Haapaveden kaupunginhallitus , 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto , 67

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Haapaveden kaupunginhallitus , 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto , 67

2 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS YLEISOSA KAUPUNGIN STRATEGIA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA ALIJÄÄMÄTARKASTELU LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TASEYKSIKKÖ KAUPUNKIKONSERNIN TAVOITTEET Liite: Henkilöstösuunnitelma

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2013 aikana talous on heikentynyt edellisestä vuodesta valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat asteittain vuosina siten, että vuonna 2015 uusien leikkausten yhteisvaikutus on noin Tämä vastaa noin yhtä tuloveroprosenttia. Heikkenevä talouskehitys on edellyttänyt ja tulee tulevaisuudessa edellyttämään menokuria. Vuoden 2013 aikana on valmistunut ja kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin talouden sopeuttamisohjelma, joka kattaa vuodet Joitakin toimenpiteitä on jo toteutunut vuonna Talouden sopeuttamisohjelmassa on toimenpiteitä, jotka toteuttamalla saavutetaan n. 2,5 milj. säästöt vuositasolla vuoteen 2015 mennessä. Talouden sopeuttamisohjelma ei sisällä henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia tai lomauttamisia. Haapavesi on investoinut vauhdilla viime vuosina. Tammikuussa 2014 valmistuu uusi päiväkoti ja uuden jäähallin rakentaminen on suunnitelmissa vuodelle Kunnallisteknisiin valmiuksiin on panostettu ja panostetaan mm. Erkkisenniemen kaava-alueen ja Jouhtenemäen yrityspuiston infran rakentamisella. Kaupungin vuosikate ei riitä näiden investointien tekemiseen, joten joudumme ottamaan uutta velkaa. On kuitenkin erityisen tärkeää, että kaupunkia kehitetään entistä viihtyisämmäksi asuinpaikaksi ja yrittämisen ympäristöksi, jotta pystymme kääntämään paikkakunnan väestökehityksen positiiviseksi. Vuoden 2014 lopussa velkamäärä/asukas lähestyy 3000 rajaa, mikä ylittää maan keskiarvon, mutta alueellisesti luku on edelleen vertailukelpoinen. Vuonna 2014 eletään jännittäviä hetkiä kunta- ja sote-uudistuksen näkökulmasta. Haapaveden kaupunginvaltuusto päättänee lähteä tekemään yhdistymisselvityksen Oulaisten ja Ylivieskan kaupunkien sekä Alavieskan kunnan kanssa. Haapaveden kaupunginvaltuusto on uudessa strategiassaan päättänyt, että kaupunki säilyy itsenäisenä, mutta lainsäädäntöä noudatetaan. Heinäkuussa 2013 voimaan tullut laki vaatii tekemään yhdistymisselvityksen. Yhdistymisselvityksellä pyritään vastaamaan tulevan sote-lain vaatimuksiin riittävästä asukaspohjasta sote-palveluita järjestettäessä. Edelleen Haapavedellä nähtäisiin hyvänä vaihtoehtona laajempi itsenäisten kuntien muodostama sote-alue Oulun eteläisessä vaikkapa kuntayhtymämallilla, mikäli tuleva lainsäädäntö sen vain mahdollistaisi. Todennäköisesti vuoden 2014 aikana pääsemme tekemään päätöksiä, toteutuuko kuntaliitos näemme, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään alueellamme tulevaisuudessa. ja Maria Sorvisto vs. kaupunginjohtaja 3

4 1 YLEISOSA Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden kasvu on ollut kolmen prosentin luokkaa, mutta euroalueella talouden ongelmat jatkuvat edelleen. Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistuu kuluvana vuonna 0,5 %. Syyskuussa VM ennakoi BKT:n nousevan ensi vuonna 1,2 %, kun puolestaan Suomen Pankki arvioi nousun jäävän 0,9 prosenttiin. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat sekä vaikea suhdannetilanne. Kokonaistuotannon kasvu ja työllisyystilanne ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä myös kuntatalouden näkökulmasta. Valtiovarainministeriö ennustaa kokonaistuotannon lisääntyvän ensi vuonna runsaalla prosenttiyksiköllä ja vuonna 2015 kasvu olisi kaksi prosenttia. Työttömyyden arvioidaan pysyvän tänä ja ensi vuonna samalla noin kahdeksan prosentin tasolla. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta nousi elokuussa 2013 vuoden takaisesta 9,5 %:sta 11,1 %:iin. Tulevina vuosina työttömyysaste vähenee vain hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. Inflaationäkymät säilyvät vaimeina lähivuosien ajan ja inflaatio hidastuu vuoden 2013 lopulla noin 1,3 prosenttiin. Ensi vuonna VM ennakoi inflaatioprosentiksi 2,1 ja Suomen Pankin arvio on 1,8. Vuonna 2015 inflaation ennustetaan olevan hieman yli puolitoista prosenttia. Euroalueen lyhyet korot ovat pysyneet alhaisina kuluvana vuonna. Kolmen kuukauden euribor on lokakuussa v noin 0,23 prosenttia ja kuuden kuukauden euribor noin 0,34 prosenttia. Vuonna 2013 korkotason odotetaan pysyvän edelleen matalana, mutta vuonna 2014 korot saattavat hieman nousta. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on ennätyksellisen alhaalla: 0,5 prosentissa. Kuluttajien luottamus talouteen parani hieman syyskuussa elokuuhun verrattuna. Luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten, mutta selvästi alhaisempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajat olivat syyskuussa pessimistisiä Suomen talouden tulevaisuuden ja etenkin työttömyyskehityksen suhteen. Kuluttajien näkemykset omasta taloudesta olivat edelleen varovaiset. Sen sijaan kotitalouden säästämismahdollisuudet koettiin melko hyviksi. Palkansaajien nimellisansiot olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 heinäsyyskuussa 2,3 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden heinä-syyskuussa. Kunnissa nimellisansiot kohosivat huhti-kesäkuussa edelliseen vuoteen verrattuna 2,4 prosenttia. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Valtion velka on ensi vuoden lopussa sata miljardia euroa eli 49 % bruttokansantuotteesta. Viime vuonna kuntatalouden tulos oli 360 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuosikate oli noin 1,8 miljardia euroa, missä on pudotusta edellistä vuodesta lähes 800 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi poistoista vain noin 70 prosenttia. Tänäkin vuonna tilikauden tulos jäänee alijäämäiseksi noin 300 miljoonaa euroa. Tilanne siis hieman paranee viime vuoteen verrattuna, mutta kuntatalouden peruslinja säilyy kireänä. Sekä tänä että ensi vuonna ja myös suunnitteluvuosina on meneillään jopa historiallisen paljon suuria, suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä ja muutoksia. Valtion budjetissa ja taloussuunnitelmassa kunnille asetettiin yhteensä neljän miljardin säästövelvoite. Tästä valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuoteen 2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin 4

5 kunnat hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia euroa. Kuntien valtionavut ovat ensi vuonna yhteensä noin 10,6 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat noin 9,6 mrd. euroa. Valtionavut kasvavat puolitoista prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Kuntatalouteen kohdistuu 362 miljoonan euron valtionosuussäästö, jonka lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia. Se vähentää kuntatalouden valtionosuuksia 36 miljoonalla eurolla. Toisaalta kuntien saamia tuloja korottaa jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. e) sekä kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. e). Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 29,57. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 70,43 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen jälkeisen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu vuonna Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet puolestaan hillitsevät valtionosuuksien kasvua. Julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet sekä kunta- ja sote-uudistukset vaikuttavat merkittävästi kuntien taloudelliseen ja toiminnalliseen tulevaisuuteen. 5

6 Kuntatalous/menot vuosina Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 miljoonaa euroa vuonna 2012 edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Vuoden 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu nopeutui hieman edellisvuodesta ja oli 5,5 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 4,1 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti, 6,8 %. Vuonna 2013 toimintamenojen kasvu hidastunee jonkin verran muun muassa heikentyvän tulorahoituksen kasvun vuoksi. Hidastuva suuntaus kääntynee kuitenkin hienoiseen nousuun vuonna Kustannusten hallintaan on siten syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuntien toimintamenojen arvioidaan ensi vuonna kasvavan 3,4 %, kuten ao. taulukosta ilmenee. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. e Toimintamenot, yht. 37,63 38,86 40,19 41,55 42,94 44,38 palkat 16,29 16,58 16,93 17,29 17,72 18,16 muut henkilöstömenot 4,85 4,97 5,13 5,16 5,26 5,35 ostot 13,58 14,29 15,04 15,83 16,67 17,55 muut toimintamenot 2,91 3,02 3,09 3,27 3,29 3,32 Korkomenot 0,33 0,37 0,51 0,71 0,89 1,06 Investoinnit 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Yhteensä 42,56 43,83 45,31 46,86 48,43 50,04 Muutos-% Toimintamenot, yht. 5,5 3,3 3,4 3,4 3,3 3,4 palkat 4,1 1,8 2,1 2,1 2,5 2,5 ostot 6,8 5,3 5,3 5,3 5,3 5,3 Menot yhteensä 5,5 3,0 3,4 3,4 3,3 3,3 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Kunta-alan nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka, ja kunta-alan uusi sopimuskausi alkaa ja päättyy Ensimmäinen sopimuskorotus olisi ja kustannusvaikutukseltaan koko kunta-alalla lähes 0,7 prosenttia. Toinen sopimuskorotus olisi ja kustannusvaikutukseltaan 0,4 prosenttia. Sopimukseen sisältyy myös esitys työnantajan työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta. Helmikuussa 2014 päättyvän nykyisen sopimuskauden kustannusvaikutus on ollut liki 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2013 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille on esitetty oletusarvot maksujen määrälle kyseisinä vuosina. Yleinen piirre arvioidussa maksujen kehityksessä on ollut, että maksujen tasot eivät merkittävästi muuttuisi tarkasteluajanjaksona. Kehyskaudella trendi näyttäisi olevan lievästi aleneva, koska työnantajan eläkevakuutusmaksu (KuEL-maksu) alenee. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella keskimäärin noin 30 prosentissa. Päätökset ensi vuoden maksutasoista saadaan totuttuun tapaan kuitenkin vasta vuoden lopulla. 6

7 Kuntatalous/tulot vuosina Kuntien tuloista lähes puolet (45 %) muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 4 % vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2014 kuntien verotulot ovat noin 20,8 miljardia euroa. Veroperustemuutokset lisäävät ja vähentävät kunnallisveron tuottoa. Nämä muutokset on otettu huomioon vähentämällä valtionosuuksia. Vuonna 2012 kuntien verotilitykset kasvoivat noin 1,3 %. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin, 4 %. Yhteisöveron tilitykset laskivat yli 27 %, ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät yli 6 %. Tilityksiä kertyi vuonna 2012 yli 19,3 miljardia euroa. Kuntien verotulot vuosina mrd. e (painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty samoina) Verolaji Kunnallisvero 16,84 17,74 17,99 18,57 19,25 20,05 Yhteisövero 1,21 1,3 1,37 1,43 1,28 1,37 Kiinteistövero 1,27 1,33 1,45 1,47 1,5 1,53 Yhteensä 19,32 20,37 20,81 21,47 22,03 22,95 Muutos-% Kunnallisvero 4,0 5,3 1,4 3,2 3,7 4,2 Yhteisövero -27,3 7,2 5,8 4,2-10,5 6,5 Kiinteistövero 6,1 4,7 9 1,4 2 2 Yhteensä 1,3 5,4 2,2 3,2 2,6 4,2 Tulovero-%, keskim. 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisövero-% 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,17 34,16 28,04 28,04 Lähde: Vuosi 2012 Tilastokeskus. Vuosien arviot PPB Ensi vuonna kunnallisveroa tilitettäneen vain noin kaksi prosenttia tätä vuotta enemmän. Yhteisöjen tuloveroprosenttia alennetaan vuoden 2014 alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Kiinteistöverotuksessa kiinteistöjen arvostamistasoja korotetaan vuodelle 2014 niin, että kuntien verotulot kasvavat noin sata miljoonaa euroa. Verotuslinjaukset vuodelle 2014 Hallitus on tehnyt kevään 2013 kehysriihessä, syksyn budjettiriihessä ja jo aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta 2014 alkaen. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotulojen verotus Verovuoden 2014 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Suurin yksittäinen ansiotuloihin ja sitä kautta kuntien verotuloihin vaikuttava muutos liittyy hallituksen päättämään osinkotulojen verotusjärjestelmän 7

