SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO

Transkriptio

1 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO TOIMINTAKERTOMUS

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ sivu 3 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN sivu 5 3 NEUVOTTELU- JA SOPIMUSTOIMINTA sivu 7 4 JÄRJESTÖTOIMINTA sivu 10 5 AMMATIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN sivu 12 6 VIESTINTÄ JA JULKAISUTOIMINTA sivu 14 7 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA sivu 16 8 STIPENDIRAHASTO sivu 17 9 TOIMINTA- EDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN sivu 17 LIITTEET sivu STHLry Toimintakertomus

3 1 YLEISTÄ Toimintakausi oli viides nelivuotinen liittokokouskausi. Koko toimintakausi elettiin syvenevässä maailmanlaajuisessa taloudellisessa lamassa, joka vaikutti voimakkaasti myös Suomen talouteen ja koko yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimintaan. Keväällä 2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus joutuikin aloittamaan toimintansa hyvin haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja hallitusohjelman keskeisimmät painotukset liittyivät julkisen talouden kestävyysvajeen edellyttä miin toimenpiteisiin ja talousvaikeuksissa olevien euromaiden aiheuttamaan epävakauteen. Hallituksen toiminnassa ja päätöksenteossa painotettiin köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämistä, julkisen talouden vakauttamista sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi käynnistetyn uuden kehittämisohjelma Kaste II:n painopisteinä ovat muiden muassa syrjäytymisen ehkäisy ja omaishoidon tukipalveluiden kehittäminen. Julkiset palvelut nähdään erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Hallituksen kuntiin kohdistuvat valtionosuusleikkaukset vaikeuttivat kuntien mahdollisuuksia selvitä lisääntyvistä lakisääteisistä velvoitteistaan. Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämistyön kehittämisen näkökulmasta ongelmallista oli se, että Kasteja muun hanketoiminnan ja terveyden edistämisen määrärahoja leikattiin samalla kun ennaltaehkäisevää työtä painotettiin voimakkaasti niin hallitusohjelmassa kuin terveyspoliittisissa ohjelmissa ja kunnille lisättiin siihen liittyviä velvoitteita myös lainsäädännöllä. STHL:n toiminnassa on ollut keskeistä vaikuttaa niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti siihen, että väestö saa tasa-arvoisesti asuinpaikastaan riippumatta yhtä laadukkaat perusterveydenhuollon sekä terveyttä edistävät ennaltaehkäisevät terveyspalvelut. Julkisen talouden kestävyysvajeeseen ja tulevaisuudessa odotettavissa olevaan niukkenevan työvoiman tarjontaan yritettiin hakea ratkaisuja muiden muassa työurien pidennyksillä ja eläkeiän nostamisella. Asiasta käytiin voimakasta keskustelua. Hallitusohjelmaan sisältyy työmarkkinajärjestöjen yhdessä sopima kirjaus työurien pidentämistä koskevasta valmistelusta. Toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta korostettiin lisääntyvästi myös kuntasektorilla. Kunta-alan työmarkkinaosapuolet KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt KTN, Juko, Kunta-alan unioni ja TNJ käynnistivät yhdessä tuloksellisuuskampanjan vastaamaan julkisen talouden kestävyysvajeen mukanaan tuomiin haasteisiin. Terveydenhoitajatyön kampanjalla ja tiedotteilla STHL on tuonut esille terveydenhoitajan laaja-alaista asiantuntijuutta ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitajatyötä kustannusvaikuttavana toimintana, jolla voidaan tehokkaasti hillitä alati kasvavia sairaanhoito kustannuksia. Toimintakaudelle on ollut kuvaavaa työelämän jatkuvat suuret muutokset. Paras-hankkeella ja vuodesta 2012 lähtien puitelailla sekä Kaste-ohjelmilla on pyritty uudistamaan kuntarakennetta ja sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta. Vaikka tehtävä on osoittautunut oletettua vaikeammaksi ja on vielä kesken, kuntasektorilla on ollut käynnissä lukuisia uudistuksia ja muutoksia palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa. Toteutuneilla muutoksilla oli vaikutuksia myös jäsenistön asemaan ja työskentelyedellytyksiin, mikä loi omat paineensa edunvalvonnalle. Toimintakaudella on säädetty runsaasti uutta terveydenhoitajan työhön liittyvää lainsäädäntöä. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveyden- Toimintakertomus STHLry 3

4 huoltoa koskevan asetuksen ja terveydenhuoltolain valmisteluvaiheessa liitto toimi aktiivisesti antamalla lausuntoja ja kannanottoja. Lakien säätämisen jälkeen STHL:n toiminnassa on painottunut erityisesti asetuksen toimeenpanon edistäminen ja sen seuranta, sillä kaikki kunnat eivät ole voineet tarjota lakisääteisiä palveluja johtuen alimitoitetusta henkilöstömäärästä ja lääkäripulasta. Valmistelussa ovat olleet myös muiden muassa vanhuspalvelulaki, sosiaalihuoltolaki ja oppilashuoltolaki sekä koulutusta koskevia lakeja, joihin STHL on ottanut aktiivisesti kantaa lausunnoin ja keskusjärjestön kautta. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden välinen työnjaon uudistaminen eteni voimakkaasti ja myös siihen liittyviä uusia lakeja on säädetty kuten hoitajan rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta koskeva laki ja synnytyksen jälkitarkastusta koskeva lainsäädäntö. Tehtäväsiirrot ja lakien tuomat uudet velvoitteet ovat lisänneet työn vaativuutta. Jäsenistölle jatkuva muutos- ja kehittämistyö on ollut vaativaa ja vienyt paljon voimavaroja. Huoli työntekijöiden työssä jaksamisesta on lisääntynyt. Hyvin myönteisenä asiana on nähtävä se, että Kaste II -ohjelmaan on sisällytetty tavoitteita myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden, osaamisen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Terveydenhoitajaliitolla on sopimus- ja neuvotteluoikeudet neuvottelujärjestöjensä kautta kunta-alalla, valtiolla, yksityisellä terveyspalvelualalla, yksityisellä sosiaalipalvelualalla, Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksessa sekä Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiössä. Toimintakauden aikana käytiin kolmet palkkaneuvottelut. Alkuvuodesta 2010 neuvoteltiin uudet sopimukset kaikilla STHL:n keskeisillä toimialueilla. Vuosi 2011 oli kunta-alan sopimus- ja neuvottelutoiminnassa poikkeuksellinen, koska vuoden aikana käytiin kahdet eri sopimusneuvottelut: Alkuvuodesta sovittiin vuoden 2011 palkankorotuksista. Keskusjärjestöjen ja maan hallituksen yhteisen ns. raamisopimuksen synnyttyä lokakuussa neuvoteltiin ja sovittiin uudet reilun kahden vuoden sopimukset kaikilla STHL:n keskeisillä toimialueilla. STHL on panostanut myös terveydenhoitajien ja audionomien koulutukselliseen edunvalvontaan. Ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamistyö on käynnistynyt. Niiden toimiluvat tullaan jatkossa uudistamaan korostaen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Koulutukseen liittyviä kysymyksiä liitto on käsitellyt sosiaali- ja terveysministeriössä (STM), opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) sekä ammat tikorkeakoulujen erilaisissa verkostoissa. STHL on tehnyt OKM:lle esityksiä niin terveydenhoitaja koulutuksen kuin audionomikoulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Työterveyshoitajakoulutuksen osalta on tehty yhteistyötä Suomen Työterveyshoitajaliitto STTHL:n kanssa. Esityksissä ja lausunnoissa on painotettu terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen järjestämistä niin, että se antaa riittävät valmiudet työelämän muuttuviin ja lisääntyviin osaamisvaatimuksiin. Liitto on myös vaatinut, että koulutusmäärät tulee saada paremmin vastaamaan työelämän tarpeita, jotta valmistuneet voivat siirtyä mahdollisimman nopeasti koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Toimintakausi oli liiton kannalta historiallinen, kun STHL vaihtoi keskusjärjestönsä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta Akavaan Edunvalvonnan toimintaympäristön muutokset, pääsopimuskysymyksen ajankohtaistuminen ja järjestöjen välinen jäsenkilpailu edellyttivät liittoa tekemään ar- 4 STHLry Toimintakertomus

