KARKKILAN SEURAKUNTA PERUSTOIMINTOKUVAUS

Transkriptio

1 Kirkkoneuvosto Sivu 1 KARKKILAN SEURAKUNTA PERUSTOIMINTOKUVAUS 2010 Karkkilan Seurakunta Puh Y-tunnus Huhdintie 9 Fax Karkkila web:

2 Kirkkoneuvosto Sivu 2 SISÄLLYS 1 PERUSTOIMINTOKUVAUKSEN TARKOITUS Tausta Perusteet KARKKILAN SEURAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Karkkilan seurakunnan perustoiminta-alat ja organisaatio Johtamisroolit ja tehtävät Johtamisfoorumit Suunnittelujärjestelmät YLEISHALLINTO Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Taloushallinto Kirkonkirjojen pito Kirkkoherranvirasto SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA Jumalanpalveluselämä Toimitukset Muut seurakuntatilaisuudet Lapsi-, perhe- ja aikuistyö Viestintä Musiikki Varhaisnuorisotyö Rippikoulutyö Nuorisotyö Diakoniatyö Lähetystyö HAUTAUSTOIMI Tehtävä Kohderyhmä Sidosryhmät Toimintaympäristö ja henkilöstö KIINTEISTÖTOIMI Tehtävä Kohderyhmä...24

3 Kirkkoneuvosto Sivu Sidosryhmät Toimintaympäristö ja henkilöstö KIRKKOPALVELUT Tehtävä Kohderyhmä ja osalliset Sidosryhmät Toimintaympäristö ja henkilöstö...25 KUVIOT...26

4 Kirkkoneuvosto Sivu 4 1 PERUSTOIMINTOKUVAUKSEN TARKOITUS 1.1 Tausta Tässä perustoimintokuvauksessa 2010 pyritään kuvaamaan sekä sanallisesti että tunnusluvuin Karkkilan seurakunnan perustoiminnot. Tässä tarkoitus otsikon alle on koottu kaikkein keskeisimmät määräykset, joiden pohjalta on tehty kyseinen asiakirja. Tämä asiakirja on korjattu versio vuoden 2007 perustoimintokuvauksesta. Tämän asiakirjan tarkoitus on määritellä ne perustoiminnat, jotka vievät työntekijöiden ja viranhaltijoiden aikaresursseita noin %. Tämän asiakirjan syntyyn on vaikuttanut piispa Mikko Heikan vierailu seurakunnassamme. Piispan, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisellä sopimuksella käynnistettiin vuonna 2007 selvitystyö. Asiantuntijana selvitystyössä ja asiakirjan laatimisessa toimi hiippakuntasihteeri Mauri Vihko. Asiakirjaa on päivitetty työyhteisön toimesta ja luottamushenkilöiden tuella vuonna Perustoimintokuvauksen tehtävänä on selkeyttää seurakuntamme perustoiminta ja samalla helpottaa sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden tehtävää. Täten toimintasuunnitelmassa ja toimintakertomuksessa voidaan viitata perustoimintokuvaukseen ja esittää kunkin tehtäväalueen suunnitteluvuoden painopistealue, kehittämishanke tai erityisiä resursseja vaativa toiminta. Koska tämän päivän maailmassa kaikki ei pysy ennallaan perustoimintokuvausta on mahdollista korjata ja muuttaa kirkkovaltuuston päätöksellä, johon luontevin tapa on toimintasuunnitelmaa hyväksyttäessä tai tilinpäätöskokouksessa. Kuitenkin periaatteena on se, että perustoimintokuvaukseen sitoudutaan sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Tehtävissä onnistumista arvioidaan sen pohjalta tulevaisuudessa tilinpäätöskokouksissa. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisemmän toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ja yhteisen strategian laatimisen. 1.2 Perusteet Lähetyskäsky Kirkon ja seurakunnan perustehtävä on lähettävä. Toiminnan, myös kirkollisen lainsäädännön pohjana on kaste- ja lähetyskäsky. Lähetyskäskyssään Kristus itse antaa seurakunnalleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. (Matt. 28:19-20) Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen määrittelemät tehtävät Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. (KL 1:2 ) Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä. KL 4:3 Kirkkolain selityksessä todetaan, että seurakunnan tehtävien määritelmä perustuu KL 1:2 :n säädökseen. Tehtäviä ei ole lueteltu tyhjentävästi, joten säädös antaa mahdollisuuden seurakunnan toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

