HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2015"

Transkriptio

1 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA Haapaveden kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS YLEISOSA KAUPUNGIN STRATEGIA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA ALIJÄÄMÄTARKASTELU LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TASEYKSIKKÖ KAUPUNKIKONSERNIN TAVOITTEET Liite: henkilöstösuunnitelma

3 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Valtionosuuksien leikkaus sekä kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta aiheuttivat Haapaveden kaupungille noin 1,2 milj. tulonmenetykset vuodelle Niistä huolimatta kaupungin talous on kyetty pitämään kohtuullisesti tasapainossa. Leikkaukset jatkuvat asteittain myös vuosina siten, että vuonna 2015 uusien leikkausten yhteisvaikutus on noin Tämä vastaa noin yhtä tulovero- %:ia. Heikkenevä tulokehitys edellyttää tiukkaa menokuria. Vuoden 2013 talousarviossa toimintakatteen kasvu on 3,8 %, mikä on kantokykymme ylärajoilla. Talousarviolla voidaan kuitenkin järjestää edelleen hyvät ja laadukkaat palvelut. Jatkossa tarvitsemme edelleen toimintojen rakenteellista kehittämistä, minkä kautta voidaan päästä myös pienentämään kokonaishenkilöstömäärää. Viime vuosina Haapavesi on investoinut paljon, mutta harkitusti. Hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla hankkeilla on parannettu kaupungin palveluja ja panostettu elinkeinoelämän kehittymisedellytyksiin, mutta silti kyetty pitämään kaupungin velkamäärä maan keskitasolla. Myös vuosina 2013 ja 2014 investoinnit jatkuvat mm. päiväkodin ja jäähallin rakentamisella sekä panostuksilla kunnallisteknisiin valmiuksiin. Vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, joten joudumme ottamaan uutta velkaa. Vuoden 2014 lopussa velkamäärä lähestyy /as eli ylittää maan keskiarvon. Alueellamme se on kuitenkin edelleen yksi alhaisimmista. On syytä varautua siihen, että tämän jälkeen isoissa investoinneissa joudutaan pitämään selkeä hengähdystauko. Uusi kaupunginvaltuusto pääsee heti alkuvuodesta kiinni kaupungin kannalta merkittäviin asioihin: kaupungin strategian uudistamiseen ja kuntauudistukseen. Maan hallituksen esityksen mukaan lähes kaikkien kuntien tulee toteuttaa kuntajakoselvitys mennessä. Valtuusto joutuu ottamaan kantaa ensin lakiehdotukseen, sitten todennäköisesti kuntajakoselvityksen kumppaneihin ja lopulta siihen, toteutetaanko selvityksen edellyttämä kuntaliitos. Jouko Luukkonen kaupunginjohtaja 3

4 1 YLEISOSA Yleinen taloudellinen tilanne Kansainvälisen talouden tila on heikentynyt kuluvana vuonna. Näkymiä varjostavat muun muassa maailmantalouden kasvun hidastuminen ja euroalueen ongelmat. Maailmantalouden ennakoidaan kasvavan tänä vuonna hitaasti: kasvuksi ennakoidaan kuluvana vuonna noin 3 %, ja ensi vuonna noin 4 %. Samaan aikaan Suomen talouskasvu voi heiketä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä, ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Valtiovarainministeriö ennakoi syyskuussa 2012, että sekä kuluvana että ensi vuonna bruttokansantuotteet kasvaisivat yhden prosentin. Vuonna 2014 kasvua kertyisi kaksi prosenttia. Viennin odotetaan lisääntyvän vuonna 2013, kun kansainvälinen kysyntä elpyy ja maailmankauppa vahvistuu. Kuluvan vuoden viennin kasvu jäänee kuitenkin alle prosentin. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 2,7 prosenttia syyskuussa Heinäkuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui muun muassa korkojen laskusta. Inflaation ennustetaan hidastuvan edelleen noin 2,4 prosenttiin v Euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet kuluvana vuonna. Kolmen kuukauden euribor on marraskuussa v noin 0,19 prosenttia ja kuuden kuukauden euribor noin 0,37 prosenttia. Vuonna 2013 korkotason odotetaan pysyvän alhaisena ja lyhyiden korkojen odotetaan nousevan maltillisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on 0,75 prosenttia. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne on säilynyt yllättävän hyvänä. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan 7,6 prosenttiin v. 2012, mutta kohoavan 8,1 prosenttiin vuonna Tämä johtuu pitkään jatkuneesta vaimeasta talouskasvusta. Palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 heinä syyskuussa 3,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kunnissa nimellisansiot kohosivat vastaavana vertailuajankohtana 2,6 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus vahvistui hieman syyskuussa Luottamus talouteen oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta selvästi pitkäaikaisen keskiarvonsa alapuolella. Kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta, työttömyyskehityksestä ja kotitaloutensa säästämismahdollisuuksista paranivat hieman syyskuussa elokuuhun verrattuna. Lievästä kohentumisesta huolimatta näkemykset säilyivät synkkinä lukuun ottamatta jo ennestään melko positiivisia näkemyksiä kotitalouden säästämismahdollisuuksista. Syyskuussa ajankohtaa pidettiin sopivana säästämiselle ja lainanotolle. 4

5 Kuntatalous/menot vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu nopeutui hieman edellisvuodesta ja oli 4,5 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 3,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti, 6,5 %. Vuonna 2012 toimintamenojen kasvu hidastunee jonkin verran muun muassa heikentyvän tulorahoituksen kasvun vuoksi. Hidastuva suuntaus jatkunee edelleen vuonna 2013 muun muassa kunta-alan palkkaratkaisun johdosta. Kustannusten hallintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. e 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 2016* Toimintamenot yht. 35,48 37,04 38,41 39,96 41,61 43,33 palkat 15,65 16,2 16,57 17,07 17,63 18,21 muut hlöstömenot 4,67 4,82 4,93 5,09 5,23 5,37 ostot 12,52 113,34 14,18 15,06 15,99 16,98 muut toimintamenot 2,64 2,68 2,73 2,74 2,76 2,77 Korkomenot 0,35 0,27 0,29 0,4 0,54 0,69 Investoinnit 4,31 4,3 4,3 4,3 4,3 4,3 Yhteensä 40,14 41, ,66 46,45 48,32 Muutos-% Toimintamenot yht. 4,8 4,4 3,7 4 4,1 4,1 palkat 4,3 3,5 2,3 3 3,3 3,3 ostot 6,8 6,5 6,3 6,2 6,2 6,2 Menot yhteensä 0,8 3,7 3,3 3,8 4 4 Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2011 syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan kuluvan vuoden tammikuun alusta, ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on liki 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kunta-alan ansiotasoindeksi noussee tänä vuonna 3,2 % ja ensi vuonna 2,3 %. Haapaveden kaupunki on varautunut tässä talousarviossa, että palkat nousevat kaksi prosenttia. Kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän tulevalla kehyskaudella v keskimäärin noin 30 prosentissa. Päätökset ensi vuoden maksutasoista saadaan totuttuun tapaan kuitenkin vasta vuoden loppupuolella. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,0 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuotta nopeampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuu arviolta 2,3 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat viisi prosenttia tammi-kesäkuussa 2012 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat kolme prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi viisi prosenttia. Toimintamenoista palvelujen ostot nousivat kuusi prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät kaksi prosenttia ja maksetut avustukset kasvoivat seitsemän prosenttia. Kuntien 5

6 toimintatulot lisääntyivät neljä prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 15 prosenttia ja maksutulot neljä prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate heikkeni 24 prosenttia. Kuntatalouden ennakoidaan heikkenevän niin valtion toimenpiteiden kuin hidastuvan talouskasvun seurauksena. Suomen Kuntaliitto ennakoi, että kuntien velkaantuminen kiihtyy ja samanaikaisesti lisääntyvät paineet verotulojen nostamiseksi. Velkaantumisen lisääntymisestä huolimatta matalat korkotasot hillitsevät korkomenojen nousua. Kuntatalous/tulot vuosina Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellistä vuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi, lähes 20 %. Kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät pari prosenttia. Tilityksiä kertyi viime vuonna hieman yli 19 miljardia euroa. Suomen Kuntaliitto uskoo kuntien verotulojen lisääntymisen hieman nopeutuvan palkkasumman kohtuullisen kehityksen vuoksi. Hallitusohjelmassa tavoitteena on kiinteistöveron osuuden kasvattaminen kuntien verotuloista. Kuntien verotulot vuosina , mrd. e 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 2016* Verolaji kunnallisvero 16,2 16,87 17,58 18,42 19,16 19,96 yhteisövero 1,67 1,3 1,34 1,34 1,48 1,28 kiinteistövero 1,2 1,26 1,28 1,31 1,34 1,37 Verotulot yhteensä 19,07 19,43 20,2 21,07 21,98 22,61 Muutos-% kunnallisvero 2,8 4,1 4,2 4,8 4 4,2 yhteisövero 18,5-22 3,1 0 10,5-13,5 kiinteistövero 1,9 5,3 1,6 2,3 2,3 2,2 Verotulot yhteensä 3,9 1,9 4 4,3 4,3 2,9 Tuloveroprosentti, keskim. 19,17 19,25 19,25 19,25 19,25 19,25 Yhteisöveroprosentti 26 24,5 24,5 24,5 24,5 24,5 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,4 29,09 29,03 23,09 Lähde: Vuosi 2011 Tilastokeskus. Vuosien painelaskelman arviot PPB Kunnallisveron tilityksiä lisäävät tänä vuonna lähinnä ansiotulojen lähes neljän prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi 0,09 prosenttia vuodelle 2012 ja on 19,25 %. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,2 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Tämä kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Vuonna 2013 kunnallisveroa tilitettäneen 3,5 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kasvu jatkui voimakkaasti myös viime vuonna. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenen prosenttiyksikköä vuosiksi

7 Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Vuonna 2013 jako-osuus noussee 29,41 prosenttiin, kun väliaikaisesti voimassa olevat yhteisöjen verohuojennukset kompensoidaan kunnille. Valtiontalouden kehyspäätökseen liittyy kirjaus, jonka mukaan vuosina yhteisöveron jako-osuutta kunnille jatketaan viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta sekä yleisen taloudellisen kehityksen että jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Kunnille tänä vuonna tilitettävien yhteisöverojen määrä alenee noin 100 milj. euroa aiemmin ennakoidusta ja on noin 1150 miljoonaa euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset lisääntynevät hieman. Kiinteistöveron tilitykset olivat vuonna 2011 noin 1,2 miljardia euroa. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitykset lisääntynevät maltillisesti. Valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon yhteishankkeessa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Verotuslinjaukset vuodelle 2013 Ansiotulojen verotus Hallituksen budjettiriihen ansiotulojen verotusta koskevat päätökset noudattelevat pitkälti kevään 2012 budjettikehyksen päätöksiä. Kunnallisveron tuoton arvioidaan olevan 4,2 % suurempi kuin tänä vuonna. Kunnallisveron kehitys riippuu veronalaisten ansiotulojen kehityksestä ja veroperusteiden muutoksista. Suomen hallitus on päättänyt, että hallitusohjelman mukaisista ansiotuloverotuksen ansiotaso- ja inflaatiotarkistuksista luovutaan vuosien 2013 ja 2014 osalta. Valtion tuloveroasteikkoon ehdotetaan lisättäväksi uusi ylin tuloluokka euroa ylittäville tuloille. Eläketulon verotusta kiristettäneen euroa ylittävältä osalta. Kunnallisverotukseen vaikuttavia työtulovähennystä ja kunnallisverotuksen perusvähennystä korotetaan. Perusvähennyksen korottamisen vuotuinen kunnallisveroa vähentävä vaikutus on ministeriön laskelmien mukaan yhdeksän miljoonaa euroa. Työtulovähennys tehdään ensisijaisesti valtion verotuksesta. Ministeriön laskelmien mukaan työtulovähennyksen korotus vähentää kunnallisveron tuottoa noin 18 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi esitetään muutoksia, jotka lisäävät kunnallisverontuottoja vuonna Näitä ovat asuntolainan korkovähennyksen ja kilometrikorvausten verovapaan osuuden alentamiset. Yhteisöjen tuloverojen veroperustemuutokset ja jako-osuus Kuntien yhteisöveron määrään vaikuttavat sekä yritysten tulokehitys että kunnille yhteisöveron tuotosta jaettava osuus. Kuntien jako-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus jatkuu vuosina Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien yhteisöverokertymä olisi 1,28 miljardia euroa vuonna 2013, mikä olisi kolme prosenttia tämänvuotista enemmän. Hallitus on esittänyt yhteisöveron perusteisiin monia muutoksi ensi vuodelle. Osa muutoksista on jo tehty ja osaa valmistellaan. Muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta kuntien yhteisöverontuottoon, koska muutokset kompensoidaan kunnille nostamalla kuntien osuutta yhteisöverontuotosta. 7

8 Yhteisöverontuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia ovat määräaikaisina toimenpiteinä toteutettavat tuotannollisten investointien korotetut poistot sekä ns. t&k-verohuojennus. Yhteisöverontuottoa lisääviä veroperustemuutoksia puolestaan ovat yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen sekä kilometrikorvauksen verovapaan määrän laskeminen. kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentamisen arvioidaan vähentävän yritysten maksamien korvausten määrää ja sitä kautta lisäävän yhteisöverontuottoa vuosina Lisäksi yhteisöverontuottoon voi vaikuttaa raamisopimukseen liittyvä koulutusmenojen lisävähennyksen mahdollinen toteutuminen. Toteutuessaan se vähentäisi yhteisöverontuottoa ja vastaavasti korottaisi kuntien jako-osuutta yhteisöverosta. Lisäksi kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttaa käyttöön otettava yritysten Yle-vero. Se maksetaan ja tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle yhteisöveron yhteydessä ja siten se laskee kuntien jako-osuutta yhteisöverontuottoon. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole verovelvollisia Yle-veron osalta. Vuonna 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuudeksi on veroperustemuutosten jälkeen arvioitu 29,40 %. Siihen kuuluu myös koulutusmenojen lisävähennys. Haapaveden kaupungin verotulojen arvioidaan kehittyvän seuraavasti: (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Muutos-% Kunnallisvero ,89 % Yhteisövero ,98 % Kiinteistövero ,04 % Yhteensä ,34 % Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, yleisestä valtionosuudesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja ne merkitään tuloslaskelmassa kunnan yleiseen rahoitukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Valtionosuuden perusteena ovat laskennalliset kustannukset, josta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa. Siihen lisätään kunnan palvelutuotannon kustannuksia lisääviä olosuhdetekijöitä. Niitä ovat saaristokorotus tai vaihtoehtoisesti syrjäisyyskorotus, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Yleisessä osassa on huomioitu veroperustemuutokset vuodesta 2010 lähtien. Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakoululle. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Kunnan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten indeksikorotus on kolme prosenttia vuonna Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet jäädytetään tämänvuotiselle tasolle. 8

9 Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus toteutetaan korottamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta. Kuntien omarahoitusosuus kasvaa indeksitarkistusten perusteella ja lisäkorotuksella, joka kasvaa vuosittain 118 eurosta noin 210 euroon asukasta kohden (118 euroa v. 2012, 141 euroa v. 2013, 164 euroa v ja 210 euroa v. 2015). Vuonna 2013 omarahoitusosuus on 3135,81 euroa per asukas. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja vuonna 2013 on 3075,27 euroa asukasta kohti. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Haapaveden kaupungin asukaskohtainen verotulo on tasausrajaa pienempi, joten kaupunki saa tasauslisää. Haapaveden kaupungin valtionosuuden kokonaismääräksi arvioidaan noin 22,0 miljoonaa euroa v Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat ennakkolaskelman mukaan 21,4 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuudet vahvistetaan vuoden päättyessä. Valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset vähensivät Haapaveden kaupungin valtionosuuksia euroa vuodelle Lisäksi kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vähensi Haapaveden valtionosuuksia noin euroa. Vuodelle 2013 kohdentuu lisäksi uusi valtionosuusleikkaus, joka vähentää Haapaveden valtionosuuksia euroa. Lisäksi vuosille 2014 ja 2015 on päätetty vielä valtionosuusleikkauksia, joiden merkitys Haapavedelle on v tasossa yhteensä noin euroa. Haapaveden valtionosuudet kehittyvät seuraavasti: (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Muutos-% Peruspalvelujen valtionosuudet ,64 % Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ,48 % Verotulojen tasaus ,02 % Yhteensä ,00 % 9

10 Kehitys Haapavedellä Asukasmäärän ja ikärakenteen kehitys Haapaveden väestö kääntyi vuonna 2011 laskuun edellisvuoden hienoisen väestökasvun jälkeen. Haapavetisiä oli Tilastokeskuksen mukaan 7 384, mikä on 34 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Asukasluvun kehitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Asukasluku on olennaisin tekijä myös kaupungin taloudellisen kehityksen kannalta. Vuosi Syntyneet Kuolleet Erotus Tulomuutto Lähtömuutto Erotus Väkiluku Erotus Vuoden 2012 elokuussa Haapaveden kaupungin ennakoitu asukasluku on 7335 (Tilastokeskus). Alla olevasta taulukosta selviää ensimmäisen kahden vuosineljänneksen väkiluvun muutokset. Syntyneet Kuolleet Erotus Tulomuutto Lähtömuutto Erotus Ennakkoväkiluku Väestönmuutos Haapavesi Vuosineljännekset yhteensä vuosineljännes vuosineljännes Työllisten määrän kehitys Työllisten määrä on vähentynyt Haapavedellä. Vuoden 2007 syyskuun 4,8 prosentista työttömyys on lisääntynyt merkittävästi: v syyskuussa se oli 9,6 %. Alla olevasta taulukosta selviää tarkemmin haapavetisen työvoiman jakautuminen syyskuussa. Tyött. Tyött. Tyött. Tyött. Alle 20-v. Alle 25-v. Yli 50-v. Yli 1 v. tyött. Avoimet Työvoima aste yht. miehet naiset tyött. tyött. tyött. olleet Vajaakunt. työpaikat ,6 %

11 Keskeiset muutokset Haapaveden kaupungissa vuonna 2013 Haapaveden kaupungin palvelurakennetta on muutettava lähivuosina, kun paineet kiristyvät julkisen sektorin tehokkuuden lisäämiseksi. Vuonna 2012 laadittiin ja toteutettiin talouden tasapainottamissuunnitelma taloudellisen tilanteen merkittävän heikkenemisen vuoksi. Suunnitelman mukaisesti uudet virat ovat täyttökiellossa myös vuonna 2013 ja ne täytetään vasta jos kaupunginhallitus ne hyväksyy. Haapaveden kaupungin keskeisin investointi vuonna 2013 on päiväkoti. Päiväkoti otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta lukien. Tulevien vuosien investointilistalla on myös uuden jäähallin rakentaminen. Investointien vuoksi kaupungin nettolainanoton tarve on noin 3,7 miljoonaa euroa. Kaupunki myös selvittää ympäristölaboratorion yhtiöittämisen mahdollisuudet vuoden 2013 aikana. Selvitystyön jälkeen päätetään laboratorion mahdollisesta yhtiöittämisestä. Tässä talousarviossa Haapaveden kaupunki nostaa kiinteistöveroprosenttejaan. Yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 0,65:stä 0,75:een, vakituisten asuinrakennusten verotusprosentti 0,40:stä 0,50:een ja muiden kuin vakituisten asuntojen 1,00:sta 1,10 prosenttiin. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöjä ei edelleenkään veroteta ja voimalaitosten veroprosentti säilyy 2,85 prosentissa. Sen sijaan rakentamattomien rakennuspaikkojen verotus on ensi vuonna 3,00 prosenttia. Kunnallisverotus pidetään ennallaan eli 20,75 prosentissa. 11

12 2 KAUPUNGIN STRATEGIA 1. Väestön ja elinkeinoelämän myönteinen kehitys Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Tilanne syyskuu 2012 Tavoite 2013 Asiakas/kuntalainen Myönteinen väestökehitys Asukasluku Asukasluku kääntyy nousuun (v. 2009) Myönteinen työpaikkakehitys Haapavedellä työssäkäyvien lkm (2006) 2747 (2009) Talous Prosessit Henkilöstö Vetovoimatekijät (vapaa-ajan palvelut, luonto) tuodaan esille kaupungin markkinoinnissa Monipuolinen koulutustarjonta Verotettavat tulot kasvavat Yrittäjyys lisääntyy Aktiivinen ja tuloksellinen EUhanketoiminta Aktiivinen maapolitiikka ja ennakoiva kaavoitus Myönteinen asiakaspalvelu Työttömyysaste (vuoden 2008: 7,3 % 9,6 % 8,1 % keskiarvo) 8/2009: 11,1 % 5 % Työpaikkaomavaraisuus 101,80 % >100 % >100 % >100 % Kaupungin internet-sivujen kävijämäärä n kävijää/kk kävijää/kk n /kk n /kk Kaupungintalon tapahtumatori on työn Ko. investoinneissa on välivuosi. Yleistä alla, uimahallin piha on ilmettä ylläpidetän mm. Kaupungin ulkoisen ilmeen parantaminen Ydinkeskustan kehittämiseksi on tehty suunnitelma Suunnitelma on pääosin toteutettu kunnostettu uimahallin peruskorjauksen yhteydessä. työllisyysprojektin ja kesätyöntekijöiden voimin. Toisen asteen opiskelijat Haapavedellä 2008: 823 (+ oppisop.) Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot (verovuosi 2008), kasvu 8,7 % Kasvu 3 %/v arvio v. 2012: e, +2,0 % Kasvu 3 %/v Yrityskanta 361 (2007) Alueellisen elinkeinoyhtiön perustaminen ei perustettu Alueellinen elinkeinoyhtiö on toiminnassa ei perustettu Riippuu kuntarakenneuudistuksen etenemisestä EAKR-toimenpideohjelmassa seutukunta saa rahoitusta asukaslukua vastaavasti (4,0 %) 2,6 % ( ) 4,00 % n. 4 % n. 5 % Uusia asuntoja rakennetaan väh 40/vuosi Asuntoja rakennettiin asuntoa/vuosi 20 asuntoa 20 asuntoa Teollisuus- ja liiketilaa rakennetaan väh m2/v Kaupungin omistama rakennettavissa oleva tonttireservi Teollisuus- ja liiketilaa rakennettiin n m m 2 /vuosi 700 m m2 OK-tontteja 36 kpl OK-tontteja 50 kpl 22 kpl 40 kpl Rivitalotontteja 14 kpl Rivitalotontteja 15 kpl 9 kpl 15 kpl Kerrostalotontteja 1 kpl Kerrostalo-tontteja 3 kpl 1 kpl 2 kpl Liiketontteja Liiketontteja m 2 Teollisuustontteja m 2 Palvelututkimus toteutetaan 4 Tutkimus toteutettu viimeksi v välein 2007 Kunnan virastojen asiakaspalvelu paranee m m m2 Teollisuustontteja m m m2 Tutkimus toteutetaan 2011 ja Palvelututkimus Tutkimus toteutetaan v toteutettiin v Yleisarvosana 3,5 (2007, asteikolla 1 5) 3,7 3,4 (v. 2011) 3,7 12

13 2. Tasapainoinen talous Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Tilanne syyskuu Tavoite 2013 Asiakas/kuntalainen Verotuksen taso on alueellisesti Vero-% verrattuna Oulun Haapavesi 20,00 Vero-% alle Oulun 20,75 20,75 kilpailukykyinen Eteläisen keskiarvoon Eteläisen keskiarvon Oulun Eteläinen 20,11 19,65 % v Pohjois-Pohjanmaalla Talous Talous on pitkäjänteisesti Konsernitaseessa ei ole Konsernitaseen ylijäämä noin tasapainossa alijäämää 2,72 milj. Ei alijäämää Ei alijäämää Ei alijäämää Prosessit Kaupungin palvelurakennetta Hv 3,0 % (syyskuut kehitetään systemaattisesti Hv 5,7 % 2012 vs. 2011) Hv 4 % Toimintakatteen ( /as) muutos Alle maan Koko maa 8,2 % keskiarvon Toimintakate koko maassa 5,2 % v Toimintakate 5,7 % Henkilöstö Toimintakatteen kasvu verrattuna tulojen kasvuun Toimintakate kasvaa vähemmän Tulorahoitus 8 % kuin tulot Toimintakate on kasvanut vähemmän kuin tulot. Toimintakate kasvaa vähemmän kuin tulot. Kaupungin palvelurakennetta uudistetaan siten, että kokonaishenkilöstömäärä kääntyy laskuun Joka kymmenes vapautuva vakanssi (n. 6/ v) jätetään täyttämättä, jolloin Henkilöstön kokonaismäärä 831 htv (2009) kokonaismäärä 2012 noin 810 htv Vuonna 2011 oli 1015 työntekijää, 950 htv 950 htv Henkilöstömenojen osuus ulkoisista kokonaismenoista 54,6 % 53 % 55,6 % v % 3. Henkilöstö ja johtaminen Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2009 Tavoite 2012 Tilanne syyskuu 2012 Tavoite 2013 Asiakas/kuntalainen Henkilöstöresurssien kohdentaminen pohjautuu asiakkaiden palvelutarpeeseen Laaditaan kokonaisvaltainen henkilöstösuunnitelma Suunnitelman laadinta käynnistetty Suunnitelma hyväksytty ja sitä toteutetaan Uutta henkilöstösuunnitelmaa laaditaan, seurataan vuosittain Uusi henkilöstösuunnitelma valmistuu Talous Palkkausjärjestelmät kannustavat tavoitteelliseen toimintaan Henkilökohtaisten lisien osuus palkoista nousee Henkilökohtaisten lisien osuus palkoista 1,4 % 3 % (järjestelyvaraerien puitteissa) 1,5 % 3 % Tulospalkkiot otetaan vähitellen käyttöön Vuodelle 2009 päätetty yleinen tulospalkkio Tulospalkkio käytössä muutamassa yksikössä Tulospalkkioita ei ole enää käytössä. Tulospalkkio käytössä Prosessit Henkilöstö on sitoutunut Lähtövaihtuvuus 7,2 % Lähtövaihtuvuus 5,4 % 5 % tehtäviinsä Henkilöstön vaihtuvuus Tulovaihtuvuus 5,8 % 5 % Tulovaihtuvuus 3,5 % 4,0 % Henkilöstön osaamista ja muutosvalmiutta kehitetään systemaattisesti Koulutuspäivien määrä 1410 pv (1,9 pv/hlö) 2 pv/hlö Vuonna pv (1,1 pv/hlö) 2 pv/hlö Kehityskeskustelut käydään vuosittain Vakituisten kanssa 90 % 100 % Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Johdon osaamista kehitetään Esimiesseminaarit 3 krt/v 3 krt/ v 4 krt/v 3 krt/v 3 krt/v Esimiehille järjestetyt koulutustilaisuudet 1 krt /v 1 krt/ v 1 krt /v KuntaJETkoulutuksessa tänä vuonna 6 esimiestä Tavoitteena KuntaJETkoulutus kaikille esimiehille Henkilöstöraportti laaditaan vuosittain Henkilöstöraportti Laadittu Laaditaan vuosittain Laaditaan vuosittain Laaditaan vuosittain Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia Sairauspoissaolojen määrä ei edistetään nouse Sairauspoissaoloprosentti 5,0 % < 5 % 4,95 % v < 5 % Työhyvinvointikysely Ei tehty Tehdään joka toinen vuosi Tehdään syksyllä 2012, siirrytään sähköiseen kyselyyn Tehdään joka toinen vuosi, ei v

