Haapaveden kaupunginhallitus Haapaveden kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haapaveden kaupunginhallitus 10.11.2014 154 Haapaveden kaupunginvaltuusto 10.11.2014 44"

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Haapaveden kaupunginhallitus Haapaveden kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS YLEISOSA KAUPUNGIN STRATEGIA KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnalliset tavoitteet TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA ALIJÄÄMÄTARKASTELU LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TASEYKSIKKÖ KAUPUNKIKONSERNIN TAVOITTEET Liite Henkilöstösuunnitelma Johdanto HENKILÖSTÖ LUKUINA KAUPUNKI JA PALVELUSTRATEGIAT Palvelutuotannon vaihtoehdot Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Eläkepoistuma Henkilöstötarve Sairauspoissaolot HALLINTOKUNTIEN KESKEISET TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT JA MUUTOKSET Hallintopalvelut Sivistystoimi Perusturva Tekninen osasto PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGISET LINJAUKSET LOPPUPÄÄTELMÄT

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 jatkaa yleisen taloudellisen tilanteen ja valtionosuus leikkausten vuoksi talouden heikkenemisen jaksoa. Valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat asteittain vuosina siten, että vuonna 2015 uusien leikkausten yhteisvaikutus on noin 1,4 miljoonaa euroa. Tämä vastaa noin 1,7 tuloveroprosenttia. Euroopan laajuinen taloudellinen matalasuhdanne heijastelee Suomen ja sitä myöten Haapavedellä talouskehitykseen niin että kaupunki joutuu tasapainottamaan menojaan. Syyskuussa 2013 kaupunginvaltuustossa hyväksytty talouden sopeuttamisohjelma tulee viedä päätökseen. Tämän lisäksi täytyy palvelurakenne käydä lävitse erittäin kriittisesti. Tasapainottamisohjelman taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi tulee ensi vuoden alkupuoliskolla laatia ohjelma eläköitysmisohjelma. Tässä ohjelmassa määritellään kaupungilta seuraavan neljän vuoden aikanan eläköityvät henkilöt ja heidän tehtävänsä. Nämä tehtävät pyritään järjestelemään niin, ettei kaikkiin tarvitse ottaa uutta tekijää. Tämä vaatinee sisäisiä siirtoja ja myös uudelleen koulutusta. Haapavesi on investoinut vauhdilla viime vuosina. Tammikuussa 2014 valmistui uusi päiväkoti ja uuden jäähallin rakentaminen aloitettiin loppukesästä Investoinneista on iso osa jouduttu rahoittamaan velkarahalla. Näin joudutaan tekemään myös vuoden 2015 aikana. Tämä tarkoittaa sitä että kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus ja asukaskohtainen velkaantuneisuus kasvavat. Tästä huolimatta kaupunki pysynee alueellisesti mitattuna keskiarvon alapuolella. Vuonna 2014 saatiin valmiiksi kuntaliitosselvitys Alavieskan, Haapaveden Oulaisten ja Ylivieskan kanssa. Kaupunginvaltuusto päätti että Haapavesi ei etene varsinaiseen liitosvaiheeseen. Vuoden 2015 aikana vahvistettaneen uusi Sote-laki. Tämä vuosisadan suurin julkisen sektorin uudistus tulee muuttamaan kunnan tehtävää. Elinvoimaisuuden kehittäminen ja edunvalvonta tehtävät korostuvat nykyisestä. Nyt asetettu aikataulu vuoden 2017 alusta on haasteellinen ja nähtäväksi jää toteutuuko uudistus asetetussa aikataulussa. Vuoden 2015 aikana näemme miten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen maassamme tulevaisuudessa ratkaistaan ja millainen tuotantoalue tuottaa Haapaveden palvelut tulevaisuudessa. Ajat ovat haastavat, mutta Haapavesi on ennenkin onnistunut pysymään pinnalla vaikeina aikoina. Luotan siihen että tähän kykenemme jatkossakin. Antti-Jussi Vahteala vs. kaupunginjohtaja 3

4 1 YLEISOSA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen Pankin syyskuun 2014 kansainvälisen talouden ennusteessa maailmantalouden kasvun arvioidaan kuluvana vuonna jäävän aiemmin ennustettua hitaammaksi. Kasvun odotetaan kuitenkin vauhdittuvan ennustejakson aikana, ja vuosia 2015 ja 2016 koskeva koko maailmantalouden kasvuennuste on pidetty ennallaan. Yhdysvalloissa talous kasvaa ennustejakson aikana noin 3 prosentin vuosivauhtia. Kiinassa kasvun ennustetaan säilyvän ripeänä, joskin hitaampana kuin aiempina vuosina. Sen sijaan EU21-alueen kasvulukuja on jouduttu pienentämään kuluvan vuoden osalta. Myös Venäjää koskevaa ennustetta on tarkistettu aiemmin arvioitua heikommaksi. Lähiaikojen heikkoja kasvunäkymiä heijastellen maailmankaupan kasvu piristyy vasta vuoden 2015 aikana. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia eli negatiivinen kasvu jatkui toista vuotta peräkkäin. Alkuvuoden suhdannekatsaukseen verrattuna on vuosia 2014 ja 2015 koskevia bruttokansantuotteen kasvuennusteita tarkistettu alaspäin. Vastaavasti inflaation ennustetaan hidastuvan ja työttömyysasteen nousevan enemmän kuin aiemmissa ennusteissa. Keskimäärin bruttokansantuotteen ennustetaan laskevan 0,3 prosenttia vuonna 2014 ja kasvavan 0,8 prosenttia vuonna On myös arvioita negatiivisen kasvun jatkumisesta. Suomen taloutta vaivaavat samanaikaisesti rakenteelliset ongelmat sekä tämän vuoden tilanteessa Ukrainan kriisin kärjistyminen ja siitä seuranneiden vastapakotteiden vaikutukset ja niistä seurannut epävarmuus tulevaisuuden näkymiin. Kriisin pitkittyessä sen vaikutukset Suomen talouteen nähdään merkittävinä. Tulevina vuosina työttömyysaste vähenee vain hitaasti verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien vuoksi. EU21-alueella inflaatio on ollut ½ prosentin tuntumassa. Suomen Pankin ennusteessa alueen inflaatio nopeutuu vuoden 2015 aikana yli 1 prosentin ja päätyy ennustejakson loppupuolella 1½ prosentin tuntumaan. Korkojen laskun ja talletuskoron negatiiviseksi painamisen myötä lyhyet markkinakorot ovat alentuneet aivan nollan tuntumaan. Syyskuussa käynnistyvien pitkien rahoitusoperaatioiden ja lokakuussa aloitettavien osto-ohjelmien avulla tuetaan erityisesti luotonantoa yrityksille. Keskimääräistä euribor-tason on ennustettu pysyvän 0,4 %:n tietämissä syyskuun ennusteissa. Tämän jälkeen tapahtuneen luottoluokituksen laskun vaikutusta ei ole ennustettu. Valtiovarainministeriön mukaan yksityinen kulutus kääntyisi hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalituloissa ei ole juuri kasvua. Talouskehityksen piristymisen arvioidaan hälventävän kuluttajien kokemaa epäluuloa. Palkansaajien nimellisansiot olivat Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2014 huhti-kesäkuussa ,2 prosenttia korkeammat kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Reaaliansioiden nousu oli 0,3 prosenttia. Palkansaajien nimellisansiot kohosivat huhti-kesäkuussa yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttia, valtiolla 0,4 ja kunnilla 0,4 prosenttia Työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. 4

5 Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä. Valtion velka on valtion tulo- ja menoarvion mukaan vuoden lopussa sata miljardia euroa eli noin puolet bruttokansantuotteesta. Viime vuonna kuntatalouden keskimääräinen vuosikate oli 380/asukas, mikä riitti kattamaan poistot. Negatiivisen vuosikatteen kuntia on kuitenkin useita. Keskimääräinen velka oli yli 2500 euroa/asukas. Tänäkin vuonna alijäämäisten tulosten määrä lisääntyy valtionosuusleikkausten ja yleisen taloustilanteen johdosta. Kuntatalouden peruslinja säilyy kireänä. Kunnallishallintoon liittyviä suuria uudistuksia on ollut vireillä useita vuosia. Tänä vuonna on vahvistettu ns. Sotelaki, joka mullistaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tulevaisuudessa. Valtion suunnitelmissa kunnille asetettiin yhteensä neljän miljardin säästövelvoite. Tästä valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuoteen 2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin kunnat hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia euroa. Kuntalain uudistuksen yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajeneminen koskemaan myös kuntayhtymiä Kuntien valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista ja määrättyihin käyttötarkoituksiin kohdistuvista valtionavustuksista. Valtionavut ovat ensi vuonna yhteensä noin 9,9 mrd. euroa, josta laskennalliset valtionosuudet ovat noin 9,0 mrd. euroa. Valtionavustusten osuus on 0,9 mrd euroa. Valtionavut vähenevät vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 540 milj. euroa Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2014 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti oli 29,57. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin oli 70,43 prosenttia. Vuodelle 2015 peruspalvelujen valtionosuusprosentti alenee 25,42 prosenttiin ja kunnan rahoitusosuudeksi tulee 74,58 prosenttia. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Kuntatalouden velkaantuminen jatkuu vuonna Vuosina kuntatalouden näkymät heikkenevät edelleen, sillä ilman uusia toimenpiteitä toimintamenojen kasvu uhkaa jatkua kuntien tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvu jatkuu hitaana, joten myös verotulojen kasvu on vaatimatonta. Valtiontalouden sopeutustoimet puolestaan hillitsevät valtionosuuksien kasvua. Julkisen talouden tasapainottamistoimenpiteet sekä kunta- ja sote-uudistukset vaikuttavat merkittävästi kuntien taloudelliseen ja toiminnalliseen tulevaisuuteen. 5

6 Kuntatalous/menot vuosina Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Kuntien toimintamenojen kasvuarvioita peruspalvelubudjetin mukaan: Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kuntaalalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutus-maksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräinen 6

7 sosiaalimaksujen taso suhteessa palkkasummaan säilyy tänä- ja ensi vuonna noin 30 prosentissa, mutta vähitellen vuoteen 2018 mennessä maksujen arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan Vuoden 2015 maksutasoista saadaan lopulliset tiedot totuttuun tapaan kuitenkin vasta vuoden lopulla. Kuntatalous/tulot vuosina Kuntien tuloista lähes puolet muodostuu verotuotoista. Kuntien verotulolähteet ovat kunnallinen ansiotulovero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta. Tänä vuonna kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin vain 1,4 % vuoteen 2013 verrattuna. Tähän vaikuttavat yleinen taloudellinen kehitys ja verojen perusteisiin tehdyt muutokset. Kuntaliiton arvion mukaan kunnallisverojen kasvu jäisi tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti tuloveroprosenttejaan. Kuntaliitto arvioi kunnallisverojen tilitysten kasvavan vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tähän on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Kuntien verotuloarvioita valtion peruspalvelubudjetin mukaan: Verotuslinjaukset vuodelle 2015 Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä ja jo aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta on esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotulojen verotus Verovuoden 2015 kunnallisverotuksen kohteena oleviin ansiotuloihin ja verottavan tulon laskentaan on tehty useita veroperustemuutoksia. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan noin 1,5 prosentilla, joka vähentää valtion verotuloja ja siirtää suuremman osan verovähennyksistä tehtäväksi kunnallisverotuksessa. Lisäksi budjettiriihessä on päätetty 7

8 kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen, kunnallisveron eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöön otosta. Työmatkakulujen ja asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden rajoittamisella sekä aiemmin päätetyillä muutoksilla on arvioitu olevan kunnallisveroja lisääviä vaikutuksia. Kuntaliitto arvioi verotuloja vähentyvän näillä muutoksilla noin 131 milj. euroa. Vuonna 2015 palkkasumman arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia ja kunnallisverojen tilitysten vain 1,2 prosenttia Yhteisöjen tuloverojen veroperustemuutokset ja jako-osuus Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tulokehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöverotus Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylä-rajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennustenveroprosentin. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja noin 38,3 milj. euroa. Korotus kohdentuu pääosin pieneen kuntajoukkoon. Korotuksen vaikutuksista 90 % menee 10 kunnalle. Suurimpana yksittäisenä hyötyjänä on Espoo, johon lisäverotuloista kohdentuu yli puolet. Haapaveden kaupungin verotulojen arvioidaan kehittyvän seuraavasti: (1000e) TP2013 TA2014 TA2015 Muutos-% Kunnallisvero ,6 % Yhteisövero ,0 % Kiinteistövero ,1 % Yhteensä ,2 % Kuten taulukosta ilmenee, kaupungin verotuloiksi arvioidaan 21,0 milj. euroa ja kasvun ennakoidaan negatiivinen eli -1,2 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. 8