5 viointia toimintansa tehostamiseksi. Päätöksen teon pohjaksi tehtiin perusteellinen selvitystyö ulkopuolisen asiantuntijan tuella, jossa arvioitiin erilaisia edunvalvonnan vaihtoehtoja liiton toiminnan tehostamiseksi niin työmarkkinaedunvalvonnan kuin ammatillisen, koulutuksellisen ja yhteiskunnallisen edunvalvonnan alueilla. Päätös tehtiin yksimielisesti ylimääräisessä liittokokouksessa Yhteistyö Akavassa on käynnistynyt hyvin. Monenlaista yhteistoimintaa on jo käynnistetty useiden akavalaisten terveydenhuoltoalan liittojen kanssa. Keskusjärjestövaihdos on osa STHL:n strategiatyötä, jonka tarkoituksena on kehittää liiton toimintarakennetta niin, että se tuo lisää dynaamisuutta käytännön toimintaan, tehostaa päätöksentekoa ja vähentää jäsenbyrokratiaa. Liiton toimintaa on tehostettu ja uudelleen organisoitu monella tapaa kustannusten hillitsemiseksi, talouden tasapainottamiseksi ja jäsenkehityksen turvaamiseksi. Taloushallinto on ulkoistettu ja sopimuksia uusittu kilpailutuksen kautta taloudellisemmiksi. Viestinnän tehostamiseksi on liittoon palkattu tiedottaja. Jäsenmäärä, joka alkoi laskea vuonna 2008 johtuen muun muassa Tehy-pöytäkirjan ohjaamasta eriarvoisesta palkkapolitiikasta ja kovasta jäsenkilpailusta, on saatu toimintakauden aikana lievään nousuun. Jäsenkilpailuun STHL on vastannut tehostamalla omaa toimintaansa muiden muassa jäsenhankinnassa, opiskelijatoiminnassa, viestinnässä ja lisäämällä uusia jäsenetuja. 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Liiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoitteena on ollut vaikuttaa aktiivisesti sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaan painottamalla niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti ehkäisevän kansanterveystyön sekä terveydenhoitajien ja audionomien työn tärkeyttä väestön toimintaedellytysten turvaamisessa ja terveyserojen kaventamisessa. Liitto on aktiivisesti ottanut kantaa ja vaikuttanut jäsenistön kannalta merkityksellisen lainsäädännön, suositusten ja ohjeiden valmisteluun ja toimeenpanoon. STHL:n toiminnassa on painottunut neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen toimeenpanon edistäminen ja sen seuranta, sillä asetuksen mukaisiin palveluihin ei kaikissa kunnissa ole ollut mahdollisuuksia johtuen alimitoitetusta henkilöstömäärästä ja lääkäripulasta. Liitto on tehnyt asiasta selvityksiä ja niistä tietoa on välitetty jäsenistön lisäksi kuntapäättäjille, STM:lle ja Valviralle. STHL:n ja THL:n tekemien selvitysten mukaan on nähtävissä myönteistä kehitystä henkilöstömitoituksissa, mutta edelleen henkilöstöresursseissa on suuria alueellisia ja terveyskeskusten välisiä eroja. Yhteiskunnallista vaikuttamistyötä STHL on tehnyt toimimalla aktiivisesti useissa jäsenistön kannalta keskeisissä valtakunnallisissa työryhmissä ja yhteistyöhankkeissa. STM:n ja THL:n kanssa on tehty aktiivista ja säännöllistä yhteistyötä. STHL on hyvin edustettuna keskeisissä STM:n ja THL:n valtakunnallisissa terveydenedistämistyön kannalta merkittävissä työryhmissä. Työryhmät ovat antaneet tehokkaan uuden tiedon saamisen, vaikuttamisen ja verkottumisen foorumin jäsenistön kannalta tärkeis- Toimintakertomus STHLry 5

6 sä kysymyksissä. Yksi merkittävimmistä työryhmistä on ollut THL:n kansallisen äitiyshuollon asiantuntijaryhmä ( ), jonka tehtävänä oli laatia äitiysneuvolatyön uusi ohjeistus käytännön työn ja johtamisen tueksi. Toimintakauden aikana on käyty eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit, joihin STHL osallistui omilla vaaliteemoillaan. Yhteiskunnallista vaikuttamistyötä on tehty myös tapaamalla useita liiton kannalta merkityksellisiä valtakunnantason vaikuttajia ja poliittisia päättäjiä. STHL on vaikuttanut sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman, Kaste I:n toimeenpanoon ja Kaste II suunnitteluun korostaen erityisesti ennaltaehkäisevän työn toimintaedellytyksiä. Kaste I -ohjelmassa erityisenä painopistealueena oli Toimiva terveyskeskus -ohjelma, johon STHL vaikutti ohjaus- ja johtoryhmien kautta, seminaareissa ja antamalla liiton asiantuntijatyöpanosta Terveyshyötymallin sekä ryhmämuotoisten toimintamuotojen kehittämiseksi terveyskeskuksessa. STHL:lla on ollut edustus myös perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistamisen Kaste-asiantuntijatiimissä sekä perusterveydenhuollon neuvottelukunnassa, joiden kautta voitiin vaikuttaa ja nostaa esille ennaltaehkäisevien palveluiden ja terveydenhoitajien työn tärkeyttä terveydenhuollon ja palvelurakenteen muutoksessa. Toimintakaudella käynnistyi ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistamistyö. Terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen osalta on noussut esille useita edunvalvonnallisia kysymyksiä, joihin liitto on vaikuttanut kannanotoin ja lausunnoin. Terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen kehittämiseen ja järjestämiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty useita kertoja yhteisissä tapaamisissa OKM:ssä, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tilaisuuksissa ja terveysalan verkostotapaamisissa. Lisäksi STHL on tehnyt ministeriölle esityksiä terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen kehittämiseksi. Suomen Työterveyshoitajaliitto STTHL:n kanssa on tehty yhteistyötä ja vaikutettu valtakunnan tasolla työterveys hoitajakoulutuksen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Audionomikoulutuksen kehittämiseksi ja koulutuksen järjestämisen turvaamiseksi on käynnistetty yhteistyö Audiologiyhdistyksen kanssa. Terveydenhoitaja- ja audionomityön sekä STHL:n tunnettuutta on edistetty mediatiedotteilla ja kampanjatoiminnalla. Terveydenhoitajatyön kampanjalla nostettiin esille ennaltaehkäisevän työn kustannusvaikuttavuutta ja tärkeyttä sekä vaikutettiin neuvola-asetuksen toimeenpanoon. Kampanjalla aktivoitiin runsaasti erilaisia yhdistysten järjestämiä paikallisia tapahtumia, joiden kautta terveydenhoitajan ammattia ja asiantuntijuutta tehtiin näkyväksi niin väestölle kuin poliittisille päättäjille. STHL on ollut kysytty ja haluttu yhteistyökumppani monien kansalais- ja terveysjärjestöjen terveydenedistämiseen liittyvissä hankkeissa tavoitteena vaikuttaa terveyttä edistävään yhteiskunta- ja koulutuspolitiikkaan ja kehittää terveydenhoitajien työn menetelmiä. Liitto on tehnyt myös aktiivisesti yhteistyötä useiden terveyden- ja sosiaalihuoltoalan ammattiliittojen kanssa yhteisissä edunvalvonnallisissa kysymyksissä. Tärkeä yhteiskunnallisen vaikuttamisen väylä on ollut myös keskusjärjestön kautta vaikuttaminen. Liitto on voinut vaikuttaa sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikkaan keskusjärjestön kautta kannanotoin, lausunnoin ja työryhmien avulla. Hyvä terveyspolitiikkaan vaikuttamismahdollisuus oli Akavan terveyspoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmä, jonka pu- 6 STHLry Toimintakertomus

7 heenjohtajuus annettiin STHL:lle. Näin voitiin myös vahvistaa liiton näkyvyyttä terveydenhuoltoalan ammattijärjestöjen kentässä. 3 NEUVOTTELU- JA SOPIMUSTOIMINTA 3.1 Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmien kehittäminen Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta koskevat neuvottelut käytiin pääsopijajärjestöjen ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kesken. Liiton pääsopijajärjestö on Tekniikka ja Terveys KTN ry. Pääsopimus mahdollisti myös paikalliset neuvottelut ja sopimukset. Jatkuvan neuvottelun periaate mahdollisti eri asioiden tuomisen neuvottelupöytään aina tarvittaessa. Kuntasektorin lisäksi liiton jäsenten edunvalvonta on varmistettu yksityisellä terveyspalvelualalla Yksityisen Terveyspalvelualan Unionin kautta, yksityisellä sosiaalipalvelualalla Jyty-Pardia-STHL neuvottelujärjestön kautta sekä Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön osalta Tekniikka ja Terveys KTN:n kautta. Toimintakaudella tapahtui varsin merkittävä muutos: STHL siirtyi keskusjärjestö Akavan jäseneksi alkaen. Muutoksella oli vaikutusta valtion sektorilla työskentelevien jäsenten edunvalvontaan. Valtion sektorilla työskentelevien jäsenten osalta edunvalvonta hoidettiin Palkansaajajärjestö Pardian kautta vuoden 2012 toukokuun loppuun asti. Keväästä 2013 alkaen edunvalvonta valtion sektorin osalta tapahtuu neuvottelujärjestö Jukon kautta yhteistyössä KTK Tekniikan Asiantuntijat kanssa. Yksityisen terveysalan osalta Unioni vahvistui toimintakauden alussa, kun keväällä 2009 Unioniin hyväksyttiin uusina jäseninä Suomen Työterveyshoitajaliitto STTHL ja Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat (Taja ry). Toimintakaudella oli edelleen voimassa pääsopijajärjestöjen ja KT:n vuoden 2008 keväällä sopima ns. väliaikainen pääsopimus, joka pääosin on samansisältöinen kuin aiempi pääsopimus. Sen avulla pääsopijajärjestöt ovat varmistaneet neuvotteluoikeutensa ja tavoitteena on solmia uusi, varsinainen pääsopimus. Tehy ei ole tällä hetkellä minkään kunta-alan pääsopijajärjestön jäsen. KTN ry:n kautta liitolla oli useita edustuksia eri työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Toimintakauden alussa oli edelleen voimassa liitto kohtaisina ratkaisuina tehdyt virka- ja työehtosopimukset ajalle ( ). Toimintakauden aikana tehtiin liittokohtaiset virkaja työehtosopimukset ajalle ( ) ja keskusjärjestöjen tekemän ns. raamisopimuksen pohjalta tehdyt virka- ja työehtosopimukset ajalle ( ). 3.2 Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus Sopimuskausi Vuoden 2011 palkankorotuksista neuvoteltiin erikseen alkuvuonna Sopimukset olisi voitu irtisanoa, mikäli sopuun ei olisi päästy. Kuntasektorin palkkoja korotettiin lukien ns. valtakunnallisen samapalkkaohjelman mukaisesti, jossa korotukset kohdistettiin erityisesti koulutetuille ja naisvaltaisille ammattiryhmille. Korotukset vaihtelivat 0,7 %:sta 1,3 %:iin siten, että esimerkiksi STHL:n kuntasektorin jäsenistön palkkoja korotettiin 1,3 %:lla. Kaikille tulevaa yleiskorotusta ei ollut käytettävissä. Vuonna Toimintakertomus STHLry 7

8 2010 oli lisäksi alkaen käytettävissä paikallisesti jaettava ns. tuloksellisuuserä suuruudeltaan 0,7 %. Vuonna 2011 palkkoja korotettiin alkaen 1,2 %:n yleiskorotuksella, 100 euron suuruisella kertaerällä ja paikallisesti jaettavalla järjestelyerällä 0,8 %. Sopimuskausi Sopimuskauden korotukset olivat ja ovat ns. raamisopimuksen pohjalta. Sopimuskauden alussa palkkoja korotettiin alkaen 1,7 %:n yleiskorotuksella, erillisellä 150 euron kertaerällä sekä korotettiin erikseen tehtäväkohtaisia palkkoja 2 %:lla siten, että muutettiin henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiset osat uusiksi työkokemuslisiksi, jotka ovat viiden palvelusvuoden jälkeen 3 % ja 10 palvelusvuoden jälkeen 8 %. Lisäksi työsuorituksen arvioinnin avulla voidaan maksaa