14 4. Yhteistyö ja kehittäminen Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Tilanne syyskuu 2012 Tavoite 2013 Asiakas/kuntalainen Asioista tiedotetaan avoimesti jo valmisteluvaiheessa Palvelututkimuksen mukainen tyytyväisyys kaupungin tiedottamiseen 3,4 (2007) 3,6 3,4 (v. 2011) 3,6 Talous Prosessit Henkilöstö Sähköisen asioinnin lisääminen Uuden teknologian hyödyntäminen Kuntayhteistyön kehittäminen aktiivisesti Käytettävien lomakkeiden prosessointi sähköisesti 1 kpl 50 % lomakkeista Kaupunki on aloitteellinen uusien kuntayhteistyömuotojen kehittämisessä. Ostolaskutus on sähköistetty. Vaalikaudella toteutunut: Jedun perustaminen ja maaseutuhallinnon yhteistyö. Kuntauudistus on käytännössä pysäyttänyt muun yhteistyön kehittämisen kuntien odotellessa valtakunnallisia linjauksia. Kaupungin puolelta on kuitenkin pidetty koko ajan esillä nykyistä laajemman sote-alueen perustamista. Myyntilaskutus sähköistetään. Nykyistä laajemman sote-alueen muodostamisen selvittäminen osana kuntauudistusta. 5. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä kansansairauksien ehkäisy Näkökulma Päämäärä Tavoite/mittari Tilanne 2008 Tavoite 2012 Tilanne syyskuu Tavoite 2013 Asiakas/kuntalainen Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Tuetaan kaupunkilaisten terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa Vahvistetaan kaupunkilaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä vähennetään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä Hyvinvointikertomus kahden vuoden välein Laadittu 2007 Laaditaan vuosina 2010 ja 2012 Laadinta menossa; otetaan huomioon 2013 talousarviossa Laaditaan seuraavan kerran v Terveysvaikutusten arviointi otetaan osaksi päätöksentekoa Isoissa ja merkityksellisissä päätöksissä Isoissa ja merkityksellisissä päätöksissä käytetään Vakioitu sairastavuusindeksi Hv 133,3 (2007) PP 113,8 < ,7(2011) <125 Vakioitu kansansairauksien summaindeksi Hv 173,4 (2007) PP 139,3 (2007) < ,2(2011) Kerran vuodessa Nuorisotyöttömyys (alle 25 v) Keskimäärin 38 hlöä (2008) raportti vähenee 9/2009: 59 < 25 >20 Yli vuoden työttömänä Keskimäärin 26 hlöä (2008) Kerran vuodessa raportti olleiden määrä laskee 9/2009: 28 hlöä < 20 >20 Talous Prosessit Henkilöstö Tuetaan virikkeellistä elämää kulttuuri-, liikunta- ja vapaaajanpalveluilla Tuetaan ikäihmisten kotona asumista Resursseja kohdennetaan ennaltaehkäisevään toimintaan Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee Hv 1,2 % vuotiaista PP 1,3 % Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten Hv 8 % vuotiaista osuus vähenee PP 10,1 % < 5 % Kulttuuri-, liikunta- ja vapaaajanpalveluiden käyttäjämäärät kasvavat Pitkäaikaisasiakkaide Pitkäaikaisasiakkaiden n määrä on kasvanut määrä pysyy ennallaan. Etsivä nuorisotyö ehkäisee syrjäytymistä ja pyrkii järjestämään jokaiselle koulu- /työpaikan. liikunta ja kulttuuri Etsivä nuorisotyö ehkäisee syrjäytymistä ja pyrkii järjestämään jokaiselle koulu- /työpaikan. liikunta ja kulttuuri vuotta täyttäneistä asuu kotonaan (%) 91,10 % 92 % 88 % 90 % Kelalle maksetut työmarkkinatuen osuudet e tavoite alle Erikoissairaanhoidon Esh. yhteensä Esh kust.nousu alle 3 %/v e e kustannukset, Visalan ja Psykiatrian klinikan kustannukset Visala+psykiatrian klinikka yht Visala+psykiatrian klinikan menot laskevat Psyk. klinikka ja Visala yht e e Toimeentulotukimenot < e alle e Lasten huostaanottokustannukset < e alle e 2 toteutettua Raportoidaan aloitetta/v vuosittain alle 10 kpl Terve Haapavesi -työryhmä toimii aktiivisesti Työryhmän tekemät aloitteet Työryhmä on nimetty Henkilöstön työhyvinvointia edistetään monipuolisesti Työtapaturmat, joista poissaolopäiviä 14 kpl < 10 kpl Kaupunki määritellään savuttomaksi työpaikaksi Valmistelu aloitettu < 1,0 % 51 kpl v. 2011, joista poissaolopäiviä Haapaveden 721 < 10 kpl kaupunki on savuton Haapaveden kaupunki työpaikka. on savuton työpaikka. 14

15 3 KÄYTTÖTALOUSOSA Haapaveden kaupungin käyttötaloudessa noudatetaan niin kutsuttua nettoperiaatetta, jolloin tulosalueita sitovat toiminnallisesti tulot vähennettynä menoilla -määräraha. Tulosalueen sisällä molemmista määrärahoista voidaan poiketa. Lautakunnat voivat antaa alaisilleen tulosalueille tarkempia taloudellisia tavoitteita. Tähän osioon on koottu strategiasta johdetut tai siihen liittyvät toiminnalliset tavoitteet tulosalueittain. Myös näitä toiminnallisia tavoitteita lautakunnat voivat halutessaan tarkentaa, mutta niiden on kuitenkin oltava kaupungin strategian mukaisia. Käyttötalousosassa on huomioitu sisäisinä siirtoina keskushallinnon sekä kiinteistö- ja siivoustoimen kustannuksia. Perusteena käytetään myös sosiaali- ja terveyspiirin Helmen kustannusten jakoa kuntien välillä. Aikaisemmista vuosista poiketen keskushallinnon menoja vyörytetään vuodesta 2013 alkaen myös muille kuin Helmen tulosalueille. Tässä talousarviossa on huomioitu, että kaupungin henkilöstö pitää myös ensi vuonna palkattomia vapaita. Niiden ansiosta henkilöstökulujen arvioidaan vähenevän eurolla. Henkilöstöä kannustetaan tulokselliseen toimintaan myöntämällä säästöpalkkio, jos kaupungin koko tilikauden tulos on ylijäämäinen (ilman mahdollista harkinnanvaraista osuutta). Tällöin kaupungin (ei konsernin muiden yksiköiden) henkilöstölle jaetaan 20 % ylijäämästä. Palkitseminen koskee henkilöitä, jotka ovat olleet po. tilivuonna yli kuusi kuukautta kaupungin palveluksessa. Kaupungin henkilöstösuunnitelma on tämän talousarvion liitteenä. 15

16 TULOSALUEET (1000 e) TP2011 TA2012 LTA2012 TA2013 Muutos, LTA2012- TA2013 KESKUSVAALILAUTAKUNTA ,0 % TARKASTUSLAUTAKUNTA ,4 % KAUPUNGINHALLITUS ,6 % Yleishallinto ,7 % Pelastustoimi ,1 % MAASEUTULAUTAKUNTA ,0 % Maaseututoimi ,0 % Lomatoimi ,0 % RAKENNUSLAUTAKUNTA ,4 % YMPÄRISTöPALVELUT ,8 % PERUSTURVALAUTAKUNTA ,0 % Projektit, ruokahuolto ,6 % Terveyspalvelut ,3 % Erikoissairaanhoito ,6 % Vanhuspalvelut ,2 % Sosiaalipalvelut ,5 % KOULULAUTAKUNTA ,5 % Peruskoulutus ,3 % Keskiasteen koulutus ,9 % Kirjastotoimi ,7 % Päivähoito ,9 % KANSALAISOPISTON JHTK ,4 % VAPAA-AIKATOIMINNAN LTK ,8 % Liikuntapalvelut ,8 % Kulttuuritoimi ,5 % Nuorisotyö ,1 % TEKNINEN LAUTAKUNTA ,2 % Tekninen hallinto ,5 % Kiinteistötoimi ,8 % Liikenneväylät ja yl.alueet ,5 % Liikelaitokset ,2 % TOIMINTAKATE ,8 % 16

17 Vaalit Vs. hallintojohtaja Heidi Kananen Keskusvaalilautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2013 aikana ei järjestetä mitään vaaleja, ja siksi määrärahoja ei varata. Keskusvaalilautakunta TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Tavoitteet ja tunnusluvut Eduskuntavaalit Presidentinvaali Ei vaaleja Europarlamentti- Kunnallisvaalit vaalit 17

18 Tarkastuslautakunta ja tilintarkastus Vs. talousjohtaja Virpi Ritvanen Tarkastuslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tarkastuslautakunnan alaisuuteen kirjataan tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan kustannukset. Kustannusten ennakoidaan nousevan v. 2013, koska v lokakuussa pidettyjen kunnallisvaalien vuoksi tarkastuslautakunnan toimintaan aiheutuu alkuvuonna lisäkustannuksia. Esimerkiksi tarkastuslautakunnan kokouksia arvioidaan pidettävän kuusi, kun niitä kuluvana vuonna on neljä. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Tarkastuslautakunta TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Lautakunnan kokoukset Tarkastuspäivät

19 Yleishallinto Kaupunginjohtaja Jouko Luukkonen Kaupunginhallitus Toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallituksen tulosalue käsittää kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen alaiset projektit, talouspalvelut, toimistopalvelut, it-palvelut, henkilöstöhallinnon, henkilöstöruokailun, TYKY-toiminnan, henkilöstön työterveyshuollon, elinkeinoelämän kehittämisen, verotuksen, joukkoliikenteen, ympäristölaboratorion ja muun yleishallinnon. Kaupungin strategia uusitaan uuden kaupunginvaltuuston aloittaessa toimintansa. Strategian uusimisen yhteydessä laaditaan palvelurakenteisiin liittyvä 4-vuotissuunnitelma. Erityisinä tavoitteina ovat kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen vähentäminen ja hankintaosaamisen kehittäminen. Lisäksi tavoitteena on yhdessä Haapaveden Opiston kanssa käynnistää työpajatoiminta osana alueellista Jelppi-verkostoa. Sillä osaltaan pyritään vastaamaan nuorten yhteiskuntatakuuseen. Seutukuntatyöhön varaudutaan tässä menokohdassa samoin kuin Leader-kuntaosuuksiin ja muihin projekteihin. Projektit-määrärahan kohdentamisesta päättää kaupunginjohtaja. Palo- ja pelastustoimi ostetaan Ylivieskan kaupungilta, joka toimii alueellisen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen isäntäkuntana. Lisäksi budjetissa on huomioitu esimerkiksi Haapaveden kaupungin osuudet velkaneuvonnasta, Kerttu Saalasti -säätiön toiminnasta, jäsenmaksut Pohjois-Pohjanmaan liitolle ja Kuntaliitolle sekä avustukset. Kaupunki myös selvittää ympäristölaboratorion yhtiöittämisen mahdollisuudet vuoden 2013 aikana. Selvitystyön jälkeen päätetään laboratorion mahdollisesta yhtiöittämisestä. Yleishallinnon henkilöstö- ja taloushallintokustannusten sisäinen laskutus koskee perusturvaosaston lisäksi vuodesta 2013 alkaen myös sivistysosastoa ja teknistä toimea kunkin osaston henkilöstömäärän suhteessa. Vuonna 2013 jatketaan kokoushallinnon sähköistämistä hallintokunnissa. Kaupunginhallituksen sähköiset kokouspalvelut otettiin käyttöön vuonna Myyntilaskutus sähköistetään v Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

20 Kaupunginhallitus TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Palkkapussit Tositteet Lomakkeista sähköisiä, %

21 Maaseutuhallinto Maaseutuasiamies Eeva Alaraappana Maaseututoimi Toiminnalliset tavoitteet Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa maaseutuelinkeinoviranomaisten tehtävistä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella on noin 770 toimivaa maatilaa, joista 234 on Haapavedellä. Sekä talousarviovuotta 2013 että taloussuunnitelmavuosia leimaavat maaseututoimen osalta yhteistoiminta-alueen toiminnan organisoiminen. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta. Vuoden 2013 alusta lukien Vihannin kunta jää pois yhteistoimintaalueesta ja se siirtyy Vihannin ja Raahen kuntaliitoksen myötä Kalajoen yhteistoiminta-alueeseen. Muutoksesta johtuen talousarviovuosi 2013 on erittäin vahvasti uuden toimintamallin organisoinnin ja toteutuksen aikaa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella työskentelee maaseutujohtaja (1 htv) ja kolme maaseutuasiamiestä (3 htv). Lisäksi ostetaan tarvittava määrä toimistosihteeripalveluita. Yhteistoiminta-alueella on viljelyksessä oleva ha peltoa (Haapavedellä ha). Nautaeläimiä on noin , joista n on Haapavedellä. Tukihakemuksia käsitellään (Haapavedellä 1628 kpl), ja vuonna 2011 yhteistoiminta-alueen kuntien alueelle maksama tukisumma oli noin 31 miljoonaa euroa. Maaseututukia maksettiin Haapavedellä n. 10,9 miljoonaa euroa. Tässä talousarviossa maaseututoimen avustuksiin on varattu euroa (vuonna 2012: e). Yhteistoiminta-alueen maatalous ei paljonkaan muuttune lähivuosien aikana. Epävakaat ja laskeneet tuottajahinnat aiheuttavat paineita kriittiseen kustannustarkasteluun etenkin tärkeimmillä maito- ja lihasektoreilla. Yleinen taloustilanne saattaa lisäksi vaikuttaa negatiivisesti maatalouden kehitykseen varsinkin käynnistymässä oleviin suurempiin investointeihin. Toisaalta tilojen kannattavuuden parantamiseen tähtäävät toimet saattavat avata yrittämisen mahdollisuuksia pienemmille tiloille ja urakoitsijoille sekä muiden tukipalveluiden tuottajille. Maatilojen määrän arvioidaan jatkavan hienoista laskuaan, vaikkakin samanaikaisesti tuotantomäärien ja yksikkökoon arvioidaan edelleen kasvavan. Kokonaisviljelypinta-ala ei juuri lisääntyne, koska olemassa oleva peltopinta-ala on lähes täysin viljelyksessä. Mahdollinen viljelyala kasvaa siten lähinnä peltojen raivaamisen kautta, mutta sitä puolestaan hillitsee raivioiden tukikelvottomuus. Erilaisilla maatalouteen liittyvillä toimialoilla, kuten bioenergiatuotannossa, nähdään positiivisia kehitysmahdollisuuksia. Asiaan kuitenkin vaikuttavat oleellisesti valtion ja ympäröivän yhteiskunnan tekemät toimet ja ratkaisut. 21

