SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS VUOHIMÄEN LEIRINTÄALUEEN RANTA-ALUE, 16. KAUPUNGINOSA, KOHDE

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAN SELOSTUS VUOHIMÄEN LEIRINTÄALUEEN RANTA-ALUE, 16. KAUPUNGINOSA, KOHDE 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS/TONTTIJAKO: ALLEKIRJOITUS PVM VIREILLETULO PVM TEKNINEN LTK. PVM NÄHTÄVÄNÄ OLO KAUPUNGINHALLITUS PVM KAUPUNGINVALTUUSTO PVM KAAVAN VAHVISTUSNRO JA LAINVOIMAISUUS PVM. LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: Asemakaavateknikko Tuula Mähönen OLAVINKATU 27 (C 3.KERR.) SAVONLINNA PUH ATK SELOSTUS: TELEFAX

2 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Kaavan vireille tulo 1.5 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pihlajaniemellä Pullinlahden rannalla noin 7 km Savonlinnan keskustasta länteen. Kaavan työnimi on Vuohimäen leirintäalueen ranta-alue. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan vireille tulo Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Nykytilanne Suunnittelu Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Asemakaavan muutos LÄHTÖKOHDAT Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Tonttijako- ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot SELVITYS ALUEESTA Maanomistus Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö

3 4.4 Luonnonympäristö Kasvillisuus Luonnonsuojelu Maa ja kallioperä, pinta- ja pohjavesi Ympäristön häiriötekijät Elinympäristö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksen rakenne Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset elinympäristöön Viihtyisyys Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Käsittelyvaiheet ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: seurantalomake Liite 2: osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3: ote ajantasa-asemakaavasta 1:1500 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Nykytilanne 2.2 Suunnittelu Leirintäalueen edustalla on pieni kaupungin omistama saari, johon on pengerretty yhteys. Voimassa olevassa asemakaavassa ko alue on matkailupalvelujen korttelialuetta (RM-1), jossa rakennusoikeutta on noin 366 ka-m². Asemakaavan muutos on laadittu kaupunkisuunnittelupalveluissa Muutoksen sisältö Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Asemakaavaa on muutettava siten, että saaressa ja kapealla penkereellä oleva rakennusoikeus poistuu. Penger sijaitsee vesialueella Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksella muodostuu 16. kaupunginosan osa puisto- ja vesialueesta 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaavatilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Maakuntahallituksen hyväksymä Maakuntavaltuuston hyväksymä Ympäristöministeriön vahvistama Maakuntakaavassa Vuohimäenalue kuuluu taajama-alueeseen (A). Merkintä sisältää mm. asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työpaikka- ym. taajamatoimintojen alueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. 4

5 3.1.2 Yleiskaava Keskustaajaman länsiosien osayleiskaavan muutoksessa nyt kaavoitettava alue on merkitty matkailupalvelujen alueeksi (RM) ja vesialueeksi (W) Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa alue on matkailua palvelevien alueiden korttelialuetta (RM-1) ja vesialuetta (W). Rakennusoikeus alueella on noin 366 ka-m². Ote ajantasa-asemakaavasta Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Savonlinnan kaupunki tilasi kesällä 2010 luontoselvityksen Kotkansiiveltä Vuohimäen leirintäalueen ympäristöstä. Maastotyöt tehtiin 1,2 ja Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tonttijako- ja rekisteri Alue ei ole rekisterissä. 5

6 3.1.7 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Kartoitus ja pohjakartta täyttävät kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. 4 SELVITYS ALUEESTA 4.1 Maanomistus Savonlinnan kaupunki omistaa leirintäalueen edessä olevan pienen saaren, rekisterinumero Vesialueen omistaa Pihlajaniemen osakaskunta. 4.2 Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee Vuohimäen leirintäalueen tuntumassa Pullinlahden rannalla. Alueen koillisosassa on uudehko pientaloalue. 4.3 Rakennettu kulttuuriympäristö Vuohimäen tila muodostettiin aikoinaan useasta tilasta. Vuohimäen kartanon rakennutti Säämingin seurakunnan kappalaisen Isak Walleniuksen leski Augusta Wallenius. Päärakennus valmistui 1886.Tämän suunnitteli Albert Petrelius vuonna Augusta oli kirjailija Joel Lehtosen kasvattiäiti ja Vuohimäki Lehtosen lapsuudenkoti vuosina Tila on ollut lisäksi Tattari ja Sevon suvuilla sekä Ahlström Oy:llä. Itä-Suomen käsityökoulu toimi siellä vuonna Savonlinnan kaupunki osti tilan vuonna 1923 ja perusti sinne vanhainkodin. Vuonna 1987 leirintäalue siirtyi Kyrönniemeltä Vuohimäelle. Vanha kaksikerroksinen hirsirakenteinen päärakennus toimii leirintäalueen majoitustilana ja ravintolana. Muonamiehen rakennus tehtiin syrjemmällä sijainneesta puretusta asuinrakennuksesta 1980 luvulla. Pihan aittarakennus muutettiin henkilökunnan tilaksi leirintäalueen vastaanottorakennelma, paikoitusalueet, lomamökit ja huoltorakennukset valmistuivat 1980 luvulla. Viereisen ratsastuskoulun käytössä on kivinen asuinrakennus, jonka on suunnitellut K.G. Arvola vuonna Vuohimäen kartanolla on rakennustaiteellista, historiallista ja henkilöhistoriallista arvoa. Muinaisjäännökset Alueella ei ole muinaisjäännöksiä. 6

7 4.4 Luonnonympäristö Kasvillisuus Pienessä saaressa kasvaa mäntyä, leppää ja muutama haapa. Pengerväylää reunustaa koivurangat. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä Vuohimäen leirintäalueen maastossa on tehty luontoselvitys kesällä Luonnonsuojelu Kaavamuutosalueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 suojelualueverkoston tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelukohteita eikä tiedossa olevia EY:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lisääntymis- ja levähdyspaikkoja Alueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista lintulajeista Maa ja kallioperä, pinta- ja pohjavesi Peruskallio on Saimaan rannoille tyypillisesti lähellä maanpintaa ja näkyvissä etenkin rannoilla ja metsäisten mäkien lakiosissa. Maaperäkartan mukaan suunnittelualue on pääosin moreenimuodostumaa. Savonlinnan kaupunki sijaitse Vuoksen vesistöalueella. Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Lähteelä, II-luokka) sijaitsee Lähteelässä noin 11 km Pihlajaniemeltä itään Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole häiriötekijöitä. 4.5 Elinympäristö Alueen ympäristössä on laajat ulkoilu- ja virkistysalueet. Alue rajoittuu leirintäalueeseen. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 5.1 Asemakaavan muutoksen rakenne Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,31 ha. Puistoaluetta (VP) on 0,055 ha. Vesialuetta (W) on noin 1,25 ha. 5.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. 7

8 5.3 Vaikutukset liikenteeseen Veneilyyn on varattu asemakaavassa laituripaikkoja. Suurempien matkaveneiden pääsy alueelle edellyttää Poukkusillan korottamista. 5.4 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Ei vaikutusta. 5.5 Vaikutukset elinympäristöön Viihtyisyys Alue säilyy luonnontilaisena. 5.6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista on tullut voimaan Tavoitteita on tarkistettu ja tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan Valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista suunnittelualueella korostuu VAT- Vuoksi. VAT- Vuoksi selvitys esittää valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden yhden erityisalueen, Vuoksen vesistöalueen, erityispiirteet ja niiden huomioon ottamisen periaatteet alueiden käytön suunnittelussa ja viranomaistoiminnassa. Pääpaino on erityispiirteiden tunnistamisessa. - Rantamaisema säilyy edelleen - Ulkoilureittien pysyvä sijainti on turvattu alueella. 5.7 Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Kaavamerkinnät käyvät ilmi liitteenä olevasta asemakaavakartasta, liite 3. 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 6.1 Käsittelyvaiheet Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Asemakaavasta on laadittava maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnitteluaineiston nähtävillä olosta kuulutettiin sanomalehti Itä- Savossa Aineisto oli nähtävillä kaavoitusyksikössä, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Alueelta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Liite 2. Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia 8

9 ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnonantajien ja muiden osallisten mielipiteet ja kannanotot asemakaavaehdotuksesta sekä kaavoittajan vastineet käyvät ilmi teknisen lautakunnan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjaotteista. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteuttaminen ja ajoitus 7.2 Toteutuksen seuranta Savonlinnan kaupunki suorittaa tarvittavat mittaukset ja rekisteröinnit. Kaavan toteuttamista seurataan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Savonlinnassa Tuula Mähönen asemakaavateknikko 9