SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PUNKAHARJUNTIE 11, 7. KAUPUNGINOSA (KAAVOITUSOHJELMA, KOHDE 140)

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS PUNKAHARJUNTIE 11, 7. KAUPUNGINOSA (KAAVOITUSOHJELMA, KOHDE 140) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM VIREILLETULO PVM. Kh TEKNINEN LTK. PVM NÄHTÄVÄNÄ OLO luonnos ehdotus KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PÄIVI BEHM OLAVINKATU 27 (C 3.kerros) SAVONLINNA PUH paivi.behm@savonlinna.fi SELOSTUS: PB TELEFAX / 16

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa uusia kerrostaloja Savonlinnan itäpuolelle Punkaharjuntien varteen ja Kyrönniemenkujan päähän. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1 ha. Kaava-alueen rajaus ilmakuvan päällä 1.3 Kaavamuutoksen tavoitteet Tavoitteena on kaavoittaa alueelle 1-2 asuinkerrostaloa. Kaavoitettavan alueen vieressä Kyrönniemenkujalla on tällä hetkellä 5. kerroksisia asuinkerrostaloja ja aluetta pyritään kehittämään samansuuntaisesti. Suur-Savon Sähkö Oy:n Punkaharjuntien apujäähdytinasemalle kaavoitetaan alue. 1.4 Kaavan nimi Kaavan työnimi on Punkaharjuntie 11. Kohdenumero 140 tulee kaavoitusohjelmasta. 1.5 Kaavan vireille tulo ja vaiheet Kaupunginhallitus päätti käynnistää asemakaavan muutoksen kaavoitusohjelmassa / 16

3 Kaavatyön vaiheet on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa liitteessä Suunnittelutyö 1.7 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaavan muutos on laadittu Savonlinnan kaupunkisuunnittelupalveluissa. Kaavatyön valmistelusta on vastannut asemakaavaarkkitehti Päivi Behm. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavamuutoksen tavoitteet Kaavan nimi Kaavan vireille tulo ja vaiheet Suunnittelutyö Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Suunnittelutilanne Muut hankkeet Päätökset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Rakennettu ympäristö / 16

4 4.2.1 Maisema- ja kaupunkikuva Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Luonnonympäristö Luonnonolot ja luonnonsuojelu Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Elinympäristö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Aluevaraukset Mitoitus Korttelialueet Muut alueet Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Rakennettavuus Vaikutukset elinympäristöön Taloudelliset vaikutukset Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Nimistö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: poistuva kaava 4 / 16

5 Liite 3: Liite 4: osallistumis- ja arviointisuunnitelma tonttijaon muutos 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Ilmakuva Kyrönniemestä, kaavoitettava alue merkitty punaisella Punkaharjuntie 11 on Savonlinnan kaupungin omistama alue kaupungin itäpuolella Punkaharjuntien ja Kyrönniemenkujan rajaamalla alueella 7. kaupunginosassa Kyrönniemellä. Kaavamuutosalueella on yksi 1910-luvulla rakennettu puutalo, joka ei enää ole asuinkäytössä. 2.2 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksessa alueelle sijoitetaan kaksi uutta 5. kerroksista asuinkerrostaloa (AK) täydentämään ja jatkamaan Kyrönniemenkujan nykyistä kerrostalorivistöä. Uusien kerrostalojen pysäköinti sijoitetaan pysäköintialueelle (LPA). Kyrönniemenkujan luonne pihakatuna säilytetään (pp/t). Nykyistä lähivirkistyaluetta (VL) otetaan mukaan ajantasa-asemakaavan rajausten vuoksi. Tätä viheraluetta ei muuteta. Suur-Savon Sähkö Oy:n Punkaharjuntien apujäähdytinasema on kaavoitettu ET-kortteliksi. 5 / 16

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Ote maakuntakaavasta, vahvistettu ympäristöministeriössä (kaavoitettava alue nuolen osoittamassa kohdassa) Yleiskaava Ydinkeskustan osayleiskaava Keskustaajaman yleiskaavassa (oikeusvaikutteinen, 1987) kaavamuutosalue ja sen ympäristö on merkitty seuraavasti: Kerrostalovaltainen matalasti rakennettava asuntoalue (AK-1) Lähivirkistysalue (VL) Virkistysreitti Katualue 6 / 16

7 Kaavamuutos on yleiskaavan tavoitteiden mukainen. Ote keskustaajamanyleiskaavasta (1987) Asemakaava Alueella on voimassa seuraavat asemakaavat: AK 524, vahvistettu Siinä kaavoitettavaa aluetta on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä Kyrönniemenkujaksi (pp/t) ja Punkaharjuntieksi. AK 558, vahvistettu Siinä kaavoitettavaa aluetta on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL) ja Kyrönniemenkujaksi (pp/t). Pieni osa em. asemakaava-aluetta otetaan mukaan kaavamuutokseen teknisistä syistä. Varsinainen kaavamuutos kohdistuu asemakaavan AK 524 alueelle. 7 / 16

8 Ote ajantasa-asemakaavasta. 3.2 Suunnittelutilanne Muut hankkeet Alueella ei ole käynnissä muita hankkeita Päätökset Punkaharjuntie 11 asemakaavan muuttamisesta on tehty päätös kaupunginhallituksessa kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä Kaupunginhallitus hyväksyi Suur-Savon Sähkö Oy:n Punkaharjuntien apujäähdytinaseman kaavoitussopimuksen. Suur- 8 / 16

9 Savon Sähkö Oy:llä ja kaupungilla on noin 400 m 2 määräalasta maanvuokrasopimus (tekninen lautakunta ), joka on voimassa saakka. Vuokraamalleen alueelle Suur- Savon Sähkö Oy on rakentanut apujäähdytinaseman. Apujäähdytinaseman tarkoituksena on parantaa voimalaitoksen käyttömahdollisuutta kesäaikana kun lämmön kulutus on hyvin pientä ja toisaalta se mahdollistaa tietyissä tilanteissa lisäsähkön tuotannon biopolttoaineilla. Apujäähdytinasemalle on myönnetty rakennuslupa tilapäisenä asemakaavan lähivirkistysalueelle (lupatunnus R). Jotta apujäähdytinasemalle voidaan myöntää pysyvä rakennuslupa, tulee kaava muuttaa Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Luonnos uudeksi rakennusjärjestykseksi on lausunnoilla Tonttijako- ja rekisteri Kaavamuutosalueen tonttijako on hyväksytty on rekisteröity on rekisteröity on rekisteröity Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa kaavoitettavan alueen. Kaavamuutoksen kerrostaloalueelle sijoittuu vuokratontti, jolla oleva rakennus on yksityisomistuksessa. Alueen kaavoittamista on ennakoitu 1980-luvulla, joka on otettu huomioon tontin vuokrasopimuksessa. Vuokrasopimuksesta ja rakennuksen poistamisesta on neuvoteltu rakennuksen omistajien kanssa. 9 / 16

10 4.2 Rakennettu ympäristö Punkaharjuntien apujäähdytinaseman tontti on vuokrattu Suur- Savon Sähkö Oy:lle. Tontin vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2031 tai Suur-Savon Sähkö Oy voi kaavamuutoksen hyväksymisen jälkeen halutessaan ostaa tontin Maisema- ja kaupunkikuva Kyrönniemenkujan nykyiset kerrostalot ovat IV ½ kerroksisia. Väriltään talot ovat vaaleankeltaisia pääosin tiiliverhoiltuja ja osittain valkoista betonia. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee ruskeasävyinen puuverhoiltu vanha 1 ½ kerroksinen asuinrakennus. Apujäähdytinasema on järven rannassa Punkaharjuntien täyttöluiskassa. Molemmat rakennukset erottuvat maisemakuvassa järveltä katsottuna. Kaavoitettava alue on topografialtaan metsäistä kalliorinnettä. Maiseman hallitsevia piirteitä ovat Kyrönsalmi, joka erottaa Pihlajaveden ja Haapaveden toisistaan. Kaavoitettavan alueen maisemakuvaan kuuluvat myös Andritzin teollisuusalue ja Kalkkiuuninniemen puutaloalue sekä valtatie 14 sillat ja syväväylä. Kaavamuutosalue sijoittuu lähellä Olavinlinnan valtakunnallisesti arvokasta kulttuuri- ja maisema-aluetta, muttei rajoitu siihen. Arvokkaaksi luokiteltu alue sijaitsee Kyrönsalmen ylittävän rautatiesillan eteläpuolella ja kaavamuutosalue pohjoispuolella kallioselänteen takana Liikenne Kaavamuutosalueen lähellä kulkee rautatie, jossa liikennöi Parikkalasta Savonlinnan torille tuleva kiskobussi. Kyrönsalmen ylittävän rautatiesillan yli kulkee myös kevyenliikenteen reitti, josta pääsee kaupungin ydinkeskustaan. Punkaharjuntieltä on yhteys Karjalantielle ja tästä edelleen VT14:lle, josta pääsee kaupungin ydinkeskustaan tai ohituskulkutielle. Näitä katuja ja pääväyliä reunustavat kevyenliikenteen reitit. Punkaharjutie on suunniteltu pihakatumaisena. Katua käyttää lähinnä kevyt liikenne ja kerrostalojen asukkaat Yhdyskuntatekninen huolto Kaavoitettavan alueen viereen on rakennettu vesi-, viemäri ja kaukolämpöverkosto sekä telekaapelit, joihin alue on liitettävissä. 10 / 16

11 4.2.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset 4.3 Luonnonympäristö Kaavoitettavalla alueella kaupungin vuokratontilla olevan pientalon haltijat ovat yksityishenkilöitä. Puutalo on luultavammin 1900-luvun alkupuolelta. Rakennusta ei ole suojeltu tai esitetty paikallisissa, maakunnallisissa tai maakunnallisissa inventoinneissa suojeltavana kohteena. Kaavoitettavan alueen vieressä olevat asuinkerrostalot ovat valmistuneet 1990-luvulla. Muinaisjäännöksiä ei ole tiedossa. Alue on kallioista, joten inventointitarvetta ei ole Luonnonolot ja luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita eikä luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä. Kerrostaloille aiottu alue on hoidettua puistometsää, jonka lajisto on tavanomaista. Asian varmistamiseksi alueelle tehtiin luontokartoitus keväällä Apujäähdytinasema on rakennetulla alueella, joka ei edellytä luontokartoitusta Maa- ja kallioperä Maaperä on kalliota ja apujäähdytinaseman alue myös osin täyttömaata Pinta- ja pohjavesi Kaavamuutosalue ei sijoitu vedenoton kannalta merkittävälle pohjavesialueelle. Vedenottoon soveltuvista pohjavesialueista lähimmäksi sijoittuu Lähteelän I-luokan pohjavesialue noin 4,5 km päähän alueen koillispuolelle Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutosaluetta sivuavalla rataosuudella ei tällä hetkellä kulje tavaraliikennettä eikä pikajunaliikennettä. Rataosuudella kulkee nykyisin ainoastaan kiskobussi. Tämä raideliikennemäärä tai tulevaisuudessa mahdollinen liikennemäärän lisääntyminen ei aiheuta melu- tai tärinävaikutuksia kaavamuutosalueella. Kyrönniemenkujan ja Punkaharjuntien ajoneuvoliikennemäärät ovat vähäiset. 11 / 16

12 4.4 Elinympäristö Palveluita ja virkistysmahdollisuuksia löytyy kävelymatkan päästä. Vajaan kilometrin päässä kaavoitettavasta alueesta on Kyrönniemen ulkoilualue, urheilukenttä sekä uimaranta sekä reilun kilometrin etäisyydellä Miekkoniemen kauppakeskittymä, jossa on mm. kioski, pankkiautomaatti, apteekki ja päivittäistavarakauppa. Tuokkolanlahdessa on yleisiä laituripaikkoja. Ydinkeskustan palveluihin on matkaa valtatietä pitkin noin 3 4 km ja kävellen noin 1 2 km. Palvelukartta 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 5.1 Aluevaraukset Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on m², kokonaiskerrosala on 3290 k-m² Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) on 2572 m², jolla asuinkerrosalaa 3140 k-m², kaksi V-kerroksista asuintaloa. Kullekin AK- 12 / 16

13 tontille voi rakentaa 30 k-m 2 talousrakennuksen rakennusoikeuden lisäksi. Autopaikkojen korttelialuetta LPA (tontti 9), joka on varattu tonttien 7 ja 8 pysäköintiin on yhteensä 1534 k-m 2. ET-korttelialuetta on 349 m 2, rakennusoikeus 150 k-m 2 I- kerrokseen Muut alueet Nykyistä lähivirkistysaluetta (VL) on 5020 m². Alue on otettu mukaan kaavamuutokseen, jotta se ei jää yksittäisenä palasena ajantasa-asemakaavaan. Lähivirkistysalueelle ei tule muutoksia. Jalankululle ja pyöräilylle varattua katua, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t) on 1560 m². 5.2 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan 5.3 Vaikutukset liikenteeseen Kaavamuutoksen rakentaminen ei tule näkymään Olavinlinnan kulttuuriympäristö- ja maisema-alueelle, sillä rakentaminen jää Kyrönniemen kallioisen rinnealueen, rautatiesillan ja puuston taakse. Rakentaminen tulee näkymään maisema- ja kaupunkikuvassa pohjoisesta Haapaveden suunnasta ja valtatien 14 sillalta sekä Kalkkiuuninniemestä ja Andritzin suunnasta katsottuna. Kaavamuutos täydentää Kyrönniemenkujan nykyistä kerrostaloaluetta. Apujäähdytinaseman tontti on jo rakennettu, joten muutoksia maisemakuvaan ei tämän alueen osalta tule. Punkaharjuntien liikennemäärät ovat vähäiset ja Kyrönniemenkujan liikenne on myös vähäistä, kerrostalojen asukkaiden päivittäistä liikkumista. Kaavamuutos sallii jatkossa ajoneuvoliikenteen Kyrönniemenkujan ympäri Punkaharjuntielle. Aiemmin katu on ollut päättyvä umpikatu. Kadun luonne halutaan kuitenkin säilyttää pihakatutyyppisenä, joten sen poikkileikkaus säilyy kapeana. Katua käyttävät jatkossakin lähinnä kerrostaloasukkaat ja kevyt liikenne. Autopaikkojen korttelialueen (LPA) liikenne ohjautuu sekä Punkaharjuntien että Kyrönniemenkujan kautta. Asuntoja alueelle tulee noin Pysäköintimitoitus on 1 autopaikka/asunto. 5.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Päävesijohto kulkee Kyrönniemenkujan kautta rautatiesillan suuntaan. Päävesijohto jää kaavamuutoksessa katualueelle. Vesijohto-, 13 / 16

14 jätevesi- ja sadevesijohtoverkostoa on jatkettava uusille kerrostaloille. Kaavamuutoksessa on osoitettu näille tarvittavat rasitealueet. Alueella on myös telekaapeliverkostoa, jolle on osoitettu rasitealueet LPA-alueen kautta. Kaukolämpöjohto kulkee kaavamuutosalueen vieressä Punkaharjuntiellä, joten asuinkerrostalot ovat liitettävissä kaukolämpöön. 5.5 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön 5.6 Vaikutukset luonnonympäristöön 5.7 Ympäristön häiriötekijät 5.8 Rakennettavuus 5.9 Vaikutukset elinympäristöön 5.10 Taloudelliset vaikutukset Kaava-alueella olevaa puutaloa ei säilytetä. Puutaloa ei ole esitetty suojeltavaksi maakunnallisissa, seudullisissa tai paikallisissa kulttuuriympäristöinventoinneissa. Alueesta on tehty luontokartoitus kevään 2013 aikana. Alue on hoidettua puistometsää, jonka lajisto on tavanomaista. Luontokartoitukseen voi halutessa tutustua kaavoituspalveluissa. Ympäristön häiriötekijöitä ei ole. Kaavoitettavan alueen maaperästä ei ole tehty tutkimuksia. Kerrostaloalueen pohjamaa on kalliota, joten maansiirtotöitä ja louhintatöitä on tehtävä. Apujäähdytinaseman tontti on jo rakennettua. Rakentaminen tukeutuu nykyisiin palveluihin ja liikenneverkkoon. Rakentaminen sijoittuu vastaavalle etäisyydelle naapuritalosta, kuin nykyiset Kyrönniemenkujan kerrostalot. Naapuritalon lähimaisemaan tulee muutoksia, mutta järvinäkymät eivät peity. Katujen kustannukset ovat noin ja kunnallistekniikan kustannukset ovat Tonttien myymisellä on arvioitu saatavan noin , kun em. kustannukset on vähennetty Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 14 / 16

15 5.13 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaava toteuttaa seuraavasti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: - Asuinrakentaminen eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Ratkaisut ovat maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaiset. - Alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. - Suunnittelualueella ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön, sillä lajisto on tavanomaista. Hyödynnettävää pohjavettä ei ole. - Ympäristön häiriötekijöitä ei ole. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan yleisissä määräyksissä on annettu ohjeet rakentamisesta. Asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) on rakennusten pääasiallisena materiaalina käytettävä keltaista tiiltä ja valkoista betonia sekä yksityiskohtien värisävyjen tulee olla valkoinen. Rakennusten tyylin ja massoittelun on sovittava Kyrönniemenkujan muihin kerrostaloihin. Periaatekuva toimintojen sijoittumisesta 15 / 16

16 Periaatekuva toimintojen sijoittumisesta 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Savonlinnan kaupunki suorittaa tarvittavat tonttijakojen laatimiset ja rekisteröinnit sekä suunnittelee ja rakentaa kunnallistekniikan ja kadut. Tavoitteena on aloittaa toteuttaminen tarvittavilta osin heti, kun siihen on kaavalliset edellytykset. Tonttijako on tehty sitovana, liite4. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Päivi Behm asemakaava-arkkitehti 16 / 16