SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS KIURUNKATU, VOROKKIKUJA 9. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.1 Tunnistetiedot

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS KIURUNKATU, VOROKKIKUJA 9. KAUPUNGINOSA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM luonnos ehdotus VIREILLETULO PVM TEKNINEN LTK. PVM NÄHTÄVÄNÄ OLO luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM KAAVAN VAHVISTUSNRO JA LAINVOIMAISUUS PVM. LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: Asemakaavateknikko Tuula Mähönen OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) SAVONLINNA PUH ATK SELOSTUS: TELEFAX

2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaavan muutosalue sijaitsee itäpuolella kaupunkia Kaartilantien - Kiurunkadun varrella ja Pääskylahden rannalla rakennetulla pientelakka-alueella noin 4 km kaupungin keskustasta itään. Kaavan työnimi on Kiurunkatu, Vorokkikuja, Pääskylahti. Asemakaavalla tutkitaan yritystoimintojen maankäytön tehostamista Kiurunkadun ympäristössä ja Vorokkikujan venetelakka-alueella. Alueen yrittäjillä on ollut kiinnostusta laajentaa toimintaansa. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on istutettavaa puistoaluetta (PI) ja yhdistettyjen pienteollisuus- tai liikerakennusten korttelialuetta (TPL). Kaava on tullut vireille, kun kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutos LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaava Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA Maanomistus

3 3.2 Rakennettu ympäristö Luonnon ympäristö Luonnonsuojelu Maa- ja kallioperä Pinta- ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Elinympäristö Yhdyskuntatekninen huolto ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen rakenne Korttelialueet Muut alueet Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutus viihtyvyyteen Vaikutukset talouteen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 Liite 4: luontoselvitys 3

4 TIIVISTELMÄ 1.6 Nykytilanne Kaartilantien varrella sijaitsee puistoalueeksi kaavoitettu alue, jossa on vanhoille pelloille istutettua koivikkoa. Alueen viereen on kaavoitettu pienteollisuustontteja, jotka on rakennettu yritystoiminnan käyttöön. Kiurunkadun pohjoisin osa on pääosin pelloille istutettua koivua. Kaartilantien takana ylempänä näkyvät Leivonkadun pientalot. Vorokkikujan varrella sijaitsee yksityisten omistama veneiden ja laivojen telakointialue. Tonteilla harjoitetaan telakoinnin ohella myös veneiden huolto- ja korjaustoimintaa. Veneiden hiekkapuhallus suoritetaan alueella olevassa hallissa. Yrittäjät ovat halukkaita laajentamaan toimintaansa. Vorokkikujan venetelakka-alueen liittymä. 4

5 1.7 Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelupalveluissa. 1.8 Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Kaavamuutoksella tutkitaan yritystoiminnan tehostamista valmiin kunnallistekniikan piirissä. Mm. veneiden telakointitoiminnoilla on laajentamistarve Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella muodostuu 9. kaupunginosan kortteli 68, osa korttelia 35 sekä siihen liittyvä puistoalue. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntahallituksen hyväksymä Maakuntavaltuuston hyväksymä Ympäristöministeriön vahvistama Maakuntakaavassa alue kuuluu taajama-alueeseen (A). Merkintä sisältää mm. asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työpaikkojen ym. taajamatoimintojen alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Ote maakuntakaavasta 5

6 2.1.2 Yleiskaava Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Keskustaajaman yleiskaavassa nyt kaavoitettava alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Alue varataan pääasiassa sellaiselle teollisuudelle ja vastaaville työpaikkatoiminnoille, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä ja voivat siten sijoittua välittömästi asumisen ja keskustatoimintojen yhteyteen. Alue varataan päivittäiseen yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön, kuten keskustan yleisille puistoille, lähileikkialueille, pienille pallokentille ja leikkipuistoille (VL). Alueella voidaan sallia myös alueen toiminnalle välttämättömät liikennealueet, pysäköintialueet sekä virkistystoimintaa välittömästi palvelevat pienimuotoiset matalat rakennukset ja rakennelmat. Yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Keskustaajaman yleiskaava Yleiskaavallinen tarkastelu Suunnittelualue on voimassa olevassa keskustaajaman yleiskaavassa 2000 teollisuus- ja varastoaluetta ja lähivirkistysaluetta. Tässä tarkastellaan maankäyttö- ja rakennuslaissa esitetyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja arvioidaan niiden toteutuminen Keskustaajaman yleiskaavassa 2000 suunnittelualueelle sijoittuvien toimitilarakennusten ja teollisuusrakennusten korttelialueiden osalta (MRL 39.,2. momentti). MRL 39.2 kohta 4 Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. - Alue on hyvin liikenteellisesti saavutettavissa. Joukkoliikenneyhteys on olemassa. Alue liitetään olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkkoon. (Keskustaajaman yleiskaava 2000, kohta 3.6 Liikenne, kohta 3.7 Yhdyskuntatekninen huolto) MRL 39.2 kohta 6 Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 6

7 Erityyppisiä teollisuusalueita varataan riittävästi eri puolille kaupunkia ottaen huomioon alueiden sijainti kaupunkirakenteessa. - Kaavamääräyksillä ohjataan raskaampi teollisuus varsinaisille teollisuusalueille kauemmaksi asutuksesta. Kevyempi ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollisuus voidaan sen sijaan tuoda lähemmäksi asuntoalueita. (Keskustaajaman yleiskaava 2000, kohta 3.5 Teollisuus ja Yritystoiminta) MRL 39.2 kohta 9 Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys - Asemakaava ei vähennä yleiskaavan virkistysalueiden määrää ja ympäristössä voidaan osoittaa ulkoilualueita kohtuullisella etäisyydellä asuntoalueista. (Keskustaajaman yleiskaava 2000, kohta 3.8 Virkistys) Johtopäätökset: Asemakaavassa voidaan toteuttaa Keskustaajaman yleiskaavan 2000 tavoitteita, ja maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asetetut sisältövaatimukset voidaan ottaa huomioon Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on vahvistettu , Kiurunkadun pohjoispuolen alue on yhdistettyjen pienteollisuus- ja liikerakennusten korttelialuetta (TPL) ja istutettavaa puistoaluetta (PI) vahvistetussa asemakaavassa Vorokkikujan alue on yhdistettyjen pienteollisuus- tai liikerakennusten korttelialuetta (TPL) ja vahvistetussa asemakaavassa puistoaluetta (VP) sekä vahvistetussa asemakaavassa puisto- (VP) ja katualuetta. Kiurunkatu-Kaartilantie Vorokkikuja Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Alueelta on tehty luontoselvitys Kotkansiiven toimesta kesällä (Liite 4) 7

8 2.1.5 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Tonttien , sitova tonttijako on hyväksytty Tontit on rekisteröity ja Tontin sitova tonttijako on hyväksytty Tontti on rekisteröity Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 3 SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maanomistus Kiurunkadun tontti ja Vorokkikujan varren tontit ja ovat yksityisten omistamia. Muut alueet ovat kaupungin omistuksessa. 3.2 Rakennettu ympäristö 3.3 Luonnonympäristö Kaartilantien ja Kiurunkadun välinen alue on toimitila-, teollisuus- ja varastointialuetta. Kaartilantien koillispuolella sijaitsee vuosikymmeniä sitten rakennettu pientaloalue. Pääskyniementien eteläpuolella on pien- ja kerrostaloalue Pihlajaveden tuntumassa. Kaavamuutosalueen pohjoisosa on ihmistoiminnan muokkaamaa vanhoille pelloille istutettua koivikkoa. Kaavoitettavien alueiden välissä Pääskylahden rannassa on kaupungin venevalkama-alue. Alue on muutoin virkistysaluetta. 8

9 Luontoselvityksen kohteet a, b ja c Luonnonsuojelu Maa- ja kallioperä Lähes koko alue on voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamaa. Alueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia. Alueella ei ole liito-oravalle (Dir IV, VU) sopivaa elinympäristöä, eikä rannoilla ole havaittu IV-liitteen sudenkorentolajeja. Pääskylahden telakka-alueen koillispuolelta rajattiin yksi arvokkaaksi elinympäristöksi luokiteltava kohde, lehtolaikku. Tämä jää rakentamisen ulkopuolelle. Katso liitteenä 4 oleva luontoselvitys v (Luontoselvitys Kotkansiipi). Alue on topografialtaan vaihtelevaa moreeni-kallioaluetta. Korkeustasot vaihtelevat m korttelissa 35 Kaartilantien varrella. Vorokkikujan ympäristössä maaston korkeustasot vaihtelevat m Pinta- ja pohjavesi Savonlinnan kaupunki sijaitsee Vuoksen vesistöalueella. Kaavaalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lähteelä, II-luokka) sijaitsee Lähteelässä noin 5 km Nätkiltä itään Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole häiriötekijöitä. 3.4 Elinympäristö Kaavamuutosalue sijaitsee rakennetun asuin- ja pienteollisuusalueen läheisyydessä. Alueella on hyvät liikenneyhteydet, kaupalliset palvelut sekä virkistysalueet. 9

10 3.5 Yhdyskuntatekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on pääosin valmiiksi rakennettu Kaartilantien ja Kiurunkadun varteen. Runkoviemäriverkosto kulkee istutetun koivikon läpi Kiurunkadun pohjoispuolella. Telakkatiellä ja Pääskyniementiellä on myös valmis kunnallistekniikka. Vesijohto, Viemäri, Sadevesi 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Asemakaavan muutoksen rakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 9. kaupunginosan kortteli 68 ja osa korttelia 35 sekä siihen liittyvä puistoalue. Kaartilantien varteen on kaavoitettu toimitilarakennusten korttelialue (KTY-1). Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia yhteen kerrokseen. Korttelialue on noin 50 m etäisyydellä lähimmistä asuinrakennuksista ja sijaitsee n. 5-8 m alempana Leivonkadun pientaloista. Korttelialueella on huomioitu 10 m leveä puilla istutettava suoja-alue asutukseen päin Kaartilantien varrella. Aluevarauksessa on lisäksi huomioitu olemassa oleva rasite viemäriverkostolle ja sähkökaapelille. Korttelin pohjoisosaan on varattu puistoalue (VP) hulevesien käytävää varten. Kiurunkadun varren teollisuustonttia (TT) on laajennettu noin 6164 m². Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Tontin pohjoisosaan on kaavaan merkitty rasite sadevesiviemäriä varten. Pääskylahden rannan telakka-aluetta (TT) on laajennettu noin

11 m 2. Toiminta ei saa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä. Kortteli rajoittuu Telakkatiehen, josta on liittymä tonteille. Vorokkikuja liitetään kortteliin 68. Korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Tontin osat, joita ei käytetä rakentamiseen on pidettävä huolitellussa kunnossa. Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap/150 m 2 tuotanto- ja laitoskerrosalaa, kuitenkin vähintään 1/autopaikka/2 työntekijää. 4.2 Korttelialueet Toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-1) on m 2. Rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,30 on 3051 k-m 2. Kerrosluku on I. Teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT) on m 2. Rakennusoikeutta tehokkuudella e=0,30 on 3156 k-m². Kerrosluku on I. Teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT) on m 2. Rakennusoikeutta tehokkuudella 0,50 on 5786 m Muut alueet Puistoaluetta (VP) on 648 m Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 4.4 Vaikutukset liikenteeseen Rakentaminen aiheuttaa maansiirtoja. Puustoa pyritään säilyttämään. Ei ole huomattavaa vaikutusta. 4.5 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Tontit liitetään kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, joka on rakennettu alueelle. Hulevedet ohjataan katurakenteita pitkin sadevesiviemäriverkostoon tai imeytetään maaperään. Kiurunkadulta on suunnitelma rakentaa uusi sadevesiviemäriverkosto jo rakennettujen teollisuustonttien pohjoispuolelle. Nämä hulevedet johdetaan verkostoa pitkin Saimaaseen. Kaartilantien ja Kiurunkadun risteyksen läheisyydessä kulkevat 20 kv:n ja 0,4 kv sähkökaapelit. Jos kaavamuutoksen myötä muodostettavalle tontille järjestetään kulkuyhteys Kiurunkadun kautta, tulee kaapelit ottaa huomioon liittymän rakentamisessa. 4.6 Vaikutus viihtyvyyteen 4.7 Vaikutukset talouteen Ympäröivä luonto järvinäkymineen, puistometsäalue sekä hyvät liikenneyhteydet luovat edellytykset hyvälle asumiselle. Tonttien myynnistä tai vuokrauksesta saadut tulot helpottavat kaupungin taloutta. 11

12 4.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamuutos toteuttaa valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet kaupunkirakenteen eheyttämisestä ja valmiiden kaupunginosien täydennysrakentamisesta ja infrastruktuurin hyödyntämisestä. 4.9 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi liitteenä olevasta asemakaavakartasta. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Asemakaavasta on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2. Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot pyydettiin seuraavilta: rakennus- ja ympäristölautakunta, Savonlinnan Vesi, kunnallistekniset palvelut, Järvi- Suomen Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oy ja BLC Oy. Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot asemakaavaehdotuksesta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus 6.2 Toteutuksen seuranta Savonlinnan kaupunki suorittaa tarvittavat mittaukset ja rekisteröinnit. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Tuula Mähönen asemakaavateknikko 12