SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS HUOVITIEN RANTA-ALUE, 15. KAUPUNGINOSA, KOHDE PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. 1.

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS HUOVITIEN RANTA-ALUE, 15. KAUPUNGINOSA, KOHDE PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM. VIREILLETULO PVM. TEKNINEN LTK. PVM. NÄHTÄVÄNÄ OLO , luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM. KAUPUNGINVALTUUSTO PVM. KAAVAN VAHVISTUSNRO LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: SASKARI MEINILÄ KAAVOITUSARKKITEHTI OLAVINKATU 27 (C 3. KRS) SAVONLINNA PUH: PUH: ATK SELOSTUS: TELEFAX

2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Kaavan vireille tulo Kaava-alue sijaitsee Savonlinnan 15. kaupunginosassa, Kellarpellon Pitkäniemen alueella, noin 6 km luoteeseen kaupungin keskustasta. Kaavan työnimi on Huovitien ranta-alue. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Alue on myös vuoden 2012 kaavoituskatsauksessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan vireille tulo Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutos LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Keskustaajaman länsiosien osayleiskaava Asemakaava Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta

3 3.2.5 Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Rakennettu ympäristö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Luonnonympäristö Kasvillisuus Luonnonsuojelu Pinta ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Pilaantunut maa Elinympäristö Palvelut Väestön rakenne Virkistys ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen rakenne Aluevaraukset Korttelialueet Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Ympäristön häiriötekijät Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset elinympäristöön Palvelut Väestörakenne Viihtyisyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rakentamisen laadun ohjaaminen Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet

4 6.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Liite 3: ote ydinkeskustan osayleiskaavasta Liite 4: ote: yhdyskuntatekninen huolto Liite 5: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6: kaavaehdotuksesta pyydetyt lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet (asemakaavaehdotus) Liite 7: voimassa oleva asemakaava määräyksineen 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne Alue koskee osaa korttelista 118 sekä korttelin ja rannan välistä puistoaluetta. Korttelissa on tällä hetkellä kuusi omakotitonttia, jotka ovat yksityisten omistuksessa. Puistoalue on kaupungin. Nykytilanne 2.2 Suunnittelu Savonlinnan kaupungin ja kuuden tontin omistajan kesken allekirjoitetussa aiesopimuksessa mainittu sopimusalue käsittää 15. kaupunginosan korttelin 118 tontit 2-7 ja rannan välisen puistoalueen, 1247 m 2. Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelussa/ asemakaavoitus. Valmistelusta on vastannut kaavoitusarkkitehti Sakari Meinilä. 5

6 2.2.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaavan muutos, joka mahdollistaa sopimusalueen liittämisen sopimuksessa mukana olevien asukkaiden tontteihin maisema- ja luontoarvoja kunnioittavalla tavalla Asemakaavan muutos Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu 15. kaupunginosan osa korttelista 118. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 0,6797 ha. Alueen kokonaiskerrosala on 1388 ka-m². 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka Ympäristöministeriö on vahvistanut Alue kuuluu taajama-alueeseen (A). Merkintä sisältää mm. asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työpaikka- ym. taajamatoimintojen alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Liite 2: ote Etelä-Savon maakuntakaavasta 6

7 Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Keskustaajaman länsiosien osayleiskaava Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavassa alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). 7

8 Ote keskustaajaman länsiosien osayleiskaavasta. Liite 3: ote keskustaajaman länsiosien osayleiskaavasta 8

9 Ote ajantasa-asemakaavasta Asemakaava Alueella on voimassa seuraava asemakaava: Ak 551, joka on vahvistettu Siinä alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO), ja puistoaluetta (VP). Liite 7: voimassa oleva asemakaava määräyksineen 9

10 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaupunginhallitus päätti käynnistää alueella asemakaavan muutoksen. Alueelta on tehty kasvillisuuskartoitus ja rantaviivan tarkistus syksyn 2011 aikana Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Alueen tonttien tonttijaot on hyväksytty ja ne on viety tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Korttelialueella on 6 omakotitonttia, jotka ovat yksityisten omistuksessa sekä puistokaistale rannassa, jonka omistaa kaupunki. 4.2 Rakennettu ympäristö Alue kuuluu rakennettuun omakotialueeseen. Vesi- ja viemäriverkosto on rakennettu alueelle. 10

11 4.3 Liikenne Ajoneuvoliikenne ohjautuu Juolukkatien ja Pitkänimentien kautta Everlahdentielle, mikä on kokoojakatu. Paikallisliikenteen bussi kulkee Everlahdentietä Aholahdentielle ja siitä Valtatielle nro 14. Huovitieltä erkanee kevyen liikenteen väylä. 4.4 Yhdyskuntatekninen huolto Huovitielle on rakennettu vesi ja viemäriverkosto. Liite 4: yhdyskuntatekninen huolto 4.5 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriympäristön suojelukohteita. 4.6 Luonnonympäristö Kasvillisuus Suunnittelualueella on tehty kasvillisuuskartoitus syksyllä Luonnonsuojelu Alueelta ei ole löytynyt uhanalaislajiston eikä EU:n luontodirektiivin eliölajien esiintymiä. Alueella ei ole enää mitään luonnontilaista. Lähin Natura 2000 alue on Hevonniemen Natura-alue Haapavedellä kaava-alueesta noin kilometri koilliseen. Natura-alue on tärkeä erityisesti Saimaannorpan elinalueena, noin 25 % koko kannasta Pinta ja pohjavesi Savonlinnan kaupunki sijaitsee Vuoksen vesistöalueella. Kaavaalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lähteelä, II-luokka) sijaitsee Lähteelässä noin 7 km kaupungin keskusta itään. Saimaan vedenpinnan pinnankorkeus alueella vaihtelee tasoilla NN Kaavan pohjakartan rantaviiva on tarkistettu marraskuun 2011 tilanteen mukaiseksi. 11

12 4.7 Ympäristön häiriötekijät Pilaantunut maa 4.8 Elinympäristö Alueella ei ole pilaantuneita maita Palvelut Lähimmät palvelut ovat noin puolen kilometrin päässä alueelta, kaupalliset ja muut, kuten peruskoulun ala-aste, päiväkoti ja liikunnalliset palvelut mm. liikuntahalli Väestön rakenne Kaava-alueella on tällä hetkellä noin 20 asukasta. Tilastokeskuksen mukaan koko Kellarpellon alueella oli asukkaita v , ennusteen mukaan v.2020 asukkaita on Virkistys Puolen kilometrin päässä on Pitkäniemen kuntorata sekä Kellarpellon liikunta-alue, jossa on tennis- ja squash-halli, urheilukenttä sekä talviliikuntaan jäädytetty yhden kilometrin mittainen luistelurata. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne Asemakaavan muutos on keskustaajaman länsiosien osayleiskaavan mukainen. 5.2 Aluevaraukset Korttelialueet Erillispientalojen korttelialuetta (AO) on 6797 m². Rakennusoikeus on 1388 ka-m² ja tehokkuusluku on 0,25 m².. 12

13 5.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan sallima täydennysrakentaminen (talous- ja saunarakennukset, laiturit) ei määränsä ja sijaintinsa vuoksi häiritse kaupunkikuvaa. 5.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Puustoa ja luontoa on pyrittävä säästämään rakentamisen aiheuttamilta vaurioilta mahdollisuuksien mukaan. Uudet rakennukset liitetään kaupungin vesi- ja viemäriverkostoihin, joten ne eivät saastuta järveä. Kaavalla vahvistuu alueen nykyinen tosiasiallinen käyttö, joten sillä ei ole vaikutusta luonnonympäristöön tai ekologiaan Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan muutos ei aiheuta ympäristöhäiriöitä alueella. 5.5 Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset haitat Ei tavanomaista suurempia rakentamisen aikaisia haittatekijöitä. Ei vaikutuksia liikenteeseen. 5.6 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Koko kaava alue kuuluu kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Hulevedet imeytyvät hyvin maaperään. 5.7 Vaikutukset elinympäristöön Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole palveluja, eikä niitä tule kaavamuutoksen myötä. Julkiset ja kaupalliset palvelut sekä virkistysaluepalvelut kesä- ja talviliikunnan osalta ovat lähialueilla ja hyvin saavutettavissa Väestörakenne Väestömäärä ei kasva alueella. 13

14 5.7.3 Viihtyisyys Asemakaavamuutoksen vaikutuksesta kaava-alueen kohdalla olevan rannan käyttö rajoittuu vain sen asukkaiden käyttöön, millä on rauhoittava vaikutus heidän kannaltaan. 5.8 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista on tullut voimaan Tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan Rakentamisen laadun ohjaaminen - Alue tukeutuu olemassa olevaan liikenneverkkoon. - Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. - Uusi rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta. Asemakaavamääräyksissä annetaan ohjeita alueen ympäristön säilyttämisestä ja rakentamisesta Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta. 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus on tehnyt aluetta koskevan kaavoituspäätöksen Huovitien ranta-alueen kaavoitus on ollut kaavoituskatsauksessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Kaavoituskatsaus on kunnan kerran vuodessa laatima katsaus vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavoista. Kaavoituskatsaus oli nähtävänä kunnallisella ilmoitustaululla, Itä- Savossa sekä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavasta on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä teknisen lautakunnan kokouksessa. Suunnitteluaineiston nähtävänä olosta kuulutettiin sanomalehti Itä- Savossa ja kaupungin ilmoitustaululla Aineisto oli nähtävänä kaavoitusyksikössä ja kaupungin kotisivuilla Il- 14

15 moitus kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin maanomistajille ja naapureille Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä. Asemakaavaehdotus oli nähtävänä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. LIITE 5 Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot pyydetään asemakaavaehdotuksesta v.2012 seuraavilta: kaupungin hallintokunnat: rakennusvalvonta muut viranomaiset: paloviranomainen, terveydensuojeluviranomainen Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot asemakaavaehdotuksesta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi tämän selostuksen liitteestä, teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisessa noudatetaan Savonlinnan kaupungin voimassa olevaa rakennusjärjestystä (kv ). Asemakaavassa esitetty tonttijako on sitova. Puiston kunnostaminen tonttiin kuuluvaksi alueeksi sekä talousrakennusten rakentaminen on mahdollista aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Sakari Meinilä kaavoitusarkkitehti 15