KANSALLINEN RAPORTTI

Transkriptio

1 Standard Eurobarometri KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA Syksy 0 KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI Tämä selvitys on Euroopan komission lehdistö- ja viestintäpääosaston tilaama ja koordinoima Raportti on Euroopan komission Suomen-edustustolle tehty selvitys. Raportti ei edusta Euroopan komission mielipidettä. Raportissa mahdollisesti ilmenevät mielipiteet ovat yksinomaan raportin kirjoittajan tulkintoja. Standard Eurobarometri / Syksy 0 TNS Opinion & Social

2 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Kansalaisten huolenaiheet.. Arviot talous- ja työllisyystilanteesta.. Mitkä ovat tärkeimmät oman maan ongelmat?.. Ovatko henkilökohtaisesti suurimmat ongelmat samoja kuin koko maan ongelmat?. Näkemykset talous- ja rahoituskriisistä.. Onko pahin jo ohi?.. Onko EU:lla keinoja taistelussa talous- ja rahoituskriisiä vastaan?. Näkemykset Euroopan unionista.. Näkemykset jäsenyydestä Euroopan unionissa.. Mitä Euroopan unioni merkitsee itselle henkilökohtaisesti?.. Mitkä ovat kaksi tärkeintä Euroopan unionia koskevaa asiaa?. Luottamus Euroopan unioniin ja muihin instituutioihin.. Näkemykset yhteisestä politiikasta. Johtopäätökset 0 0

3 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0. Johdanto Tässä raportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jolla on selvitetty kansalaisten suhtautumista Euroopan unioniin. Tutkimuksen kysymyksenasettelu kattaa useita teemakokonaisuuksia. Tutkimuksessa sivutaan oman maan suurimpia ongelmia, suhtautumista Euroopan unioniin, sen toimintaan ja tavoitteisiin sekä talous- ja rahoituskriisiä. Eurobarometri-kysely toteutettiin kaikissa jäsenvaltiossa, kuudessa ehdokasmaassa ja Pohjois- Kyproksella viime vuoden marraskuun. ja. päivien välisenä aikana. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan yli -vuotiasta vastaajaa, joista 0 oli EU:n jäsenmaiden kansalaisia. Suomessa haastatteluja tehtiin 00. Euroopan unionin tasolla mielipidetiedustelun tekoa koordinoi TNS Opinion & Social. Suomessa haastattelut suoritti TNS Gallup Oy. Haastattelut tehtiin henkilökohtaisesti ja kussakin maassa maan omilla kielillä. Raportti on yhteenveto tutkimuksen päätuloksista. Yhteenvedon tehtävänä on jäsentää aineistoa sekä johdattaa lukijaa myös omien havaintojen ja tulkintojen tekoon.. Kansalaisten huolenaiheet Seuraavassa tarkastellaan kansalaisten arvioita talous- ja työllisyystilanteesta eri näkökulmista. Luvussa käsitellään myös näkemyksiä omaan maan suurimmista ongelmista sekä henkilökohtaisia huolenaiheita... Arviot talous- ja työllisyystilanteesta Oma talous- ja työllisyystilanne arvioidaan hyväksi, Suomen talous- ja työllisyystilanne arveluttaa Suomalaiset arvioivat tilanteen joko hyväksi tai melko hyväksi kahdessa viidestä kysytystä asiasta. Näitä kutakuinkin kohdallaan olevia asioita ovat oman kotitalouden taloudellinen tilanne ( % arvioi asiantilan erittäin tai melko hyväksi) ja henkilökohtainen työllisyystilanne ( %). Näkemykset oman talouden tilasta ja henkilökohtaisesta työllisyystilanteesta ovat muuttuneet vuoden takaisesta vain hieman aiempaa heikommiksi. Suomen työllisyystilannetta suomalaiset pitävät melko tai erittäin huonona ( %). Selvästi heikon suuntaan painuvat näkemykset myös Suomen ( %) ja Euroopan taloudellisesta tilasta ( %). Suomalaisten arviot oman maan työllisyys- ja taloustilanteesta ovat vuodessa muuttuneet selvästi aiempaa synkemmiksi. K u vio Q A a. M ILLA IS E K SI A R V IO I TÄ M Ä N H E TK IS E N TILA N TE EN K U N KIN S E U R AA V A N A SIA N K O H D A LLA (% ). E R IT T Ä IN H Y V Ä M E LK O H Y V Ä E I O S A A M E LK O H U O N O E R IT T Ä IN H U O N O Suom en/om an m aan taloudellinen tilanne Euroopan taloudellinen tilanne 0 Henkilökohtainen työllisyystilanne Om an kotitalouden taloudellinen tilanne Työllisyystilanne Suom essa/om assa m aassa Eurobarom etri Suomi

4 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 Nyt aiempaa suurempi osa suomalaista arvioi oman maan työllisyystilanteen (+ prosenttiyksikköä) ja talouden tilan (+ prosenttiyksikköä) melko tai erittäin huonoksi. Suomalaisten näkemykset Euroopan taloustilanteesta eivät ole muuttuneet. Suomalaiset näkevät oman maan talous- ja työllisyystilanteen heikommaksi kuin EU:n kansalaiset keskimäärin. Suomalaisten mielestä oman kotitalouden taloudellinen tila sekä henkilökohtainen työllisyystilanne ovat kuitenkin turvatumpia kuin mitä EU-kansalaiset ajattelevat keskimäärin... Mitkä ovat tärkeimmät oman maan ongelmat? Suomalaisia huolettaa työttömyys, terveydenhuolto ja sosiaaliturva Suomalaisille lueteltiin erilaisia yhteiskunnallisia ongelmia ja pyydettiin nimeämään näistä Suomen kannalta kaksi tärkeintä ongelmaa tällä hetkellä. Kysymyksenasettelu mittaa kansalaisten huolista yleisimmin tunnistettavissa olevia. Suomalaisten huolilistalla nousee esille kolme asiaa. Ensisijainen ongelma, johon odotetaan ratkaisua, on työttömyys ( %). Listan kakkoseksi asettuvat maan taloustilanne ( %) sekä terveydenhuolto ja sosiaaliturva ( %). Valtion velka ( %) asettuu myös listan kärkipäähän. Vähemmässä määrin suomalaisia huolettavat terrorismi, maahanmuutto ja asuminen. Vuoden takaiseen verrattuna suomalaisten näkemykset kotimaan kipeimmistä ongelmista eivät käytännössä ole muuttuneet lainkaan. Verrattaessa suomalaisten näkemyksiä EU-maiden kansalaisten keskimääräiseen suhtautumiseen nousee polttopisteeseen kolme ongelmaa. Nämä ovat oman maan taloustilanne, terveydenhuolto ja sosiaaliturva sekä valtion velka. Suomalaisten keskuudessa nämä koetaan selvästi useammin suureksi huolenaiheeksi. Yhdessäkään muussa EU-maassa kansalaiset eivät kanna huolta terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmästä samassa määrin kuin Suomessa. K u vio Q A a. M ITK Ä O VA T TÄ LLÄ H E TK E LLÄ K A KS I TÄ R K EIN TÄ SU O - M EN KO H TA A M A A A SIA A (% ). T yöttöm yys T aloudellinen tilanne T erveydenhuolto ja sosiaaliturva V altion velka V erotus Y m päristö, ilm asto ja energia-asiat H intojen nousu / inflaatio E läkkeet R ikollisuus K oulutusjärjestelm ä A sum inen M aahanm uutto Jokin m uu T errorism i E i m ikään E i osaa sanoa Eu roba rom etri S uom i

5 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0.. Ovatko henkilökohtaisesti suurimmat ongelmat samoja kuin koko maan ongelmat? Maan taloustilanne on nyt suomalaisten omakohtainen murhe Kansalaisilta kysyttiin tutkimuksessa näkemystä myös siitä, mitkä ongelmat ovat kaksi tärkeintä vastaajan itsensä näkökulmasta. Tällä tavalla kysyttynä suurimmaksi huolenaiheeksi nousee terveydenhuolto ja sosiaaliturva ( %). Maan taloustilanne on toiseksi merkittävin henkilökohtainen murhe ( %). Listan kärkipäähän kipuaa myös oman kotitalouden taloudellinen tilanne ( %). Suomalaisia huolettaa henkilökohtaisesti aiempaa enemmän maan taloustilanne (+ prosenttiyksikköä viime vuodesta) sekä terveydenhuolto ja sosiaaliturva (+ prosenttiyksikköä). Hintojen noususta ollaan selvästi aiempaa vähemmän huolissaan (- 0 prosenttiyksikköä). Verrattaessa suomalaisten henkilökohtaisia huolia käsityksiin koko maan ongelmista käy ilmi, että järjestys ei ole aivan samanlainen. Omalla kohdalla terveydenhuolto ja sosiaaliturva ovat kipein asia ja koko maan osalta kolmanneksi ongelmallisin. Työttömyys puolestaan koetaan omakohtaisesti selvästi pienemmäksi uhkaksi kuin koko maata ajatellen. Henkilökohtaisella tasolla terveydenhuolto ja oman maan taloustilanne huolettavat suomalaisia enemmän kuin EU-maiden kansalaisia keskimäärin. Hintojen nousu ja verotus taas arveluttavat suomalaisia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin.. Näkemykset talous- ja rahoituskriisistä Luvussa tarkastellaan näkemyksiä talous- ja rahoituskriisistä. Vastaajien tehtävänä oli arvioida talouskriisin vaikutuksia sekä keinoja ja toimenpiteitä talous- ja rahoituskriisin voittamiseksi... Onko pahin jo ohi? Enemmistö suomalaisista pelkää pahimman olevan vielä edessä Suomalaisista kaksi viidestä ( %) uskoo talouskriisin saavuttaneen huippunsa ja pahimman olevan jo ohi. Enemmistö ( %) kuitenkin pelkää, että pahin on vielä näkemättä. Suomalaisten näkemykset ovat viimeksi kuluneen vuoden aikana synkistyneet uudelleen. Vielä viime keväänä enemmistö suomalaisista otaksui talouskriisin saavuttaneen huippunsa. Suomalaiset suhtautuvat asiaan hieman pessimistisemmin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. EU-kansalaisista alle puolet ( %) odottaa pahimman olevan vielä edessä. Suomalaisten rinnalla keskimäärää pessimistisempiä ovat belgialaiset, kreikkalaiset, kyprolaiset, ranskalaiset ja slovenialaiset.

6 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 K u vio Q C t. K UM PI K AH D ES TA K AN N AS TA V AS TA A PA RE M M IN O M AA K ÄS ITY ST Ä: ) TA LO U SK R IISIN VA IK U TU KS ET TY Ö M A R K- K IN O IH IN O V AT JO SA A VU TTA N EE T H U IPP UN S A ) PA H IN O N V IE LÄ ED E SS Ä (% ). HU IPPU JO S A A - V U T E TT U EI O S A A P A H IN V IE LÄ ED ESSÄ S uom i S Y K S Y - K E V Ä T - EU S Y K S Y - K E V Ä T Eu rob aro m etri Suo m i.. Onko EU:lla keinoja taistelussa talous- ja rahoituskriisiä vastaan? EU-kansalaiset ovat valmiita hyväksymään koviakin keinoja rahoitusmarkkinoiden toiminnan sääntelemiseksi Suomalaiset uskovat, että EU:lla on tehokkaita keinoja kamppailussa talouskriisiä vastaan. Tehokkaiksi arvioituja keinoja ovat vahvempi ote rahoituspalveluiden sääntelyssä ( %), pankkien keskitetty valvonta (pankkiunioni) ( %) sekä jäsenmaiden budjettien hyväksyttäminen EU:lla ( %). Lähes kaksi kolmesta (0 %) suomalaisesta näkee tepsiväksi keinoksi lisäksi sen, että EUjäsenvaltioita, jotka eivät kykene kulujen hallintaan, voitaisiin sakottaa. Suomalaisten usko eri keinojen tehokkuuteen on kuitenkin viimeksi kuluneen vuoden aikana jossain määrin hiipunut. Aiempaa hieman pienempi joukko pitää kaikkia keinoja kamppailussa talous- ja rahoituskriisiä vastaan tehokkaina keinoina. Suomalaiset, kuten muutkin EU-kansalaiset, ovat valmiita hyväksymään koviakin keinoja rahoitusmarkkinoiden toiminnan sääntelemiseksi. Valtaosa ( %) suomalaisista kannattaa rahoitussektorin palkkojen (esim. bonusten) sääntelyä. Enemmistö ( %) suomalaisista myös verottaisi pankkien rahansiirtoja. Suomalaisten näkemykset ovat lähellä EU-maiden kansalaisten keskiarvoa. Eurobondien eli euroalueen yhteisten velkakirjojen käyttöönotto on asia, jota suomalaiset eivät näytä hyväksyvän. Suomalaisista reilu neljännes ( %) kannattaa euromaiden yhteistä joukkovelkakirjaa, eli lainaa, jossa lainanottajina ja takaisinmaksajina olisivat kaikki euromaat yhdessä. Vuosi sitten yli kolmannes ( %) suomalaisista kannatti eurobondeja. Suomalaiset suhtautuvat eurobondeihin varauksellisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Suomalaiset luottavat yksityisen sektorin kykyyn luoda työpaikkoja enemmän kuin EUkansalaiset keskimäärin Tutkimuksessa vastaajille lueteltiin joukko muita talouskriisiä sivuavia väittämiä ja kysyttiin, missä määrin samaa tai eri mieltä he olivat niiden kanssa.

7 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 Valtaosa ( %) suomalaisista sanoo, että julkisen velan ja alijäämän vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä omassa maassa ei voi viivyttää. Samaan hengenvetoon enemmän kuin kaksi kolmesta (0 %) arvioi, että julkisen velan ja alijäämän vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät ole maassamme etusijalla tällä hetkellä. Näkemykset eivät ole muuttuneet viimeksi kuluneen vuoden aikana. Enemmistö suomalaisista antaa tunnustusta EU:lle toimista talous- ja rahoituskriisin hoitamisessa. Lähes kaksi kolmesta ( %) suomalaisesta katsoo, että Euroopan unionilla on riittävästi valtaa ja välineitä puolustaa Euroopan taloudellisia etuja maailman talousmarkkinoilla. Suomalaisten mielestä julkisia varoja pitäisi käyttää yksityisen sektorin investointien elvyttämiseen EU-tasolla ( %). Osaksi tämä näkemys saa selityksen siinä, että suomalaiset lähes yksimielisesti ( %) näkevät, että yksityisellä sektorilla on julkista sektoria paremmat mahdollisuudet luoda uusia työpaikkoja. Suomalaisten luottamus yksityisen sektorin kykyyn luoda työpaikkoja on suurempi kuin EU-maiden kansalaisilla keskimäärin.. Näkemykset Euroopan unionista Seuraavassa tarkastellaan Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa eri näkökulmista. Luvussa tarkastellaan sitä, mihin suuntaan EU on menossa, mitä EU merkitsee suomalaisille henkilökohtaisesti ja mitkä ovat tärkeimmät EU:ta koskevat asiat... Näkemykset jäsenyydestä Euroopan unionissa Enemmistö suhtautuu Euroopan unionin tulevaisuuteen optimistisesti, vaikka asioiden nähdään EU:ssa olevan menossa huonoon suuntaan Vain viidennes (0 %) suomalaisista luottaa siihen, että EU:ssa asiat ovat menossa hyvään suuntaan. Enemmistö (0 %) väestöstä uskoo asioiden EU:ssa kehittyvän huonoon suuntaan. Oman maan asioiden kehitykseen suhtaudutaan hieman vieläkin pessimistisemmin kuin EU:n. Suomalaisten näkemykset EU:n ja oman maan kehityksestä ovat muuttuneet pessimistisiksi kevään 0 jälkeen. Keväällä 0 vähemmistö suomalaisista arvioi asioiden EU:ssa ja kotimaassa olevan kehittymässä huonommiksi, nyt näin ajattelee enemmistö. Suomalaiset näkevät EU:n sekä oman maan kehityksen astetta pessimistisemmässä valossa kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Kolmannes suomalaisista ( %) sanoo EU:n antavan itsestään positiivisen vaikutelman. Puolet ( %) suomalaisista katsoo EU:n antavan itsestään lähinnä neutraalin kuvan. Vain kuudesosa ( %) arvioi EU:ta lähinnä negatiivissävytteisesti. EU:n julkinen kuva on tällä mittarilla parantunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomalaiset ovat näkemyksissään selvästi neutraalimpia kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Enemmistö ( %) suomalaisista on optimistinen Euroopan unionin tulevaisuuden suhteen siitäkin huolimatta, että asioiden arvioidaan EU:ssa olevan kehittymässä huonompaan suuntaan. Vain kolmannes ( %) suhtautuu EU:n tulevaisuuteen pessimistisesti. Suomalaiset suhtautuvat EU:n tulevaisuuteen jopa optimistisemmin kuin EU-kansalaiset keskimäärin. Suomalaisten luottamus EU:n tulevaisuuteen on nyt korkeammalla tasolla kuin vuoden 0 syksyllä.

8 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 K uvio Q D a. O V A TK O AS IA T N Y T YLE ISE S TI O T TA EN M EN O SS A H Y V ÄÄ N V A I H U O N O O N S U U N TA A N (% ). H Y V Ä Ä N S U U N TA A N E I K U M - P A A N K A A N EI OSAA H U O N O O N S U U N T A A N Suom essa/om assa m aassa 0 0 E uroopan unionissa Eu roba rom etri S uom i K uvio Q A. K UIN KA O P TIM IS TIN E N TA I PE SS IM IST IN EN O N E UR O O P AN U N IO N IN TU LEV AISU U D EN S U HT EE N (% ). E R IT T Ä IN O P T IM IS - T IN E N M E L K O O P T IM IS - T IN E N EI O S A A M E LK O P E S S IM IS - T IN E N E R IT T Ä IN P E S S I- M IS T IN E N S uom i yhteensä Eu roba rom etri S uom i.. Mitä Euroopan unioni merkitsee itselle henkilökohtaisesti? EU merkitsee suomalaisille vapaata liikkumista, yhteistä valuuttaa ja byrokratiaa Monivalintakysymyksellä suomalaisilta tiedusteltiin tutkimuksessa, mitä Euroopan unioni merkitsee heille henkilökohtaisesti. EU merkitsee suomalaisille ennen muuta vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella ( %) sekä yhteistä rahaa ( %). Puolet ( %) suomalaisista kuitenkin kokee, että EU merkitsee heille byrokratiaa (virkavaltaisuutta). Vähemmässä määrin Euroopan unioniin liitetään sellaisia ominaisuuksia kuin työttömyys, taloudellinen hyvinvointi, sosiaaliturva, demokratia tai kulttuuri-identiteetin menettäminen. Vuoden takaisesta näkemykset vapaasta liikkumisesta, yhteisestä valuutasta ja virkavaltaisuudesta ovat yleistyneet. Aiempaa useampi kokee EU:n edustavan myös kulttuurista monimuotoisuutta. Suomalaiset liittävät EU:hun aiempaa enempää sekä hyviä että huonoja ominaisuuksia.

9 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 Kun saatuja tuloksia verrataan EU:n keskiarvoon käy ilmi, että keskimääräistä useammin EU on suomalaisille vapautta matkustaa, opiskella ja työskennellä kaikkialla EU:n alueella, yhteistä rahaa mutta myös byrokratiaa. Vain muutamassa muussa EU-maassa nämä asiat nousevat yhtä voimakkaasti esille kuin Suomessa. EU:n julkista kuvaa selvitettiin tutkimuksessa myös asenneväittämien avulla. EU:lla on suomalaisten mielestä monia vahvuuksia. EU myötävaikuttaa kansalaistensa suojelemiseksi ( %), auttaa ratkaisemaan globaaleja uhkia ( %), parantaa elämänlaatua Euroopassa ( %) ja luo puitteita työpaikkojen lisääntymiselle ( %). EU:n heikkouksiin kuuluu suomalaisten mielestä liiallinen byrokratia ( %) ja selkeän sanoman puute ( %). Suomalaiset eivät liioin usko siihen, että EU toimillaan kykenisi laskemaan elinkustannuksia Euroopassa. Suomalaiset näkevät EU:n muita EU-kansalaisia useammin byrokraattisena. Samanaikaisesti suomalaiset kuitenkin antavat muilta osin EU:lle keskimäärää useammin tunnustusta eri asioissa. Näihin kuuluu mm. kansalaisten suojelu ja usko siihen, että EU parantaa kansalaistensa elämänlaatua. K u vio Q A v. M IS SÄ M Ä Ä R IN O N SA M A A T AI ER I M IE LTÄ SE U R A AV IST A V ÄITT ÄM IS - TÄ (% ). T Ä Y S IN S A M A A M IE LTÄ M E LK O S A M A A M IE LTÄ EI O S A A M E LK O E R I M IE LTÄ T Ä Y S IN E R I M IE LTÄ EU luo puitteet työpaikkojen lisääntym iselle Euroopassa EU on vastuussa säästötoim enpiteistä Euroopassa 0 EU helpottaa yritystoim intaa Euroopassa 0 EU:sta aiheutuu liikaa byrokratiaa EU nousee kriisistä entistä oikeudenm ukaisem pana EU laittaa rahoitussektorin m aksam aan sille kuuluvan osuuden 0 0 EU laskee elinkustannuksia Euroopassa EU parantaa eläm änlaatua Euroopassa 0 EU auttaa ratkaisem aan m aailm anlaajuisia uhkia ja haasteita 0 EU auttaa kansalaistensa suojelussa EU tarvitsee selkeäm m än sanom an Eurobarom etri Suomi

10 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0.. Mitkä ovat kaksi tärkeintä Euroopan unionia koskevaa asiaa? Jäsenvaltioiden julkisen talouden tila on suomalaisten mielestä tärkein EU:ta koskeva ongelma Kansalaisilta kysyttiin tutkimuksessa, mitkä ovat kaksi tärkeintä Euroopan unionia koskevaa asiaa. Koska kaikki vaihtoehtoina olleet asiat ovat sinällään tärkeitä, vastaajan tuli valita viisitoista asiaa sisältäneeltä listalta korkeintaan kaksi tärkeimpänä pitämäänsä. Tärkeistä tärkeimmäksi asiaksi nousee suomalaisten keskuudessa jäsenvaltioiden julkisen talouden tila ( % valitsee kahden tärkeimmän joukkoon). Toiseksi keskeisimmäksi asiaksi suomalaiset valitsevat Euroopan unionin taloudellisen tilanteen yleensä ( %) ja kolmanneksi tärkeimmäksi suomalaiset poimivat työttömyyden ( %). Listan tyveen jääviä eli vähemmässä määrin keskeisiä asioita ovat eläkkeet ja verotus. Suomalaisten näkemykset ovat samansuuntaisia kuin vuoden 0 syksyllä. Verrattaessa suomalaisten vastauksia kaikkien jäsenmaiden yhteenlaskettuihin vastauksiin, voidaan todeta tärkeimpien asioiden profiilin olevan erilainen. Jäsenmaiden julkisen talouden tilaa suomalaiset pitävät muita EU-kansalaisia tärkeämpänä ratkaistavana kysymyksenä. Keskimääräistä vähemmän suomalaisilla on odotuksia maahanmuuttoa kohtaan.. Luottamus Euroopan unioniin ja muihin instituutioihin Enemmistö suomalaisista luottaa Euroopan unioniin Tutkimuksessa vastaajat ottivat kantaa luottamukseen keskeisiä yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Kaikkiaan arvioitavia instituutioita oli neljätoista. Suomalaisista enemmistö ( %) luottaa Euroopan unioniin. Suomalaisten luottamus on suurempaa kuin EU-maissa keskimäärin ( %). Vaikka joka toinen luottaakin Euroopan unioniin, niin enemmän luottamusta nauttivat oman maan poliisi (0 %), puolustusvoimat ( %) ja oikeuslaitos ( %). Myös Yhdistyneisiin kansakuntiin ( %) kohdentuu luottamusta enemmän kuin Euroopan unioniin. Pahnanpohjimmaisiksi luottamuksessa jäävät puolueet, maan hallitus ja sosiaalinen media. Luottamus Euroopan unioniin on Suomessa lisääntynyt seitsemällä prosenttiyksiköllä syksystä 0. Suomalaisten luottamus oman maan hallitukseen on alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Suomalaiset luottavat kuitenkin kaikkiin instituutioihin enemmän kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Suomalaiset luottavat EU:n toimielimiin enemmän kuin EU-kansalaiset keskimäärin Tutkimuksessa selvitettiin myös luottamusta Euroopan unionin keskeisiin toimielimiin, Euroopan parlamenttiin, Euroopan komissioon ja Euroopan keskuspankkiin. Vähintään puolet luottaa kaikkiin kolmeen toimielimeen. Suurin luottamus kohdentuu Euroopan keskuspankkiin ( %). Euroopan parlamenttiin luottavia ( %) on hieman enemmän kuin komissioon luottavia ( %). Suomalaisten suhtautumisessa EU:n keskeisiin toimielimiin ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Suomalaisten luottamus eri toimielimiin on kuitenkin vahvempaa kuin EU-maiden kansalaisten keskuudessa keskimäärin... Näkemykset yhteisestä politiikasta Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannatus on lisääntynyt Suomessa Tutkimuksessa vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä yhteisestä valuutasta, lisälaajentumisesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Valtaosa ( %) suomalaisista on edelleen yhteisen valuutan, euron puolesta. Viidesosa (0 %) suhtautuu yhteiseen valuuttaan kielteisesti. Suomalaiset suhtautuvat yhteiseen valuuttaan myönteisemmin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin.

11 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 K u vio Q A v. K U IN K A P A LJO N LU O T TA A E R ÄIS IIN IN ST IT U U TIO IH IN (% ). LU O T- T A A EI OSAA EI LU O T A Lehdistö R adio Televisio 0 Internet 0 Sosiaalinen m edia Suom en oikeuslaitos Poliisi 0 Puolustusvoim at Puolueet 0 0 Alue- ja paikallishallinto 0 Suom en/m aan hallitus Suom en/m aan eduskunta 0 Euroopan unioni 0 Yhdistyneet kansakunnat (YK) Eurobarom etri Suomi Enemmistö ( %) suomalaisista torjuu sen, että EU ottaisi tulevina vuosina lisää jäsenmaita. Kolmannes ( %) on kuitenkin lisälaajentumisen puolesta. Suomalaiset suhtautuvat laajentumiseen kielteisemmin kuin EU-maiden kansalaiset keskimäärin. Suomalaisten näkemykset EU:n yhteisestä ulkopolitiikasta jakaantuvat enemmän kahtia. Enemmistö ( %) kuitenkin kannattaa ja kaksi viidestä ( %) vastustaa. Yhteisen ulkopolitiikan kannatus on viimeksi kuluneen vuoden aikana lisääntynyt tuntuvasti (+ prosenttiyksikköä). Suomalaiset suhtautuvat yhteiseen ulkopolitiikkaan nyt vain hieman torjuvammin kuin EU:n jäsenmaiden kansalaiset keskimäärin. Kaikista EU-kansalaisista kaksi kolmesta ( %) kannattaa yhteistä ulkopolitiikkaa.

12 STANDARD EUROBAROMETRI / SYKSY 0 Euroopan unionin jäsenmaiden yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka saa suomalaisilta enemmän kannatusta kuin yhteinen ulkopolitiikka. Yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa kannattaa enemmistö ( %) kansalaisista. Suomalaisten suhtautumista saattaa selittää se, että yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka koetaan vaihtoehdoksi mahdolliselle Natojäsenyydelle. Yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan suosio on lisääntynyt viimeksi kuluneen vuoden aikana (+ prosenttiyksikköä). Muutos selittynee Ukrainan kriisillä. K u vio Q A t. O N K O SE U R A A VIEN E H D O TU K S IE N P U O LE S TA V A I V AS TA A N : S U O M ALA IST EN AR V IO T 0 JA 0 (% ). P U O - LE S TA E I O S A A V A S - T A A N Eurooppalainen talous- ja rahaliitto sekä yksi yhteinen valuutta, euro S - S - 0 Euroopan unionin jäsenm aan yhteinen ulkopolitiikka S - S - Eur. unionin lisälaajentum inen ottam alla tulevina vuosina m ukaan m uita m aita S - S - Euroopan unionin jäsenm aiden yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka S - S Eurobarom etri Suomi. Johtopäätökset Suomalaisten arviot oman maan ja EU:n talouden tilasta ovat tummasävyisiä. Näkemykset ovat viimeisen vuoden aikana muuttuneet aiempaakin synkemmiksi. Oman itsensä kannalta suomalaisia huolettaa talouden tilan ohella etenin terveydenhuolto ja sosiaaliturva. Terveydenhuollosta suomalaiset kantavat huolta eniten koko EU:n alueella. Suomalaisten mielestä talouskriisi ei ole vielä ohitse. Enemmistö suomalaisista pelkää, että pahin on vielä edessä. Suurin osa suomalaisista peräänkuuluttaa julkisen velan vähentämistä. Ongelma on kuitenkin se, että keinoista julkisen velan vähentämiseksi ei synny yksimielisyyttä. Enemmistö suomalaisista suhtautuu EU:n tulevaisuuteen optimistisesti., vaikka asioiden nähdään EU:ssa juuri nyt olevan kulkeutumassa huonoon suuntaan. Enemmistö kuitenkin luottaa EU:hun kamppailussa talous- ja rahoituskriisiä vastaan. Valtaosa suomalaisista on edelleen yhteisen valuutan, euron puolesta. Tällä haavaa enemmistö kannattaa myös yhteistä ulkopolitiikkaa sekä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vuosi sitten suhtautuminen oli toinen. EU:n laajentumiseen uusiin maihin suhtaudutaan varauksellisesti kuten aiemminkin. 0