8 uudistamiseen. Nykyään osa muista kuin listatuista yhtiöistä saaduista osingoista verotetaan ansiotulona. Syksyn 2013 budjettiriihessä osinkoverotusuudistusta kuitenkin muokattiin niin, että aiempaa suurempi osuus osingoista verotetaan vuodesta 2014 alkaen ansiotuloina. Em. lisäksi vuonna 2014 toteutetaan muitakin veroperustemuutoksia. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Ensi vuonna ansiotulojen kasvuvauhti hidastunee jonkin verran kuluvan vuoden arvioidusta tasosta. Kunta-alan ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan ensi vuonna 2,1 %. Yhteisöjen tuloverojen veroperustemuutokset ja jako-osuus Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tulokehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Hallituksen päätösten mukaan yhteisöveron verokantaa alennetaan vuoden 2014 alusta lukien nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Lisäksi yhteisöveroon tulee vuosina 2014 ja 2015 muita pienempiä muutoksia, joilla on vaikutusta yhteisöveron tuottoon. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle 2014 tulisi muutosten jälkeen 35,17 % ja 34,16 % vuodelle Tämänhetkisen arvion mukaan yhteisöveroa tilitetään kunnille vuonna 2014 vajaat 1,4 miljardia euroa, jolloin suhteellinen lisäys on 3 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotus Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2012 lähes 1,3 miljardia euroa. Tänä vuonna kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän vähän yli 1,3 miljardia euroa. Ensi vuonna puolestaan tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Kehysriihessä päätettiin eräistä toimenpiteistä kiinteistöveron tuoton kasvattamiseksi. Toteutuessaan ne vaikuttavat lisäävästi vuoden 2014 kiinteistöveron tilityksiin. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan ensi vuonna yhdeksän prosenttia. Kiinteistöverotukseen vuodelle 2014 tulossa olevien veroperustemuutosten on arvioitu lisäävän kuntien verotuloja noin 100 miljoonaa euroa. Kiinteistöveromuutoksen suhteellinen vaikutus vaihtelee kunnittain riippuen kunnan rakennuskannan ikärakenteesta ja maapohjan arvostuksen tasosta. Haapaveden kaupungin kiinteistöverotulojen ennakoidaan kasvavan 9,3 %. Haapaveden kaupungin verotulojen arvioidaan kehittyvän seuraavasti: (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Muutos-% Kunnallisvero ,5 Yhteisövero ,2 Kiinteistövero ,3 Yhteensä ,9 Kuten taulukosta ilmenee, kaupungin verotuloiksi arvioidaan 21,2 milj. euroa ja kasvuksi 3,9 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. 8

9 Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, yleisestä valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja ne merkitään tuloslaskelmassa kunnan yleiseen rahoitukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteina ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Valtionosuuden perusteena ovat laskennalliset kustannukset, josta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa. Siihen lisätään kunnan palvelutuotannon kustannuksia lisääviä olosuhdetekijöitä. Niitä ovat saaristokorotus tai vaihtoehtoisesti syrjäisyyskorotus, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Yleisessä osassa on huomioitu veroperustemuutokset vuodesta 2010 lähtien. Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoululle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Kunnan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten indeksikorotus on 2,4 % vuonna Se lisää kunnan peruspalvelujen valtionosuutta 190 milj. euroa. OKM:n rahoituslain mukaiseen rahoitukseen (ylläpitäjien yksikköhintarahoitus) ei tehdä kustannustason muutoksesta johtuvaa korotusta vuonna Vuonna 2014 kuntien omarahoitusosuus on 3310,86 euroa per asukas eli 29,57 % ja OKM:n 359,08 e/asukas mikä on 41,89 %. Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 425,98 euroa. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja vuonna 2014 on 3 123,83 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Haapaveden kaupungin asukaskohtainen verotulo on tasausrajaa pienempi, joten kaupunki saa tasauslisää. Lopullisesti vuoden 2014 valtionosuuden tasauksesta päätetään joulukuussa Haapaveden valtionosuuksien ennakoidaan kehittyvän seuraavasti: (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Muutos-% Peruspalvelujen valt.os ,5 Opetus- ja kultt.toimen valt.os ,6 Verotulojen tasaus ,5 Yhteensä ,1 9

10 Haapaveden kaupungin valtionosuuden kokonaismääräksi arvioidaan noin 22,0 miljoonaa euroa v Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat ennakkolaskelman mukaan 21,4 miljoonaa euroa. Kuntien saamat valtionosuudet vahvistetaan vuoden päättyessä. Valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ovat vähentäneet myös Haapaveden kaupungin valtionosuuksia. Vuoteen 2014 kohdistuvan leikkauksen vaikutus on kaikissa kunnissa yhtä suuri eli -67 euroa/asukas. Sen vaikutus valtionosuusprosenttiin on 1,43 %-yksikköä. Vuosille 2014 ja 2015 kohdentuvien leikkausten merkitys Haapaveden kaupungille on yhteensä runsaat euroa. 10

11 Kehitys Haapavedellä Asukasmäärän kehittyminen Haapaveden asukasmäärä laski vuonna 2012, ja Tilastokeskuksen mukaan haapavetisiä oli tuolloin Asukkaita oli 101 vähemmän kuin edellisvuonna. Haapaveden asukasluvun kehitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Asukasluku on yksi olennaisimmista tekijöistä myös kaupungin taloudellisen kehityksen kannalta. Vuosi Syntyneet Kuolleet Erotus Tulomuutto Lähtömuutto Erotus Väkiluku Erotus Vuoden 2013 elokuussa Haapaveden kaupungin ennakoitu asukasluku on 7281 (Tilastokeskus). Alla olevasta taulukosta selviävät väkiluvun muutokset kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Haapavesi, v Syntyneet Kuolleet Erotus Tulomuutto Lähtömuutto Erotus VäestönmuutosEnnakkoväkiluku Vuosineljännekset yht vuosineljännes vuosineljännes Elinkeinojen ja työllisten määrän kehittyminen Haapavedellä toimii noin 400 kaupparekisteriin merkittyä yritystä. Enin osa runsaasti yli puolet on ilmoittanut toimialakseen erilaisten palvelujen tuottamisen. Muu osa on tuotannollisia ja niitä palvelevia alihankinta- yms. yrityksiä. Elinkeinotoiminnan näkökulmasta merkittävä toimiala on maatalous, joka antaa toimeentulon noin prosentille kaupungin työssä käyvästä väestöstä. Vallitseva taantuma ja ainakin vielä ensi vuodelle ennakoitu vähäiseksi jäävä talouskasvu vaikuttavat siten, että esimerkiksi yhteisöveron tuotolla mitattua yritystoiminnan tilanteen paranemista ei ole lähiaikana näköpiirissä. Heikosta yleisestä taloustilanteesta huolimatta Haapavedellä ei ole vuoden 2013 aikana tapahtunut merkittäviä yritysten toiminnan supistamisia tai lopettamisia. Työllisten määrä on vähentynyt Haapavedellä, ja työttömyysaste oli kuluvan vuoden elokuussa 11,0 %. Seuraavasta taulukosta selviää tarkemmin haapavetisen työvoiman jakautuminen elokuussa v

12 v. 2013, elokuu Työvoima, Haapavesi Tyött.aste (%) Tyött. yht. Tyött. miehet Tyött. naiset Alle 20-v. tyött. Alle 25-v. tyött. Yli 50-v. tyött. Yli 1 v. tyött. olleet Vajaakunt. Avoimet työpaikat , Paikkakunnan työttömyysaste on kuluvana vuonna vaihdellut 10,3 12,3 prosentin tasossa vastaten noin työtöntä työnhakijaa. Työllisyystilanteen oleellista paranemista vuonna 2014 ei ole perusteltua odottaa. 12

13 Keskeiset muutokset Haapaveden kaupungissa vuonna 2014 Haapaveden kaupungin palvelurakennetta uudistetaan vuonna Rakenteiden muutos perustuu kuluvana vuonna laadittuun ja osin jo toteutettavaan talouden vakauttamisohjelmaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymä vakauttamisohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun saakka. Rakenteelliset uudistukset sisältävät muun muassa ruoka- ja siivouspalvelujen hallinnollisen yhdistämisen hallintopalvelujen alaisuuteen. Aittokylän ja Vattukylän koulut yhdistetään Vattukylän kouluksi alkaen. Lisäksi Haapaveden Pesula Oy:n ja Haapaveden Kuntotalo Oy:n kirjanpito- ja palkanlaskentatoiminnot siirretään yksityiseltä toimijalta kaupungin omaksi toiminnoksi. Em. toimenpiteillä tehostetaan kaupungin omaa tuotantoa sekä lisätään toimintojen läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden välillä. Vakauttamisohjelman mukaisesti kaupungin henkilöstöä vähennetään v Ensisijaisesti hyödynnetään ns. luonnollinen poistuma. Toissijaisesti lakkautettavan tehtävän hoitaja pyritään sijoittamaan muuhun avoimeksi tulevaan tehtävään. Tähän budjettiin ei sisälly työntekijöiden irtisanomisia. Kaupunki yhtiöittänee ympäristölaboratorion vuoden 2014 aikana. Ympäristölaboratorion taloutta on kyetty parantamaan vuoden 2013 aikana, ja toiminta jatkunee vuoden 2015 alusta lähtien oymuotoisena. Yhtiöittäminen perustuu kuntalain muutokseen, jonka mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on pääsääntöisesti annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Haapaveden kaupungin keskeisin investointi vuonna 2013 on päiväkoti, joka otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Ensi vuoden investointilistalla ovat lisäksi muun muassa uuden jäähallin ja yritysten käyttöön tarkoitetun pienteollisuushallin rakentamishankkeet. Kaupungin nettolainanoton tarve on ensi vuonna noin 3,0 miljoonaa euroa muun muassa investointien vuoksi. Tässä talousarviossa esitetään, että Haapaveden kaupunki nostaa tuloveroprosenttiaan nykyisestä 20,75:stä 21,25:een. Kiinteistöveroprosentteja ei esitetä nostettaviksi. Sen sijaan vesi- ja jätevesimaksuihin on budjetoitu kolmen prosentin korotukset. 13

14 2 KAUPUNGIN STRATEGIA Haapaveden kaupungin strategian toteutumista seurataan seuraavien tavoitteiden avulla. Tavoite Toteutuma 2012 Tilanne 2013 Tavoite 2014 Tavoite 2015 Asukasluvun lasku pysähtyy ( ) Työpaikkojen määrä nousee 2924 (v. 2010) 2854 (v. 2011) Huoltosuhde pysyy lähes nykyisellä tasolla 1,55 (2011) 1,50 < 1,50 < 1,50 Haapavesi ei joudu kriisikunnaksi Tunnusluvuista täyttyy 2 Tunnusluvuista täyttyy 2 Tunnusluvuista täyttyy enintään 2 Tunnusluvuista täyttyy enintään 2 Nykyistä laajempi sosiaalija terveysalue syntyy Laajempaa sotealuetta tunnustellaan Laajempaa sote-aluetta tunnustellaan Laajemmasta sotealueesta neuvotellaan Laajempi sote-alue on toiminnassa Toteutetaan kuntaliitosselvitys tulevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla Kuntarakennelaki on eduskunnan käsittelyssä Kaupunginvaltuusto on päättänyt toteuttaa kuntaliitosselvityksen. Selvitys on tehty ja käsitelty kaupunginvaltuustossa Selvitys on tehty ja käsitelty kaupunginvaltuustossa Kaupunkilaisten terveyttä kyetään parantamaan Haapaveden sairastavuusindeksi on 1,641 Sairastavuusindeksi 124,7 (v. 2011) ja kansansairauksien summaindeksi 164,6 (v. 2012) Sairastavuusindeksi laskee 5 % Sairastavuusindeksi laskee 5 % Kaupungin henkilöstömenojen kehitys on alle maan keskiarvon Haapavesi: 3,0 % Koko maa: 4,1 % Haapavesi 2,7 % (vrt. 8/2012) Haapavesi 1,8 % Haapavesi 1,6 % Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät 16,6 pv/hlö 19,1 pv/ henkilö ( ) 15/hlö v pv/hlö Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Peruskoulusta valmistuneista jatkoopintoihin pääsi 100 %. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 65 ( ). Yhteiskuntatakuussa on saatu lyhyessä ajassa hyviä tuloksia. Viisi syrjäytymisuhan alaista nuorta on ohjattu koulutukseen. Koulutuspaikkoja Haapavedellä riittää. Kesätyöpaikka löytyi viidelle. Ongelmana on nuorten työttömyys, ja suurin ongelma on työpaikkojen puute (syyskuu 2013) vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt < 6 %. Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle 40. Kaikki peruskoulusta valmistuneet pääsevät jatko-opintoihin. Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle

15 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Haapaveden kaupungin käyttötaloudessa noudatetaan niin kutsuttua nettoperiaatetta, jolloin tulosalueita sitovat toiminnallisesti tulot vähennettynä menoilla -määräraha. Tulosalueen sisällä molemmista määrärahoista voidaan poiketa. Lautakunnat voivat antaa alaisilleen tulosalueille tarkempia taloudellisia tavoitteita. Tähän osioon on koottu strategiasta johdetut tai siihen liittyvät toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain. Myös näitä toiminnallisia tavoitteita lautakunnat voivat halutessaan tarkentaa, mutta niiden on kuitenkin oltava kaupungin strategian mukaisia. Käyttötalousosassa on huomioitu sisäisinä siirtoina keskushallinnon sekä kiinteistö- ja siivoustoimen kustannuksia. Perusteena käytetään myös sosiaali- ja terveyspiirin Helmen kustannusten jakoa kuntien välillä. Keskushallinnon menoja on vyörytetty vuodesta 2013 alkaen myös muille kuin Helmen tulosalueille. Tässä talousarviossa Haapaveden kaupunki on varautunut siihen, että työntekijöiden palkat nousevat noin 1,4 prosenttia. Henkilöstöä kannustetaan myös ensi vuonna palkattomien vapaiden pitämiseen. Tulosalueiden on kuitenkin valvottava, että työntekijät pitävät palkallisia vuosilomapäiviään niin, että palkattomien vapaiden pitäminen ei vastaavasti lisää lomapalkkavelkaa. Kaupunginhallituksen alaiseen käyttötalousosaan sisältyvät ensi vuonna myös eläinlääkintähuollon subventiot, jotka aiempina vuosina ovat olleet ympäristöpalvelujen käyttötaloudessa. 15

16 TULOSALUEET (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Muutos, TA2013- TA2014 KESKUSVAALILAUTAKUNTA ,0 % TARKASTUSLAUTAKUNTA ,0 % KAUPUNGINHALLITUS ,5 % Yleishallinto ,4 % Pelastustoimi ,7 % MAASEUTUHALLINTO ,6 % Maaseututoimi ,6 % Lomatoimi ,0 % RAKENNUSLAUTAKUNTA ,0 % YMPÄRISTöPALVELUT ,7 % PERUSTURVALAUTAKUNTA ,4 % Projektit, ruokahuolto ,2 % Terveyspalvelut ,8 % Erikoissairaanhoito ,0 % Vanhuspalvelut ,0 % Sosiaalipalvelut ,6 % KOULULAUTAKUNTA ,7 % Peruskoulutus ,0 % Keskiasteen koulutus ,8 % Kirjastotoimi ,0 % Päivähoito ,7 % KANSALAISOPISTON JHTK ,4 % VAPAA-AIKATOIMINNAN LTK ,6 % Liikuntapalvelut ,3 % Kulttuuritoimi ,0 % Nuorisotyö ,4 % TEKNINEN LAUTAKUNTA ,9 % Tekninen hallinto ,8 % Kiinteistötoimi ,0 % Liikenneväylät ja yl.alueet ,9 % Liikelaitokset ,1 % TOIMINTAKATE ,4 % 16

17 Vaalit Vs. hallintojohtaja Liisa Hankonen Keskusvaalilautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2014 aikana järjestetään EU-vaalit ja sen toteuttamiseen varataan määrärahat. Haapaveden kaupunki turvaa vaalien laillisen toteuttamisen. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Keskusvaalilautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Tavoitteet ja tunnusluvut Kunnallisvaalit Ei vaaleja Europarlamenttivaalit Eduskuntavaalit 17

18 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Vs. talousjohtaja Virpi Siipo Tarkastuslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnan alaisuuteen kirjataan tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan kustannukset. Kustannusten ennakoidaan ensi vuonna hieman vähenevän vuodesta 2013, sillä kuluvana vuonna tarkastuslautakunnan kokoonpano vaihtui kunnallisvaalien seurauksena ja kuluja syntyy sen vuoksi enemmän. Tarkastuslautakunnan arvioidaan pitävän neljä kokousta vuoden aikana. Tarkastuspäiviä kertynee 20. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Tarkastuslautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Lautakunnan kokoukset Tarkastuspäivät

19 Yleishallinto Vs. kaupunginjohtaja Maria Sorvisto Kaupunginhallitus Toiminnalliset tavoitteet Tulosalue käsittää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen alaiset projektit, talous-, toimisto- ja it-palvelut, henkilöstöhallinnon ja -ruokailun, TYKY-toiminnan, henkilöstön työterveyshuollon, elinkeinoelämän kehittämisen, verotuksen, joukkoliikenteen, ympäristölaboratorion ja muun yleishallinnon. Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Strategian uusimisen yhteydessä asetettiin palvelurakenteisiin liittyvät tavoitteet: erityisesti yleishallinnolle asetettuja tavoitteita ovat henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen. Käyttötalousosassa varaudutaan seutukuntatyöhön, Leader-kuntaosuuksiin ja muihin projekteihin. Projektit-määrärahan kohdentamisesta vastaa kaupunginjohtaja. Palo- ja pelastustoimi ostetaan Ylivieskan kaupungilta, joka toimii alueellisen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen isäntäkuntana. Lisäksi budjetissa on huomioitu esimerkiksi Haapaveden kaupungin osuudet velkaneuvonnasta, Kerttu Saalasti -säätiön toiminnasta, jäsenmaksut Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Kuntaliitolle sekä avustukset. Avustusten tasoa on leikattu edellisvuosista talouden vakauttamisohjelman mukaisesti. Kaupunki on velvollinen selvittämään ympäristölaboratorion yhtiöittämisen vuoden 2014 aikana. Kuntalain muutos velvoittaa kuntia yhtiöittämään sellaiset toimintonsa, jotka toimivat markkinoilla, viimeistään vuoden 2015 alusta lähtien. Yleishallinnon henkilöstö- ja taloushallinnon sisäinen, henkilöstömäärän suhteessa toteutettava, laskutus koskee sivistys-, perusturva- ja teknistä osastoa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti kaupungin tytäryritysten kirjanpito- ja palkanlaskenta siirtyvät yksityiseltä toimijalta kaupungin omaksi tuotannoksi asteittain mennessä. Näiden osalta veloitus palveluista peritään kuntalain mukaisesti. Vuoden 2014 alusta lukien siirrytään matkalaskujen osalta sähköiseen kierrätykseen sekä alkaen otetaan käyttöön uusi arkistonmuodostussuunnitelma. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kaupunginhallitus TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Palkkapussit

20 Maaseutuhallinto Maaseutuasiamies Eeva Alaraappana Maaseututoimi Toiminnalliset tavoitteet Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Edelleen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Tehtäviensä hoitamiseksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella toimii maaseutujohtaja, kolme maaseutuasiamiestä ja lisäksi ostetaan tarvittava määrä toimistosihteeripalveluita tai käytetään tilapäistyövoimaa/harjoittelijoita. Yhteistoiminta-alueella on noin 750 maatilaa, joista kotieläintiloja on 350. Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala on noin ha, nautaeläimiä on noin ja tukihakemuksia käsitellään Vuonna 2012 yhteistoiminta-alueen kuntien alueelle maksama tukisumma oli noin 31 miljoonaa euroa. Talousarviovuotta 2014 sekä -suunnitelmavuosia leimaa maaseututoimen osalta yhteistoiminta-alueen toiminnan vakiinnuttaminen. Vuoden 2013 alusta Vihannin kunta jäi pois yhteistoiminta-alueesta siirtyen Kalajoen yhteistoiminta-alueeseen. Muutoksesta johtuen vuosi 2013 on ollut uuden toimintamallin organisoimisen aikaa, mikä jatkuu edelleen talousarviovuonna Samanaikaisesti pyritään edelleen kehittämään toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta sekä joustavuutta. Euroopan sekä valtakunnan tason maatalouden toimintaympäristön muutosten, globalisaation ja epävarmuuden lisääntymisen ohella maaseutuhallinnon toiminnan kehittämiseen vaikuttavat tulevina vuosina myös sote- ja kuntauudistuksen tulokset. Yleinen taloustilanne vaikuttanee negatiivisesti maatalouden kehitykseen ja erityisesti käynnistymässä oleviin suurempiin investointeihin. Havaittavissa on myös joidenkin toimintansa vakiinnuttaneiden tilojen taloudellisista vaikeuksista, ja suoranaisia maatilojen konkursseja tultaneen näkemään. Toisaalta tehokkuuteen ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimet tullevat avaamaan yrittämisen mahdollisuuksia pienemmille tiloille ja urakoitsijoille sekä muiden tukipalveluiden tuottajille. Maatilojen määrän arvioidaan jatkavan hienoista laskuaan, vaikkakin samanaikaisesti tuotantomäärien ja yksikkökoon arvioidaan edelleen kasvavan. Viimeaikaiset maatalouden toimintaympäristön muutokset, jotka näkyvät globalisaation ja epävarmuuden lisääntymisenä, tulevat jatkumaan taloussuunnittelujaksonkin aikana. Myös maaseutuhallinnon muutokset sekä asiointitapojen kehittäminen entistä enemmän sähköiseen asiointiin pohjautuviksi asettavat haasteita erityisesti varttuneemmille maatalouden harjoittajille. Maatalouteen liittyvien toimialojen, kuten bioenergiatuotannossa, nähdään mahdollisuuksia positiiviseen kehitykseen. Näihin kuitenkin vaikuttaa oleellisesti valtion ja ympäröivän yhteiskunnan tekemät toimet ja ratkaisut. 20

21 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot 0,2 0 0 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset TAVOITTEET v Tarjota maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti, joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueilla. Kehittää maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Toteuttaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen organisointi muuttuneessa tilanteessa joustavasti ja taloudellisesti. Maksaa viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehittää alueella yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. 21

22 Lomatoimi Lomituspalvelupäällikkö Tuija Naakka Maaseututoimi Toiminnalliset tavoitteet Lomatoimi sisältää lomatoimen hallinnon sekä varsinaisen maatalouslomituksen. Haapaveden kaupunki vastaa myös Oulaisten kaupungin ja Raahen kaupungin Vihannin kylän lomituspalveluista (2013). Raahe liittyy kokonaisuudessaan Haapaveden lomitusyksikköön vuoden 2014 alusta. Raahesta siirtyy alustavien tietojen mukaan neljä maatalouslomittajaa ja 30 maatalousyrittäjää, joilla on 18 karjatilaa. Muutos vaikuttaa henkilöstön ja lomitettujen päivien lukumäärään ja sitä kautta Melalta saatavaan määrärahaan. Varsinaisen lomituksen kustannukset Mela korvaa kokonaisuudessaan, mutta hallintoon saadaan laskennallinen kertakorvaus. Lomituspalvelujen kysyntään vaikuttavat mm. koululaisten lomat, massatapahtumat (esim. maatalousnäyttelyt) sekä pitkät maatalousyrittäjien sairauslomat/vanhempainvapaat. Ne aiheuttavat ruuhkahuippuja, joiden vuoksi maatalouslomittajia palkataan määräajaksi tarpeen mukaan. Tätä nykyä vakinaisia maatalouslomittajia on 62. Uusia vakinaisia palkataan siten, että arvioidaan lomituspalveluiden tulevaa kysyntää vuositasolla. Kysyntään vaikuttavat mm. karjatalousyrittäjien määrä (vähentymässä), lomituspalvelulain mahdolliset muutokset (yleensä lisäävät oikeuksia lomituspäivien pitämiseen) sekä Melan ohjeistukset. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -0,3 0 0 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Lomatoimi TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Lomituspäivät

23 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Risto Pekkala Rakennuslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Rakennustarkastus sisältää rakennustarkastuksen ja rakennuslautakunnan kustannukset. Tuloja saadaan rakennuslupamaksuista. Rakennus- ja maa-aineslupamaksuja on korotettu vuonna Tarkoitus on säilyttää lupamaksujen taksat lähivuosina ennallaan, mutta samalla kuitenkin seurataan lähikuntien lupamaksuhinnoittelua. Rakennusvalvonnan tavoitteena on olla aktiivinen toimija, joka saa keskeneräiset rakennusluvat ja luvattomat rakennukset kiinteistöveron piiriin lupatoimenpiteillä ja käyttöönoton kautta. Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (Netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Rakennusvalvonta TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Tavoitteet ja tunnusluvut Rakennusluvat Rakennusneliöt