henkilökohtaista lisää ja työnantajan on pidettävä käytössä tähän tarkoitukseen vähintään 1,3 % palkkasummasta. Hieman poikkeuksellisesti sopimuskauden alussa ei varattu käytettäväksi paikallisesti neuvoteltavia järjestelyeriä, vaan sopimusosapuolet käyttivät sopimusrahaa keskitetysti tehtyihin sopimustekstimuutoksiin, muun muassa poistettiin ns. vuosilomamääräysten B-taulukko, joka kertymältään oli epäedullinen verrattuna ns. A-taulukkoon. Vuoden 2013 palkankorotusten osalta palkkoja korotettiin alkaen 1,46 %:n yleiskorotuksella ja paikallisesti oli käytettävissä 0,6 %:n suuruinen järjestelyerä. Tällä sopimuskaudella tehtiin myös muita keskeisiä sopimusteksteihin liittyviä muutoksia ja kehittämishankkeita. KVTES:n palkkausmääräykset kirjoitettiin uusiksi tavoitteena niiden selkeyttäminen ja erityisesti tehtävien vaativuuden arvioinnin sitovuuden lisääminen. Sopimuskauden ensimmäisenä vuonna laadittiin erillinen pääsopijajärjestöjen ja KT:n yhdessä laatima palkkausopas paikallisesti käytettäväksi. Toisena merkittävänä kehitysaskeleena laadittiin uudet, selkeämmät ja työhyvinvointia toivottavasti parantavat jaksotyöaikaa koskevat työaikamääräykset. Uusia määräyksiä kokeillaan sopimuskauden aikana kokeiluun valittujen viiden työnantajan piirissä ja kokeilun tulosten perusteella arvioidaan, olisiko KVTES:n jaksotyöaikaa koskevat määräykset mahdollista uudistaa koskemaan kaikkia kunta-alan työnantajia. 3.3 Muut sopimusalat Yksityisellä terveyspalvelualalla palkankorotukset olivat sopimuskaudella yleiskorotus 0,6 % ja kertaerä 3 % alkaen, paikallinen erä 0,8 % alkaen, joka lopulta kuitenkin osapuolten kesken muutettiin yleiskorotukseksi sekä yleiskorotus 1,2 % ja 0,8 % suuruinen paikallinen erä alkaen. Lisäksi sopimuskaudella jatkettiin ns. II ja III paikkakuntakalleusluokkien taulukkopalkkojen erojen poistoa. Sopimuskaudella palkankorotukset olivat alkaen 1,7 %:n yleiskorotus ja 150 euron kertaerä sekä alkaen 1,2 % yleiskorotus ja 0,7 % suuruinen paikallinen erä. Lisäksi poistuivat loputkin ns. II ja III PKL:n väliset taulukkopalkkojen erot. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla maksettiin sopimuskaudella yleiskorotus 0,6 % alkaen, yleiskorotukset alkaen siten, että korotukset olivat portaittain 0 %:n ja 0,9 %:n välillä niin, että suurimmat korotukset tulivat palkkaryhmiin, joissa ovat muun muassa terveydenhoitajat sekä palkankorotukset alkaen 1,2 %:n yleiskorotus ja paikallisesti jaettava 0,8 % järjestelyerä. Sopimuskaudella maksettiin 8 STHLry Toimintakertomus

9 alkaen 1,7 % yleiskorotus, 150 euron kertaerä ja paikallisesti jaettava erä 0,68 % sekä alkaen 1,3 % yleiskorotus ja 0,6 % paikallinen erä. PTY:n työehtosopimuksen alueella sopimuskaudella maksettiin 0,6 % suuruinen yleiskorotus alkaen, erillinen samapalkkaerä alkaen vaihdellen 0,7 %:sta 1,3 %:iin siten, että koulutetun hoitohenkilöstön korotus oli 1,3 % sekä palkankorotuksina alkaen 1,2 %:n yleiskorotus, 110 euron suuruinen kertaerä ja paikallisesti jaettava 0,8 % järjestelyerä. Sopimuskau della maksettiin alkaen yleiskorotus 1,9 %, 150 euron kertaerä ja paikallisesti jaettava erä 0,5 % sekä alkaen yleiskorotus 1,56 % ja 0,5 % paikallinen järjestelyerä. YTHS:ssä sopimuskaudella maksettiin alkaen 0,6 % yleiskorotus ja tehtiin kustannusvaikutukseltaan 0,6 %:n suuruinen kokemuslisäuudistus, alkaen 0,3 %:n yleiskorotus ja 0,8 %:n palkkausjärjestelmän kehittämiserä, alkaen yleiskorotus 1,2 %, 110 euron kertaerä ja 0,8 % paikallinen erä sekä palkkausjärjestelmän kehittämiserä 0,6 % alkaen. Sopimuskaudella maksettiin alkaen 1,8 % yleiskorotus, 150 euron kertaerä ja tehtiin kokemuslisäuudistus, jossa 2 % siirrettiin peruspalkkaan, palkkausjärjestelmän kehittämiserään 0,6 % alkaen sekä alkaen 1,46 % yleiskorotukseen ja paikalliseen erään 0,5 %. Valtion sektorilla palkankorotukset sopimuskaudella seurasivat tasoltaan suurin piirtein kuntasektorin tasoa ja sopimuskaudella maksettiin alkaen 1,9 % yleiskorotus, 150 euron kertaerä ja paikallinen erä 0,5 % sekä alkaen 1,4 % yleiskorotus ja paikallinen erä 0,5 %. 3.4 Palkka- ja muut tiedustelut KTN ry osti vuosittain jäsenistönsä palkkakehitystiedot Tilastokeskukselta. Palkkatiedot vuosilta : Terveydenhoitajien kokonaisansion keskiarvo oli (KVTES): Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Audionomien kokonaisansioiden keskiarvo oli (KVTES): Vuonna Vuonna Vuonna Vuonna Audionomien osalta on muistettava, että lukumääräisesti suhteellisen pienen ryhmän tilastollisen aineiston esittämisessä ja tulkinnassa pitää olla varovaisuutta, mutta suuntaa antavia tulkintoja kokonaisansioista ja niiden kehittymisestä voidaan tehdä. 3.5 Paikallinen edunvalvonta Luottamusmiestoiminta Liitto vahvisti paikallisessa toiminnassa luottamusmiesjärjestelmää rekrytoimalla uusia luottamusmiehiä. Luottamusmiehiä oli vajaat 250. Edelleenkään kaikissa kunnissa tai kuntayhtymissä ei ole terveydenhoitajaluottamusmiestä, mikä vaikeuttaa merkittävästi paikallista edunvalvontaa. Toimintakauden aikana luottamusmiesten koulutusta uudistettiin. Peruskurssi järjestetään alkuvuodesta, jolloin uudet luottamusmiehet saavat he- Toimintakertomus STHLry 9

10 ti peruskoulutuksen tehtäviinsä. Luottamusmiesten jatkokurssi järjestetään loppuvuodesta, jolloin opittuja perustaitoja voi syventää vielä saman vuoden aikana. Peruskurssien ja jatkokurssien lisäksi olemme järjestäneet uusina koulutusmuotoina KVTES:n syventäviä kursseja ja erillisiä pääluottamusmiesten koulutuspäiviä yhteistyössä KTK:n kanssa. STHL:n LM-neuvotteluviestien avulla luottamusmiehet ovat saaneet ajankohtaista tietoa toimintakauden aikana. Paikallisessa edunvalvonnassa korostettiin myös perinteisen sopimustoiminnan ylittävää edunvalvontaa, kuten määräaikaisiin palvelussuhteisiin puuttumista sekä tehtäväjärjestelyihin ja voimavarapäätöksiin vaikuttamista. Paikallisten palkkaneuvottelujen tueksi liitto valmisti oppaan terveydenhoitajien tehtävien vaativuuden arvioinnista (TVA) ja markkinoi sen aktiivista käyttöä paikallisissa neuvotteluissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kuntasektorilla on jo useamman vuoden ajan ollut käynnissä erilaisia kunta- ja palvelurakenteen muuttamiseen tähtääviä hankkeita. Liiton paikallisia toimijoita, lähinnä luottamusmiehiä, on opastettu ja ohjeistettu vaikuttamaan ja osallistumaan muutosten valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta jäsenten palvelussuhteet ja palvelussuhde-edut pystytään säilyttämään vaikeissakin tilanteissa parhaalla mahdollisella tavalla. 3.6 Edunvalvontavaliokunta Edunvalvontavaliokunta kokoontui säännöllisesti toimintakauden aikana. Ennen sopimusneuvotteluja valiokunta teki sopimustavoitekyselyt luottamusmiehille ja yhdistyksille sekä esitti kyselyn tuloksista sopimustavoitteet liittohallitukselle ja edelleen KTN ry:lle ja muiden sopimusalojen neuvottelujärjestöille. Valiokunta valmisteli luottamusmiestoimintaa esittelevät esitteet sekä kuntasektorille että yksityiselle sektorille. Merkittävimpänä ponnisteluna valiokunta valmisteli STHL:n TVA-opasta terveydenhoitajatyön vaativuuden arviointia varten. 4 JÄRJESTÖTOIMINTA 4.1 Jäsenyhdistykset Sääntöjen mukaan liiton jäsenyhdistyksinä voivat olla terveydenhoitajien tai vastaavien sekä audionomien muodostamat rekisteröidyt yhdistykset, joiden säännöt liitto on hyväksynyt ja jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä ja liiton toimielinten päätöksiä. Toimintakauden aikana ei liittoon liittynyt uusia yhdistyksiä. Yhdistysten verkkosivut uudistettiin kaikille jäsenyhdistyksille vuosina STHL liittyi keskusjärjestö Akavan jäsenjärjestöksi Ennen Akavaan liittymistä pidettiin tiedotustilaisuuksia 15 terveydenhoitajayhdistyksen alueella ja Audionomiyhdistyksessä. 