5 Kirkkoneuvosto Sivu 5 Vanhempien ja huoltajien tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon tunnustuksen mukaista opetusta. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia ja huoltajia tässä kasvatus- ja opetustyössä. KJ 3:1. Seurakunnan tulee huolehtia eri-ikäisten seurakunnan jäsenten kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta. KJ 3: 2 Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa nuoria perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä. KJ 3:3 Rippikoulua johtaa pappi tai lehtori. Opettajina toimivat heidän lisäkseen kanttorit, nuorisotyönohjaajat ja muut seurakunnan viranhaltijat siten kuin seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä määrätään. Tarvittaessa pidetään rippikoulu yksityisesti. Seurakunnan rippikoulun ohjesäännön hyväksyy kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto. Päätös on alistettava tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Seurakunnassa tulee olla kirkkoherran virka. Muista viroista, joita seurakunnan tulee tehtäviensä täyttämiseksi perustaa, määrätään kirkkojärjestyksessä. KL 6: 13 Seurakunnassa tulee olla, ottaen huomioon mitä 40, 50 ja 52 :ssä määrätään, vähintään yksi kanttorin ja yksi diakonian virka. KJ 6: 9 Seurakunnan ja sen jäsenten tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Toiminnasta määrätään tarkemmin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston hyväksymässä diakoniatyön johtosäännössä. KJ 4: 3 Hautatoimilaissa (457/2003), joka tuli voimaan , velvoitetaan evankelis-luterilainen kirkon seurakunnat ylläpitämään yleisiä hautausmaita. Samalla tästä velvollisuudesta on säädetty monissa eri muissa laeissa (esim. TerSuojeluL:ssa, JärjestysL:ssa, KL:ssa ja KJ:ssä) Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki Karkkilan seurakunta ei hyväksy sukupuolen perusteella tapahtuvaa syrjintää missään yhteydessä. Lisäksi seurakunta sitoutuu toimimaan yhdenvertaisuuslain 6 :n syrjintäkiellon mukaisesti. Työyhteisön sisällä Karkkilan seurakunta ei hyväksy henkilöön kohdistuvaa syrjintää missään muodossa.

6 Kirkkoneuvosto Sivu 6 2 KARKKILAN SEURAKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ 2.1 Karkkilan seurakunnan perustoiminta-alat ja organisaatio Kuvio 1. Karkkilan seurakunnan perustoiminta-alat Seurakunta on jäsentensä muodostama hengellinen yhteisö. Jumalan sana ja sakramentit rakentavat tätä hengellistä yhteisöä. Toisaalta seurakunta on hallinnollinen yksikkö, jonka organisaatiossa toteutuu työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhdessä johtama toiminta. (Seurakuntatyöryhmän raportti, 2007.) Seurakunnassa ylintä valtaa käyttää seurakuntalaisten valitsema kirkkovaltuusto. Käytännön asioita johtaa kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto. Kirkkoherra vastaa seurakunnallisesta toiminnasta ja talouspäällikkö vastaa tukitoiminnoista. Lapsi-, nuoriso-, ja diakonia työalasta vastaavat papit toimivat oman ryhmänsä esimiehinä. Työnjohtaja toimii kiinteistö- ja hautaustoimessa työskentelevän ryhmän esimiehenä. Kuviossa kaksi on kuvattu Karkkilan seurakunnan organisaatio.

7 Kirkkoneuvosto Sivu 7 Kuvio 2. Karkkilan seurakunnan organisaatio 2.2 Johtamisroolit ja tehtävät Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätäntävaltaa, kirkkovaltuuston tehtävät on esitetty kohdassa 3.1. Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, kirkkoneuvoston tehtävät on esitetty kohdassa 3.2. Perustoimintokuvauksen tarkoituksena on kirkkaasti osoittaa seurakunnan perustoiminnat. Perustoimintakuvaus kestää aikaa, on yleiskuvaus seurakunnan toiminnasta. Seurakuntien työtä ohjaavat lisäksi ohje- ja johtosäännöt. Ohjesäännöt ovat sisäisiä normeja, joiden hyväksyminen alistetaan tuomiokapitulin vahvistettavaksi, mm. kirkkoneuvoston ohjesääntö. Seurakunnallisilla viroilla on omat johtosäännöt, joissa säädetään viran tehtävistä. Seurakunnan toimintaa määrittää organisaatio. Karkkilan seurakunnan organisaatio on kuvattu kohdassa 2.1. Tehtävänkuvaukset määrittävät työtehtävien tarkoituksen ja pääsisällöt. Tehtävänkuvauksissa kerrotaan tehtävän yleiskuvaus, arvioidaan tehtävän vaatima osaaminen ja tehtävän vaativuus. Seurakunnan sisäisten johtamisroolien ja tehtävien lisäksi seurakunnan toimintaa ohjaa Kirkkohallitus ja Kirkon työmarkkinalaitos ja hiippakunnan Tuomiokapituli.