24 Vs. perusturvajohtaja Ritva Hantula Toiminnalliset tavoitteet Perusturvaosasto Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on toiminut yhteistyösopimuksella vuoden 2009 alusta lähtien Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kuntien alueella. Sitä edelsi vuoden 2005 alusta käynnistynyt Siikalatvan terveyspalvelualue. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi toimii perusturvapalveluiden tuottajana alueellaan. Ympäristöpalvelut Helmi on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien Haapaveden, Oulaisten, Pyhännän, Siikalatvan ja Vihannin kuntien yhteistoimintasopimuksella. Ympäristöpalvelut Helmi tuottaa alueelleen ympäristöterveydenhuollon ja osittain myös ympäristönsuojelun viranomaispalvelut. Vihannin kunta liittyi kuntaliitoksessa Raahen kaupunkiin 2013 vuoden alusta. Kalajoen kaupunki tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Raahen kaupungille, mutta Helmi tuottaa erillisellä sopimuksella praktikkoeläinlääkäri- ja valvontaeläinlääkäripalvelut Vihannin alueelle. Kuntien välinen yhteistyö toteutetaan vastuukuntamallilla, jossa Haapaveden kaupunki toimii vastuukuntana. Kuntien kesken käydään vuosittain yhteistoimintasopimuksen mukaiset neuvottelut toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä rakenteellisista ratkaisuista. Neuvottelujen tuloksena laaditaan palvelusuunnitelma tulevalle vuodelle. Koko perusturvaosaston yhteisenä tavoitteena on henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen vuonna Vakauttamisohjelman mukaisesti perusturvaosastolta vähenee ensi vuonna 4,7 henkilötyövuotta. Ruokapalvelut siirtyy hallintopalvelujen tulosalueelle ja ne yhdistetään siivouspalveluiden kanssa toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen virka-ajan lääkäripäivystys on kilpailutettu ja ostopalveluna tuotettu päivystys keskittyy Haapaveden ja Pulkkilan terveyskeskuksiin. Uuden päivystysasetuksen mukaisesti vaativa päivystyshoito keskitetään valtakunnallisesti päivystysyksiköihin Pohjois-Suomen laboratorioliikelaitos Nordlab Oy:n kanssa neuvotellaan laboratoriotoiminnan siirtämisestä Nordlab Oy:lle vuoden 2014 aikana. Vanhuspalveluissa otetaan vuosina käyttöön uusi toimintakykymittari sekä kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä. Näillä toimenpiteillä voidaan suunnitella tehokas työsuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen asiakkaiden palvelun tarpeet, resurssit, henkilökunnan osaaminen, kulkutavat ja maantieteellinen sijainti. Uusi Kuntarakennelaki ja tuleva Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki vaikuttavat toteutuessaan paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluranteeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus mennessä. Myös palvelujen rahoitusjärjestelmä aiotaan uudistaa tulevaisuudessa. 24

25 Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Heikkilä Ympäristöterveyslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Ympäristöpalvelut Helmi tuottaa ympäristöterveydenhuollon (elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalakien mukaiset viranomaistehtävät sekä eläinlääkintähuolto) palvelut Haapaveden, Oulaisten, Siikalatvan ja Pyhännän kuntiin sekä erillisellä sopimuksella eläinlääkintähuollon tehtävät Raahen kaupungin Vihannin kylään. Ympäristönsuojelun toimialan viranomaispalvelut tuotetaan Haapaveden kaupungin alueelle. Toiminta-alueen väestöpohja on noin asukasta. Tehtävät ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Hallintokuntana on Haapaveden kaupunki. Toimialan asioista päättää alueellinen ympäristöterveyslautakunta. Toimialueen kunnista Vihanti liittyi Raaheen Vuodelle 2014 tarkistellaan sopimus, jolla Haapaveden kaupungin/ympäristöpalvelut Helmi järjestää edelleen Vihannin eläinlääkäripalvelut. Sopimus ei koske valvontatehtäviä muutoin kuin valvontaeläinlääkärin valtion tehtävien osalta. Toimistosihteerisopimus Oulaisten kaupungin kanssa lakkaa Haapaveden kaupungin talouden vakauttamisohjelman mukaisesti vuoden 2014 alusta lähtien. Välttämättömät toimistopalvelut järjestetään yhteistyössä kaupungin hallintokuntien kanssa. Siikalatvan toimipisteeseen ei palkata vuoden 2014 alusta viranhaltijaa ympäristönsuojelun tehtäviä varten (eläköityminen). Siikalatvan ja Pyhännän kunnat järjestävät ympäristönsuojelun lakisääteiset tehtävät omana toimintanaan. Tämän tulosalueen budjetista on poistettu eläinlääkintähuollon subventiot ja ne on siirretty kaupunginhallituksen alaisuuteen. Valvonnan (ympäristötarkastajat, ympäristösihteeri, valvontaeläinlääkäri) toimipisteitä on kolme: Haapavedellä, Oulaisissa ja Pulkkilassa. Ympäristöpalvelut Helmen hallinnon toimipiste sijaitsee Haapaveden toimipisteen yhteydessä. Eläinlääkäreiden toimipisteitä (vastaanottotiloja) on kolme: Haapavedellä, Oulaisissa ja Siikalatvalla Kestilän terveysaseman yhteydessä. Toimitilojen yhteydessä on pieneläinten vastaanottotilat. Elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalakien mukaisten viranomaistehtävien tarkoituksena on ehkäistä ennalta elintarvike- ja vesiperäisten epidemioiden sekä tapaturmien esiintyminen valtakunnallisen normiohjauksen mukaisesti. Säännöllisen valvontasuunnitelman mukaisen valvonnan lisäksi erityisesti asunnon- ja kosteusvauriotarkastukset työllistävät edelleen etenkin talvijaksolla. Valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta sekä luvista peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Ympäristönsuojelun toimialan palveluja ovat ympäristöluvat, meluun liittyvät päätökset, jätehuollon ja jätevesien valvonta sekä lakisääteiset muut tehtävät. Ympäristönsuojelun toimialan päätöksistä peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Eläinlääkintähuolto tuottaa eläinlääkäripalvelut hyöty- ja pieneläinten omistajille, tuotantotila- ja eläinsuojelutarkastukset sekä muut lakisääteiset tehtävät. Pieneläinvastaanotosta peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Lakisääteisiä tehtäviä painotetaan vuosittainen eri tehtäväkokonaisuuksissa ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä aluehallintoviraston normiohjauksen mukaan. Valtio ohjaa säännöllistä valvontaa valvontasuunnitelmalla. 25

26 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Yksikkö TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 käynnit käynnit käynnit käynnit Haapaveden ell Kestilän ell Oulaisten ell Yhteensä Ympäristöterv.valv Ympäristönsuojelu Yhteensä

27 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Arja Mertala Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalveluilla on yksiköitä sekä Haapavedellä että Siikalatvalla yhteensä 13, joissa kaikissa on ruokapalveluhenkilöstöä. Henkilöstöä ruokapalveluissa on 38. Henkilöstön väheneminen kolmella henkilöllä näkyy eläköitymisenä ja toimintojen uudelleen järjestelyinä siten, että henkilöitä ei enää palkata niihin vakinaisiin tehtäviin, jotka on täytetty määräaikaisesti. Keskus- ja valmistuskeittiöitä on yhteensä kuusi: kolme Haapavedellä ja kolme Siikalatvalla. Jakelukeittiöitä Haapavedellä on seitsemän. Toimintoja keskittämällä tavoitellaan kustannustehokasta kokonaisuutta. Ruuan valmistus keskitetään Haapavedellä kahteen isoon yksikköön: Palvelukeskukseen ja Koulukeskukseen. Aittolan koulu jää odottamaan valmistuskeittiönä mahdollista sulkemistaan syksyllä Henkilöstöä keskitetään siten, että keskeiset ammattihenkilöt sijoittuvat ruokaa valmistaviin yksiköihin. Tällä tavalla sijaisuuksien järjestäminen helpottuu, koska ammattihenkilöt pystyvät keskuskeittiöissä sijaistamaan toisiaan, ja jakelukeittiöt eivät tarvitse korkeasti koulutettua ammattihenkilöä tehtävistä suoriutumiseen. Uuden päiväkodin valmistuttua ryhmisten määrä putoaa yhteen entisen kuuden sijasta ja sen myötä jakeluhävikki, ruuan pakkaaminen ja kuljettaminen vähenevät. Lisäksi työyhteisöt tiivistyvät, ja yhteistyö saadaan paremmaksi. Henkilöstön siirtyminen yksiköstä toiseen lisääntyy, minkä myötä työ koetaan aiempaa enemmän yhteiseksi. Talouden vakauttamisohjelman mukaisesti ruokapalvelut ja siivouspalvelut yhdistetään toiminnallisesti hallintopalvelujen alaisuuteen lukien. Ao. taulukossa olevat luvut sisältävät vain ruokapalvelujen osuuden. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset 0,

28 YKSIKKÖ TOIMINTA- TAPA TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Paakkilanhovi hl valmistus Ahjola pk osavalmistus Paakkila pk jakelu MiinaManu pk ei ruokap.henk Koulukeskus ol valmistus Hyttikallio ol valmistus/jakelu Aittola ol valmistus Humaloja ol jakelu Mieluskylä ol valmistus/jakelu Vatjusjärvi ol jakelu Vattukylä ol jakelu Muksula pk ei ruokap.henk Minttula pk ei ruokap.henk Leppis ei ruokap.henk Touhula ei ruokap.henk Nuppula ei ruokap.henk. YHTEENSÄ (kpl) KUNTAKORTTI Ruokapalvelut SIIKALATVA YKSIKKÖ TOIMINTA- TAPA TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Pihlajisto hl valmistus Vaarintalo hl valmistus Koivulehto hl valmistus YHTEENSÄ KAIKKI YHTEENSÄ (kpl) hl=hoitolaitos pk=päiväkoti ol=oppilaitos 28

29 Terveyspalvelut Vs. terveyspalvelupäällikkö Marge Fingerroos Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Perusterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveysneuvonta ja terveystarkastukset, erilaiset seulontatutkimukset, äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, avosairaanhoito- ja päivystyspalvelut, vuodeosastopalvelut, suun terveydenhuoltoja terapiakeskus palvelut (mielenterveysneuvola, A-klinikka ja perheneuvola), laboratorio-, röntgenfysioterapia- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, hoitotarvikejakelu- sekä lääkekeskuspalvelut. Työterveyshuolto järjestetään ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Osa palveluista järjestetään kaikilla terveysasemilla ja osa on keskitetty tietyille terveysasemille. Kuntalaisilla on oikeus käyttää minkä tahansa terveysaseman palvelua. Virka-ajan lääkäripäivystys kilpailutettiin kesällä 2013 ja se aloitti ostopalveluna Haapavedellä ja Pulkkilassa lokakuussa Tuolloin päivystystoiminta lakkasi Rantsilassa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan haapavetisille Oulaskankaan sairaalasta (PPSHP) ja pyhäntäläisille sekä siikalatvalaisille Oulun seudun yhteispäivystyksestä (PPSHP). Suun terveydenhuollon virka-ajan päivystys toimii kaikissa hammashoitoloissa, virka-ajan ulkopuolinen päivystys järjestetään alueellisena yhteistoimintana useiden kuntien kanssa. Järjestämisvastuu on Oulun kaupungilla. Psykiatri-, reuma-, lastenlääkäri- ja erikoishammaslääkäripalvelut sekä radiologin ja magneettikuvausten palvelut hoidetaan ostopalveluna, samoin gastro- ja colonoskopiat. Nämä palvelut järjestetään Haapaveden, Pulkkilan ja Rantsilan terveysasemilla. Seulontatutkimuksina järjestetään rintasyöpäseulonnat, kohdun kaulaosan syövän seulonnat, sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuusseulonnat, silmänpohjakuvaukset diabeetikoille sekä paksunsuolen syövän seulonnat. Työttömien terveystarkastukset ovat vakiintuneet ja niihin on varattu 50 % terveydenhoitajan työajasta. Erikoissairaanhoidosta ovat siirtyneet mm. uniapneakontrollit hoitajien tehtäviksi. e-resepti otettiin käyttöön , ja röntgen-palveluissa otettiin käyttöön yhteinen röntgenarkisto PPSHP:n kanssa. e-kanta-arkisto otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Vastaanottotoimintojen kehittämistyöryhmä aloittaa toimintansa kehittämällä lääkärien ja sairaanhoitajien työnkuvaa ja tehtäviä. Haapaveden vastaanotolla terveydenhoitaja aloittaa lokakuussa 2013 seniorineuvolatoiminnan ja runsaasti terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluohjauksen. Terveyspalvelualueen oma geriatri aloitti työnsä marraskuussa 2012 ja hän on Helmen vanhustenhuollon vastuulääkäri. Helmen muistipoliklinikka toimii Rantsilan terveyskeskuksessa. Ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyi sairaanhoitopiirille vuoden 2013 alusta kuntien palvelutasopäätösten mukaisesti. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva päivystysasetus määrittää kiireellisen hoidon ja päivystyksen päivystysyksiköihin. Hammaslääkärin päivystyspalvelut tulisi toteuttaa virka-aikana lähipalveluna kiireettömän hoidon yhteydessä ja seudullisina palveluina iltaisin sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä. Ensi vuoden alusta alkaen asiakkaat saavat valita kiireettömästä terveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen. Laboratoriopalveluissa analysoinnin keskittäminen isompiin yksiköihin on todennäköistä. Apuvälinelainaamopalvelut tultaneen keskittämään isompaan yksikköön. Välinehuolto- ja röntgenyksikköjen keskittäminen tulee ajankohtaiseksi laitteiden vanhentuessa. Nykyinen terveysasemaverkko on alueen väestöpohjaan nähden laaja ja supistunee tulevina vuosina taloudellisista syistä johtuen. Alueellisesti on myös odotettavissa yhteistoiminta-alueen laajeneminen. 29

30 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset TERVEYSPALVELUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Tuotantotavoitteet suoritteet = ao. kuntalaisen käyttämät palvelut koko Helmen alueella Haapavesi: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit a-klinikkakäynnit perheneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset Pyhäntä: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset Siikalatva: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit a-klinikkakäynnit perheneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset

31 Erikoissairaanhoito Johtava ylilääkäri Anne Niemelä Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Suurin osa erikoissairaanhoidosta toteutetaan sairaanhoitopiirin kautta. Vuonna 2014 sairaanhoitopiirin osuus erikoissairaanhoidon kustannuksista on 97 %. Lisäksi palveluja ostetaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä sekä yksityisiltä tahoilta. Sairaaloiden välisen työnjaon mukaisesti Raahen sairaala on pehmytkudoskirurgian vastuusairaala, mikä lisää Raahen sairaalan käyttöä. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan potilaiden palvelutarpeen mukaiseesti. Ensihoito sisältyy erikoissairaanhoidon kustannuksiin. 31

32 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 0,2 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Erikoissairaanhoito TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Tavoitteet PPSHP hoitopäivät avohoitokäynnit Muut sairaanhoitopiirit hoitopäivät avohoitokäynnit Yksityiset hoitopäivät avohoitokäynnit

33 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelupäällikkö Ira Karvonen Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vanhuspalvelujen avulla edistetään ensisijaisesti vanhusten selviytymistä omissa kodeissaan ja tuetaan heidän toimintakykyään ja omatoimisuuttaan. Jokaiselle palveluja tarvitsevalle ikäihmiselle pyritään järjestämään yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut kotihoidossa, asumispalveluissa, laitos- ja perhehoidossa. Ikäihmisten palvelujen ja tukien myöntämisen perusteena ovat lautakunnan päättämät kriteerit. Omaishoidon tuki on yksi keino tukea kotona asumista. Monien kotona asuvien ikäihmisten ongelmana on yksinäisyys. Sitä pyritään poistamaan mm. päivätoiminnalla. Päivätoimintaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen, virikkeelliseen ja kuntouttavaan toimintaan. Ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on käytössä palveluseteli, joka tukee asiakasta hankkimaan palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelillä tuotettavia palveluja ovat tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, tilapäinen palveluasuminen ja omaishoitajan vapaan aikaisen hoivan järjestäminen. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen vanhuspalvelujen strategian ( ) kokonaistavoitteena on edistää toiminnallisten, rakenteellisten ja hallinnollisten muutosten avulla kuntalaisten toimintakykyä, vähentää palvelutarvetta, hillitä kustannuskehitystä sekä tarkastella koko Helmen alueella palvelu- ja henkilöstörakennetta. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

34 Kotihoito/käynnit TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Haapaveden kotihoito Pyhännän kotisairaanhoito Kestilän kotihoito Piippolan kotihoito Pulkkilan kotihoito Rantsilan kotihoito Yhteensä Päiväkeskus/käynnit TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Haapaveden päiväkeskus Kestilän päiväkeskus Rantsilan päiväkeskus Yhteensä Tukipalvelut/asiakasmäärä TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Haapaveden tukipalvelu Siikalatvan tukipalvelut Yhteensä Hoitotarvikejakelu/asiakasmäärä TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Haapaveden hoitotarvikejakelu 120 Siikalatvan hoitotarvikejakelu Pyhännän hoitotarvikejakelu Yhteensä Asiakas TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Omaishoito Haapavesi Omaishoito Siikalatva Yhteensä Asumispalvelut/hoitopäivät TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Ryhmäkodit Haapavesi Asumispalvelut Haapavesi Asumispalvelut Vaarintalo Asumispalvelut Koivulehto Asumispalvelut Pihlajisto Asumispalvelut Pohjantähti Ostetut asumispalv. Haapav Ostetut asumispalv. Siikalatva 174 Tukiasunnot Ainola 3331 Perhehoito Haapavesi Perhehoito Siikalatva Ryhmäkoti Helmiina Pihlajisto 4989 Tukiasunnot Paakkilanhovi Yhteensä Laitoshoito/hoitopäivä TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Nokela laitosasuminen Pihlajiston laitosasuminen Vaarintalon laitosasuminen Koivulehdon laitosasuminen Yhteensä Palveluseteli Kotihoito Ha/as Palveluseteli Kotihoito Si/as Palveluseteli asumispalv Ha/hp Palveluseteli asumispalv Si/hp Yhteensä

35 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelupäällikkö Airi Juntunen Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kunta vastaa sosiaalipalvelujen järjestämisestä (sosiaalihuoltolain 17 ). Kunnan velvollisuutena on muutenkin kehittää sosiaalisia oloja, ehkäistä sosiaalisia ongelmia, ylläpitää sosiaalista turvallisuutta ja tukea ihmisten omatoimisuutta. Sosiaalipalvelujen järjestäminen sisältää mm. yleisen sosiaalityön, sosiaalipäivystyksen (turva akuuteissa ongelmatilanteissa, perheväkivalta, lasten heitteillejättö, onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoito), toimeentulotuen antamisen, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevan ohjauksen ja neuvonnan, lastensuojelun (kuntien yhteinen lastenvalvoja), ottolapsineuvonnan, kasvatus- ja perheneuvonnan (perheneuvola siirtynyt terveyspalveluihin), perheasioiden sovittelun, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvän palvelun, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän sovittelun, vammaispalvelut (kuntien yhteinen vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä), päihdetyön ja -palvelut (A-klinikka siirtynyt terveyspalveluihin ), kuntouttavan työtoiminnan sekä kehitysvammahuollon. Palveluja tuotetaan Haapavedellä sekä Siikalatvalla Pulkkilassa, Rantsilassa, Kestilässä ja Piippolassa. Aikuissosiaalityö Asiakasta tuetaan itsenäiseen selviytymiseen. Työpanosta suunnataan enenevässä määrin sosiaalityötä tarvitseviin asiakkaisiin sekä hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. Nuoria ja muita pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan, työssäoppimiseen ja työvalmennukseen TE-toimiston ja muiden yhteistahojen kanssa. Työmarkkinatuen kuntaosuus pyritään pitämään matalalla tasolla. Pakolaisille myönnetty toimeentulotuki saadaan ELYkeskukselta takaisin kolmelta vuodelta Suomeen tulosta lähtien. Perhepalvelu Perhetyö suunnataan edelleen lastensuojelun ennaltaehkäisevään työhön. Pyritään antamaan perhetyötä kotiin heti ongelmien alkaessa. Haetaan uusia tukiperheitä jatkuvasti. Vammaispalvelut Vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen apuun/avustajaan on lisääntynyt sekä vammaispalvelukuljetuksiin on lisääntynyt, mikä vaatii sosiaalityöntekijältä enenevässä määrässä kotikäyntejä. Kehitysvammahuolto tuottaa kehitysvammalaissa määrätyt erityishuollon palvelut kehitysvammaisille. Valtakunnallisesti suurin muutos on laitoshoidon alasajo, ja Helmen alueella laitoshoitoa on jo purettu. Siikalatvan alueella kehitetään autetun asumisen ja tukiasumisen rakennetta. Aikuispsykososiaaliset palvelut Mielenterveyspalveluissa uusia pitkäaikaisia palveluasuntoihin sijoittamisia ehkäistään laitoshoidon jälkeen avohuollon tukitoimilla (työ- ja päivätoiminta, mielenterveysneuvolan palveluiden käyttö). Mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoiminnassa käynneistä maksettavat työosuusrahat kohdistuvat tälle kustannuspaikalle, samoin viidennes Haapaveden työtoiminnan vastaavan ohjaajan palkasta. 35

36 Haapaveden päihdehuollon asumispalveluihin palkattu osa-aikainen sosiaalinen isännöitsijä työskentelee pääasiassa Oravatien asuntolassa, mutta auttaa myös muita asumisessa tukea tarvitsevia. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Sosiaalipalvelut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Työmarkkinatuen kuntaosuus / Haapavesi Työmarkkinatuen kuntaosuus / Siikalatva Toimeentulotukea saaneet taloudet / Haapavesi Toimeentulotukea saaneet taloudet / Siikalatva Sijoitettujen lasten lukumäärä / Haapavesi Sijoitettujen lasten lukumäärä / Siikalatva

37 Peruskoulutus Sivistysjohtaja Ahti Karvonen Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Sivistysjohtaja ja Keskustan ala-asteiden rehtori Ahti Karvonen jää eläkkeelle alkaen. Kaupunginvaltuusto on myöntänyt hänelle eron Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että lukion rehtori hoitaa sivistysjohtajan tehtäviä lukion rehtorin viran ohella. Kaupungin talouden vakauttamissuunnitelmaan liittyen Keskustan ala-asteiden rehtorin virka lakkautetaan alkaen. Hyttikallion ja Mäkirinteen koulut jatkavat toimintaansa erillisinä kouluina ja tulosalueina. Koulujen välinen yhteistyö jatkuu edelleen. Koulujen apulaisrehtoreiden tehtävät muutetaan koulunjohtaja/rehtorin tehtäväksi. Hyttikallion koulu keskittyy erityisosaamisessa alakoulun ja harjaantumisopetuksen erityisopetukseen pienryhmissä. Mäkirinteen koulu keskittyy maahanmuuttajien opetukseen. Molemmissa erityisryhmissä oppilasmäärät ovat kasvaneet. 37

38 Ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Sivistysjohtaja Ahti Karvonen Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Esi- ja perusopetus Esiopetuksessa tehostetaan päiväkotien ja koulujen esiopetuksen yhteistyötä. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta, jossa annetaan valmiuksia lasten kasvattamiseen. Erityisen tuen osalta valtakunnallisesti uudet toimintamallit ja ohjeet ovat tehostaneet heikommin menestyvien oppilaiden auttamista. Tehostetulla varhaisella puuttumisella tuetaan oppilasta yhteistyössä kotien kanssa ja oppilashuoltoryhmien työtä hyödyntämällä. Erityisopetuspalveluja kehitetään edelleen. Oppilaan henkilökohtaisten koulunkäynninohjaajien tarve on kasvanut. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä kehitetään. Siihen saadaan Oulun yliopiston kanssa toteutettavasta opettajien ja koulunkäynninohjaajien täydennyskoulutuskokeilusta uusia toimintamalleja. OKM: n (opetus- ja kulttuuriministeriön) ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy edelleen avustus perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen. Haapavesi on saanut avustusta viime vuosina huomattavasti enemmän kuin muut Oulun Eteläisen alueen kunnat. Avustus on mahdollistanut opetusryhmien pienentämisen ja siten helpottanut yhä vaativammaksi muodostunutta opetus- ja kasvatustyötä. Oulun yliopiston ja Haapaveden kaupungin yhteistyö jatkuu. Puitesopimusta on jatkettu vuoden 2016 loppuun saakka, ja se mahdollistaa kaupungin yhteistyön Oulun yliopiston kanssa. Opettajien täydennyskoulutuksessa hyödynnetään yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa kokeilua: HOKES-hanketta (henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa). Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan, Täydentävien opintojen keskuksen sekä Opettajien koulutuslaitoksen osaaminen voidaan kokeilussa hyödyntää alueen eduksi. Kokeiluun on saatu valtion rahoitusta euroa ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka. Päätavoitteena on kehittää Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan alueen oppilaitosten henkilöstön erityispedagogista osaamista ja luoda pysyviä toimintamalleja erityispedagogisen osaamisen vahvistamiseen sekä hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen. Hankkeella pyritään tukemaan alueellisen yhteistyön lisäämistä sekä yhteisten osaamisverkkojen luomista ja johtamista yleissivistävän, ammatillisen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Uusien oppilaiden tukimuotojen ja opetussuunnitelmauudistusten myötä opettajien tiedon tarve ja ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet. Koulutukselle on tarvetta, ja Osaava-hankkeita jatketaankin edelleen. Haapaveden Siikalatvan seutukunnan oppilaitoksissa hankkeiden avulla vahvistetaan työhyvinvointia sekä osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Hankkeisiin liittyvät myös opetuksen laadun kehittäminen ja oppimistulosten parantaminen. Hankkeisiin on saatu rahoitusta noin euroa. Oulun yliopisto on hankkeissa asiantuntijana ja koordinoijana. Opettajien täydennyskoulutuskokeilujen ansiosta ovat seutukunnan kunnat saaneet huomattavan rahallisen ja asiantuntijapanostuksen opettajien osaamisen kehittämiseen ja parantamiseen. Kokeilut ovat valtakunnallisesti uraauurtavia. Kaupungin talouden vakauttamiseksi kouluverkkoa joudutaan supistamaan. Aittolan koulu lakkautetaan alkaen. Vakinaisessa palveluksessa oleva henkilöstö pystytään sijoittamaan kaupungin muihin kouluihin tai työpaikkoihin. 38

39 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Oppilaat TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Ala-aste Yläaste

40 Toisen asteen koulutus Lukio Rehtori Erkki Seitajärvi Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Haapaveden lukion toiminta itsenäisenä turvataan. Lukion koulutus pidetään korkeatasoisena ja markkinointia tehostetaan. Lukion toiminnan turvaaminen on tärkeää myös, jotta turvataan yläasteen ja lukion pätevä opettajakunta. Kouluilla on lukuisia yhteisiä opettajia. Sähköiseen ylioppilastutkintoon varaudutaan hankkimalla opettajien ja opiskelijoiden käyttöön tablettitietokoneet. Tämä merkitsee suurta pedagogista muutosta opetusmenetelmissä ja vaatii laajaa opettajien koulutusta. Yhteistyötä elukion ja naapurilukioiden kanssa tehostetaan kurssitarjonnan säilyttämiseksi mahdollisimman laajana. Kaksoistutkintojen suorittajien määrää lisätään oppilaitosten yhteistyötä tehostamalla. Haapaveden lukio on Oulun yliopiston kummilukio. Yhteistyötä yliopiston eri laitosten kanssa kehitetään edelleen lukion koulutustarjonnan laatua kohottamalla ja monipuolistamalla. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Oppilaat TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Lukio

41 Kirjasto Kirjastonjohtaja Sari Seitajärvi Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Haapaveden kirjasto toimii ja kehittää palvelutarjontaansa yhteistyössä alueen muiden kirjastojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Kirjaston kokoelmien uusiutuminen ja ajankohtaisuus turvataan riittävällä ja monipuolisella hankinnalla. Sähköisten aineistojen kustannukset (esim. musiikkitietokanta Naxos, lehtitietokannat) rajoittavat tämän aineiston tarjonnan monipuolistamista. Oheistoiminnan ja erilaisten tapahtumien avulla tuetaan erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta. Resurssien riittäminen oheistoimintaan on tärkeää, koska sillä vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Oheistoiminnan järjestäminen vaatii sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja (esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia). Haapavesi myy kirjastoautopalvelua Raaheen Lampinsaaren-Lumimetsän-Alpuan alueelle ja kirjastonjohtajapalvelua Pyhännälle. Mahdollisuutta myydä kirjastoautopalveluja muihin lähikuntiin pidetään koko ajan vireillä. Kirjastojärjestelmä päivitetään Axiell Auroraan ja sen verkkokirjastoon keväällä 2014 ja siirrytään oman palvelimen sijasta ostamaan palvelintilan Oy Axiell Ab:ltä. Järjestelmän päivityksen aikana kirjaston on suljettuna ja kirjastoauto pysähdyksissä kaksi viikkoa. Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset

42 Kirjasto TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Lainojen määrä, pääkirjasto Lainojen määrä, kirjastoauto (sis. Vihanti) Lainan hinta Lainat/asukas Hankintojen määrä Fyysiset käynnit/asukas Aukiolotunnit

43 Varhaiskasvatus/päivähoito Päivähoidon ohjaaja Rauni Siirtola Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Uusi päiväkoti valmistuu alkuvuodesta Uuden päiväkodin valmistuttua siihen siirtyvät nykyisen Paakkilan päiväkodin sekä Manun, Miinan, Muksulan, Leppiksen sekä Minttulan ryhmäperhepäiväkotien toiminta, henkilökunta ja lapset. Perhepäivähoidon varahoitopaikan Touhulan toiminta siirtyy Minttulan ryhmäperhepäiväkodin tiloihin. Perhepäivähoitoa kehitetään edelleen ja yritetään saada uusia perhepäivähoitajia. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perheillä on mahdollista valita myös yksityinen päivähoito tai kotihoidon tuki. Haapaveden kaupunki maksaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Käyttötalousosa sisältää päivähoidon esiopetuksen. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 0,2 0 0 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Päivähoito TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Hoitopäivät Alle kouluikäisiä lapsia H-vedellä Lapsia päivähoidossa

44 Kansalaisopisto Rehtori Liisa Vornanen Kansalaisopiston johtokunta Toiminnalliset tavoitteet Jokihelmen opisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten oppivaa ja aktiivista elämäntapaa, tukea kulttuuriin kasvamista, vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen elinvoimaa ja hyvinvointia sekä edistää alueen yhteisöllisiä voimavaroja. Koulutus painottuu taito- ja taideaineisiin, hyvinvointia ja terveyttä edistäviin aineisiin, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä kielija kulttuuriaineisiin. Lisäksi opisto järjestää maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa koulutusta. (OPM Drno 219/532/2012). Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2012 TA 2013 TA 2014 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (Netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Kansalaisopiston johtokunta TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Tavoitteet ja tunnusluvut Vapaan sivistystyön opetus Tunnit Opiskelijat > Kurssilaiset > Taiteen perusopetus Tunnit > Opiskelijat > Opetuksen keskihinnat Oppitunnin keskihinta, brutto 85,24 81,03 < 91,25 Oppitunnin keskihinta, netto 31,31 27,04 < 34,3 Hankerahoitus

45 Liikuntatoimi Vs. liikuntasihteeri Tero Lehtola Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntapalvelut järjestää kuntalaisille vapaa-aikapalveluita sekä toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa: liikuntaa, kilpa-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa. Liikuntapalvelut edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Palveluihin kuuluvat ulkoliikunta-alueet sekä liikunta-/uimahallitoiminta. Palvelusuunnitelman kuvaus: ulkoliikuntapalvelut mm. latualueet, jääalueet, urheilukenttä, pesäpallokenttä, tenniskenttä ja frisbeegolf -rata jne. uimahallitoiminta liikuntahallitoiminta kilpailutoiminta Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Liikuntapalvelut TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: liikuntapalveluiden käyttöaste prosenteissa sisä-/ulkoliikunta-alueilla. Tuotantotavoitteet: kävijämääriin on laskettu kaikkien liikunta-alueiden käyttäjät. 45

46 Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Sisko Isokoski Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kulttuuritoimi tuottaa kuntalaisille monenlaista kulttuuritoimintaa yhteistyössä erilaisten toimintaryhmien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuuritoimi ohjaa lapset ja nuoret harrastusten ja kulttuuritoiminnan pariin. Lisäksi huomioidaan kasvavan eläkeläisväestön kulttuuritarjonta. Kulttuuritoimen palvelusuunnitelmassa tuotetaan kuntalaisille vapaa-aikapalveluita sekä järjestetään toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa siten, että kävijämäärät kasvavat: erilaiset tapahtumat näyttelytoiminta museotoiminta kotiseututyö sekä kotiseutuarkisto kulttuurimatkat Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kulttuuritoimi TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: kuntalaisten osallistuminen tapahtumiin. Tuotantotavoitteet: kävijämääriin on laskettu kaikki tapahtumat, joissa kulttuuritoimi on jollakin tavalla mukana. 46

47 Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Sisko Isokoski Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Nuorisotyö tuottaa lapsille ja nuorille nuorisotoimintaa yhteistyössä erilaisten toimintaryhmien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Toiminnassa huomioidaan etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön laajeneva toimintakenttä. Nuorisotyön palvelusuunnitelmassa tuotetaan nuorille suunnattua toimintaa ja palveluita yhteistyössä eri tahojen kanssa: nuorisotalotoiminta etsivä nuorisotyö/erityisnuorisotyö nuorisovaltuusto erilaiset tapahtumat ja matkat perhekeskeinen toiminta Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Nuorisotyö TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: nuorten osallistuminen nuorisotyön järjestämään toimintaan (alla 29-vuotiaat). Tuotantotavoitteet: nuorisotalon kävijämäärät. Ltk:n tuotantotavoitteet: etsivän nuorisotyöntekijän asiakaskontaktit. 47

48 Tekninen hallinto Tekninen johtaja Risto Rautio Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tekninen osasto hoitaa teknisen lautakunnan alaiset palvelut. Osaston tehtävänä on tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja, jotka varmistavat turvalliset ja viihtyisät toimitilat kaupungin henkilöstölle ja käyttäjille, toimivan infrastruktuurin ja vetovoimaisen ympäristön. Kiinteistötoimessa keskitytään kiinteistöjen kunnossapitoon, turvallisuuden ja erityisesti sisäilman laadun seurantaan ja varmistamiseen. Merkittäviä peruskorjauksia ei ole suunnitelmissa, vaan toiminnassa keskitytään vuosikorjauksiin. Uimahalli on otettu kokonaan Tilapalvelujen hallintaan. Kiinteistönhoitoa keskitetään omille kiinteistönhoitajille ja tarkastellaan mahdollisuudet siirtää muut ulkoistetut kiinteistönhoitopalvelut omaan tuotantoon. Uusi päiväkoti otetaan käyttöön vuoden alussa, ja suunnitelmissa on uuden jäähallin rakentaminen. Vanhan meijerin saneerausta teatteritilaksi jatketaan. Vanhusten palveluasuntojen Peltolan ja Rantalan yhdistäminen on suunniteltu vuodelle 2014, mutta hankkeen toteutuminen riippuu siitä, kuinka vanhustenhuolto kokonaisuutena järjestetään tulevaisuudessa. Vesi - ja viemärilaitoksella viemäreiden kunnostusta jatketaan hulevesien vähentämiseksi. Veden jakeluun tehty riskikartoitus jalostetaan riskienhallintasuunnitelmaksi, ja ensimmäiset konkreettiset toimenpiteet alkavat Valion ja alavesisäiliön yhdysputken rakentamisella. Lisäksi tavoitteena on saada rakennettua Ainalinjärven ali kulkevalle riskialttiille osalle rinnakkaisputki jo vuonna Maanrakennusosastolla huolehditaan teiden ja yleisten alueiden kunnossapidosta. Jouhtenenmäen yrityspuiston infrastruktuurin rakentamista jatketaan ja se saatetaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Marraskuussa 2013 valmistuva Erkkisenniemen kaava-alueen ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikka mahdollistaa tonttien käyttöön ottamisen, ja Kytökylään ja Vattukylään rakennettu uusi viemäri voidaan ottaa käyttöön. Keskustan alueen tiestön kunto on kartoitettu ja kartoituksen perusteella laaditaan suunnitelmat ja korjausohjelma. Metsäomaisuuden hoidossa edetään siten, että puuta myydään hoito-suunnitelman mukaisen kasvun verran. Uusia kaavoituksia ei ole tulossa vireille. 48

49 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset 0-0,6-0,5 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

50 Kiinteistötoimi Kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tilapalvelut sisältävät omassa käytössä olevien kiinteistöjen huoltopalvelun, kunnossapidon ja vuokrattujen teollisuuskiinteistöjen hallinnoinnin. Toimintaa uudistetaan niin, että Tilapalvelut ottaa hallintokunnilta vastaan myös sellaisia teknisiä palvelutehtäviä, jotka voidaan nähdä mielekkäiksi toteuttaa joko omana työnä tai ulkopuolisen toteuttamana. Kustannustehokkuutta toimintaan haetaan kilpailuttamalla hankintoja ja keskittämällä ne suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kiinteistöjen osalta on oltu Kuntaliiton energian seurannassa jo vuodesta 1995 alkaen. Kiinteistöillä käytettävän lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantaa jatketaan edelleen. Pitkäjänteisellä seurannalla ja oikeilla energiansäästötoimilla luodaan tehokas ja laadukas tilaympäristö. Toimintamittareina käytetään lämmön- (kwh/m3), sähkön- (kwh/m3) ja veden- (l/m3) ominaiskulutuksia. Kulutusseurannan tavoitetasona pidetään vastaavan kokoisten kuntien keskiarvotason alittamista. Rakennuskantaan lisätään uusi päiväkoti, joka otetaan käyttöön alkuvuodesta Samalla rakennuskannasta voidaan poistaa yksityisiltä tahoilta vuokrattuina olleet ryhmäperhepäiväkodit. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kiinteistötoimi TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Kerrosala (km2) Tilavuus (m3)

51 Kadut ja yleiset alueet Maanrakennuspäällikkö Antti Mustaparta Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kadut ja puistot yksikön toiminta sisältää katujen, katuvalojen ja puistojen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. Lisäksi yksikön tehtäviin kuuluu haja-asutusalueen talviaurauksen järjestäminen ja yhdyskuntatekninen rakennuttaminen ja rakennustöiden valvonta Haapavedellä. Yksikkö on pääasiassa tilaajaorganisaatio ja suurin osa töistä kilpailutetaan ja teetetään yksityisillä urakoitsijoilla. Yksikön toimintaa kehitetään siten, että osa nykyisistä maanrakennuspäällikön kunnossapitoon liittyvistä tehtävistä siirretään kunnossapitotyönjohtajan vastuulle. Lisäksi korjaustöihin käytettävää summaa kasvatetaan ja kohteiden korjaaminen tehdään perusteellisemmin. Lisäksi rakennuttamisen aikajännettä muutetaan siten, että suunnittelu ja rakentaminen voidaan toteuttaa eri vuosina, jolloin kustannuksissa on odotettavissa säästöä. Lisäksi hakkeiden toteutuksen kustannusarvio on tarkempi päätöksiä tehtäessä. Vuoden 2014 tavoitteena on laskea nykyisen katuverkon korjausvelka ja suunnitteluttaa kiireellisimmät kohteet sekä selvittää kohteiden yhdistäminen muuhun kunnallistekniikan rakentamiseen ja saneeraukseen. Vuonna 2013 toteuttamatta jäävät kohteet ja asfaltoinnit on tarkoitus toteuttaa vuonna Talvikunnossapidon tavoitteena on pysyä budjetissa. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kadut ja yleiset alueet TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Katujen kunnossapito/km Avustettavat yksityistiet/km Kevyen liikenteen väylät/km 4,5 4,5 4,1 4,4 51

52 Vesi- ja viemärilaitos Vesilaitoksen päällikkö Paavo Mäkinen Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vesihuolto käsittää: - talousveden hankinnan, käsittelyn ja jakelun kuluttajille sekä jätevesien vastaanottamisen ja johtamisen jätevedenpuhdistamolle toiminta-alueellaan - pumppaamoiden ja verkostojen kunnossapidot ja rakentamiset - uusien liittymien rakentamiset - pohjavesialueiden tilan seuraamisen - pohjavesipintojen seuraamisen ja raportoimisen ELY:lle - pumpattujen vesimäärien seuraamisen ja raportoimisen ELY:lle sekä - pohjavesien ja verkostovesien laadun seuraamisen. Vesihuoltolaitoksen toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä kaupungin sisäiset ohjeet ja säännöt. Vesi- ja jätevesitaksat korottuvat vuonna 2014 kolme prosenttia vuoden 2013 tasosta. Korotukset tuovat Haapaveden kaupungille/vesihuoltolaitokselle lisätuloa ensi vuonna n euroa. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2012 TA2013 TA2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Seurattava tavoite TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Vesilaitos Vuotuinen veden myynti m m m³ m³ Veden kulutusmaksu sis. alv. 1,17/m3 1,20/m3 1,24 /m³ 1,27 /m³ Seurattava tavoite TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 Viemärilaitos Laskutettu jätevesi m m m³ m³ Jäteveden kulutusmaksu sis. alv. 2,06/m3 2,39/m3 2,46 /m³ 2,54 /m³ Siikalatvaan myytävä vesi ei sisälly lukemiin. 52

53 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosion tehtävänä on osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta joulukuussa Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee 1,39 %-yksikköä ja on ensi vuonna 29,57 %. Valtionosuuksien indeksikorotus on 2,4 %. Vuonna 2014 kuntien omarahoitusosuus on 3 310,86 euroa per asukas. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla valtionosuuksiin ei tehdä säästösyistä kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja vuonna 2014 on 3 123,83 euroa asukasta kohti. Tasausvähennys tasausrajan ylimenevältä osalta 37 %. Haapaveden kaupungin verotulotasaus on tänä vuonna noin 5,8 miljoonaa euroa. Asukasluku Sos., terv.toimen, Kunnan Laskennallisten Yleinen Valtionosuuteen Järjestemä- Kunnan Siitä: Muut Valtion- Euroa/asukas esi-/perusopetuksen omarahoitus- kust. ja oma- osa tehtävät muutoksen peruspalvelujen verotuloihin opetus- ja osuudet sekä kirjasto- ja osuus rahoitusosuuden vähennykset tasaus valtionosuus perustuva kulttuuritoimen yhteensä kultt.toimen (vos-% 29,57) erotus ja lisäykset (e) vuonna 2014 valtionosuuden valtionosuudet laskenn. peruste (e) 3310,86 (e, netto) (e) tasaus e/asukas ,40 53

54 TULOSLASKELMA TA2013 LTA2013 TA2014 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut,% 51,4 % 51,4 % 51,9 % Vuosikate/poistot,% 100,5 % 100,5 % 101,7 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

55 TALO USSUUNNITELMA TA M uut o s LTA TA LTA M uut o s TA M uut o s TS M uut o s TS M uut o s (1000 e) Kunnallisvero ,4 % ,9 % ,5 % ,7 % ,6 % Yhteisövero ,0 % ,0 % ,2 % ,2 % ,8 % Kiinteistövero 886 1,7 % ,1 % ,3 % ,3 % ,0 % V e ro t ulo t yht ,7 % ,3 % ,9 % ,7 % ,5 % Peruspalvelujen vo ,5 % ,6 % ,5 % ,1 % ,4 % Muut valtionosuudet ,1 % ,5 % ,6 % ,8 % ,1 % Verotulojen tasaus ,8 % ,0 % ,5 % ,3 % ,5 % V alt io no s uud e t yht ,4 % ,0 % ,1 % ,4 % ,7 % To imint akat e ,3 % ,8 % ,4 % ,5 % ,2 % Raho itus e rät ,4 % -50 0,0 % V uo s ikat e ,7 % ,5 % ,9 % ,8 % ,4 % Poistot ,0 % ,1 % ,5 % ,0 % ,2 % Satunnaiset kulut -540 Tilikaud e n t ulo s ,6 % ,4 % ,0 % ,4 % ,8 % 55

56 5 INVESTOINTIOSA Oheisesta taulukosta ilmenevät kaupungin investointihankkeisiin varatut määrärahat tulo-, meno- ja nettoarvioineen. Lautakuntia sitoo investointihankkeiden nettomääräraha. Monivuotiset hankkeet on kirjattu usealle vuodelle. Suurimpina yksittäisinä hankkeina ovat jäähallin rakentaminen ja varaus elinkeinopoliittisiin investointeihin. Hankkeista investointilistalla on muun muassa Jouhtenenmäen Yrityspuisto. INVESTOINNIT (1000 e) Tulot Menot Netto LTA Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto LAUTAKUNTA HANKE KHALL Maa- ja metsäalueet Elinkeinopoliitt. investoinnit It- ja muu kalusto (sis. ymp.labran it) Haapaveden Opisto (kuntaosuus) Ampumarata (kuntaosuus) Jouhtenenmäki (EAKR) Luistelukeskus PERUSTURVALTK IT Kalusto VAPAA-AIKAT.LTK Lähiliikuntapaikat Kalusto KOULULTK Irtaimisto ja it-laitteet Yläkoulu TEKNINEN LTK Päiväkoti Jäähalli Kiinteistöjen remontit Peltolan/Rantalan yhdistäminen Puistot (Kirkkojärven niitto) Katurakentaminen Ydinkeskustan kehittäminen Vesilaitos (sis. Ainalin alitus) Viemärilaitos Haja-asutusalueen viemäröinti Rynnäkkötien liittymäjärjestelyt IT Erkkisenniemen kunnallistekn Kulttuurikirnu KAIKKI YHTEENSÄ Ei sis. päiväkoti, elinkeinopoliitt. ja vesi-/viemärilaitosinv

57 6 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma TA2013 LTA2013 TA2014 Muutos-% Toiminnan rahavirta Vuosikate % Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät % Investointien rahavirta Investointimenot % Rahoitusosuudet investointeihin % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys % Pitkäaikaisten lainojen vähennys % Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 35,5 43,0 Lainanhoitokate 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

58 7 ALIJÄÄMÄTARKASTELU Kuntalain 65.3 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Vuoden 2012 tilinpäätös oli alijäämäinen noin 1,2 milj. euroa, ja taseen mukainen edellisten tilikausien ylijäämä oli 3,0 milj. euroa. Kuluvan vuoden tulos on talousarvioesityksessä positiivinen, kuten myös v talousarviossa. Haapaveden kaupungilla ei ole alijäämän kattamisvelvoitetta. 58

59 8 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TASEYKSIKKÖ Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitos kuuluu Haapaveden kaupungin toimintaan. Se ei ole erillinen yhtiö tai liikelaitos, vaan se käsitellään kaupungin kirjanpidossa taseyksikkönä. Seuraavassa esitetään vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma, joka sisältää myös poistot sekä korvauksen jäännöspääomasta. Vuonna 2014 korko on viisi prosenttia eli yhtä suuri kuin kuluvana vuonna. LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETO IMINNAN TULO SLASKELMA Vesi- ja viemärilaitos TA2013 TA2014 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Korvaus jäännöspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TA NETTO

60 9 KAUPUNKIKONSERNIN TAVOITTEET KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 TS2016 Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatuotot toimintakuluista, % 56,4 % Yli 50 % Yli 50% Yli 50% Yli 50% Konsernin vuosikate poistoista, % 71,5 % Yli 100% Yli 80% Yli 90% Yli 100% Konsernin omavaraisuusaste, % 35,5 % Yli 35 Yli 38 Yli 40 Yli 40 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 44,4 % Alle 45 Alle 45 Alle 45 Alle 45 Konsernin korolliset lainat/asukas, euroa Alle 3800 Alle 4000 Alle 4000 Alle 4000 Edustajien raportointi tytäryhtiöstä kunnanhallitukselle/lautakunnalle, krt/v Haapa-asunnot TP2012 TA2013 TA2014 Käyttöaste, % Keskivuokra, e/m² 7,7 7,9 8,1 Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e Haapaveden Energia Oy TP2012 TA2013 TA2014 Myyty energia, MWh Energian hinta, e/mwh 48,03 55,00 54,00 Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e Teknologiakylä Oy TP2012 TA2013 TA2014 Tuot. tilat, vuokrausaste, % Toimistotilojen vuokrausaste, % Pitkäaikaiset velat, e * ** ** Liikevaihto, e Tulos, e *sis. Sh-lim käytetyn määrän ** ei sis. Sh-lim käytettyä määrää 60

61 Pesula TP2012 TA2013 TA2014 Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e

62 Liite: Henkilöstösuunnitelma Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

63 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖ LUKUINA KAUPUNKI JA PALVELUSTRATEGIAT Palvelutuotannon vaihtoehdot Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Eläkepoistuma Henkilöstötarve Sairauspoissaolot HALLINTOKUNTIEN KESKEISET TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT JA MUUTOKSET Hallintopalvelut Sivistystoimi Perusturva Tekninen osasto PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGISET LINJAUKSET LOPPUPÄÄTELMÄT... 80

