöjen palvelun kehittämisprosessin suunnittelu ja palvelukokonaisuuden ajanmukaisuuden arviointi siirtyi fuusion myötä Jäsenpalveluihin. Vuoden 2013 aikana Aikuiskoulutus ja seurakuntapalvelut -yksikkö toteutti kaksi jäsenyyttä ja palveluja koskevaa verkkokyselyä jäsenjärjestöille, toisen keväällä, toisen syksyllä. Agricola-opintokeskuksen järjestöjen kanssa työskentelevät henkilöt tapasivat vuoden aikana useita järjestöjä. Vierailuja toteutettiin kaikkiaan kahteentoista jäsen- tai opintojärjestöön, ja nämä yhdistettynä vuoden 2012 syksyn vierailujen kanssa tavattiin volyymeiltaan noin 20 suurinta jäsentoimijaa. Käydyissä keskusteluissa arvioitiin palvelujen kattavuutta ja toimivuutta sekä kuultiin kehittämisehdotuksia. Opintotoiminnan (yhteistyökurssit ja opintokerhot) tietojärjestelmien kehittämistyö oli sisäisten prosessien, lomakkeiden ja laskutuksen sekä KO-verkon kehittämistä. Opintotoiminnan toteutuneissa tunneissa ei päästy ennustettuun. Toisaalta opintotoiminnan tunnit kasvoivat hieman verrattuna vuoteen Seurakuntapalvelua kehitettiin osana Agricolaa elokuusta 2013 lähtien. Asiakaslähtöisyyteen voidaan olla tyytyväisiä, sillä kurssiemme keskiarvopalaute oli 4,13 asteikolla 1-5, jossa 5 paras. Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -yksikkö Pieksämäen toimipaikka Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen tavoitteena oli toimintakauden aikana lisätä tuotekehittelyä huomioiden koko Pieksämäen kampusalueella toimivien yksiköiden osaaminen. Tarkoituksena oli kehittää tuotteita, jotka kohdentuvat eri alueille kuin koulutustuotteita tuottavilla kilpailevilla oppilaitoksilla. Lisäksi oli tarkoitus tiivistää työelämäyhteistyötä ja tarjota muun muassa koulutustarpeiden kartoittamista ja osaamisen kehittämistä. Koulutusten markkinointia ja myyntiä oli tarkoitus kasvattaa.

13 12 (28) Aikuiskoulutusyksikön koulutuspäällikkö vaihtui lukuvuoden aikana kolme kertaa. Tammikuussa 2013 irtisanoutuneen uuden koulutuspäällikön tilalle ei rekrytoitu ketään, vaan koulutuspäällikön tehtäviä hoiti kolme muiden yksiköiden päällikköä. Työelämän kehittämisen hankerahoituksella valmistui alkuvuodeksi sosiaali- ja terveysalan työyksiköille suunnattu osaamiskartoitusmenetelmä. Osaamistarpeiden esiin nostamisessa työvälineenä käytetään toiminnallista menetelmää. Menetelmä on tuotteistettu ja otettu myytävien tuotteiden joukkoon. Toisessa hankkeessa on hoitoalan yhteisöjen arkeen kehitetty Laajennettu työyhteisö -toimintamalli. Tässä menetelmässä osaamisen tarpeen määrittelyyn osallistuvat myös asumis-/hoitoyksikön asiakkaat. Menetelmän käyttöön on saatu mukaa sosiaali- ja terveysalan asumisyksiköitä ja työyhteisöjä Pieksämäen lähialueilta. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi opettajille tarjottiin työelämäjaksoja. Erityisesti myynnin ja tuotteistamisen osaamista lisättiin tuotteistamis- ja myynnin ammattitutkinnon koulutuksella. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä seitsemän henkilöä. Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuuden varmistamiseksi jatkettiin toiminnan- ja laadunhallinnan kehittämistyötä. Vuoden 2013 aikana koulutukseen liittyviä prosesseja kuvattiin, mitattiin, arvioitiin ja kehitettiin. Kehittämisessä vertailutietona käytettiin Ammatillisen koulutuksen kehittämisyhdistykseen (AMKE) kuuluvien muiden koulutuksen järjestäjien tuloksia. Organisaatiomuutoksen yhteydessä aloitettiin prosessien yhtenäistäminen, minkä vuoksia kaikkia prosesseja ei ole vielä yhtenäistetty eikä kuvattu. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tehtiin järjestelyjä opetustuntileikkausten takia. Lastenohjaaja- ja lähihoitajakoulutuksen opetusryhmien opetuksia yhdistettiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon opetussuunnitelma ja toteuttamissuunnitelmaa ei integroitu osaksi lastenohjaajakoulutuksen opetussuunnitelmaa, sillä opetussuunnitelmat ovat erilaiset. Integroinnin suunnittelua jatketaan Kristillisen kasvatuksen tutkinnon osalta. Tavoitteena oli yhdistämisen avulla löytää sekä pedagogisia että taloudellisia synergiaetuja molempien tutkintojen kehittämiseksi. Etuihin pyrittiin aloittamalla suunnittelu siitä, miten Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen koulutus toteutetaan lukuvuodesta alkaen siten, että kolmen pienen opetusryhmän teoriaopetuksen käytössä on vain kahden ryhmän opetusresurssi. Myös opetuksen kehittäminen yhdessä Järvenpään yksikön kanssa aloitettiin. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ammatillisia opintoja tarjotaan myös kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille valinnaisina opintoina. Henkilöstön osaamista kehitettiin Tieto- ja viestintätekniikan osalta Moodle- ja Wilma-koulutuksilla sekä vierihoitona. Partaharjun opettajien siirtyminen Seurakuntaopiston opettajiksi vähensi tarvetta henkilöstön osaamisen kehittämiseen Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen osalta. Opettajien työelämäosaamista kehitettiin opetettavien alojen toimialoille suunnatuilla työelämäjaksoilla, joita toteutui ammatillisella koulutuksella kaksi. Yleissivistävä ja valmentava koulutus -yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Osana myynti- ja asiakkuusvalmennusta yleissivistävän ja valmentavan koulutuksen yksikössä tehtiin toimintavuoden aikana kumppanuus-/asiakaskartoitus. Kartoituksessa päivitettiin yksikön toiminnan kannalta oleelliset toimijat sekä potentiaaliset kumppanit noin 100 km:n säteellä. Kartoituksen tuloksena saatiin 24 kuntaa, joiden yhteystiedot päivitettiin ja toimijoihin oltiin yhteydessä yhteystyömahdollisuuksista keskustellen. Yhteys otettiin kehitysvammahuollon ohjaajiin ja asumisyksiköihin. Kunti-

14 13 (28) en joukosta löytyi myös kuusi mielenterveyskuntoutujien koulutukselle oleellista kuntaa, joiden psykiatrian poliklinikat kontaktoitiin. Merkittäviä, uusia yhteistyökumppaneita ovat kuluneena vuonna olleet Kehitysvammaisten tukiliitto ja Pieksämäen kaupungin kehitysvammaisten päivätoiminta. Kehitysvammaisten tukiliiton kanssa järjestettiin toista kertaa kehitysvammaisille tarkoitettu Rakkautta ilmassa -lyhytkurssi, joka vahvistaa kansanopiston perhetyötä. Kurssille osallistui vuonna kurssilaista, kun vuonna 2012 heitä oli 12. Lisäksi järjestimme yhteistyössä Oot sä mun kaa? -seminaarin, jonka tavoitteena oli koota paitsi parisuhdeasioista kiinnostuneita kehitysvammaisia, myös heidän kansaan toimivia ammattilaisia, opiskelijoita ja omaisia. Seminaariin osallistui noin 150 henkilöä. Pieksämäen kaupungin päivätoiminnan kanssa on tehty yhteistyötä viemällä Arjen suola -koulutus osaksi kaupungin kehitysvammaisille järjestettävää päivätoimintaa. Oppilaitoksen opettaja on käynyt kerran viikossa kaupungin tiloissa pitämässä opetusta. Jatkossa yhteistyötä on tarkoitus syventää. Opiskelijoiden rekrytoitumisen ja myynnin välistä yhteyttä on vaikea todistaa. Opiskelijamäärä viittaa kuitenkin onnistumiseen. Nivelvaiheen koulutuksen opiskelijamäärä on siedettävä vaikeassa alueellisessa tilanteessa. Vaalijalan kuntoutuskeskuksen kanssa järjestettävä kehitysvammaisten valmentava koulutus vietti 10- vuotisjuhlia. Juhlavuonna yhteistyökoulutusta annettiin viidessä ryhmässä, joista neljä toimi Nenonpellossa ja yksi Huvilakadun kampuksella. Opiskelijoita ryhmissä oli yhteensä 30 ( ). Koulutuksen pääpaino oli ja tullee jatkossakin olemaan autistien, psykososiaalista tukea tarvitsevien ja vaikeimmin kehitysvammaisten opiskelijoiden kouluttamisessa. Opiskelijapalvelut-yksikkö, Pieksämäen toimipaikka Opiskelijapalvelut tuottavat oppilaitoksen eri opintolinjojen opiskelijoille asumis- ja vapaaajanpalveluita sekä ohjaus- ja avustajapalveluita niitä tarvitseviin opetusryhmiin. Vuonna 2013 asuntolapalvelujen kapasiteettia tiivistettiin. Keväällä A-talon asuntolassa muutettiin 19 asuntolahuonetta henkilökunnan työhuoneiksi. Asuntolapalvelujen tarjonnan supistuminen kohdistui etupäässä Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoihin, jotka olivat vuokranneet huoneita satunnaisesti opintojensa lähipäivien ajaksi. Syyslukukaudella asuntolajärjestelyissä varauduttiin joulukuussa Seurakuntaopistolle muuttaviin Partaharjun opiston opiskelijoihin. Asuntola täyttyi, mutta kaikille tarvitseville järjestyi asuntolapaikka. Partaharjun opistolta siirtyvistä opiskelijoista 15 majoittui asuntolaan. Integraation ja säästötavoitteiden myötä palvelujen kehittämiseen sekä osittaiseen yhdenmukaistamiseen tuli syyslukukaudella uudenlaisia paineita. Lisäksi opiskelupalvelut muuttuivat syksyllä opintopalveluiksi ja niihin liitettiin ammatillisten opiskelijoiden opinto-ohjaus ja erityisopetuspalvelut. Palvelujen tuotteistamista jatketaan vuonna 2014 uusiutuneen toimintakontekstin puitteissa. Sähköisen opiskelijatietojärjestelmän mahdollisuuksia on hyödynnetty tehokkaammin ja järjestelmällisemmin. Arjen toimintoja kehitettäessä on kiinnitetty aina huomio sähköisen sovelluksen käyttämisen mahdollisuuksiin. Henkilöstön tietotekniset valmiudet ovat päivittyneet käyttämisen myötä.

15 14 (28) Diakoniset hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut Koivurannan palvelukeskus Vuonna 2013 olivat kaikki 65 asiakaspaikkaa käytössä; lisäksi lähes joka kuukausi oli ylimääräinen asiakas muutaman viikon ajan. Kaikki asiakkaat tarvitsivat paljon apua arjen toiminnoissaan, ja lähes jokaisella heistä oli jonkinasteinen muistisairaus. Vuoden toiminta noudatti pitkälti tuloskortin tavoitteita. Vuoden viimeisillä viikoilla alkoi näkyä Pieksämäen kaupungin vanhustenhuollon linjaus puitesopimuksen osalta vuodelle Vaikka talosta vapautui paikkoja, ei kaupunki enää täyttänyt niitä. Myös kuntatalouden säästötavoitteet ohjaavat jatkossa vanhuspaikkojen käyttöä. Vuoden lopulla solmittiin puitesopimus kymmenestä tehostetun palveluasumisen paikasta Mikkelin kaupungin kanssa. Palautetta toiminnastamme olemme keränneet asiakaspalvelukyselyillä hoidossa olevilta ja heidän omaisiltaan. Palaute on ollut pääosin myönteistä. Valtakunnallisen tunnustuksen saimme helmikuussa La Carita -säätiön tunnustuspalkintona vanhusten hyvästä hoidosta. Henkilöstön täydennyskoulutukseen on panostettu. On ollut laajoja koulutuskokonaisuuksia, esim. lääkekoulutus, ja yksittäisille työntekijöille suunnattuja talon ulkopuolisia koulutuksia. Lisäksi muutama työntekijä on osallistunut pitemmän aikavälin koulutuksiin (esim. myynnin erikoisammattitutkinto, johtamiskoulutus). Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstön sairauspoissaoloja kertyi hieman edellisvuotta enemmän n päivää (2012: n päivää). Virtuaalikymppi-hanke päättyi. Hanke oli onnistunut niin projektina kuin tuloksiltaan. Käyttöön jäi kaksi virtuaalilaitetta ohjelmistoineen sekä uusi tapa tehdä viriketyötä ja ottaa mukaan toimintakykynsä lähes kokonaan menettäneitä asiakkaita. Hoitovuorokausia kertyi (2012: ). Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusu Lapsi- ja perhepalveluissa vuosi 2013 oli kaksijakoinen. Toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen myötä sijaishuollon palvelujen kysyntä väheni merkittävästi. Myös päihdepalvelujen kysyntä hiipui. Samaan aikaan perhekuntoutuspalvelujen kysyntä kasvoi edelleen. Loppuvuodesta päädyttiin Lastenkoti Ruusun asiakaspaikkojen vähentämiseen ja Riippuvuusklinikka Tyynelän toiminnan sulauttamiseen osaksi uutta perustettavaa avopalveluyksikköä, Avoruusua. Avohuollon palvelujen kehittäminen ja kokoaminen yhdeksi kokonaisuudeksi olikin yksi vuoden suurimmista haasteista. Asiakaspohja vahvistui edellisvuodesta. Lastensuojelupalveluja käytti kaikkiaan 20 kuntaa (2012: 17). Mikkelin kaupungin kanssa solmittiin puitesopimus avohuollon palveluista ja Lastenkoti Ruusu menestyi Hyvinkään ja kuuden muun kunnan yhteisessä sijaishuoltopalvelujen kilpailutuksessa. Yhteistyötä tehtiin Yksikään ei putoa -hankkeen merkeissä sekä Seurakuntaopiston että Kehittämiskeskus Tyynelän kanssa. Ruusun sisäinen yhteistyö ja osaamisen hyödyntäminen konkretisoitui erityisesti Avoruusun valmistelutyössä. Lastenkoti Ruusun toisen kotiosaston sulkemisen ja yt-neuvottelujen myötä vakituisen henkilöstön kokonaismäärä väheni ja oli vuoden lopussa 35 työntekijää.

16 15 (28) Lastenkoti Ruusu Lastenkodilta itsenäistyi keväällä jälleen yksi asiakassukupolvi eikä uusia asiakkuuksia syntynyt tilalle. Tavoitteet jäivät kauaksi etenkin vuoden jälkipuoliskolla; edellisvuoden suunnitelma toisen kotiosaston sulkemisesta konkretisoitui. Lastenkodissa oli vuoden aikana sijoitettuna yhteensä 32 asiakasta 12 vähemmän kuin vuonna Hoitovuorokausia laskutettiin vastaanotto-osastolla (2012: 1 648) ja kotiosastoilla (2012: 3 096). Jälkihuoltopalveluja käytti 9 asiakasta (2012: 10) ja laskutettavaa kertyi yhteensä 47 kuukautta (2012: 78). Perhetyön piirissä oli vuoden aikana 6 perhettä (2012: 11). Toimintaa kehitettiin luomalla toimintamalli sijoitettujen nuorten koulunkäynnin tukemiseen Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön myöntämällä hankeavustuksella. Perhekuntoutusklinikka ja turvakoti Ruusu Perhekuntoutuspalvelujen kysyntä ylitti vuonna 2013 kaikki odotukset. Palvelut herättivät kiinnostusta ympäri maata ja yksikön palveluja käytti kaikkiaan 15 kuntaa. Turvakodin käyttöaste oli viime vuoden tapaan hyvin vaihteleva. Toiminnan kehittämisessä pääpaino oli yhteishoidon toimintatapojen luomisessa ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa. Hoitovuorokausia kertyi perhekuntoutuksessa (2012: 3 220) ja turvakodissa 448 (2012: 566). Yksittäisiä asiakkaita oli perhekuntoutuksessa 96 (2012: 61) ja turvakodissa 31 (2012: 21). Kotiin vietäviä ja muita palveluja sai 46 asiakasta (2012: 77). Riippuvuusklinikka Tyynelä Riippuvuusklinikka Tyynelän kertomusvuosi oli vaikea. Kuntien kiristynyt taloustilanne vaikutti siihen, että maksusitoumuspäätöksiä palveluihin saatiin hyvin nihkeästi. Riippuvuusklinikka ei pystynyt vahvistamaan asemaansa päihdehuollon palvelujärjestelmässä. Asiakasmäärät vähenivät edelleen varsinkin kesästä lähtien. Palveluita käytti vuoden aikana neljä kuntaa. Yhteistyö Ruusun lastensuojeluyksiköiden kanssa syveni ja asiakasyhteistyö sai uusia muotoja huipentuen Avoruusun perustamiseen. Yhteiset palvelut Taloushallinto Kirkkopalvelut-Kotimaan yhteinen taloushallinnon palvelukeskus tuotti taloushallinnon palvelut kaikille konserniin kuuluville yhtiöille. Vuotta sävytti voimakkaasti integraatio Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön välillä. Integraation yhteydessä määriteltiin uusia prosesseja mm. ostolaskujen, myyntilaskutuksen, kulu- ja matkalaskujen käsittelyn osalta. Samalla tietojärjestelmiä kehitettiin paremmin prosesseja tukeviksi, mm. uusimalla raportointijärjestelmä. Lopullinen yhtenäistetty taloushallinto toteutuu v alussa. Uusittujen prosessien myötä on tullut tarve kehittää henkilöstön moniosaamista, tämä tulee olemaan eräitä kehittämisen painopisteistä vuoden 2014 aikana.

17 16 (28) Taloushallinnon henkilömäärä pieneni hiukan vuoden aikana, mm eläköitymisten ja järjestelyjen seurauksena. Henkilöstöhallinto Kirkkopalvelujen ja Seurakuntaopiston Säätiön integraation yhteydessä tehtiin uuden konsernin henkilöstöohjelma, varhaisen välittämisen toimintamalli, matkustusohje sekä päihdeohjelma. Henkilöstöhallinnon haasteena on viedä uudistetut ohjelmat käytäntöön. Esimiesten kouluttaminen ja tukeminen prosesseissa on aloitettu syksyn aikana ja jatkuu painopistealueena vuonna Palkanlaskennan toteuttamisen vaihtoehtojen tutkiminen aloitettiin vuonna 2012 ja sitä jatkettiin vuonna Vuoden aikana tehtiin päätös irtautua ulkoistetusta palkanlaskennasta ja hankkia uusi moderni palkanlaskentajärjestelmä. Great Place to Work -tutkimus toteutettiin kolmatta vuotta peräkkäin touko-kesäkuussa Aikaisempina vuosina Kirkkopalvelujen vastausaktiivisuus on jäänyt pieneksi, joten vuonna 2013 kannustimme henkilöitä vastaamaan kyselyyn, mikä tuotti 15 % kasvun vastaajissa (69 % > 84 %). Tulokset käytiin yksiköissä läpi ja konsernin johtoryhmään koottiin jokaisen yksikön toimenpide-ehdotukset. Työterveyshuollon palvelutasoa supistettiin vuoden 2013 aikana. Työterveyshuollon palveluntarjoajat päätettiin ja kilpailutukselle annettiin tavoitteeksi mm. yhtenäisen ja tasalaatuisen työterveyspalvelun järjestäminen valtakunnallisesti, kustannussäästöt sekä toimiva ja luottamuksellinen yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon välillä. Tavoitteena on saada vuoden 2014 aikana sopimukset uuden palveluntarjoajan kanssa ja rakentaa toimiva yhteistyömalli valtakunnallisesti ja paikallisesti. Henkilöstöhallinto koordinoi keskitetysti työterveyshuollon toimintaa. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön yhteistoimintaneuvottelu- ja työsuojeluneuvottelukunta pitivät vuoden 2013 aikana yhteiskokouksia. Vuoden aikana käytiin yhteistoimintamenettelyn mukaisia neuvotteluja tuotannollisin ja taloudellisin perustein kaksi. Tietohallinto Tietohallintoyksikön toimintaperiaatteena on tarjota ja toimittaa kustannustehokkaasti ja luvatun mukaisesti niitä tietohallintopalveluja joita konserni tarvitsee menestyäkseen. Vuonna 2013 toteutettiin suuria tietohallintoinvestointeja ja hankkeita. Vanhentuva Windows XP -käyttöjärjestelmä päivitettiin Windows 7 -versioon. Tämän yhteydessä vaihdettiin Hietalahdenrannassa yli 80 työasemaa uusiin leasingajaltaan päättyneiden tilalle. Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön integraation edellyttämät muutokset toteutettiin infra- ja järjestelmäympäristöön. Fuusioprojekti jatkuu vuonna 2014 talous- ja opetushallinnon järjestelmien osalta. Kotimaa Oy otti käyttöönsä nykyaikaisen julkaisujärjestelmän tukemaan uutta monikanavastrategiaansa. Hanke oli merkitykseltään Kotimaalle erittäin tärkeä ja tietoteknisesti haastava. Vuoden aikana kilpailutettiin konsernin data- ja puhelinliikenne. Kilpailutuksella saavutettiin merkittäviä kustannussäästöjä. Muita merkittäviä hankkeita olivat uusi johdon tieto- ja raportointijärjestelmä, uusi matkalaskujärjestelmä ja Järvenpään Seurakuntaopiston päärakennuksen peruskorjauksen tietohallintojärjestelyt. Tietohallinto organisoitui vuonna 2013 uudelleen. Kaikkien konsernin tietohallintohankkeiden priorisointi, toteutuksen seurata ja ohjaus keskitettiin Projektitoimistoon sen varmistamiseksi, että hankkeiden tavoitellut hyödyt myös toteutuvat eikä konsernissa ole päällekkäisiä tai ristiriitaisia tietohallinto-

18 17 (28) hankkeita. IT-palvelut-yksikkö taas varmistaa että jo tehdyt tietohallintoinvestoinnit ovat optimaalisessa käytössä ja olemassa olevat tietohallintopalvelut toteutetaan laadukkaasti. Konsernin taloudellisen tilanteen jatkuessa edelleen erittäin tiukkana vuoden 2014 keskeinen tavoite on varmistaa että tietohallintoon panostetut resurssit tuottavat mahdollisimman hyvin. Tämä edellyttää peruspalveluiden tuottamista läpinäkyvin, kilpailukykyisin hinnoin ja nykyistä huomattavasti matalampaa kustannustasoa. Tietohallintotoiminnon pitää tukea palvelualueita saavuttamaan niille asetetut tavoitteet. Tämä tapahtuu tehostamalla tietohallinnon avulla palvelualueiden prosesseja sekä etsimällä ja toteuttamalla tietohallinnon hankkeita, jotka edistävät palvelualueiden strategioiden toteutumista. Kiinteistöhallinto Kiinteistöhallinto vastaa Kirkkopalvelujen omistamien, sijoitustoiminnassa ja oman toiminnan käytössä olevien kiinteistöjen ylläpito- ja peruskorjaushankkeista, palvelujen ja hankintojen kilpailuttamisesta sekä sijoitustoiminnan käytössä olevien kiinteistöjen vuokrauksesta. Kertomusvuoden aikana sijoitusomaisuuskäytössä olevien kiinteistöjen vuokrausaste oli lähes 100 % ja oman toiminnan käytössä olevien tilojen käyttöaste 100 %. Kiinteistöhallinto tuotti yksiköiden tarvitsemia raportteja ja selvityksiä toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tueksi, sekä mm. turvallisuus - ja pelastussuunnitelmat. Kiinteistöhallinto vastaa myös metsävarallisuuden hoidosta. Metsäomaisuuskiinteistöjä hoidettiin kestävän metsätalouden suunnitelmien mukaisesti. Kertomusvuoden aikana ei suoritettu merkittäviä hakkuita. Metsissä tehtiin nuorenmetsän kunnossapito- ja taimikonhoitotöitä. Pieksämäen seurakuntaopiston kiinteistötiimin henkilöstössä tapahtui yhden henkilön lisäys; toimistotukipalveluissa toiminut tilavastaava siirtyi alkaen kiinteistötiimiin. Pieksämäen kampuksen B-rakennuksen tilojen vuokraus kaupungille alkaen aiheutti uudelleen sijoittelua, muuttoja, kunnossapitokorjauksia ja muutoksia huonetilaohjelmiin. Opetuskeittiö saneerattiin D-rakennuksen musiikinharjoitteluluokan paikalle. Rakennuksessa C kielistudioluokan paikalle saneerattiin luokkatila. Päärakennuksen pohjakerroksen isosta askarteluluokasta muodostettiin kaksi erillistä luokkatilaa. Saman rakennuksen 24 asuntolahuoneesta saneerattiin opettajien työhuoneita. Pieksämäen kaupunki saneerasi kiinteistöhallinnon ohjeistuksen ja valvonnan alaisena vuokraamiaan tiloja. Lastenkoti Ruusussa uusittiin asukashuoneita ja muiden tilojen pintamateriaaleja. Perhekuntoutusklinikka ja turvakoti Ruusun tiloissa tehtiin kylpyhuonesaneerauksia. Helsingin, Mikkelin ja Muusanmajan kiinteistöissä tehtiin ylläpitokorjauksia. Tukipalvelut: Keittiö-, siivous- ja toimistopalvelut Pieksämäki Tammikuussa 2013 allekirjoitettiin vuokrasopimus Pieksämäen kaupungin kanssa, jolla kaupungin yläkoulun käyttöön vuokrattiin lukien neliötä B-rakennuksesta. Sopimus aloitti valmistelut oman toiminnan siirtämiseksi muihin rakennuksiin sekä yläkoululaisten ruokailun järjestämiseksi. Toukokuussa syntyi sopimus vuokrattujen tilojen siivouksesta ja ruuan jakelusta. Kaikki vaadittavat muutokset olivat valmiit ja toiminta voitiin aloittaa sovitusti Tilojen uudelleenjärjestelyt ja yläkoulun muutto sekä ruokapalvelu toteutettiin onnistuneesti ja hyvässä yhteistyössä.

19 18 (28) Siivous- ja keittiöpalvelujen toiminta arvioitiin ulkopuolisen konsultin (ERA) toimesta. ERA-raportin, , mukaan sekä siivous- että ruokalapalvelujen nykyinen toimintamalli omana työnä on toteutettu suhteellisen kustannustehokkaasti eikä merkittäviä kustannussäästöjä saavutettaisi ulkoistamalla. Raporttiin pohjautuen siivous- ja keittiöpalvelujen tuottamista päätettiin jatkaa omana työnä. Toimistopalveluissa lukujärjestysten mukaisten luokkatilojen varaukset siirtyivät tilapalveluvastaavalta koulutuspäälliköille lukien. LIIKETOIMINTA Kotimaa Oy Vuosi 2013 oli tärkeiden rakenteellisten muutosten ja ankaran kehitystyön vuosi. Vuoden alusta Kirjapajan ja Lasten Keskuksen fuusio pantiin täytäntöön ja kirjakustannustoiminta, jota talossa oli harjoitettu vuodesta 1943, loppui. J360-konsultointiin palkattiin ensimmäinen täyspäiväinen työntekijä, Mikko Hintsala, jonka ohjauksessa yksikköä lähdettiin tosissaan ajamaan ylös. Palvelun käyttöönotossa seurakunnissa otettiin merkittäviä askelia vuoden aikana. Kotimaa osallistui kirkon yhteisen verkkoalusta kilpailutukseen yhdessä Futurice Oy:n kanssa, mutta täydet laatupisteet eivät taanneet voittoa, vaan hävisimme voittajalle selvästi hinnassa. Kotimaa teki yhden historiansa suurimmista kertainvestoinneista ja hankki Infomaker Oy:n Newspilot-toimitusjärjestelmän, joka mahdollistaa täysin digitaalisen työnkulun ja jakelun. Haastava käyttöönotto suoritettiin aikataulussa ja budjetissa. Järjestelmä mahdollisti Kotimaa-lehden laajentamisen Kotimaa Pro -nimiseksi kirkon ammattilaisten verkkokanavaksi, joka suunniteltiin ja toteutettiin syksyn 2013 aikana. Seurakuntaviestinnässä merkittävä kehityshanke oli runkolehti, jonka tarkoitus on luoda uusi yhteistyörakenne seurakuntalehtien keskuuteen ja näin sekä vahvistaa lehtiä että säästää kustannuksia. Runkolehden konseptia kehitettiin yhdessä asiakkaiden kanssa sekä työpajoissa että useissa asiakastilaisuuksissa. Kirkko taskussa -applikaatio on merkittävä seurakuntaviestinnän uusi työkalu, joka tuo seurakunnan tapahtumat ja uutiset älypuhelimeen käyttäjän valitsemana koosteena. Väline saatiin vuoden aikana koekäyttövaiheeseen. Lisäksi yhtiö vaihtoi nimensä Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaasta paremmin tilanteeseen sopivaksi Kotimaa Oy:ksi ja uudisti samalla graafisen ilmeensä ja verkkoviestintänsä. Taloudellisesti vuosi oli vaikea. Laaja kehitystyö söi resursseja ja toi kustannuksia, seurakuntien säästäminen näkyi sekä kirjaostoissa Sacrumilta että Kotimaan seurakuntalevikissä. Vuosi oli lopulta selvästi tappiollinen, vaikka monissa kuluissa onnistuttiin säästämään ja liikevaihtokin piti olosuhteisiinnähden melko hyvin. Haasteeksi muodostui ennen kaikkea kehityskustannusten ja it-infrastruktuurikustannusten hallinta. Vuoteen 2014 yhtiö lähtee täysin uudistuneista asetelmista: J360 on saanut vahvan alun, digitaalisen monikanavajulkaisemisen infrastruktuuri ja työnkulut ovat kohdillaan ja yhtiön tuotepaletti on uudistunut. Tilanteen tekee vaikeaksi seurakuntien paikoin lähes kouristuksenomainen säästäminen, mutta samalla sen tekevät innostavaksi uudistuneet työvälineet ja iskukykyinen tarjooma.

20 19 (28) Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy Törmälän loma- ja kurssikeskus tarjoaa kokous-, koulutus- ja juhlapalveluja, majoitus- ja ruokailupalveluja, järjestää leirejä ja tapahtumia ja palvelee luontomatkailijoita. Törmälän arvopohja on kristillinen. Törmälä vastaanottaa ja palvelee asiakkaansa lämminhenkisesti ja talonpoikaisperinteitä kunnioittaen. Liiketoiminta huomioi kestävän kehityksen ja suosii ravintolapalveluissa lähiruokaa. Törmälän pitkäaikainen toimitusjohtaja jäi eläkkeelle ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin Marita Leskinen, joka on toiminut tehtävässään alkaen. Hallituksen puheenjohtajana toimi Sari Hintikka-Varis ja hallituksen jäseninä Helena Saavalainen, Eeva Ruotsalainen ja Marja-Leena Leskinen. Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy:n liikevaihto oli ,00 euroa, kasvua edellisvuoteen oli noin 19 prosenttia. Yöpymisvuorokaudet lisääntyivät liki 600:lla eli yöpymisiä oli reilut Törmälälle tehtiin uudet verkkosivut ja uusittiin esitteet. Marjatan pirtin stailaukseen saatiin rahaa Törmälän ystäviltä, ja huoneisiin hankittiin yhtenäiset verhot ja sänkypeitteet palamattomista materiaaleista. Kirkkopalvelujen kiinteistöpäällikkö ja hallintojohtaja suorittivat kiinteistökatselmuksen. Rippikoululeirejä oli vuoden aikana yhteensä 10, kaksi talvileiriä ja loput kesäleirejä. Kesän aikana järjestettiin juhannusjuhlat, kaksi sukukokousta, isovanhempien ja lasten leiri, pienyrittäjien leiri ja retriitin ohjauskurssi. Kirjoita elämäsi tarina -kurssi toteutui kaksi kertaa ja jatkuu. Rautalammin kunnanviraston väki kävi kaksi kertaa työyhteisökoulutuksessa ja piti omia kokouksiaan. Heinäkuussa toteutettu Törmälän markkinointitapahtuma monologiooppera Dominus Krabbe veti kirkon täyteen väkeä (110 henkeä). Naisten Kattaukset kerran kuukaudessa ovat tutustuttaneet Törmälään uusia ihmisiä ja poikineet perhejuhlia. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen Kirkkopalvelujen toiminnan osalta merkittävin tapahtuma tilikaudella oli integraatio Suomen Kirkon Seurakuntaopisto Säätiön kanssa. Suurin muutos tämän osalta tapahtui, kun Kirkkopalvelujen ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön koulutustoiminta yhdistettiin Seurakuntaopiston nimellä toimivaksi oppilaitoskokonaisuudeksi, jolla on kampukset Järvenpäässä ja Pieksämäellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdisti Kirkkopalvelujen koulutuksen järjestämis- ja ylläpitämislupiin myös Partaharjun Opiston luvat. Tässä yhteydessä Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön henkilöstö siirtyi Kirkkopalveluihin vanhoina työntekijöinä ja osa Partaharjun Opiston henkilöstöstä Integraation liittyen ei ole tehty omaisuussiirtoja. Yhteiset koulutustoiminnan luvat on saatu Kirkkopalvelujen nimellä alkaen. Kirkkopalvelut ry:n ja Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön uudet säännöt on rekisteröity vuoden 2013 aikana. Kirkkopalvelut ry:n Helsingin toimipisteen henkilöstö tulee siirtymään Järvenpään toimipisteeseen vuoden 2014 aikana. Tämän jälkeen Helsingin toimipisteen tilat vuokrataan ulkopuolisille. Vuoden alussa Lastenkeskus Oy osti Kotimaa Oy:n Kirjapajan liiketoiminnan. Tähän liittyen Kotimaa Oy:n omistusosuus Lasten Keskus Oy:ssä on 45 %. Arvio tulevasta kehityksestä Kirkkopalvelujen oman toiminnan liikevaihdon arvioidaan kasvavan edelleen Diakonisissa hyvinvoin-