22 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

23 Lomatoimi Lomituspalvelupäällikkö Tuija Naakka Maaseututoimi Toiminnalliset tavoitteet Lomatoimi sisältää lomatoimen hallinnon ja varsinaisen maatalouslomituksen. Haapaveden kaupunki vastaa myös Oulaisten kaupungin ja Vihannin kunnan lomituspalveluista. Paikallisyksikkömme kunnista Vihanti liittyy Muhoksen toimialueeseen kuuluvaan Raaheen. Liittyminen vaikuttaa henkilöstön ja lomitettujen päivien lukumäärään ja sitä kautta Melalta saatavaan määrärahaan. Vihanti/Raahen liittyminen Haapaveden lomitusyksikköön on vielä ratkaisematta. Mela korvaa varsinaisen lomituksen kustannukset kokonaisuudessaan, mutta hallintoon ohjattava kiinteä määräraha on sidottu tuotettujen lomituspäivien määrään. Vuonna 2013 muuttuvalla lomituspalvelulailla pyritään hakemaan säästöjä maksutuloja nostamalla ja toimintaa tehostamalla. Lomituspalvelujen kysyntään vaikuttavat mm. koululaisten lomat, massatapahtumat (esim. maatalousnäyttelyt) ja pitkät maatalousyrittäjien sairauslomat/vanhempainvapaat. Niistä aiheutuu ruuhkahuippuja, jolloin maatalouslomittajia palkataan määräajaksi tarpeen mukaan. Vakinaisia maatalouslomittajia on tätä nykyä 67, ja uusia vakinaisia palkataan arvioimalla tulevaa lomituspalveluiden kysyntää vuositasolla. Kysyntään vaikuttavat vähentymässä oleva karjatalousyrittäjien määrä, lomituspalvelulain muutokset (lomituspäivien pitämiseen liittyvät oikeudet) ja Melan ohjeistukset. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Lomatoimi TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Lomituspäivät

24 Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Risto Pekkala Rakennuslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Rakennustarkastus sisältää rakennustarkastuksen ja rakennuslautakunnan kustannukset. Tuloja saadaan rakennuslupamaksuista. Talousarvio edellyttää rakennuslupamaksujen korottamista. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Rakennusvalvonta TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Tavoitteet ja tunnusluvut Valtuuston hyväksymät tavoitteet Rakennusluvat Rakennusneliöt Perustelut 24

25 Vs. perusturvajohtaja Antti-Jussi Vahteala Perusturvaosasto Toiminnalliset tavoitteet Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on toiminut vuoden 2009 alusta lähtien Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kuntien yhteistyösopimuksella. Sitä edelsi vuoden 2005 alusta käynnistynyt Siikalatvan terveyspalvelualue. Helmen tavoitteena on toimia perusturvapalveluiden tuottajana alueellaan. Kuntien välinen yhteistyö on toteutettu vastuukuntamallilla, jossa Haapavesi toimii vastuukuntana. Vuosittain kuntien kesken käydään sopimuksen mukaiset neuvottelut seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja rakenteellisista ratkaisuista. Niiden neuvottelujen tuloksena laaditaan palvelusuunnitelma tulevalle vuodelle. Vuoden 2013 aikana käynnistetään merkittävien palveluverkostoon liittyvien ratkaisujen valmistelu ja osittainen toteutus. Väestöpohjaan suhteutettuna hyvin kattavasta palveluverkosta jouduttaneen luopumaan ja esimerkiksi terveysasemien toimintoja keskittämään. Asumispalveluissa palvelutarve arvioidaan ja pääpainoa siirretään avohuoltopainotteisemmaksi. Konkreettisena ajatuksena on edelleen pitkittää ihmisten kotona pärjäämistä, ja kuntouttava työote on tulevaisuudessa entistä merkittävämmässä asemassa. 25

26 Ympäristöpalvelut Helmi Ympäristöpalvelupäällikkö Harri Heikkilä Ympäristöterveyslautakunta Toiminnalliset tavoitteet Ympäristöpalvelut Helmi tuottaa ympäristöterveydenhuollon (elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus-, tupakka- ja kemikaalilakien mukaiset viranomaistehtävät sekä eläinlääkintähuolto) palvelut Haapaveden, Oulaisten, Vihannin, Siikalatvan ja Pyhännän kuntiin. Ympäristönsuojelun toimialan viranomaispalvelut tuotetaan Haapaveden, Siikalatvan ja Pyhännän kuntiin. Toiminta-alueen väestöpohja on noin Tehtävät ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä. Hallintokuntana on Haapaveden kaupunki. Toimialan asioista päättää alueellinen ympäristöterveyslautakunta. Toimialueen kunnista Vihanti liittyy Raaheen Vuosi 2013 toimitaan nykyisen sopimuksen mukaisesti. Vuodelle 2014 on valmisteilla sopimuksen tarkistus, jolla Vihannin eläinlääkäripalvelut hoidetaan edelleen Haapaveden kautta. Valvonnan (ympäristötarkastajat, ympäristösihteeri, valvontaeläinlääkäri) toimipisteitä on kolme, jotka sijaitsevat Haapavedellä virastotalon 3. kerroksessa, Oulaisissa yritystalossa ja Pulkkilassa kunnanvirastolla. Toimipisteiden suhteen ei ole tiedossa muutoksia lähivuosina. Ympäristöpalvelut Helmen hallinnon toimipiste sijaitsee Haapaveden toimipisteen yhteydessä. Eläinlääkäreiden toimipisteitä (vastaanottotiloja) on kolme, jotka sijaitsevat Haapavedellä virastotalon 1. kerroksessa, Oulaisissa yritystalossa ja Siikalatvalla Kestilän terveysaseman yhteydessä. Toimitilojen yhteydessä on pieneläinten vastaanottotilat. Vastaanottotilat on saneerattu nykyajan toimenpide- ja kirurgiavaatimukset täyttäviksi vuoden 2011 aikana. Tulevaisuudessa ei ole tiedossa toimitilamuutoksia. Elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus-, tupakka- ja kemikaalilakien mukaiset viranomaistehtävien tarkoituksena on ennalta ehkäistä elintarvike- ja vesiperäisten epidemioiden sekä tapaturmien esiintyminen valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Säännöllisen valvontasuunnitelman mukaisen valvonnan lisäksi asunnon- ja kosteusvauriotarkastukset työllistävät edelleen etenkin talvijaksolla. Valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta sekä luvista peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Ympäristönsuojelun toimialan palveluita ovat ympäristöluvat, meluun liittyvät päätökset, jätehuollon ja jätevesien valvonta sekä lakisääteiset muut tehtävät. Ympäristönsuojelun toimialan päätöksistä peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Eläinlääkintähuolto tuottaa eläinlääkäripalvelut hyöty- ja pieneläinten omistajille, tuotantotila- ja eläinsuojelutarkastukset sekä muut lakisääteiset tehtävät. Pieneläinvastaanotosta peritään ympäristöterveyslautakunnan vahvistaman taksan mukainen maksu. Lakisääteisiä tehtäviä painotetaan vuosittainen eri tehtäväkokonaisuuksissa ministeriöiden ja keskusvirastojen sekä aluehallintoviraston ohjauksen mukaan. Säännöllistä valvontaa ohjataan valvontasuunnitelmalla. Palvelutaso suunnitellaan pidettäväksi vuonna 2014 samalla tasolla kuin elleivät kuntatai toimialuemuutokset toisin määritä. 26

27 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Yksikkö TP2010 TA2012 TP2011 TA2013 TS2014 käynnit käynnit käynnit käynnit käynnit Haapaveden ell Kestilän ell Oulaisten ell Yhteensä Ympäristöterv.valv Ympäristönsuojelu Yhteensä

28 Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Ruokapalvelut Ruokapalvelupäällikkö Arja Mertala Toiminnalliset tavoitteet Ruokapalveluilla on yksiköitä sekä Haapavedellä että Siikalatvalla yhteensä 17, joista 13 yksikössä on ruokapalveluhenkilöstöä. Henkilöstöä ruokapalveluissa on 41. Keskus- ja valmistuskeittiöitä on yhteensä kahdeksan, viisi Haapavedellä ja kolme Siikalatvalla. Jakelukeittiöitä Haapavedellä on yhdeksän. Toimintojen uudelleen järjestelyyn on paineita, koska henkilöstön saatavuus ruokapalveluihin on vaikeaa. Jakelukeittiössä henkilöstö voi olla vähemmän koulutettua kuin valmistuskeittiössä. Valmistavia laitteita ei ole, joten huoltokustannukset ovat pienet. Lisäksi edellytetään vähemmän uudistamista, koska tuolloin ei tarvita kuin yksi kylmiö ja yksi pakastekaappi. Astianpesuosasto muuttuu nopeaksi ja toimivaksi. Käyttökustannukset ovat pienemmät kuin valmistuskeittiössä. Hyttikallion keittiö siirtyy jakelukeittiöksi. Huhtikuun 2013 loppuun mennessä selvitetään Mieluskylän koulun keittiön uudelleenjärjestelyä. Kaupunginvaltuusto päättää toukokuussa 2013 Mieluskylän koulun keittiöön liittyvistä jatkotoimenpiteistä. Palvelukeskus, päiväkodit ja ryhmikset säilyvät vuoden 2012 toimintamallin mukaisina. Kouluilla muutokset koskevat Koulukeskusta, Hyttikalliota ja mahdollisesti Mieluskylää, mutta Aittolan osalta muutoksia ei toteuteta vuonna Vuonna 2014 uuden päiväkodin keittiö toimii jakelukeittiönä. Vuoden 2013 ja 2014 uudistukset tuovat kustannustehokkuutta ruokapalveluihin. Henkilöstön käyttö on järkevää. Ammattitaito kohdentuu siihen yksikköön, jossa sitä tarvitaan. Työyhteisöt tiivistyvät ja yhteistyö saadaan paremmaksi. Henkilöstön siirtyminen yksiköstä toiseen lisääntyy, jolloin työ koetaan enemmän yhteiseksi. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

29 Terveyspalvelut Terveyspalvelupäällikkö Ritva Hantula Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Terveyspalvelut tuottavat Kansanterveyslain 66/1972 ja Terveydenhuoltolain 1326/2010 edellyttämät perusterveydenhuollon palvelut Haapaveden kaupungille, Pyhännän ja Siikalatvan kunnille yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Haapaveden kaupungin osalta myös erikoissairaanhoito sisältyy talousarvioon. Terveyspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Perusterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveysneuvonta ja terveystarkastukset, erilaiset seulontatutkimukset, äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut, avosairaanhoito- ja päivystyspalvelut, vuodeosastopalvelut, suun terveydenhuolto- ja mielenterveystyön palvelut, laboratorio-, röntgen- fysioterapia- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, hoitotarvikejakelu- sekä lääkekeskuspalvelut. Terveyspalvelualueen oma geriatri aloittaa työnsä marraskuussa Helmen muistipoliklinikka perustetaan Rantsilan terveyskeskukseen. Työterveyshuolto järjestetään ostopalveluna yksityiseltä palveluntuottajalta. Osa palveluista järjestetään kaikilla terveysasemilla ja osa on keskitetty tietyille terveysasemille. Kuntalaisilla on oikeus käyttää minkä tahansa terveysaseman palvelua. Virka-ajan lääkäripäivystys toimii Haapavedellä, Pulkkilassa ja Rantsilassa. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan haapavetisille Oulaskankaan sairaalasta (PPSHP) ja pyhäntäläisille sekä siikalatvalaisille Oulun seudun yhteispäivystyksestä (PPSHP). Suun terveydenhuollon virka-ajan päivystys toimii kaikissa hammashoitoloissa, virka-ajan ulkopuolinen päivystys (viikonloppuisin ja arkipyhinä) järjestetään alueellisena yhteistoimintana useiden kuntien kanssa. Järjestämisvastuu on Oulun kaupungilla. Psykiatri-, reuma-, lastenlääkäri- ja erikoishammaslääkäripalvelut hoidetaan ostopalveluna, samoin gastro- ja colonoskopiat. Nämä palvelut järjestetään pääasiassa Haapaveden, Pulkkilan ja Rantsilan terveysasemilla. Seulontatutkimuksina järjestetään rintasyöpäseulonnat, kohdunkaulaosan syövän seulonnat, sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuusseulonnat, silmänpohjakuvaukset diabeetikoille sekä paksunsuolen syövän seulonnat. E-resepti otetaan käyttöön alueellamme helmikuussa Muutokset ja näkymät Terveyspalveluiden järjestäminen perustuu lainsäädäntöön, joten lainsäädännön muutokset vaikuttavat suoraan palveluiden tarjontaan. Ensihoitopalvelun järjestäminen siirtyy sairaanhoitopiirille 2013 vuoden alusta. A-klinikka- ja perheneuvolatoiminta siirtyvät terveyspalvelualueen toiminnoiksi vuoden 2013 alusta alkaen. Laboratoriopalveluissa analysoinnin keskittäminen isompiin yksiköihin myös perusterveydenhuollossa on todennäköistä. Alueellamme toimii nyt kaksi röntgenyksikköä, mutta laitekannan vanhentuessa yksi yksikkö riittänee. Suun terveydenhuollon virka-ajan ulkopuolinen päivystys joudutaan todennäköisesti jatkossa 29

30 järjestämään ympärivuorokautisesti alueellisena yhteistyönä Erva-alueella. Nykyinen terveysasemaverkko on alueen väestöpohjaan nähden laaja ja supistunee tulevina vuosina taloudellisista syistä johtuen. Alueellisesti on myös odotettavissa yhteistoiminta-alueen laajenevan. Vuoden 2013 aikana käynnistetään seniorineuvolatoiminta. TERVEYSPALVELUT TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Tuotantotavoitteet suoritteet = ao. kuntalaisen käyttämät palvelut koko Helmen alueella Haapavesi: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset Pyhäntä: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset Siikalatva: vastaanottokäynnit (sis.päivystyksen) terveysneuvontakäynnit mielenterveysneuvolakäynnit vuodeosastojen hoitopäivät fysioterapiakäynnit hammashuoltokäynnit laboratoriotutkimukset röntgentutkimukset

31 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA 2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

32 Perusturvalautakunta Erikoissairaanhoito Johtava ylilääkäri Anne Niemelä Toiminnalliset tavoitteet Suurin osa erikoissairaanhoidosta toteutetaan sairaanhoitopiirin kautta. Vuonna 2013 sairaanhoitopiirin osuus erikoissairaanhoidon kustannuksista on 98 %. Lisäksi palveluja ostetaan Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä sekä yksityisiltä tahoilta. Erikoissairaanhoidon kustannuksia lisää ensihoidon siirtyminen erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan potilaiden palvelutarpeen mukaisesti. 32

33 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Erikoissairaanhoito TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Tavoitteet PPSHP hoitopäivät avohoitokäynnit Muut sairaanhoitopiirit hoitopäivät avohoitokäynnit Yksityiset hoitopäivät avohoitokäynnit

34 Vanhuspalvelut Vanhuspalvelupäällikkö Ira Karvonen Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vanhuspalvelujen avulla edistetään ensisijaisesti vanhusten selviytymistä omissa kodeissaan ja tuetaan heidän toimintakykyään ja omatoimisuuttaan. Jokaiselle palveluja tarvitsevalle ikäihmiselle pyritään järjestämään yksilölliset ja tarpeenmukaiset palvelut kotihoidossa, asumispalveluissa, laitos- ja perhehoidossa. Ikäihmisten palvelujen ja tukien myöntämisen perusteena ovat lautakunnan päättämät kriteerit. Omaishoidon tuki on yksi keino tukea kotona asumista. Yksinäisyys on monien kotona asuvien ikäihmisten ongelma. Sitä pyritään poistamaan mm. päivätoiminnalla: päivätoimintaan osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden sosiaaliseen, virikkeelliseen ja kuntouttavaan toimintaan. Ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kehitetään aktiivisesti yhteistyössä järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmessä on valmistumassa vanhuspalvelujen strategia vuosille Strategian kokonaistavoitteena on edistää toiminnallisten, rakenteellisten ja hallinnollisten muutosten avulla kuntalaisten toimintakykyä, vähentää palvelutarvetta, hillitä kustannuskehitystä sekä tarkastella koko Helmen alueella palvelu- ja henkilöstörakennetta. Vuoden 2013 aikana valmistellaan Peltolan ja Rantalan yhdistäminen, johon tulevilla tiloilla korvataan Marttalan asumispalveluyksikkö. Testamenttivarojen käyttömahdollisuudet vanhuspalveluiden apuvälinehankintoihin ja viriketoimintaan selvitetään. Helmessä on käytössä palveluseteli, joka tukee asiakasta hankkimaan palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta. Palvelusetelillä tuotettavia palveluja ovat tilapäinen ja säännöllinen kotihoito, tilapäinen palveluasuminen ja omaishoitajan vapaan aikaisen hoivan järjestäminen. Palveluissa pyritään jokaiselle ikäihmiselle järjestämään yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut, joita tukevat hoito- ja palvelusuunnitelmat. Omaisille suunnataan pienimuotoinen asiakaskysely kerran vuodessa. Hoitotyössä pyritään toimintakykyä ylläpitävään hoitoon. Tilapäishoitojaksoilla tuetaan vanhuksen mahdollisimman pitkään selviytymistä kotona. Tilapäishoitojaksoilla tuetaan omaisten jaksamista. Tehdään vuosittain 75 vuotta täyttäville hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kotikäynnit. Kotihoidossa kiinnitetään huomiota resurssien oikein kohdentumiseen, jotta kyetään tukemaan vanhusten selviytymistä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tuetaan omaishoidon tukea saavien jaksamista intervallipaikoilla. Henkilöstön osaamista ja muutosvalmiutta kehitetään systemaattisesti: henkilökunnan osaamista kehitetään koulutussuunnitelman mukaan. Kehityskeskustelut käydään 1,5 vuoden välein. Johdon osaamista kehitetään esimieskoulutuksissa ja henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen. 34

35 Kotihoito/käynnit TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Haapaveden kotihoito Pyhännän kotisairaanhoito Kestilän kotihoito Piippolan kotihoito Pulkkilan kotihoito Rantsilan kotihoito Yhteensä Päiväkeskus/käynnit TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Haapaveden päiväkeskus Kestilän päiväkeskus Rantsilan päiväkeskus Yhteensä Tukipalvelut/asiakasmäärä TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Haapaveden tukipalvelu Siikalatvan tukipalvelut Yhteensä Hoitotarvikejakelu/asiakasmäärä TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Haapaveden hoitotarvikejakelu Siikalatvan hoitotarvikejakelu Pyhännän hoitotarvikejakelu Yhteensä Asiakas TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Omaishoito Haapavesi Omaishoito Siikalatva Yhteensä Asumispalvelut/hoitopäivät TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Ryhmäkodit Haapavesi Asumispalvelut Haapavesi Asumispalvelut Vaarintalo Asumispalvelut Koivulehto Asumispalvelut Pihlajisto Asumispalvelut Pohjantähti Ostetut asumispalv. Haapavesi Ostetut asumispalv. Siikalatva Tukiasunnot Ainola Perhehoito Haapavesi Perhehoito Siikalatva Ryhmäkoti Helmiina Pihlajisto 4989 Tukiasunnot Paakkilanhovi Yhteensä Laitoshoito/hoitopäivä TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Nokela laitosasuminen Pihlajiston laitosasuminen Vaarintalon laitosasuminen Koivulehdon laitosasuminen Yhteensä Palveluseteli Kotihoito Ha/as Palveluseteli Kotihoito Si/as Palveluseteli asumispalv Ha/hp Palveluseteli asumispalv Si/hp Yhteensä

36 Asumispalvelut/hoitopäivät TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Ryhmäkodit Haapavesi Asumispalvelut Haapavesi Asumispalvelut Vaarintalo Asumispalvelut Koivulehto Asumispalvelut Pihlajisto Asumispalvelut Pohjantähti Ostetut asumispalv. Haapavesi Ostetut asumispalv. Siikalatva Tukiasunnot Ainola Perhehoito Haapavesi Perhehoito Siikalatva Ryhmäkoti Helmiina Pihlajisto 4989 Tukiasunnot Paakkilanhovi Yhteensä Laitoshoito/hoitopäivä TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Nokela laitosasuminen Pihlajiston laitosasuminen Vaarintalon laitosasuminen Koivulehdon laitosasuminen Yhteensä Palveluseteli Kotihoito Ha/as Palveluseteli Kotihoito Si/as Palveluseteli asumispalv Ha/hp Palveluseteli asumispalv Si/hp Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

37 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelupäällikkö Airi Juntunen Perusturvalautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kunta vastaa sosiaalipalvelujen järjestämisestä (sosiaalihuoltolain 17 ). Kunnan velvollisuutena on muutenkin kehittää sosiaalisia oloja, ehkäistä sosiaalisia ongelmia, ylläpitää sosiaalista turvallisuutta ja tukea ihmisten omatoimisuutta. Sosiaalipalvelujen järjestäminen sisältää mm. yleisen sosiaalityön, sosiaalipäivystyksen (turva akuuteissa ongelmatilanteissa, perheväkivalta, lasten heitteillejättö, onnettomuus- ja rikostapahtumien jälkihoito), toimeentulotuen antamisen, sosiaaliturvaetuuksia ja niiden käyttöä koskevan ohjauksen ja neuvonnan, lastensuojelun (kuntien yhteinen lastenvalvoja), ottolapsineuvonnan, kasvatus- ja perheneuvonnan (perheneuvola siirtyy terveyspalveluihin), perheasioiden sovittelun, isyyden selvittämiseen ja vahvistamiseen liittyvän palvelun, lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvän sovittelun, vammaispalvelut (kuntien yhteinen vammaispalvelujen sosiaalityöntekijä), päihdetyön ja -palvelut (A-klinikka siirtyy terveyspalveluihin ), kuntouttavan työtoiminnan ja kehitysvammahuollon. Palveluja tuotetaan Haapavedellä sekä Siikalatvalla Pulkkilassa, Rantsilassa, Kestilässä ja Piippolassa. Aikuissosiaalityö Asiakasta tuetaan itsenäiseen selviytymiseen ja hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työpanos suunnataan enenevässä määrin sosiaalityötä tarvitseviin asiakkaisiin. Työmarkkinatuen saajien määrän kasvua hillitään ja sitä kautta työmarkkinatuen kuntaosuus pidetään matalalla tasolla. Nuoria ja muita pitkäaikaistyöttömiä aktivoidaan kuntouttavaan työtoimintaan, työssäoppimiseen, työvalmennukseen yms. TE-toimiston ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pakolaisille myönnetty toimeentulotuki saadaan ELY-keskukselta takaisin kolmelta vuodelta Suomeen tulosta lähtien. Lisäksi saadaan laskennallinen korvaus 2300 /vuosi/pakolainen kunnalle aiheutuneista kustannuksista. Perhepalvelut Perhetyö suunnataan lastensuojelun ennaltaehkäisevään työhön (lapsiperheiden kotihoito). Perhetyöllä tuetaan avohuollon toteutumista lapsiperheissä pitkäaikaisten sijoitusten välttämiseksi. Tukiperhetoimintaan lisätään määrärahoja ja uusia tukiperheitä haetaan jatkuvasti. Vammaispalvelut Vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen apuun/avustajaan on lisääntynyt. Hakemusten käsittelyaika on seitsemän päivää, mikä vaatii sosiaalityöntekijän työajan lisäämistä vammaispalveluihin. Siksi kaikki perustoimeentulotuen laskenta siirretään etuuskäsittelijälle. Kehitysvammahuolto tuottaa kehitysvammalaissa määrätyt erityishuollon palvelut 37

38 kehitysvammaisille. Valtakunnallisesti suurin muutos on laitoshoidon alasajo ja integroituun asumiseen pyrkiminen. Helmen alueella laitoshoitoa on jo purettu. Siikalatvan alueella kehitetään asumispalvelun ja tukiasumisen rakennetta. Aikuispsykososiaaliset palvelut Mielenterveyspalveluissa uusia pitkäaikaisia palveluasuntoihin sijoittamisia ehkäistään laitoshoidon jälkeen avohuollon tukitoimilla (työ- ja päivätoiminta, mielenterveysneuvolan palveluiden käyttö). Mielenterveyskuntoutujien työ- ja päivätoiminnassa käynneistä maksettavat työosuusrahat kohdistuvat tälle kustannuspaikalle, samoin 20 % Haapaveden työtoiminnan vastaavan ohjaajan palkasta. Haapaveden päihdehuollon asumispalveluihin palkattu osa-aikainen sosiaalinen isännöitsijä työskentelee pääasiassa Oravatien asuntolassa, mutta auttaa myös muita asumisessa tukea tarvitsevia. Palkkaus esitetään vakinaistettavaksi lähtien. Alla esitetään sosiaalipalvelujen suoritetavoitteet. Niissä ei enää mainita sijoitettujen lasten hoitopäiviä, koska Kuntamaisemasta luopumisen seurauksena niitä ei kerätä vuoden 2012 jälkeen. Sijoitettujen lasten lukumäärä talousarvioissa kuvataan henkilövuosina. Todellisuudessa vuoden mittaan sijoitettuja lapsia on enemmän, koska osalle riittää lyhyempikin jakso ammatillisissa perhekodeissa. Perheisiin sijoitukset sen sijaan ovat ympärivuotisia. Sosiaalipalvelut TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Työmarkkinatuen kuntaosuus /Haapavesi Työmarkkinatuen kuntaosuus /Siikalatva Toimeentulotukea saaneet taloudet/haapavesi Toimeentulotukea saaneet taloudet/siikalatva Sijoitettujen lasten lukumäärä/haapavesi Sijoitettujen lasten lukumäärä/siikalatva Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset 0 Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. 0 Tehtävän kokonaiskustannukset

39 Peruskoulutus Sivistysjohtaja Ahti Karvonen Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Esi- ja perusopetus Uudistetut opetussuunnitelmat on otettu käyttöön perusopetuksessa. Niihin sisältyvät erityisen tuen osalta valtakunnallisesti uudet toimintamallit ja ohjeet. Heikommin koulussa menestyviä tuetaan aiempaa selkeämmillä toimintamalleilla. Tehostetulla varhaisella puuttumisella tuetaan oppilasta yhteistyössä kotien kanssa ja oppilashuoltoryhmien työtä hyödyntämällä. Erityiskoulut itsenäisinä kouluina lakkautetaan ja opetusryhmät siirretään keskustan koulun ja yläkoulun alaisuuteen. Erityisopetuspalveluja kehitetään edelleen, sillä henkilökohtaisten koulunkäyntiavustajien tarve on kasvanut. Opettajien ja koulunkäyntiavustajien yhteistyötä tehostetaan. Opettajien täydennyskoulutuksessa hyödynnetään Oulun yliopiston kanssa yhteistyössä kokeilua, HOKES-hanketta (henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen Haapaveden Siikalatvan seutukunnassa). Kokeilussa Oulun yliopistolla on keskeinen osuus. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan, Täydentävien opintojen keskuksen sekä Opettajien koulutuslaitoksen osaaminen voidaan kokeilussa hyödyntää alueen eduksi. Kokeiluun on saatu valtion rahoitusta euroa. Kokeilu jatkuu vuoden 2014 loppuun saakka, ja sen päätavoitteena on kehittää Haapaveden, Pyhännän ja Siikalatvan alueen oppilaitosten henkilöstön erityispedagogista osaamista. Tavoitteena on luoda pysyviä toimintamalleja erityispedagogisen osaamisen vahvistamiseen sekä hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen. Hankkeella pyritään tukemaan alueellisen yhteistyön lisäämistä sekä yhteisten osaamisverkkojen luomista ja johtamista yleissivistävän, ammatillisen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Uusien oppilaiden tukimuotojen ja opetussuunnitelmauudistusten myötä opettajien tiedon tarve ja ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet. Koulutukselle on tarvetta, ja Osaava-hankkeita jatketaankin edelleen. Haapaveden Siikalatvan seutukunnan oppilaitoksissa vahvistetaan hankkeiden avulla työhyvinvointia sekä osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Hankkeisiin liittyvät myös opetuksen laadun kehittäminen ja oppimistulosten parantaminen. Hankkeisiin on saatu rahoitusta noin euroa. Oulun yliopisto on hankkeissa asiantuntijana ja koordinoijana. Opettajien täydennyskoulutuskokeilujen ansiosta ovat seutukunnan kunnat saaneet huomattavan rahallisen ja asiantuntijapanostuksen opettajien osaamisen kehittämiseen ja parantamiseen. Kokeilut ovat valtakunnallisesti uraauurtavia. 39

40 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Oppilaat Ala-aste Yläaste

41 Toisen asteen koulutus Koululautakunta Lukio Rehtori Erkki Seitajärvi Haapaveden lukion toiminta itsenäisenä turvataan. Lukion koulutus pidetään korkeatasoisena ja markkinointia tehostetaan. Lukion toiminnan turvaaminen on tärkeää myös, jotta turvataan yläasteen ja lukion pätevä opettajakunta. Kouluilla on lukuisia yhteisiä opettajia. Kaksoistutkintojen suorittajien määrää lisätään oppilaitosten yhteistyötä tehostamalla. Haapaveden lukio on Oulun yliopiston kummilukio. Yhteistyötä yliopiston eri laitosten kanssa kehitetään edelleen lukion koulutustarjonnan laatua kohottamalla ja monipuolistamalla. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Oppilaat Lukio

42 Kirjasto Vs. kirjastonjohtaja Hanna Alakärppä Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Haapavesi myy kirjastoautopalveluja naapurikuntiin ja kirjastonjohtajapalvelua Pyhännälle. Haapaveden kirjasto toimii yhteistyössä ja kehittää palvelutarjontaansa yhdessä alueen muiden kirjastojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on selvittää mahdollisen valtionhallinnon yhteispalvelupisteen perustaminen kirjastoon. Kirjaston kokoelmien uusiutuminen ja ajankohtaisuus turvataan riittävällä ja monipuolisella hankinnalla. Sähköisten aineistojen kustannukset (esim. musiikkitietokanta Naxos, lehtitietokannat) rajoittavat tämän aineistotarjonnan monipuolistamista. Oheistoiminnan (esim. satutunnit) ja erilaisten tapahtumien avulla tuetaan erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta. Resurssien riittäminen oheistoimintaan on tärkeää, koska sillä vahvistetaan kirjaston peruspalvelujen vetovoimaa. Oheistoiminnan järjestäminen vaatii kuitenkin sekä henkilöstöresursseja että taloudellisia resursseja: esim. kirjailijavierailuista on kustannuksia, mutta ne ovat erittäin tärkeitä lasten- ja nuorten lukuharrastuksen innoittajia. Haapavesi myy Vihannin kirjastoautopalvelua Raaheen ja kirjastonjohtajapalvelua Pyhännälle. Kirjastoautopalvelujen mahdollista myyntiä muihin lähikuntiin pidetään koko ajan vireillä. Kirjasto uudistaa tulevilla budjettikausilla laitekantaansa ja varautuu todennäköisesti vuonna 2014 tuleviin kirjastojärjestelmän ja -palvelimen vaihdosta aiheutuviin kustannuksiin. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

43 Kirjasto TA 2012 TA 2013 TS 2014 Lainojen määrä, pääkirjasto Lainojen määrä, kirjastoauto (sis. Vihanti) Lainan hinta 2,64 2,51 2,6 Lainat/asukas 19 22,71 21 Hankintojen määrä Fyysiset käynnit/asukas 13 10,25 10 Aukiolotunnit

44 Ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö Sivistysjohtaja Ahti Karvonen Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Haapavedellä toimivien ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten (Haapaveden ammattiopiston, Haapaveden Opiston sekä PSK-Aikuisopiston) oppilaspaikat täytetään. Yhteismarkkinointia ja koulutusmessuilla oppilaitosten esittelyä tehostetaan. Oppilaitosten yhteistyötä parannetaan. Haapaveden Opiston ja PSK-Aikuisopiston itsenäisyys yksityisinä oppilaitoksina turvataan. Jokihelmen Opiston toimintaa kehitetään edelleen yhteistyössä oppilaitoksen sopimus- ja yhteistyökuntien kanssa. Aikuiskoulutustarjontaa lisätään työllisyyden edistämiseksi. Muuntokoulutus on eräs mahdollisuus työllisyyden turvaamiseksi ja elinkeinoelämän työvoimatarpeiden tyydyttämiseksi. 44

45 Varhaiskasvatus/päivähoito Päivähoidon ohjaaja Rauni Siirtola Koululautakunta Toiminnalliset tavoitteet Uuden, kunnallisen päiväkodin suunnittelua on edistetty vuoden 2012 aikana. Työryhmä valmistelee esityksen kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle siten, että uuden päiväkodin rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2013 aikana. Päivähoitoon tulevien lasten määrä on Haapavedellä niin suuri, että sekin edellyttää lisää tilaa. Uusi päiväkoti helpottaa myös henkilöstön yhteistyötä. Uuden päiväkodin valmistuttua voidaan päivähoidon henkilöstöresurssit arvioida uudelleen. Perhepäivähoitoa kehitetään edelleen ja pyritään saamaan uusia perhepäivähoitajia. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -2 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Päivähoito TA 2013 TS 2014 TS 2015 hoitopäiviä alle kouluikäisiä lapsia lapsia päivähoidossa

46 Kansalaisopisto Rehtori Liisa Vornanen Kansalaisopiston johtokunta Toiminnalliset tavoitteet Jokihelmen opiston tehtävänä on ihmisten oppivan ja aktiivisen elämäntavan, rikkaan ja monikulttuurisen elämän edistäminen, kulttuuriin kasvamisen tukeminen, yksilöiden ja yhteisöjen elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistaminen sekä alueen yhteisöllisten voimavarojen edistäminen. Jokihelmen opiston opetuksen pääpaino on taito- ja taideaineissa, erityisesti kuvataiteessa, käden taidoissa, musiikissa ja tanssissa sekä monipuolisessa taiteen perusopetuksessa. Lisäksi kansalaisopisto järjestää alueen koulutustarpeen mukaan eri ikä- ja kohderyhmille monipuolisia ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä opintoja, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviä tieto- ja viestintätekniikan opintoja, monikulttuurisuutta ja kansainvälistymistä tukevia kulttuuri- ja kieliopintoja, maahanmuuttajien kotoutumista tukevaa toimintaa sekä avointa yliopistoopetusta. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kansalaisopiston johtokunta TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Tavoitteet ja tunnusluvut Vapaan sivistystyön opetus Tunnit 2 431, Opiskelijat Kurssilaiset Taiteen perusopetus Tunnit 3 610, Opiskelijat Oppitunnin keskihinta, brutto 81,03 80,48 81,03 81 Oppitunnin keskihinta, netto 27,04 27,18 27,04 27,5 Hankerahoitus

47 Liikuntatoimi Liikuntasihteeri Kati Mäntylä Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Liikuntapalvelut luovat edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä ja terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa myös erityisryhmät huomioimalla. Liikuntapalvelut järjestävät kuntalaisille vapaa-aikapalveluita sekä toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa mm. liikuntaa, kilpa-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistäen kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Palveluihin kuuluu ulkoliikunta-alueet sekä liikunta-/uimahallitoiminta. Palvelusuunnitelman kuvaus: ulkoliikuntapalvelut mm. latualueet, jääalueet, urheilukenttä, pesäpallokenttä ja frisbeegolf - rata jne. uimahallitoiminta liikuntahallitoiminta kilpailutoiminta Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Liikuntatoimi TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Vaikuttavuustavoitteella tarkoitetaan liikuntapalveluiden käyttöasteprosenttia sisä- ja ulkoliikunta-alueilla. Tuotantotavoitteissa kävijämääriin on laskettu kaikkien liikunta-alueiden kävijämäärät. 47

48 Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Sisko Isokoski Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Kulttuuritoimi tuottaa kuntalaisille monenlaista kulttuuritoimintaa yhteistyössä erilaisten toimintaryhmien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Kulttuuritoimi ohjaa lapset ja nuoret harrastusten/kulttuuritoiminnan pariin. Lisäksi huomioidaan kasvavan eläkeläisväestön kulttuuritarjonta. Kulttuuritoimen palvelusuunnitelmassa tuotetaan kuntalaisille vapaa-aikapalveluita sekä järjestetään toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa siten, että kävijämäärät kasvavat. Palvelukuvaus: erilaiset tapahtumat näyttelytoiminta museotoiminta kotiseututyö sekä kotiseutuarkisto kulttuurimatkat Haapavesi Folkilla on 25-vuotisjuhlavuosi vuonna Juhlavuodelle pyritään saamaan korotettu avustus opetus- ja kulttuuriministeriöltä, minkä vuoksi kaupungin avustus korotetaan vuodelle 2013 kertaluonteisesti euroon. Summasta euroa käytetään festivaalin ja kaupungin yhteismarkkinointiin ja siltä osin määrärahan käytöstä päättää elinkeinojohtaja. Samalla kaupunki nimeää oman edustajansa Folk ry:n hallituksen kokouksiin. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kulttuuritoimi TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: kuntalaisten osallistuminen tapahtumiin Tuotantotavoitteet: kävijämääriin on laskettu kaikki tapahtumat, joissa kulttuuritoimi on jollakin tavalla mukana. 48

49 Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Sisko Isokoski Vapaa-aikatoimen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Nuorisotyö tuottaa lapsille ja nuorille nuorisotoimintaa yhteistyössä erilaisten toimintaryhmien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Toiminnassa huomioidaan etsivän nuorisotyön ja erityisnuorisotyön laajenevaa toimintakenttää. Nuorisotyön palvelusuunnitelmassa tuotetaan nuorille suunnattua toimintaa ja palveluita yhteistyössä eri tahojen kanssa: nuorisotalotoiminta etsivä nuorisotyö/erityisnuorisotyö nuorisovaltuusto erilaiset tapahtumat ja matkat perhekeskeinen toiminta Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Nuorisotoimi TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Vaikuttavuustavoitteet, % Tuotantotavoitteet Lautakunnan hyväksymät muut tavoitteet Tuotantotavoitteet Vaikuttavuustavoitteet: nuorten osallistuminen nuorisotalotoimintaan Tuotantotavoitteet: nuorisotalon kävijämäärät (vain alle 29-vuotiaat) Ltk:n tuotantotavoitteet: etsivän nuorisotyöntekijän asiakaskontaktit 49

50 Tekninen hallinto Vs. tekninen johtaja Risto Rautio Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tekninen osasto hoitaa teknisen lautakunnan alaiset palvelut. Osaston tehtävänä on tuottaa taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja, jotka varmistavat turvalliset ja viihtyisät toimitilat kaupungin henkilöstölle ja käyttäjille sekä toimivan infrastruktuurin että vetovoimaisen ympäristön. Kiinteistötoimessa keskitytään kiinteistöjen kunnossapitoon, turvallisuuden ja erityisesti ilmanvaihdon toimivuuden ajantasaistamiseen. Kiinteistönhoitoa keskitetään omille kiinteistönhoitajille siten, että erityisen vaativat kohteet, kuten uimahalli, ovat kokonaisuudessaan tilapalvelun hallinnassa. Tarvittaville ulkopuolisille palveluntarjoajille kohdistetaan yksittäisiä pienempiä kiinteistöjä. Merkittäviä peruskorjauksia ei ole suunnitelmissa, vaan toiminta keskittyy vuosikorjauksiin, ilmanvaihdot tarkastetaan ja tällöin kartoitetaan tarvittavat toimenpiteet eri kiinteistöissä. Uudisrakentamisessa merkittävänä hankkeena on uuden päiväkodin rakentaminen. Vesi - ja viemärilaitoksella viemäreiden kunnostusta jatketaan hulevesien vähentämiseksi. Veden jakelussa viedään eteenpäin jo aloitettua riskikartoitusta ja siihen liittyvää jatkosuunnittelua yhdessä Valio Oy:n kanssa. Siten paljastuneet riskitekijät saadaan hallintaan. Vesi- ja viemärilaitoksen talous on alijäämäinen ja se edellyttää toimenpiteitä. Maanrakennusosastolla huolehditaan teiden ja yleisten alueiden kunnossapidosta. Uutena merkittävänä hankkeena jatketaan infrastruktuurin rakentamista Jouhtenenmäen yrityspuistossa ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen myös osassa Erkkisenniemen kaava-aluetta. Haja-asutusalueen viemäröintihankkeessa tavoite on saada hanke toteutumaan suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Metsäomaisuuden hoidossa edetään siten, että puuta myydään vähintään hoitosuunnitelman mukaisen kasvun verran. Rakennusvalvonnassa myönnettävien lupien määrä on vähenemässä, ja käsittelykustannukset sekä yleinen kustannusten nousu aiheuttaa tarpeen tarkistaa lupamaksuja. 50

51 Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset -1 Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset

52 Kiinteistötoimi Kiinteistöpäällikkö Teijo Hyvärinen Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Tilapalvelut sisältävät omassa käytössä olevien kiinteistöjen huoltopalvelun, kunnossapidon ja siivoustyön sekä vuokrattujen teollisuuskiinteistöjen hallinnoinnin. Toiminnan uudistamista kehitetään niin, että Tilapalvelut ottaa vastaan myös sellaisia teknisiä palvelutehtäviä hallintokunnilta, jotka voidaan nähdä mielekkäiksi toteuttaa joko omana työnä tai ulkopuolisen tarjonnan kautta. Keskittämällä hankintoja suurempiin kokonaisuuksiin ja niitä kilpailuttamalla haetaan kustannustehokkuutta toimintaan. Haapaveden kaupunki on ollut kiinteistöjen osalta Kuntaliiton energian seurannassa jo vuodesta 1995 alkaen. Kiinteistöissä käytettävän lämmön, sähkön ja veden kulutusseurantaa jatketaan edelleen. Pitkäjänteisellä seurannalla ja oikeilla energiansäästötoimilla luodaan tehokas ja laadukas tilaympäristö. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 18 Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kiinteistötoimi TP2011 TA2012 TA2013 TS2014 Kerrosala m² Tilavuus

53 Kadut ja yleiset alueet Vs. tekninen johtaja Risto Rautio Tekninen lautakunta Tähän tulosalueeseen kuuluvat muun muassa katujen ja yleisten alueiden tievalaistusten hoitotyöt, lumen poistaminen pysyvän asutuksen pääsyteiltä sekä yksityisteiden perusparannusten ja kunnossapidon avustaminen. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot 8 7 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset Kadut ja yleiset alueet TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Katujen kunnossapito Avustettavat yksityistiet Kevyen liikenteen väylät 245 4,5 4,5 4,5 53

54 Vesi- ja viemärilaitos Vesilaitoksen päällikkö Paavo Mäkinen Tekninen lautakunta Toiminnalliset tavoitteet Vesihuolto käsittää talousveden hankinnan, käsittelyn ja jakelun kuluttajille sekä jätevesien vastaanottamisen ja johtamisen jätevedenpuhdistamolle toiminta-alueellaan. Toimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä kaupungin sisäiset säännöt ja ohjeet. Vesi- ja jätevesitaksat korottuvat vuonna Vesitaksa nousee kaksi prosenttia ja jätevesitaksa 15 % vuoden 2012 tasosta. Korotukset tuovat Haapaveden kaupungille lisätuloa ensi vuonna vajaat euroa. Budjettirahoitteisen tehtävän käyttötalousosa Tuloarviot ja määrärahat (1000 e) TP2011 TA2012 TA2013 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kust. Tehtävän kokonaiskustannukset TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 Vesilaitos Vuotuinen veden myynti m³ m³ m³ m³ Veden kulutusmaksu sis. alv 1,13 /m³ 1,17 /m³ 1,20 /m³ 1,20 /m³ Viemärilaitos Laskutettu jätevesi m³ m³ m³ m³ Jäteveden kulutusmaksu sis. alv 1,96 /m³ 2,06 /m³ 2,39 /m³ 2,39 /m³ 54

55 4 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosion tehtävänä on osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Valtiovarainministeriö päättää kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta joulukuussa Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Kunnan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten indeksikorotus on kolme prosenttia vuonna Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet jäädytetään tämänvuotiselle tasolle. Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus toteutetaan korottamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta. Kuntien omarahoitusosuus kasvaa indeksitarkistusten perusteella ja lisäkorotuksella, joka kasvaa vuosittain 118 eurosta noin 210 euroon asukasta kohden (118 euroa v. 2012, 141 euroa v. 2013, 164 euroa v ja 210 euroa v. 2015). Vuonna 2013 omarahoitusosuus on 3135,81 euroa per asukas. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy myös kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja vuonna 2013 on 3075,27 euroa asukasta kohti. Haapaveden kaupungin verotulotasaus on tänä vuonna noin 5,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 se on arviolta 5,6 miljoonaa euroa. Asukasluku Sos., terv.toimen, Kunnan LaskennallistenYleinen Valtionosuuteen Järjestemä- Kunnan Siitä: Muut Valtion- Euroa/asukas esi-/perusopetuksen omarahoitus- kust. ja oma- osa tehtävät muutoksen peruspalvelujen verotuloihin opetus- ja osuudet sekä kirjasto- ja osuus rahoitusosuuden vähennyksettasaus valtionosuus perustuva kulttuuritoimen yhteensä kultt.toimen (vos-% 30,96) erotus ja lisäykset (e) vuonna 2013 valtionosuuden valtionosuudet laskenn. peruste (e) 3135,81 (e, netto) (e) tasaus e/asukas ,17 55

56 TULOSLASKELMA TA2012 LTA2012 TA2013 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut,% 51,2 % 51,2 % 51,4 % Vuosikate/poistot,% 106,7 % 106,8 % 100,5 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä

57 57

58 5 INVESTOINTIOSA Oheisesta taulukosta ilmenevät kaupungin investointihankkeisiin varatut määrärahat tulo-, meno- ja nettoarvioineen. Lautakuntia sitoo investointihankkeiden nettomääräraha. Monivuotiset hankkeet on kirjattu usealle vuodelle. Luvut esitetään tuhannen euron tarkkuudella. Suurimpina yksittäisinä hankkeina ovat päiväkodin rakentaminen ja varaus elinkeinopoliittisiin investointeihin. Muiden kiinteistöjen remontit -määrärahalla varaudutaan mm. kaupungin kiinteistöjen toimivuuden kartoittamiseen. Työ aloitetaan Paakkilanhovista. Sen perusteella päätetään mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä. INVESTOINNIT (1000 e) ARV Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto Tulot Menot Netto LAUTAKUNTA HANKE KHALL Maa- ja metsäalueet Elinkeinopoliitt. investoinnit It- ja muu kalusto Haapaveden Opisto (kuntaosuus) Ampumarata (kuntaosuus) PERUSTURVALTK Irtaimistohankinnat VAPAA-AIKAT.LTK Lähiliikuntapaikat KOULULTK Irtaimisto ja it-laitteet KANS.OPISTON JK Jokihelmen Opiston piha TEKNINEN LTK Päiväkoti Jäähalli Muiden kiinteistöjen remontit Peltolan/Rantalan yhdistäminen Katurakentaminen Ydinkeskustan kehittäminen Vesilaitos Viemärilaitos Haja-asutusalueen viemäröinti Vatjusjärven kunnostus (EU-hanke) ABC-liittymän järjestelyt Jouhtenenmäki (EAKR) IT Erkkisenniemen kunnallistekn KAIKKI YHTEENSÄ Ilman päiväkotia, elinkeinopoliittisia ja liikelaitosten investointeja

59 6 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma TA2012 LTA2012 TA2013 Muutos-% Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta % % % % % % % % % Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 42,8 35,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % Lainanhoitokate 0,8 0,7 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

60 7 ALIJÄÄMÄTARKASTELU Kuntalain 65.3 :n mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on siten kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä Vuoden 2011 tilinpäätös oli alijäämäinen. Vuoden 2012 tilinpäätöksen oletetaan olevan positiivinen, ja myös vuoden 2013 tulos on talousarvioesityksessä positiivinen. Vuonna 2012 toteutetaan talouden tasapainottamisohjelmaa vuonna 2011 heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Haapaveden kaupungilla ei ole alijäämän kattamisvelvoitetta. 60

61 8 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TASEYKSIKKÖ Vesi- ja viemärilaitos Vesi- ja viemärilaitos kuuluu Haapaveden kaupungin toimintaan. Se ei ole erillinen yhtiö tai liikelaitos, vaan se käsitellään kaupungin kirjanpidossa taseyksikkönä. Seuraavassa esitetään vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma, joka sisältää myös poistot sekä korvauksen jäännöspääomasta. Vuonna 2013 korko on viisi prosenttia eli yhtä suuri kuin kuluvana vuonna. LASKENNALLISESTI ERIYTETYN LIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA Vesi- ja viemärilaitos TA2012 TA2013 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Korvaus jäännöspääomasta Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TA NETTO

62 9 KAUPUNKIKONSERNIN TAVOITTEET KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE ASETETUT TAVOITTEET TP2011 TA2012 TP2013 TS2014 TS2015 Konsernijohdon raportoitava valtuustolle, krt/v Konsernin toimintatulot toimintamenoista, % 57,27 Yli 50% Yli 50 % Yli 50% Yli 50% Konsernin vuosikate poistoista, % 95,08 Yli 100% Yli 100% Yli 100% Yli 100% Konsernin omavaraisuusaste, % 38,1 Yli 30 Yli 35 Yli 40 Yli 40 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, % 42,1 Alle 45 Alle 45 Alle 45 Alle 45 Konsernin korolliset lainat/asukas, euroa 3359Alle 3200Alle 3800Alle 4000Alle 4000 Edustajien raportoitava tytäryhteisöstä kunnanhallitukselle/lautakunnalle, krt/v

63 Haapa-asunnot Käyttöaste, % Keskivuokra, e/m² 7,9 7,73 7,9 Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e Pesula Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e Haapaveden Energia Oy Myyty energia, MWh Energian hinta, e/mwh 46,9 49,2 55 Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e Teknologiakylä Oy Tuot. tilat, vuokrausaste, % Toimistotilojen vuokrausaste, % Pitkäaikaiset velat, e Liikevaihto, e Tulos, e

64 Liite: henkilöstösuunnitelma Haapaveden kaupungin HENKILÖSTÖSUUNNITELMA

65 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO HENKILÖSTÖ LUKUINA KAUPUNKI JA PALVELUSTRATEGIAT Palvelutuotannon vaihtoehdot Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Eläkepoistuma Henkilöstötarve Sairauspoissaolot HALLINTOKUNTIEN KESKEISET TOIMINNALLISET SUUNNITELMAT.. JA MUUTOKSET Hallintopalvelut Sivistystoimi Perusturva Tekninen toimi PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGISET LINJAUKSET LOPPUPÄÄTELMÄT... 81

66 1. JOHDANTO Henkilöstö muodostaa palveluyhteisön tärkeimmän voimavaran sekä toiminnan laadun että tuloksellisuuden kannalta. Henkilöstöresurssien mitoittaminen on tärkeä osa toiminnan suunnittelussa ja taloudellisten resurssien mitoittamisessa. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että riittävä määrä osaavaa henkilöstöä tuottaa kaupungin palvelut. Henkilöstösuunnitelmassa määritellään henkilöstön määrän ja kohdentumisen lisäksi henkilöstön laadun tasoa vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Henkilöstön määrä ilmoitetaan henkilöstösuunnitelmassa henkilötyövuosina. Laadulla tarkoitetaan muun muassa henkilöstön osaamista, koulutusta ja työsuhteen muotoa. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan tällä suunnittelukaudella huomioon myös osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä tekijöitä. Henkilöstösuunnittelu perustuu työtehtävien uudelleenarviointiin palvelutarpeiden muuttuessa. Se tarkoittaa toimenpiteiden suunnittelua ja varautumista toiminnan edellyttämiin henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Suunnitelmalla myös kannustetaan henkilöstöä palvelualttiiseen ja tulokselliseen työskentelyyn sekä ylläpidetään henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman työskentelyn kehittämiseen. Tiivistäen henkilöstösuunnitelman laatimisen tavoitteena voidaan pitää seuraavia elementtejä: henkilöstöä koskevien päätösten ja menettelytapojen yhtenäistäminen henkilöstöhallinnon päätöksenteon pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden lisääminen henkilöstön sitouttaminen kaupungin palvelutehtävän suorittamiseen kaupungin tarvitseman työvoiman määrän optimointi ja laadun turvaaminen henkilöstömenojen tasapainottaminen suhteessa kaupungin itse tuottamiin palveluihin. Kaupunki tuottaa asukkaille palveluja taloudellisten resurssien rajoissa valtuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti. Talousarvio valmistellaan hallintokunnissa. Hyväksyessään talousarvion valtuusto asettaa hallintokunnille palvelutavoitteet ja osoittaa rahat tavoitteiden toteuttamiseksi. Valmistellessaan talousarviota hallintokuntien on kiinnitettävä huomiota myös siihen, onko käytössä oleva henkilöstö työkykyistä ja riittävää pystyäkseen toteuttamaan tavoitteiden mukaisen tehtävän ja onko työympäristö, organisaatio ja johtaminen kunnossa. Tavoitteena voidaan pitää henkilöstön ottamista huomioon entistä paremmin voimavaratekijänä. Toisaalta kaupungin talous asettaa rajoitteita henkilöstön määrälliselle ja laadulliselle kehittämiselle sekä pakottaa nykyisenkin henkilöstön sopeutumaan taloudellisten realiteettien asettamiin puitteisiin. Henkilöstösuunnitelman käsittely ajoitetaan siten, että vuoden 2013 osuus voidaan käydä läpi hallintokunnan budjettikäsittelyn yhteydessä. Myöhemmät vuodet siirretään käsiteltäväksi myöhemmin siten, että henkilöstösuunnitelma voidaan käsitellä ao. hallintokunnan lautakunnissa vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelma käsitellään luonnosvaiheessa myös koko kaupungin yhteistoimintaelimessä. Lopullisen suunnitelmaluonnoksen käsittelee kaupungin johtoryhmä ja kaupunginhallitus sekä myöhemmin valtuusto. Henkilöstösuunnitelma on nimensä mukaan ohjeellinen, eikä sido hallintokuntia. 66

67 2.HENKILÖSTÖ LUKUINA Haapaveden kaupunki on seutukuntansa suurin työnantaja. Haapaveden kaupungin palveluksessa oli tietojärjestelmämme mukaan yhteensä 1015 henkilöä. Vaikka henkilöstömäärä vähentyi edellisvuoteen verrattuna 10 henkilöä, kaupunki ei ole irtisanonut tai lomauttanut henkilöstöä vaan henkilöstön väheneminen selittyy luonnollisena poistumana. Määräaikaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita on ollut yhteensä 247 henkilöä, joista työllistettyjä on 24 kpl. Taulukko 1 Henkilöstömäärä vakin vakin vakin vakin vakin määräaikaiset 2007 määräaikaiset 2008 määräaikaiset 2009 määräaikaiset 2010 määräaikaiset 2011 Hallintopalvelut Sivistysosasto Perusturvaosasto Tekninen osasto Yhteensä Kaupungin palvelussuhteet ovat pääosin (75,6 %) toistaiseksi voimassa olevia eli vakinaisia. Määräaikaisten osuus on noin 24,3 % koko henkilöstömäärästä. Koska suuret palvelualat ovat kuitenkin naisvaltaisia hoiva-aloja, niin jo tästä syystä esim. sijaistarve on jatkuvaa ja myös määräaikaisia tarvitaan. Henkilöstöstä 28 % toimii viroissa ja 78 % toimissa. Määrä on hieman vähemmän kuin kunnissa keskimäärin (viroissa n. 29 %). Valtakunnallisesti kunta-alalla työskentelevistä on vakinaisia n. 77 %. (Lähde: Kaupungin henkilöstö on naisvaltaista vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 83 %. Naisvaltaisimpia aloja ovat perinteisesti sosiaali- ja terveystoimi ja miesvaltaisia tekniset alat. Koko Suomessa vuonna 2010 kunta-alalla työskentelevästä henkilöstöstä on lähes neljä viidesosaa naisia (79 %) (Lähde: Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden vaihteessa 45,1 vuotta. Naisten keski-ikä on 45,7 vuotta ja miesten keski-ikä 44,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on lähes sama kuin kunta-alalla keskimäärin (45,5 v.). Kaavio 1. Vakinaisen henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma

68 Vakinaisesta henkilökunnasta yli 44-vuotiaita on 60,8 %. Suurin ikäryhmä on vuotiaat, joita on 20,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilöstöstä yli 50-vuotiaita on 39 %. Alle 30-vuotiaiden osuus on noussut vuoden 2010 viidestä prosentista 14,7 prosenttiin. Suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen alkaa näkyä ikäjakaumassa nuorten osuuden suhteellisena lisääntymisenä sekä keski-iän nuorentumisena. Koko Suomessa kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna 2010 oli 45,5 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kunnallisen henkilöstömäärän odotetaan tulevina vuosina kääntyvän laskuun. Valtakunnallisesti vuonna 2010 kunnallisessa palveluksessa työskenteli työntekijää. (Lähde: 68

69 2. KAUPUNKI JA PALVELUSTRATEGIAT Haapaveden kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian vuoteen 2015 saakka. Kaupunki haluaa olla vuonna 2020 Terve ja hyvinvoiva ihmeen hyvä Haapavesi. Kaupungin visiossa Terve ja hyvinvoiva Haapavesi tarkoittaa sitä, että kaupunkilaiset, kaupungin henkilöstö ja kaupungin talous ovat terveitä. Kaupungin kaikissa toiminnoissa tavoitteena on kaupunkilaisten terveys ja hyvinvointi. Ihmeen hyvä Haapavesi tarkoittaa sitä, että Haapavesi erottuu edukseen sekä asuinkuntana, ympäristönä että työnantajana. Haapaveden kaupungin tehtävä strategian mukaan on: - järjestää hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyiset palvelut elinkaaren eri vaiheiden tarpeisiin - edistää yrittäjyyttä ja luoda aktiivisesti edellytyksiä elinkeinoelämän kehittymiselle ja menestymiselle - tarjota aktiivisella maapolitiikalla edellytyksiä monipuolisille asumisvaihtoehdoille sekä harrastustoiminnalle paikkakunnan omaleimainen luonto ja kulttuuri hyödyntäen - edistää kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia. Arvot vaikuttavat toimintaan. Haapaveden kaupungin toimintaa ohjaaviksi arvoiksi on määritelty avoimuus, luottamus, vastuullisuus, uudistuminen ja yhteistyö. Arvot vaikuttavat taustalla erityisesti henkilöstön toimintaan liittyvien tavoitteiden asettamisessa, päätöksenteossa, tulosten arvioinnissa ja yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 3.1 Palvelutuotannon vaihtoehdot Haapaveden kaupungin tavoitteena on järjestää kaupunkilaisille laadukkaat palvelut kustannustehokkaasti. Oman toiminnan jatkuvan kehittämisen lisäksi kunnan tulee jatkuvasti aktiivisesti selvittää ja arvioida vaihtoehtoisten tuotantotapojen hyödyntämismahdollisuuksia. Tavoitteena on jatkuvan vuorovaikutuksen luominen ja ylläpitäminen palvelutuotantoa harjoittavien toimijoiden kanssa. Vaihtoehtoisten toimintatapojen käsittelyllä ja arvioinnilla sekä niiden hyödyntämisellä voidaan merkittävästi lisätä myös palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palvelun suunnitteluun ja tuottamiseen. Vaihtoehtoisia toimintatapoja selvitettäessä on syytä kiinnittää huomiota tieto- ja tietoliikennetekniikan suomiin laajoihin mahdollisuuksiin ja erityisesti ratkaisuihin, joilla edistetään itsepalvelun käyttöä tietoverkkojen avulla. Kunnan omien ja kuntien yhteistoimintaorganisaatioiden lisäksi palveluntarjoajina voivat olla yksityiset yritykset ja liiketoiminnan harjoittajat, ns. kolmannen sektorin toimijat, osuuskunnat, valtion alue- ja paikallisyksiköt, seurakunnat sekä vapaaehtoisyhteisöt ja esimerkiksi omaishoitajat. Suunnitelman laatimista varten on selvitettävä eri palvelutuotantotapoihin käytettävät taloudelliset resurssit, henkilöstön määrä ja koulutustaso, henkilöstön ikärakenne, työvoiman saatavuus eri aloilla ja palvelutuotannon yksikkökustannukset eri tapauksissa. Samoin on varmistuttava siitä, että tieto- ja tietoliikennejärjestelmillä voidaan tukea suunnitelman luomista ja toteuttamista. Kunnan järjestämien palvelujen nykymuotoinen rahoitus ei välttämättä tulevaisuudessa riitä palvelutuotannon kaikkiin tarpeisiin. 69

70 3.2 Palvelutuotannossa tapahtuvat muutokset Seuraavassa on tilastokeskuksen näkemys Haapaveden kaupungin väestö- ja ikärakenteen kehityksestä: Kaavio 2 Haapaveden väestöennuste vuosille Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Haapaveden väkiluku pysyy lähes samana vuoteen 2020 saakka. Kun tarkastellaan tarkemmin tilastokeskuksen tuottamia ennusteita kaupungin väestörakenteen muutoksista seuraavan noin kymmenen vuoden aikana, ovat merkittävimmät muutokset yli 65- vuotiaiden määrän kasvu ja 7-14-vuotiaiden määrän väheneminen. Erityisen suuri muutos kaupungin väestörakenteessa tapahtuu yli 85-vuotiaiden kohdalla. Kun tällä hetkellä kaupungin väestöstä n. 120 (1,5 %) on yli 85-vuotiaita, on vuonna 2020 kyseisen ikäryhmän määrä 225 (3,4 %). Yli 85-vuotiaiden määrä tulee siis ennusteiden mukaan kasvamaan yli 80 % tämän hetkisestä tilanteesta. 3.3 Eläkepoistuma Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa KuEL- ja VaEL-eläkkeelle siirtyy arviolta n. 25 % kaupungin henkilöstöstä. Eläkkeelle siirtyminen on todennäköisesti suurinta vuosina Vuoden 2005 alussa tulleet eläkelain muutokset vaikeuttavat kuitenkin eläkkeelle siirtymisen ennustettavuutta. Työnantaja saa tietoonsa ensimmäisen mahdollisen eläkkeelle siirtymishetken, mutta työntekijä voi halutessaan jatkaa työssä vielä 68-vuotiaaksi saakka. Vanhuuseläkeiän täyttymisen perusteella voidaan todeta, että eläkkeelle siirtymismahdollisuuden piiriin tulevan henkilöstön määrä kasvaa selkeästi tulevina vuosina. Oheisen taulukon eläkepoistuma kuvaa vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyviä Ennusteen on laatinut Keva ja se on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL- tai VaEL-vakuutettuna Laskennalliseen eläkeikään pohjautuvan eläköitymisennusteen mukaan eläkepoistuma suurimmillaan vuosina Haapaveden kaupungilla eläköitymisen huippuvuodet tulevat olemaan vuosina 2016 ja

71 Kaavio 3. Kunta-alan eläkepoistuma Haapaveden kaupungin tavoitteena on pyrkiä vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä panostamalla työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Koko kunta-alan haasteena on löytää vaihtoehtoisia tapoja pidentää työuria myös työkyvyn heiketessä. Haapaveden kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota varhaisen tuen mallin toteuttamiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen eri keinoin. Kaavio 4. Eläköitymisennuste eläkelajeittain Taulukoissa 2. ja 3. on kuvattu suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma. 71

72 Taulukko 2. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Taulukko 3. Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma Ammattiryhmä Vak.henk henk % henk % Perushoitajat ja lähihoitajat ,2 Maatalouslomittajat , ,8 Aineen opettajat ja lehtorit , ,6 Sairaanhoitajat , ,3 Siivoojat , ,2 Perhepäivähoitajat , ,9 Luokanopettajat , ,7 Terveydenhoitajat ,8 7 28,4 Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat , ,9 Henkilökohtaiset avustajat ,1 5 22,5 Kodinhoitajat ja kotiavustajat , ,7 Sihteerit , Sairaala -ja hoitoapulaiset , ,7 Opettajat ja opetualan erit. as. t ,3 4 18,3 Keittiöapulaiset , ,9 Vastaanoton ja neuvonnan hoitajat ,8 7 41,2 Muut lääkärit ,8 3 22,8 72

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Haapaveden kaupunginhallitus 28.10.2013, 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto 11.11.2013, 67

Haapaveden kaupunginhallitus 28.10.2013, 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto 11.11.2013, 67 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2016 Haapaveden kaupunginhallitus 28.10.2013, 251 Haapaveden kaupunginvaltuusto 11.11.2013, 67 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS...

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Haapaveden kaupunginhallitus 10.11.2014 154 Haapaveden kaupunginvaltuusto 10.11.2014 44

Haapaveden kaupunginhallitus 10.11.2014 154 Haapaveden kaupunginvaltuusto 10.11.2014 44 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2017 Haapaveden kaupunginhallitus 10.11.2014 154 Haapaveden kaupunginvaltuusto 10.11.2014 44 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS...

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Verotulojen arviointi 2015 2018

Verotulojen arviointi 2015 2018 ALAVIESKAN KUNTA Verotulojen arviointi 2015 2018 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Kunnanhallitus Valtuusto ALAVIESKAN KUNTA Sisällysluettelo 1. Yleistä verokehityksestä... 1 1.1. Kunnallisvero...

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Talousarvion ja -suunnitelman perustana on Haapaveden kaupungin strategia. Sen mukaisesti

Lisätiedot

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero

verotus valmistui Kunnallisvero Yhteisövero Uskonnolliset yhteisöt Kiinteistövero VUODEN 2010 VEROTULOT Rahatoimisto KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KH 9.2.2011 Vuoden 2009 maksuunpannut verot Kaupungin saamiin vuoden 2010 verojen tilityksiin vaikuttaa merkittävästi vuoden 2009

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014

Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 304 Talousarvion toteutuminen 31.8.2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki 29.9.2014: Liitteenä on koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain elokuun

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000

POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) 1 000 TA 2015 POIKKEAMA TA TOT. 1-8/2015 - T0T 1- VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA 8/2014 8/2015 1 000 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 Asunnot % % % % % %

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018

HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 HAAPAVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Haapaveden kaupunginhallitus 07.12.2015 Haapaveden kaupunginvaltuusto 14.12.2015 Sisällysluettelo 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 2

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018

Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 08.10.2015 Perusturvalautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2018 Perusturvalautakunta 101 Kunnanhallitus on antanut hallintokunnille 7.9.2015

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot