Loppuraportti, VIDICO (A31003)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti, 24.5.2011. VIDICO (A31003)"

Transkriptio

1 Rakennusvalvonnan ja rakennusluvan hakuprosessin vertailututkimus Espoon kaupungin, Jyväskylän kaupungin, Lahden kaupungin, Turun kaupungin, Oulun kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin välillä Loppuraportti, VIDICO (A31003)

2 Esipuhe Syksyllä 2009 käynnistynyt VIDICO - Osaaminen näkyväksi digitaalisilla sisällöillä (Visible Digital Competence) -hanke (A31003) on Päijät-Hämeen liiton rahoittama EAKR-rahoitteinen ylimaakunnallinen teemahanke, jonka yhdessä toteuttavat Teknologiakeskus Innopark Oy, Innopark Programmes Oy, HAAGA- HELIA ammattikorkeakoulun Porvoon yksikkö sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Teemahankkeen hallinnoijana toimii Innopark Programmes Oy. VIDICO-hanke toteutetaan Etelä-Suomen alueella vuosina Osana VIDICO-hanketta on teetetty rakennusvalvontaan, rakennusluvan hakemiseen ja näiden prosesseiden sähköisiin ratkaisuihin liittyvä esiselvitystyö. Esiselvitystyö on vertailututkimus Hämeenlinnan ja 5:n muun kaupungin välillä. Esiselvitystyön toteutus avattiin rajoitetun menettelyn kilpailutukselle joulukuussa Määräaikaan mennessä saatiin 3 tarjousta, joista Audiapro Oy:n tarjous hyväksyttiin kokonaistaloudellisesti edullisimpana helmikuussa Audiapro aloitti työn toteuttamisen maaliskuussa 2011 ja työ raportoitiin toukokuussa Raportissa kaupungeittain selvitettäviä asioita ovat: Käytössä olevat rakennusvalvontaan liittyvät sähköiset palvelut ja prosessit Rakennusluvan hakuprosessi ja sen kuvaus Sähköisten palveluiden erityispiirteet (käytön helppous, toimittajatiedot, kustannukset, jne) Lisäksi raportissa esitetään yhteenveto ja asiantuntijanäkemys toimivimmista ja kokonaistaloudellisesti edullisimmista ratkaisuista (tekninen järjestelmä, toiminnallisuus ja työprosessi) rakennusvalvontaan sekä rakennusluvan hakemiseen. Esiselvitystyöstä pidettiin suullinen raportointitilaisuus tiistaina Teknologiakeskus Innopark Oy:n tiloissa Hämeenlinnassa. Piia Liikka, projektipäällikkö, VIDICO-hanke

3 Rakennusvalvonnan ja rakennusluvan hakuprosessin vertailututkimus Espoon kaupungin, Jyväskylän kaupungin, Lahden kaupungin, Turun kaupungin, Oulun kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin välillä Oy Audiapro Ab Jouni Vastamäki

4 2 Sisältö Rakennusvalvonnan ja rakennusluvan hakuprosessin vertailututkimus Espoon kaupungin, Jyväskylän kaupungin, Lahden kaupungin, Turun kaupungin, Oulun kaupungin ja Hämeenlinnan kaupungin välillä... 1 Oy Audiapro Ab Toimeksianto Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusvalvonnan asema kunnassa Yleiskuvaus verrokkikunnista Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Yhteenveto verrokkikaupungeista Rakennusvalvonnan henkilöstö Espoon rakennusvalvonnan henkilöstö Hämeenlinnan rakennusvalvonnan henkilöstö Jyväskylän rakennusvalvonnan henkilöstö Lahdenseudun rakennusvalvonnan henkilöstö Oulun rakennusvalvonnan henkilöstö Turun rakennusvalvonnan henkilöstö Yhteenveto henkilöstöstä Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Espoossa Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Rakennuslupamenettely Espoossa Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Hämeenlinnassa Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Rakennuslupamenettely Hämeenlinnassa Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Jyväskylässä Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys... 20

5 Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Jyväskylässä Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Lahdenseudulla Lahden rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Rakennuslupamenettely Lahdessa Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Oulussa Oulun rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Rakennuslupamenettely Oulussa Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Turussa Turun rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Rakennuslupamenettely Turussa Yhteenvetoa rakennusluvista Rakennuslupahakemuksen liitteet Yleistä Yhteenveto liitteistä Lausuntomenettely Sähköinen asiointi ja arkistointi Tehtyjä ja meneillään olevia selvityksiä ja hankkeita Rakentamisen tietomallinnus Teklan sähköinen työpöytä Facta Kuntarekisterisovellus Vertailukaupunkien kokemuksia Sähköinen lupa ja arkistomenettely Espoossa Sähköinen lupa ja arkistomenettely Hämeenlinnassa Sähköinen lupa ja arkistomenettely Jyväskylässä Sähköinen lupa ja arkistomenettely Lahden alueella Sähköinen lupa ja arkistomenettely Oulussa Sähköinen lupa ja arkistomenettely Turussa Yhteenveto sähköisestä asioinnista ja arkistoinnista Rakennustyön aikainen valvonta Taksa Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteet Liitteet... 62

6 4 1. Toimeksianto Innopark Programmes Oy antoi Oy Audiapro Ab:lle toimeksiannon rakennusvalvonnan ja rakennusluvan hakuprosessin vertailututkimuksesta viiden (5) kaupungin välillä. Hankkeen tavoitteina ovat olleet muun muassa kehittää ja pilotoida digitaalisten menetelmien ja työkalujen mahdollisuuksista julkisten palvelujen sähköistämisessä ja yritysten osaamispääoman hallinnassa kahden toimenpidekokonaisuuden kautta. Toisena osatoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on ollut kehittää ja tehostaa palveluprosesseja sekä edistää palvelujen sähköistämistä Hämeenlinnan kaupungin organisaatiossa. Vertailututkimuksen kohteena olivat Espoo, Jyväskylä, Lahti, Oulu ja Turku. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kunkin kaupungin rakennusvalvonnan henkilökuntaa. Haastatteluja täydennettiin sähköisellä kyselyllä. Vastaava haastattelu ja kysely tehtiin myös Hämeenlinnan ja Järvenpään kaupungille. Järvenpää valittiin toimeksiannon ulkopuolisena kaupunkina mukaan, koska siellä on meneillään vahva kehitystyö sähköisen asioinnin ja -arkistoinnin parissa. Järvenpää on luonnollisesti mukana myös sen vuoksi, että selvityksen laatija Jouni Vastamäki toimii leipätyössään kaupungin johtavana rakennustarkastajana. 2. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusvalvonnan asema kunnassa Maankäyttö- ja rakennuslain 21 mukaan rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin, jona ei kuitenkaan voi toimia kunnanhallitus. Rakennusvalvontaviranomaisen toimivallan siirtämiseen sovelletaan, mitä kuntalaissa (365/1995) säädetään. Hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevaa asiaa ei kuitenkaan saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi /1/. Rakentamisen neuvontaa ja valvontaa varten kunnassa tulee olla rakennustarkastaja. Jos tehtävien hoitamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, kunnilla voi olla yhteinen rakennustarkastaja. Kunta voi myös antaa rakennusvalvontatehtävän sopimuksen nojalla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi /1/. Aikaisemmin kuntien yhteisiä rakennustarkastajia oli hyvin vähän ja ne kohdistuivat asukasmäärältään keskimääräistä pienempiin kuntiin. Viime vuosina erilaiset yhteistyömallit kuntien välillä ovat lisääntyneet. Yhä useammin myös suuret kunnat ovat sopimuksin ottaneet huolehdittavakseen pienempien naapurikuntien rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät /2/. Vertailukaupungeista näin on jo tapahtunut Lahdessa, jossa Kärkölän ja Nastolan kuntien rakennusvalvonnat ovat siirtyneet Lahden rakennusvalvonnan alaisuuteen. Vastaavaa on suunnitteilla myös Turun alueella.

7 5 Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa rakennustarkastajan itsenäistä ja riippumatonta asemaa. Rakennustarkastaja on lakiin liittyvissä tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen. Muiden kunnan organisaatioiden puuttuminen rakennustarkastajan tulkintoihin tai menettelyihin on tarkoituksella haluttu sulkea pois. Rakennusvalvontaviranomaisen tai rakennustarkastajan päätöksiin ei ole kuntalain mukaista ottooikeutta lupa- ja valvonta-asioissa /3/. Itsenäinen ja riippumaton asema korostuu erityisesti kunnan omien rakennushankkeiden ja kunnan omistamien maa-alueiden ja kiinteistöjen jatkuvassa valvonnassa. Rakennusvalvontaviranomaisen ja rakennustarkastajan on voitava toimia kunnassa itsenäisesti eikä tehtävä-, organisaatio- tai budjettiratkaisuilla tule vaarantaa heidän riippumatonta asemaansa /3/. Rakentamisen painopisteen siirtyminen yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen, rakentamiselle ja olevalle rakennuskannalle asetettavat yhä korkeammat energiatehokkuusvaatimukset, siirtyminen eurokoodistandardien mukaiseen kantavien rakenteiden mitoitukseen, viime vuosien aikana tapahtuneisiin hallisortumisiin liittyvät toimet, toiminnallinen palomitoitus sekä sähköinen asiointi asettavat suuria haasteita koko alalle, niin myös rakennusvalvonnalle. Meneillään olevasta eläköitymiskehityksestä huolimatta pääosa rakentamisesta sen suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta tehdään vielä pitkään alalla olevin voimavaroin. Nopealla aikataululla muuttuvat energiasäännökset tuovat muutoksia rakentamiseen sen detaljitasolta lähtien. Uusien säännösten ja niiden mukanaan tuomien uusien ratkaisujen vieminen läpi rakentamisen kentän tulee vaatimaan alalta paljon tutkimusta, ohjeistusta ja valvontaa. Oman lisämausteensa asiaan tuo yhä lisääntyvä ulkomaalaisen työvoiman käyttäminen rakennusalalla. Rakennusvalvonnan tehtäväkenttä on laaja ja sen toiminnalle asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Luvanhakijat ja kuntalaiset odottavat yhä nopeampaa ja laadukkaampaa palvelua myös sähköisesti. Tulevan viiden vuoden kuluessa sähköinen asiointi ja tietomallinnuksen hyödyntäminen rakennusvalvonnan prosesseissa tulevat olennaisesti muuttamaan rakennusvalvonnan toimintakenttää. Kaiken kaikkiaan rakennusvalvonnan tehtävät ovat viimevuosien aikana lisääntyneet ja vaikeutuneet, minkä vuoksi osaamisen aktiivinen ylläpito on välttämätöntä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa korostuu vahvasti rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuu huolehtia siitä, että hanke toteutetaan annettujen säännösten, lupamääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Tätä varten hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytettävissään riittävät resurssit ja asiantuntemus. Rakennusvalvonnan toimet suuntautuvat itse hankkeen valvonnan sijaan rakentamisen prosessin ja siinä toimivien valvontaan. Rakennusvalvonnan keskeisimpinä tehtävinä on varmistua siitä, että hanketta vie eteenpäin riittävän pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat ja sitä varten on edellytetty laadittavaksi tar-

8 6 peelliset suunnitelmat. Rakennusvalvonnan tuleekin yhä voimallisemmin edellyttää hankkeessa mukanaolevilta suunnittelijoilta ja työnjohtajilta säädösten edellyttämiä pätevyysvaatimuksia. Suunnittelijoiden pätevyysvaatimukset korostuvat entisestään valmisteilla olevassa Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) osassa A2 /4/. Suunnittelijoille ja työnjohtajille asetettujen pätevyysvaatimusten lisäksi rakennusvalvonnalle annettuja laatutyökaluja ovat hankkeen keskeisimmille osapuolille suunnattu aloituskokous ennen rakennustöiden aloittamista, työmaavalvontaan tarkoitettu tarkastusasiakirjamenettely, hankeorganisaation laatujärjestelmän asianmukaisuutta arvioiva laadunvarmistusselvitys sekä kolmannen osapuolen asiantuntemuksen käyttäminen suunnitelmien ja työn toteutuksen valvonnassa /5/. Näistä erityisesti kolmea viimeksi mainittua käytetään usein turhan säästeliäästi. Niiden laajempi käyttöönotto vaatii rakentamisen eri osapuolten kouluttamista. Menettelystä aiheutuvat kustannukset maksaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Muutaman taantumavuoden jälkeen rakentaminen on jälleen kasvussa. Perinteisesti rakennusvalvonta on vastannut syntyneeseen kiireeseen vähentämällä katselmusten määrää siirtämällä niitä esimerkiksi rakennesuunnittelijan tai vastaavan työnjohtajan tekemiksi tarkastuksiksi. Jos yksityinenkin sektori on kiireen alla, ja julkinen valvonta minimissään, niin kasvavatko virheiden mahdollisuudet? /6/. Samaan hengenvetoon voidaan pohtia, kuinka uskottavaa on sellaisen rakennusvalvonnan toiminta, joka vähäisten resurssien ei ehdi läpikäymään erityissuunnitelmia, ei suorita työnaikaisia katselmuksia eikä rakennetun ympäristön jatkuvaa valvontaa. 3. Yleiskuvaus verrokkikunnista 3.1 Espoo Espoosta tuli 1963 kauppala ja 1972 kaupunki. Vuodesta 1990 se on ollut Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupunki on kasvanut ja kasvaa edelleenkin nopeasti. Reilun kymmenen viimeisen vuoden aikana asukasluku on noussut vajaalla asukkaalla. Väestöennusteen perusteella kaupungissa on vuonna 2030 yli asukasta. Vuoden 2010 lopussa asukkaita oli noin Kaupungin kokonaispinta-ala on 528 km 2, josta vesistöä 216 km 2 /7/. Vuonna 2010 Espoossa alkoi yli 2700 uuden asunnon rakentaminen. Asuntoja valmistui yli 2300 kappaletta. Tontteja luovutettiin vuoden 2010 aikana ennätysmäärä. Kaupungin luovuttamille tonteille on tarkoitus rakentaa yhteensä 1000 uutta kerros- ja rivitaloasuntoa. Omatoimiseen rakentamiseen oli jaossa 109 pientalotonttia /8/.

9 7 3.2 Hämeenlinna Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Hämeenlinnan kaupunkiin Maayhteyden saamiseksi kaikkien kuntien välille uuteen Hämeenlinnaan liitettiin myös pala Hattulan kunnan eteläosasta /9/. Yhdistymisen jälkeen Hämeenlinnan kaupungissa oli yhteensä asukasta. Vuoden 2010 lopussa asukkaita oli Vanhaan Hämeenlinnaan nähden liitos tarkoitti asukasluvun nousemista yli henkilöllä ja pinta-alan kasvamista yli kymmenkertaiseksi. Hämeenlinnan nykyinen maapinta-ala on 1786 km 2 ja vesipinta-ala 246 m 2. Liitoksen yhteydessä Rengon ja Kalvolan rakennustarkastajat eivät siirtyneet Hämeenlinnan rakennusvalvontaan. Sen sijaan rakennusvalvontaan siirtyivät Lammin, Tuuloksen ja Hauhon rakennustarkastajat. Toimisto-/avustavaa henkilöstöä ei siirtynyt lainkaan. Tilannetta on edelleen heikentänyt se, ettei rakennusvalvonta saanut eläköitymisen vuoksi auki jääneeseen lupainsinöörin virkaan täyttölupaa sekä vuonna 2010 myös rakennusvalvonnan henkilöstöön kohdistuneet lomautukset, joilla on eittämättä ollut kielteinen vaikutus lupien käsittelyaikoihin. 3.3 Jyväskylä Valtioneuvoston antaman päätöksen mukaisesti Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti lakkautettiin ja niiden tilalle perustettiin lukien uusi Jyväskylän kaupunki /10/. Yhdistymisen jälkeen kaupungin väkiluku oli noin asukasta. Vuoden 2010 lopussa kaupungin väkiluku oli asukasta. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 1193 asukasta. Asukasluvultaan uusi Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin. Ennen kuntien yhdistymistä Jyväskylän kaupungissa oli noin asukasta, Jyväskylän maalaiskunnassa noin asukasta ja Korpilahdella noin 5000 asukasta. Maapinta-alaltaan Jyväskylä oli noin 106 km 2, Jyväskylän maalaiskunta n. 451 km 2 ja Korpilahti 615 km 2. Uuden kaupungin maapinta-ala kasvoi siis noin yksitoistakertaiseksi entisen Jyväskylän pinta-alaan nähden. Vesistöä uudella kaupungin alueella on 296 km 2. Rakennusvalvonnan päätoimipaikka on Jyväskylässä. Korpilahden sivutoimipisteessä rakennusvalvonta päivystää kerran viikossa. Lupa-asiakirjoja sinne voi jättää muinakin päivinä. Tällä hetkellä rakennusvalvonnan kokonaishenkilömäärä on 21 henkilötyövuotta.

10 8 3.4 Lahti Lahden rakennusvalvonnan toimintakentässä tapahtui merkittävä muutos lukien, kun Lahden, Nastolan ja Kärkölän rakennusvalvonnat yhdistyivät muodostaen Lahden seudun rakennusvalvonnan. Päätös rakennusvalvontojen yhteenliittymisestä oli tehty kuntien valtuustoissa Rakennusvalvonnan päätoimipaikka on Lahden rakennusvalvonnassa. Sivutoimipiste sijaitsee Kärkölässä, jossa rakennusvalvonta päivystää yhtenä päivänä viikossa. Nastolassa ei ole rakennusvalvonnan vastaanottoa, mutta kunnantalon palvelupisteeseen voi jättää rakennusvalvontaa koskevia asiakirjoja ja hakea lomakkeita. Lahden rakennusvalvonnan aikaisempaan toimintaan nähden yhdistyminen tarkoitti asukaslukumäärän kasvamista noin asukkaasta asukkaaseen. Toiminta-alue kasvoi aiempaan nähden noin viisinkertaiseksi ollen nyt noin 716 km 2. Vesistöä alueella on 63 km 2. Yhdistymisen yhteydessä Nastolasta siirtyi kolme ja Kärkölästä yksi henkilö rakennusvalvontaan. 3.5 Oulu Oulu, Yli-Ii, Haukipudas, Kiiminki ja Oulunsalo yhdistyvät uudeksi Oulun kaupungiksi /11/. Rakennusvalvontojen osalta yhdistyminen tapahtuu jo vuotta aikaisemmin , jolloin yhdistyvien kuntien rakennusvalvonnan työntekijät siirtyvät Oulun rakennusvalvonnan alaisuuteen. Ainakin alkuvaiheessa kuhunkin kuntaan on jäämässä oma sivutoimipiste. Liitoksen myötä Oulun asukasmäärä nousee nykyisestä noin asukkaasta noin asukkaaseen. Yhdistymisen myötä Oulu nousee väkiluvultaan Turun ohitse Suomen viidenneksi suurimmaksi kaupungiksi. Yhdistymisten myötä Oulun pinta-ala kasvaa nykyiseen verrattuna noin kaksinkertaiseksi ollen vuoden 2013 lähtien 3029 km Turku 1200-luvulla perustettu Turku on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista. Kaupungin ikä tuo oman omaleimaisuutensa myös rakennusvalvonnan arkeen. Kaupungin keskusta-alueen rakennuksista on suojeltu asemakaavalla runsaat 450 rakennusta eli noin 10 %. Turku oli vuoden 2010 lopussa asukkaallaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Turun alueen rakennustarkastajilla on pitkät perinteet yhteistyön tekemisestä ja yhteisten toimintamallien käyttöönottamisesta. Yhteistyö alkoi vuonna 1980 alueen suurimpi-

11 9 en kuntien ja palolaitosten kanssa pidetystä paloseminaarista. Vuosi vuodelta yhteistyö laajeni. Alueella ryhdyttiin järjestämään yhteisiä tilaisuuksia, joissa pohdittiin uusien säädösten tulkintoja. Tilaisuuksiin pyydettiin mukaan mm. säädösten laadintaan osallistuneita ministeriön, Suomen Kuntaliiton ja pelastuslaitoksen asiantuntijoita. Toiminnan laajentuessa päättivät Turku, Kaarina, Lieto, Naantali, Salo ja Uusikaupunki perustaa vuonna 2001 Turun Alueen Rakennustarkastajat ry:n. Vuoden 2010 lopussa yhdistyksessä oli 106 jäsentä 32 kunnasta. Yhdistyksellä on omat kotisivut /13/. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Turun alueen kuntien rakennusvalvontatoimistojen toiminnan kehittämisyhdistyksenä sekä rakennusvalvontakäytännön yhtenäistämiseksi eri kuntien rakennusvalvontojen osalta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia jäsenkunnalleen, alueen rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille sekä päättää yhteisistä tulkinnoista ja niiden tiedottamisesta rakennusvalvonta-asioissa. Lisäksi tavoitteena on aloitteiden tekeminen ohjeiden ja määräysten kehittämiseksi sekä lausuntojen antaminen valmisteilla olevista esityksistä /13/. Osana Paras-hanketta on tällä hetkellä meneillään selvitystyö seudullisen rakennusvalvontaorganisaation edellytyksistä. Päätöksiä on odotettavissa vuoden 2011 aikana. 3.7 Yhteenveto verrokkikaupungeista Taulukko 1. Yhteenvetotietoa verrokkikaupungeista /14/. Kaupunki Väkiluku Maapintaala [km 2 ] Vesistöä [km 2 ] Pinta-ala yhteensä [km 2 ] Asukastiheys [as./maa-km 2 ] Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahdenseutu 1) Oulu Turku Järvenpää , ) Sisältää Lahden, Nastolan ja Kärkölän kunnat

12 10 4. Rakennusvalvonnan henkilöstö Selvityksessä tiedusteltiin rakennusvalvonnassa työskentelevien henkilöiden lukumäärää ja heistä muodostuvia henkilötyövuosia. Kyselyssä henkilökunnaksi laskettiin kaikki ne henkilöt kunnassa, jotka tekevät rakennusvalvonnan työtä huolimatta siitä, missä he työtä tekevät Esimerkiksi lakimies, toimisto- ja arkistopalvelut ja henkilö- ja talousasioista vastaavat pyydettiin ottamaan laskelmaan mukaan, vaikka he eivät rakennusvalvonnan palkkalistoilla varsinaisesti olisikaan. Kymmenen suurimman kunnan rakennustarkastajat ovat sopineet esitetyn mukaisesta laskentatavan käyttöönottamisesta vuoden marraskuussa 2010 pitämässään kokouksessa. Ympäristöministeriön Rakennustarkastusyhdistys RTY:n päivillä Naantalissa 2011 esittämän linjauksen mukaan rakennusvalvonnan tarpeisiin voidaan vastata parhaiten luomalla isompia rakennusvalvonnan yksikköjä, joissa on tarjolla monipuolista osaamista ja asiantuntemusta. Myös tulkintojen ja käytäntöjen yhtenäistäminen sekä siirtyminen sähköiseen asiointiin on ministeriön näkemyksen mukaan isossa yksikössä helpompaa. Sopivana yksikkökokona ministeriö pitää 5-10 henkeä. Sopiva mitoitus on 1,3-2 henkeä asukasta kohden /15/. 4.1 Espoon rakennusvalvonnan henkilöstö Tehdyssä kyselyssä henkilöstö jakautui seuraavasti: Lupakäsittelijöitä Työnaikainen valvonta, rakenne Työnaikainen valvonta, LVI Lakimiespalvelut Muu toimistohenkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä on 51 htv 14 htv 9 htv 4,5 htv 1,5 htv 13 htv. Internet-sivujen perusteella henkilöstöä on seuraavilla virkanimikkeillä. Rakennusvalvontapäällikkö Rakennuslupapäällikkö Kaupunkikuva-arkkitehti Rakennepäällikkö Rakennuslakimies Valvontalakimies Arkistosuunnittelija Lupasihteeri 4 kpl

13 11 Lupavalmistelija Lupa-arkkitehti 6 kpl Lupatarkastaja 4 kpl LVI-tarkastaja 3 kpl LVI-insinööri 2 kpl Rakenneinsinööri 4 kpl Rakennetarkastaja 2 kpl 4.2 Hämeenlinnan rakennusvalvonnan henkilöstö Rakennusvalvonnassa työskentelee seitsemän henkilöä. Juridisiin kysymyksiin saa apua talous- ja hallintopalveluissa toimivalta kaupunginlakimieheltä. Kaikkiaan rakennusvalvonnan käytettävissä olevat henkilötyövuodet ovat noin 7. Tehdyssä kyselyssä henkilöstö jakautui seuraavasti: Lupakäsittelijöitä Työnaikainen valvonta, rakenne 1) Työnaikainen valvonta, LVI 5,5 htv 0 htv Lakimiespalvelut 0,1htv Muu toimistohenkilöstö 1,1 htv. 1) Lupakäsittelijät huolehtivat alueellaan myös tehtävistä katselmuksista. Nimikkeiden perusteella henkilöstö jakautuu seuraavasti. Johtavarakennustarkastaja Lupa-arkkitehti Rakennustarkastaja 4kpl Palvelusihteeri

14 Jyväskylän rakennusvalvonnan henkilöstö Jyväskylän rakennusvalvonnan vahvuus on 21 henkilöä. Juridisissa asioissa tukea saadaan Hallinto ja kehittämisyksikössä toimivalta yhdyskuntalakimieheltä. Kokonaishenkilötyövuosia on 21,1. Tehdyssä kyselyssä henkilöstö jakautui seuraavasti: Lupakäsittelijöitä 10 htv Työnaikainen valvonta, rakenne 1) Työnaikainen valvonta, LVI 2 htv Lakimiespalvelut 0,1 htv Muu toimistohenkilöstö 7 htv. 1) Lupakäsittelijät huolehtivat alueellaan myös tehtävistä katselmuksista. Virkanimikkeittäin tarkasteltuna henkilöstö jakaantuu seuraavasti: Vastuualueen johtaja Lupapäällikkö Kaupunkikuva-arkkitehti Lupa-arkkitehti Lupainsinööri 7 kpl LVI-insinööri 2 kpl Toimistorakennusmestari Arkistosihteeri Lupasihteeri 5 kpl Taloussihteeri 4.4 Lahdenseudun rakennusvalvonnan henkilöstö Tehdyssä kyselyssä henkilöstö jakautui seuraavasti: Lupakäsittelijöitä Työnaikainen valvonta, rakenne Työnaikainen valvonta, LVI Lakimiespalvelut Muu toimistohenkilöstö 5 htv 6 htv 2 htv 1 htv 5 htv.

15 13 Lahden rakennusvalvonnassa työskentelee kaikkiaan 20 henkilöä. Henkilötyövuosia on 18. Virkanimikkeittäin tarkasteltuna henkilöstöä on seuraavasti. Rakennustarkastaja Rakennuslakimies Rakennuslupapäällikkö Rakennuslupa-arkkitehti 4 kpl Valvontainsinööri 5 kpl LVI-insinööri 2 kpl Tietopalvelusihteeri Toimistosihteeri Lupasihteeriä 4 kpl 4.5 Oulun rakennusvalvonnan henkilöstö Vastausta henkilöstön määrään ja jakautumiseen eri tehtävien suhteen ei saatu. Kaupungin nettisivuilta saadun tiedon perusteella rakennusvalvonnassa työskenteli vuoden 2010 lopussa kaikkiaan 23 henkilöä, joista 17 on vakinaisia. Henkilötyövuosia on 17,6. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli noin 1,5 henkilötyövuotta. Hallintopäällikkö Kaupunginarkkitehti Laatupäällikkö Lupasihteeri 5 kpl LVI-insinööri Rakenneinsinööri Suunnitteluhortonomi Tarkastusarkkitehti 3 kpl Tarkastusinsinööri 3 kpl Tarkastusmestari Tarkastuspäällikkö Virastopäällikkö

16 Turun rakennusvalvonnan henkilöstö Tehdyssä kyselyssä henkilöstö jakautui seuraavasti: Lupakäsittelijöitä Työnaikainen valvonta, rakenne Työnaikainen valvonta, LVI Lakimiespalvelut Muu toimistohenkilöstö 4 htv 9 htv 4,5 htv 1,5 htv 7,5 htv. Rakennusvalvonnan käytössä oleva kokonaishenkilötyövuosimäärä on 26,5. Virkanimikkein tarkasteluna Turun rakennusvalvonnassa on henkilökuntaa seuraavasti. Rakennustarkastaja Rakennustarkastusinsinööri Rakennuslakimies Ympäristölakimies Kaupunkikuva-arkkitehti Lupa-arkkitehti 4 kpl Tarkastusrakennusmestari Tarkastusinsinööri 6 kpl Valvontainsinööri Valvontasihteeri Teknillinen sihteeri Palvelusihteeri 3kpl Toimistosihteeri 2 kpl Suunnitteluavustaja Lupasihteeri 3 kpl

17 Yhteenveto henkilöstöstä Taulukko 2. Rakennusvalvonnan henkilöstömäärä suhteessa asukaslukumäärään ja maapinta-alaan. KAUPUNKI TAI Asukasluku Maapintaala Henkilöstö htv/ maa-km 2 / KAUPUNKISEUTU [km 2 ] [htv] asukasta htv Espoo ,06 6,1 Hämeenlinna ,05 266,6 Jyväskylä ,1 1,61 55,5 Lahden seutu ,44 39,8 Oulu ,6 1,24 80,2 Turku ,5 1,49 9,3 Järvenpää ,55 6,3 Ympäristöministeriön linjaus ,3-2,0 Hämeenlinnan rakennusvalvonnan voimavarat ovat selkeimmin alimitoitetut verrokkikuntiin ja ympäristöministeriön linjaukseen nähden. Voimavarojen vähäisyys korostuu kaupungin suuren pinta-alan vuoksi. Maapinta-alalla henkilötyövuotta kohden on merkitystä rakentamiseen liittyvien katselmusten ja rakennetun ympäristön jatkuvan valvonnan kannalta. 5. Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Lupaprosessin sujuvuuden kannalta keskeisiä asioita ovat rakennusvalvonnan päätöksentekojärjestelmän toimivuus, asiakkaiden saaman ohjauksen määrä ja laatu, tulkintojen alueellinen yhdenmukaisuus sekä varsinaisen hakumenettelyn johdonmukaisuus ja helppous. Rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kehittymisen myötä voidaan asiakasta palvella yhä paremmin, joustavammin ja tehokkaammin. Toisaalta rakentaminen liittyy nyt ja jatkossakin vahvasti rakennusaikaan, -paikkaan ja sen olosuhteisiin. Sähköisellä asioinnilla tai ympäristön mallinnuksella ei voida korvata fyysistä tutustumista rakennuspaikan olosuhteisiin ja rakentamiseen liittyviä tarkastuksia ja katselmuksia. Suomen Kuntaliiton ja Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n viimeisen kymmenen vuoden aikana tekemät selvitykset osoittavat delegoinnin lisääntyneet rakennusvalvontaviranomaisena toimivalta lautakunnalta viranhaltijoille. Kehityksen seurauksena lautakunnissa on yhä enemmän siirrytty yleisten linjausten ohjaamiseen ja suurten tai kaupunkikuvallisesti merkittävien kohteiden käsittelyyn. Muut lupa-asiat on siirretty viran-

18 16 haltijoiden päätettäväksi. Näin on voitu vähentää kokousten määrää ja saatu toiminta joustavammaksi ja lupaprosessi nopeammaksi. Yhä useammin lautakunta on delegoinut kaikkien lupa-asioiden päätäntävallan viranhaltijoille. Kaupunkikuvallisia kysymyksiä varten tällöin on perustettu oma lähinnä asiantuntijoista koostuva elin. Rakennusluvan hakuvaiheessa asiakas on yleensä kiinnostunut hakemuksen käsittelyyn kuluvasta ajasta. Moni kaupunki on asettanut sitovia tavoitteita lupahakemuksen käsittelemiselle. Kuntien välisen vertailun kannalta hankaluutena on se, että eri kunnat laskevat käsittelyajan toisistaan poikkeavalla tavalla. Osa kunnista laskee käsittelyajaksi ajan, joka kuluu hakemuksen kirjaamisesta päätöksen tekemiseen. Osa vähentää ajanjaksosta viikonloput, pyhäpäivät ja asiakkaalta hakemuksen täydentämiseen kuluneen ajan. Variaatioita on monia. Kymmenen suurimman kunnan rakennusvalvonnat sopivat marraskuussa 2010 pitämässään kokouksessa pyrkivänsä yhtenäistämään rakennuslupahakemusten käsittelyaikojen määrittelemistä. Pyrkimyksenä on luoda mahdollisimman yksinkertainen asiakkaan näkökulman huomioonottava laskentamalli. Ideana tulee olla se, ettei datan kerääminen ja sen eteenpäin toimittaminen tuota kohtuuttomasti lisätyötä. Kymmenen suurinta kuntaa päättivät, että käsittelyaika lasketaan vuoden 2011 koeluonteisesti seuraavasti: 1. lupakäsittely alkaa kun asiakas jättää hakemuksen 2. lupakäsittely päättyy, kun asiasta on annettu päätös 3. käsittelyaika lasketaan kalenteripäivinä (periaatteena asiakas odottaa myös viikonloput ). Ennen keskiarvon laskemista pisimmistä käsittelyajoista leikataan 20 %. Lisäksi ylipitkät käsittelyajat jätetään laskennan ulkopuolelle. Leikkurin jälkeen kaikki käsittelyajat lasketaan yhteen ja luvusta lasketaan keskiarvo. Vuoden 2011 koetarkastelun jälkeen asiaa käsitellään uudelleen. Ruotsin uusi kaavoitus- ja rakennuslaki tulee voimaan Uudessa laissa on lupakäsittelylle säädetty kymmenen viikon enimmäisaika. Määräaika lasketaan siitä, kun kaikki tarvittavat asiakirjat ovat saapuneet rakennusvalvontaan. Erityistilanteissa määräaikaan on mahdollisuus saada lisäaikaa. Ruotsissa tehtyjen selvitysten mukaan valtaosalla kunnista ei ole mitään ongelmia käsitellä hakemuksia annetussa kymmenessä viikossa. Käsittelyajan ylitystä ei ole laissa sanktioitu, mutta ylipitkät käsittelyajat ovat lainlaatijoiden näkemyksen mukaan viesti kunnan päättäjille osoittaa lisävoimavaroja rakennusvalvontaan /16/.

19 17 Selkeiden ja ohjaavien internet-sivujen merkitystä asiakkaiden ohjaamisessa ei voi ylikorostaa. Sivuston rakentamisessa tulee ottaa huomioon asiakkaiden ja asioiden moninaisuus. Järvenpäässä sivujen kehittämiseen on palkattu toimittaja, joka tarkastelee ja kehittää olevia sivuja viestinnän ja maallikkokäyttäjän näkökulmasta. Palautetta sivuston toimivuudesta ja sisällöstä kannattaa säännöllisesti kerätä kertarakentajilta ja usean kunnan alueella toimivilta suunnittelijoita ja työnjohtajilta. Tarpeet heillä ovat kovin erilaiset. 5.1 Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Espoossa Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Espoon rakennusvalvontaviranomaisena toimii noin kolmen viikon välein kokoontuva yhdeksänjäseninen rakennuslautakunta. Rakennuslautakunta ohjaa rakennusvalvontakeskuksen toimintaa laatimalla talousarvioehdotuksen, taloussuunnitelmaehdotuksen sekä toimintasuunnitelman. Lupa-asioista lautakunta käsittelee kaikki yli 1000 kem 2 :n suuruiset kohteet. Rakennuslautakunnan esittelijänä toimii rakennusvalvontapäällikkö. Vuonna 2010 lautakunta kokoontui yhdeksäntoista kertaa. Rakennusvalvonnan yhteydessä ja sen apuna toimii kaupunkikuvatoimikunta ja tekninen toimikunta. Kaupunkikuvatoimikunnan tehtävänä edistää hyvän kaupunkikuvan muodostumista, seurata kaupunkikuvan kehitystä, erityisesti rakentamisen vaikutusta siihen ja antaa lausuntoja rakennuslupia varten rakennusten julkisivuista ja ympäristöön soveltuvuudesta sekä muista rakentamistoimenpiteistä. Toimikunnan puheenjohtajana toimii rakennuslupapäällikkö. Jäseninä ovat asemakaavapäällikkö, kaupunginarkkitehti, kaupunkikuva-arkkitehti sekä rakennuslautakunnan valitsema jäsen. Toimikunta voi lisäksi kutsua kokouksiinsa muita asiantuntijoita. Teknisen toimikunnan tehtävänä on seurata rakentamisen teknistä kehitystä erityisesti turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta, edesauttaa hyvän rakennustavan noudattamista sekä antaa tarvittaessa lausuntoja yksittäisistä rakentamistoimenpiteistä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii rakennepäällikkö. Muotoutuneen käytännön mukaan muina jäseninä ovat terveydensuojelusta terveysinsinööri tai - tarkastaja ja rakennusvalvontakeskuksen kaupunkikuvayksikön edustaja. Toimikunta voi kutsua kokouksiinsa muita asiantuntijoita. Espoon voimassa oleva rakennusjärjestys on vuodelta Asemakaava-alueella rakennusjärjestys antaa helpotuksia muun muassa markiisien, myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteiden asentamiseen, laiturin rakentamiseen ja tontin aitaamiseen. Asemakaavaalueella saa rakentaa enintään 5 m 2 suuruisen kevyen rakennelman ilman lupaa. Asemakaava-alueen ulkopuolella lupaa ei tarvitse hakea enintään kolmen metrin korkuiselle ja

20 18 peittoalaltaan enintään 12 m 2 kokoiselle piharakennelmalle. Espoossa ei ole käytössä ilmoitusmenettelyä /17/. Rakennusjärjestyksen muutosehdotus on nähtävillä asti. Muutosehdotuksenkaan myötä ilmoitusmenettelyä ei olla ottamassa käyttöön. Sen sijaan se on antamassa helpotuksia piharakennelmien rakentamiseen. Asemakaava alueelle saisi rakentaa ilman lupaa tai ilmoitusta enintään 12 m 2 ja asemakaava-alueen ulkopuolella 20 m 2 piharakennelman Rakennuslupamenettely Espoossa Lupahakemusten käsittelyä varten Espoo on jaettu kolmeen alueeseen; pohjoiseen, itään ja länteen. Pääsääntöisesti hakijan tulee aina varata aika hakemuksen jättämistä varten ko. alueen lupavalmistelijalta. Rakennuslupien osalta pääsuunnittelijan läsnäolo sisäänjätössä on välttämätön. Lupahakemukselle, jossa on epätäydelliset suunnitelmat tai puutteelliset asiakirjat, ei anneta lupatunnusta ennen kuin hakemusta on täydennetty. Täydennetyn hakemuksen kirjaamisen yhteydessä lupavalmistelija antaa hakijalle arvion päätöspäivästä. Kirjaamisen tekee lupavalmistelija apunaan lupasihteeri. Rakennuslupaprosessi ja sen kontaktipinnat on kuvattu liitteessä 1. Kerrosalaltaan yli 1000 m 2 kohteet valmistellaan rakennuslautakunnan käsiteltäväksi. Niistä pyydetään usein lausunto myös kaupunkikuvatoimikunnalta. Keskimääräinen rakennusluvan käsittelyaika vuonna 2010 oli 29 työpäivää. Käsittelyaikaan ei ole laskettu mukaan asiakkaan lupahakemuksen täydentämiseen kulunutta aikaa. Lupahakemuksen liiteasiakirjojen määrä määräytyy hankkeen koon ja sijainnin mukaan. Liitteitä, jotka syntyvät kaupungin tai sen lähellä olevan liikelaitoksen tms. toimesta ei saa hankittua yhdestä toimipisteestä, vaan ne täytyy hankkia kustakin organisaatiosta erikseen. Rakennusvalvontaa varten asiakas voi skannata liitteet ja toimittaa sähköisesti. 6.2 Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Hämeenlinnassa Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Hämeenlinnassa rakennusvalvontaviranomaisen tehtäviä hoitaa ympäristö- ja rakennuslautakunta. Lautakunta toimii myös maa-aineslain sekä kadun ja eräiden alueiden kunnossapidosta annetun lain mukaisena valvontaviranomaisena. Lisäksi lautakunta toimii ao. erityislakien mukaisena ympäristönsuojeluviranomaisena ja terveydensuojeluviran-

21 19 omaisena sekä mm. elintarvikelain ja kemikaalilain mukaisena valvontaviranomaisena. Lautakunnassa käsitellään yli 1000 k-m 2 kohteet sekä kaupunkikuvallisesti merkittävät kohteet. Lautakunta kokoontuu kuukausittain. Voimassaoleva Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestys on vuodelta Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen rakennusjärjestys on tullut voimaan Vanhat kuntakohtaiset järjestykset ovat voimassa, kunnes uusi yhteinen rakennusjärjestys on tullut voimaan. Rakennusvalvonnan toiminnan kannalta kuntien toisistaan poikkeavat rakennusjärjestykset aiheuttavat hankaluuksia. Esimerkiksi vanhat kuntakohtaiset helpotukset luvan ja ilmoituksenvaraisuudesta ovat toisiinsa nähden hieman erilaisia. Rakenteeltaan rakennusjärjestykset ovat hyvin samantapaisia. Kuntaliitoksen myötä ympäristö- ja rakennuslautakunta käynnisti rakennusjärjestyksen ja kunnallisten ympäristömääräysten (ympäristönsuojelumääräykset, jätehuoltomääräykset, terveydensuojelujärjestys ja elintarvikemääräykset) uudistamisen. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitettiin nähtäville Uudistuksen tavoitteena on saattaa voimaan yksi sopimuskuntia koskeva paikalliset olosuhteet huomioiva rakennusjärjestys, joka mahdollistaa osa-aluekohtaisten erojen huomioimisen. Uuden rakennusjärjestyksen on määrä tulla voimaan vuoden 2011 aikana Rakennuslupamenettely Hämeenlinnassa Rakennustarkastajalta tai lupa-arkkitehdiltä saa aikaa varaamatta lupaneuvontaa maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin. Rakennustarkastaja antaa neuvontaa rakennusvalvonnan yhteydessä olevasta maankäytön ja ympäristön palvelupiste Wetterissä. Kaupunki tutkii mahdollisuutta koko kaupungin toimintoja tukevan yhteispalvelupisteen siirtämistä toisiin tiloihin. Rakennusvalvonnan kannalta tämä tarkoittaisi palvelujen heikentymistä. Lupahakemus jätetään maankäytön ja ympäristön palvelupisteeseen, jossa yksi henkilö ottaa sen vastaan ja kirjaa sen saapuneeksi. Muu palvelupisteen henkilökunta osallistuu tarvittaessa pienimuotoisesti hakemusten kirjaamiseen. Suurimman osuuden kirjaustyöstä tekevät lupakäsittelijät. Prosessin haavoittuvuuden vuoksi palvelupisteen muutakin henkilökuntaa pyritään kouluttamaan hoitamaan osaamisalueensa lisäksi rakennusvalvonnan asioita. Lupakäsittelijöinä toimivat aluejaon mukaisesti johtava rakennustarkastaja, lupaarkkitehti ja neljä rakennustarkastajaa. Isoimmat ja merkittävimmät hakemukset käsittelee käytännössä johtava rakennustarkastaja. Aikaisemmin kaikkiin hakemuksiin tehtiin kaupunkikuvallinen tarkastelu lupa-arkkitehdin toimesta. Menettely oli raskas ja aikaa

22 20 vievä, minkä vuoksi siitä on luovuttu. Nykyään lupakäsittelijät kokoontuvat viikoittain lupa-arkkitehdin johdolla käsittelemään vireillä olevia hakemuksia. Menettelyllä pyritään turvaamaan lupakäsittelyn yhtenäisyys ja tasapuolisuus sekä töiden tasapuolinen jakaminen. Tarvittaessa samalla tehdään myös kaupunkikuvallinen arviointi. Kuntayhdistymisen myötä rakennusvalvonnassa on tehty kehitystyötä lupaprosessin nopeuttamiseksi. Voimavarat on suunnattu lupien käsittelemiseen, päätäntävaltaa on rakennustarkastajien lisäksi annettu lupa-arkkitehdille ja raskaasta kaupunkikuvallisesta arvioinnista on luovuttu. Vuonna 2010 toiminta oli 25 % tehokkaampaa edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta rakennusvalvonnan toimintaan olennaisesti kuuluvia rakennustyön aikaisia katselmuksia ja rakennetun ympäristön jatkuvaa valvontaa ei ole ehditty tekemään. Vuonna 2010 rakennuslupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli kahdeksanviikkoa. Käsittelyaika lasketaan Hämeenlinnassa hakemuksen saapumishetkestä päätökseen pois lukien asiakirjojen täydennyspyynnön ja tapahtuneen täydennyksen välinen aika. Vuoden 2011 aikana kiinnitetään huomiota siihen, että hakemuksen täydentämiseen kuluva aika tulee kirjattua järjestelmään oikein. 6.3 Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Jyväskylässä Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta. Lautakunta vastaa rakentamisen, ympäristönsuojelun ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden viranomaisvalvonnasta sekä ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa. Lautakunta kokoontuu kuukausittain. Kaupunkikuvallista arviointia tekee rakennus- ja ympäristölautakunnan asettama kaupunkikuvatoimikunta. Toimikunnassa on viisi jäsentä ja se kokoontuu kerran kuukaudessa. Rakennus- ja ympäristölautakunta ei käsittele lupahakemuksia. Kaupunkirakennepalveluiden toimintasäännössä lupiin liittyvä päätäntävalta on siirretty viranhaltijoille seuraavasti:

23 21 Rakennusvalvonnan johtaja päättää 1) uusien, yli 3-kerroksisten asuinkerrostalojen rakennuslupien myöntämisestä sekä tällaisten rakennusten laajentamisesta vähäistä enemmän 2) yli 2000 m2 olevien, muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen rakennusten rakennuslupien myöntämisestä sekä tällaisten rakennusten laajentamisesta vähäistä enemmän. Muut maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennusvalvontaviranomaisen tehtäväksi määrätyt asiat ratkaisee rakennusvalvonnan johtaja, lupapäällikkö, kaupunkikuva-arkkitehti, lupa-arkkitehti, lupainsinööri tai lvi-insinööri. Voimassaoleva rakennusjärjestys on ollut käytössä vuoden 2009 lukien. Ranta-alueella ja asemakaava-alueella voidaan sen mukaan ilmoitusmenettelyllä rakentaa enintään 10 m 2 kokoinen katos, vaja, grillikatos ja - kota, maakellari, esiintymislava tai vastaava rakennelma. Asemakaava-alueen ulkopuolella mainittujen rakennelmien enimmäiskoko on 20 m 2. Valvontatoimenpiteitä ei kohdisteta enintään 4 m 2 kokoisille rakennelmille /18/ Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Jyväskylässä Rakennusvalvonnan yhteydessä oleva palvelupiste Hannikainen palvelee asiakkaita kaikissa rakentamiseen, kaavoittamiseen ja tontin hankintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi palvelupiste neuvoo mm. jätehuoltoon, venepaikkoihin sekä katujen ja viheralueiden kunnossapitoon liittyvissä kysymyksissä. Palvelupisteessä päivystää päivittäin yksi rakennusvalvonnan lupakäsittelijöistä. Korpilahden alueen lupainsinööri ja kaavoitusarkkitehti ovat tavoitettavissa Korpilahden yhteispalvelupisteessä kerran viikossa. Lupahakemuksia voi jättää muinakin arkipäivinä. Rakennuslupaprosessi ja siihen sisältyvät toimintaohjeet on kuvattu ansiokkaasti. Seikkaperäinen toimintaohje on tehty mm. luvan hakijoiden ennakko-ohjauksesta, lupakäsittelystä, aloituskokouksen pitämisestä sekä katselmusten suorittamisesta. Kattavien toimintaohjeiden on koettu edistävän rakennusvalvonnan yhtenäistä toimintatapaa ja helpottavat uuden henkilön opastamista talon tavoille. Jyväskylän rakennuslupaprosessi on esitetty liitteessä 2 ja rakennusluvan käsittelyn toimintaohje liitteessä 3. Kaksivaiheista ennakko-ohjausta suunnataan erityisesti omakoti- ja paritalon rakentajille. Ensimmäisessä ohjauksessa käydään läpi mm. hankkeen asemakaavan mukaisuus, rakennusten sijoittuminen tontilla sekä niiden sijoittuminen kadun ja maaston korkeusasemien suhteen, suunnittelutilanne ja energiaratkaisu. Viimeksi mainitun osalta asiakas

24 22 myös ohjataan hakemaan lisätietoa Keski-Suomen Energiatoimiston tarjoamasta ilmaisesta energianeuvonnasta. Toisessa ennakko-ohjauksessa mukana tulee olla myös hankkeen pääsuunnittelija, jonka kanssa käydään läpi tarkentuneet suunnitelmat, ensimmäisessä ohjauksessa todetut korjaustarpeet sekä rakennuksen täsmennetty energiaratkaisu ja energialaskelmat. Siinä myös käydään läpi itse rakennuslupaprosessia. Lupahakemuksia käsittelee kymmenen henkeä. Kunkin hakemuksen käsittelijä huolehtii pääsääntöisesti myös ko. lupaan liittyvästä työmaavalvonnan suorittamisesta. Järjestelyn etuina on nähty rakentamisen laaja-alaisen ammattitaidon kartuttaminen ja ylläpitäminen. Kaupunginvaltuusto on asettanut rakennusvalvonnalle tavoitteeksi käsitellä 85 % rakennuslupahakemuksista kuudessa viikossa. Vuonna 2010 tavoite ei aivan toteutunut. Uusien asuin- ja lomarakennusten käsittelyaika on ollut enintään kuusi viikkoa 79 %:ssa myönnetyistä rakennusluvista, joten 6 %:n osalta käsittelyaika ylittyi tavoitteesta. Keskimääräinen käsittelyaika kerrostaloissa oli 10, rivi- ja pienkerrostaloissa 7,5 viikkoa, omakotitaloissa 3,5 viikkoa ja loma-asunnoissa 7,5 viikkoa. Rakennuslupahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli 42 päivää. Käsittelyaikoja pitkitti rakentamisen volyymin kasvu sekä henkilöstöresurssien vajaus. Jyväskylässä käsittelyaikaan lasketaan aika, joka kuluu hakemuksen kirjaamisesta lupapäätöksen tekemiseen ilman mitään vähennyksiä. 6.4 Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Lahdenseudulla Laajentuneen toiminta-alueen myötä rakennuslupien kokonaismäärä kasvoi Lahdessa aiemman neljän vuoden keskiarvoon nähden hieman yli 40 %. Lupamenettelyn kannalta vaikeusastetta kasvattivat haja-asutus- ja ranta-alueille kohdistuneet rakennus- ja jätevesijärjestelmälupahakemukset, joita Lahdessa ei aiemmin juurikaan ollut. Lahdesta käsin toimivalle rakennusvalvonnalle myös pidentyneet katselmusmatkat ovat asettaneet oman haasteensa. Katselmuksia on mahdollisuuksien mukaan pyritty niputtamaan alueellisesti. Rakennusvalvonnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan asukasluvun ja hakemusten perusteella siten, että asukasluvun vaikutus on 50 % ja hakemusten vaikutus on 50 %.

25 Lahden rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Lahden seudulla on lähes kaikki rakennusluvat delegoitu viranhaltijoille. Hakemus siirretään rakennuslautakunnan käsiteltäväksi ainoastaan niissä tapauksissa, kun rakentamisella tai toimenpiteellä on laajaa ja merkittävää kaupunkikuvallista merkitystä tai rakentaminen poikkeaa huomattavasti alueensa ympäristöstä. Rakennusvalvontaviranomaisena toimiva rakennuslautakunta käsittelee rakennusvalvonnan, niitä viranomaistehtäviä, jotka edellyttävät monijäsenisen toimielimen päätöksentekoa kuten mm. viranhaltijapäätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia. Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä, joista puheenjohtaja ja viisi jäsentä valitaan Lahdesta. Nastolasta jäseniä on kolme ja Kärkölästä yksi. Nastola ja Kärkölä nimeävät lautakunnan varapuheenjohtajan vuorovuosin. Rakennuslautakunta kokoontuu joka toinen kuukausi. Vuonna 2010 lautakunta piti viisi kokousta. Viranhaltijoiden päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia käsiteltiin yksitoista kappaletta. Erilaisia lausuntoja annettiin samoin yksitoista kappaletta, näistä viisi annettiin Kouvolan hallinto-oikeudelle valitusasioissa. Rakennuslupia käsiteltiin yksi ja purkamislupa-asioissa annettiin yksi kielteinen päätös. Hallintopakkokeinoja käytettiin yhden kerran. Rakennustyöt keskeytettiin neljä kertaa. Lisäksi rakennuslautakunta päätti rakennusjärjestyksen uudistamista koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta nähtäville. Heti yhdistymisestä lähtien seudun rakennusvalvonnat ottivat käyttöön yhteisen taksan. Tämän jälkeen taksa on uusittu kertaalleen. Nyt käytössä oleva taksa tuli voimaan Yhdenmukaistetut tarkastus- ja katselmuskäytännöt otettiin käyttöön koko toiminta-alueella jälkeen luvan saaneissa kohteissa. Rakennusvalvontojen yhdistymissopimuksessa sovitun mukaisesti seudun rakennusvalvonnat ovat valmistelleet yhteistä rakennusjärjestystä. Yhteisen rakennusjärjestyksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville marraskuussa 2010 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 aikana. Siirtymävaiheessa kussakin kunnassa on käytetty ennen voimassa ollutta rakennusjärjestystä Rakennuslupamenettely Lahdessa Rakennus-, toimenpide-, purkamis-, maisematyö- ja poikkeamislupia käsittelevät aluejakonsa puitteissa rakennuslupapäällikkö yhdessä neljän rakennuslupa-arkkitehdin kanssa.

26 24 Rakennusvalvonnan päätoimipiste sijaitsee Lahdessa. Kärkölässä rakennusvalvonta päivystää kerran viikossa. Nastolassa ei ole rakennusvalvonnan vastaanottoa, mutta kunnantalon palvelupisteeseen voi jättää rakennusvalvontaa koskevia asiakirjoja ja hakea lomakkeita Rakennusvalvonnan asiakasneuvonta huolehtii merkittävän osan rakennusvalvonnan päivittäisestä neuvonta- ja ohjauspalvelusta. Neuvonnan lupasihteerit ohjaajat luvan hakijaa hakemusten laadinnassa, vastaanottavat ja kirjaavat lupahakemuksia ja vastaavan työnjohtajan hakemuksia sekä luvassa edellytettyjä erityissuunnitelmia. Päätöksenteon jälkeen heiltä voi noutaa päätöskappaleet ja saada kirjallisia ohjeita rakentamisen eri vaiheisiin luvan hakemisesta loppukatselmukseen. Ilman osaavaa ja ammattitaitoista asiakasneuvontaa rakennusvalvonnan tekninen henkilökunta kuormittuisi nykyistä huomattavasti enemmän. Lupahakemusten kirjaamisen nopeuttamiseksi Lahdessa on luotu eri lupatyypeille mallipohjia. Esimerkiksi omakotitalon mallilupaan on jo valmiiksi kirjattu siihen yleisimmin tarvittavat liitteet, erityissuunnitelmat katselmukset ja ehdot. Kirjaamisen yhteydessä toimistohenkilö liittää hakemuksen oikealle mallipohjalle ja toimittaa hakemuksen lupakäsittelijöiden käsiteltäväksi. Lupakäsittelijät täydentävät lupa-asiakirjaa tästä eteenpäin. Lupakäsittelijän tehtävänä on kirjoittaa myös hankkeen laajuustiedot (RHlomaketiedot) järjestelmään. Päätöspykälöinnistä on Lahdessa luovuttu. Ennen luvan myöntämistä vähäistä suuremmista rakennus- ja toimenpidelupahakemuksista pyydetään lausunto kerran viikossa kokoontuvalta luparyhmältä. Ryhmään kuuluvat rakennuslupapäällikön ja rakennuslupa-arkkitehtien lisäksi ympäristöterveyspäällikkö ja apulaispalopäällikkö. Myös kerran viikossa kokoontuvalta kaupunkikuvaryhmältä pyydetään lausunto, kun hankkeella on suurempaa kaupunkikuvallista merkitystä. Ryhmässä ovat mukana rakennuslupapäällikkö, asemakaava-arkkitehti, kaupunginarkkitehti sekä rakennuslupaarkkitehdit. Rakennusvalvonnan sitovana tavoitteena on, että vähintään 85 % lupahakemuksista käsitellään kolmessa viikossa. Vuonna 2010 keskimääräinen käsittelyaika oli yksitoista kalenteripäivää. Yhdistymisenkin myötä käsittelyaika on saatu pidettyä lyhyenä. Vuonna 2009 se oli 12 ja vuonna 2008 kymmenen kalenteripäivää. Vuonna 2010 lupahakemuksista noin 87 % käsiteltiin alle kolmessa viikossa. Pääosin lupapäätöksiä tehdään kerran viikossa. Tehdyt päätökset julkaistaan kuukausittain kunnittain myös rakennusvalvonnan kotisivuilla. Sivuilla olevista päätösluetteloista on yksityisyyden suojaamisen vuoksi poistettu hakijoiden nimet.

27 25 Lahden seudulla käsittelyaika alkaa hakemuksen kirjaamisesta - myös vajavainen hakemus kirjataan sisään tulleeksi. Aikaa, joka kuluu lupakäsittelijän tekemästä täydennys- tai korjauspyynnöstä puutteiden korjaamiseen ei kuitenkaan lasketa mukaan käsittelyaikaan. Niin sanotut "ikuisuushakemukset" vältetään kalenterivuosittain tehtävällä rauettamisella. Tarvittaessa hakemus kirjataan uudestaan sisään. Lupaprosessi ja hakemuksen käsittelyn toimintaohje on kuvattu liitteissä 4 ja Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Oulussa Oulun rakennusvalvonta on jo pitkään profiloitunut erityisesti pientalorakentajien ennakoivassa laadunohjauksessa. Oulun rakennusvalvonnan vuonna 2003 käynnistämän kehityshankkeen pohjalta luotiin pientalon rakennuttajille ja suunnittelijoille avuksi kestävän, laadukkaan ja ekologisen pientalon rakentamiseksi "Pientalon tekninen laatu - tähtiluokitus". Arviointi tapahtuu rakennuksen kosteuden kestävyyttä, sisäilmaston laatua, energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia käsittelevien kysymysten avulla. Järjestelmä on julkaistu internetissä osoitteessa Internet-sovellus laskee automaattisesti laatupisteet sitä mukaan kuin kysymyksiin vastataan, ennustaa saavutettavaa laatutasoa ja määrittää laatutähdet kullekin aihealueelle ja lopuksi koko rakennukselle. Saadun kokemuksen innoittamana rakennusvalvonta on päättänyt laajentaa laatutyökalujen käyttöä liike- ja toimistorakentamiseen sekä korjausrakentamiseen. Oulun rakennusvalvonnassa meneillään olevan hankkeen tuloksena on teknisen laadun arvioinnin rinnalle tulossa myös asuttavuuden laadun arviointityökaluja. Sen avulla pientalon rakentamista suunnitteleva voi kartoittaa nykyisiä ja tulevia asumistarpeitaan ja asettaa jo suunnittelun yhteydessä laatutasovaatimuksia tulevalle kodilleen. Rakentamisen aikana rakennuttaja voi seurata valitun laatutason toteutumista. Asuttavuuden laadun arviointiin liittyy vahvasti myös energia- ja kustannustehokkuuden arviointi. Palvelu on tarkoitus julkaista kesällä Rakennusvalvonnalla on meneillään tai käynnistymässä useita muitakin Oulun seudun rakennusten laatua ja energiatehokkuuden kehittämistä tukevia hankkeita. Lisäksi Sitra ostaa rakennusvalvonnalta konsultointia Oulun ohjausmallin jalkauttamiseksi muille kaupunkiseuduille. Hankkeita on yksikön kokoon nähden runsaasti. Niiden aikataulujen, reunaehtojen ja tuottavimman sisällön sovittaminen edellyttää organisoinnilta ketteryyttä ja joustavuutta. Muuten voimavarat käyvät riittämättömiksi. Lista keskeisimmistä meneillään tai käynnistymässä olevista hankkeista on esitetty seuraavassa:

28 26 1. Uudisrakennusten energiatehokkuus, ohjausprosessin ja työkalujen päivittäminen 2. Korjausrakentamisen energiatehokkuus, ohjausprosessin ja työkalujen kehittäminen 3. Pientalon asuttavuus 4. Laatu- ja energiakoulutus ammattilaisille 5. SeRA-hanke 6. IEEB-hanke, Increasing Energy Efficiency in Buildings (Energiatehokkuuden Lisääminen Rakennuksissa) 7. QMBR-hanke, Quality Management innovations and tools for supervision and guidance in building renovation. (BALTIC-hanke, vielä ehdollinen) 8. SITRAn konsultointihanke 9. Arkkitehtuurimatkat ammattilaisille Eurooppaan, energiateemat 10. ORV:n arkkitehtuurikirjat Oulun uudisrakentamisesta, energiateemat 11. Low2No -asiantuntijatyöryhmä asuntoministerin johdolla 12. Oulun ilmasto-ohjelma 13. Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia 14. Esteettömyys rakennuksissa ja pihalla Oulun rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Oulussa rakennusvalvontatointa johtaa ja sen toiminnasta vastaa joka toinen viikko kokoontuva yhdeksänjäseninen rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan vuoden 2010 pitämässä 23 kokouksessa käsiteltiin yhteensä 139 asiaa. Lupa-asioissa delegointiaste on varsin vähäinen. Lupa-asioita rakennuslautakunta on delegoinut viranhaltijoille seuraavasti /19/. Virastopäällikkö: - ratkaisee seuraavat lupa-asiat: erilliset pientalot, vapaa-ajan asunnot, varasto- ja maatalousrakennukset, autotallit ja vähäiset rakennelmat, laajennukset ja muutokset; - ratkaisee käyttötarkoituksen muutokseen, huoneistojen jakamiseen ja rakenteiden muutokseen kuuluvat asiat sekä julkisivumuutokset; - ratkaisee rakennusten purkulupa- ja purkuilmoitusasiat; - ratkaisee ne lupahakemukset tai -ilmoitukset, joissa on usean eri viranhaltijan ratkaisuvaltaan kuuluvia asioita. Tarkastuspäällikkö - ratkaisee seuraavat lupa-asiat: rakennelmat ja laitokset, mastot, piiput, sillat ynnä muut sellaiset ja asemapiirroksen muutokset; - ratkaisee asuntovaunujen ja -laivojen ilmoitusasiat; - toimii virastopäällikön sijaisena

29 27 Rakennuslautakunnan apuna kaupunkikuvallisissa kysymyksissä toimii lausunnonantajana kaupunkikuvatyöryhmä. Rakentamista koskevien teknisten määräysten ja ohjeiden noudattamista koskevissa asioissa toimii lausunnonantajana katselmustyöryhmä. Kaupunkikuvatyöryhmässä on mukana ulkopuolinen tunnustettu ammattiasiantuntemus. Työryhmien tehtävistä päättää rakennuslautakunta. Vuonna 2010 kaupunkikuvatyöryhmä kokoontui 28 kertaa ja käsitteli niissä 55 asiaa. Katselmustyöryhmän vastaavat lukemat olivat 237 asiaa 35 kokouksessa. Oulun voimassa oleva rakennusjärjestys on vuodelta Sen mukaan ilmoitusmenettelyä sovelletaan, jos mainostoimenpide tai rakennelman, vajan taikka aidan rakentaminen suoritetaan rakentamistapaohjeen ja rakentamismääräysten mukaisesti. Näissäkin tapauksissa rakennusvalvonta voi erityisestä syytä edellyttää luvan hakemista /20/. Kuntaliitosten myötä kaupungilla on edessä uuden rakennusjärjestyksen laatiminen Rakennuslupamenettely Oulussa Rakennuslupamenettelyssä kannustetaan kaksivaiheisuuteen. Rakennushankkeen alkuvaiheessa eli ennen tontin ostoa tai välittömästi tontin oston jälkeen on rakennuttajan hankittava pääsuunnittelija vastaamaan rakennushankkeen läpiviennistä. Hyödyllinen apuväline rakennushankkeen alkuvaiheeseen on myös - osoitteesta löytyvä kysely. Rakennuksen suunnittelun lupa-asiat hoituvat nopeimmin siten, että rakennuksen lupakuvien luonnoksia käydään esittelemässä lupakäsittelijälle noin 2-3 kertaa, jotta alkuvaiheen mahdolliset virheet eivät pääse kertautumaan lopullisiin kuviin ja näin viivästyttämään rakennusvalvonnan lupavalmistelua ja käsittelyä. Periaate on se, että suunnitelmat (lupakuvat) ja muut asiakirjat valmistellaan yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa rakennusluvan sisäänjättöä varten. Tämä nopeuttaa itse lupien myöntämistä. Yleisten ohjeiden mukaan rakennuslupakäsittelyn kesto on Oulussa kahdesta neljään viikkoon. Vuonna 2009 lupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 21 päivää. Vuoden 2010 tietoja ei saatu. Oulun lupaprosessi on kuvattu liitteessä 12.

30 Lupaprosessi ja lupakäsittelyn sujuvuus Turussa Turun rakennusvalvontaviranomainen ja rakennusjärjestys Turun kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on kolmetoistajäseninen rakennuslautakunta. Rakennuslautakunta käsittelee hakemukset, kun - rakennusluvan myöntämisen yhteydessä myönnetään vähäinen poikkeus rakentamista koskevista säännöistä ja määräyksistä, kuten rakennusoikeuden vähäisestä ylittämisestä; - hakemus koskee kolmeasuntoista tai suurempaa rakennusta taikka vastaavan kokoista muuta rakennusta; - haetaan lupaa purkamiselle tai - kyseessä on luvaton rakentaminen Lautakunta kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Turun rakennusjärjestys tuli voimaan Turussa ei ole käytössä maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaista ilmoitusmenettelyä. Tämä tarkoittaa, että kaikkiin luvanvaraisiin toimenpiteisiin on haettava joko rakennus- tai toimenpidelupa Rakennuslupamenettely Turussa Viranhaltijoille delegoiduista lupapäätöksistä rakennuslupapäätökset tekee rakennustarkastaja ja toimenpidelupapäätökset kaupunkikuva-arkkitehti. Molemmat voivat halutessaan siirtää toimivallassaan olevan asian päättämisen rakennuslautakunnalle. Ennen rakennuslupapiirustusten laatimista on rakennusvalvontatoimistolle esitettävä pääsuunnittelijan tai rakennussuunnittelijan laatimat luonnokset, jotta voidaan arvioida hankkeen asianmukaisuus ja sopia mahdollisista muutoksista ja jatkokäsittelystä. Esittelyä varten tulee lupakäsittelijältä varata aika ennakkoon. Haastatteluhetkellä jono oli noin kolme viikkoa. Pääsääntöisesti pääsuunnittelijan tulee olla mukana neuvottelussa. Lupahakemuksia vastaanotetaan arkipäivisin klo Lupahakemusta jätettäessä on oltava läsnä ainakin pääsuunnittelija tai rakennussuunnittelija sekä mielellään myös hakija. Rakennusvalvonnan neljä lupakäsittelijää esittelevät käsitellyssä olevat hakemukset viikoittaisessa kokouksessa päätöksiä tekevälle rakennustarkastajalle. Tiedon kulkemisen ja yhtenäisen tulkinnan säilymisen kannalta menettelyä pidetään hyvänä. Rakennusvalvonnan päällikkönä toimivalla rakennustarkastajallakin on jatkuvasti hyvä tietoisuus alueella tapahtuvasta rakentamisesta.

31 29 Valtuuston sitovana tavoitteena on käsitellä 90 % lupahakemuksista 30 vuorokaudessa. Vuonna 2010 toteuma oli 32 vuorokautta. Syynä lievään ylitykseen oli aiempaa vuosia suurempi käsiteltyjen lupien määrä. Rakennuslupien keskimääräinen käsittelyaika oli 34 vuorokautta. Turussa käsittelyajaksi lasketaan aika hakemuksen kirjaamisesta lupapäätöksen tekemiseen. Vähennyksiä ei tehdä. 6.7 Yhteenvetoa rakennusluvista Taulukko 3. Delegointiaste vertailukaupungeissa KAUPUNKI Rakennusvalvontaviranomainen Jäsenten lkm Päätäntävalta Kokoontumistaajuus Espoo Rakennuslautakunta 9 > 1000 k-m 2 joka 3. viikko Hämeenlinna Ympäristö- ja rakennuslautakunta kaupunkikuva 1) > 1000 k-m kuukausittain Rakennus- ja ympäristölautakunta Jyväskylä 13 Ei käsittele lupia kuukausittain Lahti Rakennuslautakunta 9 Kaupunkikuva 1) joka toinen tai ymp. poikkeava kk. Oulu Rakennuslautakunta 9 > 2 asuntoa 2 kertaa kk Turku Rakennuslautakunta 13 > 2 asuntoa 2 kertaa kk Järvenpää Rakennuslautakunta 11 Väestönsuoja + kaupunkikuva 1) kuukausittain Taulukon huomautus: 1) Kaupunkikuvallisesti tai kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet

32 30 Taulukko 4. Myönnetyt luvat ja ilmoitukset vuonna LUKUOHJE Myönnetyt luvat ja ilmoitukset Kaupunki Espoo Rakennuslupia 1) Toimenpidelupia Purkamisluvat ja -ilmoitukset Maisematyölupia 2) ) Toimenpideilmoituksia 237 3) Yhteensä Lupia ja ilmoituksia/ htv ) Taulukon huomautuksia: 1) Sisältää rakennus-, laajennus-, muutos- jatko-, aloittamisluvat sekä määräaikaiset luvat ja kokoontumishuonepäätökset 2) Sisältää myös puukaatoluvat 3) Sisältää tonttipuiden kaatoilmoitukset 4) Puunkaatoluvat käsittelee kaupungin vihertoimi 5) Tulosta vääristää tonttipuiden kaatoilmoitusten suuri määrä Turun tietoja ei saatu. Hämeenlinna Jyväskylä Lahden seutu Oulu Turku Järvenpää Liitteessä 6 on esitetty kaupunkikohtainen käyttötarkoituksenmukainen lupajaottelu ja liitteessä 7 lupien kokonaismäärä vuonna Turun tietoja ei saatu. Taulukko 5. Rakennuslupahakemusten käsittelyaikoja vuonna Kaupunki Käsittelyaika [vrk] Laskentatapa Espoo 29 Hakemuksen täydennysaikaa ei lasketa Hämeenlinna 56 Hakemuksen täydennysaikaa ei lasketa Jyväskylä 42 Ei vähennyksiä Lahti 11 Hakemuksen täydennysaikaa ei lasketa Oulu 21 1) Ei ilmoittanut Turku 34 Ei vähennyksiä Järvenpää 33 Ei vähennyksiä Taulukon huomautus: 1) Vuoden 2009 tieto

33 31 7. Rakennuslupahakemuksen liitteet 7.1 Yleistä Rakennuslupahakemuksesta on annettu säännöksiä maankäyttö- ja rakennuslain 131 :ssä. Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, että hakija hallitsee rakennuspaikkaa, sekä rakennuksen pääpiirustukset, jotka suunnittelija varmentaa nimikirjoituksellaan. Hakijalta voidaan tarvittaessa edellyttää muutakin hakemuksen ratkaisemiseksi tarpeellista selvitystä. Luvan hakemisesta ja siinä tarvittavista rakennussuunnitelmista säädetään tarkemmin asetuksella. Rakennuslupahakemukseen liitettävistä asiakirjoista on säädetty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 :ssä. Pääpiirustusten lisäksi hakemukseen tulee liittää ote alueen peruskartasta tai asemakaava-alueelle rakennettaessa ote asemakaavasta sekä kiinteistörekisterin ote ja tarvittaessa tonttikartta. Näitä asiakirjoja ei kuitenkaan tarvita siltä osin kuin ne ovat kunnan rakennusvalvontaviranomaisen käytettävissä. Asetuksen 49 toisen momentin mukaan rakennuslupahakemukseen tulee lisäksi liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja tarvittaessa terveellisyydestä ja korkeusasemasta sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä. Rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttymisen osoittamiseksi rakennusvalvonnan tulee Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 määräyksen mukaisesti edellyttää muitakin lisäselvityksiä. Viimeisen vuosikymmenen aikana moninaistuneet ja kiristyneet rakentamismääräykset ovat lisänneet liiteasiakirjojen määrää huomattavasti. Perinteisten omistusoikeus- ja perustamistapaselvitysten rinnalle ovat tulleet erilaiset muun muassa ympäristöä, melua, esteettömyyttä, energiatehokkuutta, suunnittelijoiden pätevyyttä, riskiarviointia, jne. koskevia selvitysvaateita. Pääosa liitteistä tulee toimittaa rakennusvalvontaan ennen lupapäätöksen myöntämistä. Taulukoissa 6, 7, 8 ja on esitetty verrokkikaupunkien edellyttämistä liiteasiakirjoista erikoisissa hankkeissa. Tarkempi kaupunkikohtainen yhteenveto erikokoisissa hankkeissa vaadittavista liiteasiakirjoista ja niiden muodosta on esitetty liitteessä 8.

34 32 Taulukko 5. Tavanomaiset rakennuslupahakemuksen liitteet talousrakennuksessa. LUKUOHJE: Kaupunki Alle 50 m 2 kokoisen talousrakennuksen rakennuslupahakemuksen liitteet. Rakennuksessa ei ole tulisijaa, hormia eikä viemäriä. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti, T= edellytetään tarvittaessa Rakennusluvan liitteet Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Järvenpää Selvitys omistus-/ hallintaoikeudesta T x x x T x Valtakirja T T T T T T Asemakaavaote ja -määräykset x x x T x Tonttikartta liitteineen x x x x x Kiinteistörekisteriote x x x x x Selvitys suunnittelijoiden kelpoisuudesta x x x Selvitys naapureiden kuulemisesta x x x x x x Kerrosalalaskelma x x x Kerrosalakaavio x Tilastolomake (esim. RH1 ja RH2) x x x x x x Selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista x T x T x Pintavaaituskartta x Suunnittelijan lausunto rakennuksen korkeusasemasta T Ympäristöselvitys/ valokuvia Jätevesiselvitys T Purkujäteselvitys (jos purkutöitä) x x x Meluselvitys Selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä Palotekninen selvitys Turvallisuusselvitys Esteettömyysselvitys Lämpöhäviöiden tasauslaskelma x Energiatodistus x Autopaikkalaskelma Värimallit x x Väritetyt julkisivut Materiaalimallit Katukorkeusilmoitus Taulukon huomautus: Kyselyssä muina mahdollisina liitteinä mainittiin tarvittavat rasitesopimukset Turusta ei saatu tarvittavaa tietoa.

35 33 Taulukko 6. Tavanomaiset rakennuslupahakemuksen liitteet omakotitalohankkeessa. LUKUOHJE: Kaupunki Tavanomaisen omakotitalon rakennuslupahakemuksen liitteet. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Rakennusluvan liitteet Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Järvenpää Selvitys omistus-/ hallintaoikeudesta T x x x T x Valtakirja T T T T T T Asemakaavaote ja -määräykset x x x T x Tonttikartta liitteineen x x x x x x Kiinteistörekisteriote x x x x T x Selvitys suunnittelijoiden kelpoisuudesta x T x x T x Selvitys naapureiden kuulemisesta x x x x x x Kerrosalalaskelma x x x x Kerrosalakaavio T x Tilastolomake (esim. RH1 ja RH2) x x x x x x Selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista x T x x x x Pintavaaituskartta x x x x Suunnittelijan lausunto rakennuksen korkeusasemasta x x Ympäristöselvitys/ valokuvia Jätevesiselvitys T T T T Purkujäteselvitys (jos purkutöitä) x x x x x Meluselvitys T T T T Selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä T T T T T Palotekninen selvitys T Turvallisuusselvitys Esteettömyysselvitys Lämpöhäviöiden tasauslaskelma x x x x x Energiatodistus x x x x x x Autopaikkalaskelma Värimallit x x x x Väritetyt julkisivut Materiaalimallit Katukorkeusilmoitus x x Taulukon huomautus: Muina mahdollisina liitteinä mainittiin rasitesopimus ja piha-/ pintavesisuunnitelma. Oulussa Energiajuniorilla tehdyt laskelmat korvaa lämpöhäviöiden tasauslaskelman. Turusta ei saatu tarvittavaa tietoa.

36 34 Taulukko 7. Tavanomaiset rakennuslupahakemuksen liitteet asuinrivi- ja kerrostalohankkeessa. LUKUOHJE: Tavanomaisen asuinrivi- ja kerrostalon rakennuslupahakemuksen liitteet. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Rakennusluvan liitteet Kaupunki Selvitys omistus-/ hallintaoikeudesta x x x T x Valtakirja T T T T T Asemakaavaote ja -määräykset x x x T x Tonttikartta liitteineen x x x x x x Kiinteistörekisteriote x x x x x Selvitys suunnittelijoiden kelpoisuudesta x T x x T x Selvitys naapureiden kuulemisesta x x x x x x Kerrosalalaskelma x x x x x Kerrosalakaavio x T x x x Tilastolomake (esim. RH1 ja RH2) x x x x x x Selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista x T x x x x Pintavaaituskartta x T x x x Suunnittelijan lausunto rakennuksen korkeusasemasta x x x Ympäristöselvitys/ valokuvia Jätevesiselvitys x x Purkujäteselvitys (jos purkutöitä) x x x x x Meluselvitys x T x T Selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä x T x x Palotekninen selvitys T x x x Turvallisuusselvitys Esteettömyysselvitys x x x Lämpöhäviöiden tasauslaskelma x x x x x x Energiatodistus x x x x x x Autopaikkalaskelma x x x x x Värimallit x x x x Väritetyt julkisivut x x x x x x Materiaalimallit x x Katukorkeusilmoitus x x Taulukon huomautus: Kyselyssä muina mahdollisina suunnitelmina mainittiin piha-/ pintavesisuunnitelma, piha- / istutussuunnitelma sekä tarvittaessa edellytettävä alustava riskiarvio (A- ja AA-luokat) Turusta ei saatu tarvittavaa tietoa. Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti x Oulu Turku Järvenpää

37 35 Taulukko 8. Tavanomaisen rakennuslupahakemuksen liitteet hallimaisessa yleisörakennuksessa. LUKUOHJE: Tavanomaisen hallimaisen yleisörakennuksen rakennuslupahakemuksen liitteet. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Rakennusluvan liitteet Kaupunki Selvitys omistus-/ hallintaoikeudesta T x x x T x Valtakirja T T T T T T Asemakaavaote ja -määräykset x x x T x Tonttikartta liitteineen x x x x x x Kiinteistörekisteriote x x x x x Selvitys suunnittelijoiden kelpoisuudesta x T x x T x Selvitys naapureiden kuulemisesta x x x x x x Kerrosalalaskelma x x x x x Kerrosalakaavio x T x x Tilastolomake (esim. RH1 ja RH2) x x x x x x Selvitys perustamis- ja pohjaolosuhteista x T x x x x Pintavaaituskartta x T x x x Suunnittelijan lausunto rakennuksen korkeusasemasta x x Ympäristöselvitys/ valokuvia Jätevesiselvitys Purkujäteselvitys (jos purkutöitä) x x x x x Meluselvitys x T x Selvitys rakenteiden ääneneristävyydestä x T x x Palotekninen selvitys x T x x x Turvallisuusselvitys x x Esteettömyysselvitys x x x x x Lämpöhäviöiden tasauslaskelma x x x x x Energiatodistus x x x x T x Autopaikkalaskelma x x x x x x Värimallit x x x x Väritetyt julkisivut x x x x x x Materiaalimallit x x Katukorkeusilmoitus x x Taulukon huomautus: Kyselyssä muina mahdollisina suunnitelmina mainittiin piha-/ pintavesisuunnitelma, piha- / istutussuunnitelma sekä alustava riskiarvio (A- ja AA-luokat) Turusta ei saatu tarvittavaa tietoa. Espoo Hämeenlinna x Jyväskylä Lahti x Oulu Turku Järvenpää

38 Yhteenveto liitteistä Erilaisia liitteitä on paljon. Huomattavaa osaa liitteistä ei tarvita niinkään rakennusvalvonnan prosesseja varten, vaan suunnittelija ja rakennuttaja tarvitsee niitä suunnittelutyön alkuvaiheessa. Pääosan liitteiden sisällöstä rakennusvalvonta näkee suoraan päätteeltään. Rakennuttajan ja suunnittelijan kannalta liitteiden määrä ei niinkään ole ongelma, vaan niiden hankkimiseen liittyvä vaikeus. Useassa kaupungissa liitteet joutuu edelleenkin hankkimaan paperisena useasta eri virastosta tai laitoksesta. Liitteiden saaminen saattaa viedä useita viikkoja. Hämeenlinna, Jyväskylä, Järvenpää ja Lahti ovat hyviä esimerkkejä siitä, että kaupungilta tai sen lähellä olevan liikelaitokselta tms. tarvittavat liitteet saa rakennusvalvonnan yhteydessä olevalta palvelupisteeltä. Sähköisiä järjestelmiä rakennettaessa tavoitteeksi tulisi ottaa se, että suunnittelija saisi luvan kannalta merkitykselliset liitteet sähköisessä muodossa rakennusvalvonnan sähköiseltä työpöydältä tai internetistä. Kipeimmin suunnittelun alkuvaiheessa suunnittelija kaipaa sähköisessä muodossa olevia asemakaavamääräyksiä ja -karttaa sekä tietoa käytetystä rakennusoikeudesta. Kun pääosaa vanhoista asemakaavoista ei ole vektoroitu eikä käytetyn rakennusoikeuden määräänkään voida täysin luottaa, joudutaan kaavatietojen osalta vielä pitkään tyytymään rasterimuotoiseen skannattuun aineistoon. Jäljellä olevaa rakennusoikeutta joutuu tarkastelemaan vanhojen piirustusten ja mitan avulla. 8. Lausuntomenettely Rakennusvalvonta pyytää harkintansa mukaan rakennuslupahakemuksiin lausuntoa muilta viranomais- tai asiantuntijatahoilta. Yleensä lausunnon hankkiminen liittyy luvan yhteydessä käsiteltäviin vähäisiin poikkeamisiin. Nämä koskevat useimmiten poikkeamista kaavamääräyksistä. Lisäksi lausuntoa pyydetään, kun muutokset koskevat suojeltuja tai kaupunkikuvallisesti tärkeitä hankkeita. Pelastuslaitoksen lausuntoa pyydetään suuremmissa kohteissa sekä poiketessa palosäännöksistä. Suuremmissa kohteissa suunnittelijoita ja rakennuttajia kannustetaan esittelemään suunnitelmia lausunnonantajatahoille jo ennen lupahakemuksen jättämistä. Taulukoissa 9-12 on esitelty lausuntomenettelyn laajuutta eri kaupungeissa erikokoisissa hankkeissa. Liitteessä 8 on esitetty tarkempi kaupunkikohtainen lausuntotarve.

39 Taulukko 9. Pyydettävät lausunnot alle 50 m 2 talousrakennushankkeessa. 37 LUKUOHJE: Kaupunki Alle 50 m 2 kokoisen talousrakennuksen rakennuslupahakemuksesta pyydettävät lausunnot. Rakennuksessa ei ole tulisijaa eikä viemäriä. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Lausunnonantaja Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Järvenpää Kaavoitus x x Kaupunkikuvatyöryhmä/ julkisivulautakunta x Mittaus x x x Kunnallistekniikan suunnittelu T Vesilaitos Pelastuslaitos T Väestönsuojaviranomainen Terveydensuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen Vammaisneuvosto Taulukon huomautus: Lahdessa ja Oulussa ei yleensä pyydetä lausuntoja tämän kokoiseen hankkeeseen. Turusta ei ole saatu tarvittavaa tietoa.

40 38 Taulukko 10. Pyydettävät lausunnot omakotitalohankkeessa. LUKUOHJE: Kaupunki Omakotitalon rakennuslupahakemuksesta pyydettävät lausunnot. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Lausunnonantaja Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Järvenpää Kaavoitus x x Kaupunkikuvatyöryhmä/ julkisivulautakunta x Mittaus x x x Kunnallistekniikan suunnittelu T x x Vesilaitos x x x Pelastuslaitos T Väestönsuojaviranomainen Terveydensuojeluviranomainen T Ympäristönsuojeluviranomainen T x Vammaisneuvosto Taulukon huomautus: Oulussa ei yleensä pyydetä lausuntoja tämän kokoiseen hankkeeseen. Turusta ei ole saatu tarvittavaa tietoa.

41 39 Taulukko 11. Pyydettävät lausunnot rivi- ja kerrostalohankkeessa. LUKUOHJE: Kaupunki Rivi- tai kerrostalon rakennuslupahakemuksesta pyydettävät lausunnot. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Lausunnonantaja Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Järvenpää Kaavoitus T x x Kaupunkikuvatyöryhmä/ julkisivulautakunta x x x x T x Mittaus x x x Kunnallistekniikan suunnittelu T x x x Vesilaitos x x x x Pelastuslaitos T x x T x Väestönsuojaviranomainen x x x x Terveydensuojeluviranomainen T x T Ympäristönsuojeluviranomainen T x Vammaisneuvosto T T x Taulukon huomautus: Oulussa luvan saaminen edellyttää tontin käyttösuunnitelman hyväksyttämistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää katu- ja viherpalveluilla, Oulun Energialla ja Oulun Vedellä. Turusta ei ole saatu tarvittavaa tietoa.

42 Taulukko 12. Pyydettävät lausunnot hallimaisessa yleisörakennuksessa. 40 LUKUOHJE: Kaupunki Hallimaisen yleisörakennuksen rakennuslupahakemuksesta pyydettävät lausunnot. Lista on suuntaa-antava. Merkkien selitykset: x= edellytetään pääsääntöisesti T= edellytetään tarvittaessa Lausunnonantaja Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Järvenpää Kaavoitus T x x Kaupunkikuvatyöryhmä/ julkisivulautakunta x x x x x Mittaus x x x Kunnallistekniikan suunnittelu T x x x Vesilaitos x x x x Pelastuslaitos T T x x T x Väestönsuojaviranomainen x x x T Terveydensuojeluviranomainen x T x x x x Ympäristönsuojeluviranomainen x T x Vammaisneuvosto T T x x x x Taulukon huomautus: Oulussa luvan saaminen edellyttää tontin käyttösuunnitelman hyväksyttämistä. Suunnitelma tulee hyväksyttää katu- ja viherpalveluilla, Oulun Energialla ja Oulun Vedellä. Turusta ei ole saatu tarvittavaa tietoa. Pyydettävien lausuntojen määrässä ja niiden hankkimiseen liittyvässä menettelyssä on suuria eroja. Osassa kaupungeista kiertää asiantuntijat ja toisissa asiakirjat. Jälkimmäisessä tapauksessa lausuntomenettely saattaa turhaan pitkittää lupamenettelyä, kun asiakirjat saattavat kulkea useitakin päiviä asiantuntijoilta toisille. Ongelmia voi myös syntyä tilanteissa, joissa lausuntokierros ja naapureiden kuuleminen ovat meneillään samanaikaisesti. Pahimmillaan lupa-asiakirjat eivät ole rakennusvalvonnassa, kun kuultavat naapurit tulevat tutustumaan hakemusasiakirjoihin. Järvenpäässä lausuntoja pyydetään paljon moneen selvityksessä mukana olleeseen kaupunkiin nähden. Lausuntojen suurta määrää ei kuitenkaan ole pidetty ongelmana sen vuoksi, että huomattava osa lausunnon antajista työskentelee samassa rakennuksessa rakennusvalvonnan kanssa. Talon ulkopuoliset lausunnonantajat arvioivat lausunnonantotarvetta heille kerran viikossa sähköpostitse lähetettävän ilmoituksen perusteella. Ilmoituksesta käy ilmi viikon aikana rakennusvalvontaan tulleiden lupahakemusten pääsisältö, mitä ja minne rakennetaan.

43 41 Vireillä olevat lupahakemukset ovat Järvenpäässä ns. lausuntohuoneessa, jossa eri lausunnonantajat tarvittaessa käyvät viikoittain itselleen sopivana ajankohtana lausuntonsa antamassa. Pääsääntöisesti rakennusvalvonta ei esittele hakemuksia lausunnonantajille, vaan lausunnonanto tapahtuu itsenäisesti. Menettelyä on pidetty toimivana ja sen ei ole koettu pidentävän hakemusten käsittelyaikaa. Pienillä voimavaroilla toimiva rakennusvalvonta hyötyy saadessaan käyttöönsä laajan kirjon erityisalojen asiantuntemusta. Jatkossa talon ulkopuolisille lausunnonantajille pyritään luomaan mahdollisuus sähköiseen lausunnonantomenettelyyn. Lupa-asiakirjat piirustuksineen tallennetaan sähköiselle työpöydälle, jossa asiantuntija voi käydä niihin tutustumassa. Muissa vertailukunnissa rakennusvalvonnan tiloissa tapahtuvan lausunnonannon osalta on vallalla käytäntö, jossa lupahakemusten sisältö esitellään yhdelle tai useammalle samanaikaisesti paikalle olevalle asiantuntijalle. Menettelyn etuna on laaja-alaisen ammattitaidon kehittyminen ja ylläpitäminen. Menettelyllä on etunsa erityisesti suurissa tai muutoin vaativien kohteiden käsittelyssä. Esimerkiksi tarvittavista erityissuunnitelmista tai muista rakentamisen aikaisista menettelyistä voidaan sopia yhdessä. 9. Sähköinen asiointi ja arkistointi 9.1 Tehtyjä ja meneillään olevia selvityksiä ja hankkeita Vuoden 2005 alkupuolella ympäristöministeriö teetti selvityksen kuntien rakennusvalvonnan sähköisestä asioinnista, viranomaishyväksynnästä ja arkistoinnista. Tavoitteena oli selvittää valtakunnan tasolla riittävän kattavasti ja johtopäätösten tekemiseksi sähköisen asioinnin ja arkistoinnin nykytilaa ja kehitystarpeita. Selvitykseen osallistuneet kunnat olivat Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Pori, Tampere, Turku ja Vantaa. Selvityksessä kunnat toivat esiin sähköisen asioinnin ja arkistoinnin rakennusvalvonnan toiminnan laadun, tehokkuuden ja palvelukyvyn edellytyksenä. Selvityksen perusteella käynnistettiin vuonna 2006 Rakennusvalvonnan Sähköinen Asiointi ja Arkistointi (RAKESA)-hanke. TEKESin rahoittamassa RAKESA -hankkeessa olivat mukana ympäristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton lisäksi Espoon, Hyvinkään, Turun ja Vantaan kaupungit. Tavoitteeksi otettiin kaikissa kunnissa samannäköinen ja samalla tavalla toimiva sähköinen teknisen toimialan asiointikokonaisuus, joka sopisi yhteen kunnissa käytettyjen erilaisten sähköisten työkalujen kanssa. Järjestelmän oli tarkoitus tarjota kunnan käytettävissä olevat tiedon kuntalaisen käyttöön sähköisen työpöydän kautta. Työpöytä olisi käytettävissä niin kiinteässä kuin mobiilissakin verkossa. Työpöydän kautta voisi paitsi hankkia

44 42 tietoja myös lähettää hakemuksia ja tiedottaa kuntaan päin mahdollisista havaituista toimialan ongelmista kunnassa. Tärkeänä tavoitteena pidettiin myös sitä, että viranomaistoimissa hyödynnettäisiin rakennussuunnittelun sähköisiä työvälineitä ja automatisoitaisiin rakennusasioiden käsittelyä ja tiedon keräämistä. RAKESA-hanke antoi alkusysäyksen varsinaisen sähköisen asioinnin hankkeen käynnistymiselle. Valtionvarainministeriö teki käynnistyspäätöksen Rakennetun ympäristön sähköinen palvelupiste-hankkeesta vuonna Alun perin Espoo-vetoiseksi kaavaillusta hankkeesta tuli valtionvarainministeriön päätöksellä vuonna 2009 Suomen Kuntaliiton vetämä hanke Kuntien Rakennetun Ympäristön Sähköiset Palvelut -KRYSP. Hanketta täydennettiin vielä puuttuvilla rajapintaosioilla (KuntaGML). KRYSPin tavoitteena on tuottaa sähköinen asiointipalvelukokonaisuus, joka tarjoaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille asumiseen, rakentamiseen ja muuttamiseen liittyviä palveluita ja tietoja. Hankkeen tuloksena kunnat, eri viranomaiset ja kuntalaisille palveluja tuottavat yritykset voivat toimia tehokkaasti käyttäessään projektissa luotujen määritysten ansiosta yhdenmukaisella tavalla tietovarantoja ja tietopalveluja. Hyödyt konkretisoituvat sekä em. tahojen omassa että niiden välisessä toiminnassa, mutta ilmenevät myös niiden kehittäessä ja tuottaessa sähköisiä informaation jakelukanavia ja asiointi-palveluja asiakkaille. Keskeinen osa KRYSP - hanketta on sen yhteydessä hyväksytty teknisen toimen sähköinen työpöytä. Työpöytämäärittelyn tavoitteena on osaltaan edistää ja yhtenäistää teknisen- ja ympäristötoimen keskeisten palvelujen sähköistä asiointia kunnissa. Näitä ovat erilaiset hakemukset ja luvat. Määrittelyä tullaan esittämään JHS-suositukseksi JUHTAn hyväksyttäväksi. Hankkeessa valmisteltiin sähköisen asioinnin työpöytäratkaisun toteuttamismallia, jota toteutetaan meneillään olevassa valtiovarainministeriön Sähköisen Asioinnin ja Demokratian Edistäminen (SADe)-hankkeessa. Suomen sähköisen asioinnin ja hallinnon tavoitetila vuodelle 2015 on määritelty valtionvarainministeriön vuonna 2008 käynnistämässä sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamishankkeessa (SADe -hanke). Tavoitteen mukaan Suomessa on vuonna 2015 verkottunut julkinen hallinto, jossa hallinnon palvelut ovat monikanavaisesti saatavissa ja helposti löydettävissä kansalaisen elämäntilannetta ja yrityksen elinkaaren vaihetta tukevina. Kansalaiselle ja yrityksille julkinen hallinto näkyy yhtenä ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Hankkeen loppuraportti luovutettiin hallinto- ja kuntaministerille SADe -hankkeen tavoitteet ovat tarkentuneet valtionvarainministeriön asettamassa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmassa (SADe -ohjelma). Ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten

45 43 sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäisesti asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Ohjelmalla on johtoryhmä, joka koostuu kaikkien ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton ja kuntien, Kelan, Sitran ja Tekesin edustajista. Tietosuojavaltuutettu on johtoryhmän pysyvä asiantuntija. Ohjelman toimikausi päätyy /21/. SADe -ohjelmaan on valittu seitsemän palvelukokonaisuutta, jotka liittyvät keskeisiin kansalaisten ja yritysten elämäntilanteisiin ja -tarpeisiin ja ylittävät hallinnon rajat. Palvelukokonaisuuksia ovat: 1. Oppijan palvelukokonaisuus 2. Kansalaisen osallistumisympäristö 3. Oma terveys/ omahoito-palvelukokonaisuus 4. Kansalaisen hyvinvointipalvelusuunnittelu 5. Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuus 6. Työnantajan palvelukokonaisuus 7. Yrityksen perustajan palvelukokonaisuus Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuudessa on tarkoitus luoda kuntien käyttöön sähköinen työpöytä, jonka kautta mm. rakentamisen eri luvat olisi mahdollista hakea sähköisesti. Palvelukokonaisuuden sisältöä on esitelty tarkemmin liitteessä Rakentamisen tietomallinnus Rakennussuunnittelussa on rakennuksen tietomallin, BIM (Building Information Model), käyttö etenkin suurien kohteiden työkaluna yleistynyt voimakkaasti. Jotta työkalun mahdollisuudet saadaan hyödynnetyksi, on se otettava myös viranomaiskäyttöön. Menetelmä sisältää laajat mahdollisuudet rakennuksen ominaisuuksien arviointiin, laskentaan ja säädöstenmukaisuuden tarkasteluun jo varhaisessa suunnittelun vaiheessa. Tietomallin käyttöä vauhdittaakseen ympäristöministeriö on sisällyttänyt sen käyttöä koskevan määräyksen valmisteilla olevaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan A2. Ehdotuksen kohdan mukaan rakennuslupahakemus voidaan toimittaa myös rakennuksen tietomallina paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen valmiuden ja ohjeen mukaan. Tietomallin asiasisällölle asetetaan samat vähimmäisvaatimukset kuin perinteisellä tavalla laadittaville suunnitelmille, selvityksille ja piirustuksille. Lisäksi sen tulee sisältää suunnitelmien lähtötiedot, kuten rakennuspaikkaa koskevat asemakaava- ja kiinteistötiedot sekä tiedot teknisistä liittymistä siinä sähköisessä muodossa, missä ne on asianomaiselta viranomaiselta tai toimijalta saatu. Tietomallin sisältö määritel-

46 44 lään rakennusvalvontakohtaisesti, kunnes kansallinen ohje on käytettävissä. Koko rakennuslupahakemus voidaan ehdotuksen mukaan siis toimittaa myös tietomallina sen mukaisesti kuin suunnittelun aloituskokouksessa on sovittu riippuen rakennusvalvonnan valmiuksista tietomallin hyödyntämiseen. Tällä hetkellä valmiuksia ei vielä juurikaan ole. Suomessa on meneillään useita tietomallinnukseen liittyviä kehityshankkeita ja ohjelmia. Näistä mainittakoon RYM -hankkeen PRE-ohjelma ja COBIM. PRE-ohjelma (Built Environment Process Re-engineering) on ensimmäinen Rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymän RYM Oy:n tutkimusohjelma. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 lopussa ja se on määrä saattaa loppuun vuoden 2013 aikana. PRE-ohjelman tavoitteena on luoda kiinteistö-, rakennus- ja infra-alalle täysin uusia toimintatapoja ja liiketoimintamalleja. PRE-ohjelman budjetti on 21 miljoonaa euroa, josta noin puolet tulee Tekesiltä. Loppurahoitus tulee mukana olevilta 37 yritykseltä. Ohjelma koostuu kuudesta työpaketista, joiden veturiyrityksiä ovat FCG Oy, Rapal Oy, Senaatti-kiinteistöt, Skanska Oy, Tekla Oyj ja VR Track Oy /22/. COBIM on Senaatti-kiinteistöjen mallintamisohjeiden laajentamis- ja päivittämishanke. Hankkeen tavoitteena on luoda kansalliset mallintamisohjeet. Ohjeiden jatkokehittämisessä keskeinen tavoite on kestävän kehityksen, energiankulutustavoitteiden ja ympäristövaikutusten huomioiminen sekä vaatimustenmukaisuuden varmistaminen prosessin kaikissa vaiheissa. Toinen tavoite on ohjeen laajentaminen palvelemaan yleisemminkin tietomallien tilaamista ja mallien tuottamista, eli tuottaa koko rakennus- ja kiinteistöalalle yhteinen, laajaan käyttöön soveltuva mallintamisohje /23/. Hankkeessa ei ole mukana rakennusvalvonnan edustusta. Haastattelujen perusteella missään selvityksessä mukana olleista kaupungeista ei olla varauduttu eikä voimallisesti varautumassa tietomallinnuksen hyödyntämiseen lupamenettelyssä tai työmaavalvonnassa. Helsingin rakennusvalvontavirastossa työskentelevä tarkastusinsinööri Jouni Ruotsalainen on ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään tutkinut tietomallin käyttöönoton kartoitusta rakennusvalvontaprosessissa. Opinnäytetyö valmistui vuonna 2010 /24/. Tuon opinnäytetyön jatkoksi on alkamassa Tampereen teknillisessä yliopistossa ja Metropolian rakentamisen ylemmällä amktutkintolinjalla opinnäytetöiden laatiminen. Molemmat aiheet liittyvät rakennusvalvonnan sähköiseen asiointiin ja tietomallinnuksen hyödyntämiseen lupaprosessissa.

47 Teklan sähköinen työpöytä Tekla on kehittänyt sähköisen asioinnin sovelluksen rakentamiseen liittyvien lupien hakemiseen. Web-palvelun avulla esimerkiksi rakennusluvan hakija voi täyttää rakennuslupahakemuksen sähköisesti palvelua tarjoavien kuntien verkkosivuilla. Kehittämistyöllä on tähdätty lupahakemusten laadun parantamiseen ja kuntien hakemusmenettelyiden joustavoittamiseen, helpottamiseen ja tehostamiseen. Oikein toimiessaan lupaasiakirjojen sähköinen liikuttaminen helpottaa ja tehostaa hankkeen kaikkien osapuolten toimintaa lupaprosessin aikana. Muun muassa lausuntomenettelyprosessia saadaan tehostettua sähköisesti liikkuvien suunnitelmien ja muiden asiakirjojen myötä. Lisäksi eri osapuolten syöttämät tiedot ovat heti ja jatkuvasti kaikkien osapuolten saatavilla. Varsinaiseen lupavaiheeseen tultaessa keskeisimmistä ongelmakohdista on voitu jo päästä yhteisymmärrykseen, jolloin lupakäsittelyyn käytetty aika voidaan minimoida. Tekla Xcityn rakennusluvan sähköisen hakemisen web-palvelun ominaisuuksia ovat: - Luvan hakija voi täyttää hakemuksen internetissä omalla koneellaan. Hakemus tallentuu web-palveluun ja hakemuksen käsittelijä voi tarkistaa hakemuksen ja antaa ohjeita hakijalle. Myös hakija voi seurata hakemuksen käsittelyn etenemistä webpalvelussa. - Hakija voi valtuuttaa esimerkiksi pääsuunnittelijan täyttämään oman hakemuksensa. Hakijan tehtäväksi jää tällöin hakemuksen lähettäminen. - Hakemukseen liittyvät tekniset tiedot kuten kiinteistö-, osoite- ja kaavatiedot sekä tiedot olemassa olevista rakennuksista saadaan ajantasaisena järjestelmästä. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että ko. tiedot on aikoinaan syötetty järjestelmään oikein. - Ohjattu toiminto (Wizard) neuvoo hakijaa lupahakemuksen täyttämisessä. Valittu hakemustyyppi määrittelee, mitä tietoja hakijan tulee täyttää lomakkeeseen. - Web-palvelu hyödyntää karttanäkymää. Rakennuspaikka ja toimenpiteiden kohteena oleva rakennus voidaan hakea kartalta. - Sähköisen asioinnin web-palvelu kommunikoi suoraan Tekla Xcityn rakennusvalvontasovelluksen kanssa, josta puolestaan myönnettyjen lupien tiedot siirtyvät automaattisesti Väestörekisterikeskuksen valtakunnalliseen rakennus- ja huoneistorekisteriin. - Rakennuslupien hakemisen web-palvelu toimii 24/7-periaatteella. Asian vireillepano nopeutuu ja palautteen saanti ja seuranta helpottuvat. - Rakennusvalvonta voi käyttää web-palvelun rinnalla normaalisti aiemmin käyttämäänsä palvelua, jossa hakemukset täytetään käsin ja viedään tietokantaan manuaalisesti.

48 46 Palvelun käyttöönottaminen edellyttää rekisteröitymistä. Käyttäjätunnus ja salasana tulevat paluupostissa hakijan sähköpostiosoitteeseen. Kirjautumisen jälkeen sähköinen palvelu ohjaa hakemuksen täyttäjää koko hakemuksen täyttämisen ajan. Hakemusta laadittaessa valittu lupatyyppi määrää, mitä tietoja hakijan tulee täyttää ja mitä liitteitä toimenpide edellyttää. Tarvittavat lupakuvat, liitteet ja rakentamiseen liittyvät tilastotiedot voi tallentaa suoraan järjestelmään. Ennen hakemuksen lähettämistä rakennusvalvontaan hakija tunnistautuu pankkitunnuksensa, poliisin myöntämän sirullisen henkilökortin tai OP-ryhmän Visa Electron maksukortilla avulla. Esimerkiksi suunnittelijat ja suurimmat rakennuttajat voivat lisäksi päästä järjestelmään rakennusvalvonnalta saamallaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Tunnistautumisjärjestelyiden tavoitteena on vähentää järjestelmän väärinkäyttöä. Suunnitelmien ja niihin liittyvien asiakirjojen valmistuessa hakemus liitteineen lähetetään rakennusvalvontaan. Lähetyksen jälkeen eri osapuolet voivat seurata hakemuksen käsittelytilannetta "Omat lupa-asiat" -taulukosta. Tilanteen muutoksista saa ilmoituksen myös sähköpostitse. Kaikilla selvityksessä mukanaolevilla kunnilla on Teklan Xcity rakennusvalvontaohjelmisto. Espoo, Lahti, Turku ja Jyväskylä ovat lisäksi ottaneet käyttöön Teklan tarjoaman sähköisen asioinnin sovelluksen. Mainitut kunnat ovat ottaneet palvelun käyttöön hieman eri tavoin, valintanäkymin ja ohjeistuksin. Osittain ehkä tämänkin vuoksi kaupungeilla on toisiinsa nähden erilaisia käyttökokemuksia. 9.4 Facta Kuntarekisterisovellus Facta Kuntarekisterisovellus on kuntien teknisen toimen käyttöön tarkoitettu tietojärjestelmä, joka koostuu useista eri tuoteosista. Näistä Facta Rakennusvalvontaa käytetään asiakaskuntien rakennusvalvonnassa rakennuslupien sekä muiden rakennuksia koskevien lupa- ja ilmoitusasioiden kirjaamisessa ja hallinnassa. Facta-Kuntarekisteriä käyttävät muun muassa Helsingin, Vantaan, Tampereen ja Järvenpään kaupunkien rakennusvalvonnat. Facta Rakennusvalvontaosan avulla kunnan rakennusvalvonta hallinnoi rakennuslupaprosessia. Rakennuslupaprosessiin liittyvät muun muassa rakennuslupahakemuksen vastaanotto, lupa-asian käsittely, lupa-asiaan liittyvät lausunnot, lupapäätöksen lupaehdot, rakennushankkeen aikainen valvonta, suoritettavat katselmoinnit sekä rakennuksen hyväksyminen käyttöönotetuksi. Tällä hetkellä lupa-asian eri vaiheisiin liittyvät dokumentit otetaan kuntien rakennusvalvonnassa vastaan yleisesti paperisina versioina. Paperiset dokumentit skannataan ja mahdollisesti tallennetaan mikrofilmeille arkistointia varten.

49 47 Facta Kuntarekisterissä ei ole toistaiseksi ollut toimintoja, joilla asiakkaiden rakennusvalvonnalle toimittamat piirustukset ja suunnitelmat tai Factasta tulostettavat dokumentit saataisiin tallennettua ja arkistoitua tietojärjestelmään sähköisessä muodossa. Factasta tulostettavat päätös- ym. dokumentit on ollut tähän mennessä mahdollista tallentaa Facta-sovelluspalvelimelle määritettyyn hakemistoon, josta ne ovat olleet edelleen käyttäjien haettavissa. Palvelinhakemistoa ei ole kuitenkaan tarkoitettu asiakkaan toimittamien luvan liitedokumenttien tallennukseen eikä se täytä viranomaisdokumenttien käyttö- tai päätearkistointiin asetettuja vaatimuksia /25/. Sähköisen arkistoinnin kehittämiseksi Järvenpään rakennusvalvonta on tehnyt yhteistyötä Logican ja Planix Oy:n kanssa. Alkuvaiheessa Factan käyttöliittymään on integroitu Orbit Dv TDM -dokumentinhallintajärjestelmä. Integroinnin myötä kaikki lupaan liittyvät asiakirjat saadaan näkyviin Factan kautta. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus rakentaa tiedostojen tallentamismahdollisuus factan kautta ja edelleen lupahakemusten sähköinen vastaanotto, käsitteleminen ja arkistointi. Kyseessä on useamman vuoden projekti, jonka yhteydessä seurataan tiiviisti myös SADe-hankkeesta saatavia kokemuksia. Facta-kunnista vastaavaa työtä on meneillään ainakin Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. 9.5 Vertailukaupunkien kokemuksia Sähköinen lupa ja arkistomenettely Espoossa Verrokkikunnista Espoo on ottanut Teklan sähköisen työpöydän laajimmin käyttöönsä. Palvelu tarjoaa ammattilaisille sähköisen vaihtoehdon rakennusluvan hakemiseen ja sen kautta voi hakea lupaa muun muassa uudisrakennukselle, laajennukselle, huonetilamuutoksille, julkisivumuutoksille, takalle, linjasaneeraukselle, parvekelasitukselle, puunkaadolle, aitaamiselle, rakennelmille, mainoslaitteille, rakennuksen purkamiselle ja rakennusluvan voimassaolon jatkamiselle. Teklan luomaa pohjaa on kehitetty entistä asiakasystävällisempään muotoon. Työpöydän ensimmäisellä sivulla asiakas voi selkokielisestä valikosta valita tarvitsemansa lupatyypin. Päävalikon näkymä on esitetty Liitteessä 10. Espoossa on panostettu paljon siihen, että sähköinen lupapalvelu tukisi mahdollisimman hyvin asiakkaan ja rakennusvalvonnan kommunikointia jo ennen lupahakemuksen lähetysvaihetta. Palvelussa voi lähettää ennakkokyselyn tai ennakkomateriaalia sähköisesti rakennusvalvonnan kommentoitavaksi. Näin sähköposti ei enää tukkeudu luonnosvaiheen liitetiedostoista ja varsinainen lupakäsittely käy sujuvammin hakemuksen (paperilla / sähköisesti) lähetyksen jälkeen. Lupavaiheessa järjestelmään voi tallentaa kaikki lupa-asiakirjat. Lupavalikon ja koko lupamenettelyn toimivuutta testattiin vuonna 2009 VTT:n tekemässä käyttäjätutkimuk-

50 48 sessa. Tutkimuksessa käytettävyydestä saatiin hyvää palautetta. Tämän jälkeen Espoo ei ole aktiivisesti kehittänyt järjestelmää, vaan on odottanut sen käytöstä saatavia kokemuksia. Kaikkiaan palvelua on käyttänyt vuoden 2010 loppuun mennessä 1200 asiakasta. Järjestelmää on markkinoitu myös kaupungin sisällä talosuunnitteluosastolle sekä muille lupaa hakeville tahoille, lähinnä suunnittelijoille. Vuodesta 2009 lähtien on sähköistä työpöytää onnistuneesti hyödynnetty noin 180 lupahakemuksessa. Samana aikavälinä on joitakin kymmeniä sähköisiä hakemuksia jouduttu palauttamaan niissä olleiden merkittävien puutteiden vuoksi. Käytön aktivointi vaatii edelleen järjestelmän kehittämistä sekä asiakkaiden ja lupakäsittelijöiden kouluttamista. Espoossakin käyttökokemuksissa puolesta ja vastaan on vaihtelua eri lupakäsittelijöiden kesken. Lupa-asiakirjojen virallinen arkistointi tapahtuu edelleen paperisena. Lupapäätöksen jälkeen lupakuvat skannataan ja arkistoidaan sähköiseksi käsiarkistoksi. Lupakuvat voidaan tulostaa rakennusvalvonnan käyttämän kopiolaitoksen toimesta myös suoraan sähköiseltä työpöydältä. Tällöin voidaan varmistua tulosteen yhdenmukaisuudesta sähköisen piirustuksen kanssa, jolloin tallenne sähköiseen käsiarkistoon voidaan ottaa sähköiseltä työpöydältä. Ennen loppukatselmuksen suorittamista hankkeen tarkekuvat pyydetään sähköisessä muodossa ja arkistoidaan käsiarkistoon. Lähes kaikkien vanhojen rakennuslupien pääpiirustukseton skannattu vuosien 2007 ja 2010 aikana. Kaikkiaan noin pääpiirustuksen skannaaminen on maksanut noin euroa. Erityissuunnitelmia tai muita lupa-asiakirjoja ei ole skannattu. Sähköinen käyttöarkisto julkaistiin huhtikuussa kaikille netin käyttäjille uuden ecitynimisen palvelun muodossa. ecity-palvelusta voi ostaa ja ladata Helsingin rakennusvalvonnan Arska-palvelun lailla sähköisiä piirustuksia suoraan omalle päätteelle. Palvelussa tarjolla olevat piirustukset ovat aidossa mittakaavassa pdf- ja tiff- formaatissa. ecity löytyy osoitteesta: https://arska.espoo.fi/. ecity on käytettävissä vuoden jokaisena päivänä ympäri vuorokauden. Palvelussa olevia piirustuksia voidaan hakea osoitteella sekä kiinteistö- ja rakennuslupatunnuksella. Haussa on apuna Espoon kartta-aineisto. Jokaisesta tarjolla olevasta piirustuksesta näytetään asiakkaalle oikeiden kuvien valintaa helpottavat esikatselukuvat sekä alkuperäisten piirustusten nimiötiedot. ecity sisältää Espoon nykyisten rakennusten asema-, pohja- julkisivu- ja leikkauspiirustukset 1940-luvulta vuoteen 2008 saakka. Vuonna 2009 ja sen jälkeen aloitettujen rakennushankkeiden pääpiirustukset lisätään palveluun myöhemmin.

51 49 Käyttäjältään ecity edellyttää toimivaa nettiyhteyttä ja piirustusten maksamiseen verkkopankkitunnuksia. Palvelussa asiakkaan valitsemat piirustukset siirtyvät ensin ostoskoriin, josta ne maksetaan suoraan verkossa pankkitunnuksia käyttäen. Piirustusten lisäksi asiakas saa jokaisesta ostoksestaan tulostuskelpoisen kuitin. Yhden piirustuksen hinta on aina 3 ja palvelun käyttäjiltä ei peritä muita laskutuslisiä tai toimitusmaksuja. Menettelyn odotetaan vähentävän huomattavasti fyysisen arkistopalvelun määrää. Se myös säästää ikuisesti säilytettäviä paperisia pääpiirustuksia, kun niitä ei enää tarvitse fyysisesti läpikäydä Sähköinen lupa ja arkistomenettely Hämeenlinnassa Hämeenlinnassa ei ole otettu käyttöön Teklan sähköistä työpöytää. Luonnosvaiheen neuvotteluissa hyödynnetään sähköpostia kuvien toimittamisessa jonkin verran. Olevaa arkistoa ei ole skannattu. Päätöksiä skannaamisen aloittamisestakaan lähivuosien aikana ei ole tehty Sähköinen lupa ja arkistomenettely Jyväskylässä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonta on ottanut käyttöön Teklan sähköisen työpöydän. Palvelun kautta voi hakea rakennus-, toimenpide-, purkamis- ja maisematyölupaa sekä jättää ilmoitusasian käsiteltäväksi. Järjestelmän käyttö on ollut varsin vähäistä, minkä on katsottu johtuvan riittämättömästä ohjeistuksesta. Järjestelmän kautta on hoidettu kokonaan sähköisesti joitakin yksittäisiä pieniä ilmoituksenvaraisia rakennelmia. Paperiarkistossa on lupa-asiakirjoja noin 800 hyllymetriä. Näistä noin 20 % on mikrofilmattu. Vuoden 2009 alusta lähtien on omana työnä skannattu myönnettyjen lupapäätösten keskeiset asiakirjat sekä muutospiirustukset. Jyväskylässä on alkamassa vuoden 2011 aikana rakennusvalvonnan lupa-arkiston digitalisointi. Projektin tavoitteena on skannata olemassa olevien rakennusten keskeisistä lupa-asiakirjoista sähköiset käyttökopiot. Skannattavia yksittäisiä dokumentteja (A4 tai piirustus) on alustavan arvion mukaan noin kappaletta. Projektin yhteydessä on tarkoitus skannata lupahakemukset ja päätökset, katselmuspöytäkirjat (myös osittaiset), rakennustarkkailukortit, pääpiirustukset, värityssuunnitelmat, pelastustiesuunnitelmat, väestönsuojapiirustukset ja autopaikkalaskelmat. Hankkeesta on pyydetty tarjouksia eri toimijoilta ja se on tarkoitus käynnistää syksyllä Projektin on ajateltu kestävän 4-5 vuotta.

52 Sähköinen lupa ja arkistomenettely Lahden alueella Lahdessa rakennusvalvonnan atk-pohjainen tietojärjestelmä on osa seudullista Xcitypaikkatietojärjestelmää. Lahden seudun rakennusvalvontakuntien lisäksi siinä ovat mukana Asikkala, Hollola ja Orimattila. Lahden seudun rakennusvalvonta hoitaa kaikkien mainittujen kuntien pääkäyttäjäpalvelut rakennusvalvonnan osalta. Rakennusvalvonnan osajärjestelmään on annettu selailuoikeudet kaupungin sisäisesti kaikille halukkaille. Näin edistetään tiedon kulkemista saapuneista lupahakemuksista ja myönnetyistä lupahakemuksista kaupungin eri hallintokuntien välillä. Esimerkiksi päiväkoti- ja kouluasioista vastaavilla on syytä olla viimeistään rakennuslupavaiheessa tieto isompien tai alueellisesti laajempien kohteiden alkamisesta. Lahdessa sähköisen työpöydän kautta voi hakea rakennuslupaa, toimenpidelupaa, purkamislupaa, maisematyölupaa ja muutoslupaa. Luonnosvaiheen neuvotteluihin ei järjestelmää voi käyttää. Sähköisen asioinnin lisäämiseksi on pohdittu n. 50 euron alennusta lupamaksusta. Luvan hakija tai suunnittelija voi tallentaa työpöydälle lupahakemuksen tilastotietoineen ja tonttikarttaa lukuun ottamatta kaikkine liitteineen, muttei vielä pääpiirustuksia, jotka toimitetaan edelleen ainoastaan paperisina. Tonttikarttaa ei voi toimittaa sähköisenä, koska siitä puuttuu kaavamääräyksiä. Yleisten alueiden osalta järjestelmän kautta voi hakea myös kaivulupaa. Kärkölän ja Nastolan kuntien alueella sähköistä hakumenettelyä ei ole otettu käyttöön. Näissä kunnissa ei ole sähköisen lupahakemuksen edellyttämiä sähköistä kartta-aineistoa olemassa. Rakennusvalvonnan paperiarkistossa on Lahden pääpiirustusaineistoa vajaa 300 hyllymetriä. Näistä noin 20 % on skannattu. Aineistoa ei ole mikrofilmattu. Lahden kaikki asemakaavat on skannattu vuoden 2010 aikana. Lahdessa on meneillään arkistoinnin kehitysprojekti, jonka tavoitteena tuottaa, hallinnoida ja säilyttää sähköisiä dokumentteja koko elinkaaren ajan yksinomaan sähköisessä muodossa. Toteutus tehdään Arkistolaitoksen Sähke2-normin mukaisesti. Lisäksi järjestelmään on tarkoitus saada rakennettua työtä ohjaavaa automaatiota sekä puitteet sähköiseen asiointiin ja allekirjoitukseen. Meneillään on myös asianhallinnan (Tweb) sekä dokumenttienhallinnan (Doris) integrointiprojekti, jonka päämääränä on luoda rajapinnat asianhallinnan ja dokumenttienhallinnan välille. Sähke2-normin mukainen sähköinen arkistointijärjestelmä on tarkoitus ottaa Lahdessa käyttöön lukien.

53 Sähköinen lupa ja arkistomenettely Oulussa Oulussa Teklan sähköistä työpöytää ei ole otettu käyttöön. Asia saattaa tulla ajankohtaiseksi, kun Yli-Iin, Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon rakennusvalvonnat siirtyvät Oulun rakennusvalvonnan alaisuuteen lukien. Sähköisistä menettelyistä voisi olla etua mm. toimintojen yhdenmukaistamisessa. Sähköiseen asiointiin siirryttäessä pidetään tärkeänä, että siihen liitetään Oulussa kehitettyjä teknisen laadun ja asuttavuuden laatutyökaluja. Päätöksiä sähköiseen asiointiin liittymisestä ei ole vielä tehty. Olevaa paperiarkistoa ei ole ryhdytty skannaamaan. Suunnitelmia toimeen ryhtymisestäkään ei ole tehty Sähköinen lupa ja arkistomenettely Turussa Turun rakennusvalvontatoimisto osallistui TEKLA:n tuottaman sähköisen x-cityyn pohjautuvan rakennuslupa-asioinnin kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä ja koekäyttäjänä. Sähköistä asiointipalvelua koeajettiin sisäisessä verkossa alkukesällä 2008 muutaman viikon ajan. Asiakaskäyttöön sähköinen asiointipalvelu otettiin Turussa käyttöön lokakuussa Turun ensivaiheen kokemukset eivät ole olleet hyviä. Palvelua käyttäneet maallikot ja lupamenettelyä huonommin tuntevat suunnittelijat täyttivät hakemuksia puutteellisesti, mikä aiheutti lisätyötä rakennusvalvonnalle. Samoin hakijalle mahdollisesti lähetetyn täydennyspyynnön ymmärtämisessä kohdattiin ongelmia. Turussa näyttikin siltä, että sähköinen asiointipalvelu miellettiin keinoksi välttää ammattisuunnittelijoiden käyttämistä hakemusasiakirjojen laadinnassa. Näkemystä tukivat puhelimitse ja sähköpostitse tehdyt palvelun käyttämistä koskevat tiedustelut. Käyttäjiltä tulleiden kommenttien ja tiedustelujen perusteella ohjelman sivukohtaisia ohjeita ei havaittu tai ymmärretty. Rakennusvalvonnassa on vakavasti pohdittu käyttö-oikeuden rajaamista ammattilaisille. Ammattisuunnittelijoiden taholta sähköisestä asiointipalvelusta on tullut positiivista palautetta, mutta uuden toimintatavan oppiminen ja omaksuminen vaatii aikaa ja koulutusta. Turussa on kaavailtu pidettäväksi ammattisuunnittelijoille suunnattu informaatioja koulutustilaisuus asiointipalvelun käyttämisestä. 9.6 Yhteenveto sähköisestä asioinnista ja arkistoinnista Sähköinen asiointipalvelu antaa rakennusvalvonnalle lisää välineitä asiakaspalveluun. Se myös mahdollistaa henkilöresurssien uudelleenmäärittelyn tietojen syöttämisestä tietojen tarkistamiseen sekä palvelun parantamiseen. Sähköinen asiointipalvelu tarjoaa

54 52 uusia toimintamalleja etätyöskentelyyn sekä mahdollistaa palvelun toteutumisen laajoille alueille (haja-asutusalueet). Palvelun edelleen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen vaatii käyttökokemusta, asiaan perehtymistä ja kriittistä palautetta niin asiakkailta, suunnittelijoilta kuin viranomaisiltakin, sekä ennakkoluulotonta asennetta ohjelman tekijöiltä. Sähköinen lupamenettely poikkeaa totutuista menettelytavoista (paperinen lupahakemus) ja edellyttää muutosta toimintaympäristössä ja laitteistojen kehittämistä. Sähköistä asiointia kehitettäessä tulee huomata, että sen rinnalla tulee rakentaa riittävän laadukasta sähköistä lupa-asiakirja-arkistoa uudelle ja olevalle skannattavalle materiaalille. Vaikka alkuvaiheessa tarkoituksena olisikin aikaansaada viranomaistyön avuksi ainoastaan käsiarkisto, on materiaalia tallennettaessa ja skannattaessa syytä varautua siihen, että siitä tarvittaessa voidaan luoda Sähke2-normin mukainen sähköinen arkisto. Tätä silmällä pitäen järjestelmään tallennettavan materiaalin tulee olla sellaista, että sen laatuun voidaan luottaa niissäkin tapauksissa, jolloin materiaalia käytetään juridisissa prosesseissa. Teklalla on jo käytössä sähköinen työpöytä ja Logicalla sellaisen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Meneillään olevan Sade-ohjelman tavoitteena on vuoteen 2013 mennessä rakentaa kuntia varten sähköinen työpöytä, jonka olisi tarkoitus kattaa kaikki keskeiset palvelut. Tehtäväkentän suuruuden vuoksi tavoite on hyvin haasteellinen enkä tämän vuoksi usko sen täysimääräisesti toteutuvankaan. Sähköisen työpöydän rakentamisessa tarvitaan joka tapauksessa kunnilta panostusta. SADe-hanketta kanttaa aktiivisesti seurata, mutta sen tuloksia ei kannata passiivisesti odottaa. Selvitystyössä saatujen arvioiden mukaan sähköisen työpöydän rakentaminen toimittajasta riippumatta maksaa noin euroa. Hinta-arvio on suuntaa-antava. Kukin kaupunki sopii erikseen hinnoittelusta järjestelmätoimittajan kanssa. Krysphankkeen myötä ratkaisujen ostaminen ristiin eri toimittajilta pitäisi ainakin periaatteessa olla mahdollista. Sähköisen työpöydän ylläpidon vuosikustannuksiksi arvioidaan muodostuvan noin 1000 euroa. Sähköisellä työpöydällä ei ratkaista aineiston arkistoinnille asettavia haasteita ja vaatimuksia. Uudistuvien säädösten myötä on nähtävissä rakennusvalvontaan toimitettavien dokumenttien jatkuva kasvaminen, mikä lisää kunnissa niin sanotun sähköistämättömän arkistovelan kasvamista. Laadukkaasti skannatun materiaalin hinta hyllymetriä kohden on kokemukseni mukaan lähtömateriaalin tasosta riippuen noin euroa. Mikäli kunnissa on tavoitteena skannata olevaa materiaalia, on arkistovelan kasvamiseen syytä puuttua nopeasti, mutta suunnitelmallisesti. Esimerkiksi Vantaalla ja Järvenpäässä on otettu yhteistyössä Planix Oy:n ja Logican kanssa. pieniä, mutta varmoja askeleita kohti kokonaisvaltaista sähköistä asiointia ja arkistointia varten. Lahden kokemuksia Sähke2-normin mukaisesta toimintamallista on myös syytä seurata tarkasti.

55 53 Vuonna 2005 ympäristöministeriön teettämän selvityksen perusteella arvioitiin Suomen rakennusvalvontojen arkistoissa olevan kaikkiaan noin hyllymetriä arkistodokumentteja. Kappalemääräksi muutettuna yksittäisiä dokumentteja arvioitiin olevan noin Vuosikartunta arkistodokumenttien osalla on kasvamassa räjähdyksen omaisesti eritoten erityissuunnitelmien osalta. Selvityksen arvion mukaan koko Suomen vuosikartunta on yhteensä noin 1500 hyllymetriä, mikä on kappalemääräksi muutettuna noin kappaletta. Joissakin organisaatioissa vuosikartunta saattaa jopa ylittää vuosittaisen arkistointiresurssin määrän. Tämä tarkoittaa käytännössä paperisen aineiston kasvamista, vaikka sitä yritettäisiin siirtää mahdollisimman tehokkaasti sähköiseen muotoon ja arkistoida arkistolakia toteuttaen. Erityisen huolen aiheuttavat jo tuhoutumassa olevat dokumentit. On ollut aikakausia, jolloin dokumenttien rakenteesta ja piirto- / tulostustekniikasta johtuen sisältö dokumentissa tuhoutuu jopa itsestään tai heikkenee erilaisilla nopeuksilla. Myös arkistoidun materiaalin fyysinen selaaminen kuluttaa arkistodokumentteja. Useissa kunnissa pilotoidaan tai on jo voimallisemmin alettu toteuttamaan olevan arkiston sähköistämistä. Paikka paikoin on ollut havaittavissa jonkinmoista kilpajuoksua siitä, kenellä on eniten digitoituja tiedostoja. Pahimmillaan skannauspalvelujen kilpailutuksen perusteena on ollut pelkkä hinta. Laatutekijät ja niiden seurantaan liittyvät mittarit on kilpailutuksen yhteydessä unohdettu. On erittäin epätodennäköistä saada varmistettua arkistoinnin laatua halvalla hinnalla. Tähän rakennusala on toivottavasti jo oppinut Tiedostonimet, hakemistot, viiteyhteydet arkistoon/muihin järjestelmiin, tallennustarkkuudet, jne. tulee miettiä hyvin ja pitkäjänteisesti yhdessä käytännössä kokeneen tahon kanssa. Esimerkiksi massa-ajoilla ja muunnoksilla ei voida korvata luonnin aikaisia laadun sekä tiedon puutteita. Käytännössä on havaittu puutteellisen suunnittelun ja toteutuksen saattavan olla jopa uudelleen tehtävää työtä arvokkaampaa, kun jo tehty on korjattava osaksi uutta. Tässä kohdassa käytännön kokemus pitkäaikaisista projekteissa on enemmän kuin suositeltavaa. Skannattavan materiaalin saaminen arkistolainsäädännön vaatimukset täyttävän muotoon on ammattilaisen työtä. Sähköinen asiointi, arkistointi linkitettynä tietomallipohjaiseen suunnitteluun tulee aikanaan muuttamaan rakentamisen viranomaisvalvonnan prosesseja huomattavasti. Monta kiveä ja lohkaretta on vielä käännettävänä ennen kuin järjestelmä saumattomasti toimii, mutta jo nyt kuntien kannattaa mieluummin pienin, mutta varmoin askelin ryhtyä kehittämään toimintojaan sähköistämisen suuntaan.

56 54 Toimivan sähköisen asioinnin ja arkistoinnin rakentaminen edellyttää rakennusalan ammattilaisilta, ohjelmistotoimittajilta, kopiolaitoksilta, kuntaorganisaatioilta, luottamushenkilöitä ja asiakkailta paljon kouluttautumista sekä uuden ajattelu- ja toimintatavan omaksumista. Uudet järjestelmät vaativat resursseja ja järjestelmien käyttöönoton yhteydessä tapahtuva alkukangertelu vaikeuttaa lupa-asioiden käsittelemistä. Suunnitelmien tarkastelu paperisista piirustuksista on edelleen lupavalmistelijoille ja tarkastajille helpompaa. Sähköinen asiointi etenee varmasti, mutta rakennusvalvonnan siirtyminen sähköisten järjestelmien varaan tulee kestämään vähintäänkin yhden vuosikymmenen. 10. Rakennustyön aikainen valvonta Perusteet rakennustyön aikaiselle viranomaisvalvonnalle on annettu maakäyttö ja rakennuslain 149 :ssä. Viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa korostuu vahvasti rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuu huolehtia siitä, että hanke toteutetaan annettujen säännösten, lupamääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Tätä varten hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla käytettävissään riittävät resurssit ja asiantuntemus. Rakennusvalvonnan toimet suuntautuvat itse hankkeen valvonnan sijaan rakentamisen prosessin ja siinä toimivien valvontaan. Rakennusvalvonnan keskeisimpinä tehtävinä on varmistua siitä, että hanketta vie eteenpäin riittävän pätevät suunnittelijat ja työnjohtajat ja sitä varten on edellytetty laadittavaksi tarpeelliset suunnitelmat. Työkaluiksi rakennusvalvonnalle on annettu suunnittelijoille ja työnjohtajille asetetut pätevyysvaatimukset, hankkeen keskeisimmille osapuolille suunnattu aloituskokous ennen rakennustöiden aloittamista, työmaavalvontaan tarkoitettu tarkastusasiakirjamenettely, hankeorganisaation laatujärjestelmän asianmukaisuutta arvioiva laadunvarmistusselvitys sekä kolmannen osapuolen asiantuntemuksen käyttäminen suunnitelmien ja työn toteutuksen valvonnassa. Näistä erityisesti kolmea viimeksi mainittua käytetään näkemykseni mukaan liian harvoin. Esimerkiksi kolmannen osapuolen tarkastusta voitaisiin nykyistä huomattavasti enemmän käyttää muissakin kuin kantavien rakenteiden suunnitelmien tarkastuksessa ja toteutuksen valvonnassa. Luontevaa sitä olisi käyttää esimerkiksi rakennusfysiikan, talotekniikan ja esteettömyyden osa-alueille. Erityismenettelyn käyttämiseen liittyvä koulutuksen tarve on edelleen ilmeinen. Koulutusta ja ohjeistusta lisäämällä menettelyn käyttöä saadaan laajennettua nykyisestä huomattavasti. Lähtökohtaisesti erityismenettely ei poista katselmusten suorittamistarvetta. Työnaikaisen viranomaisvalvonnan voimakkaasta karsimisesta on Ruotsista saatu huonoja kokemuksia. Rakennustyön aikaisen viranomaisvalvonnan määrän ja laadun tutkiminen sekä sen vaikuttavuuden arvioiminen vaatii oman erillisen selvitystyön tekemistä. Tämän selvitys-

57 55 työn kyselyyn liitettiin kysymyksiä lupapäätöksessä vaadittavista katselmuksista ja erityissuunnitelmista. Kaupunkien vastaukset on esitetty liitteessä Taksa Maankäyttö- ja rakennuslain 145 mukaan Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Maksu voidaan määrätä perittäväksi jo ennalta. Jos toimenpide jää kokonaan tai osittain suorittamatta, maksu on hakemuksesta perusteettomilta osin palautettava. Suomen Kuntaliiton selvitysten mukaan kuntien rakennusvalvonta maksaa noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on promillen osia rakennusalan vuosi-investoinneista. Rakennusvalvonnasta hyötyvät niin yksityiset kuin yhteiskuntakin. Sen työllä ja tiedoilla on satojen miljoonien eurojen vaikuttavuus asukkaiden ja yritysten rakennettuun ympäristöön, viihtyisyyteen, esteettömyyteen, turvallisuuteen, terveellisyyteen, energiatehokkuuteen sekä valtakunnan rakennustietoihin ja kansantalouden suhdanne-ennusteisiin. Kuntaliitto selvitti kuntien rakennusvalvontataksojen hinnoittelun tason ja taksojen erityispiirteitä Selvityksessä laskettiin kaksitoista erilaista vertailumaksua kuntien rakennusvalvontataksoista. Taksoissa havaittiin olevan huomattavia eroja. Hinnoitteluerot koskevat niin omakotitalon, loma-asunnon, rivi- ja kerrostalojen kuin liike- ja yritysrakentamisen rakennuslupamaksuja. Selvityksen tuloksena Kuntaliitto suosittelee taksojen tarkastamista suurien erojen vähentämiseksi ja rakennusvalvonnan kustannuslaskennan, tehokkuuden ja tehtävien priorisoinnin lisäämistä. Lupatuloilla tulisi pyrkiä kattamaan kokonaisuudessaan rakennusvalvonnan menot. Taulukossa 13 on esitetty Kuntaliiton selvityksen mukaiset taksat tämän selvityksen verrokkikunnissa. Taulukossa 14 on vastaavat tiedot laskettuna uudistetuilla taksoilla. Virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen Helsingin rakennusvalvontavirastosta arvioi maaliskuussa 2011 Naantalin rakennustarkastuspäivillä rakennusluvan keskihinnan olevan noin 0,5 % rakennuksen investointikustannuksista. Vertailukohtana hän totesi autokatsastuksen maksavan auton eliniän aikana vähintään 2 % hankintahinnasta. Hänen näkemyksensä mukaan kuntien tulisi ottaa tavoitteekseen kaksinkertaista taksansa. Taksaa korottamalla rakennusvalvonnoilla olisi huomattavasti paremmat mahdollisuudet vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin uskottavalla tavalla. Taulukon 15 perusteella voidaan helposti havaita, ettei rakennusvalvonta juurikaan kuormita yksittäisen kuntalaisen tai kunnan taloutta. Päinvastoin se suuremmissa kau-

58 56 pungeissa tuottaa euroja kaupungin kassaan. Rakennuslupamaksujen suhde rakennushankkeen kokonaisbudjettiin on vähäinen. Lupavaiheessa asiakasta kiinnostaa saatavan palvelun nopeus, helppous ja laadukkuus. Mitään näistä ei voida toteuttaa ilman riittävää henkilöstöä, kokemusta ja osaamista. Taulukossa 16 on esitetty lupatulot henkilötyövuotta kohden. Mitä pienemmällä porukalla työtä tehdään, sitä parempi suhdeluku saadaan aikaiseksi. Asiakas ei kuitenkaan todennäköisesti saa parempaa palvelua. Taulukko 13. Lupamaksu laskettuna aiemmin voimassa olleella taksalla. (Lähde: Selvitys kuntien rakennusvalvontataksojen hinnoittelusta ) Rakennusvalvonnan Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku taksa hankkeen kokoluokan mukaan. Taksan voimaantulo Autotalli 20m Omakotitalo 150m Loma-asunto 150m Rivi- tai kerrostalo m2 Liikerakennus 4500m Varastorakennus m2 Sijaintimaksu omakotit Korjaaminen 150m Käyt.muutos 150m Työnjohtajan hyväks

59 57 Taulukko 14. Lupamaksu laskettuna voimassa olevalla taksalla. Rakennusvalvonnan taksa hankkeen kokoluokan mukaan. Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Lahti Oulu Turku Taksan voimaantulo Autotalli 20m Omakotitalo 150m Loma-asunto 150m Rivi- tai kerrostalo m2 Liikerakennus 4500m Varastorakennus m2 Sijaintimaksu omakotit Korjaaminen 150m Käyt.muutos 150m Työnjohtajan hyväks. 350/ Taulukko 15. Rakennusvalvonnan kustannusvaikutus asukasta kohden. KAUPUNKI TAI KAUPUNKISEUTU Asukasluku Tulot [euroa] Menot [euroa] Espoo ,19 Hämeenlinna ,06 Jyväskylä ,27 Lahden seutu ,82 Oulu ,71 Turku ,18 Järvenpää ,03 Kate [euroa] Kustannusvaikutus/ asukas [euroa] vuodessa

60 58 Taulukko 16. Lupatulot henkilötyövuotta kohden. KAUPUNKI TAI Tulot Henkilöstö Tulot/ htv KAUPUNKISEUTU [euroa] [htv] Espoo Hämeenlinna Jyväskylä , Lahden seutu Oulu , Turku , Järvenpää Yhteenveto ja johtopäätökset Rakentamisen painopisteen siirtyminen yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen, rakentamiselle ja olevalle rakennuskannalle asetettavat yhä korkeammat energiatehokkuusvaatimukset, siirtyminen eurokoodistandardien mukaiseen kantavien rakenteiden mitoitukseen, viime vuosien aikana tapahtuneisiin hallisortumisiin liittyvät toimet, toiminnallinen palomitoitus sekä sähköinen asiointi asettavat suuria haasteita koko alalle, niin myös rakennusvalvonnalle. Meneillään olevasta eläköitymiskehityksestä huolimatta pääosa rakentamisesta sen suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta tehdään vielä pitkään alalla olevin voimavaroin. Nopealla aikataululla muuttuvat energiasäännökset tuovat muutoksia rakentamiseen sen detaljitasolta lähtien. Uusien säännösten ja niiden mukanaan tuomien uusien ratkaisujen vieminen läpi rakentamisen kentän tulee vaatimaan alalta paljon tutkimusta, ohjeistusta ja valvontaa. Oman lisämausteensa asiaan tuo yhä lisääntyvä ulkomaalaisen työvoiman käyttäminen rakennusalalla. Rakentaminen on aina ollut ja tulee aina olemaankin hyvin maanläheistä, aikaan ja paikkaan sitoutunutta toimintaa. Rakennusvalvonta on koko hankkeen ajan vahvasti kiinni asiakasrajapinnassa. Asiantuntevalla ja oikeinmitoitetulla rakennusvalvonnalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa rakentamisen lopputulokseen. Päätöksentekojärjestelmä on syytä rakentaa joustavaksi. Yhä enenevässä määrin rakennusvalvontaviranomaisena toimiva lautakunta on delegoinut osan tai kaikki lupiin liittyvän päätäntävallan viranhaltijoille. Vertailukaupungeista Lahdessa ja Jyväskylässä on kaikki lupapäätökset siirretty rakennusvalvonnan päällikölle ja edelleen lupakäsittelijöille. On saatu aikaan joustava lupaprosessi, jossa kullekin työntekijälle on annettu valtaa ja vastuuta valmistella lupahakemus alusta loppuun saakka, millä on ollut selkeä myönteinen vaikutus lupahakemuksen käsittelyaikaan. Myös asiakkaat tiettävät alusta

61 59 lähtien, kuka heidän hakemuksensa käsittelee. Suuretkin hankkeet voidaan käsitellä joustavasti viranhaltijaprosessina ilman lautakunnan kokousaikojen tuomaa pakkotahtisuutta. Luvanhakijoiden tasapuolinen kohtelu pyritään varmistamaan lupakäsittelijöiden säännöllisillä palavereilla, joissa vireillä olevat hakemukset läpikäydään yhdessä. Päätäntävallan siirron hyödyt on viimeisen vuoden aikana nähty myös Hämeenlinnassa ja Järvenpäässä, joissa molemmissa päätäntävaltaa on viimeisen vuoden aikana siirretty useammalle viranhaltijalle. Hämeenlinnassa lupahakemusten käsittelyn on todettu tehostuneen n. 25 %, kun päätäntävaltaa annettiin rakennustarkastajien lisäksi lupaarkkitehdille. Samassa yhteydessä kevennettiin aiemmin lähes jokaiseen hakemukseen tehtyä kaupunkikuva-arviomenettelyä ja otettiin käyttöön viikoittaiset lupapalaverit. Lupien delegoinneissa tulisi pyrkiä siihen, että viranhaltijat tekevät päätöksen kaikista luvista. Vähintään delegointiastetta on syytä nostaa uuden pelastuslain väestönsuojavelvoitetasolle, mikä rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen on 1200 m 2 tai 1500 m 2. Rakennusjärjestys on yksi osa joustavaa päätöksentekojärjestelmää. Näkemykseni mukaan rakennusvalvonta käyttää muutoinkin kiireiseen kevät- ja kesäaikaan liian paljon aikaa pienten talousrakennusten ja pienten rakennelmien toimenpidelupahakemusten käsittelemiseen. Keskusta-alueilla sekä kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeillä alueilla rakentamisen rajoittaminen on ymmärrettävää, mutta niiden ulkopuolisilla alueilla asukkaille tulisi antaa enemmän vapauksia pienimuotoiselle rakentamiselle. Harkinnan mukaan kunnat voivat vapauttaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :ssä mainittuja toimenpiteitä luvanvaraisuudesta tai säätää ne ilmoituksenvaraiseksi. Molempia näistä mahdollisuuksista on syytä tarkastella rakennusjärjestystä uudistettaessa. Vastaavalla tavalla kuin pienet rakennelmat, kuormittaa puunkaadot asemakaavaalueella rakennusvalvonnan toimintaa liian paljon. Rakennusvalvonnalla ei useinkaan ole asiantuntemusta arvioida kaadon tarvetta tai kaupunkikuvallista merkitystä. Viherasioita varten kunnissa on oma viheryksikkönsä. Näkemykseni mukaan puiden kaatamiseen liittyvät kysymykset, arviot, päätöksenteko ja tilastot voitaisiin siirtää sen vastuulle. Muihin lupiin nähden Hämeenlinnan rakennusvalvonta käsittelee ja rekisteröi suhteettoman paljon puiden kaatamiseen liittyviä ilmoituksia. Rakennusvalvonnan asiakkaat odottavat yhä enemmän saavansa palvelua omalta kotikoneeltaan sähköisesti. Helsingissä ja Espoossa käyttöönotetun Arska-palvelun myötä asiakkaat ovat alkaneet heti tiedustella vastaavaa palvelua myös muista kunnista. Järvenpäässä olevan arkiston skannaustyö aloitettiin pienimuotoisesti pari vuotta sitten. Työtä on ostettu ulkoa ammattimaiseen skannaustyöhön erikoistuneelta Planix Oy:ltä. Sittemmin skannausta on Planixin ohjeistamana tehty rakennusvalvonnan omana työnä harjoittelijan/ työllistetyn voimin. Tulevien vuosien aikana on tarkoitus skannata kaikki

62 60 pääpiirustukset sekä tärkeimmät muut lupa-asiakirjat. Luotuihin tiedostoihin annetaan pääsyoikeus myös muille viranomaistahoille ja hallintokunnille. Vertailukaupungeista Lahti ja Jyväskylä ovat aloittaneet tai ovat aloittamassa laajamittaista skannaustyötä. Hämeenlinnassa, Turussa ja Oulussa ei päätöstä asian suhteen ole tehty. Helsingin ja Espoon kokemukset skannauksen hyödyistä ovat kannustavia. Arskapalvelun käyttöönoton myötä Helsingissä on arvioitu arkistosta haettavan materiaalin vähentyneen noin kolmanneksen. Säästyneitä voimavaroja voidaankin käyttää esimerkiksi sähköisen asioinnin kehittämiseen. Asiakkaan kannalta katsottuna palvelutason nousu on huima. Paperiarkistosta suunnitelmien saaminen on saattanut kestää useamman päivän, nyt sen saa kolmen euron maksua vastaan omalta kotikoneelta välittömästi. Hämeenlinnassakin on syytä tehdä useamman vuoden mittainen suunnitelma olemassa olevan arkiston sähköistämiseksi ja samalla myös uuden lupa-aineiston vastaanottamiseksi. Työn suunnittelussa kannattaa käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja kerätä muiden kaupunkien kokemuksia. Teklan sähköinen työpöytä mahdollistaa jo nyt kaikkien lupa-asiakirjojen sähköisen vastaanottamisen. Espoossa osa lupatarkastajista käyttää sitä erityisesti luonnosvaiheen neuvotteluissa. Työpöydän ansiosta paljon tilaa vieviä luonnospiirustuksia ei tarvitse lähettää sähköpostitse, vaan niitä voidaan käsitellä sähköisellä työpöydällä. Asiakkaan halutessa lupakäsittelijän hyväksymät pääpiirustukset voidaan tulostuttaa asiakkaan kustannuksella suoraan työpöydältä, jolloin rakennusvalvonta voi varmistua paperisten pääpiirustusten olevan yhdenmukaiset toimitetun sähköisen materiaalin kanssa. Logica Oy:n toimittama rakennusvalvonnan facta-kuntarekisterissä ei sähköistä työpöytää vielä ole käytettävissä, mutta sen rakentamiseen liittyvää voimakasta kehitystyötä on meneillään ainakin Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella. Lahdessa meneillään olevaa sähköisen arkistoinnin projektia on syytä seurata. Arkistolaitoksen Sähke2-mukaisen arkistoinnin myötä rakennusvalvonnassa voitaisiin asteittain luopua paperiarkistosta kokonaisuudessaan. Kattavasta sähköisestä asioinnista voidaan puhua vasta, kun lupahakemukset pystytään ottamaan sähköisesti vastaan, käsittelemään ja arkistoimaan. Sähköinen asiointi, arkistointi linkitettynä tietomallipohjaiseen suunnitteluun tulee aikanaan muuttamaan rakentamisen viranomaisvalvonnan prosesseja huomattavasti. Monta kiveä ja lohkaretta on vielä käännettävänä ennen kuin järjestelmä saumattomasti toimii, mutta jo nyt kuntien kannattaa mieluummin pienin, mutta varmoin askelin ryhtyä kehittämään toimintojaan sähköistämisen suuntaan.

63 61 Toimivan sähköisen asioinnin ja arkistoinnin rakentaminen edellyttää rakennusalan ammattilaisilta, ohjelmistotoimittajilta, kopiolaitoksilta, kuntaorganisaatioilta, luottamushenkilöitä ja asiakkailta paljon kouluttautumista sekä uuden ajattelu- ja toimintatavan omaksumista. Uudet järjestelmät vaativat resursseja ja järjestelmien käyttöönoton yhteydessä tapahtuva alkukangertelu vaikeuttaa lupa-asioiden käsittelemistä. Suunnitelmien tarkastelu paperisista piirustuksista on edelleen lupavalmistelijoille ja tarkastajille helpompaa. Sähköinen asiointi etenee varmasti, mutta rakennusvalvonnan siirtyminen sähköisten järjestelmien varaan tulee kestämään vähintäänkin yhden vuosikymmenen. Lähteet 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 2 Axelsson Markku, Suomen Kuntaliitto, Rakennusvalvontapalvelujen järjestäminen ja vahvistaminen. Kuntaliiton verkkojulkaisu Axelsson Markku, Suomen Kuntaliitto, Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät -tukea tehtävien priorisointiin ja kuntayhteistyöhön. Kuntaliitto Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A2, Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat, määräykset ja ohjeet ehdotus Suomen rakentamismääräyskokoelman osa A1, Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus, määräykset ja ohjeet Jääskeläinen Lauri, virastopäällikkö Helsingin rakennusvalvontavirasto, puheenvuoro Naantalin rakennustarkastuspäivillä Espoon kaupunki, Taskutilasto Espoon kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimi, Rakennusvalvonta. Toimintakertomus Valtioneuvoston päätös / Valtioneuvoston päätös / Valtioneuvoston päätös Turun kaupunki, Ympäristö ja kaavoitusvirasto, Turun arkkitehtuuripoliittinen ohjelma 13 Ojala Reima, rakennustarkastaja, Turun rakennusvalvontatoimisto, puheenvuoro Naantalin rakennustarkastuspäivillä Suomen virallinen tilasto (SVT), Tilastokeskus. Saantitapa: 15 Korpivaara Aila, rakennusneuvos, Ympäristöministeriö, puheenvuoro Naantalin rakennustarkastuspäivillä Jääskeläinen Lauri, virastopäällikkö Helsingin rakennusvalvontavirasto, muistio. Naantalin rakennustarkastuspäivät Espoon kaupungin rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestys Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö. Päivitetty versio

64 62 20 Oulun kaupunki, Rakennusjärjestys Valtionvarainministeriö. SADe-hankkeen loppuraportti, Valtionvarainministeriön julkaisuja 6/2009. Helsinki Built Environment Process Re-engineering (PRE). Verkkosivu Luettu COBIM -Senaattikiinteistöjen mallintaohjeiden laajentamis- ja päivittämishanke. Verkkosivu 24 Ruotsalainen Jouni, Tietomallien käyttöönoton kartoitus rakennusvalvonnan prosessissa. Opinnäytetyö Insinööri ylempi AMK. Metropolia ammattikorkeakoulu. Tekniikka ja liikenne, rakentaminen. Helsinki Noronen Jarkko, Dokumenttihallintajärjestelmän integrointi kuntarekisteriin. Insinöörityö AMK. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Tietotekniikka. Helsinki Liitteet 1. Espoon lupaprosessi ja kontaktipinnat 2. Jyväskylän lupaprosessi 3. Jyväskylän toimintaohje, lupakäsittely 4. Lahden lupaprosessi 5. Lahden toimintaohje, lupakäsittely 6. Vertailukuntien lupamäärä käyttötarkoituksittain 7. Vertailukuntien kokonaislupamäärä 8. Vertailukuntien edellyttämät lupaliitteet 9. Yhteenveto rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuudesta 10. Espoon rakennusvalvonnan sähköisen työpöydän näkymä 11. Vertailukuntien rakennusluvassa edellyttämät erityissuunnitelmat ja katselmukset 12. Oulun lupaprosessi.

65 ESPOO, LUPAPROSESSI JA KONTAKTIPINNAT Liite 1 (1/4) Hanke vireille Hakijan tai suunnittelijan yhteydenotto -neuvonta -ohjeistus -lomakkeet Asiakirjojen tilaaminen (2vk-1kk) ja suunnittelutyötä (1-6 kk) Ajanvaraus (1-3 vk) Ennakkonäyttö Suunnitelmien tarkentaminen (x kk)

66 LUPAPROSESSI JA KONTAKTIPINNAT Liite 1 (2/4) Ennakkokäsittely lausuntoineen (1-2 vk) Suunnitelmien täydennykset (x vk) Ajanvaraus (1-3 vk) Lupahakemuksen sisäänjättö ja kirjaaminen (1-2 pv) Kiinteistöpalvelukeskuksen lausunto (2-3 pv) Rekisteritietojen tarkistus (1 pv) Käsittelyaika alkaa

67 LUPAPROSESSI JA KONTAKTIPINNAT Liite 1 (3/4) Naapureiden kuuleminen tai alkukatselmus (2 vk) Lausunnot (kkt ja ttk) (1-2 vk) Yhteydenotto suunnittelijaan Suunnitelmien korjaus (x vk) Lupapäätöksen valmistelu ja kirjoittaminen (1-2 pv) Julkipanolista päätöksistä (1-2 pv) Päätös hakijalle Muiden tahojen lausunnot (1-4 vk) Tiimitarkastelu (1vk)

68 LUPAPROSESSI JA KONTAKTIPINNAT Liite 1 (4/4) Hanke vireille Hakijan tai suunnittelijan yhteydenotto -neuvonta -ohjeistus -lomakkeet Asiakirjojen tilaaminen (2vk-1kk) ja suunnittelutyötä (1-6 kk) Ajanvaraus (1-3 vk) Suunnitelmien tarkentaminen (x kk) Ennakkonäyttö Ennakkokäsittely lausuntoineen (1-2 vk) Suunnitelmien täydennykset (x vk) Ajanvaraus (1-3 vk) Lupahakemuksen sisäänjättö ja kirjaaminen (1-2 pv) Kiinteistöpalvelukeskuksen lausunto (2-3 pv) Rekisteritietojen tarkistus (1 pv) Naapureiden kuuleminen tai alkukatselmus (2 vk) Käsittelyaika alkaa Lausunnot (kkt ja ttk) (1-2 vk) Lupapäätöksen Suunnitelmien Yhteydenotto valmistelu korjaus suunnittelijaan ja kirjoittaminen (x vk) (1-2 pv) Muiden tahojen lausunnot (1-4 vk) Julkipanolista päätöksistä (1-2 pv) Päätös hakijalle Tiimitarkastelu (1vk)

69 Lupaprosessi (Versio 15) - Kaupunkirakennepalvelut Muokattu: Mustonen, Risto :34. Hyväksytty: Mustonen, Risto :34. IMS

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA

LAPPAJÄRVEN KUNNAN RAKENNUSVALVONTA KUN RYHDYT RAKENTAMAAN: 1. Tontin hankinta ja rakennusoikeuden varmistus Lappajärven kunnan omistamia tontteja voi tiedustella kunnan Teknisestä toimistosta. Tontteja on kaupan myös avoimilla markkinoilla.

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimassa oleva 5 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Tässä säädetyn lisäksi viranhaltijoiden ratkaisuvallasta määrätään myös henkilöstösäännössä,

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Suunnittelija Emilia Tommila, Tampereen kaupunki TOPTEN-kokous Vantaalla 27.-28.4.2015

Suunnittelija Emilia Tommila, Tampereen kaupunki TOPTEN-kokous Vantaalla 27.-28.4.2015 * Suunnittelija Emilia Tommila, Tampereen kaupunki TOPTEN-kokous Vantaalla 27.-28.4.2015 * Toimistohenkilöstö ONKO OSA RAKENNUSVALVONNAN OMAA ORGANISAATIOTA VAI MITEN TEHTÄVÄT ON ORGANISOITU? VIRKANIMIKKEET

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista

Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Energiatehokkuus osana asumista ja rakentamista Pornainen 21.9.2011 Päivi Kauppinen-Ketoja Toimialajohtaja, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Pornainen, Pukkila, Askola, Myrskylä Rakennusvalvonta muutosten

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan TOPTEN 2014

Rakennusvalvonnan TOPTEN 2014 Rakennusvalvonnan TOPTEN 014 Kysely ja koonti: Emilia Tommila Tampere Jakelu: Lauri Jääskeläinen Helsinki Veronica Rehn-Kivi Espoo Eija Muttonen-Mattila Tampere Pekka Virkamäki Vantaa Pekka Seppälä Oulu

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015. Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015. Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039)perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 83 Valmistelija:

Lisätiedot

Joonas Grönlundin ym. valtuustoaloite aurinkoenergian hyödyntämisen helpottamisesta

Joonas Grönlundin ym. valtuustoaloite aurinkoenergian hyödyntämisen helpottamisesta Kaupunginhallitus 87 09.03.2015 Kaupunginhallitus 98 16.03.2015 Kaupunginvaltuusto 33 30.03.2015 Joonas Grönlundin ym. valtuustoaloite aurinkoenergian hyödyntämisen helpottamisesta 1440/00.02.04.00/2014

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015. Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015

Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015. Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 83 10.06.2015 Rakennustarkastajan viran perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 10.06.2015 83 Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI OHJEITA RAKENTAJILLE 1(3) Rakennusvalvonta 2009 YLEISTÄ Nämä asiakirjat piirustuksineen ja liitteineen sisältävät rakennusluvan. Rakennettaessa on noudatettava hyväksyttyjä piirustuksia.

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015

Rakennus- ja. 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennus- ja 83 10.06.2015 ympäristölautakunta Kaupunginhallitus 243 30.06.2015 Kaupunginvaltuusto 67 07.09.2015 Rakennustarkastajan viran (700 039) perustaminen 1238/01.01.00.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Rakennuslautakunta 17.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Rakennuslautakunta 17.09.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 17.09.2015 Sivu 1 / 1 3125/10.03.00/2015 121 Uudelleenkäsittely oikaisuvaatimuksen johdosta, Laajennuslupa-asia, 2013-1095, Räisäläntie 5, Bique Tomi Matti Johannes ym. Päätöspäivämäärä

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 01.11.2012 Sivu 1 / 1 4532/10.03.00/2012 197 Oikaisuvaatimus katselmuspöytäkirjaan ja määräykseen, 49-50-15-12, Katri Valan tie 12, 02660 Espoo Valmistelijat / lisätiedot: Juvalainen

Lisätiedot

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu

Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018. Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Liite 1. A. Ympäristötoimen toimintaohjelma 2016 2018 Kehitysohjelma Ympäristösuojelu Muuttuvan toimintaympäristön myötä ympäristöasiat tulevat jatkossa yhä tärkeämmiksi ja merkittävimmiksi laaja-alaisiksi

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristölautakunta

Tekninen ja ympäristölautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Koulutustilaisuus 13.3.2013, Karkkilasali Taina Saari vs. vastaava rakennustarkastaja organisaatio Vastaava rakennustarkastaja Nicole Ahtokivi hoitovapaalla Vs. vastaava

Lisätiedot

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS 41/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS KANTAVISTA RAKENTEISTA 477/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS POHJARAKENTEISTA 465/2014 SÄHKÖINEN ASIOINTI - LUPAPISTE RAKENNUSTYÖMAAN

Lisätiedot

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS

VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 1 (6) VESI- JA VIEMÄRIJOHTOJEN PERUSKORJAUKSEN (LINJASANEERAUS) LUPAPROSESSIKUVAUS HELSINGIN KAUPUNKI LUPAPROSESSIKUVAUS 2 (6) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 53

Lisätiedot

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1 2819/10.03.00/2013 123 Oikaisuvaatimus rakenneinsinöörin 23.5.2013 antamaan määräykseen, lupatunnus 2009-1833, kiinteistö 49-54-146-16, Degerbyntie 23, 02600 Espoo

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-22 Sirkka Lamberg. Asuminen. 350.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-4-45-9 Pinta-ala 1559.0 Eteläinen Heikelintie 4 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus

Lisätiedot

Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa

Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa Luvanhakuohjeita rakentajalle/rakennuslupa ja toimenpidelupa Rakennusluvan voi jättää myös sähköisesti Lupapiste-palvelun lautta. Ohjeet löytyvät rakennusvalvonnan nettisivuilta. 1. HAKEMUSASIAKIRJOJEN

Lisätiedot

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 RAKENNUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 19.12.2001 (muutos KV 26.1.2005 5) Voimaatulo 01.01.2002 1 Toimiala, kokoonpano ja vastuualue Rakennuslautakunnan yleisenä tehtävänä on rakennustoiminnan ja

Lisätiedot

Rakentamisen valvonta ja neuvonta

Rakentamisen valvonta ja neuvonta 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen yksinkertainen rakennus korjaus- ja muutostyö

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014

Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 Viranomaislautakunta 17 12.05.2014 Viranomaislautakunta 21 18.06.2014 OIKAISUVAATIMUS RAKENNUSLUPAAN 14-0016-R/ AS OY METSOHOVIN KATETUT TERASSIT/VASTINE VALITUKSEEN 244/00.02.02/2014 VOLTK 17 Juhani Riuttanen

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty: Kv 5.9.2012 30 Voimaantulo: 1.1.2013 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41 / 8 Lupanumero 205-7 Päätöspäivä 2.4.205 4 HAKIJA As Oy Porvoon Stenbockinkatu 2 c/o Sisco Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus Kaupunginosa 638-026-2406-000 KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat.

Yhdellä lomakkeella voidaan hakea kaikki samalle rakennuspaikalle samaan aikaan haettavat luvat. 1 R A K E N N U S L U V A N H A K E M I N E N SAVONLINNAN KAUPUNGISSA Lupaa rakentamiseen, purkamiseen ja toimenpiteeseen haetaan rakennusvalvonnasta saatavalla hakulomakkeella. Lomake on saatavilla myös

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus 6.1.12 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toimialan toiminnan kuvaus Rakennus- ja ympäristölautakunnan tulosalueet ovat yhteiset palvelut, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja pysäköinninvalvonta. Yhteisiin

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t. 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 1 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2015 Tornion hallintopalvelut Nro 1 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.11.2015 Voimaantulopäivä 1.1.2016 MERI-LAPIN YMPÄRISTÖPALVELUJEN

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA ympa 8.11.2011 92 ympa liite 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA Voimaantulo 1.1.2012 1 Yleistä Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista

Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista EUROKOODI 2014 SEMINAARI Rakennusvalvonnan terveiset ajankohtaisista asioista tarkastusinsinööri Ulla Poutanen, Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Säädöksissä muutoksia MRL:n muutos 41/2014 Sovelletaan

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UURAISTEN KUNTA 1(5) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 1.1 ja tavoitteet Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta ja kunnan kaavoja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 98. Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 26.06.2014 Sivu 1 / 1 2833/10.03.00/2014 98 Purkamislupa-asia, 2014-828, Länsituulentie 7 02100 ESPOO, Tapiolan Toimitalo Oy c/o Corbel Oy Päätöspäivämäärä 26.06.2014 Päätös annetaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia

NAANTALIN KAUPUNKI MAKSULUETTELO Rakentamisen valvonta ja neuvonta Luettelossa esitetään yleiset maksutiedot, ei sopimuskohtaisia 1 Uudisrakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL) rakentaminen ja laajentaminen + 4,50 /m 2 vapaa-ajan asunto tai sen laajentaminen tai saunan rakentaminen 400,00 + 4,50 /m 2 (vapaa-ajan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Factan ja KuntaNetin integraatio Lupapisteeseen. Road Show 2015

Factan ja KuntaNetin integraatio Lupapisteeseen. Road Show 2015 Factan ja KuntaNetin integraatio Lupapisteeseen Road Show 2015 CGI Group Inc. 2013 Factan ja KuntaNetin Lupapisteintegraatio Lupapiste on Ympäristöministeriön yhteistyössä Solita Oy:n kanssa toteuttama

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 (5) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 17.2.2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 (5) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 17.2.2015 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 (5) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden 17.2 2015 tekemät rakennuslupapäätökset Päätökset annetaan julkipanon

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA ympa 11.3.2015 14 ympa liite 2 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT VIHDIN KUNNASSA, MAKSUTAKSA Voimaantulo 1.5.2015 1 Yleistä Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R

PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R Kaavoitus- ja rakennusjaosto 85 25.06.2015 PIRKANMAAN LAATUHALLIT OY, PUOLILÄMMIN HALLI, RAKENNUSLUPA NRO 15-77-R KAAVRAKJ 25.06.2015 85 ASIA Rakennuslupa nro 15-137-R RAKENNUSPAIKKA Herrala, 418-406-0002-0232

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET

Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 1 Ymp.ltk. 13.12.2011 Liite 10 RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEET 2 1 YLEISTÄ Rakennuttaja tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan rakennustyön toteuttamiseksi tarpeellisista

Lisätiedot

1. Mikä rakennusjärjestys on?

1. Mikä rakennusjärjestys on? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ Ympäristölautakunta hyväksynyt 7.10.2014 Voimaantulopäivä 6.11.2014 1 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta Ympäristötoimen johtosääntöön sidottujen erityistehtävien

Lisätiedot

Luvattoman rakennustyön keskeyttäminen, 529-30-29-3, Pehtoorinkuja 4, 21110 Naantali

Luvattoman rakennustyön keskeyttäminen, 529-30-29-3, Pehtoorinkuja 4, 21110 Naantali Rakennuslautakunta 43 26.10.2011 Rakennuslautakunta 17 23.05.2012 Rakennuslautakunta 55 21.11.2012 Rakennuslautakunta 61 18.12.2012 Rakennuslautakunta 54 06.11.2013 Rakennuslautakunta 1 29.01.2014 Luvattoman

Lisätiedot

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Mikä on rakennusvalvonnan rooli? MRL 21 (Kunnan rakennusvalvontaviranomainen)

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ

OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ OHJEITA RAKENNUSPAIKAN HALTIJALLE KEMPELEESSÄ 1. Ole yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ja tilaa aika ennakkoneuvotteluun yhdessä pääsuunnittelijan kanssa rakennuspaikan suunnittelun lähtötietojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 40 23.04.2015 PAIMION KAUPUNGIN (VÄHÄNIITUNTIE 1) RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 40. Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO

Ympäristölautakunta 40 23.04.2015 PAIMION KAUPUNGIN (VÄHÄNIITUNTIE 1) RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 40. Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO Ympäristölautakunta 40 23.04.2015 PAIMION KAUPUNGIN (VÄHÄNIITUNTIE 1) RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 40 Hakija Paimion kaupunki PL 50 21531 PAIMIO Rakennuspaikka Kiinteistötunnus Kaupunginosa/kylä Tilan nimi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto KOKEMUKSIA ERITYISMENETTELYSTÄ Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvonnan tietopäivä 3.3.2015 ERITYISMENETTELY

Lisätiedot

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET

RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET RAKENNUSLUPIEN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 1. Rakennusluvan hakeminen 2. Toimenpiteet, jotka eivät vaadi rakennuslupaa 3. Muita usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Rakennusluvan hakeminen Mikä on lupahakemuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/2015 1 (11) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 1.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 24/2015 1 (11) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 1.9.2015 24/2015 1 (11) RAKENNEYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 1.9.2015 Rakenneyksikön muiden viranhaltijoiden 1.9 2015 tekemät rakennuslupapäätökset 66 69 Päätökset annetaan julkipanon jälkeen 4.9.2015,

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN KORJAUSHANKKEET

ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN KORJAUSHANKKEET ASUNTO-OSAKEYHTIÖIDEN KORJAUSHANKKEET Savoy-teatteri 12.11.2013 Juha Veijalainen - lupayksikön päällikkö - Helsingin kaupunki - rakennusvalvonta 1 Ohjeet, PKS-kortit ja e-kirje Helsingin rakennusvalvontaviraston

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Pientaloilta 13.01.2015 Lupakäsittely. Lupa-arkkitehti Tiina Reponen

Pientaloilta 13.01.2015 Lupakäsittely. Lupa-arkkitehti Tiina Reponen Pientaloilta 13.01.2015 Lupakäsittely Lupa-arkkitehti Tiina Reponen Vaadittavat asiakirjat Hakemuslomake hankkeeseen ryhtyvän / maksajan hetu suunnittelijoiden hetu perustelut, jos esitetään poikkeamisia

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Haetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 )

Haetaan poikkeusta rakennusoikeuden vähäiselle ylitykselle (12 m 2 ) Ympäristölautakunta 105 25.08.2015 AS OY JOUSITARHAN RAKENNUSLUPAHAKEMUS YMPLTK 105 Hakija As Oy Jousitarha C/Co Lemminkäinen Talo Oy Rauhankatu 11 A 20100 TURKU Rakennuspaikka: Kiinteistötunnus 577-493-0002-0044

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

55 14.04.2015. Rakennuspaikka ÖVERBY, 257-496-0002-0207 Asentajantie 3, 02400 KIRKKONUMMI

55 14.04.2015. Rakennuspaikka ÖVERBY, 257-496-0002-0207 Asentajantie 3, 02400 KIRKKONUMMI Rakennus- ja ympäristölautakunta 55 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-4-OIK viranhaltijapäätöksestä 23.2.2015 72 / Rakennuslupahakemus 15-22-B / Överby 496-2-207, 496-4-113-M-601 ja 496-2-112-M-603 / Konewatt

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

242 PIENTALOJEN RAKENNUSLUPAMAKSUJEN ALENTAMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI

242 PIENTALOJEN RAKENNUSLUPAMAKSUJEN ALENTAMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJANOTE VP4 RAKENNUSLAUTAKUNTA LJ 5.8.2014 242 PIENTALOJEN RAKENNUSLUPAMAKSUJEN ALENTAMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI 1.10.2014 31.1.2015 PÄÄTÖSEHDOTUS päättää, että 1.10.2014 31.1.2015

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Lupapäätös Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakennuslupapäätös Rakennuslupapäätöksen tekee rakennustarkastaja. Rakennuslupapäätös annetaan ns. julkipanon jälkeen ( 14 vrk oikaisuvaatimusaika

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen

Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen Aikaa kestävä rakennus, energiatehokas ja ympäristöystävällinen 1 Hajautettu energiatuotanto kestävä rakentaminen Vaasa 15.4.2010 Millaista ohjausta rakennuttajat tarvitsevat energiatehokkuudesta? Mitä

Lisätiedot

TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO

TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO TONTINSAAJAINFO KEVÄTLAAKSONPURO KESKEISET TOIMIJAT + RAKENNUSVALVONTA + PÄÄSUUNNITTELIJA + VASTAAVA TYÖNJOHTAJA RAKENNUSHANKE LYHYESTI ENERGIATEHOKKUUDESTA SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT Rakennusvalvonnan laadunohjaus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (7) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 10.2.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (7) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 10.2. 3/2015 1 (7) TALOTEKNIIKKAYKSIKÖN VIRANHALTIJAT HENKILÖTIEDOT POISTETTU 10.2.2015 Talotekniikkayksikön muiden viranhaltijoiden 10.2.2015 tekemät rakennuslupapäätökset: Päätökset annetaan julkipanon jälkeen

Lisätiedot

133 14.10.2015 160 09.12.2015

133 14.10.2015 160 09.12.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 133 14.10.2015 160 09.12.2015 Vastine Turun hallinto-oikeudelle rakennuslupaa koskevassa asiassa, lupa 2014-662, rakennuspaikka Ihantolantie

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyttä voidaan seurata myös erillisellä asiakaskyselyllä. Asiakaskysely tehdään tarpeen mukaan.

Asiakastyytyväisyyttä voidaan seurata myös erillisellä asiakaskyselyllä. Asiakaskysely tehdään tarpeen mukaan. 1 1. RAKENNUSVALVONNAN LAATUSUUNNITELMA 1..1 Toiminta-ajatus Toiminnan tarkoituksena on neuvonnan ja ohjauksen, lupakäsittelyn sekä valvonnan avulla edistää terveellistä, turvallista ja ympäristöön sopeutuvaa

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus

Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 42 14.05.2013 Lupa nro 2013-196 / Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Villimiehen Vitonen Oy:n rakennuslupahakemus RAKLA 42 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja Päivi Salminen,

Lisätiedot