KANSALLINEN RAPORTTI

Transkriptio

1 Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy 2012 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys. Raportti ei edusta Euroopan komission mielipidettä. Raportissa mahdollisesti ilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja. Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

2 EUROBAROMETRI 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Euroopan unionin kansalaisuus Johdanto 2 2. Suomalaiset ja Euroopan unioni Mitä suomalaiset odottavat EU:lta? Mitkä ovat EU:n suurimmat saavutukset? Mistä EU:n aikaansaannoksista suomalaiset kokevat itse hyötyneensä? 5 3. Euroopan unionin kansalaisuus Samaistuminen EU-kansalaisuuteen, tietämys ja halu saada lisätietoa Mistä kansalaisoikeuksista halutaan lisää tietoa? Kokemukset muista EU-maista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana 8 4. Tiedon saanti Euroopan unionia koskevissa asioissa Miten kansalaiset ovat perillä Euroopan asioista? Mistä mediasta tieto on peräisin? Mistä hakee tietoa EU:sta? Mihin sävyyn tiedotusvälineet käsittelevät EU:ta koskevia asioita? 13

3 1 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jolla on selvitetty, mitä kansalaiset odottavat Euroopan unionilta ja miten he samaistuvat EU-kansalaisuuteen. Tutkimuksessa on lisäksi selvitetty kansalaisten arvioita omasta tiedontasostaan ja tiedon tarpeesta EU:ta koskevissa asioissa. Eurobarometri-kysely toteutettiin kaikissa jäsenvaltiossa, viidessä ehdokasmaassa ja Pohjois- Kyproksella viime vuoden marraskuun 3. ja 8. päivien välisenä aikana. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan yli 15-vuotiasta vastaajaa, joista oli EU:n jäsenmaiden kansalaisia. Suomen kansallinen raportti perustuu mielipidetiedusteluun, jossa haastateltiin suomalaista, jotka muodostavat edustavan otoksen suomalaisista. Mielipidetiedustelu tehtiin Euroopan komission pyynnöstä. Euroopan unionin tasolla mielipidetiedustelun tekoa koordinoi TNS Opinion & Social. Suomessa haastattelut suoritti TNS Gallup Oy. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ja kussakin maassa maan omilla kielillä. Raportti on yhteenveto tutkimuksen päätuloksista. Yhteenvedon tehtävänä on jäsentää aineistoa sekä johdattaa lukijaa omien havaintojen ja tulkintojen tekoon. 2 Suomalaiset ja Euroopan unioni 2.1 Mitä suomalaiset odottavat EU:lta? Suomalaisten toiveet kohdentuvat talous- ja eurokriisin taltuttamiseen ja yhteistyön parantamiseen Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin avoimella kysymyksenasettelulla, mitä he odottavat Euroopan unionilta. Valmiita vastausvaihtoehtoja ei annettu ja vastaajat saivat sanoa niin monta asiaa kuin halusivat. Kysymyksiin saadut vastaukset luokiteltiin jälkikäteen. Yleisimmin annetut vastaukset liittyivät meneillään olevan talous- ja eurokriisin taltuttamiseen. Suomalaisista tällaisen vastauksen antaa enemmän kuin kaksi viidestä (4). Kaikkien EUkansalaisten keskuudessa joka toinen (49 %) odottaa EU:lta talouskriisin voittamiseen tähtääviä toimia. Annetut vastaukset ovat kuitenkin sisällöllisesti eritasoisia ja -suuntaisia. Osa väestöstä odottaa toimia, jotka edellyttävät julkisten menojen lisäämistä, osa peräänkuuluttaa enemmän talouskuria kriisin taltuttamiseksi. Toiseksi eniten odotuksia ja toiveita kohdentuu parempaan yhteistyöhön ja toimintatapoihin EU:n jäsenmaiden välillä. Vajaa kolmannes suomalaisista (31 %) ja EU-kansalaisista keskimäärin (2) odottaa byrokratian vähentämistä, yhteisiä pelisääntöjä ja toimia rikollisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden parantamiseksi jäsenmaissa. Muihin asioihin kohdentuu selvästi vähemmän odotuksia. Joka kuudes (1) suomalainen toivoo kansalaisoikeuksien ja demokratian lisäämistä EU:ssa. EU-kansalaisten keskuudessa keskimäärin tämänsuuntaisia odotuksia esittää reilu kymmenesosa (1). Suomalaiset eroavat EU-kansalaisista siinä, että demokratiavajeen pienentämiseen, parempiin yhteistyömuotoihin ja ympäristön tilan parantamiseen kohdentuu enemmän odotuksia kuin EUkansalaisilla keskimäärin.

4 2 Mitä kansalaiset odottavat EU:lta (avoimeen kysymykseen annetut vastaukset)? Talous- ja eurokriisin voittamista Parempia yhteistyö- ja toimintatapoja jäsenmaiden välillä Kansalaisoikeuksien ja demokratian lisäämistä EU:n ulkosuhteiden parantamista Koulutukseen ja tutkimukseen panostamista Ympäristön tilan parantamista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä EU:n tai euron hajoamista Jotain muuta Ei mitään Ei osaa sanoa % 7 % 9 % % 4 49 % 2.2 Mitkä ovat EU:n suurimmat saavutukset? Rauha Euroopassa on EU:n myönteisin saavutus Tutkimuksessa vastaajille esitettiin lista EU:ta koskevia asioita. Tehtävänä oli poimia listalta ensija toissijaisesti tärkeimmät saavutukset tai asiat. Suomalaisista vajaa kolmannes arvioi EU:n myönteisimmäksi saavutukseksi jäsenvaltioiden välisen rauhan (3). Reilu neljännes (27 %) arvostaa eniten ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkumista EU:n alueella ja viidennes (19 %) yhteistä valuuttaa. Suomalaiset poikkeavat muista EU-maiden kansalaisista siinä, että arvostavat enemmän yhteistä valuuttaa. Suomen lisäksi vain Belgiassa ja Irlannissa yhteiseen valuuttaan kohdentuu yhtä paljon myönteisyyttä keskeisenä saavutuksena. Suomalaiset eivät noteeraa kovinkaan korkealle EU:n taloudellista voimaa tai yhteistä maatalouspolitiikkaa tiedusteltaessa myönteisimpiä saavutuksia. EU:n poliittinen ja diplomaattinen vaikutusvalta muualla maailmassa ei ole juuri kenenkään mielestä keskeinen saavutus. EU:n poliittinen voima koetaan kuitenkin merkittäväksi silloin, kun otetaan huomioon myös toissijaiset myönteiset asiat ja saavutukset.

5 3 Mitkä seuraavista ovat suomalaisten mielestä EU:n suurimmat saavutukset? (%) Ensisijaisesti Lisäksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen rauha Ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuminen Euroopan unionin alueella 3 27 % 2 27 % Euro 19 % 3 Sosiaaliturvan taso EU:ssa (terveydenhuolto, koulutus, eläkkeet) 19 % Opiskelijoiden vaihto-ohjelmat, kuten Erasmus 19 % EU:n taloudellinen voima 9 % Yhteinen maatalouspolitiikka EU:n poliittinen ja diplomaattinen vaikutusvalta muualla maailmassa 17 % Muu1 1 % Ei mikään Ei osaa sanoa1 1 % Mistä kaikista seuraavista EU:n aikaansaannoksista suomalaiset kokevat itse hyötyneensä? (%) Olen hyötynyt Ei osaa sanoa En ole hyötynyt Ei rajatarkastuksia tai vähemmän rajatarkastuksia ulkomailla matkustettaessa 5 4 Edullisemmat lennot ja laajempi valikoima lentoyhtiöitä 3 6 Edullisemmat hinnat käytettäessa matkapuhelinta toisessa EU-maassa 3 6 Parantunut kuluttajasuoja ostettaessa tuotteita tai palveluita toisesta EUmaasta 2 7 Lentomatkustajien oikeuksien parantuminen Euroopan unionissa 1 8 Sairaanhoitopalveluiden saaminen muissa EU-maissa 9 % 1 % 9 Asuminen toisessa EU-maassa 1 % 91 % Työskentely toisessa EU-maassa 7 % 1 % 9 Opiskelu toisessa EU-maassa 94 %

6 4 2.3 Mistä EU:n aikaansaannoksista suomalaiset kokevat itse hyötyneensä? Suomalaiset kokevat hyötyneensä rajatarkastusten poistumisesta ja edullisemmista lentohinnoista Tutkimuksessa vastaajille lueteltiin yhdeksän EU:n aikaansaannosta ja tiedusteltiin, missä kaikissa asioissa he ovat itse hyötyneet. Enemmistö (5) suomalaisista kokee saaneensa hyötyä siitä, että ei ole rajatarkastuksia tai niitä on vähemmän ulkomailla matkustettaessa. Muita henkilökohtaisia hyötyjä koetaan selvästi vähemmän. Enemmän kuin joka kolmas (3) uskoo hyötyneensä siitä, että EU:n ansiosta lentomatkustaminen on edullisempaa ja lentoyhtiöitä on enemmän. Vajaa kolmannes (3) suomalaisista arvioi hyötyneensä alemmista hinnoista käyttäessään matkapuhelinta toisessa EUmaassa. Joka kymmenes (9 %) suomalainen arvioi EU:n ansiosta hyötyneensä sairaanhoitopalveluista toisessa EU-maassa. Vajaa kymmenesosa sanoo saaneensa etua mahdollisuudesta asua, opiskella tai tehdä työtä toisessa EU-maassa. Suomalaiset kokevat saaneensa muita EU-kansalaisia useammin hyötyä rajatarkastusten poistumisesta tai vähäisyydestä, edullisista matkapuhelinhinnoista, lennoista sekä parantuneesta kuluttajansuojasta ostettaessa tuotteita tai palveluita toisesta EU-maasta. Mistä kaikista seuraavista EU:n aikaansaannoksista kokee itse hyötyneensä (EU:n kansalaiset ja suomalaiset keskimäärin)? (%) EU Ei rajatarkastuksia tai vähemmän rajatarkastuksia ulkomailla matkustettaessa Edullisemmat hinnat käytettäessa matkapuhelinta toisessa EU-maassa Edullisemmat lennot ja laajempi valikoima lentoyhtiöitä Parantunut kuluttajasuoja ostettaessa tuotteita tai palveluita toisesta EUmaasta Lentomatkustajien oikeuksien parantuminen Euroopan unionissa Sairaanhoitopalveluiden saaminen muissa EU-maissa Työskentely toisessa EU-maassa Asuminen toisessa EU-maassa Opiskelu toisessa EU-maassa % % 7 % 9 % % 5

7 5 3 Euroopan unionin kansalaisuus 3.1 Samaistuminen EU-kansalaisuuteen, tietämys ja halu saada lisätietoa Lähes neljä viidestä tuntee itsensä EU-kansalaiseksi Suomalaisista reilu neljännes (2) samaistuu täysin Euroopan unionin kansalaiseksi ja joka toinen (5) ainakin jossain määrin. Suomalaisista vajaa neljännes on sellaisia, jotka eivät koe olevansa EU-kansalaisia. Mikäli EU-kansalaisuuden kriteeriksi valitaan se, että vastaaja tuntee olevansa EU-kansalainen ainakin jossain määrin, niin suomalaiset kokevat näin keskimääräistä useammin. Suomalaisista lähes neljä viidestä (7) tuntee olevansa unionin kansalainen, kun EU-maissa keskimäärin kaksi kolmesta (6). Suomen ohella korkeita lukemia löytyy mm. Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Luxemburgista, Espanjasta ja Puolasta. Varsin alhaisia luvut ovat etenkin Isossa-Britanniassa ja Kreikassa. Suomalaiset arvioivat tietävänsä oikeuksistaan paremmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin Suomalaisista reilu kymmenesosa (1) on ehdottoman vakuuttunut, että tietää oikeutensa Euroopan unionin kansalaisena. Enemmistö (5) ilmoittaa tietävänsä jossain määrin ja kolmannes ei tiedä juurikaan tai ei ollenkaan. Suomalaiset arvioivat oman tietämyksensä olevan selvästi parempaa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Vain Tanskassa ja Luxemburgissa arvioidaan tietämys samalle tasolle kuin Suomessa. Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa, Italiassa, Romaniassa ja Isossa-Britanniassa selvä enemmistö ilmoittaa, että oma tietämys oikeuksista Euroopan unionin kansalaisena on käytännössä lähes olematonta. Joka toinen haluaa tietää enemmän oikeuksistaan Niukka enemmistö (5) suomalaisista haluaisi lisää tietoa oikeuksistaan Euroopan unionin kansalaisena. Suomessa lisää kansalaisten oikeuksista haluaisivat tietää etenkin ne, jotka ovat saaneet keskimääräistä enemmän koulutusta. Suomalaisten tiedon jano on hieman vähäisempää kuin EU-maiden kansalaisten keskuudessa keskimäärin. Osaselitys tälle löytyy siitä, että suomalaiset arvioivat jo nykyisellään tietävänsä keskimääräistä paremmin oikeuksistaan kansalaisena Euroopan unionissa. Tiedonhaluisia ovat etenkin saksalaiset, ranskalaiset, luxemburgilaiset ja ruotsalaiset. 3.2 Mistä kansalaisoikeuksista halutaan lisää tietoa? Suomalaiset janoavat lisää tietoa sairaanhoitopalvelujen saamisesta toisessa EU-maassa Niille, jotka ilmaisivat halunsa saada lisää tietoa oikeuksista kansalaisena Euroopan unionissa, esitettiin jatkokysymys. Vastaajan tehtävänä oli listalta valita ensisijainen ja toissijainen asia, josta haluaisi tietoa enemmän. Vastaajille annettiin myös mahdollisuus sanoa, että ei halua mitään esitetyistä.

8 6 Suomalaisten samaistuminen EU-kansalaisuuteen, tietämys ja halu saada lisätietoa oikeuksista EU:n kansalaisena (%) Kyllä, ehdottomasti Kyllä, jossain määrin En oikeastaan Ehdottomasti en Tunnen olevani Euroopan unionin kansalainen % Tiedän oikeuteni Euroopan unionin kansalaisena Haluaisin lisätietoa oikeuksistani Euroopan unionin kansalaisena 14 % 41 % 3 7 % Samaistuminen EU-kansalaisuuteen, tietämys ja halu saada lisätietoa oikeuksista EU:n kansalaisena (kyllä vastausten osuus) (%) Tunnen olevani Euroopan unionin kansalainen 6 7 Haluaisin lisätietoa oikeuksistani Euroopan unionin kansalaisena 5 6 Tiedän oikeuteni Euroopan unionin kansalaisena 4 67 %

9 7 Lisätietoa janoavat suomalaiset ottaisivat mieluiten vastaan enemmän tietoa sairaanhoitopalvelujen saamisesta sekä työskentelystä toisessa EU-maassa. Tuntuvassa määrin ollaan kiinnostuneita myös mahdollisuudesta saada turvaa EU-maan konsulaatilta maassa, jossa Suomella ei ole edustusta. Suomalaisten kiinnostus kohdentuu muita EU-kansalaisia tuntuvasti enemmän tiedon saamiseen sairaanhoitopalveluista muista EU-maista. Myös lisätieto tuotteiden ja palveluiden ostomahdollisuuksista muista EU-maista on asia, joka kiinnostaa suomalaisia enemmän kuin EUmaiden kansalaisia keskimäärin. Suomessa kansalaiset kokevat tarvitsevansa vähemmän lisätietoa työskentelystä tai asumisesta toisessa EU-maassa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Työskentelymahdollisuuksista lisätietoa halutaan etenkin Itä- ja Etelä-Euroopan jäsenmaissa. Mistä EU-kansalaisten oikeuksista suomalaiset haluaisivat saada lisätietoa (jos haluaisi saada)? (%) Ensisijaisesti Toissijaisesti Sairaanhoitopalvelujen saaminen toisessa EU-maassa 27 % 14 % Työskentely toisessa EU-maassa 17 % 1 Saada turvaa EU:n ulkopuolella minkä tahansa EU-maan konsulaatilta, jossa Suomella ei ole edustusta Asuminen toisessa EU-maassa 9 % 1 1 Opiskelu toisessa EU-maassa Tuotteiden ostaminen toisessa EU-maassa 9 % Palveluiden ostaminen toisessa EU-maassa 1 Äänestäminen vaaleissa toisessa EU-maassa Muuta 7 % Ei mitään 4 % Ei osaa sanoa 3.3 Kokemukset muista EU-maista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana Suomalaisilla on ollut kokemuksia muista EU-maista ja niiden kansalaisista keskimääräistä enemmän Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin, mitä EU:ta sivuavia asioita he ovat tehneet viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Suomalaisista valtaosa (77 %) on katsonut tv-ohjelmaa, jonka kieli on muu kuin äidinkieli. Lukema on suuri Suomessa, koska huomattava osa seuraa englannintai saksankielisiä televisio-ohjelmia, joita ei dubata kuten monessa muussa Euroopan maassa. Lisäksi on kaksikielinen maa. Samanlaisia lukemia kuin Suomessa saadaan Tanskassa ja Ruotsissa.

10 8 Mitä seuraavia asioita suomalaiset ovat tehneet viimeisen 12 kuukauden aikana? (%) Useita kertoja Kerran tai kaksi Ei osaa sanoa Ei ole Katsonut televisio-ohjelmia, joiden kieli on muu kuin äidinkielenne Tavannut tai ollut yhteydessä toisesta EU-maasta olevien ihmisten kanssa 4 21 % 3 Lukenut vieraskielisen kirjan, sanomalehden tai aikakauslehden 29 % 1 5 Käynyt toisessa EU-maassa Käyttänyt Internetiä jonkin tuotteen tai palvelun ostamiseen toisesta EUmaasta 1 17 % 1 % 64 % Suomalaisista kaksi kolmesta (64 %) on viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tavannut tai ollut yhteydessä toisesta EU-maasta olevien ihmisten kanssa. Vastaava EU-keskiarvo on 4. Suomea korkeampia lukuja löytyy oikeastaan vain Ruotsista, Hollannista, Kyprokselta ja Saksasta. Joka toinen (5) suomalainen on vuoden aikana käynyt jossakin toisessa EU-maassa. Lukema on hieman EU:n keskiarvon yläpuolella (41 %). Suomen lukua nostavat risteilymatkat Viroon ja Ruotsiin. Tuloksista näkyy se, että maissa, joita talouskriisi kurittaa kovimmin, vieraillaan vähemmän muissa EU-maissa. Suomessa yli kolmannes on tehnyt netin kautta ostoksia muista EU-maista Kaksi viidestä (4) maamme kansalaisesta sanoo viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana lukeneensa vieraskielisen kirjan, sanomalehden tai aikakausilehden. Vastaavasti kaikista EUmaiden kansalaisista vieraskielistä lukemista on harrastanut vain joka neljäs (2). Ruotsi, Tanska, Hollanti ja kuuluvat maihin, joissa luetaan keskimääräistä useammin vieraskielisiä kirjoja tai lehtiä. Suomalaisista yli kolmannes (3) sanoo käyttäneensä verkkoa jonkin tuotteen tai palvelun ostamiseen toisesta EU-maasta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Kaikista EU-maiden kansalaisista yksi viidestä (2) on ostanut tuotteita ja palveluita internetin välityksellä muista EU-maista. Nettiostamista harrastetaan Suomen ohella etenkin Tanskassa, Irlannissa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Luxemburgissa. Saksassa ei suuremmassa määrin osteta tuotteita tai palveluita muista EU-maista, mikä voi kieliä tuotteiden ja palveluiden omavaraisuudesta. 4 Tiedon saanti EU:ta koskevissa asioissa 4.1 Miten kansalaiset ovat perillä Euroopan asioista? Joka toinen uskoo olevansa hyvin perillä Euroopan asioista Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten arvioita siitä, missä määrin he itse ja muut oman maan kansalaiset ovat perillä Eurooppaa koskevista asioista.

11 9 Suomalaisista kaksi viidestä (41 %) arvioi, että kansalaiset omassa maassa ovat vähintäänkin melko hyvin perillä Eurooppaa koskevista asioista. Enemmistö kuitenkin epäilee oman maan kansalaisten tiedon tasoa. Oma tiedon taso arvioidaan paremmaksi kuin kansalaisten keskimäärin. Liki joka toinen (4) sanoo, että on perillä Eurooppaa koskevista asioista erittäin tai melko hyvin. Suomalaiset arvioivat tietämyksensä samantasoiseksi kuin vuotta aiemmin vastaavassa tutkimuksessa. Suomalaisten näkemykset omasta ja suomalaisten tiedontasosta poikkeavat EU-maiden kansalaisten arvioista keskimäärin. Suomalaiset tuntevat oman ja suomalaisten tietämyksen Euroopan asioista paremmaksi kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Suomalaiset arvioivat oman tiedontasonsa liki EU:n parhaimmaksi. Kuinka hyvin ihmiset omassa maassa ovat perillä Euroopan asioista ja kuinka hyvin mielestään itse on perillä? (%) Erittäin hyvin perillä Melko hyvin perillä Ei osaa sanoa Ei kovin hyvin perillä Ei lainkaan perillä Ihmiset omassa maassa 2 57 % 1 Itse 29 % 1 % 5 1 Ihmiset omassa maassa 1 % % Itse 4 47 % 4.2 Mistä mediasta tieto on peräisin? Suomessa sanomalehdet tärkeämpi tietolähde kuin useimmissa muissa EU-maissa Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, mistä mediasta he saavat ensisijaisesti suurimman osan kansallista ja Euroopan politiikkaa koskevista uutisista. Noin puolet suomalaisista sanoo, että ensisijaisesti uutiset saadaan televisiosta, olipa sitten kysymys kansallisesta tai Eurooppaa koskevista uutisista. Reilu viidennes näkee keskeisimmäksi kanavaksi lehdet ja käytännössä samansuuruinen joukko internetin. Suomessa sanomalehdet ovat keskeisemmässä asemassa kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Kun Suomessa noin viidennes arvioi lehdet ensisijaiseksi tietolähteeksi Euroopan asioissa, niin EUmaissa keskimäärin vain yksi kymmenestä. Suomessa myös internet korostuu ensisijaisena tietolähteenä useammin kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Tulos tavallaan todentaa sen tosiasian, että suomalaiset seuraavat uutisia sanomalehdistä ja verkosta enemmän kuin useimmissa muissa maissa kansalaiset tekevät.

12 10 Mistä EU-kansalaiset saavat suurimman osan Euroopan politiikka koskevista uutisista? (%) Televisiosta Internetistä Lehdistä Radiosta Muualta Ei seuraa uutisia Ei osaa sanoa 1 % 1 % 1 7 % 1 21 % 21 % Mistä hakee tietoa EU:sta? Television ja päivälehtien merkitys vähentyy tietolähteenä Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin myös arviota siitä, mitä lähteitä he käyttävät etsiessään tietoa Euroopan unionista, sen toimintatavoista ja toimielimistä. Ensisijaisia tietolähteitä tällä tavalla kysyttynä on kolme. Nämä ovat internet, televisio ja päivälehdet. Kaikki muut tavat saada tietoa jäävät selvästi näiden kolmen taakse. Kuitenkin noin viidennes mainitsee myös radion ja keskustelut tuttavien kanssa. Yksi kymmenestä nostaa listalle myös kirjat, esitteet ja tiedotuslehtiset. Vuoden takaisiin tuloksiin verrattuna on television (5 4) ja sanomalehtien (4 39 %) merkitys pienentynyt uutiskanavana EU:sta ja internetin pikemminkin lisääntynyt (5 57 %). Verrattuna EU-maiden keskiarvoon Suomessa korostuu päivälehtien ja internetin merkitys tietolähteenä Euroopan unionista, sen toimintatavoista ja toimielimistä. Verkkosivujen merkitys tietolähteenä on suuri Suomen lisäksi myös Hollannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. Samoissa maissa myös päivittäiset sanomalehdet ovat usein tiedon hakemisen keskiössä. Hyödyllistä EU tietoa löytyy perinteisen median ja viranomaisten verkkosivuilta Tutkimuksessa sivuttiin internetiä tietolähteenä EU-asioissa tarkemmin. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, miltä verkkosivuilta olisi hyödyllistä löytää EU:ta koskevaa tietoa. Suomessa keskiöön nousevat sanoma- ja muun perinteisen median verkkosivustot sekä viranomaisten verkkosivut. Sosiaalinen media ja blogit eivät tällä tavalla kysyttynä koko väestöltä nouse keskeiseen asemaan. Sosiaalinen media koskettaa Suomessa yli kuudesosaa väestöstä; lukumääräisesti lukema kuitenkin on suuri ja tarkoittaisi sitä, että lähes ihmistä voisi kokea sosiaalisen median antaman tiedon EU-asioissa hyödylliseksi. Verrattuna EU-maiden keskiarvoon Suomessa keskimääräistä useampi kokee hyödylliseksi sanomalehtien ja muun perinteisen median verkkosivustojen sekä eri viranomaisten verkkosivut. Sosiaalisen median osalta ei ole poikkeuksellinen, kun asiaa lähestytään EU:ta koskevan tiedon hyödyllisyyden näkökulmasta.

13 11 Mitä seuraavia lähteitä vastaaja käyttää, kun etsii tietoa EU:sta, sen toimintatavoista ja toimielimistä? (%) Televisio Internet Päivälehdet Keskustelut sukulaisten, ystävien jne. kanssa Radio Muut lehdet Kirjat, esitteet, tiedotuslehtiset Osallistuminen seminaareihin, kokouksiin jne, Muu Ei koskaan, ei ole kiinnostunut Ei osaa sanoa % % 49 % 4 57 % Mistä seuraavista verkkosivustoista olisi hyödyllistä löytää EU:ta koskevaa tietoa? (%) Sanomalehtien ja muun perinteisen median verkkosivut 3 57 % Viranomaisten verkkosivut 3 44 % Sosiaalinen media 1 Blogit Videosivustot Muu Ei mistään Ei osaa sanoa 4 % 4 % 1 % %

14 12 Suomalaiset netin käyttäjät luottavat viranomaisiin Internetin käyttäjiltä tiedusteltiin, luottavatko he viranomaisten verkkosivustoihin tiedonlähteenä enemmän vai vähemmän kuin muiden tahojen sivustoihin. Suomessa netin käyttäjien enemmistö (5) luottaa enemmän viranomaisiin. Vajaa neljännes (2) ei näe viranomaisten ja muiden tahojen sivujen välillä mitään eroa. Suomalaiset netin käyttäjät ovat auktoriteettiuskoisempia kuin EU-kansalaiset keskimäärin. EUmaiden kansalaisista vajaa kaksi viidestä uskoo, että viranomaisten verkkosivut ovat luotettavampia kuin muiden yhteiskunnan eri tahojen. Luottamus viranomaisiin on varsin alhaista etenkin Kreikassa, Espanjassa, Unkarissa ja Itävallassa. Luottaako vastaaja enemmän viranomaisten vai muiden tahojen verkkosivustoihin (jos käyttää internettiä)? (%) Enemmän viranomaisiin kuin muihin 3 5 Vähemmän viranomaisiin kuin muihin 1 Ei mitään eroa viranomaisten ja muiden verkkosivustojen välillä 2 2 En luota mihinkään internetissä olevaan 1 Ei osaa sanoa Mihin sävyyn tiedotusvälineet käsittelevät EU:ta koskevia asioita? Tiedotusvälineet kohtelevat EU:ta tasapuolisesti Mediaan liittyen vastaajilta tiedusteltiin tutkimuksessa vielä siitä, mihin sävyyn maamme tiedotusvälineet viestivät Euroopan unionista. Tulosten mukaan enemmistö väestöstä antaa vapauttavan tuomion tiedotusvälineille. Enemmistö sanoo, että televisio, radio ja lehdistö käsittelevät EU:ta tasapuolisesti. Pieni vähemmistö arvioi EU:n näyttäytyvän eri medioissa liian myönteiseen sävyyn ja hyvin harva otaksuu tiedotusvälineiden kohtelevan EU:ta liian kielteisesti. Suomalaisten käsitykset ovat linjassa EU-maiden kansalaisten kanssa keskimäärin. Näyttäisi siltä, että useimmissa EU-maissa kansalaiset arvioivat medioiden kohtelevan EU:ta tasapuolisen neutraaliin sävyyn. Poikkeuksen muodostavat oikeastaan vain Kreikka ja Unkari, joissa lähes joka toinen uskoo tiedotusvälineiden viestivän EU:sta liian myönteiseen sävyyn. Samaan hengenvetoon osa väestöstä näissä maissa arvioi median kohtelevan EU:ta liian kielteisesti.

15 13 Esittääkö maan media EU:n liian myönteisesti, tasapuolisesti vai liian kielteisesti? (%) Liian myönteisesti Tasapuolisesti Ei osaa sanoa Liian kielteisesti Televisiossa 17 % % Radiossa % 27 % 2 1 Lehdistössä 1 14 % 51 % 69 % 2 14 % 9 % Internetissä %