8 Kirkkoneuvosto Sivu Johtamisfoorumit Valtuustoseminaarit ovat johtamisfoorumeita, joilla pyritään edistämään työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vuorovaikutusta ja kanssakäymistä. Valtuustoseminaareja pyritään järjestämään yksi vuodessa ja niiden teemat ovat ajankohtaisista aiheista. Kirkkovaltuuston kokouksia seurakunnassamme on noin neljä vuoden aikana. Kirkkoneuvoston kokouksia on noin viisitoista vuodessa. Yhteen kirkkovaltuuston kokouksen sisältyy iltamessu. Kaikki kokoukset alkavat lyhyellä hartaudella ja päättyvät rukoukseen. Kauden suunnittelukokouksia pyritään järjestämään kahdesti vuodessa. Tämä on kaikkien työntekijöiden yhteinen tilaisuus, jolloin jaetaan koko työyhteisön kesken kunkin työalan tilanne, tärkeimmät tapahtumat tulevina kuukausina. Työntekijäkokouksia pidetään noin kymmenen vuodessa. Työntekijäkokouksissa käsitellään ajankohtaisia työnyhteisön asioita, jaetaan tietoa ja vuorovaikutetaan. Kaikkiin työntekijäkokouksiin kuuluu hetkipalvelus. Työkokoukset ovat hengellisten työalojen kokouksia, joissa käydään läpi tulevien viikkojen seurakunnallisen toiminnan asioita, aikataulutetaan tapahtumia, sovitaan resursseista ja vuorovaikutetaan. Arkijohtamisen foorumeita ovat tiimi ja kuukausipalaverit. Näistä on erilaisia käytäntöjä esimiehistä riippuen, tavoitteiden saavuttamisessa, käytännön asioiden läpikäymisessä ja esimiestyön välineinä ne ovat tarpeellisia palavereita, joiden säännölliseen toteuttamiseen on kiinnitettävä huomiota. 2.4 Suunnittelujärjestelmät Strateginen suunnittelu Karkkilan seurakunnalla on voimassa oleva strategia, jossa määritellään seurakunnan missio ja visio siitä, millainen seurakunnan tulisi olla. Strategiassa määritellään seurakunnan arvot ja esitetään keinoja, joilla visioon päästään Toiminta- ja taloussuunnittelu Toiminta- ja taloussuunnittelu tehdään vuosittain. Suunnitelmakaudelle tehdään toiminnan suunnitelma. Tähän suunnitelmaan sisällytetään tulevan vuoden hankkeet, kuvataan tapahtumia, toimintaa ja suunnitellaan toteuttavat resurssit. Toiminnan suunnitelman rinnalle tehdään taloussuunnitelma, jossa selviää toiminnan kustannusrakenteet. Taloussuunnitelma tehdään sitovaksi ensimmäiselle suunnitelmavuodelle ja kahdelle seuraavalle vuodelle tehtävä taloudellinen suunnitelma on ohjeellinen Kausisuunnittelu Toiminnan suunnittelua täydentämään on luotu kausisuunnittelun malleja. Tukitoiminnoissa on työstetty mallia, jossa yksityiskohtaisesti nimetään kaudelle suunnitellut kehityshankkeet tiimikohtaisesti aikatauluineen ja vastuineen. Hankkeiden toteutumista edistetään ja seurataan esimiehen johdolla. Kausisuunnittelun alle kuuluvat myös työyhteisön suunnittelupalaverit, joita pyritään pitämään kahdesti vuodessa. Tuolloin jaetaan koko työyhteisön kesken kunkin työalan tilanne, tärkeimmät tapahtumat tulevina kuukausina. Pohditaan seurakunnan kulloisiakin painopisteitä ja päätetään niistä. Työyhteisön suunnittelupalaverit pidetään syksyisin ja alkukeväästä.

9 Kirkkoneuvosto Sivu Toimintakertomus ja tasekirja Toimintakertomuksessa arvioidaan kauden toimintaa tehtyyn toimintasuunnitelmaan nähden. Toimintakertomuksen talousosiossa arvioidaan toiminnan kustannusrakennetta ja verotulokertymään suunniteltuun nähden. Henkilöstötilinpäätös sisältyy tasekirjaan Tehtävänkuvausten tarkistuspalaverit Tehtävänkuvausten tarkistuspalaverit pidetään kaikkien henkilöiden kanssa vuosittain. Tuolloin käydään työtehtävä ja siitä kirjoitettu tehtävänkuvaus läpi. Tämä läpikäynti antaa mahdollisuuden työntekijälle kommentointiin, ehdotuksiin, muutostarpeiden esiintuontiin. Tehtävänkuvien läpikäynti myös pitää esimiehen valppaana johtamiensa tehtävien sisällöstä ja kehittämisen tarpeesta. Tehtävänkuvausten läpikäynnistä kirjoitetaan päivitetty tehtävänkuvaus Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut on esimiehen ja työntekijän välillä käytävä systemaattinen ja vuosittainen keskustelu, jonka tarkoituksena on parantaa suoritusta ja avointa kommunikointia. Kehityskeskustelujen tavoitteena on auttaa työntekijää kehittymään työssään. Ne edistävät luottamuksen vahvistumista ja hyvän työilmapiirin kehittymistä koko työyhteisössä. 3 YLEISHALLINTO 3.1 Kirkkovaltuusto Tehtävä Seurakunnan ylin päättävä elin on kirkkovaltuusto. Kirkkovaltuusto hyväksyy talousarvion, toimintasuunnitelman, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Se päättää seurakunnan rakennushankkeista sekä perustaa ja lakkauttaa virat, kirkkoherraa lukuun ottamatta. Kirkkovaltuuston jäsenet valitaan kirkollisvaaleilla neljän vuoden välein. Kunkin vuoden alussa kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. (KL 9 luku.) Kohderyhmä Koko seurakunnan toiminta ja kaikki asukkaat paikkakunnalla sekä lähetystyö Sidosryhmät Karkkilan kaupunki ja sen asukkaat, kirkkoneuvosto, seurakunnan työntekijät, Espoon hiippakunta, kirkkohallitus ja kirkolliskokous Toimintaympäristö ja luottamushenkilöt 19 valtuutettua, se valitsee 6 kirkkoneuvoston jäsentä ja heille varajäsenet.

10 Kirkkoneuvosto Sivu Kirkkoneuvosto Tehtävä Kirkkoneuvosto johtaa yleisesti seurakunnan toimintaa, se edistää seurakunnan hengellistä elämää ja toimii muutoinkin seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi. Kirkkoneuvosto, hoitaa seurakunnan taloutta ja valmistelee asiat kirkkovaltuustolle, ja huolehtii kirkkovaltuuston päätösten toimeenpanosta, lisäksi kirkkoneuvosto edustaa seurakuntaa. Kirkkoneuvoston tehtävät määritellään Kirkkolaissa (KL 10: 1.) Kohderyhmä Koko seurakunnan toiminta ja kaikki asukkaat paikkakunnalla sekä lähetystyö Sidosryhmät Karkkilan kaupunki ja sen asukkaat Kirkkovaltuusto Seurakunnan työntekijät Espoon hiippakunta Kirkkohallitus Kirkolliskokous Toimintaympäristö ja luottamushenkilöt Kirkkoneuvosto valitaan kirkkovaltuustossa joka toinen vuosi. 3.3 Taloushallinto Tehtävä Taloushallinnon tehtävänä on luoda seurakunnan hengelliselle toiminnalle toimintaedellytykset ja tukea seurakunnan ydintehtävän hoitamista Taloustoimiston tehtävänä on taloudellisen informaation ja palvelujen tuottaminen sidosryhmien tarpeeseen. Henkilöstöhallinnon tehtävänä on palkanlaskenta, työehtosopimusten soveltaminen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen. Hautaustoimen tehtävä on lakisääteinen, merkittävää on hautainhoitorahaston toimintaan liittyvä palvelu. Kiinteistötoimi tehtävänä on taata toimivat tilat seurakunnan tarpeeseen Kohderyhmä Taloustoimiston kohderyhmään kuuluvat kaikki henkilöt, jotka asioivat seurakunnan hautausmaa-, kiinteistö- tai taloustoimiston henkilöstön kanssa Sidosryhmät Sisäiset sidosryhminä taloushallinnolle ovat koko henkilökunta ja luottamushenkilöt.

11 Kirkkoneuvosto Sivu 11 Ulkoisina sidosryhminä taloushallinnolle ovat kirkkohallitus, tilintarkastajat sekä kiinteän- ja irtaimen omaisuuden tarkastajat, tavaran ja palvelujen toimittajat, viranomaiset, pankit ja vakuutusyhtiöt Toimintaympäristö ja henkilöstö Taloushallinnon toimintaympäristö on seurakunnan taloustoimisto, hautausmaat ja seurakunnan kiinteistöt. Taloustoimea johtaa talouspäällikkö tehtävästä annetun johtosäännön mukaisesti. Taloustoimistossa ja kirkkoherranvirastossa työskentelee kolme toimistosihteeriä, sijaisjärjestelyt toimivat toimistosihteerien kesken. Yksityiskohtaiset tehtävänkuvaukset tarkistetaan vuosittain. Ulkopuolisina asiantuntijoina taloushallinnon ympäristössä toimivat tilintarkastajat ja sisäiset tarkastajat. Kirkkohallituksen johtama taloushallinnon palvelukeskus hanke (HETA) tulee muuttamaan lähivuosina talouden perustehtävien hoitamista. 3.4 Kirkonkirjojen pito Tehtävät Tuottaa väestörekisteripalveluja lakien ja asetusten mukaisesti. Hoitaa konekieliset ja manuaaliset muutokset väestötietojärjestelmään ohjeiden mukaisesti ja ylläpitää omaa rekisteriä Kohderyhmä Kaikki henkilöt, jotka käyttävät väestörekisteripalveluita Sidosryhmät Viranomaiset, pankit, vakuutusyhtiöt Toimintaympäristö Paikallinen seurakunta. Kirkkohallituksen johtama KIRJURI-hanke tulee muuttamaan lähivuosina kirkonkirjoihin liittyvien palvelujen hoitamista. 3.5 Kirkkoherranvirasto Tehtävät Kirkkoherranviraston tehtävänä on antaa henkilökohtaista asiakaspalvelua virastossa asioiville. Viraston palvelumuotoja ovat neuvonta, viestintä, ohjaus, toimitusten ja ilmoittautumisten koordinointi. Kirkkoherran viraston henkilökunta tukee seurakunnan ydintehtävän hoitamista Kohderyhmä Kaikki henkilöt, jotka käyttävät tai ovat kiinnostuneet seurakunnallisista palveluista Sidosryhmät Henkilökunta, viranomaiset, pankit, vakuutusyhtiöt.

12 Kirkkoneuvosto Sivu Toimintaympäristö ja henkilöstö Kirkkoherranvirastoa johtaa kirkkoherra tehtävästä annetun johtosäännön mukaisesti. Kirkkoherranvirastossa ja taloustoimistossa työskentelee kaksi toimistosihteeriä, sijaisjärjestelyt toimivat toimistosihteerien kesken, tarvittaessa naapuriseurakunta antaa tukea. Yksityiskohtaiset tehtävänkuvaukset tarkistetaan vuosittain. Hengellisen työn osuuden hoitavat neljä pappia päivystysvuoroin. Päivystävä pappi vastaa päivystysluonteisista tehtävistä, kuten esimerkiksi toimitusten ajankohdista ja toimituskeskusteluista sopimisen erillisten ohjeiden mukaisesti. 4 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA 4.1 Jumalanpalveluselämä Toiminta-ajatus ja tehtävä Jumalanpalveluselämän toiminta-ajatuksena on luoda yhteinen aika seurakuntalaisten ja Jumalan kohtaamiselle, antaa mahdollisuus rukoukseen ja hartauden harjoitukseen, jakaa ehtoollista ja antaa mahdollisuus rippiin. Jumalanpalveluselämän tehtävänä on Järjestää jumalanpalveluksia sunnuntaisin klo 10 kirkkovuoden mukaisesti sekä muina kirkollisina pyhinä. Sanan julistus ja sakramenttien jakaminen. Antaa mahdollisuus esirukouksen harjoittamiselle, yhteydelle ja uskolle. Luoda tila pyhän kohtaamiselle, rukoukselle, ylistykselle, hartaudelle ja hiljaisuudelle Kohderyhmä ja osalliset Kaikki jumalanpalveluselämään osallistuvat henkilöt Sidosryhmät Ulkoisia sidosryhmiä ovat Eläkeliitto, partio, sydänyhdistys, reserviläisjärjestöt, Lions club, rotarit, kaupunki eri toimipisteineen (päiväkodit, koulut, hoitokodit) ja Musiikkikoulu. Sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan toiminnassa olevat eri ryhmät ja työntekijät tehtäväalueineen. Näitä ovat mm. lapset, varhaisnuoret, nuoret, rippikoululaiset vanhempineen, nuoret aikuiset, keskiikäiset ja vanhukset Toiminta Määrälliset toiminnat likimääräisesti: Päiväjumalanpalveluksia pidetään vuositasolla noin 60, joihin osallistujia on yhteensä noin 6000 henkeä. Valtaosa päiväjumalanpalveluksista on messuja. Tämän lisäksi järjestetään muita kirkkotilaisuuksia ja musiikkitilaisuuksia noin 25 tilaisuutta vuositasolla. Osa on kutsutilaisuuksia tai toimintatavoiltaan ja ohjelmaltaan kokeilevia noin 10 kpl. Kirkossa ja kappelissa tilaisuuksien määrä on 140 ja näillä tavoitetaan noin henkeä Toimintaympäristö ja henkilökunta Karkkilan kirkko.

13 Kirkkoneuvosto Sivu 13 Karkkilan kappeli. Eri laitokset, koulut. 4 pappia, yksi kanttori ja hänen sijaisensa 1,6 diakoniatyöntekijää, 2 nuorisonohjaajaa, suntio ja seurakuntalaiset Suunnittelukello Jumalanpalveluselämän vuosikello määräytyy kirkkovuoden mukaisesti ja seuraavan suunnitteluvuoden messujen teemat ja kutsujumalanpalvelusten kello laaditaan loka-marraskuussa. 4.2 Toimitukset Määritelmä Läpi kristikunnan historian kirkko on ollut läsnä pyhissä toimituksissa. Kirkolliset toimitukset jaetaan kahteen eri osaan: kasuaalitoimitukset, joista säädetään kirkkolaissa ja järjestyksessä. Niiden johtaminen kuuluu papin virkaan. Näitä ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen ja ehtoollisen toimittaminen. Kasuaalitoimitusten lisäksi toimitusten kirjaan otettu rukoushetkien kaavoja, joita johtaa joku muu kuin pappi. Kirkolliset toimitukset ovat osa seurakunnan jumalalanpalveluselämää ja käytössä on kirkolliskokouksen hyväksymät käsikirjat Toiminta-ajatus ja tehtävä Toimitusten tarkoituksena on antaa seurakuntalaisille kirkon siunaus elämän tärkeissä vaiheissa ja tapahtumissa: kastaa, konfirmoida, vihkiä, haudata ja siunata koteja. antaa mahdollisuus rippiin. Toimitusten tehtävänä on Hoitaa kirkolliset toimitukset kasteista hautajaisiin. Antaa poisnukkuneelle seurakuntalaiselle tai kirkon jäsenelle kirkollinen siunaus kaavan mukaisesti sekä lohduttaa omaisia ylösnousemuksen toivolla Kohderyhmä ja osalliset Kaikki toimituksiin osallistuvat henkilöt. Erityisesti ne, joita toimitus koskee Toiminta Määrälliset toiminnat likimääräisesti: Kasuaalitoimituksia järjestetään seurakuntalaisilta tulevan tarpeen ja pyyntöjen mukaan. Kasteita ja hautaan siunaamisia on vuositasolla noin 100 kutakin, avioliittoon vihkimisiä noin 30 kpl. Toiminnalla tavoitetaan vuositasolla noin 9000 henkeä Toimintaympäristö ja henkilöstö Karkkilan kirkko. Karkkilan kappeli. 4 pappia, yksi kanttori ja suntio.

14 Kirkkoneuvosto Sivu Muut seurakuntatilaisuudet Muiden seurakuntatilaisuuksien avulla tavoitetaan useita eri sidosryhmiä, sekä harvemmin seurakunnan tilaisuuksiin osallistujia. Tavoitteet ovat yhteneväiset monen eri seurakunnallisen toiminnan kanssa, mutta niitä ei voida sijoittaa edellä tai jäljempänä oleville tehtäväalueille. Tätä toimintaa ovat esimerkiksi miestenpiirit, seurakuntaillat, makkaraillat ja erilaiset kirkkokahvitustilaisuudet, kutsutilaisuudet, reserviläisten illat, 50 vuotta sitten konfirmoidut, hiljaisuuden rukoushetket, motoristikirkon kirkkokahvit. 4.4 Lapsi-, perhe- ja aikuistyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Karkkilan seurakunnan lapsi-, perhe- ja aikuistyö pyrkii järjestämään toimintaa, joka tukee lasten ja aikuisten kristillistä kasvua ja seurakuntayhteyttä. Työmuodon tavoitteena on myös tukea perheitä elämän eri tilanteissa. Lapsityön keskeisimmät työmuodot ovat päiväkerho ja koululaisten iltapäiväkerho. Perheja aikuistyön keskeisimmät työmuodot ovat perhekerhot eli vauvapiiri ja avoimet päiväkerhot Kohderyhmä ja osalliset Aikuis- ja perhetyön osallinen on jokainen, joka osallistuu aikuis- ja perhetyöhön. Asiakkaita ovat lapset, lasten vanhemmat ja isovanhemmat, hoitajat, nuoret aikuiset, aikuiset sekä ylipäätään kaikki aikuisikäiset ihmiset Sidosryhmät Sisäiset sidosryhmät kaikki aikuis- ja perhetyöhön osallistuvat tahot. Ulkoiset sidosryhmät kaupunki Karkkilassa toimivat muut seurakunnat ja vapaat yhteisöt. päiväkodit, perhepäivähoitajat, koulut Toiminta Lapsi-, perhe- ja aikuistyön keskeisimmät toimintamuodot ovat päiväkerho, koululaisten iltapäiväkerho ja muut perhekerhot eli avoimet kerhot ja vauvapiiri. Seurakunnan päiväkerho on lapsen kasvupaikka, jossa toimitaan kumppanuudessa hänen perheensä kanssa. Kerhossa painottuvat lapsesta välittäminen, lapsuuden ilon kokemukset ja lapsen hengellisen herkkyyden vaaliminen. Päiväkerho rakentaa lapsen kokemusta seurakunnasta, jossa hän tule kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ikäkaudelleen sopivalla tavalla. Kerhot kokoontuvat viikoittain leikkimään, hiljentymään ja toimimaan. Kerhoon kuuluu monenlainen toiminta. Seurakunta järjestää iltapäiväkerho toimintaa pienille koululaisille (1.-3. luokkalaisille). Iltapäiväkerhon toiminnassa painottuvat turvallisen aikuisen jatkuva läsnäolo koulupäivän jälkeen, kristilliset sisällöt, lepo ja hiljentyminen, leikki, monipuolinen ja virkistävä toiminta sekä välipala. Iltapäivätoiminta nivoutuu kirkon varhaiskasvatuksen ja kirkon varhaisnuorisotyön toiminnan piiriin. Kasvatustyötä tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Perhekerho on monimuotoinen lasten ja heidän läheistensä kohtauspaikka. Vanhempi, isovanhempi tai perhepäivähoitaja osallistuu kerhoon lapsen kanssa. Perhekerho sisältää yhteisen hartaushetken, eri-

15 Kirkkoneuvosto Sivu 15 laista tekemistä tai teemojen käsittelyä sekä yhdessä olemista samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Perhekerho on lapsiperheille matalan kynnyksen seurakunta Toimintaympäristö ja henkilöstö Lapsi- ja perhetyötä tekevät kerhonohjaajat ja varhaiskasvatuksesta vastaava pappi, hän toimii myös kerhonohjaajien esimiehenä. Aikuistyötä tekee aikuiskasvatuksesta vastaava pappi. Varhaiskasvatustyössä kukin ohjaaja vastaa omasta työalueestaan kulloisenkin työparinsa kanssa. Pappi johtaa lapsi-, perhe- ja aikuistyötä. Hän vastaa toimintasuunnitelman ja budjetin laadinnasta sekä vastaa pyhäkoulutyön toteuttamisesta Sisäinen ohjaus ja yhteistyö Aikuis- ja perhetyössä toimivat kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan toimintaa. Yhteistyötä tehdään seurakunnan muiden työmuotojen kanssa. Kaikilla aikuis- ja perhetyöhön osallistuvilla tulee olla mahdollisuus päivittää lapsi- ja aikuistyöhön liittyvää osaamista Arviointi Sisäinen arviointi toteutuu säännöllisten tiimipalaverien avulla. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä kehityskeskustelut käydään vuosittain. Ulkoinen arviointi saadaan suoraan seurakuntalaisten antaman palautteen kautta Suunnittelukello Kuvio 3. Lapsi- ja perhetyön vuosikello

16 Kirkkoneuvosto Sivu 16 Ympäri vuoden huolehditaan kehtoluokkalaisten syntymäpäiväonnitteluista ja kutsutaan heitä seurakunnan toimintaan. Myös perhemessuja toteutetaan ympäri vuoden, tavoitteena neljä kertaa vuodessa. 4.5 Viestintä Viestinnän tehtävänä on tukea kristillisen uskon leviämistä ja kasvua sekä huolehtia siitä, että seurakunnan jäsenillä on riittävästi tietoa seurakunnan toiminnasta, hallinnosta, taloudesta ja suunnitelmista. Tärkeimpiä viestintä medioita ovat kirkolliset ilmoitukset ja te moitukset paikallislehdissä, kunkin työalan oma viestintä sekä nettisivustojen kehittäminen ja riittävä ylläpito. Myös muualla verkossa tapahtuvaan hengellisen elämän viestintämallien kehittämiseen osallistumisessa on oltava aktiivisia. Paikallislehdille lähetetään erikoisemmista tapahtumista myös ennakkotiedotteita, jotta tulevista tapahtumista voidaan tiedottaa myös lyhyiden uutisartikkeleiden muodossa. 4.6 Musiikki Toiminta-ajatus ja tehtävä Musiikkityö vastaa seurakunnan musiikkielämän johtamisesta ja kehittämisestä. Musiikkityön tehtävänä on hoitaa messujen, jumalanpalvelusten ja muiden kirkollisten toimitusten musiikki osuus. Työalan tehtäviin kuuluu rippikouluopetuksen musiikkityö, lasten- ja nuorten kasvatukseen osallistuminen musiikkitoiminnan kautta. Työala myös vastaa itse soitinten huoltotarpeista sekä soitin laitteistojen ajanmukaisuudesta ja kehittämisestä. Musiikkityön tarkoituksena on tarjota seurakuntalaisille mahdollisuus musiikin harrastamiseen Kohderyhmä ja osalliset Musiikkityön kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka osallistuvat johonkin seurakunnan järjestämään tilaisuuteen, jossa on musiikkityön tuottamaa musiikkia Sidosryhmät Ulkoisia sidosryhmiä ovat paikkakunnan muut kuorot ja Karkkilan musiikkikoulu, jotka osallistuvat seurakunnan tilaisuuksiin sekä konserttivierailijat ja solistit. Sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan eri tehtäväalueet tarpeen ja sopimukseen mukaan Toiminta Seurakunnassamme toimivat kirkkokuoro, Huru-ukot, lapsikuoro, nuorten bändi ja nuorten kuoro sekä lauluryhmä Sylviat. Nämä ryhmät osallistuvat vuoden aikana messuihin ja muihin seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Lisäksi vierailevia kuoroja kutsutaan messuihin ja muihin tilaisuuksiin laulamaan. Vuoden aikana messuissa esiintyy myös laulusolisteja ja instrumentalisteja. Musiikkiryhmien keskeisenä tehtävänä on oman seurakunnan tilaisuuksien rikastuttaminen musiikin avulla sekä rajojen avaaminen myös aktiiviseurakuntatyön ulkopuolelle. Ryhmät esiintyvät myös oman seurakunnan ulkopuolella. Ryhmille varataan vuosittain määrärahoja erinäisiä kuluja; nuotteja, asuja, ja esiintymismatkoja varten. Kuorot harjoittelevat säännöllisesti seurakuntatalolla ja harjoituskertoja vuodessa kuoroa kohden on noin 30. Esiintymiskerojen määrä vaihtelee kuoroista riippuen. Kirkkokuoro esiintyy vuoden aikana messuissa

17 Kirkkoneuvosto Sivu 17 ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa kymmenen kertaa, Huru-ukot viisi kertaa. Lapsikuoro esiintyy vuoden aikana kuusi kertaa, Sylviat-lauluryhmä neljä kertaa. Nuorten bändi- ja nuorten kuoro esiintyy neljä kertaa vuodessa. Musiikiryhmien yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 80 henkilöä. Kirkkokuorossa jäseniä on 24, Huruukoissa 8, lapsikuorossa 23, Sylviat-lauluryhmässä 8 ja nuorten bändissä ja kuorossa Toimintaympäristö ja henkilöstö Seurakunnan musiikkityöstä vastaa kanttori, kanttorilta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Kanttorilla on sijaisenaan musiikinopettaja. Musiikinopettaja vastaa lapsikuoron toiminnasta, toimii kanttorin sijaisena, ja tuottaa yhdessä kanttorin kanssa nuorten bänditoimintaa sekä erilaisia musiikkiprojekteja. Lisäksi musiikkityössä on mukana vapaaehtoisia henkilöitä. Kanttori vastaa kaikesta viranhoitoon liittyvistä töistä sekä valmistelee talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä vastaa sen toteuttamisesta. 4.7 Varhaisnuorisotyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Varhaisnuorisotyön tehtävänä on kertoa Jumalasta Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta Vapahtajana ja Pyhästä Hengestä pyhittäjänä sekä tarjota jokaiselle 9-14-vuotiaalle karkkilalaiselle eväitä kasvaa turvalliseen aikuisuuteen, jossa kristillinen usko ja seurakuntayhteys ovat osa arkea Kohderyhmä ja osalliset Varhaisnuorisotyön osallinen on jokainen vuotias karkkilalainen Sidosryhmät Varhaisnuorisotyön sisäisiä sidosryhmiä ovat kaikki seurakunnan työalat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat Karkkilan koulut, paikalliset järjestöt, rovastikunnan muut seurakunnat, kristilliset järjestöt, perheet ja kaikki muut tahot, joiden kanssa srk pystyy tekemään yhteistyötä Toiminta Varhaisnuorisotyö järjestää kerho-, leiri- ja retkitoimintaa sekä tukee paikkakunnan kouluissa tehtävää kristillistä kasvatusta tekemällä yhteistyötä koulujen kanssa Toimintaympäristö ja henkilöstö Varhaisnuorisotyötä tekevät pääasiassa nuorisonohjaajat. He kantavat päävastuun kerho-, leiri-, ja retkitoiminnasta. Koulutyöhön osallistuvat kaikki viranhaltijat. Kerho- ja leiritoiminnassa on mukana koulutettuja kerhonohjaajia ja isosia. Kerhonohjaajakoulutus järjestetään rovastikunnallisena yhteistyönä. Varhaisnuorisotyön isoset koulutetaan yhdessä rippikoulutyön kanssa osin omassa isoskoulutuksessa ja mahdollisuuksien mukaan rovastikunnallisena yhteistyönä.

18 Kirkkoneuvosto Sivu Suunnittelukello Kuvio 4. Varhaisnuorisotyön vuosikello 4.8 Rippikoulutyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Rippikoulutyö on osa seurakunnan antamaa kasteopetusta, joka valmistaa nuoria konfirmaatioon. Sen tehtävänä on syventää kristinopin tuntemusta ja rohkaista nuoria elämään seurakuntayhteydessä kristillistä elämäntapaa toteuttaen Kohderyhmä ja osalliset Kohderyhmänä ovat kaikki kuluvana vuonna 15 vuotta täyttävät karkkilalaiset nuoret ja heidän vanhempansa sekä rippikoulun käymättömät yli 15-vuotiaat karkkilalaiset Sidosryhmät Rippikoulutyö kuuluu seurakunnan kaikille työaloille. Ulkoisia sidosryhmiä ovat paikkakunnan oppilaitokset, Espoon hiippakunnan tuomiokapituli sekä kristilliset järjestöt ja seurat Toimintaympäristö ja henkilöstö Rippikoulun toimintaympäristö esitellään seurakunnan rippikoulutyön paikallissuunnitelmassa, jota päivitetään säännöllisesti. Rippikoulutyötä tekevät kaikki seurakunnan vakinaiset työntekijät, seurakunnan tarvittaessa palkkaamat ihmiset sekä seurakunnan kouluttamat vapaaehtoiset isoset. Resurssit ja työnjako on tarkemmin määritelty seurakunnan rippikoulun ohjesäännössä, rippikoulutyön paikallissuunnitelmassa sekä vuotuisessa rippikoulun opetussuunnitelmassa Toiminta Seurakunta järjestää vuosittain tarvittavan määrän rippikouluryhmiä ja yksityisrippikouluja.

19 Kirkkoneuvosto Sivu Arviointi ja palaute Määrällisten tavoitteiden arviointi tapahtuu vertaamalla suunnitelmia toteutuneisiin tunnuslukuihin. Laadullisten tavoitteiden arviointia pyritään tekemään isoskoulutuksen ja rippikoulun suosion perusteella. Sisäinen palaute: Rippikoulutyötä arvioidaan syksyllä työkokouksessa kaikkien rippikoulutyöhön osallistuneiden vakinaisten työntekijöiden kesken. Ulkoinen palaute: Palautetta saadaan toiminnan kohde- ja sidosryhmiltä Suunnittelukello Kuvio 5. Rippikoulutyön vuosikello 4.9 Nuorisotyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Nuorisotyön tehtävänä on kertoa Jumalasta Taivaallisena Isänä, Jeesuksesta Vapahtajana ja Pyhästä Hengestä pyhittäjänä, kouluttaa vastuunkantajia seurakunnan vapaaehtoistoimintaan sekä rohkaista elämään kristittynä seurakuntayhteydessä Kohderyhmä ja osalliset Nuorisotyön kohderyhmään kuuluu jokainen vuotias karkkilalainen.

20 Kirkkoneuvosto Sivu Sidosryhmät Nuorisotyön sisäisiä sidosryhmiä ovat seurakunnan muut työalat. Ulkoisia sidosryhmiä ovat koulut, kaupungin nuorisotyö ja muut paikalliset seurakunnat ja järjestöt Toiminta Nuorisotyön toiminta koostuu säännöllisestä viikkotoiminnasta, isoskoulutuksesta, leireistä ja retkistä sekä paikallisten koulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Isoskoulutuksessa koulutetaan nuoria ryhmänojaajiksi varhaisnuorten- ja rippikoululeireille. Isoskoulutukseen voi osallistua rippikoulun käynyt ja konfirmoitu nuori. Yhteistyö koulujen kanssa tapahtuu pääasiassa aamunavausten, oppituntivierailujen sekä koululaiskirkkojen muodossa Toimintaympäristö ja henkilöstö Nuorisotyötä tekee pääasiassa kaksi nuorisonohjaajaa. He kantavat päävastuun viikkotoiminnasta, isoskoulutuksesta, sekä leireistä ja retkistä. Koulutyöhön osallistuvat kaikki viranhaltijat Suunnittelukello Kuvio 6. Nuorisotyön vuosikello 4.10 Diakoniatyö Toiminta-ajatus ja tehtävä Diakoniatyön toiminta-ajatus on viedä apu sinne, minne muu apu ei yllä ja näin toteuttaa kristillistä lähimmäisenrakkautta. Diakoniatyö pyrkii toteuttamaan tätä toiminta-ajatusta sekä henkilökohtaisten kontaktien että kokoavan toiminnan kautta.