64 JOHDANTO Henkilöstö muodostaa palveluyhteisön tärkeimmän voimavaran sekä toiminnan laadun että tuloksellisuuden kannalta. Henkilöstöresurssien mitoittaminen on tärkeä osa toiminnan suunnittelussa ja taloudellisten resurssien mitoittamisessa. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että riittävä määrä osaavaa henkilöstöä tuottaa kaupungin palvelut. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään henkilöstön määrän ja kohdentumisen lisäksi henkilöstön laadun tasoa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Henkilöstön määrä ilmoitetaan henkilöstösuunnitelmassa henkilötyövuosina. Laadulla tarkoitetaan muun muassa henkilöstön osaamista, koulutusta ja työsuhteen muotoa. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan tällä suunnittelukaudella huomioon myös osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Henkilöstösuunnittelu perustuu työtehtävien uudelleenarviointiin palvelutarpeiden muuttuessa. Se tarkoittaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Suunnitelmalla myös kannustetaan henkilöstöä palvelualttiiseen ja tulokselliseen työskentelyyn sekä ylläpidetään henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman työskentelyn kehittämiseen. Tiivistäen henkilöstösuunnitelman laatimisen tavoitteena voidaan pitää seuraavia elementtejä: henkilöstöä koskevien päätösten ja menettelytapojen yhtenäistäminen henkilöstöhallinnon päätöksenteon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden lisääminen henkilöstön sitouttaminen kaupungin palvelutehtävän suorittamiseen kaupungin tarvitseman työvoiman määrän optimointi ja laadun turvaaminen henkilöstömenojen tasapainottaminen suhteessa kaupungin itse tuottamiin palveluihin. Kaupunki tuottaa asukkaille palveluja taloudellisten resurssien rajoissa valtuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Talousarvio valmistellaan hallintokunnissa. Hyväksyessään talousarvion valtuusto asettaa hallintokunnille palvelutavoitteet ja osoittaa rahat tavoitteiden toteuttamiseksi. Valmistellessaan talousarviota hallintokuntien on kiinnitettävä huomiota myös siihen, onko käytössä oleva henkilöstö työkykyistä ja riittävää pystyäkseen toteuttamaan tavoitteiden mukaisen tehtävän ja onko työympäristö, organisaatio ja johtaminen kunnossa. Tavoitteena voidaan pitää henkilöstön ottamista huomioon entistä paremmin voimavaratekijänä. Toisaalta kaupungin talous asettaa rajoitteita henkilöstön määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle sekä pakottaa nykyisenkin henkilöstön sopeutumaan taloudellisten realiteettien asettamiin puitteisiin. Henkilöstösuunnitelman käsittely ajoitetaan siten, että vuoden 2014 osuus voidaan käydä läpi hallintokunnan budjettikäsittelyn yhteydessä. Myöhemmät vuodet siirretään käsiteltäväksi myöhemmin siten, että henkilöstösuunnitelma voidaan käsitellä ao. hallintokunnan lautakunnissa vuoden 2013 loppuun mennessä. Suunnitelma käsitellään luonnosvaiheessa myös koko kaupungin yhteistoimintaelimessä. Lopullisen suunnitelmaluonnoksen käsittelee kaupungin johtoryhmä ja kaupunginhallitus sekä myöhemmin valtuusto. Henkilöstösuunnitelma on nimensä mukaan ohjeellinen, eikä sido hallintokuntia. 64

65 HENKILÖSTÖ LUKUINA Haapaveden kaupunki on seutukuntansa suurin työnantaja. Haapaveden kaupungin palveluksessa oli tietojärjestelmämme mukaan yhteensä 1032 henkilöä. Kaupunki ei ole irtisanonut tai lomauttanut henkilöstöä. Määräaikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita on ollut yhteensä 273 henkilöä, joista työllistettyjä on 27 kpl. Taulukko 1 Henkilöstömäärä vakin vakin vakin vakin vakin määräaikaise t 2008 määräaikaise t 2009 määräaikaise t 2010 määräaikaise t 2011 määräaikaise t 2012 Hallintopalvelut Sivistysosasto Perusturvaosas to Tekninen osasto Yhteensä Kaupungin palvelussuhteet ovat pääosin (74 %) toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia. Määräaikaisten osuus on noin 26 % koko henkilöstömäärästä. Koska suuret palvelualat ovat kuitenkin naisvaltaisia hoiva-aloja, niin jo tästä syystä esim. sijaistarve on jatkuvaa ja myös määräaikaisia tarvitaan. Henkilöstöstä 27 % toimii viroissa ja 73 % toimissa. Kunnissa keskimäärin viroissa on n. 29 %. Valtakunnallisesti kunta-alalla työskentelevistä on vakinaisia n. 77 %. (Lähde: Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 84,3 %. Naisvaltaisimpia aloja ovat perinteisesti sosiaali- ja terveystoimi ja miesvaltaisia tekniset alat. Koko Suomessa vuonna 2010 kunta-alalla työskentelevästä henkilöstöstä on lähes neljä viidesosaa naisia (79 %) (Lähde: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden vaihteessa 47,2 vuotta. Naisten keski-ikä on 47,8 vuotta ja miesten keski-ikä 47 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on hiukan korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin (45,6 v.). 65

66 Kaavio 1. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2012 Vakinaisesta henkilökunnasta yli 44-vuotiaita on 65 %. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joita on 20,3 % vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 51 %. Alle 30-vuotiaiden osuus on 5,2 prosenttia. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen alkaa näkyä ikäjakaumassa nuorten osuuden suhteellisena lisääntymisenä sekä keski-iän nuorentumisena tulevina vuosina. Koko Suomessa kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna 2012 oli 45,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunnallisen henkilöstömäärän odotetaan tulevina vuosina kääntyvän laskuun. Valtakunnallisesti vuonna 2012 kunnallisessa palveluksessa työskenteli työntekijää. (Lähde: 66

67 KAUPUNKI- JA PALVELUSTRATEGIAT Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuoteen 2015 saakka. Kaupunki haluaa olla vuonna 2020 Terve ja hyvinvoiva ihmeen hyvä Haapavesi. Kaupungin visiossa Terve ja hyvinvoiva Haapavesi tarkoittaa sitä, että kaupunkilaiset, kaupungin henkilöstö ja kaupungin talous ovat terveitä. Kaupungin kaikissa toiminnoissa tavoitteena on kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi. Ihmeen hyvä Haapavesi tarkoittaa sitä, että Haapavesi erottuu edukseen sekä asuinkuntana, yrittämisen ympäristönä että työnantajana. Haapaveden kaupungin tehtävä strategian mukaan on: järjestää hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyiset palvelut elinkaaren eri vaiheiden tarpeisiin edistää yrittäjyyttä ja luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja menestymiselle tarjota aktiivisella maapolitiikalla edellytyksiä monipuolisille asumisvaihtoehdoille sekä harrastustoiminnalle paikkakunnan omaleimainen luonto ja kulttuuri hyödyntäen edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Arvot vaikuttavat toimintaan. Haapaveden kaupungin toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on määritelty avoimuus, luottamus, vastuullisuus, uudistuminen ja yhteistyö. Arvot vaikuttavat taustalla erityisesti henkilöstön toimintaan liittyvien tavoitteiden asettamisessa, päätöksenteossa, tulosten arvioinnissa ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 3.1 Palvelutuotannon vaihtoehdot Haapaveden kaupungin tavoitteena on järjestää kaupunkilaisille laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Oman toiminnan jatkuvan kehittämisen lisäksi kunnan tulee jatkuvasti aktiivisesti selvittää ja arvioida vaihtoehtoisten tuotantotapojen hyödyntämismahdollisuuksia. Tavoitteena on jatkuvan vuorovaikutuksen luominen ja ylläpitäminen palvelutuotantoa harjoittavien toimijoiden kanssa. Vaihtoehtoisten toimintatapojen käsittelyllä ja arvioinnilla sekä niiden hyödyntämisellä voidaan merkittävästi lisätä myös palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palvelun suunnitteluun ja tuottamiseen. Vuonna 2013 Haapaveden kaupunki selvitti talouden vakauttamisohjelman laatimisen yhteydessä kirjanpidon ja laskennan, kiinteistöhuollon, it-, ruoka- ja siivouspalveluiden sekä perusturvan osalta lääkäripäivystyksen, vanhusten palveluasumisen, lääkekeskuksen ja laboratorio toimintojen ulkoistamista. It-palveluiden, siivous- ja ruokapalveluiden, kirjanpidon ja laskennan sekä kiinteistöhuollon osalta on päädytty jatkamaan palveluita omana toimintana toimintoja tehostaen. Lääkäripäivystys ulkoistettiin. Laboratorio palveluiden ulkoistaminen tapahtunee vuoden vaihteessa ja lääkekeskuksen osalta neuvottelut ovat vielä kesken. Vanhusten asumispalveluiden osalta selvitysten tulee valmistua mennessä. Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä on syytä kiinnittää huomiota tieto- ja tietoliikennetekniikan suomiin laajoihin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään itsepalvelun käyttöä tietoverkkojen avulla. Kunnan omien ja kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, ns. kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat. 67

68 Suunnitelman laatimista varten on selvitettävä eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit, henkilöstön määrä ja koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Samoin on varmistuttava siitä, että tieto- ja tietoliikennejärjestelmillä voidaan tukea suunnitelman luomista ja toteuttamista. Kunnan järjestämien palvelujen nykymuotoinen rahoitus ei välttämättä tulevaisuudessa riitä palvelutuotannon kaikkiin tarpeisiin. 3.2 Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Seuraavassa on tilastokeskuksen näkemys Haapaveden kaupungin väestö- ja ikärakenteen kehityksestä: Kaavio 2 Haapaveden väestöennuste vuosille Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Haapaveden väkiluku pysyy lähes samana vuoteen 2020 saakka. Kun tarkastellaan tarkemmin tilastokeskuksen tuottamia ennusteita kaupungin väestörakenteen muutoksista seuraavan noin kymmenen vuoden aikana, ovat merkittävimmät muutokset yli 65- vuotiaiden määrän kasvu ja 7-14-vuotiaiden määrän väheneminen. Erityisen suuri muutos kaupungin väestörakenteessa tapahtuu yli 85-vuotiaiden kohdalla. Kun tällä hetkellä kaupungin väestöstä n. 120 (1,5 %) on yli 85-vuotiaita, on vuonna 2020 kyseisen ikäryhmän määrä 225 (3,4 %). Yli 85-vuotiaiden määrä tulee siis ennusteiden mukaan kasvamaan yli 80 % tämän hetkisestä tilanteesta. 3.3 Eläkepoistuma Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyy arviolta n. 25 % kaupungin henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyminen on todennäköisesti suurinta vuosina Vuoden 2005 alussa tulleet eläkelain muutokset vaikeuttavat kuitenkin eläkkeelle siirtymisen ennustettavuutta. Työnantaja saa tietoonsa ensimmäisen mahdollisen eläkkeelle siirtymishetken, mutta työntekijä voi halutessaan jatkaa työssä vielä 68-vuotiaaksi saakka. Vanhuuseläkeiän täyttymisen perusteella voidaan todeta, että eläkkeelle siirtymismahdollisuuden piiriin tulevan henkilöstön määrä kasvaa selkeästi 68

69 tulevina vuosina. Oheisen taulukon eläkepoistuma kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä Ennusteen on laatinut Keva ja se on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuna Laskennalliseen eläkeikään pohjautuvan eläköitymisennusteen mukaan eläkepoistuma suurimmillaan vuosina Haapaveden kaupungilla eläköitymisen huippuvuodet tulevat olemaan vuosina 2016 ja Kaavio 3. Kunta-alan eläkepoistuma Haapaveden kaupungin tavoitteena on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Koko kunta-alan haasteena on löytää vaihtoehtoisia tapoja pidentää työuria myös työkyvyn heiketessä. Haapaveden kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota varhaisen tuen mallin toteuttamiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen eri keinoin. 69

70 Kaavio 4. Eläköitymisennuste eläkelajeittain Taulukoissa 2. ja 3. on kuvattu suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma. Taulukko 2. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma

71 Taulukko 3. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Ammattiryhmä Vak.henk henk % henk % Perushoitajat ja lähihoitajat ,2 Maatalouslomittajat , ,8 Aineen opettajat ja lehtorit , ,6 Sairaanhoitajat , ,3 Siivoojat , ,2 Perhepäivähoitajat , ,9 Luokanopettajat , ,7 Terveydenhoitajat ,8 7 28,4 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat , ,9 Henkilökohtaiset avustajat ,1 5 22,5 Kodinhoitajat ja kotiavustajat , ,7 Sihteerit , Sairaala -ja hoitoapulaiset , ,7 Opettajat ja opetualan erit. as. t ,3 4 18,3 Keittiöapulaiset , ,9 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat ,8 7 41,2 Muut lääkärit ,8 3 22,8 71