Osataan! Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulun yhteistoimintana Loppuraportti

Transkriptio

1 Loppuraportti 1 (6 ) Osataan! Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulun yhteistoimintana Loppuraportti PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Tämä loppuraportti on tuotettu seuraavasti: Kevät 2014 loppukonsultaatiot osatoteuttajien luona, keskustelu hankkeen tavoitteiden toteutumisesta ja arvioidaan yhdessä osatoteuttajan tavoitteiden toteutumista. Loppuarviointi päivätty ( ) Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Arja Haapakorpi. Taustalla väliarviointi ja sen suositukset ja niiden huomiointi, loppukonsultaatioiden muistiot sekä suositukset miten toimittavat jatkossa. Tämä loppuraportti, alkuperäinen hakemusteksti, väliraportit ja loppuarviointi. Tuloksena tämä raportti. Hakemuksessa kohderyhmäksi määriteltiin työpaikoilla, yrityksissä ja organisaatioissa työskentelevät henkilöt. Ammattikorkeakoulujen opettajat ja muut opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat henkilöt, korkeakoulujen hallintohenkilöstö. Parhaiten tavoitettiin ammattikorkeakoulujen opettajat ja opiskelijoiden ohjauksesta vastaavat henkilöt. Työn opinnollistamisen työpajoissa oli mukana yritysten edustajia ja opiskelijoita kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Rahoitusperusteissa ollut vaatimus 7 tunnin päivistä teki hankalaksi saada yritysten edustajia irrottautumaan koko päiväksi. Opas 1. Duunista opintopisteiksi tuotettiin yrityshaastatteluiden pohjalta (YIT, McDonalds, Kesko, SOK, OP jne.) ja organisaatiohaastattelujen (Tradenomiliitto, insinööriliitto, Samok jne.) pohjalta joten kohderyhmäajattelu toteutuu tätä kautta. Ohjeistusta osaamisen kriteerien ja mittareiden laatimiseksi tehtiin yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Opas 2. Opintopisteistä osaamiseen tuotettiin koostamalla osatoteuttajien omien projektien toimintaa kuvaamaan hyviä käytäntöjä. Osatoteuttajien osaprojekteissa olivat työelämäkumppanit mukana. Projektin laajeni valtakunnallisesti myös mukana olevien osatoteuttajien (mukana olevat ammattikorkeakoulut) ulkopuolelle. Osataan! tilaisuuksia ja kehittelytyötä tapahtui mm. Poliisiammattikorkeakoulussa, Laureassa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hakemuksen mukaan: Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen asiantuntijat yhteistyössä työpaikkojen edustajien kanssa toteuttavat keskeiset toimenpiteet. Oppaat (Opas 1. Duunista opintopisteiksi ja Opas 2. Opintopisteistä osaamiseen) tuotettiin yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa yrityshaastatteluiden pohjalta. Keskeisissä toimenpiteissä todetaan: tukevat korkeakoulujen välisen yhteistyön lisäämistä vaihtoehtoisten opintopolkujen mahdollistamisessa Tämä toteutui Osataan! hankkeen työpajoissa, joissa ammattikorkeakoulut yhdessä rakensivat Osataan! hankkeen kokonaisuutta. Arviointiraportin (Haapakorpi 2014) mukaan moni osaprojekti alkoi viivästyneesti, mikä liittyi sekä oppilaitokseen liittyviin tekijöihin että ulkopuolisiin syihin. Tämä tarkoittaa myöhästynyttä rahoituspäätöstä. Kiire ja aikapula vaivasivat useita osatoteuttajia ja lisäksi ammattikorkeakouluissa meneillään olevat supistukset ja ammattikorkeakoulujen yhdistämiset veivät energiaa.

2 Loppuraportti 2 (6 ) 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suurin haaste hankkeen toteutuksessa oli yrityskumppanien saaminen 7 tunnin päiviin koko päiväksi mukaan. Jatkossa tähän pitää kehittää jokin ratkaisu. Hankkeen yhteydessä ilmeni, että puhumme edelleen amk-lähtöisesti osaamisesta, kumppanuuksien tasossa ja käytännöissä on suurta vaihtelua, kumppanuussopimukset eivät ole arkea kaikkialla sekä työelämän uudistamisen kieli ei välttämättä realisoidu toiminnaksi, jolla on vaikutusta. Tarvitaan enemmän kolmikantatilaisuuksia, joissa olisi amkin, työelämän ja opiskelijoiden edustajat paikalla. Kolmikantatyöskentelyä (opettajat, työelämä, opiskelijat) toteutettiin kyllä opinnollistamisen työpajoissa, joita osatoteuttajat järjestivät ammattikorkeakouluissaan. Opiskelijoiden työssäkäynnin hyödyntäminen ja liittäminen osaksi opintoja on suurin haaste, mihin ammattikorkeakoulut nykyään törmäävät. Opintopisteiden muodostuminen ja valmistumisen rahoituksen perustaksi muodostaa uuden haasteen. Työpaikoille jalkautuminen ja autenttisessa työssä tapahtuvan arvioinnin kehittely toteutui myös opinnollistamisen työpajoissa. Palmenian toteuttamassa arvioinnissa (suositukset poimittu siltä pohjalta) kiinnitettiin hankkeiden henkilösidonnaisuuteen ja siihen että kokeiluja toteutettiin jossain tapauksissa vain yksittäisessä koulutusohjelmassa ja hyvien käytäntöjen levittämiseen ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Tämä nostettiin esille koko hankkeessa. Osatoteuttajan asiantuntijan päällikköasema tai muu keskeinen tehtävä tuki projektin näkyvyyttä ja vaikuttavuutta oppilaitoksessa. Huonona puolena tässä organisatorisessa asetelmassa oli näiden projektinvetäjien asema useiden muidenkin projektien vetäjänä ja asiakokonaisuuksien vastuuhenkilönä, mihin liittyi kiire ja aikapula. Suosituksena oli projektipäällikkyyden delegoiminen. Osa projekteista oli kytkeytynyt oppilaitoksen strategiseen kehittämiseen ja yleisellä tasolla opintosuunnitelman kehittämiseen. Projektin jatkuvuuden ja vaikuttavuuden kannalta tämä on ollut etu. Osa projekteista oli kehittänyt työelämäkumppanin kanssa osaamisen tunnistamiselle viitekehystä ja mallia; prosessi oli etenemässä näissä hankkeissa testausvaiheeseen eli harjoittelun kautta toteutettavaan kokeiluun. Melko suuri osa ei kuitenkaan ollut edennyt mallin kehittämisessä odotetusti. Näissä projekteissa ongelmaksi koettiin viitekehyksen ja mallin puuttuminen, johon ne toivoivat tukea kattohankkeelta eli asiantuntijoilta. Suosituksena oli benchmarking muilta osahankkeilta ja työnantajayhteistyön laajentaminen. Osataan! -projektin tarjoama konsulttituki sai haastatteluissa myönteistä palautetta ja joissakin projekteissa sitä oli käytetty hyvin laajasti eli kytkien osaprojektin tukitarpeet oppilaitoksen muihin haasteisiin, kuten oppilaitosten yhdistymisen tai organisaatiouudistuksen kysymyksiin. Osa projekteista ei kuitenkaan hyödyntänyt konsulttitukea täysimittaisesti, mikä liittyi yleensä ajan puutteeseen. Suosituksena oli asiantuntija-avun parempi hyödyntäminen.

3 Loppuraportti 3 (6 ) Osaprojektin vetäjät kokivat seminaarit antoisiksi. Projektinvetäjien osallistuminen seminaareihin oli vaihdellut, mihin liittyivät maantieteelliset etäisyydet, työkiireet erilaisten organisaatiouudistusten kanssa ja projektin tyyppi. Suosituksena oli av-välitteisten tai muulla kevyellä tavalla toteutettu tiedonvaihto projektien kesken. LinkedIn-tilaa hyödynnettiin tietovarastona ja tilannekatsauksen lähteenä, mutta ei juuri vuorovaikutukseen. Jalkautuminen ja juurruttaminen olivat tuttuja toimintamalleja kaikille projektinvetäjille, mutta niiden laajuus vaihteli. Suosituksena oli jalkautumisen monimuotoistaminen. Yleisin tiedottamisen malli oli oppilaitoksen sisäinen tiedotus. Tiedotusta oli kuitenkin toteutettu varsin matalalla profiililla, koska projektinvetäjät odottelivat tuloksia hankkeestaan. Suosituksena oli tiedotuksen tehostaminen Osatoteuttajien nostamia hyviä käytäntöjä: - SeAMK Osaamisen työelämälähtöinen arviointi. - Lapin AMK Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat ja Lapin AMKin kehittävän arvioinnin työkalut. - Jamk Osaamisen arviointityökalu rakennusinsinööreille. - Tamk Osaamisen tunnistaminen autenttisessa ympäristössä - TurkuAMK opiskelijaprojektit Työelämälähtöinen osaamisen kehittyminen ja arviointi taloteknisissä ratkaisuissa. - Vamk Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen tunnistaminen ja arviointi työssä. - Centria: Osaamista edistävän alumnitoiminnan kehittäminen - HAAGA-HELIA Opiskelijoiden opintojen aikaisen työn opinnollistaminen ja osaamisperustaiset opetussuunnitelmat. 8. PROJEKTIN TULOKSET Arviointiraportin mukaan Osataan-projekti on saavuttanut tavoitteensa hyvin: osaprojektit ovat saavuttaneet tavoitteensa osittainen tai kokonaan ja kattoprojekti on ohjauksen ja seminaarien keinoin tukenut osaprojektien työskentelyä hyvin tuloksin. Kattoprojektin tasolla ei päästy kaikki osahankkeet kokoavaan osaamisen arvioinnin ja opinnollistamisen systemaattiseen jäsentämiseen, koska osahankkeet olivat ja erilaisissa vaiheissa menetelmien ja mallien työstämisessä. Voidaan kuitenkin todeta, että osaamisen arvioinnin ja opinnollistamisen kehittelyt, testaukset ja mallinnukset ovat tuottaneet runsaasti laadukasta ja monipuolista materiaalia ko. työskentelyn jatkamiseksi. Usea osahanke on eri tavoin juurtunut korkeakoulun toimintaan erityisesti OPS-työskentelyn kautta - ja usean projektin toimintaa jatketaan Osataan-hankkeen päättymisen jälkeen. Seuraavassa vaiheessa voidaan odottaa projektin tuottavan kokoavaa ja yleistettävää tietoa osaamisen arvioinnin menetelmistä ja opinnollistamisesta. Osataan asiantuntijat ovat järjestäneet kumppanien kanssa yli 50 erilaista konsultaatio-ja koulutustilaisuutta osaamisen arviointiin ja opinnollistamiseen liittyen. Yli seitsemän tunnin koulutuspäiviin (=hankkeessa aloittaneet) on osallistunut yli 350 henkilöä. Hankkeessa on tuotettu 11 erilaista työkalua työn opinnollistamisen erilaisiin tarpeisiin.

4 Loppuraportti 4 (6 ) Hankkeessa on tuotteistettu työn opinnollistamisentyöpajat, joissa yhdessä kolmikannassa (yritys, opettajat, opiskelijat) luodaan malleja työn opinnollistamiseen. Hankkeen aikana on tuotettu uusia käytännönläheisiä malleja yritysten henkilöstökoulutuksen ja työssä tapahtuvan oppimisen tunnistamiseksi. Osatoteuttajat ovat kehittäneet erilaisia urasuuntautuneita malleja, joilla vastataan aiempaa paremmin yksittäisten työpaikkojen osaamistarpeisiin. Yhteyksiä työpaikkoihin ja yritysten näkökulmien huomiointiin luotiin yrityshaastatteluiden kautta (YIT, Kesko, SOK, McDonalds, OP jne.) Näiden kautta kerättiin yritysten HR-ja opiskelijoiden ohjauksesta vastaavien henkilöiden ideoita opiskelijoiden työssäkäynnin ja opiskelun samanaikaisuuden ratkaisemiseksi. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusia ratkaisuja osaamisen arviointiin. Se tarjosi malleja urasuuntautuneelle koulutukselle, työharjoittelulle ja korosti osaamisperustaisuutta ammattikorkeakoulutuksessa. Opas opiskelijoiden työssäkäynnin hankkeistamiseksi opinnoiksi tarjosi uudenlaisia työkaluja työelämälle, opiskelijoille ja opettajille työn opinnollistamisesta. Opas 2 Opintopisteistä osaamiseen kehitteli osahankkeiden kanssa uusia näkökulmia osaamisen arviointiin työelämäkontekstissa. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hanke oli sukupuolineutraali 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeessa valmistuneet oppaat tarjoavat ja levittävät hyviä käytäntöjä ammattikorkeakoulukentällä. Koulutuspäivät, työpajat ja uutislehti toimivat myös hyvien käytäntöjen levittäjinä. Työn opinnollistamisen työkalut on tarkoitettu opintojen ohessa palkallisessa työssä käyvälle, työharjoittelussa olevalle tai työelämäprojektissa opintoja tekevälle opiskelijalle ja hänen ohjaajille, kollegoille ja esimiehille. Arviointityökalujen avulla tehdään näkyväksi työssä hankittua osaamista, jolloin sen arvioiminen, arvottaminen arvosanoina ja opintopisteinä sekä tunnustaminen osaksi tutkintoa on mahdollista. Hankkeessa on tuotettu ja testattu mm. seuraavia opinnollistamisen työkaluja (1) arviointityökalut, joilla suunnitellaan työpaikalla tai projektissa tapahtuvan osaamisen hankkimistapoja (opiskeluprosessia), ja (2) arviointityökalut, joilla arvioidaan hankittua osaamista tai annetaan siitä palautetta. Arviointityökalut soveltuvat opiskeluprosessin eri vaiheisiin kuten yksittäisten opintojaksojen tai -moduulin alkuun tai päätteeksi, lukukausien tai koko koulutusohjelman loppuun. Samalla ne toimivat ammatillisen kasvun arvioinnin ja ohjauksen työkaluina. Suurin osa työkaluista on käännetty myös englanniksi ammattikorkeakoulujen englanninkielisiä koulutusohjelmia varten. Lomake 1. Osaamistavoitteiden konkretisointi työtehtäviksi ja arviointikohteiksi Osaamistavoitteiden konkretisointi työtehtäviksi ja arviointikohteiksi (työpaikalla tai projektissa). Arviointilomake on tarkoitettu opiskeluprosessin alustavaan suunnitteluun tilanteessa, jossa opiskelija suorittaa yhden tai useamman opintojakson työpaikalla (palkallisessa työssä) tai työpaikkalähtöisessä projektissa. Lomake toimii opintojaksoon ja työtehtäviin perehdytyksenä. Sen avulla pyritään

5 Loppuraportti 5 (6 ) konkretisoimaan, mitä opintojakson osaamistavoitteet (oppimistavoitteet) tarkoittavat konkreettisena tekemisenä eli missä työtehtävissä opiskelija voi harjaantua niiden vaatimassa osaamisessa. Ohjauskeskustelussa neuvotellaan yhteinen ymmärrys osaamistavoitteista ja esimerkitetään, miten vaadittu osaaminen näyttäytyy konkreettisissa työtehtävissä ja -tilanteissa. Lisäksi keskustellaan vähintäänkin hyväksyttävän osaamisen tasosta tai arvosanakohtaisista kriteereistä (mitä ja millä tasolla opiskelijan tulee tietää, taitaa, ymmärtää). Lomake 2. Osaamisen osoittaminen ja arviointi työssä Arviointilomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat opintojaksoja työpaikalla tai projektissa. Lomake toimii sekä opiskeluprosessin suunnittelu- että hankitun osaamisen arviointialustana. Opiskelija täyttää lomakkeen ensimmäisen kerran opiskeluprosessin alussa ja päivittää sitä pitkin matkaa osaamisen näyttöjen valmistuessa. Ohjauksessa korostetaan ammatillisen tietoperustan tarpeellisuutta, sovitaan käytettävä kirjallisuus ja keskustellaan siitä, miten opiskelija pystyy osoittamaan myös tietoperustan kehittymisen. Todellisissa työtehtävissä tuotetut osaamisen näytöt helpottavat arviointia. Arviointi kytkeytyy siis tuotettuihin dokumentteihin, tuotoksiin ja todellisiin työtilanteisiin sekä arviointikriteereihin. Mikäli opiskelijan työtehtävät eivät kata kaikkia osaamistavoitteita, sovitaan tarvittavista lisänäytöistä. Lomake 3. Oppimistavoitteiden konkretisoiminen työtehtäviksi (harjoittelu) Arviointilomake on tarkoitettu työpaikkaan perehdytykseen ja harjoittelun suunnittelun pohjaksi. Sen avulla opiskelija selvittää harjoittelupaikan erilaisia työpisteitä, työntekijöiden työnkuvia ja tehtäviä. Opiskelija suunnittelee yhdessä työpaikan ohjaajan kanssa, millaisissa työtehtävissä hän voi harjaantua oppimistavoitteiden vaatimassa osaamisessa. Lisäksi sovitaan vertaisohjauksen ja - palautteen antaja eri työpisteissä/tehtävissä. Lomake 4. Työtehtäväpassi Työtehtäväpassi on työkalu, jonka avulla työssä oleva opiskelija analysoi työtehtäviään ja työssä hankkimaansa osaamista ja valmistautuu osaamisen näyttöön. Ohjauskeskustelussa korostetaan, että työkokemus vuosina ei sinällään korvaa opintojaksojen suorittamista vaan arviointi pohjautuu osaamisen tunnistamiseen ja osoittamiseen (näyttöön). Opiskelija sopii varsinaisen näytön sisällön ohjauskeskustelussa (näyttösuunnitelma). Lomake 5. Opiskelijan itsearviointikriteerit Lomakkeessa on kuvattu osaamisen kriteerit tiedolliseen ja käytännölliseen osaamiseen sekä yleisiin kompetensseihin. Kriteerit on tarkoitettu laajojen opintokokonaisuuksien tai projektissa tai työssä suoritettujen useiden opintojaksojen samanaikaiseen arviointiin. Opiskelija kytkee itsearvioinnin konkreettisiin työtilanteisiin ja osaamisen näytöiksi valitsemiinsa tuotoksiin, ja perustelee näkemyksensä hyödyntäen arviointikriteerejä. Konkreettisilla esimerkeillä havainnollistetaan, miten osaamisen taso näkyy työssä. Lomake 6. Opiskelijan itsearviointi Yleiset kompetenssit Lomakkeessa on kuvattu ammattikorkeakoulututkinnon tuottamat yleiset kompetenssit (NQF taso 6, Arene 2010). Opiskelija tekee itsearvioinnin riittävän laajojen opintokokonaisuuksien yhteydessä tai lukuvuosien lopussa. Lomake 7. Ammatillisen kasvun arviointi Lomakkeessa on kuvattu ammattikorkeakoulututkinnon tuottama osaaminen (NQF taso 6, Arene 2010). Opiskelija tekee itsearvioinnin lukuvuosien tai koulutuksen lopussa.

6 Loppuraportti 6 (6 ) Lomake 8. Vertaisarviointi työpaikalla tapahtuvasta harjoittelusta Lomake on tarkoitettu työpaikalla tapahtuvan harjoittelun vertaispalautteeseen. Sitä käytetään esimerkiksi harjoittelun puolivälissä kun opiskelija on jo harjaantunut jossakin määrin työtehtäviinsä ja tunnistaa niissä hankkimaansa osaamista. Vertaisarvioinnin tavoitteena on antaa opiskelijalle samanlaisissa tehtävissä toimivan henkilön (opiskelijatoveri tai työkaveri) palautetta arviointikohteista, jotka opiskelija itse valitsee. Lomake 9. Vapaamuotoinen vertaisarviointi työssä Lomake on tarkoitettu kollegoiden väliseen vertaisarviointiin työpaikalla. Sitä käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen työtoveri opiskelee työn ohessa ja haluaa tunnistaa osaamistaan opintojaan varten. Lomake 10. Esimiespalaute Lomake on tarkoitettu esimiespalautteeseen työpaikalla. Sitä käytetään esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä opiskelee työn ohessa ja haluaa tunnistaa osaamistaan opintojaan varten. Lomake 11. Päiväkirjamuotoinen opinnäyte Päiväkirjamuotoinen opinnäyte on työkalu, jonka avulla työssä jo oleva opiskelija analysoi työtehtäviään ja työssä hankkimaansa osaamista ja suorittaa sitä opinnäyteraportoinnin. Päiväkirjamuotoinen opinnäyte soveltuu opiskelijoille, jotka ovat ammattikorkeakoulututkinnon edellyttämissä työtehtävissä, mutta heiltä puuttuu itse opinnäyte. Päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä opiskelija osoittaa valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä. Työ tapahtuu oman työn analyysin ja päiväkirjaraportoinnin kautta. Ohjeessa olevat merkkimäärät ovat ohjeellisia ja niitä voi muuttaa kuhunkin tilanteeseen sopivaksi. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektiin osallistuneiden toimialojen kehittämistyötä jatketaan ja kehittämistyön tuloksia juurrutetaan osaksi korkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Jatkossa mietittävä, pitääkö lähteä suoraan kehittämään kumppanuusmallin kautta, jossa mukana on jo nimetty työelämäkumppanit ja heidän yhdyshenkilönsä ja työelämäkumppanit on nimetty jo hankkeen alussa sekä pitääkö osaamisen arvioinnissakin hakea uusia työympäristökohtaisempia näkökulmia. Osaamisen arvioinnin teemat jatkuvat joka tapauksessa myös hankkeen jälkeen. Kolmikanta-arviointi ja arvioinnin yhteistoimijuus toimivat jo osassa hankkeista osana normaalia käytäntöä. Näin ei ole kuitenkaan kaikkialla. Useat osahankkeet ovat ilmaisseet kiinnostuksensa myös uuden hankkeen jatkovalmisteluun. Hankkeen jatkona on syntynyt maksullisen palvelutoiminnan kautta toteutuvia koulutuksia. Arviointiraportin mukaan tulosten juurruttamista pitää jatkaa edelleen.