9 Valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta lukien. Järjestelmää on tarkoitus yksinkertaistaa ja selkeyttää sekä parantaa sen kannustavuutta. Uudistuksessa järjestelmästä poistetaan nykyiset erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskevat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esija perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä sekä määräytymisperusteiden porrasteisuutta, josta on aiheutunut esteitä kuntien yhdistämistilanteissa. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet Lisäksi uudistusesityksessä korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajanalapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80% (kunnan omavastuu 20 %). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittävästi uudistuksen vaikutuksia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoululle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Opetus -ja kulttuuriministeriön hallinnonalan vuoden 2015 valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. lukioon, ammatilliseen peruskoulutukseen, työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. Vuonna 2015 opetus - ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksen säästöt ovat kuntien ja kuntayhtymien osalta 102 milj. euroa. Mm. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yksikköhintoja leikataan. Ammattikorkeakoulu ei kuulu enää vuoden 2015 alusta kunnalliseen järjestelmään ja rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Kuntien rahoitusosuudella on kuitenkin pienennetty kuntien valtionosuuksia, peruspalvelujen valtionosuutta 164 milj. eurolla ja jäljelle jäävää toisen asteen koulutuksen valtionosuutta 291 milj. eurolla. Ammattikorkea-koulusiirto toteutetaan näin kustannusneutraalisti valtio-kunta-suhteessa. Haapaveden valtionosuuksien ennakoidaan kehittyvän seuraavasti: 9

10 (1000e) Peruspalvelujen vos ,8 siitä verotulotasaus ,2 siitä järj.muutoksen tasaus Opetus- ja kultt. Muut vos ,1 Yhteensä ,3 Haapaveden kaupungin valtionosuuden kokonaismääräksi arvioidaan noin 22,1 miljoonaa euroa v Kuluvan vuoden valtionosuudet jäänevät jonkin verran alle arvioidun. Kuntien saamat valtionosuudet vahvistetaan vuoden päättyessä. 10

11 Kehitys Haapavedellä Asukasmäärän kehittyminen Haapaveden asukasmäärä laski vuonna 2013, ja Tilastokeskuksen mukaan haapavetisiä oli tuolloin Asukkaita oli 45 vähemmän kuin edellisvuonna. Haapaveden asukasluvun kehitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Asukasluku on yksi olennaisimmista tekijöistä myös kaupungin taloudellisen kehityksen kannalta. Vuosi Syntyneet Kuolleet Erotus Tulomuutto Lähtömuutto Erotus Väkiluku Erotus Vuoden 2014 elokuussa Haapaveden kaupungin ennakoitu asukasluku on 7233 (Tilastokeskus). Alla olevasta taulukosta (tilastokeskus) selviävät väkiluvun muutokset kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Haapavesi v Syntyneet Kuolleet Erotus Tulomuutto Lähtömuutto Erotus Ennakkoväkiluku Vuosineljännekset yht I.vuosineljännes vuosineljännes Elinkeinojen ja työllisten määrän kehittyminen Tilastokeskuksen raportoima yritysten lukumäärä Haapavedellä tammikuussa 2014 on 372 yritystä. Viimeisin, vuodelta 2013 oleva tieto uusista aloittaneista yrityksistä on 16 kpl, lopettaneita yrityksiä oli vuonna kpl. Enin osa runsaasti yli puolet on ilmoittanut toimialakseen erilaisten palvelujen tuottamisen. Muu osa on tuotannollisia ja niitä palvelevia alihankinta- yms. yrityksiä. Elinkeinotoiminnan näkökulmasta merkittävä toimiala on maatalous, joka antaa toimeentulon noin prosentille kaupungin työssä käyvästä väestöstä. Vallitseva taantuma/lama ja näillä näkymin ennustamattoman ajan jatkuva olematon talouskasvu vaikuttavat siten, että esimerkiksi yhteisöveron tuotolla mitattua yritystoiminnan tilanteen paranemista ei ole lähiaikana näköpiirissä. Heikosta yleisestä taloustilanteesta huolimatta Haapavedellä ei ole vuoden 2014 aikana tapahtunut merkittäviä yritysten toiminnan supistamisia tai lopettamisia. Venäjän tuontirajoitusten vaikutus Valion Haapaveden tehtaaseen on, että kapasiteetista on käytössä noin 30 % 11

12 Työllisten määrä on vähentynyt Haapavedellä, ja työttömyysaste oli kuluvan vuoden syyskuussa 11,8 %. Seuraavasta taulukosta selviää tarkemmin haapavetisen työvoiman jakautuminen syyskuussa v.2014 syyskuu Työvoima, Haapavesi Tyött.aste (%)Tyött. yht. Tyött. miehettyött. naiset Alle 20-v. tyött. Alle 25-v. tyött. Yli 50-v. tyött. Yli 1 v. tyött. Vajaakunt. olleet Avoimet työpaikat , Paikkakunnan työttömyysaste on kuluvana vuonna vaihdellut 10,9 13,2 prosentin tasossa vastaten noin työtöntä työnhakijaa. Työllisyystilanteen arvioidaan heikkenevän edelleen vuoden 2015 aikana. 12

13 Keskeiset muutokset Haapaveden kaupungissa vuonna 2015 Haapaveden kaupungin palvelurakennetta on uusittu vuosien 2013 ja 2014 aikana. Rakenteiden muutos perustuu vuonna 2013 hyväksyttyyn talouden vakauttamisohjelmaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymä vakauttamisohjelma ulottuu vuoden 2015 loppuun saakka. Aittokylän ja Vattukylän koulut on yhdistetty Vattukylän kouluksi alkaen. Lisäksi Haapaveden Pesula Oy:n ja Haapaveden Kuntotalo Oy:n kirjanpito- ja palkanlaskentatoiminnot on siirretty yksityiseltä toimijalta kaupungin omaksi toiminnoksi vuonna 2014 ja vuoden 2015 alusta samoin toimitaan Teknologiakylän ja Haapaveden Energia Oy:n kanssa. Em. toimenpiteillä tehostetaan kaupungin omaa tuotantoa sekä lisätään toimintojen läpinäkyvyyttä sekä yhteistyötä kaupungin ja sen tytäryhtiöiden välillä. Vakauttamisohjelman mukaisesti kaupungin henkilöstöä vähennetään v Ensisijaisesti hyödynnetään ns. luonnollinen poistuma. Toissijaisesti lakkautettavan tehtävän hoitaja pyritään sijoittamaan muuhun avoimeksi tulevaan tehtävään. Tähän budjettiin ei sisälly työntekijöiden irtisanomisia. Ympäristölaborario on poistunut vuoden 2105 talousarviosta sen johdosta, että kaupunki yhtiöittää ympäristölaboratorion vuoden 2014 aikana ja toiminta jatkuu vuoden 2015 alusta lähtien oymuotoisena. Yhtiöittäminen perustuu kuntalain muutokseen, jonka mukaan kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on pääsääntöisesti annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Kaupunki hoitaa yhtiön kirjanpito- ja palkanlaskentapalvelut. Perusturvan toimialueella toteutetaan rakenteellisia muutoksia terveysasemaverkossa ja vanhuspalveluissa lakkauttamalla pienryhmäkoti Marttala. Haapaveden kaupungin keskeisin investointi vuonna 2015 on jäähalli, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 keväällä. Jäähallin rakentamisen aloituksen siirtyessä syksyyn, se ei alkuperäisen suunnitelman mukaisesti valmistu vuonna Vuoden 2014 arvioitu kustannus on 1,5 milj. euroa Jäähallin kokonaiskustannus on 2,6 milj.euroa(avustus 570 t) ja vuodelle 2015 osuudeksi on arvioitu 1,1milj. euroa (avustus 400teur vuodelle 2015). Ensi vuoden investointilistalla ovat lisäksi mm. vesilaitoksen investoinnit 1,2 milj. euroa, varaus elinkeinopoliittisiin investointeihin 1,0 milj. euroa sekä kulttuurikirnu. Kaupungin nettolainanoton tarve on ensi vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa muun muassa investointien vuoksi. Tässä talousarviossa esitetään, että Haapaveden kaupunki pitää tuloveroprosenttinsa nykyisessä 21,25:ssa. Kiinteistöveroprosentteihin esitetään yleiseen kiinteistöveroprosenttiin 0,1 % korotus sekä vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiin 0,05%:n korotus. Vesimaksuihin on budjetoitu kahden ja jätevesimaksuihin neljän prosentin korotukset. 13

14 2 KAUPUNGIN STRATEGIA Haapaveden kaupungin strategian toteutumista seurataan seuraavien tavoitteiden avulla. Tavoite Toteutuma 2013 Tilanne 2014 Tavoite 2015 Tavoite 2016 Asukasluvun lasku pysähtyy ( ) Työpaikkojen määrä nousee 2924 (v. 2010) 2854 (v. 2011) Huoltosuhde pysyy lähes nykyisellä tasolla (Väest. v.2013) 0,61 (Tal. v.2011) 1,56 0,61 1,68 0,61 <1,65 0,61 <1,60 Haapavesi ei joudu kriisikunnaksi Tunnusluvuista täyttyy 2 Tunnusluvuista täyttyy 2 Tunnusluvuista täyttyy enintään 2 Tunnusluvuista täyttyy enintään 2 Nykyistä laajempi sosiaalija terveysalue syntyy Laajempaa sotealuetta tunnusteltu Eduskunta hyväksynyt sote-lain. 5 sote-aluetta koko maassa. Ollaan aktiivisia oman tuotantoalueen muodostamiseksi Oma tuotantoalue Toteutetaan kuntaliitosselvitys tulevan lainsäädännön edellyttämällä tavalla Kuntarakennelaki on eduskunnan käsittelyssä Kuntaliitosselvitys on tehty ja käsitelty Ei toimenpiteitä Ei toimenpiteistä Kaupunkilaisten terveyttä kyetään parantamaan Haapaveden sairastavuusindeksi on 1,641 Sairastavuusindeksi 124,7 (v. 2011) ja kansansairauksien summaindeksi 164,6 (v. 2012) Sairastavuusindeksi laskee 5 % Sairastavuusindeksi laskee 5 % Kaupungin henkilöstömenojen kehitys on alle maan keskiarvon Haapavesi: 1,1 % Koko maa: 1,5 % Haapavesi 1,3 % (Ta 14- tp.13) Haapavesi 1 % Haapavesi 0 % Kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät 16,6 pv/hlö 12,1pv/ henkilö ( ) 12/hlö 12 pv/hlö Nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu Peruskoulusta valmistuneista jatkoopintoihin pääsi 100 %. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 65 ( ). Koulutuspaikkoja Haapavedellä riittää. Ongelmana on nuorten työttömyys, ja suurin ongelma on työpaikkojen puute. Yritystuen avulla työllistyi 20 nuorta kesätöihin. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli 61 (9.2014) vuotiaista koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt < 6 %. Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle 40. Kaikki peruskoulusta valmistuneet pääsevät jatko-opintoihin. Alle 25-vuotiaita työttömiä on alle

15 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Haapaveden kaupungin käyttötaloudessa noudatetaan niin kutsuttua nettoperiaatetta, jolloin tulosalueita sitovat toiminnallisesti tulot vähennettynä menoilla -määräraha. Tulosalueen sisällä molemmista määrärahoista voidaan poiketa. Lautakunnat voivat antaa alaisilleen tulosalueille tarkempia taloudellisia tavoitteita. Tähän osioon on koottu strategiasta johdetut tai siihen liittyvät toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain. Myös näitä toiminnallisia tavoitteita lautakunnat voivat halutessaan tarkentaa, mutta niiden on kuitenkin oltava kaupungin strategian mukaisia. Käyttötalousosassa on huomioitu sisäisinä siirtoina keskushallinnon sekä kiinteistö- ja siivoustoimen kustannuksia. Perusteena käytetään myös sosiaali- ja terveyspiirin Helmen kustannusten jakoa kuntien välillä. Keskushallinnon menoja on vyörytetty vuodesta 2013 alkaen myös muille kuin Helmen tulosalueille. Tässä talousarviossa Haapaveden kaupunki on varautunut siihen, että työntekijöiden palkat nousevat noin 0,4 prosenttia. Henkilöstöä kannustetaan myös ensi vuonna palkattomien vapaiden pitämiseen. Tulosalueiden on kuitenkin valvottava, että työntekijät pitävät palkallisia vuosilomapäiviään niin, että palkattomien vapaiden pitäminen ei vastaavasti lisää lomapalkkavelkaa. Kaupunginhallituksen alaiseen käyttötalousosaan sisältyvät nyt jo toista vuotta myös eläinlääkintähuollon subventiot, jotka aiempina vuosina ovat olleet ympäristöpalvelujen käyttötaloudessa. Sivulla 16 on esitetty käyttötalouden yhdistelmä tulosalueittain. 15

16 Muutos, TA2014- TA2015 Sitovuus TULOSALUEET (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 KESKUSVAALILAUTAKUNTA ,0 % netto TARKASTUSLAUTAKUNTA ,3 % netto KAUPUNGINHALLITUS ,2 % netto Yleishallinto ,1 % Pelastustoimi ,3 % Ruoka ja puhd.palvelut ,4 % MAASEUTUHALLINTO ,5 % netto Maaseututoimi ,5 % Lomatoimi ,0 % RAKENNUSLAUTAKUNTA ,5 % netto YMPÄRISTöPALVELUT ,3 % netto PERUSTURVALAUTAKUNTA ,9 % netto Projektit, hallinto ,6 % Terveyspalvelut ,2 % Erikoissairaanhoito ,5 % Vanhuspalvelut ,7 % Sosiaalipalvelut ,7 % KOULULAUTAKUNTA ,4 % netto Peruskoulutus ,7 % Keskiasteen koulutus ,2 % Kirjastotoimi ,7 % Päivähoito ,7 % KANSALAISOPISTON JHTK ,4 % netto VAPAA-AIKATOIMINNAN LTK ,0 % netto Liikuntapalvelut ,7 % Kulttuuritoimi ,9 % Nuorisotyö ,7 % TEKNINEN LAUTAKUNTA ,5 % netto Tekninen hallinto ,8 % Kiinteistötoimi ,1 % Liikenneväylät ja yl.alueet ,4 % Liikelaitokset ,9 % TOIMINTAKATE ,4 % netto 16

17 Vaalit Vs. hallintojohtaja Liisa Hankonen Keskusvaalilautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2015 aikana järjestetään eduskuntavaalit ja sen toteuttamiseen varataan määrärahat. Haapaveden kaupunki turvaa vaalien laillisen toteuttamisen. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) -3-3 Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset -3-3 Keskusvaalilautakunta TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Tavoitteet ja tunnusluvut Kunnallisvaalit Ei vaaleja Europarlamenttivaalit Eduskuntavaalit 17

18 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Vs. talousjohtaja Hannu Haapala Tarkastuslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnan alaisuuteen kirjataan tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan kustannukset. Kustannusten ennakoidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Tarkastuslautakunnan arvioidaan pitävän neljä kokousta vuoden aikana. Tarkastuspäiviä kertynee 20. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Tarkastuslautakunta TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 Lautakunnan kokoukset Tarkastuspäivät

19 Yleishallinto Vs. kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala Kaupunginhallitus Toiminnalliset tavoitteet Tulosalue käsittää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen alaiset projektit, talous-, toimisto- ja it-palvelut, henkilöstöhallinnon ja -ruokailun, TYKY-toiminnan, henkilöstön työterveyshuollon, elinkeinoelämän kehittämisen, verotuksen, joukkoliikenteen, ympäristölaboratorion ja muun yleishallinnon. Kaupungin uusi strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Strategian uusimisen yhteydessä asetettiin palvelurakenteisiin liittyvät tavoitteet: erityisesti yleishallinnolle asetettuja tavoitteita ovat henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen. Käyttötalousosassa varaudutaan seutukuntatyöhön, Leader-kuntaosuuksiin ja muihin projekteihin. Projektit-määrärahan kohdentamisesta vastaa kaupunginjohtaja. Palo- ja pelastustoimi ostetaan Ylivieskan kaupungilta, joka toimii alueellisen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen isäntäkuntana. Lisäksi budjetissa on huomioitu esimerkiksi Haapaveden kaupungin osuudet velkaneuvonnasta, Kerttu Saalasti -säätiön toiminnasta, jäsenmaksut Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Kuntaliitolle sekä avustukset. Avustusten tasoa on leikattu edellisvuosista talouden vakauttamisohjelman mukaisesti. Kaupunki on velvollinen selvittämään ympäristölaboratorion yhtiöittämisen vuoden 2014 aikana. Kuntalain muutos velvoittaa kuntia yhtiöittämään sellaiset toimintonsa, jotka toimivat markkinoilla, viimeistään vuoden 2015 alusta lähtien. Yleishallinnon henkilöstö- ja taloushallinnon sisäinen, henkilöstömäärän suhteessa toteutettava, laskutus koskee sivistys-, perusturva- ja teknistä osastoa. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden sopeuttamisohjelman mukaisesti kaupungin tytäryritysten kirjanpito- ja palkanlaskenta siirtyvät yksityiseltä toimijalta kaupungin omaksi tuotannoksi asteittain mennessä. Näiden osalta veloitus palveluista peritään kuntalain mukaisesti. Vuoden 2014 alusta lukien siirryttiin matkalaskujen osalta sähköiseen kierrätykseen. Arkistonmuodostussuunnitelman uudistamista jatketaan Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa yleishallinto Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kaupunginhallitus TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Palkkapussit

20 Hallintopalvelut Palo- ja pelastustoimi Jokilaaksojen pelastustoimen alueeseen kuuluu kuntia neljästä eri seutukunnasta. Alueen pinta-ala on km 2, josta vesistöä 391 km 2. Alueella on 18 kuntaa, joissa on hieman yli asukasta. Haapaveden maksuosuus vuodelle 2015 säilyy jokseenkin vuoden 2014 tasolla. Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Hallintopalvelut Ruoka- ja puhdistuspalvelut Ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Arja Mertala Toiminnalliset tavoitteet 2015 Talouden vakauttamisohjelman mukaisesti ruokapalvelut ja puhdistuspalvelut on yhdistetty toiminnallisesti hallintopalvelujen alaisuuteen lukien. Henkilöstöä ruoka- ja puhdistuspalveluissa on yhteensä 63. Henkilöstöä siirretään tilapäisesti yksiköstä toiseen, kuitenkin siten että laatu säilyy hyvänä sekä ruoka että puhdistuspalveluissa. Sijaisuuksien järjestäminen helpottuu, koska ammattihenkilöt pystyvät sijaistamaan toisiaan ja on tehtäviä, joista voi suoriutua vaikka se ei olisikaan keskeinen työtehtävä. Työyhteisöt tiivistyvät ja yhteistyö saadaan paremmaksi. Henkilöstön siirtyminen yksiköstä toiseen lisääntyy, jolloin työ koetaan enemmän yhteiseksi. Toimintoja keskittämällä tavoitellaan kustannustehokasta kokonaisuutta. Ruokapalveluilla on yksiköitä sekä Haapavedellä että Siikalatvalla yhteensä 12, joissa kaikissa on ruokapalveluhenkilöstöä. Keskus- ja valmistuskeittiöitä on yhteensä viisi: kaksi Haapavedellä ja kolme Siikalatvalla. Jakelukeittiöitä Haapavedellä on seitsemän. Puhdistuspalveluita tarjotaan suurimpaan osaan Haapaveden kaupungin ja Siikalatvalla Sosiaali- ja terveyspalvelu Helmen yksiköihin. Henkilöstön mitoitus on käytössä sekä ruoka että puhdistuspalveluissa. Mitoitusta suhteutetaan nykyiseen henkilöstömäärään ja toimintoihin. Mitoitukset otetaan käyttöön joko välittömästä tai seuraten henkilöstön eläköitymistä. 20

21 Investointeja ei vuodelle 2015 ole suunniteltu. Pienkonehankintaa, kuten imuria, pakkauskonetta ja soseuttajia on suunnitteilla, mutta pienhankintoina kuuluvat käyttösuunnitelmaan. Toimintaa vahvistetaan ruoka- ja puhdistuspalveluiden välillä. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Ruoka- ja puhdistuspalvelut Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Tuotantotavoitteet Ruokapalveluiden toimintaa seurataan suoritemäärien perusteella. Suoritteiden avulla ilmaistaan aikaansaadut tuotantomäärät yhteismitallistettuna. Ruokapalveluissa mittarina on ateria. 21

22 YKSIKKÖ TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 PALVELUKESKUS PAAKKILANHOVI KOULUKESKUS koulu HYTTIKALLIO koulu sisältyvät ed. sisältyvät sisältyvät ed. ed. sisältyvät ed. AITTOLA koulu MIELUSKYLÄ koulu VATJUSJÄRVI koulu VATTUKYLÄ koulu HUMALOJA koulu AHJOLA päiväkoti PAAKKILA/ONNIMANNI päiväkoti RYHMIS RYHMIS RYHMIS RYHMIS RYHMIS RYHMIS PALVELUKESKUS PIHLAJISTO PALVELUKESKUS VAARINTALO PALVELUKESKUS KOIVULEHTO YHTEENSÄ Puhdistuspalveluiden toimintaa seurataan raportointien yhteydessä. Vaikuttavuustavoitteet Ruokapalveluita tarjotaan asiakasryhmittäin ja lähtökohtina ovat valtakunnalliset suositukset. Lähiruokaa käytetään tarjonnan perusteella. Varhaiskasvatuksessa ja koululaisten aterioiksi valitaan terveellisiä ja laadukkaita perusruokia, samalla myös ohjaten terveellisiin elintapoihin. Muiden asiakkaiden kohdalla huomioidaan heidän mahdolliset sairaudet ja rajoitteet ja tarjotaan ateriat sen mukaisesti. Kotona asuvat, ruokapalveluiden piiriin kuuluvat asiakkaat, voivat saada aterian kotiin toimitettuna asumisensa tueksi. Henkilökunta voi ruokailla vuosittain hyväksyttävissä ruokailupaikoissa. Puhdistuspalveluissa valitaan toimintatavat yksikön toiminnan mukaan. Asiakastyytyväisyyttä mitataan sekä ruoka että puhdistuspalveluissa. 22

23 Maaseutuhallinto Maaseutuasiamies Eeva Alaraappana Maaseututoimi Toiminnalliset tavoitteet Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Edelleen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Tehtäviensä hoitamiseksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella toimii maaseutujohtaja, kolme maaseutuasiamiestä ja lisäksi hankitaan tarvittava määrä toimistosihteeripalveluita tai käytetään määräaikaistyövoimaa. Yhteistoiminta-alueella on noin 740 maatilaa, joista kotieläintiloja on 340. Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala on noin ha, nautaeläimiä on noin ja tukihakemuksia käsitellään noin Vuosittain yhteistoiminta-alueen kuntien alueelle maksama tukisumma on reilu 30 miljoonaa euroa. Talousarviovuotta 2015 leimaa maaseututoimen osalta EU:n ohjelmakauden vaihtuminen ja siitä aiheutuvat tukijärjestelmien muutokset sekä niistä maaseutuhallinnolle seuraavat uudet velvoitteet mm. viljelijöiden tukijärjestelmän ehtona olevien koulutusten järjestäminen. Saman aikaisesti jatkuu tietojärjestelmien uudistaminen, mistä johtuen seuraavina vuosi tullaan käyttämään rinnan sekä uutta, että vanhaa tietojärjestelmää. Yleinen taloustilanne vaikuttanee negatiivisesti maatalouden kehitykseen ja erityisesti käynnistymässä oleviin suurempiin investointeihin. Havaittavissa on myös joidenkin toimintansa vakiinnuttaneiden tilojen taloudellisista vaikeuksista, ja suoranaisia maatilojen konkursseja tultaneen näkemään. Toisaalta tehokkuuteen ja kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimet tullevat avaamaan yrittämisen mahdollisuuksia pienemmille tiloille ja urakoitsijoille sekä muiden tukipalveluiden tuottajille. Maatilojen määrän arvioidaan jatkavan hienoista laskuaan, vaikkakin samanaikaisesti tuotantomäärien ja yksikkökoon arvioidaan edelleen kasvavan. Maatalouteen liittyvien toimialojen, kuten bioenergiatuotannossa, nähdään mahdollisuuksia positiiviseen kehitykseen. Näihin kuitenkin vaikuttaa oleellisesti valtion ja ympäröivän yhteiskunnan tekemät toimet ja ratkaisut. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

24 TAVOITTEET v Tarjota maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti, joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueilla. Kehittää maaseututoimen henkilöstön sekä sopimuskuntien jatkuvaa yhteistyötä ja yhteydenpitoa sekä joustavaa henkilöstön käyttöä luotettavan, tasapuolisen ja laadukkaan viranomais- ja palvelutoiminnan takaamiseksi koko kunnan alueella. Tuottaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen palvelut ohjelmakauden muutoksista huolimatta joustavasti ja taloudellisesti, kuitenkin riittävin resurssein. Maksaa viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta. Kehittää alueella yleisesti maaseutua ja maaseutuelinkeinoja. 24

25 Lomatoimi Lomituspalvelupäällikkö Tuija Naakka Maaseututoimi Toiminnalliset tavoitteet Lomatoimi sisältää lomatoimen hallinnon sekä varsinaisen maatalouslomituksen. Haapaveden kaupunki vastaa myös Oulaisten kaupungin ja Raahen kaupungin lomituspalveluista. Varsinaisen lomituksen kustannukset Mela korvaa kokonaisuudessaan, mutta hallintoon saadaan laskennallinen kertakorvaus. Lomituspalvelujen kysyntään vaikuttavat mm. koululaisten lomat, massatapahtumat (esim. maatalousnäyttelyt) sekä pitkät maatalousyrittäjien sairauslomat/vanhempainvapaat. Ne aiheuttavat ruuhkahuippuja, joiden vuoksi maatalouslomittajia palkataan määräajaksi tarpeen mukaan. Tätä nykyä vakinaisia maatalouslomittajia on 67. Uusia vakinaisia palkataan siten, että arvioidaan lomituspalveluiden tulevaa kysyntää vuositasolla. Kysyntään vaikuttavat mm. karjatalousyrittäjien määrä (vähentymässä), lomituspalvelulain mahdolliset muutokset (yleensä lisäävät oikeuksia lomituspäivien pitämiseen) sekä Melan ohjeistukset. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Lomatoimi TP2012 TP2013 TA2014 TA2015 Lomituspäivät

26 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Risto Pekkala Rakennuslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Rakennustarkastus sisältää rakennustarkastuksen ja rakennuslautakunnan kustannukset. Tuloja saadaan rakennuslupamaksuista. Rakennus- ja maa-aineslupamaksuja on korotettu vuonna Tarkoitus on säilyttää lupamaksujen taksat lähivuosina ennallaan, mutta samalla kuitenkin seurataan lähikuntien lupamaksuhinnoittelua. Rakennusvalvonnan tavoitteena on olla aktiivinen toimija, joka saa keskeneräiset rakennusluvat ja luvattomat rakennukset kiinteistöveron piiriin lupatoimenpiteillä ja käyttöönoton kautta. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Rakennusvalvonta TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 rak.luvat rak.neliöt

27 Vs. perusturvajohtaja Ritva Hantula Toiminnalliset tavoitteet Perusturvaosasto Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kuntien yhteistyösopimuksella. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi toimii perusturvapalveluiden tuottajana alueellaan. Ympäristöpalvelut Helmi on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien Haapaveden, Oulaisten, Pyhännän, Siikalatvan ja Vihannin kuntien yhteistoimintasopimuksella. Ympäristöpalvelut Helmi tuottaa alueelleen ympäristöterveydenhuollon ja osittain myös ympäristönsuojelun viranomaispalvelut. Vihannin kunta liittyi kuntaliitoksessa Raahen kaupunkiin 2013 vuoden alusta. Kalajoen kaupunki tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Raahen kaupungille, mutta Helmi tuottaa erillisellä sopimuksella praktikkoeläinlääkäripalvelut Vihannin alueelle. Kuntien välinen yhteistyö on toteutettu vastuukuntamallilla, jossa Haapaveden kaupunki toimii vastuukuntana. Kuntien kesken käydään vuosittain yhteistoimintasopimuksen mukaiset neuvottelut toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä rakenteellisista ratkaisuista. Neuvottelujen tuloksena laaditaan palvelusuunnitelma tulevalle vuodelle. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen terveysasemaverkko supistuu siten, että Piippolan terveysasema suljetaan ja Kestilän terveysasema muuttuu hyvinvointipisteeksi. Vanhuspalveluissa pienryhmäkoti Marttala lakkautetaan. Nämä muutokset keskittävät palveluja isompiin ja paremmin toimiviin kokonaisuuksiin. Haapaveden ja Siikalatvan neuvoloihin perustetaan yhteinen perhetyönohjaajan toimi ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Pyhännän neuvolaan ohjautuu ennaltaehkäisevä perhetyöntekijä Pyhännän sosiaalitoimen kautta. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen lastensuojeluun on perustettu uusi sosiaalityötekijän virka loppuvuodesta Kokonaisuudessaan henkilöstömäärää sopeutetaan vastaamaan väestön palvelutarvetta. Vuonna 2015 voimaan tuleva Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee vaikuttamaan suuresti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluranteeseen. Lain mukaan järjestämisvastuu on viidellä sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Tuottamisvastuussa ovat kunnat ja kuntayhtymät, joista päättävät sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevat alueet. Uusien sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden on määrä aloittaa toimintansa Tässä perusturvaosasto (perusturvaltk ja ympäristöterveysltk) yhteensä Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

28 Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Heikkilä Ympäristöterveyslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Ympäristöpalvelut Helmi tuottaa ympäristöterveydenhuollon (elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalakien mukaiset viranomaistehtävät sekä eläinlääkintähuolto) palvelut Haapaveden, Oulaisten, Siikalatvan ja Pyhännän kuntiin sekä erillisellä sopimuksella eläinlääkintähuollon tehtävät Raahen kaupungin Vihannin kylään. Ympäristönsuojelun toimialan viranomaispalvelut tuotetaan Haapaveden kaupungin ja Pyhännän kunnan alueelle. Toiminta-alueen väestöpohja on noin asukasta. Tehtävät ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Hallintokuntana on Haapaveden kaupunki. Toimialan asioista päättää alueellinen ympäristöterveyslautakunta. Talousarviosta on poistettu vuoden 2014 alusta lähtien eläinlääkintähuollon subventiot. Valvonnan (ympäristötarkastajat, ympäristösihteeri, valvontaeläinlääkäri) toimipisteitä on kolme, jotka sijaitsevat Haapavedellä, Oulaisissa ja Pulkkilassa. Ympäristöpalvelut Helmen hallinnon toimipiste sijaitsee Haapaveden toimipisteen yhteydessä. Eläinlääkäreiden toimipisteitä (vastaanottotiloja) on kolme, jotka sijaitsevat Haapavedellä, Oulaisissa ja Siikalatvalla Kestilän terveysaseman yhteydessä. Toimitilojen yhteydessä on pieneläinten vastaanottotilat. Vastaanottotilat on saneerattu nykyajan toimenpide- ja kirurgiavaatimukset täyttäviksi vuoden 2011 aikana. Elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalakien mukaisien viranomaistehtävien tarkoituksena on ennalta ehkäistä elintarvike- ja vesiperäisten epidemioiden sekä tapaturmien esiintyminen valtakunnallisen normiohjauksen mukaisesti. Säännöllisen valvontasuunnitelman mukaisen valvonnan lisäksi erityisesti asunnon- ja kosteusvauriotarkastukset työllistävät edelleen etenkin talvijaksolla. Valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta sekä luvista peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Ympäristönsuojelun toimialan palveluita ovat ympäristöluvat, meluun liittyvät päätökset, jätehuollon ja jätevesien valvonta sekä lakisääteiset muut tehtävät. Ympäristönsuojelun toimialan päätöksistä peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Eläinlääkintähuolto tuottaa eläinlääkäripalvelut hyöty- ja pieneläinten omistajille, tuotantotila- ja eläinsuojelutarkastukset sekä muut lakisääteiset tehtävät. Pieneläinvastaanotosta peritään maksu. Lakisääteisiä tehtäviä painotetaan vuosittainen eri tehtäväkokonaisuuksissa ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä aluehallintoviraston normiohjauksen mukaan. Valtio ohjaa säännöllistä valvontaa valvontasuunnitelmalla. 28

29 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Yksikkö TA 2013 käynnit TA 2014 käynnit Haapaveden ell Siikalatvan/Kestilän ell Oulaisten ell Yhteensä Ympäristöterv.valvonta Ympäristönsuojelu Yhteensä TS 2015 käynnit 29

30 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Perusturva hallinto ja projektit Sisältää perusturvan hallinnon ja projektit. Ruokahuolto on siirtynyt vuonna 2014 keskushallintoon Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Terveyspalveluiden toimintasuunnitelma 2015 (terveyspalvelupäällikkö Ritva Hantula) Nykytilan kuvaus Perusterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveysneuvonta ja terveystarkastukset, erilaiset seulontatutkimukset, äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, avosairaanhoito- ja päivystyspalvelut, vuodeosastopalvelut, suun terveydenhuoltoja terapiakeskus palvelut (mielenterveysneuvola, A-klinikka ja perheneuvola), röntgen-, fysioterapia- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut sekä hoitotarvikejakelu. Laboratoriopalvelut ostetaan Nordlab laboratorioliikelaitokselta. Työterveyshuolto järjestetään ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Osa palveluista järjestetään kaikilla terveysasemilla ja osa on keskitetty tietyille terveysasemille. Valinnanvapauden johdosta kuntalaisilla on oikeus käyttää minkä tahansa terveysaseman palvelua. Virka-ajan lääkäripäivystys toimii Haapaveden ja Pulkkilan terveysasemilla. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan haapavetisille Oulaskankaan sairaalasta (PPSHP) ja pyhäntäläisille sekä siikalatvalaisille Oulun seudun yhteispäivystyksestä (PPSHP). Suun terveydenhuollon virkaajan päivystys toimii Haapavedellä ja Pulkkilassa, virka-ajan ulkopuolinen päivystys järjestetään alueellisena yhteistoimintana useiden kuntien kanssa. Järjestämisvastuu on Oulun kaupungilla. Helmen muistipoliklinikka ja geriatrin vastaanotto toimivat Rantsilan terveysasemalla. Muut erikoislääkäripalvelut hoidetaan ostopalveluina lähinnä Haapaveden, Pulkkilan ja Rantsilan terveysasemilla. Lisäksi järjestetään erilaisia väestön seulontatutkimuksia valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti. Muutokset ja näkymät tulevaisuudessa Siikalatvan kunnanvaltuuston päätöksellä Piippolan terveysasema suljetaan ja Kestilän terveysasema muuttuu hyvinvointipisteeksi. Palvelut keskittyvät Haapaveden, Pulkkilan, Pyhännän ja Rantsilan terveysasemille. Kokonaisuudessaan henkilöstömäärää sopeutetaan vastaamaan väestön palvelutarvetta. 30

31 Ennaltaehkäisevää perhetyötä vahvistetaan perustamalla Helmen neuvolapalveluihin perhetyönohjaajan toimi. Perheneuvolaan perustetaan toinen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon psykologin virka, jolla vastataan oppilas- ja opiskelijahuoltolain tuomiin vaatimuksiin. Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työnjaon mukaisesti Keskipohjanmaan keskussairaala tuottaa Haapaveden kaupungin asukkaille psykiatrian päivystyksen alkaen. Vastaanottojen toiminnan kehittämistyöryhmä jatkaa edelleen työtään Hyvä Potku-hankkeen kautta. Seniorineuvolatoiminnan ja runsaasti terveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluohjausta laajennetaan Siikalatvalle ja Pyhännälle. Lapset puheeksi - toimintamallin kouluttajakoulutukset etenevät Helmen alueella. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki astuu voimaan keväällä Lain mukaan järjestämisvastuu on viidellä sosiaali- ja terveyshuollon-alueella. Tuottamisvastuussa ovat kunnat ja kuntayhtymät, joista päättää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevat alueet. Uudet sosiaali- ja terveydenhuollon alueet aloittavat toimintansa Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA 2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

32 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa TA 2015 TERVEYSPALVELUT TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 Tuotantotavoitteet suoritteet = ao. kuntalaisen käyttämät palvelut koko Helmen alueella Haapavesi: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit a-klinikkakäynnit perheneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset Pyhäntä: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset Siikalatva: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit a-klinikkakäynnit perheneuvolakäynnit

33 Erikoissairaanhoito Johtava ylilääkäri Anne Niemelä Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Suurin osa erikoissairaanhoidosta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kautta. Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin osuus erikoissairaanhoidon kustannuksista on n. 97%. Lisäksi palveluja ostetaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä sekä yksityisiltä tahoilta. Sairaaloiden välisen työnjaon mukaisesti Raahen sairaala on pehmytkudoskirurgian vastuusairaala, mikä lisää Raahen sairaalan käyttöä. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kautta. Erikoissairaanhoidon kustannuksiin sisältyy ensihoito. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Erikoissairaanhoito TP 2012 TP 2013 TA 2014 TOT 2014 TA 2015 TS 2016 Tavoitteet PPSHP hoitopäivät avohoitokäynnit Muut sairaanhoitopiirit hoitopäivät avohoitokäynnit Yksityiset hoitopäivät avohoitokäynnit

34 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelupäällikkö Ira Karvonen Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vanhuspalvelujen avulla edistetään ensisijaisesti vanhusten selviytymistä omissa kodeissaan ja tuetaan heidän toimintakykyään ja omatoimisuuttaan. Jokaiselle palveluja tarvitsevalle ikäihmiselle pyritään järjestämään yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut kotihoidossa, asumispalveluissa, laitos- ja perhehoidossa. Vuoden 2015 aikana asumispalveluihin toiminnallisena muutoksena Marttalan tukiasunto lopettaa toimintansa, ja käyttöön otetaan tulosidonnainen palveluseteli asumispalveluihin. Palveluseteli tukee asiakasta hankkimaan palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelillä tuotettavia palveluja ovat tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, tilapäinen palveluasuminen ja omaishoitajan vapaan aikaisen hoivan järjestäminen. Ikäihmisten palvelujen ja tukien myöntämisen perusteena ovat lautakunnan päättämät kriteerit. Omaishoidon tuki on yksi keino tukea kotona asumista. Yksinäisyys on monien kotona asuvien ikäihmisten ongelma. Sitä pyritään poistamaan mm. päivätoiminnalla. Päivätoimintaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen, virikkeelliseen ja kuntouttavaan toimintaan. Ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmen vanhuspalvelujen strategian ( ) kokonaistavoitteena on edistää toiminnallisten, rakenteellisten ja hallinnollisten muutosten avulla kuntalaisten toimintakykyä, vähentää palvelutarvetta, hillitä kustannuskehitystä sekä tarkastella koko Helmen alueella palvelu- ja henkilöstörakennetta. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

35 Kotihoito/käynnit TP2013 TA2014 TA201 TS Haapaveden kotihoito Pyhännän kotisairaanhoito Kestilän kotihoito Pulkkilan kotihoito Rantsilan kotihoito Yhteensä Päiväkeskus/käynnit TP2013 TA2014 TA201 TS Haapaveden päiväkeskus Kestilän päiväkeskus Rantsilan päiväkeskus Yhteensä Tukipalvelut/asiakasmäärä TP2013 TA2014 TA201 TS Haapaveden tukipalvelu Siikalatvan tukipalvelut Yhteensä Hoitotarvikejakelu/asiakasm TP2013 TA2014 TA201 TS2016 äärä 5 Haapaveden hoitotarvikejakelu Siikalatvan hoitotarvikejakelu Pyhännän hoitotarvikejakelu Yhteensä Asiakas TP2013 TA2014 TA201 TS Omaishoito Ha Omaishoito Si Yhteensä Asumispalvelut/hoitopäivät TP2013 TA2014 TA201 TS Ryhmäkodit Haapavesi Asumispalvelut Haapavesi Asumispalvelut Vaarintalo Asumispalvelut Koivulehto Asumispalvelut Pihlajisto Asumispalvelut Pohjantähti Ostetut asumispalv. Haapav Ostetut asumispalv. 159 Siikalatva Perhehoito Haapavesi Perhehoito Siikalatva Tukiasunnot Paakkilanhovi Yhteensä Laitoshoito/hoitopäivä TP2013 TA2014 TA201 5 TS

36 Nokela laitosasuminen Pihlajiston laitosasuminen Vaarintalon laitosasuminen Koivulehdon laitosasuminen Yhteensä Palveluseteli Kotihoito Ha/as Palveluseteli Kotihoito Si/as Palveluseteli asumispalv Ha/hp Palveluseteli asumispalv Si/hp Yhteensä

37 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelupäällikkö Airi Juntunen Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kunta vastaa sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kunnan velvollisuutena on muutenkin kehittää sosiaalisia oloja, ehkäistä sosiaalisia ongelmia, ylläpitää turvallisuutta ja tukea ihmisten omatoimisuutta. Sosiaalipalvelujen järjestäminen sisältää mm. yleisen sosiaalityön, sosiaalipäivystyksen (turva akuuteissa ongelmatilanteissa, perheväkivalta, lasten heitteillejättö, onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoito), toimeentulotuen antamisen, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevan ohjauksen ja neuvonnan, lastensuojelun (kuntien yleinen lastenvalvoja), ottolapsineuvonnan, perheasioiden sovittelun, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvän palvelun, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän sovittelun, vammaispalvelut, kuntouttavan työtoiminnan ja kehitysvammahuollon. Palveluja tuotetaan Haapavedellä sekä Siikalatvalla; Pulkkilassa, Rantsilassa, Kestilässä ja Piippolassa. Aikuissosiaalityö Asiakasta tuetaan itsenäiseen selviytymiseen. Kaikille asiakkaille pitää tehdä lakisääteiset asiakassuunnitelmat, joka tulee viemään huomattavasti sosiaaliohjaajien työaikaa. Pyritään suuntaamaan työpanosta sosiaalityötä tarvitseviin asiakkaisiin. Nuoria ja muita pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan, työssäoppimiseen, työvalmennukseen TE-toimiston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tähän toivotaan yhteistyötä kaikkien hallintokuntien kanssa. Perhepalvelu Perhetyötä suunataan edelleen lastensuojelun ennaltaehkäisevään työhön. Koko ajan haetaan uusia tukiperheitä. Pyritään antamaan perhetyötä kotiin heti ongelmien alkaessa. Tehdään yhteistyötä neuvolan perheohjaajan kanssa. Lastensuojeluun saadaan yksi uusi lastensuojelun sosiaalityöntekijä vuodelle Tehdään yhteistyötä Perheneuvolan kanssa. Vammaispalvelut Vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen apuun/avustajaan on lisääntynyt sekä vammaispalvelukuljetuksiin on lisääntynyt, mikä vaatii sosiaalityöntekijältä enenevässä määrässä kotikäyntejä. Kehitysvammahuolto tuottaa kehitysvammalaissa määrätyt erityishuollon palvelut kehitysvammaisille. Siikalatvan alueella kehitetään autetun asumisen ja tukiasumisen rakennetta. Siikalatvalle on suunnitteilla yövalvottu yksikkö. Aikuispsykososiaaliset palvelut Mielenterveyskuntoutujia pyritään kotiuttamaan omiin kuntiin ja palvelut järjestetään omien toimintojen kautta; Siikalatvan Rantsilan tukikeskuksen mallin mukaisesti. Haapaveden päihdehuollon asumispalveluissa jatkaa osa-aikainen sosiaalinen isännöitsijä, joka työskentelee pääasiassa Oravatien asuntolassa, mutta auttaa myös muita asumisessa tukea tarvitsevia. Tehdään yhteistyötä A-klinikan kanssa. 37

38 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Sosiaalipalvelut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 Työmarkkinatuen kuntaosuus / Haapavesi Työmarkkinatuen kuntaosuus / Siikalatva Toimeentulotukea saaneet taloudet / Haapavesi Toimeentulotukea saaneet taloudet / Siikalatva Sijoitettujen lasten lukumäärä / Haapavesi Sijoitettujen lasten lukumäärä / Siikalatva

39 Peruskoulutus Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi Koululautakunta Koululautakunta Koulutoimen hallinto Lukion rehtori Erkki Seitajärvi on hoitanut myös sivistysjohtajan tehtävät lukien. Keskustan ala-asteiden rehtorin virka on lakkautettu samasta ajankohdasta lukien. Hyttikallion ja Mäkirinteen koulut ovat jatkaneet toimintaansa erillisinä kouluina ja tulosalueina. Näiden koulujen apulaisrehtoreiden tehtävät on muutettu koulunjohtaja / rehtorin tehtäviksi. Hyttikallion koulu keskittyy erityisosaamisessa alakoulun ja harjaantumisopetuksen erityisopetukseen pienryhmissä. Mäkirinteen koulu keskittyy maahanmuuttajien opetukseen. Molemmissa erityisryhmissä ovat oppilasmäärät kasvaneet. Esi- ja perusopetus Esiopetuksessa tehostetaan päiväkotien ja koulujen esiopetuksen yhteistyötä. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta, jossa annetaan valmiuksia lasten kasvattamiseen. Kasvattajien haasteet ovat vuosi vuodelta suurentuneet ja vaatimukset kasvaneet. Henkilökohtaisten avustajien tarve on päivähoidon ja koulujen esiopetuksessa lisääntynyt huomattavasti. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämismuoto selvitetään syksyllä Tällä hetkellä toimintaa järjestetään seurakunnan, kunnan ja yksityisen päiväkodin toimesta. Erityisen tuen osalta valtakunnallisesti uudet toimintamallit ja ohjeet ovat tehostaneet heikommin menestyvien oppilaiden auttamista. Heitä tuetaan kouluissa aiempaa selkeämmillä toimintamalleilla. Tehostetulla varhaisella puuttumisella tuetaan oppilasta yhteistyössä kotien kanssa ja oppilashuoltoryhmien työtä hyödyntämällä. Erityisopetuspalveluja kehitetään edelleen. Oppilaan henkilökohtaisten koulunkäynninohjaajien tarve on kasvanut. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyötä kehitetään. Siihen saadaan Oulun yliopiston kanssa toteutettavasta opettajien ja koulunkäynninohjaajien täydennyskoulutuskokeilusta uusia toimintamalleja. OKM: n (opetus- ja kulttuuriministeriön) ensi vuoden budjettiesitykseen sisältyy myös seuraaville vuosille avustuksia perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Haapavesi on saanut avustusta viime vuosina merkittäviä määriä. Vuosille Haapavesi sai avustusta euroa, josta lähes kaikki käytetään jo kevään 2015 aikana. Avustusta haetaan myös jatkossa. Avustus on mahdollistanut opetusryhmien pienentämisen ja siten helpottanut vaativammaksi muodostunutta opetus- ja kasvatustyötä. Oulun yliopiston ja Haapaveden kaupungin yhteistyö jatkuu. Puitesopimusta on jatkettu vuoden 2016 loppuun. Puitesopimus mahdollistaa kaupungin yhteistyön Oulun yliopiston eri tiedekuntien ja laitosten kanssa. Opettajien täydennyskoulutuksessa hyödynnetään OSAAVA- ja ESR-hankkeiden rahoitusta. OSAAVA-hankkeet on suunniteltu yhdessä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen (TOPIK) kanssa. OSAAVA-hankkeiden kohteena ovat opetussuunnitelmatyö ja koulutuksen laadun arviointi. Vuonna 2014 päättyy ESR-hanke Erityisosaamista oppilaitoksiin ja vuosille on anottu rahoitusta hankkeeseen Kimppa Ammattitaidolla ja yhteistyöllä lasten ja nuorten hyväksi. 39

40 ESR-hankkeilla on pyritty erityispedagogisen osaamisen vahvistamiseen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa koko seutukunnan kattavalla yhteistyöllä. Edellä mainittujen hankkeiden ansiosta ovat seutukunnan kunnat saaneet huomattavan rahallisen ja asiantuntijapanostuksen opettajien osaamisen kehittämiseen ja parantamiseen. Kokeilut ovat valtakunnallisesti uraauurtavia. Suunnitelmakaudella käynnistetään sivistysosaston investointien selvitystyö ja siihen liittyen kouluverkkoselvitys. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Oppilaat Ala-aste Yläaste

41 Toisen asteen koulutus Lukio Rehtori Erkki Seitajärvi Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Haapaveden lukion toiminta itsenäisenä turvataan. Lukion koulutus pidetään korkeatasoisena ja markkinointia tehostetaan. Lukion toiminnan turvaaminen on tärkeää myös, jotta turvataan yläasteen ja lukion pätevä opettajakunta. Kouluilla on lukuisia yhteisiä opettajia. Sähköiseen ylioppilastutkintoon varaudutaan hankkimalla opettajien ja opiskelijoiden käyttöön tablettitietokoneet. Tämä merkitsee suurta pedagogista muutosta opetusmenetelmissä ja vaatii laajaa opettajien koulutusta. Yhteistyötä elukion ja naapurilukioiden kanssa tehostetaan kurssitarjonnan säilyttämiseksi mahdollisimman laajana. Kaksoistutkintojen suorittajien määrää lisätään oppilaitosten yhteistyötä tehostamalla. Haapaveden lukio on Oulun yliopiston kummilukio. Yhteistyötä yliopiston eri laitosten kanssa kehitetään edelleen lukion koulutustarjonnan laatua kohottamalla ja monipuolistamalla. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Oppilaat TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 Lukio

42 Kirjasto Kirjastonjohtaja Sari Seitajärvi Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Haapaveden kirjasto toimii ja kehittää palvelutarjontaansa yhteistyössä alueen muiden kirjastojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Kirjaston kokoelmien uusiutuminen ja ajankohtaisuus turvataan riittävällä ja monipuolisella hankinnalla. Sähköisiä aineistoja hankitaan mahdollisuuksien mukaan. Käytössä ovat tällä hetkellä musiikkitietokanta Naxos ja kotimaisten sanomalehtien näköistietokanta epress. Liitytään mukaan ekirjasto-tietokantaan vuoden 2015 alusta ja aloitetaan vähäisessä määrin vuonna 2015 e-kirjojen hankinta. Oheistoiminnan ja erilaisten tapahtumien avulla tuetaan erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta. Resurssien riittäminen oheistoimintaan on tärkeää, koska sillä vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Oheistoiminnan järjestäminen vaatii sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja (esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia). Haapavesi myy kirjastoautopalvelua Raaheen Lampinsaaren-Lumimetsän-Alpuan alueelle ja kirjastonjohtajapalvelua Pyhännälle. Mahdollisuutta myydä kirjastoautopalveluja muihin lähikuntiin pidetään koko ajan vireillä. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kirjasto TP 2013 TA 2014 TA 2015 Lainojen määrä, pääkirjasto Lainojen määrä, kirjastoauto (sis. Vihanti) Lainan hinta Lainat/asukas Hankintojen määrä Fyysiset käynnit/asukas Aukiolotunnit

43 Varhaiskasvatus/päivähoito Päivähoidon ohjaaja Rauni Siirtola Koululautakunta Päivähoito Varhaiskasvatus Varhaiskasvatukseen sisältyy lasten päivähoito, vuorohoito, esiopetus, erityispäivähoito, leikkikenttätoiminta, kotihoidontuki ja yksityisen hoidon tuki sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Varhaiskasvatus pohjautuu valtakunnallisiin varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman perusteisiin, seutukunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä kaupungin omiin varhaiskasvatus- sekä esiopetussuunnitelmiin. Ahjolan päiväkodin toiminta jatkuu edelliseen tapaan ja yhtenä painopistealueena Ahjolassa on kielellisen kehityksen tukeminen. Päiväkoti Onnimanni valmistui tammikuussa Toiminta on vielä alkutaipaleella ja yhteisiä linjauksia ja painopistealueita kehitellään. Päiväkodissa toimii viisi päiväkotiryhmää sekä ryhmäperhepäiväkoti Metsätähdet. Onnimanniin ja Metsätähtiin on keskitetty vuorohoitoa tarvitsevien lasten päivähoito. Päivähoitoa tarvitsevien lasten esiopetus järjestetään päiväkodeissa. Perhepäivähoitoa kehitetään edelleen ja yritetään saada uusia perhepäivähoitajia. Minttulan ryhmäperhepäiväkoti toimii myös perhepäivähoidossa oleville lapsille perhepäivähoitajien työajantasausvapaiden varahoitopaikkana. Erityispäivähoitoa kehitetään, jotta kaikille erityistä tukea tarvitseville lapsille voitaisiin tarjota heidän tarpeidensa mukaista kehityksen tukea jo varhaisessa vaiheessa ja samalla vahvistaa heidän oppimisensa taitoja jo ennen koulun aloittamista. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona perheillä on mahdollista valita myös yksityinen päivähoito tai kotihoidon tuki. Haapaveden kaupunki maksaa yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -3 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset PÄIVÄHOITO TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS2016 hoitopäiviä alle kouluikäisiä lapsia lapsia päivähoidossa

44 Kansalaisopisto Rehtori Liisa Vornanen Kansalaisopiston johtokunta Toiminnalliset tavoitteet Jokihelmen opisto järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten oppivaa ja aktiivista elämäntapaa, tukea kulttuuriin kasvamista, vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen elinvoimaa ja hyvinvointia sekä edistää alueen yhteisöllisiä voimavaroja. Koulutus painottuu taito- ja taideaineisiin, hyvinvointia ja terveyttä edistäviin aineisiin, tieto- ja viestintätekniikkaan sekä kielija kulttuuriaineisiin. Lisäksi opisto järjestää maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa koulutusta. (OPM Drno 219/532/2012). Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -23 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Vapaan sivistystyön opetus Tunnit Tunnit, tavoite > Opiskelijat > > Kurssilaiset > > Taiteen perusopetus Tunnit > > Opiskelijat 758 > 700 > Kurssilaiset Opetuksen keskihinnat Oppitunnin keskihinta, brutto 87,3 < 91,25 < 98,18 < 100 Oppitunnin keskihinta, netto 31,33 < 34,3 < 38,2 < 40 Hankerahoitus

45 Liikuntatoimi Liikuntatoimi Vs. liikuntasihteeri Tero Lehtola Vapaa-aikatoimen lautakunta Liikuntapalvelut luovat edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntapalvelut järjestävät kuntalaisille vapaa-aikapalveluita sekä toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa mm. liikuntaa, kilpaurheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistäen kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Palveluihin kuuluu ulkoliikunta-alueet sekä liikunta-, uimahalli- ja jäähallitoiminta. Palvelusuunnitelman kuvaus: ulkoliikuntapalvelut mm. latualueet, jääalueet, urheilukenttä, pesäpallokenttä, tenniskenttä ja frisbeegolf -rata jne. uimahallitoiminta liikuntahallitoiminta jäähallitoiminta maaliskuusta 2015 alkaen skeittialue kilpailutoiminta Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2014 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Liikuntatoimi TP2013 TA2014 TA2015 TS2014 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Vaikuttavuustavoitteella tarkoitetaan liikuntapalveluiden käyttöasteprosenttia sisä- ja ulkoliikunta-alueilla. Tuotantotavoitteissa kävijämääriin on laskettu kaikkien liikunta-alueiden kävijämäärät. 45

46 Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Sisko Isokoski Vapaa-aikatoimen lautakunta Kulttuuritoimi tuottaa kuntalaisille monenlaista kulttuuritoimintaa yhteistyössä erilaisten toimintaryhmien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuuritoimi panostaa lasten ja nuorten kulttuurikasvatukseen tarjoamalla erilaista kulttuuritoimintaa sekä koulu- että vapaa-aikana (mm. Lasten ja nuorten kulttuuriviikot). Lisäksi huomioidaan kasvavan eläkeläisväestön sekä laitoksissa ja pienryhmäkodeissa asuvien vanhusten että erityisryhmien kulttuuritarjonta. Kulttuuritoimen palvelusuunnitelmassa tuotetaan kuntalaisille monipuolista kulttuuritoimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa: erilaiset tapahtumat näyttelytoiminta museotoiminta kotiseututyö sekä kotiseutuarkisto kulttuurimatkat Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -3 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kulttuuritoimi TP2013 TA2014 TA2015 TS2014 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: kuntalaisten osallistuminen tapahtumiin Tuotantotavoitteet: kävijämääriin on laskettu kaikki tapahtumat, joissa kulttuuritoimi on jollakin tavalla mukana. 46

47 Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Sisko Isokoski Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Nuorisosihteeri Sisko Isokoski Nuorisotyö tuottaa lapsille ja nuorille nuorisotoimintaa yhteistyössä erilaisten toimintaryhmien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Toiminnassa huomioidaan etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön laajenevaa toimintakenttää. Hyvinvointia edistävä toiminta on nuorisotyössä erittäin tärkeässä roolissa. Keskeisiä asioita ovat erilaista elämäniloa tuottavat asiat sekä harrastamaan kannustaminen. Nuorisotyön palvelusuunnitelmassa tuotetaan nuorille suunnattua toimintaa ja nuorisopalveluita yhteistyössä eri tahojen kanssa: nuorisotalotoiminta etsivä nuorisotyö/erityisnuorisotyö nuorisovaltuusto talotoimikunta erilaiset tapahtumat ja matkat perhekeskeinen toiminta koulunuorisotyö Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Nuorisotoimi TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet Tuotantotavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: nuorten osallistuminen nuorisotalotoimintaan Tuotantotavoitteet: nuorisotalon kävijämäärät (vain alle 29-vuotiaat) Ltk:n tuotantotavoitteet: etsivän nuorisotyöntekijän asiakaskontaktit 47

48 Tekninen hallinto Tekninen johtaja Risto Rautio Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tekninen osasto hoitaa teknisen lautakunnan alaiset palvelut. Osaston tehtävänä on tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja, jotka varmistavat turvalliset ja viihtyisät toimitilat kaupungin henkilöstölle ja käyttäjille, toimivan infrastruktuurin ja vetovoimaisen ympäristön. Kiinteistötoimessa keskitytään kiinteistöjen kunnossapitoon, turvallisuuden ja erityisesti sisäilman laadun seurantaan ja varmistamiseen. Merkittäviä peruskorjauksia ei ole suunnitelmissa, vaan toiminnassa keskitytään vuosikorjauksiin. Uusi päiväkoti otettiin käyttöön vuoden alussa, ja uuden jäähallin rakentaminen aloitettiin elokuussa, tavoitteena on saada jäähalli valmiiksi huhtikuun alkuun 2015 mennessä. Vanhan meijerin saneeraus teatteritilaksi aloitettiin purkutöillä syyskuussa, teatterin tulee olla valmis 2015 loppuun mennessä. Pienryhmäkoti Marttala poistuu käytöstä tulevan vuoden aikana jonka jälkeen rakennus puretaan. Vesi - ja viemärilaitoksella viemäreiden kunnostusta jatketaan hulevesien vähentämiseksi. Veden jakeluun tehty riskikartoitus on jalostettu riskienhallintasuunnitelmaksi, ja ensimmäinen konkreettinen toimenpide, Valion ja alavesisäiliön yhdysputken rakentaminen on saatu valmiiksi. Lisäksi tavoitteena on saada rakennettua Ainalinjärven ali kulkevalle riskialttiille osalle rinnakkaisputki vuonna Maanrakennusosastolla huolehditaan teiden ja yleisten alueiden kunnossapidosta. Jouhtenenmäen yrityspuiston rakentaminen saadaan valmiiksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Tiestön kunnossapito on aloitettu pitkän tähtäimen suunnitelman mukaan panostamalla siihen talousarviossa erikseen varatulla määrärahalla. Yksityisteille esitetään jaettavaksi erillinen soraraha teiden omaaloitteeseen kunnossapitoon tähtäävällä tavalla. Metsäomaisuuden hoidossa edetään siten, että puuta myydään hoito-suunnitelman mukaisen kasvun verran. Kaavoitus käynnistetään määrittelemällä paikka senioritalolle ja aloittamalla kaavamuutostyö. Henkilökunnasta maankäyttöinsinööri jäi eläkkeelle huhtikuussa ja rakennustarkastaja jää eläkkeelle joulukuussa. Uusia henkilöitä ei palkata vaan tehtävät jaetaan nykyiselle henkilökunnalle. 48

49 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -1 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

50 Kiinteistötoimi Kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tilapalvelut sisältävät omassa käytössä olevien kiinteistöjen huoltopalvelun, kunnossapidon ja vuokrattujen teollisuuskiinteistöjen hallinnoinnin. Toimintaan kuuluu myös palvelutehtävät, joita hallintokunnat voivat tilata palveluyksiköltä. Kustannustehokkuutta toimintaan haetaan kilpailuttamalla hankintoja ja keskittämällä ne suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Kiinteistöjen osalta on oltu Kuntaliiton energian seurannassa jo vuodesta 1995 alkaen. Kiinteistöillä käytettävän lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantaa jatketaan edelleen. Pitkäjänteisellä seurannalla ja oikeilla energiansäästötoimilla luodaan tehokas ja laadukas tilaympäristö. Toimintamittareina käytetään lämmön- (kwh/m3), sähkön- (kwh/m3) ja veden- (l/m3) ominaiskulutuksia. Kulutusseurannan tavoitetasona pidetään vastaavan kokoisten kuntien keskiarvotason alittamista. Uusi jäähalli valmistuu keväällä ja toiminta on laskettu alkavaksi huhtikuussa. Rakennuskannasta on poistunut Aittokylän koulu, joka myytiin yksityiselle henkilölle. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 74 Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kiinteistötoimi Ta 2014 TA2015 TS2016 kerrosala (km2) Tilavuus (m3)

51 Kadut ja yleiset alueet Maanrakennuspäällikkö Antti Mustaparta Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kadut ja puistot yksikön toiminta sisältää katujen, katuvalojen ja puistojen suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon. Lisäksi yksikön tehtäviin kuuluu haja-asutusalueen talviaurauksen järjestäminen ja yhdyskuntatekninen rakennuttaminen ja rakennustöiden valvonta Haapavedellä. Yksikkö on pääasiassa tilaajaorganisaatio ja suurin osa töistä kilpailutetaan ja teetetään yksityisillä urakoitsijoilla. Vuonna 2014 kuivatuksen ja päällysteiden korjaukseen lisättiin rahaa ja katujen kunto parani hieman vuoden 2013 tasosta. Vuonna 2015 jatketaan teiden kunnostamista, jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin runkovaurioilta. Vuoden 2015 tavoitteena on korjata Juustomäentie ja sen lisäksi joitakin pienempiä kohteita, joita ei enää pelkällä kunnossapidolla saada pelastettua. Muutoin korjauksia jatketaan samaan tahtiin. Lisäksi kevyenliikenteen väylien ja puistojen viihtyvyyden lisäämistä aletaan selvittää. Uutena tehtävänä yksikölle on tullut järven niitosta huolehtiminen. Talvikunnossapidon tavoitteena on pysyä budjetissa. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust Tehtävän kokonaiskustannukset Kadut ja yleiset alueet TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 Katujen kunnossapito/km Avustettavat yksityistiet/km Kevyen liikenteen väylät/km 4,5 4,5 4,1 4,4 51

52 Vesi- ja viemärilaitos Vesilaitoksen päällikkö Paavo Mäkinen Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Vesihuolto käsittää: - talousveden hankinnan, käsittelyn ja jakelun kuluttajille sekä jätevesien vastaanottamisen ja johtamisen jätevedenpuhdistamolle toiminta-alueellaan - pumppaamoiden ja verkostojen kunnossapidot ja rakentamiset - uusien liittymien rakentamiset - pohjavesialueiden tilan seuraamisen - Pohjavesipintojen seuraamisen ja raportoimisen ELY-keskukseen - pumpattujen pohjavesimäärien seuraamisen ja raportoimisen ELY-keskukseen sekä - pohjavesien ja verkostovesien laadun seuraamisen. Vesihuoltolaitoksen toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä kaupungin sisäiset ohjeet ja säännöt. Vuonna 2015 veden käyttömaksu ja perusmaksu korottuvat kaksi prosenttia ja jäteveden käyttömaksu neljä prosenttia vuoden 2014 tasosta. Korotukset tuovat Haapaveden kaupungille/vesihuoltolaitokselle lisätuloa ensi vuonna n euroa. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 Vesilaitos Vuotuinen veden myynti m³ m³ m³ m³ Veden kulutusmaksu sis. alv 1,20 /m3 1,24 /m³ 1,26 /m³ 1,20 /m³ Viemärilaitos Laskutettu jätevesi m³ m³ m³ m³ Jäteveden kulutusmaksu sis. alv 2,39 /m³ 2,46 /m³ 2,56 /m³ 2,61 /m³ 52

53 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosion tehtävänä on osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Toimintakate on toimintakulujen ja tuottojen erotus ja osoittaa paljonko käyttötalouden kuluista ja katettavaksi verotuloilla valtionosuuksilla sekä rahoitusosan elementeillä. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Haapaveden kaupungin tuloslaskelma osoittaa, että vuosikate kattaa poistot vain noin 52 prosenttisesti. Tämä johtuu toimintakatteen noin miljoonan euron kasvusta ja verotulojen sekä valtionosuuksien kasvun pysähtymisestä. Arviot kuntien verotulojen kasvuista ovat koko maan osalta hyvin varovaisia. Tähän vaikuttavat keskeiset syyt ovat maan huonosta taloustilanteesta seurannut työttömyyden kasvu sekä kunnallisveron perusteisiin tehdyt lainsäädännälliset muutokset. Kuntaliiton veroennusteen mukaan Haapaveden kaupungille tulevien tilitysten määrä olisi 18,4 miljoonaa euroa Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta joulukuussa Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti alenee ensi vuonna 29,57 prosentista 25,42 prosenttiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla on tehty hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksissä sovitut säästöt. Kuntien asukaskohtainen rahoitusosuus alenee 40 euroa/asukas ammattikorkeakoulujen poistuessa järjestelmästä esi-/perusopetuksen omarahoitus- kust. ja oma- tehtävät muutoksen peruspalvelujen verotuloihin opetus- ja osuudet sekä kirjasto- ja osuus rahoitusosuuden vähennykset tasaus valtionosuus perustuva kulttuuritoimen yhteensä kultt.toimen (vos-% 25,42) erotus ja lisäykset (e) vuonna 2013 valtionosuuden valtionosuudet laskenn. peruste (e) 3552,51 (e, netto) (e) tasaus e/asukas ,00 53

54 TULOSLASKELMA TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot 0 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos TULOSLASKELMA TP2014 TA2014 TA2015 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut,% 52,1 % 51,9 % 51,8 % Vuosikate/poistot,% 48,2 % 101,7 % 48,5 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

55 TALOUSSUUNNITELMA (1000 e) Tp2013 Muutos TA2014 Muutos TA2015 Muutos TS2016 Muutos TS2017 Muutos Kunnallisvero ,8 % ,6 % ,6 % ,1 % ,3 % Yhteisövero ,8 % ,4 % ,0 % ,6 % ,9 % Kiinteistövero ,8 % ,9 % ,1 % ,9 % ,0 % Verotulot yht ,5 % ,8 % ,2 % ,5 % ,3 % Peruspalvelujen vo ,8 % ,8 % ,8 % ,6 % ,6 % Muut valtionosuudet ,5 % ,1 % ,0 % ,0 % Verotulojen tasaus ,5 % ,2 % ,2 % ,0 % ,0 % Valtionosuudet yht ,0 % ,0 % ,3 % ,6 % ,6 % Toimintakate ,2 % ,5 % ,4 % ,0 % ,0 % Rahoituserät Vuosikate ,8 % ,0 % ,9 % ,6 % Poistot ,1 % ,5 % ,5 % ,2 % ,9 % Satunnaiset kulut -540 Tilikauden tulos ,0 %

56 5 INVESTOINTIOSA Oheisesta taulukosta ilmenevät kaupungin investointihankkeisiin varatut määrärahat tulo-, meno- ja nettoarvioineen. Lautakuntia sitoo lautakunnan investointihankkeiden nettomääräraha. Monivuotiset hankkeet on kirjattu usealle vuodelle. Jäähallin rakentamisen aloituksen viivästyttyä hankkeesta siirtyy noin 1,1 miljoonaa vuodelle Vuonna 2004 hankkeesta toteutuu noin 1,5 milj. euroa. INVESTOINNIT (1000 e) Tulot Menot Netto LTA Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto LAUTAKUNTA HANKE KHALL Maa- ja metsäalueet Elinkeinopoliitt. investoinnit It- ja muu kalusto (sis. ymp.labran it) Ampumarata (kuntaosuus) Jouhtenenmäki (EAKR) Luistelukeskus PERUSTURVALTK IT Kalusto Kotihoidon autot VAPAA-AIKAT.LTK Lähiliikuntapaikat Kalusto/Liikuntasal. katsomo Jäähallin kalustus KOULULTK Irtaimisto ja it-laitteet Yläkoulu Välituntikalusto Päiväkoti TEKNINEN LTK Jäähalli Kiinteistöjen remontit Peltolan/Rantalan yhdistäminen Puistot (Kirkkojärven niitto) Katurakentaminen Ydinkeskustan kehittäminen Vesilaitos (sis. Ainalin alitus) Viemärilaitos Rynnäkkötien liittymäjärjestelyt IT Erkkisenniemen kunnallistekn Kulttuurikirnu KAIKKI YHTEENSÄ

57 6 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma TP2013 TA2014 TA2015 Muutos-% Toiminnan rahavirta Vuosikate % Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät Investointien rahavirta Investointimenot % Rahoitusosuudet investointeihin % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta % Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys % Pitkäaikaisten lainojen vähennys % Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 19,0 43,0 27,5 Lainanhoitokate 0,5 0,7 1,2 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

58 7 ALIJÄÄMÄTARKASTELU Kuntalain 65.3 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Vuoden 2013 tilinpäätös oli alijäämäinen noin 1,6 milj. euroa, ja taseen mukaiseksi edellisten tilikausien ylijäämäksi jäi vain 0,2 milj. euroa. Kuluvan vuoden tulos on talousarvioesityksessä niukasti positiivinen, mutta tämän talousarvioesityksen mukaisesti alijäämää muodostuisi 1,3 milj. euroa. 58

59 8 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TASEYKSIKKÖ Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitos kuuluu Haapaveden kaupungin toimintaan. Se ei ole erillinen yhtiö tai liikelaitos, vaan se käsitellään kaupungin kirjanpidossa taseyksikkönä. Seuraavassa esitetään vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma, joka sisältää myös poistot sekä korvauksen jäännöspääomasta. Vuonna 2015 korko on viisi prosenttia eli yhtä suuri kuin kuluvana vuonna. Poistojen ja jäännöspääoman osuutta nostaa vuonna 2013 toteutettu investointi. LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA Vesi- ja viemärilaitos TA2014 TA2015 Liikevaihto (myyntituotot) Liiketoiminnan muut toimintatuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Korvaus jäännöspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TA NETTO

60 9 KAUPUNKIKONSERNIN TAVOITTEET KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatuotot toimintakuluista, % 57,0 % Yli 50 % Yli 50% Yli 50% Yli 50% Konsernin vuosikate poistoista, % 70,0 % Yli 100% Yli 80% Yli 90% Yli 90% Konsernin omavaraisuusaste, % 31,0 % Yli 35 Yli 38 Yli 40 Yli 41 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 49,0 % Alle 45 Alle 45 Alle 45 Alle 45 Konsernin korolliset lainat/asukas, euroa Alle 4000 Alle 4000 Alle 4000 Alle 4000 Edustajien raportointi tytäryhtiöstä Haapa-asunnot TP2013 TA2014 TA2015 Käyttöaste 8, Keskivuokra 7,8 8,1 8,1 Pitkäikaiset velat Liikevaihto Tulos Pesula TP2013 TA2014 TA2015 Pitkäikaiset velat Liikevaihto Tulos Energia TP2013 TA Myyty energia energian hinta Pitkäikaiset velat Liikevaihto Tulos Teknologia kylä TP2013 TA2014 TP2015 Teol vuokra toimistovuokra Pitkäikaiset velat Liikevaihto Tulos

61 Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

62 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖ LUKUINA KAUPUNKI JA PALVELUSTRATEGIAT Palvelutuotannon vaihtoehdot Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Eläkepoistuma Henkilöstötarve Sairauspoissaolot HALLINTOKUNTIEN KESKEISET TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT JA MUUTOKSET Hallintopalvelut Sivistystoimi Perusturva Tekninen osasto PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGISET LINJAUKSET LOPPUPÄÄTELMÄT... 81

63 JOHDANTO Henkilöstö muodostaa palveluyhteisön tärkeimmän voimavaran sekä toiminnan laadun että tuloksellisuuden kannalta. Henkilöstöresurssien mitoittaminen on tärkeä osa toiminnan suunnittelussa ja taloudellisten resurssien mitoittamisessa. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että riittävä määrä osaavaa henkilöstöä tuottaa kaupungin palvelut. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään henkilöstön määrän ja kohdentumisen lisäksi henkilöstön laadun tasoa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Henkilöstön määrä ilmoitetaan henkilöstösuunnitelmassa henkilötyövuosina. Laadulla tarkoitetaan muun muassa henkilöstön osaamista, koulutusta ja työsuhteen muotoa. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan tällä suunnittelukaudella huomioon myös osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Henkilöstösuunnittelu perustuu työtehtävien uudelleenarviointiin palvelutarpeiden muuttuessa. Se tarkoittaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Suunnitelmalla myös kannustetaan henkilöstöä palvelualttiiseen ja tulokselliseen työskentelyyn sekä ylläpidetään henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman työskentelyn kehittämiseen. Tiivistäen henkilöstösuunnitelman laatimisen tavoitteena voidaan pitää seuraavia elementtejä: henkilöstöä koskevien päätösten ja menettelytapojen yhtenäistäminen henkilöstöhallinnon päätöksenteon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden lisääminen henkilöstön sitouttaminen kaupungin palvelutehtävän suorittamiseen kaupungin tarvitseman työvoiman määrän optimointi ja laadun turvaaminen henkilöstömenojen tasapainottaminen suhteessa kaupungin itse tuottamiin palveluihin. Kaupunki tuottaa asukkaille palveluja taloudellisten resurssien rajoissa valtuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Talousarvio valmistellaan hallintokunnissa. Hyväksyessään talousarvion valtuusto asettaa hallintokunnille palvelutavoitteet ja osoittaa rahat tavoitteiden toteuttamiseksi. Valmistellessaan talousarviota hallintokuntien on kiinnitettävä huomiota myös siihen, onko käytössä oleva henkilöstö työkykyistä ja riittävää pystyäkseen toteuttamaan tavoitteiden mukaisen tehtävän ja onko työympäristö, organisaatio ja johtaminen kunnossa. Tavoitteena voidaan pitää henkilöstön ottamista huomioon entistä paremmin voimavaratekijänä. Toisaalta kaupungin talous asettaa rajoitteita henkilöstön määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle sekä pakottaa nykyisenkin henkilöstön sopeutumaan taloudellisten realiteettien asettamiin puitteisiin. Henkilöstösuunnitelman käsittely ajoitetaan siten, että vuoden 2015 osuus voidaan käydä läpi hallintokunnan budjettikäsittelyn yhteydessä. Myöhemmät vuodet siirretään käsiteltäväksi myöhemmin siten, että henkilöstösuunnitelma voidaan käsitellä ao. hallintokunnan lautakunnissa vuoden 2014 loppuun mennessä. Suunnitelma käsitellään luonnosvaiheessa myös koko kaupungin yhteistoimintaelimessä. Lopullisen suunnitelmaluonnoksen käsittelee kaupungin 63

64 johtoryhmä ja kaupunginhallitus sekä myöhemmin valtuusto. Henkilöstösuunnitelma on nimensä mukaan ohjeellinen, eikä sido hallintokuntia. 64

65 HENKILÖSTÖ LUKUINA Haapaveden kaupunki on seutukuntansa suurin työnantaja. Haapaveden kaupungin palveluksessa oli tietojärjestelmämme mukaan yhteensä 1054 henkilöä. Kaupunki ei ole irtisanonut tai lomauttanut henkilöstöä. Määräaikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita on vuoden lopussa ollut yhteensä 293 henkilöä, joista työllistettyjä on 20 kpl. Taulukko 1 Henkilöstömäärä vakin vakin vakin vakin vakin määräaikaiset 2009 määräaikaiset 2010 määräaikaiset 2011 määräaikaiset 2012 määräaikaiset 2013 Hallintopalvelut Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Yhteensä Kaupungin palvelussuhteet ovat pääosin (72,2 %) toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia. Määräaikaisten osuus on noin 27,8 % koko henkilöstömäärästä. Koska suuret palvelualat ovat kuitenkin naisvaltaisia hoiva-aloja, niin jo tästä syystä esim. sijaistarve on jatkuvaa ja myös määräaikaisia tarvitaan. Henkilöstöstä 26 % toimii viroissa ja 74 % toimissa. Kunnissa keskimäärin viroissa on n. 29 %. Valtakunnallisesti kunta-alalla työskentelevistä on vakinaisia n. 78 %. (Lähde: Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 84,5 %. Naisvaltaisimpia aloja ovat perinteisesti sosiaali- ja terveystoimi ja miesvaltaisia tekniset alat. Koko Suomessa vuonna 2013 kunta-alalla työskentelevästä henkilöstöstä on lähes neljä viidesosaa naisia (79 %) (Lähde: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden vaihteessa 45,2 vuotta. Naisten keski-ikä on 47,8 vuotta ja miesten keski-ikä 44,9 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on hiukan alhaisempi kuin kunta-alalla keskimäärin (45,7 v.). 65

66 Kaavio 1. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma 2013 Vakinaisesta henkilökunnasta yli 44-vuotiaita on 65,7 %. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joita on 20 % vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 51 %. Alle 30-vuotiaiden osuus on 6 prosenttia. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen alkaa näkyä ikäjakaumassa nuorten osuuden suhteellisena lisääntymisenä sekä keski-iän nuorentumisena tulevina vuosina. Haapaveden kaupungin henkilöstöstä saavuttaa eläkeikään joka vuosi yli 4 % vuosina Koko Suomessa kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna 2013 oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunnallisen henkilöstömäärän odotetaan tulevina vuosina kääntyvän laskuun. Valtakunnallisesti vuonna 2013 kunnallisessa palveluksessa työskenteli työntekijää, mikä on 1,2 % vähemmän kuin vuonna (Lähde: 66

67 KAUPUNKI JA PALVELUSTRATEGIAT Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuoteen 2015 saakka. Kaupunki haluaa olla vuonna 2020 Terve ja hyvinvoiva ihmeen hyvä Haapavesi. Kaupungin visiossa Terve ja hyvinvoiva Haapavesi tarkoittaa sitä, että kaupunkilaiset, kaupungin henkilöstö ja kaupungin talous ovat terveitä. Kaupungin kaikissa toiminnoissa tavoitteena on kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi. Ihmeen hyvä Haapavesi tarkoittaa sitä, että Haapavesi erottuu edukseen sekä asuinkuntana, yrittämisen ympäristönä että työnantajana. Haapaveden kaupungin tehtävä strategian mukaan on: järjestää hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyiset palvelut elinkaaren eri vaiheiden tarpeisiin edistää yrittäjyyttä ja luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja menestymiselle tarjota edellytyksiä monipuolisille asumisvaihtoehdoille sekä harrastustoiminnalle paikkakunnan omaleimainen luonto ja kulttuuri hyödyntäen edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Arvot vaikuttavat toimintaan. Haapaveden kaupungin toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on määritelty avoimuus, luottamus, vastuullisuus, uudistuminen ja yhteistyö. Arvot vaikuttavat taustalla erityisesti henkilöstön toimintaan liittyvien tavoitteiden asettamisessa, päätöksenteossa, tulosten arvioinnissa ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 3.1 Palvelutuotannon vaihtoehdot Haapaveden kaupungin tavoitteena on järjestää kaupunkilaisille laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Oman toiminnan jatkuvan kehittämisen lisäksi kunnan tulee jatkuvasti aktiivisesti selvittää ja arvioida vaihtoehtoisten tuotantotapojen hyödyntämismahdollisuuksia. Tavoitteena on jatkuvan vuorovaikutuksen luominen ja ylläpitäminen palvelutuotantoa harjoittavien toimijoiden kanssa. Vaihtoehtoisten toimintatapojen käsittelyllä ja arvioinnilla sekä niiden hyödyntämisellä voidaan merkittävästi lisätä myös palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palvelun suunnitteluun ja tuottamiseen. Vuonna 2013 Haapaveden kaupunki selvitti talouden vakauttamisohjelman laatimisen yhteydessä kirjanpidon ja laskennan, kiinteistöhuollon, it-, ruoka- ja siivouspalveluiden sekä perusturvan osalta lääkäripäivystyksen, vanhusten palveluasumisen, lääkekeskuksen ja laboratorio toimintojen ulkoistamista. It- palveluiden, siivous- ja ruokapalveluiden, kirjanpidon ja laskennan sekä kiinteistöhuollon osalta on päädytty jatkamaan palveluita omana toimintana toimintoja tehostaen. Lääkäripäivystys ulkoistettiin. Laboratorio palvelut ulkoistettiin alkaen ja palvelut tuottaa nyt NordLab. Vanhusten asumispalveluiden osalta tehdään selvitystä. Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä on syytä kiinnittää huomiota tieto- ja tietoliikennetekniikan suomiin laajoihin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään itsepalvelun käyttöä tietoverkkojen avulla. Kunnan omien ja kuntien 67

68 yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, ns. kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat. Suunnitelman laatimista varten on selvitettävä eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit, henkilöstön määrä ja koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Samoin on varmistuttava siitä, että tieto- ja tietoliikennejärjestelmillä voidaan tukea suunnitelman luomista ja toteuttamista. Kunnan järjestämien palvelujen nykymuotoinen rahoitus ei välttämättä tulevaisuudessa riitä palvelutuotannon kaikkiin tarpeisiin. 3.2 Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Haapaveden väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2013 lopussa 7241(ennuste oli 7297) ja ennusteen mukaan väkiluku olisi vuonna Kun tarkastellaan tarkemmin tilastokeskuksen tuottamia ennusteita kaupungin väestörakenteen muutoksista seuraavan noin kymmenen vuoden aikana, ovat merkittävimmät muutokset yli 65-vuotiaiden määrän kasvu ja 7-14-vuotiaiden määrän väheneminen. Erityisen suuri muutos kaupungin väestörakenteessa tapahtuu yli 85-vuotiaiden kohdalla. Kun tällä hetkellä kaupungin väestöstä n. 120 (1,5 %) on yli 85-vuotiaita, on vuonna 2020 kyseisen ikäryhmän määrä 225 (3,4 %). Yli 85-vuotiaiden määrä tulee siis ennusteiden mukaan kasvamaan yli 80 % tämän hetkisestä tilanteesta. 3.3 Eläkepoistuma Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyy arviolta n. 25 % kaupungin henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyminen on todennäköisesti suurinta vuosina Vuonna 2013 kaupungintyöntekijöitä jäi eläkkeelle 29 henkilöä, mikä on 4 % vuoden 2013 vakinaisesta henkilökunnasta. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeuudistuksen tavoitteena on pidentää työuria ja pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan 3 kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja on viisi vuotta alarajaa korkeampi eli 70 vuotta. Ennen vuotta 1955 syntyneet jäävät edellisen eläkeuudistuksen piiriin. Nämä vuoden 2005 alussa tulleet eläkelain muutokset vaikeuttavat eläkkeelle siirtymisen ennustettavuutta. Työnantaja saa tietoonsa ensimmäisen mahdollisen eläkkeelle siirtymishetken, mutta työntekijä voi halutessaan jatkaa työssä vielä 68-vuotiaaksi saakka myös vanhan eläkesäännöksen mukaan. Oheisen taulukon eläkepoistuma kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä Ennusteen on laatinut Keva ja se on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuna Laskennalliseen eläkeikään pohjautuvan eläköitymisennusteen mukaan eläkepoistuma suurimmillaan 68

69 vuosina Haapaveden kaupungilla eläköitymisen huippuvuodet tulevat olemaan vuosina 2016 ja Kaavio 3. Kunta-alan eläkepoistuma Haapaveden kaupungin tavoitteena on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Koko kunta-alan haasteena on löytää vaihtoehtoisia tapoja pidentää työuria myös työkyvyn heiketessä. Haapaveden kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota varhaisen tuen mallin toteuttamiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen eri keinoin. 69

70 Kaavio 4. Eläköitymisennuste eläkelajeittain Taulukoissa 2. ja 3. on kuvattu suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma. Taulukko 2. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma

71 Taulukko 3. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Ammattiryhmä Vak.henk henk % henk % Perushoitajat ja lähihoitajat ,2 Maatalouslomittajat , ,8 Aineen opettajat ja lehtorit , ,6 Sairaanhoitajat , ,3 Siivoojat , ,2 Perhepäivähoitajat , ,9 Luokanopettajat , ,7 Terveydenhoitajat ,8 7 28,4 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat , ,9 Henkilökohtaiset avustajat ,1 5 22,5 Kodinhoitajat ja kotiavustajat , ,7 Sihteerit , Sairaala -ja hoitoapulaiset , ,7 71

72 Opettajat ja opetualan erit. as. t ,3 4 18,3 Keittiöapulaiset , ,9 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat ,8 7 41,2 Muut lääkärit ,8 3 22,8 3.4 Henkilöstötarve Kaupungin tulevaa henkilöstötarvetta voidaan ennakoida hyödyntämällä väestömäärään ja väestörakenteeseen liittyviä ennusteita. Henkilöstötarpeeseen vaikuttavat väestömäärän ja väestörakenteen muutoksen lisäksi myös kaupungin tuottaman palvelun laatutasolle asetettavat vaatimukset, kokonaan uusien palvelujen tarve/käyttöönotto sekä palvelujen tuottamistapa, esim. tehokkuuden paraneminen. Hoitohenkilöstön eläköityminen lisääntyy voimakkaasti samanaikaisesti, kun vanhuspalvelujen ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet kasvavat. Opetushenkilöstöä on jäämässä lähivuosina eläkkeelle ns. suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä tavanomaista enemmän. Opettajien virkojen ja päätoimisten tuntiopettajien määrissä ei ole ennusteiden mukaan odotettavissa suuria muutoksia. Koulunkäyntiohjaajien tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen oppimis- tai sopeutumisvaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten määrän kasvaessa. Opettajien palkkausmenoihin tulee eläköitymisen myötä vähennystä, sillä nuorempien opettajien palkkaus on virkavuosien vähäisyydestä johtuen alhaisempi kuin lähellä eläkeiässä tai lähellä sitä olevien opettajien palkkaus. Haapaveden kaupungin strategian mukaisesti joka 10. vapautuva vakanssi tulisi jättää täyttämättä. Henkilöstösuunnittelun osalta haasteellista tämän tavoitteen toteuttamisessa on se, ettei runsas eläköityminen kohdistu sellaisiin toimintoihin ja tehtäviin, jossa sen hyödyntäminen olisi mahdollista. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti erityisesti sellaisissa ammattiryhmissä, joissa poistuva osaaminen on korvattava ja henkilöstömäärää jopa lisättävä palvelujen turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tulevaisuudessa tämä vaatiikin palvelurakenteen suunnittelua ja kehitystä kokonaisuudessaan. 3.5 Sairauspoissaolot Eläköitymisten ja osaavan työvoiman rekrytoinnin haasteiden lisäksi henkilöstön sairauspoissaolot ovat mittavat. Vuonna 2013 sairauspoissaolot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2013 poissaolopäiviä yhtä työntekijää kohden oli keskimäärin 16,7,vuonna ,6, v.2011 ne olivat 17,6. Vuonna 2013 sairauspoissaoloprosentti kokonaistyöajasta oli 6,9 %. Työyksiköittäin tarkasteltuna sairauspoissaoloja kasaantuu eniten vanhuspalveluissa sekä kotihoitoon että asumispalveluihin, maatalouslomittajille, siivoustoimeen sekä päivähoitoon. Sairauspoissaolojen määrää käytetään henkilöstön tilaa kuvaavana mittarina. Henkilöstön sairauspoissaoloprosentti ja sairauspäivien määrä kuvaavat henkilöstön sairastavuutta yleisellä tasolla. Pohdittaessa sairastelun mahdollista yhteyttä työhön täytyy johtopäätösten tekemisen tueksi kiinnittää 72

73 huomiota sairauslomien pituuteen, poissaolojen syihin sekä eri toimialojen ja ammattiryhmien sairasteluun. Sairauspoissaolojen diagnoosipohjaista syiden seurantaan käytetään Jokilaaksojen työterveys Oy:n kautta olevaa Extranet-palvelua. Haapaveden kaupungin työntekijöiden poissaolojen suurimmat aiheuttajat vuonna 2013 olivat tuki- ja liikuntaelinten vaivat, erilaiset mielenterveyden häiriöt ja sisäelinvaivat. Vuosina henkilöstön sairauslomista suurin osa oli yhtäjaksoisesti tai kumulatiivisesti kertyneitä yli 30 päivää kestäviä pitkiä sairauslomia. Extranet-palvelun kuva, Jokilaaksojen Työterveys Oy Haapaveden kaupungin tavoitteena on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä, lisätä henkilöstön työssä jaksamista ja vähentää sairauspoissaoloja. Haapaveden kaupungissa on käytössä varhaisen tuen malli. Esimiehellä on tärkeä tehtävä työhyvinvoinnin johtamisessa ja pitkäaikaisterveyden edistämisessä. Työhyvinvoinnin johtamisen avaimia ovat työyhteisön tavoitteiden määrittely, oikea työkuormituksen säätely, sujuva vuorovaikutus sekä työntekijöitä kannustava ja arvostava ilmapiiri. Aktiivisella oikea-aikaisella puuttumisella voidaan estää työkyvyn heikkenemisen ja siitä johtuvan sairastumisen todennäköisyyttä sekä pyritään saamaa ajoissa apua sellaisiin työstä johtuviin tekijöihin, jotka saattavat aiheuttaa työtyytymättömyyttä, väsymystä, kyynisyyttä, epäonnistumisia tai itsetunnon laskua. Samalla tehostetaan oikeanlaiseen hoitoon tai kuntoutukseen ohjausta, sekä niitä toimenpiteitä, 73

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Haapaveden kaupunginhallitus 28.10.2013, 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto 11.11.2013, 67

Haapaveden kaupunginhallitus 28.10.2013, 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto 11.11.2013, 67 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 Haapaveden kaupunginhallitus 28.10.2013, 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto 11.11.2013, 67 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS...

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018

HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Haapaveden kaupunginhallitus 07.12.2015 Haapaveden kaupunginvaltuusto 14.12.2015 Sisällysluettelo 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2015

HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2015 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2015 Haapaveden kaupunginvaltuusto 17.12.2012 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 1 YLEISOSA... 4 2 KAUPUNGIN STRATEGIA... 12

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TP INFO. Mauri Gardin

TP INFO. Mauri Gardin TP INFO Mauri Gardin 28.3.2011 Tunnusluvut TP 2010 TP 2008 TP 2009 TP 2010 Asukasluku 59 355 59 848 60 090 Tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 Verotulot, 1000 184 280 186 853 199 275 * verotulot, /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot Kuntaliitto Kunnan toiminnot Kunnan organisaatio VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot