Pohjois-Lapin (Kuttura, Saariselkä) geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto ja Riitta Pohjola

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen yksikkö S49/2010/ Rovaniemi Pohjois-Lapin (Kuttura, Saariselkä) geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto ja Riitta Pohjola

2 cgtk GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Paivamaara Tekijat Pasi Lehmuspelto ja Riitta Pohjola Raportin laji S49 Toimeksiantaja GTKPSY Pohjois-Lapin (Kuttura, Saariselka) geokemiallisten aineistojen tarkastelua Tiivistelma Granuliittialueen etela/ lansireunasta tunnetaan malmiviitteitii, mutta laajempia ja perusteellisempia tutkimuksia alueella on toistaiseksi tehty vahan. Alueelta otettujen niiytteiden tahanastiseen analytiikkaan sisaltyy varsin harvoja teknologiametalleja, mutta analysoitujen teknologiametallien pitoisuustaso on korkea. Aineistosta erottuu kaksi merkittavaa anomalia-aluetta: granuliitin ja Lansi- Inarin liuskealueen valinen raja-alue raportointialueen lansiosassa ja Lutto- ja Suomujokien vesistoalue raportointialueen itiiosassa. Ensin mainitulla alueella alkuaineyhdistymat esiintyviit rinnakkaisina vyohykkeina ja jalkimmaisella alueella ilman selviirajaista muotoa. Jalkimmaisella alueella anomalian alkuaineyhdistymassa ovat vahvasti esilla my6s varimetallit ja anomaliajatkuu Venajan puolelle, jossa siihen sisaltyy Ni-Cu-esiintymia, Asiasanat (kohde, menetelmatjne.) geokemia, geokemialliset anomaliat, moreeni, kulta, teknologiametallit Maantieteellinen alue (maa, laani, kunta, kyla, esiintyma) Suomi, Lappi, Sodankyla, Inari, Kuttura, Saariselka Karttalehder 3742, ,38 11,3813, 383 1,3832, ,3832, Muuttiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus S49 S49/20 I0/20 Kokonaissivumaara Kieli Hinta Julkisuus 23 suomi julkinen Yksikko ja vastuualue Hanketunnus PSY ~Jj O itus~selvennys v~ Allekitjoitus/nimen selvennys. 'IJ-,./r ~ ~~ ~. ' 12. li...f+.-, if', t;/ flx-, asi Lehmuspelto.U Riitta Pohjola

3 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TAUSTAA 1 2 ALUEEN KALLIOPERÄ 1 3 ALUEEN MAAPERÄ 1 4 GEOKEMIAA 3 5 JATKOTOIMIA 21 KIRJALLISUUSLUETTELO 21

4 1 1 TAUSTAA Hankkeen Maaperän geokemian ja stratigrafian tutkimus tehtäviin sisältyy geokemiallisten aineistojen järjestelmällinen läpikäynti tarkoituksena löytää niistä piirteitä, joita ei heti aineistojen keräämisen jälkeen mahdollisesti ole niistä havaittu. Kerrallaan käsiteltäväksi otettavien erien rajaukset perustuvat yleensä alueisiin, ensimmäisenä käsiteltiin Enontekiön Käsivarsi (Lehmuspelto 2009), seuraavina Meltauksen alue Keski-Lapissa ja Soklin-Tuntsan alue Itä- Lapissa (Lehmuspelto, Pohjola & Peltoniemi-Taivalkoski 2009a ja b) sekä Rovaniemen- Tervolan alue Etelä-Lapissa (Peltoniemi-Taivalkoski 2009). Työ tapahtuu läheisessä yhteydessä aineistohallinnan kehittämishankkeen etenemiseen. Aineistojen tultua kunnostetuiksi ja järjestykseen voidaan käsitellä myös suurempia kokonaisuuksia muullakin kuin alueperusteella, esim. voimametallit, teknologiametallit, jne. Outokummulta siirrettyjen aineistojen saaminen käytettäväksi tulee tuottamaan uuden tarkastelukierroksen useimmilla alueilla. 2 ALUEEN KALLIOPERÄ Raporttialue käsittää karttalehtialueet 3742 Vuotso, Talkkunapää, 3811 Ivalon Matti, 3813 Kuttura, 3831 Laanila, 3832 Ivalo, Raja-Jooseppi ja Sarmijärvi (Kuvat 1 ja 2). Alueen kallioperä on granuliittikompleksin itäistä osaa, Kutturan alueen läntisin osa ulottuu Länsi-Inarin liuskealueelle. Alue sijaitsee julkaistujen kallioperän yleiskarttojen Sodankylä (Mikkola 1937, 1941) ja Inari-Utsjoki (Meriläinen 1965, 1976) rajalla. Alueella tehtyjen malmitutkimusten yhteydessä on tehty pienialaisia kartoitustöitä, joiden julkaisemattomiin aineistoihin ei tämän raportin laadinnan yhteydessä ole tarkemmin perehdytty. Fennoskandian kilven metallogeenisella kartalla (Eilu et al. 2009) on alueella kolme merkintää: 1. Mäkärän perinteinen kulta-alue on merkitty pienenä jalometalliesiintymänä, 2. Länsi-Inarin liuskealue Nikriittisenä vyöhykkeenä ilman esiintymämerkintöjä ja 3. kolmio Raja-Jooseppi-Ivalo-Virtaniemi kuuluvana Venäjän puolelle jatkuvaan Ni-kriittiseen alueeseen, jossa Venäjän puolella on kaksi pientä ja yksi suuri Ni-Cu-esiintymä. Alueen malminetsintähistoria on lähinnä kullanetsinnän historiaa, sekä kalliokullan että irtomaan hippukullan etsinnän historiaa. Tuorein kokoomaraportti kultatutkimuksista on Pohjois-Suomen kultavarojen kartoitushankkeen loppuraportti (Sarapää et al. 2008). Tarkimmin tutkittuja kohteita ovat olleet Mäkärä (Härkönen 1987) ja Petäjälehto (Sarala et al. 2009). Eksoottisempia aiheita ovat olleet Nikkarisen ja Pulkkisen (1979) Vongoivan juonitutkimus ja Isomaan (1993) Kutturan-Saariselän grafiittitutkimus. Kutturan alueen länsiosassa Länsi-Inarin liuskealueella on tutkittu ultramafiitteja mm. Lapin nikkeliprojektin työn yhteydessä (Papunen et al. 1977). Melkein kaikki alueella olleet kalliokairaustyömaat ovat kärsineet kallion rikkonaisuuden aiheuttamasta suuresta sydänhukasta, mikä tekee tulosten tulkinnan epävarmaksi. Varsinkin arvokkaimpien ainesten tutkimusten yhteydessä sydänhukka voi olla kohtalokas, koska lyhytkin puuttuva osa voi hukata merkittävän malmilävistyksen. 3 ALUEEN MAAPERÄ Tuoreimmat maastotutkimuksiin perustuvat maaperäkartat alueelta ovat 1: mittakaavainen Vuotson maaperäkartta (Kujansuu 1969) sekä 1: mittakaavainen Inarin maaperän yleiskartta (Lahtinen & Mäkinen 1985). Jääkaudella alue on ollut jäänjakajavyöhykettä, mistä johtuen rapakalliota esiintyy yleisesti, jäätikön liikesuunnat ovat hyvin vaihtelevat ja mo-

5 2 reeniaineksen kulkeutumismatka lyhyt. Maaston muodot kuvastavat kallioperän rakenteita, jotka ovat ohjanneet myös jäätikön liikkeitä. Kallioperässä on kaksi hallitsevaa rakennesuuntaa: luodekaakkoinen ja lounais-koillinen. Harjuja on niukasti ja ne ovat yleensä pieniä. Harjujen kulku noudattelee laaksoja ja yleissuunta on lounaasta koilliseen. Lajittuneet ainekset esiintyvät enimmäkseen alavilla paikoilla ilman omaa topografista muotoa. Jääkauden jälkeisiä merivaiheita alueella ei ole ollut, mutta jäätiköitten sulamisvesien toiminnasta on runsaasti merkkejä (Johansson 1995a ja b). Suurin osa pinta-alasta on moreenia, granuliittialueella on runsaasti kallioita ja niukasti soita, etelä- ja lounaispuolella olevalla liuskealueella on niukasti kallioita ja runsaasti laajoja soita. Geokemiallisen kartoituksen esitutkimusten yhteydessä selvitettiin maaperän paksuutta ja kerrosjärjestystä varsin laajalla montutusohjelmalla (Rahkola 1981, 1982). Ohjelmassa tutkittiin myös moreenin kulkeutumismatkaa. Kivifraktion kulkeutumisesta saatiin hyvin ristiriitainen kuva, viitteitä sekä hyvin lyhyestä että jopa kilometrien mittaisesta kuljetuksesta saatiin. Tulosten tulkintaa haittaavat yleisluonteiset kartoitustiedot alueen kallioperästä. Tutkimusojista saadut havainnot hienon aineksen kulkeutumismatkasta viittaavat aineksen lyhytmatkaisuuteen, jopa paikallisuuteen. Härkönen ja Pulkkinen (1981) tutkivat magnetiittirakeiden kulkeutumismatkaa Roivaisessa alueen eteläosassa ja totesivat sen saattavan olla paksujen maapeitteiden (3-20 m) alueella jopa 2 km, mutta ohuiden maapeitteiden (1-3 m) alueella vain joitakin kymmeniä metrejä. Pääosassa geokemiallista aineistoa näytteenottopisteet ovat niin harvassa, ettei mahdollista kulkeutumista voi havaita. Tiheällä näyteverkolla tutkitulla Allivuotson ultramafiittialueella ei myöskään varmaa kuvaa kulkeutumisesta ole (Äyräs 1976). Kuvassa 1 näkyvien kairauspisteiden maakairaustiedot (GTK Active Map Explorer) osoittavat, miten maapeitteen paksuus (Depth of overburden) lisääntyy systemaattisesti tunturijaksosta etelään ja lounaaseen. Maapeitteen paksuus on laskettu kairauksen maakairausosuudesta, joten se käsittää kaikki ennen kiintokallion saavuttamista lävistetyt ainekset, myös rapakallion. Varsinkin suurimpien paksuuksien tapauksessa rapakallion osuus kokonaispaksuudesta voi olla hyvinkin suuri. Tunturialueella sijaitsevalle Laanilan karttalehtialueelle 3831 on kairattu 39 reikää, ja paksuimmat maapeitteet ovat 8 metriä. Tunturialueen länsipuolella sijaitsevalle Ivalon Matin karttalehtialueelle 3811 on kairattu 70 reikää, joista 17 reiän kohdalla maapeitteen paksuus on yli 10 metriä ja paksuin 32.3 metriä. Tunturialueen eteläpuolella sijaitsevalle Vuotson karttalehtialueelle 3742 on kairattu 23 reikää, joista useimpien eli 17 reiän kohdalla maapeitteen paksuus on yli 10 metriä ja paksuimmat ja metriä. Raja-Joosepin karttalehtialueelle 3833 kairatuista kuudesta reiästä ei ole maapeitteen paksuustietoa. Muille karttalehtialueille ei ole tehty kairauksia.

6 3 Kuva 1. Kairauspisteet raporttialueella ja sen lähiympäristössä. Tuloste GTK Active Map Explorer - palvelusta. Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10. 4 GEOKEMIAA Granuliitin eteläinen/läntinen reunavyöhyke valittiin tutkimuskohteeksi Pohjoiskalottiprojektin geokemian osaprojektin tulosten perusteella (Kontio 1988). Voimakkaimmin anomaalisina esiintyvät Al, Ba, Br, Ce, Cu, Fe, La, Sc, Sm, Th, Y, Zn. Osaprojektin tuottamassa tulkintakartassa (Geochemical Interpretation Map, Northern Fennoscandia) granuliittivyöhyke jaetaan kahteen

7 4 geokemialliseen provinssiin (provinssit 3 ja 4), joiden alkuaineyhdistelmät muistuttavat toisiaan, mutta läntistä provinssia 3 luonnehtivat jonkin verran alhaisemmat Al-, Ba-, Ni- ja Cupitoisuudet. Korkeampien värimetallipitoisuuksien takia itäinen provinssi 4 otettiin tutkimuskohteeksi koko granuliittivyöhykkeen leveydeltä. Alueella tehtiin ensin alueellisen kartoituksen näytteenotto 1 moreeninäyte per 4 km 2. Analyysitulosten perusteella tihennettiin anomaalisten alueiden näytteenotto tiheyteen 1 moreeninäyte per 1 km 2. Paikoin näytteenottoa edelleen tihennettiin tiheillä ruutuverkoilla tai profiileilla (Kuva 2). Raportointialue vastaa osittain geokemiallisten karttojen 37 ja 47 selityksessä (Lehmuspelto 1994) esitettyä geokemiallista aluetta Vuotso-Saariselkä. Karttalehtiselityksessä sitä kuvataan seuraavasti: Vuotson-Saariselän alueen kallioperä on granuliittikompleksin etumaastoa ja eteläreunaa. Alueelle luonteenomaiset geokemialliset piirteet, rautaryhmän alkuaineiden Fe:n, Ti:n ja V:n pienet pitoisuudet ja suuret Al-, Ba-, Co-, Cu-, La-, Mn-, P-, Sc-, Sr-, Te-, Th-, Y-, Zn- ja Zr-pitoisuudet ovat selvimmät Vuotson suunnalla alueen länsiosassa. Te-pitoisuuden alueellinen jakauma poikkeaa muista, ja pitoisuus on suurimmillaan alueen itäosassa. Koillisnurkassa Kuikkapään ympäristössä useimpien alkuaineiden pitoisuustaso on alhainen, ja erityisen pienet ovat Sc-, Ti-, V-, Y- ja Zr-pitoisuudet. Pienuutensa takia ei Kuikkapään seutua erotettu omaksi alueekseen, sillä sen merkitys selviää aikanaan vasta pohjoispuolisen Inarin karttalehtialueen (38-48) kartoitustuloksista. Rakitsoilta Korvatunturille ja ilmeisesti edelleen valtakunnan rajan taakse ulottuu Co- Cu-Fe-Ni-Te-Ti-V-anomalia, joka on varmistettu tarkistusnäytteillä. Vuotson-Saariselän alueella Al-, Ba-, Sc-, Te- ja Y-pitoisuudet ovat lähes kertaluokkaa suuremmat kuin kartoitusalueen muissa osissa, ja anomalialla on selvä yhteys granuliittikompleksin reunaan. Nattasten graniittialuetta luonnehtii suuri Th- ja La-pitoisuus. Vuotson karttalehtialueelta (3742) on ilmestynyt 1: mittakaavainen maaperäkartta (Kujansuu 1969). Maaperäkartoitus on jatkunut Saariselän suuntaan (Johansson 1985, 1986, 1990a ja b, Väisänen 1985). Lokan ja Porttipahdan tekoaltaita yhdistävän Vuotson kanavan kaivun yhteydessä löytyi interglasiaalisia aineksia (Mäkinen 1982), ja aikaisemmin on samalta alueelta löytynyt interstadiaaliseksi tulkittua ainesta (Kujansuu 1972). Geokemiallisen näytteenoton esitutkimusten aineistosta on tehty opinnäyte (Junnila 1980, 1985). Alueen graniiteista on tehty erillistutkimuksia (Haapala et al. 1987, Front et al. 1989). Mäkärän perinteisellä kulta-alueella ja sen ympäristössä on jatkettu tutkimuksia (Kinnunen 1980, Rahkola 1982, Härkönen 1987). Karttalehtiselityksen kappaleessa Kohdentavia malmitutkimuksia edellyttävät anomaliat mainitaan Vuotso-Saariselkä alueesta seuraavaa: Porttipahdan altaan koillis- ja pohjoispuolella sijaitsevien osin Vuotson-Saariselän alueelle ulottuvien anomalioiden alkuaineyhdistymät viittaavat myös sulfidimalmien mahdollisuuteen. Mäkärän perinteinen kulta-alue sisältyy tähän anomaliavyöhykkeeseen. Granuliittikaareen liittyy useita anomalioita. Taulukossa 1 on pitoisuuksien tilastollisia tunnuslukuja analyysierittäin Kutturan alueelta ja taulukossa 2 vastaavat luvut Saariselän alueelta. Koko raportointialueen harvapisteaineisto käsiteltiin yhtenä eränä, jonka tunnusluvut ovat kummankin taulukon viimeisenä kohtana.

8 5 Taulukko 1. Pitoisuusjakautumien tilastollisia tunnuslukuja Kutturan alueelta näyte-erittäin. KA = aritmeettinen keskiarvo, Min = aineiston pienin pitoisuus, Max = aineiston suurin pitoisuus, LKM = näytteiden lukumäärä. MR = moreeni, RP = rapakallio. Analyysimenetelmä Labtiumin 511P. Mittayksikkö ppm MR Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,27 2,32 104, ,04 17,44 100,53 63, Mediaani 0, ,16 1,98 88, ,00 16,60 83,40 57, Keskihajonta 0, ,73 1,51 84, ,07 6,10 62,26 31, Vaihtelukerroin 8,04 0,22 1,06 0,65 0,80 0,45 1,91 0,35 0,62 0,50 0,24 Min 0, ,00 0,00 24, ,00 3,66 17,60 11, Max 0, ,00 6, , ,62 65,20 590,00 270, LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb ,36 14, ,73 474,64 55, ,78 148,25 0, ,55 13, ,74 428,00 42, ,75 91,75 0, ,67 5, ,01 164,77 55, ,12 330,05 1,83 0,80 0,70 0,41 0,41 0,42 0,58 0,35 1,01 0,50 3,87 2,23 2, ,10 2, ,00 255,00 10, ,00 26,30 0, ,00 55, , ,00 916, , ,00 10, Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au 7, ,96 13,72 11, ,31 82,44 22,02 57,39 0,0013 6, ,00 12,65 9, ,00 80,40 16,60 52,70 0,0000 2,38 276,85 5,93 6,75 700,33 18,57 18,12 21,66 0,0077 0,33 0,26 0,43 0,60 0,26 0,23 0,82 0,38 5,72 1,28 492,00 4,61 0,00 503,00 11,00 3,13 13,30 0, , ,00 57,80 47, ,00 200,00 191,00 198,00 0, MR Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,77 2,17 158, ,02 20,51 87,30 56, Mediaani 0, ,46 2,31 148, ,00 19,55 80,30 55, Keskihajonta 0, ,93 0,88 62, ,04 5,56 36,52 19, Vaihtelukerroin 9,98 0,25 0,58 0,41 0,39 0,63 2,48 0,27 0,42 0,35 0,22 Min 0, ,00 0,00 35, ,00 8,64 34,10 18, Max 0, ,30 5,15 407, ,24 43,40 338,00 162, LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb ,26 10, ,64 462,71 50, ,61 161,95 0, ,50 10, ,54 381,50 47, ,50 90,05 0, ,13 2, ,67 252,73 21, ,76 494,48 1,43 0,54 0,39 0,26 0,30 0,49 1,04 0,55 0,43 0,57 0,32 3,05 1, ,31 3, ,00 243,00 20, ,12 14,80 0, ,00 20, , ,00 250, , ,00 7, Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au 9, ,60 19,80 8, ,01 96,43 15,89 59,55 0,0015 9, ,00 17,20 7, ,00 95,45 15,40 57,85 0,0010 3,58 647,09 12,81 3,36 586,85 19,86 8,41 15,59 0,0024 0,36 0,54 0,65 0,42 0,28 0,21 0,53 0,26 1,55 3,32 540,00 3,91 0,76 410,00 35,50 4,95 19,90 0, , ,00 107,00 20, ,00 159,00 70,60 140,00 0,

9 MR Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,51 1,50 136, ,17 30,59 197,37 122, Mediaani 0, ,84 1,48 123, ,15 28,65 153,50 106, Keskihajonta 0, ,10 1,27 93, ,18 13,51 165,45 94, Vaihtelukerroin 0,65 0,28 1,06 0,85 0,68 1,48 1,03 0,44 0,84 0,77 0,30 Min 0, ,00 0,00 16, ,00 10,50 23,70 10, Max 2, ,10 4,85 677, ,62 73, ,00 590, LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb ,33 14, ,46 566,29 169, ,13 414,08 3, ,85 14, ,00 478,00 114, ,10 48,95 1, ,18 6, ,95 331,53 177, , ,68 4,58 0,85 0,75 0,42 0,40 0,64 2,05 0,59 1,05 2,90 0,40 3,34 1,45 3 5,26 1, ,00 241,00 29, ,87 8,73 0, ,00 36, , ,00 908, , ,00 22, Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au Pd Te 8,41 749,19 16,72 9, ,58 112,57 20,21 56,01 0,0017 0,0051 0,0292 8,88 729,00 12,90 7, ,00 109,50 16,70 51,85 0,0010 0,0030 0,0182 2,69 103,28 17,36 7, ,11 41,51 13,48 24,42 0,0019 0,0058 0,0395 0,32 0,14 1,04 0,82 0,43 0,37 0,67 0,44 1,11 1,15 1,35 1,11 514,00 6,32 0,00 193,00 35,40 6,16 10,60 0,0000 0,0000 0, ,10 983,00 107,00 42, ,00 231,00 81,10 125,00 0,0096 0,0264 0, RP Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,97 1,53 109, ,10 29,26 255,85 112, Mediaani 0, ,65 1,34 71, ,01 25,70 99,65 79, Keskihajonta 0, ,32 1,41 148, ,15 17,55 313,21 111, Vaihtelukerroin 0,89 0,49 1,80 0,92 1,36 1,07 1,51 0,60 1,22 0,99 0,53 Min , , , Max 1, ,00 4,72 952, ,67 73, ,00 457, LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb ,89 9, ,69 607,88 201, ,75 266,65 5, ,90 6, ,00 543,50 76, ,64 19,60 0, ,93 7, ,71 312,34 230, ,08 933,29 8,52 1,24 0,75 0,80 0,69 0,93 2,49 0,51 1,14 1,39 0,60 3,50 1,43 0 0,209 0, ,8 44 0,802 4, ,30 38, , ,00 814, , , Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au Pd Te 4,63 727,58 17,31 2, ,88 78,91 6,00 30,01 0,0098 0,0038 0,0349 3,48 608,00 6,98 1, ,00 63,25 4,93 24,25 0,0010 0,0019 0,0106 3,18 557,73 37,59 3,08 987,72 49,02 3,83 26,16 0,0599 0,0044 0,0986 0,69 0,77 2,17 1,13 0,77 0,62 0,64 0,87 6,12 1,16 2,83 0, , ,92 0,996 3,97 0,0000 0,0000 0, , ,00 217,00 12, ,00 270,00 20,90 175,00 0,4160 0,0170 0,

10 RP Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,85 0,39 133, ,34 39,55 425,16 131, Mediaani 0, ,54 0,00 58, ,14 36,45 261,50 114, Keskihajonta 0, ,42 0,69 196, ,52 20,23 441,89 95, Vaihtelukerroin 1,22 0,51 1,35 1,76 1,47 0,76 1,54 0,51 1,04 0,73 0,55 Min 0, ,00 0,00 9, ,00 8,05 18,30 9, Max 1, ,00 2,77 929, ,70 85, ,00 453, LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb ,11 12, ,20 541,05 320, ,92 913,90 2, ,76 7, ,30 440,50 291, ,96 13,40 1, ,34 13, ,68 387,38 262, , ,17 2,94 1,61 0,93 1,10 0,57 0,75 2,24 0,72 0,82 1,29 1,10 3,41 1,16 0 0,20 0, ,00 145,00 29, ,00 0,56 0, ,20 60, , , , , , Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au Pd Te 7, ,18 11,97 2, ,58 114,77 7,15 56,49 0,0032 0,0051 0,0164 4, ,00 7,79 1, ,00 83,90 4,97 29,90 0,0007 0,0032 0,0105 8,80 263,17 14,65 2, ,90 92,15 7,11 60,51 0,0133 0,0054 0,0220 1,16 0,23 1,22 1,20 1,06 0,80 1,00 1,07 4,13 1,04 1,34 0,45 720,00 0,76 0,00 99,30 29,50 0,86 14,00 0,0001 0,0000 0, , ,00 67,70 13, ,00 484,00 31,30 271,00 0,0852 0,0214 0, MR Ag Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu KA 1, ,05 3,42 146, ,73 0,50 21,07 117,79 75 Mediaani 1, ,08 3,00 131, ,00 0,50 20,80 93,30 72 Keskihajonta 0, ,27 1,01 46, ,92 0,01 6,35 92,61 37 Vaihtelukerroin 0,07 0,17 0,32 0,29 0,32 0,32 0,31 0,01 0,30 0,79 0,49 Min 1, ,00 3,00 75, ,00 0,50 10,90 27,80 30 Max 1, ,30 7,68 301, ,57 51,60 583, LKM Fe K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S ,10 34, ,78 0,72 605, ,01 5,80 74, ,00 26, ,50 0,70 561, ,50 5,00 65, ,75 20, ,89 0,09 292, ,13 1,87 38,48 0,22 0,73 0,59 0,32 0,44 0,43 0,12 0,48 0,80 0,32 0,32 0, ,00 10, ,00 0,70 378, ,00 5,00 28, ,00 113, ,00 1, , ,00 13,50 287, Sb Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au Te 10,32 11,65 726,70 24,47 16, ,63 113,65 22,64 60,55 0,0012 0, ,00 11,55 711,50 24,00 13, ,00 115,50 16,10 55,15 0,0009 0,0239 0,98 2,93 84,73 8,71 7,78 855,33 21,78 14,87 19,570 0,0010 0,0102 0,10 0,25 0,12 0,36 0,48 0,33 0,19 0,66 0,32 0,89 0,39 10,00 4,08 556,00 11,10 5,00 908,00 55,70 5, ,0001 0, ,00 21, ,00 81,50 47, ,00 189,00 61, ,0069 0,

11 RP Ag Al As B Ba Be Ca Cd Co Cr Cu KA 1, ,52 3,47 118, ,50 0,50 13,88 79,21 61 Mediaani 1, ,00 3,00 100, ,00 0,50 11,30 24,65 39 Keskihajonta 0, ,64 1,01 64, ,27 0,00 9,84 180,85 80 Vaihtelukerroin 0,07 0,50 0,30 0,29 0,54 0,47 1,03 0,00 0,71 2,28 1,31 Min 1, ,00 3,00 19, ,00 0,50 2,43 4,18 4 Max 1, ,40 7,67 369, ,50 70, , LKM Fe K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S ,84 13, ,11 0,75 756, ,67 5,55 36, ,00 11, ,00 0,70 624, ,00 5,00 19, ,93 9, ,98 0,36 601, ,69 3,00 106,04 0,61 1,03 0,68 0,63 0,79 0,88 0,48 0,80 2,30 0,61 0,54 2, ,00 0, ,30 0,70 341, ,90 5,00 5, , ,00 3, , ,00 39, , Sb Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au Te 10,09 7,00 700,62 24,09 8, ,17 64,68 8,04 38,314 0,0016 0, ,00 6,48 638,50 15,25 6, ,00 54,40 7,07 33,950 0,0007 0,0158 0,54 3,84 511,74 26,91 4,59 802,62 49,19 4,64 21,6276 0,0031 0,0277 0,05 0,55 0,73 1,12 0,53 0,58 0,76 0,58 0,56 1,96 1,13 10,00 1,60 470,00 3,28 5,00 65,20 14,20 0,82 7,0 0,0001 0, ,50 33, ,00 178,00 24, ,00 466,00 22,90 157,0 0,0286 0, Hp_Mr Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,0 3,6 149, ,3 18,8 65,7 58, Mediaani 0, ,0 0,9 139, ,0 18,0 61,0 53, Keskihajonta 0, ,0 5,4 68, ,6 6,7 28,3 41, Vaihtelukerroin 1,89 0,27 1,07 1,52 0,46 0,88 2,45 0,36 0,43 0,71 0,28 Min Max LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb Sb Sc ,8 10, ,74 318,16 52, ,38 3,30 7, ,0 10, ,00 212,50 49, ,00 2,00 7, ,6 3, ,14 230,40 25, ,79 3,89 3,64 0,54 0,48 0,33 0,33 0,57 1,53 0,72 0,48 0,50 0,94 1,18 0, Si Sr Th Ti U V W Y Yb Zn Zr ,50 8, ,41 77,78 0,36 14,09 0,82 64,16 2, ,00 8, ,00 76,00 0,00 11,00 0,00 62,00 0, ,80 4, ,69 23,51 2,51 10,30 1,53 31,42 5,79 0,62 0,87 0,57 0,36 1,03 0,30 6,99 0,73 1,86 0,49 2,

12 9 Au Pd Te 0,0036 0,0012 0,0427 0,0019 0,0009 0,0380 0,0144 0,0013 0,0238 3,98 1,08 0,56 0,0000 0,0000 0,0000 0,3600 0,0168 0, Taulukko 2. Pitoisuusjakautumien tilastollisia tunnuslukuja Saariselän alueelta näyte-erittäin. KA = aritmeettinen keskiarvo, Min = aineiston pienin pitoisuus, Max = aineiston suurin pitoisuus, LKM = näytteiden lukumäärä. Analyysimenetelmä Labtiumin 511P. Mittayksikkö ppm MR Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,69 0,54 182,58 846,10 0,16 20,76 78,57 77, Mediaani 0, ,59 0,37 171,00 581,00 0,14 20,60 74,10 76, Keskihajonta 0, ,81 0,71 82,30 770,94 0,14 7,86 22,95 29, Vaihtelukerroin 0,38 0,22 3,83 1,32 0,45 0,91 0,89 0,38 0,29 0,38 0,23 Min 0, ,00 0,00 46,40 172,00 0,00 5,61 32,60 25, Max 1, ,00 9,52 570, ,00 0,78 60,10 270,00 263, LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb S Sb ,27 11, ,33 2,35 396,56 69,53 394,41 7,47 235,76 0, ,30 11, ,00 2,12 375,00 67,20 362,00 7,05 190,00 0, ,30 2, ,84 2,39 122,57 21,80 161,94 4,62 330,61 1,62 0,51 0,18 0,24 0,34 0,50 1,02 0,31 0,31 0,41 0,62 1,40 2, ,80 4, ,50 0,00 237,00 28,80 149,00 0,00 51,20 0, ,30 27, ,00 36, ,00 174, ,00 52, ,00 10, Sc Si Sr Th Ti V Y Zn Au 10, ,94 10,49 9, ,15 83,93 13,20 86,19 0,0004 9, ,00 9,07 9, ,00 82,70 11,20 84,30 0,0002 4,02 394,20 5,56 3,63 534,87 22,61 6,34 22,49 0,0012 0,40 0,34 0,53 0,38 0,33 0,27 0,48 0,26 3,03 2,67 655,00 2,93 0,00 320,00 30,40 4,58 40,60 0, , ,00 42,80 31, ,00 199,00 43,50 153,00 0, MR Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,33 0,00 175,80 757,94 0,03 17,62 59,21 73, Mediaani 0, ,20 0,00 168,00 564,00 0,00 17,10 57,30 70, Keskihajonta 0, ,90 0,00 72,22 644,90 0,18 6,64 16,63 28, Vaihtelukerroin 0,27 0,31 0,00 0,41 0,85 6,90 0,38 0,28 0,39 0,26 Min 0, ,45 0,00 47,70 157,00 0,00 2,17 21,60 16, Max 0, ,20 0,00 572, ,00 3,10 40,30 144,00 261, LKM

13 10 K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb Sb Sc ,75 11, ,14 1,19 300,12 66,85 331,79 13,31 2,69 7, ,30 11, ,00 1,08 276,00 65,00 299,00 13,00 1,97 7, ,96 3, ,93 0,81 124,98 23,46 127,19 5,13 2,81 3,05 0,52 0,16 0,30 0,35 0,65 0,68 0,42 0,35 0,38 0,38 1,05 0, ,30 1, ,30 0,00 159,00 14,70 150,00 4,54 0,00 1, ,50 21, ,00 8, ,00 226, ,00 69,10 12,80 20, Si Sr Th Ti U V W Y Yb Zn Zr 1264,61 9,95 12, ,89 125,30 71,47 0,00 10,15 2,22 75,10 3, ,00 8,08 12, ,00 115,00 68,50 0,00 9,20 2,15 73,10 2,87 467,83 6,77 3,03 537,39 107,25 20,91 0,00 4,12 1,49 22,44 2,30 0,37 0,68 0,25 0,38 0,86 0,29 0 0,41 0,67 0,30 0,75 608,00 2,23 2,81 269,00 0,00 28,30 0,00 3,06 0,00 21,10 0, ,00 65,40 23, ,00 436,00 141,00 0,00 33,90 7,86 145,00 12, Hp_Mr Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe KA 0, ,0 3,6 149, ,3 18,8 65,7 58, Mediaani 0, ,0 0,9 139, ,0 18,0 61,0 53, Keskihajonta 0, ,0 5,4 68, ,6 6,7 28,3 41, Vaihtelukerroin 1,89 0,27 1,07 1,52 0,46 0,88 2,45 0,36 0,43 0,71 0,28 Min Max LKM K La Li Mg Mn Mo Na Ni P Pb Sb Sc ,8 10, ,74 318,16 52, ,38 3,30 7, ,0 10, ,00 212,50 49, ,00 2,00 7, ,6 3, ,14 230,40 25, ,79 3,89 3,64 0,54 0,48 0,33 0,33 0,57 1,53 0,72 0,48 0,50 0,94 1,18 0, Si Sr Th Ti U V W Y Yb Zn Zr ,50 8, ,41 77,78 0,36 14,09 0,82 64,16 2, ,00 8, ,00 76,00 0,00 11,00 0,00 62,00 0, ,80 4, ,69 23,51 2,51 10,30 1,53 31,42 5,79 0,62 0,87 0,57 0,36 1,03 0,30 6,99 0,73 1,86 0,49 2, Au Pd Te 0,0036 0,0012 0,0427 0,0019 0,0009 0,0380 0,0144 0,0013 0,0238 3,98 1,08 0,56 0,0000 0,0000 0,0000 0,3600 0,0168 0,

14 11 Taulukko 3. Moreeninäytteiden pitoisuusjakautumien tilastollisia tunnuslukuja karttalehtialueilta 37 ja 47 sekä Pohjoiskalottiprojektin aineistosta. Suluissa olevat numerot ovat Pohjoiskalottiprojektin aineistosta. Taulukko on kopio geokemiallisen karttalehtiselityksen (Lehmuspelto 1994) taulukosta 1. Tilastollisten tunnuslukujen vertailu aineistojen välillä antaa tietoa pitoisuusjakautumien eroista alueiden välillä sekä näytemateriaalien (moreeni/rapakallio) pitoisuusjakautumien eroista analyysierien sisällä. Rapakallionäytteitä sisältävät erät ovat pieniä ja kaikki peräisin Länsi-Inarin liuskealueelta, useimmat Allivuotson alueelta. Aineiston edustavuus on heikko, eikä siitä ilmene selviä eroja moreenin ja rapakallion kemiallisessa koostumuksessa. Sekä keskipitoisuudet että maksimipitoisuudet ovat samaa luokkaa, yleisesti esiintyvää kuparin rikastumistakaan ei rapakallioaineistoissa tässä tapauksessa näy. Ilmeisesti kysymyksessä on rapakallion pisimmälle rapautuneen pintaosan aineksen suuri osuus moreenissa, minkä johdosta rapautumiseen liittyvät alkuaineiden rikastumiset ja köyhtymiset tulevat moreeninäytteiden pitoisuusjakautumissa jopa selvemmin esille kuin rapakallionäytteiden, jotka edustavat vähemmän rapautunutta rapakalliokerroksen pohjaosaa. Tämä voisi selittää esim. kuparin korkean keskipitoisuuden, johon ei kuitenkaan liity suurta pitoisuusvaihtelua. Taulukon 3 luvut perustuvat laaja-alaisempiin aineistoihin ja Pohjoiskalottiprojektin osalta myös muihin analyysimenetelmiin (XRF, NAA) kuin karttalehtialueiden 37 ja 47 sekä taulukoiden 1 ja 2 ICP-AES-menetelmään perustuvat luvut. XRF- ja NAA-analyysien tulokset ovat kokonaispitoisuuksia ja ICP-AES-menetelmän tulokset kuningasvesiliukoisia pitoisuuksia. Granuliittikaaren ja erityisesti sen etelä/länsireunan tuleminen tarkistustutkimusten kohteeksi johtui erityisesti varsin vähän tutkittujen eksoottisten alkuaineiden, kuten esim. Ba, Br, Ce, La, Sc, Sm, Th, Y, korkeista pitoisuuksista. Tulosten arvioimista hankaloittaa se, että osa näistä alkuaineista puuttuu

15 12 ICP-AES-analytiikan alkuainevalikoimasta, minkä lisäksi valikoimaan sisältyvienkin mineralogia ja sen myötä liukenevuus kuningasveteen tunnetaan huonosti. Taulukon 3 laaja-alaisempiin aineistoihin verrattuna selvimmät piirteet taulukoiden 1 ja 2 pitoisuustiedoissa ovat suurina pitoisuuksina esiintyvät Al, Cu, La, Pb, Sc ja Zn sekä pieninä pitoisuuksina esiintyvä Ca. Raportointialueen keskimääräinen Te-pitoisuus on erityisen korkea verrattuna keskipitoisuuteen karttalehtialueilla 37 ja 47. Kuviin 3-9 on koottu sellaisten alkuaineiden pitoisuuskartat, joiden pitoisuusvaihtelu alueella on suurta ja alueellinen jakautuma vaikuttaa jollain perusteella tulkittavissa olevalta. Kartat on tehty ArcMap9.2-ohjelmalla ja pitoisuuksien jakautuminen symboliluokkiin on tehty Natural Breaks luokittelulla analyysierittäin. Näin ollen kullakin kartalla ainoastaan samanvärisiä symboleja voidaan verrata keskenään. Karttakuva tulee näin hieman vaikeaselkoiseksi, mutta toisaalta jokaisen analyysierän erillinen käsittely tarjoaa havainnollisen kuvan kunkin erän pitoisuustasosta, hajonnasta ja anomaalisimpien näytteiden pitoisuuserosta normaalitasoon verrattuna. Kuvassa 3 näkyvä kullan alueellinen jakautuma on tyypillinen hippukulta-alueelle. Pitoisuudet moreenin hienoaineksessa ovat pieniä, huippupitoisuudetkin moniin muihin alueisiin (esim. Meltaus, Lehmuspelto et al. 2009) verrattuna alhaisia. Ilmiö saattaa liittyä hienorakeisimman kullan liukenemiseen ja saostumiseen rapautumisessa ja hippujen muodostumisessa. Saariselän alueen harvapistenäytteet kuitenkin vahvistavat Saariselän pohjoispuolen ja erityisesti Luttojoen valumaalueen merkityksen kulta-alueena. Barium (Kuva 4) on granuliittialueen tyyppialkuaineita, pitoisuustaso on granuliittialueella merkittävästi korkeampi kuin karttalehtialueilla 37 ja 47 keskimäärin, ja myös korkeampi kuin Länsi-Inarin liuskealueen puolella. Kromin (Kuva 5) pitoisuustaso puolestaan on granuliittialueella alhainen ja Länsi-Inarin liuskealueella korkea, tiheällä näyteverkolla tehdyissä kohteellisissa töissä hyvinkin korkea. Kohteet ovat alueelle tyypillisiä ultramafiitteja ja etsittävänä metallina on ollut nikkeli. Lantaani (Kuva 6) esiintyy suoraviivaisena luode-kaakkoisena vyöhykkeenä Länsi-Inarin liuskealueen ja granuliitin rajan tienoilla sekä granuliittialueella varsin selvärajaisena Venäjän puolelle jatkuvana anomaliana Luttojoen- Suomujoen laaksossa. Korkeimmat nikkelipitoisuudet keskittyvät Länsi-Inarin liuskealueelle (Kuva 7), erityisesti kohteellisten tutkimusten alueille, mutta harvemmalta verkolta otettujen näytteiden pitoisuustasot eivät jyrkästi erottele liuskealuetta ja granuliittialuetta, granuliittialueella pitoisuustaso nousee lännestä itään. Skandium (Kuva 8) on harvapistekartoituksen tuloksissa lantaanin, yttriumin ja zirkoniumin ohella selvimmin granuliittikaaren etelä/länsireunan tyyppialkuaine, ja sama piirre toistuu tiheämmän näyteverkon tuloksissa. Pitoisuusvaihtelu kuitenkin on varsin vähäistä. Yttrium (Kuva 9) on selvästi keskittynyt granuliittikaaren eteläreunaan sekä granuliitin ja Länsi-Inarin liuskealueen rajalle, jossa korkeimmat pitoisuudet muodostavat lantaanin kanssa alueellisesti yhtenevän anomalian. Granuliitin ja Länsi-Inarin liuskealueen rajalla on kolme samansuuntaista luode-kaakkoista vyöhykettä, yhteiseltä leveydeltään noin km. Läntisimpään sisältyy runsaasti ultramafiitteja ja tyyppialkuaineet ovatkin Ni ja Cr. Keskimmäisen vyöhykkeen tyyppialkuaineet ovat La, Th, Y ja Zn. Itäisimmän vyöhykkeen tyyppialkuaineet ovat Ba ja Cr. Kolmiosainen muodostuma on mielenkiintoinen paitsi alkuaineyhdistelmältään myös suunnaltaan ja sijainniltaan, joiden perusteella sen voidaan olettaa olevan osa suurrakennetta, johon mm. Soklin ja Kovdorin malmiesiintymien katsotaan sijoittuvan (Paarma ja Talvitie 1977).

16 13

17 14

18 15

19 16

20 17

21 18

22 19

23 20

24 21 5 JATKOTOIMIA Tässä raportissa käsiteltävän Pohjois-Lapin osan perinteinen rooli on ollut kullanhuuhdonta-alue, jonka kallioperästä on etsitty kullan emäkalliota. Länsi-Inarin liuskealueella on toistaiseksi niukoin tuloksin tutkittu Ni-pitoisia ultramafiitteja. Pohjoiskalottiprojektin geokemian osaprojektin tulokset osoittavat granuliittikaaren kokonaisuudessaan ja etenkin sen eteläisen/läntisen reunavyöhykkeen sisältävän vanhemmista analyysiohjelmista puuttuvia eksoottisia alkuaineita, kuten harvinaisia maametalleja (REE). Merkittävimmiltä vaikuttavat granuliitin ja Länsi-Inarin liuskealueen rajavyöhyke, joka voidaan jo nyt koottuna olevan aineiston perusteella rajata kohtalaisen tarkasti, sekä rajaukseltaan epämääräisempi Luttojoen ja Suomujoen vesistöalue. Kummankin alueen näyteverkko on vielä hyvin harva. Teknologiametallien suhteen anomaalisiksi arvioituja näytejoukkoja tulisi uusinta-analysoittaa hyödyntäen nykyisiä, määritysrajoiltaan alhaisempia ja alkuainetarjonnaltaan laajempia analyysimenetelmiä, ja tulosten perusteella järjestelmällisesti tihentää anomalia-alueiden näyteverkkoja. KIRJALLISUUSLUETTELO Bölviken, B., Bergström, J., Björklund, A., Kontio, M., Lehmuspelto, P., Lindholm, T., Magnusson, J., Ottesen, R.T., Steenfelt, A. & Volden, T Geochemical Atlas of Northern Fennoscandia, Scale 1: Geological Surveys of Finland, Norway and Sweden. 19 s kartaketta. Eilu, P., Bergman, T., Bjerkgård, T., Feoktistov, V., Hallberg, A., Korsakova, M., Krasotkin, S., Muradymov, G., Nurmi, P.A., Often, M., Perdahl, J-A., Philippov, N., Sandstad, J.S., Stromov, V. & Tontti, M. (comp.) Metallogenic Map of the Fennoscandian Shield, 1: Geological Survey of Finland, Geological Survey of Norway, Geological Survey of Sweden, The Federal Agency of Use of Mineral Resources of the Ministry of Natural Resources and Ecology of the Russian Federation. Front, K., Vaarma, M., Rantala, E. & Luukkonen, A Keski-Lapin varhaisproterotsooiset Nattas-tyypin graniittikompleksit, niiden kivilajit, geokemia ja mineralisaatiot. Summary: Early Proterozoic Nattanen-type granite complexes in central Finnish Lapland: rock types, geochemistry and mineralization. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti s. Geochemical Interpretation Map, Northern Fennoscandia, 1:1 mill. Geological Surveys of Finland, Norway and Sweden ISBN Haapala, I., Front, K., Rantala, E. & Vaarma, M Petrology of Nattanen-type granite complexes, northern Finland. Precambrian Research Härkönen, I. & Pulkkinen, E Eräiden mineralisaatioiden kuvastuminen pintamoreenissa Keski-Lapissa. Julkaisussa: Lindroos, P. (toim.) Pintamoreenin merkitys malmilohkarekuljetuksissa, Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 55, Härkönen, I Kultatutkimukset Mäkärärovan alueella Sodankylässä vuosina Geologian tutkimuskeskus, Raportti M19/3724/-87/1/ s., 20 l. Isomaa, J Tutkimustyöselostus Kuttura-Saariselkä-alueen grafiittiaiheiden tutkimuksista Inarin ja Sodankylän kunnissa. Geologian tutkimuskeskus, Raportti M19/3831/-93/1/81. 6 s., 3 l. Johansson, P Selostus Kopsusjärven (kl ) alueen maaperästä. Geologian tutkimuskeskus, Raportti P s.

