Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön

Transkriptio

1 1/6 Tampereen evankelis luterilaisen seurakuntayhtymän kasvatustyön JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa A. Yleissäännökset 1 Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä toteuttaa yhteisessä lapsi ja nuorisotyössä kastekäskyyn pohjautuvaa kristillisen kasvatuksen perustehtäväänsä. Se toteutuu vahvistamalla ja edistämällä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä kristilliseen uskoon perustuvaa elämää. Kaikessa toiminnassa tuetaan lapsen ja nuoren kokonaispersoonallisuuden kehittymistä. 2 Kasvatustyötä tehdään 1. huolehtimalla, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus kokea turvallisuutta, rakentaa uskonelämänsä Sanan ja sakramenttien perustukselle, kasvaa yhteyteen toisten kristittyjen kanssa, osallistua seurakunnan tehtävän toteuttamiseen sekä harjaantua kristillisessä elämän tulkinnassa ja sen mukaisessa elämässä, 2. järjestämällä omaa kokoavaa toimintaa seurakunnassa sekä edistämällä kasvatuskumppanuutta kodin, päivähoidon ja koulun kasvatustyön kanssa, 3. ohjaamalla ja tukemalla koteja ja seurakuntalaisia kasvatusvastuuseen omassa elämänpiirissään ja seurakunnan toiminnassa, 4. liittymällä oman paikkakunnan kasvatus ja nuorisotoimen kokonaisuuteen sekä hiippakunnan ja kirkon yhteiseen lapsi ja nuorisotyöhön, sekä 5. edistämällä ekumeenista ja kansainvälistä lapsi ja nuorisotyötä käyttäen kanavina kirkon yhteisiä toimielimiä, ekumeenisia kansainvälisiä yhteistyöjärjestöjä sekä kirkon lähetysjärjestöjä. B. Johtokunta 3 Seurakuntayhtymän yhteisestä kasvatustyöstä vastaa yhteisen kirkkoneuvoston alaisena kasvatustyön johtokunta tämän johtosäännön osoittamassa laajuudessa. Johtokunnan vastuulla on yhteinen kasvatustyö. Siihen sisältyy lasten, varhaisnuorten ja varttuneiden nuorten toiminta mukaan lukien musiikinopetustoiminta. Yhteiseen kasvatustyöhön sisältyy myös nuorten aikuisten parissa tapahtuva erityistoiminta ja oppilaitostyö. Paikallisseurakuntien vastuulla on pyhäkoulutyö, pikkulapsityö, rippikoulutyö ja perhetyö. Yhteinen kasvatustyö tukee seurakuntia näillä vastuualueilla. Kasvatustyön toiminnallinen painopiste on paikallisseurakunnissa ja alueellisissa kasvuympäristöissä. Toiminnan tulee tapahtua yhteistyössä paikallisseurakuntien ja niiden seurakuntaneuvostojen, muiden yhteisten työmuotojen sekä yhteistyötahojen kanssa.

2 Yhteinen johtokunta vastaa kasvatustyön kalustosta sekä materiaalihankinnoista sekä osasta leirikeskuksia yhdessä kiinteistöpalvelujen kanssa. 2/6 4 Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee ensimmäisenä toimintavuotenaan kasvatustyön johtokuntaan neljäksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja kahdeksan muuta jäsentä sekä kaksi varajäsentä. Varajäsenet siirtyvät poissaolevan varsinaisen jäsenen paikalle yhteisen kirkkovaltuuston määräämässä järjestyksessä. Johtokunnassa tulee olla edustettuna kasvatustyön asiantuntemus. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan toimikaudekseen. 5 Johtokunnan kokouksissa on läsnäolo ja puheoikeus yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalla ja yhdellä jäsenellä, yhteisen seurakuntatyön johtajalla, hallintojohtajalla ja yhdellä kirkkoherrojen keskuudestaan valitsemalla edustajalla sekä kahdella lapsityön ja kahdella nuorisotyön henkilöstön valitsemalla edustajalla ja paikallisseurakuntien kasvatustyöstä vastaavien teologien keskuudestaan valitsemalla edustajalla, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Henkilökunta valitsee edustajansa johtokunnan ensimmäisenä ja kolmantena toimintavuotena. Henkilöstön edustajalla ei ole oikeutta olla läsnä johtokunnan kokouksessa käsiteltäessä yksittäisen työntekijän tai viranhaltijan valintaa tai palvelussuhdetta ja siihen liittyviä asioita. 6 Lapsityönjohtaja ja nuorisotyönjohtaja valmistelevat ja esittelevät kasvatustyön johtokunnassa käsiteltävät asiat, ellei johtokunta toisin päätä. Johtokunta määrää sihteerikseen lapsityön johtajan tai nuorisotyön johtajan. Johtokunnalla on oikeus kuulla asiantuntijoita toimialaansa kuuluvissa asioissa. 7 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai milloin vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelemistä varten. Kutsu johtokunnan kokoukseen on toimitettava vähintään viisi päivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista sekä, mikäli mahdollista, esityslista päätösehdotuksineen. Kiireellinen asia voidaan ottaa päätettäväksi, vaikkei kokousta olisi kutsuttu koolle 2 momentissa mainitussa määräajassa. Tieto kokouksesta ja esityslistasta on samalla tavoin kuin 2 momentissa on mainittu, toimitettava myös niille, joilla 5 :n 1 momentin mukaisesti on kokouksissa läsnäolo ja puheoikeus.

3 3/6 8 Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä jäsentä on saapuvilla. Johtokunta tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. 9 Johtokunnan kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään saapuvilla olevat henkilöt ja tehdyt päätökset. Johtokunnan jäsenellä ja esittelijällä on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Jos eriävän mielipiteen esittäjä haluaa saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyksi, hänen on siitä ilmoitettava asian käsittelyn yhteydessä ja annettava ne kirjallisesti sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. 10 Johtokunnan puolesta tehtävät sopimukset ja kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä varmentaa sisällöstä riippuen toimialansa mukaisesti lapsityön johtaja tai nuorisotyön johtaja paitsi yhteisissä asioissa johtokunnan sihteeri. 11 Kasvatustyön johtokunnan tehtävänä on 1. johtaa, kehittää ja valvoa yhteistä kasvatustyötä, 2. kehittää työtä ensisijaisesti yhdessä paikallisseurakuntien sekä myös seurakuntayhtymän muiden yhteisten työmuotojen kanssa, 3. huolehtia työalansa yhteyksistä hiippakunnan ja koko kirkon puitteissa työalallaan tapahtuvaan toimintaan, 4. pitää yhteyttä työalallaan toimiviin viranomaisiin, yhteisöihin ja järjestöihin, 5. laatia yhteiselle kirkkoneuvostolle seuraavaa vuotta varten toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus ja kolmea vuotta koskeva toiminta ja taloussuunnitelma sekä edellisen vuoden toimintakertomus, 6. vastata hyväksytyn toiminta ja taloussuunnitelman toteutumisesta, 7. ottaa ja irtisanoa asianomaista seurakuntaa kuultuaan toimialansa viranhaltijat ja työntekijät lapsityön ja nuorisotyön johtajia lukuun ottamatta sekä suorittaa muut henkilöstöhallintoon liittyvät tarpeelliset tehtävät, 8. hyväksyä alueellisissa kasvuympäristöissä tehtävää työtä koordinoivien ohjausryhmien toimintasääntö, 9. nimetä asianomaisia seurakuntia kuultuaan kussakin kasvuympäristössä tehtävää nuorisotyötä varten kahden vuoden määräajaksi yksi nuorisotyönohjaaja toimimaan johtavana nuorisotyönohjaajana, 10. hyväksyä vuosittain toimialansa henkilöstön kehittämissuunnitelma, 11. tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja yhteiselle kirkkoneuvostolle ja muille seurakunnallisille elimille johtokunnan toimialan asioissa, 12. vahvistaa viranhaltijoiden toimenkuvat, 13. tehdä toimialaansa koskevat sopimukset talousarvion puitteissa, 14. asettaa tarvittaessa toimikuntia,

4 4/6 15. käsitellä seurakuntaneuvostojen ja kasvuympäristöjen ohjausryhmien johtokunnalle tekemät kasvatustyötä koskevat aloitteet, sekä 16. suorittaa muut yhteisen kirkkoneuvoston sille antamat tehtävät. C. Johtokunnan alainen henkilökunta 12 Lapsityön johtajalla ja nuorisotyön johtajalla tulee olla teologinen tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi heiltä edellytetään alalla saavutettua riittävää työkokemusta sekä soveltuvuutta johtamistehtävään. 13 Johtokunnan alaisena toimivan lapsityön johtajan tehtävänä on 1. suunnitella ja kehittää seurakuntayhtymän yhteistä lapsityötä ja tehdä siihen liittyviä esityksiä johtokunnalle, 2. toimia yhteistyössä paikallisseurakuntien ja yhteisten työmuotojen kanssa sekä pitää yhteyttä kaupungin ja alan järjestöjen työntekijöihin, 3. toimia johtokunnan alaisen lapsityön henkilökunnan esimiehenä, 4. ottaa talousarvion puitteissa viransijainen, tilapäinen viranhaltija ja määräaikainen työntekijä enintään yhden vuoden pituiseksi ajaksi, sekä päättää tilapäisen henkilökunnan tehtävästä vapauttamisesta, 5. laatia ehdotus lapsityön seuraavan vuoden talousarvioksi sekä kolmea vuotta koskevaksi toiminta ja taloussuunnitelmaksi ja edellisen vuoden toimintakertomukseksi, 6. vastata johtokunnalle hyväksytyn toiminta ja taloussuunnitelman toteutumisesta lapsityön vastuualueella, 7. osallistua toimintaan, 8. päättää alaisenaan olevan henkilökunnan osalta seuraavista asioista: myöntää korkeintaan kuusi kuukautta kestävä palkaton virkavapaa tai työloma, mikäli siitä ei aiheudu seurakuntayhtymälle lisäkustannuksia, myöntää sairausloma, vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän ehdollinen valintapäätös, kun ehto on täyttynyt, päättää virkapaikasta, myöntää oman auton käyttöoikeus, myöntää vuosiloma ja määrätä sijainen, 9. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostosta sekä tehdä niitä koskevat sopimukset yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa, 10. pitää hallinnollisista päätöksistään päätöspöytäkirjaa, sekä 11. suorittaa ne muut tehtävät, jotka yhteisen seurakuntatyön johtaja tai johtokunta hänelle määrää. 14 Johtokunnan alaisena toimivan nuorisotyön johtajan tehtävänä on 1. suunnitella ja kehittää seurakuntayhtymän yhteistä nuorisotyötä, musiikinopetustoimintaa sekä nuorten aikuisten parissa tapahtuvaa erityistoimintaa ja oppilaitostyötä ja tehdä niihin liittyviä esityksiä johtokunnalle, 2. toimia yhteistyössä paikallisseurakuntien ja yhteisten työmuotojen kanssa sekä pitää yhteyttä kaupungin ja alan järjestöjen työntekijöihin, 3. toimia johtokunnan alaisen nuorisotyön henkilökunnan esimiehenä,

5 4. ottaa talousarvion puitteissa viransijainen, tilapäinen viranhaltija ja määräaikainen työntekijä enintään yhden vuoden pituiseksi ajaksi, sekä päättää tilapäisen henkilökunnan tehtävästä vapauttamisesta, 5. laatia ehdotus nuorisotyön seuraavan vuoden talousarvioksi sekä kolmea vuotta koskevaksi toiminta ja taloussuunnitelmaksi ja edellisen vuoden toimintakertomukseksi, 6. vastata johtokunnalle hyväksytyn toiminta ja taloussuunnitelman toteutumisesta nuorisotyön vastuualueella, 7. osallistua toimintaan, 8. päättää alaisenaan olevan henkilökunnan osalta seuraavista asioista: myöntää korkeintaan kuusi kuukautta kestävä palkaton virkavapaa tai työloma, mikäli siitä ei aiheudu seurakuntayhtymälle lisäkustannuksia, myöntää sairausloma, vahvistaa viranhaltijan tai työntekijän ehdollinen valintapäätös, kun ehto on täyttynyt, päättää virkapaikasta, myöntää oman auton käyttöoikeus, myöntää vuosiloma ja määrätä sijainen, 9. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostosta sekä tehdä niitä koskevat sopimukset yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa, 10. pitää hallinnollisista päätöksistään päätöspöytäkirjaa, sekä 11. suorittaa ne muut tehtävät, jotka yhteisen seurakuntatyön johtaja tai johtokunta hänelle määrää. 5/6 15 Lapsityössä johtokunnan alaisuudessa työskentelee lapsityön johtajan lisäksi lapsityönohjaajia ja lastenohjaajia sekä muuta vakinaista ja tilapäistä henkilökuntaa. Nuorisotyössä johtokunnan alaisuudessa työskentelee nuorisotyön johtajan lisäksi musiikinopetuksen johtaja, kasvatusteologeja, nuorisotyönohjaajia, musiikinopettajia sekä muuta vakinaista ja tilapäistä henkilökuntaa. 16 Lapsityönohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen päätöksen edellyttämä tutkinto ja koulutus. Lastenohjaajan suositeltuna kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä kirkon lastenohjaajan toimeen kelpoistava tutkinto tai koulutus. Musiikinopetuksen johtajalla tulee olla kanttorin tai musiikinopettajan virkaan kelpoisuuden antava tutkinto. Kasvatusteologin kelpoisuusvaatimuksena on pappistutkinto sekä tehtävään soveltuva erityiskoulutus tai sitoutuminen hankkimaan tarvittava koulutus. Nuorisotyönohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava tutkinto. 17 Työntekijöiden, johtokunnan ja vapaaehtoisten vaitiolovelvollisuudesta on voimassa mitä siitä on erikseen säädetty tai määrätty.

6 6/6 D. Ratkaisuvallan siirtäminen ja muutoksenhaku 18 Johtokunnan on lähetettävä yhteiselle kirkkoneuvostolle jäljennös pöytäkirjasta viiden päivän kuluessa kokouksesta lukien. Yhteisellä kirkkoneuvostolla on sen ohjesäännön 14 :n mukainen oikeus siirtää johtokunnan päättämä asia yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Jollei yhteinen kirkkoneuvosto hyväksy päätöstä täytäntöönpantavaksi, se ratkaisee asian tai palauttaa sen uudelleen käsiteltäväksi. Johtokunnan pöytäkirja on nähtävänä kirkkolain 25 luvun 3 :n mukaisesti. 19 Johtokunnan päätökseen voidaan hakea muutosta siten kuin kirkkolain 24 luvussa säädetään. Tämä johtosääntö tulee voimaan ja samalla kumotaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä kasvatustyön johtosääntö.