25 Johansson, P Selostus Sokostin (kl ) alueen maaperästä. Geologian turkimuskeskus, Raportti P s. Johansson, P. 1990a. Deglasiaatio Saariselän alueella, Itä-Lapissa. Lisensiaattityö. Turku: Turun yliopisto, maaperägeologian osasto. 92 s. Johansson, P. 1990b. Glasifluviaaliset eroosiomuodot Saariselän tunturialueella. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja 68, Johansson, P The deglaciation in the eastern part of the Weichselian ice divide in Finnish Lapland. Geological Survey of Finland, Bulletin p., appended map. Junnila, E Esitutkimusraportti, karttalehti 3724 (Porttipahdan tekojärvi). Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/42/3724/1/ s., 11 l. Junnila, E Vuotson alueen geologiasta. Turun yliopiston maaperägeologian osaston julkaisuja Kinnunen, K.A Fluidisulkeumatutkimus Sodankylän Palokiimaselän kultaesiintymän kvartsijuonista. Geologian tutkimuskeskus, Raportti M19/3742/-80/1/10. 9 s., 1 l. Kontio, M Lutto-projektet: uppföljande geokemiska undersökningar på basis av Nordkalott-geokemi. 18. Nordiske Geologiske Vintermöde, januar 1988, Köbenhavn: abstracts. Danmarks Geologiske Undersögelse Kujansuu, R Maaperäkartta, N:o 3742 Vuotso. Suomen geologinen kartta 1: Kujansuu, R Interstadiaalikerrostuma Vuotsossa. Summary: Interstadial deposit at Vuotso, Finnish Lapland. Geologi 24 (5-6), Lahtinen, A.T. & Mäkinen, K Maaperäkartta, N:o Inari. Suomen geologinen yleiskartta 1: Lehmuspelto, P Sodankylän ja Talkkunapään kartta-alueiden geokemia. Geokemiallisten karttojen selitykset, Lehdet 37 ja 47. Geologian tutkimuskeskus. 24 s. Lehmuspelto, P Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/7. 9 s. Lehmuspelto, P., Pohjola, R. & Peltoniemi-Taivalkoski, A. 2009a. Meltauksen geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/ s. Lehmuspelto, P., Pohjola, R. & Peltoniemi-Taivalkoski, A. 2009b. Itä-Lapin (Sokli, Tuntsa) geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/ s. Meriläinen, K Kivilajikartta, Lehti C8-9 Inari-Utsjoki. Suomen geologinen yleiskartta 1: Meriläinen, K The granulite complex and adjacent rocks in Lapland, northern Finland. Geologinen tutkimuslaitos, Bulletin s. Mikkola, E Kivilajikartta, Lehti C7 Sodankylä. Suomen geologinen yleiskartta 1: Mikkola, E Kivilajikartan selitys. Lehdet B7-C7-D7 Muonio-Sodankylä-Tuntsajoki. 286 s. Mäkinen, K Tiedonanto Vuotson interglasiaalisesta lehtikuusen rungosta. Summary: Report on interglacial Larix trunk at Vuotso, Northern Finland. Geologi 34 (9-10) Nikkarinen, M. & Pulkkinen, E Vongoivan porfyyrijuonen geokemiallisista tutkimuksista. Geologinen tutkimuslaitos, Raportti S/41/0000/1/ s. Paarma, H. & Talvitie, J Deep fractures Sokli carbonatite. Julkaisussa: Kortman, C. (toim.) Fault tectonics in the eastern part of the Baltic Shield. Helsinki: The Committee for Scientific and Technical Co-operation between Finland and the Soviet Union

26 Papunen, H., Idman, H., Ilvonen, E., Neuvonen, K.J., Pihlaja, P. & Talvitie, J Lapin ultramafiiteista. Summary: The ultramafics of Lapland. Geologinen tutkimuslaitos, Tutkimusraportti s. Peltoniemi-Taivalkoski, A Rovaniemen ja Tervolan geokemiallisten aineistojen tarkastelua. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S49/2009/ s. Rahkola, P Esitutkimusraportti, karttalehdet 3811 Ivalon Matti, 3813 Kuttura. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/42/3811/1/ s., 11 l. Rahkola, P Raportti Mäkärärovan ja Kiviaavan tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, Raportti S/41/3724/1/ s., 6 l. Sarala, P., Pulkkinen, E., Ojala, V.J. & Peltoniemi-Taivalkoski, A Gold exploration using till at Petäjälehto, northern Finland. Geochemistry: Exploration, Environment, Analysis, Vol. 9, pp Sarapää, O., Pankka, H., Hulkki, H., Karvinen, A., Keinänen, V., Pulkkinen, E., Lahti, I., Salmirinne, H. & Sarala, P Pohjois-Suomen kultavarojen kartoitus vuosina , Loppuraportti, Hanke , Geologian tutkimuskeskus, Raportti M10.4/2008/ s. Väisänen, U Raportti Vuotson alueen maaperästä kl Geologian tutkimuskeskus, Raportti P s. Äyräs, M Allivuotso: nickel, chromium and magnesium in till. Journal of Geochemical Exploration 5 (3),