4.2 Opiskelijoiden järjestäytyminen Opiskelijoille liiton jäsenyys oli maksuton. Opiskelijat voivat liittyä myös työttömyyskassan jäseniksi maksamalla vuosittain määrättävän vakuutusmaksun. Maksu oli 30 euroa vuosina ja 32,40 euroa vuosina Opiskelijajäsenten määrä on ollut nouseva: noin henkilöä vuosittain. Liiton ja jäsenyhdistysten edustajat pitivät säännöllisesti info- ja jäsentilaisuuksia ammattikorkeakouluilla ja yhdistyksissä. Järjestöpäällikkö on osallistunut tiiviisti näihin tilaisuuksiin. Liitto jakoi vuosittain yhdistyksille opiskelijakampanja-avustus- 10 STHLry Toimintakertomus

11 ta yhteensä euroa yhdistyksen alueella olevan opiskelijajäsenmäärän mukaan. Opiskelijavastaavien ja -yhdyshenkilöiden koulutus- ja verkostoitumispäivät järjestettiin liittokokouskauden aikana vuosittain eli yhteensä neljä kertaa. Opiskelijoiden sähköinen liittyminen toteutettiin vuonna Liitto teki yhteistyötä STTK-opiskelijoiden kanssa ja oli mukana STTK:n nuorisovastaavien (Nuva) toimikunnassa. Vuodesta 2012 alkoi yhteistyö Akavan opiskelijatoiminnan kanssa. Syksyllä 2012 liitto oli ensi kertaa mukana Akava Camp -korkeakoulukiertueella neljällä paikkakunnalla. 4.3 Toiminnan kehittäminen Jäsenkyselyjä tehtiin kaksi vuonna Liitto teki valtakunnallisen selvityksen vuonna 2010 liittyen neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon asetuksen toimeenpanoon kunnissa ja vuonna 2011 selvityksen asetuksen toimeenpanon etenemisestä. Lisäksi liitto selvitti vuonna 2010 sikainfluenssapandemian aiheuttamien toimenpiteiden vaikutuksia terveydenhoitajan työhön kunnissa. Jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseksi jäsenmaksuista palautettiin yhdistyksille vuosittain liittovaltuuston hyväksymä määrä. Vuonna palautus jäsentä kohden oli 22 euroa ja minimissään 3900 euroa/yhdistys. Harkinnanvaraista avustusta jokainen yhdistys saattoi hakea erillisen hakemuksen perusteella. Aluetoimintaan varattiin pieni määräraha vuosittain. Jäsenyhdistysten valmiuksien lisäämiseksi järjestettiin vuosittain kaksipäiväiset toimihenkilöpäivät. Päivät kohdennettiin vuorovuosin puheenjohtajien lisäksi yhdistysten eri toimihenkilöihin, kuten tiedottajiin, nettivastaaviin ja jäsensihteereihin. Toimihenkilöpäivien ohjelmasta vastasi järjestövaliokunta saatujen palautteiden ja kehittämistarpeiden pohjalta. Jäsenrekisteri siirrettiin Logicasta YAP:iin vuonna Vuonna 2010 liiton verkkosivusto uudistettiin. Jäsen- ja opiskelijajäsenhakemus sekä muutosilmoituslomakkeet ajantasaistettiin ja kaikki lomakkeet olivat saatavissa myös ruotsinkielisinä. Vuonna 2011 otettiin käyttöön varsinaisten jäsenten sähköinen liittyminen. Jäsenet saivat uudistetun kaksivuotisen jäsenkortin. Liiton terveydenhoitajaja audionomiesitteet uusittiin vuonna Akavaan siirtymisen jälkeen tuotettiin uusi liiton toimintaa ja terveydenhoitajatyötä kuvaava esite. Lisäksi tuotettiin Terveydenhoitajaliiton toimintaa kuvaava juliste oppilaitoksia varten. Terveydenhoitajatyön kaksivuotinen kampanja aloitettiin vuoden 2010 alkupuolella painottaen neuvola-asetuksen mukaisen toiminnan aikaansaamista kunnissa. Kampanja kohdennettiin erityisesti kuntapäättäjiin. Kampanjassa tuotiin esille terveydenhoitajan monipuolista osaamista, terveydenhoitajien lisäresursoinnin tarvetta sekä terveydenhoitajatyön kustannusvaikuttavuutta. Kampanjaa jatkettiin vuonna 2012 laajentaen sitä myös terveydenhuollon lain velvoitteisiin. Yhdistykset toteuttivat aktiivisesti paikallista kampanjatoimintaa. Vuoden 2013 kampanjan jatkoa varten tuotettiin julistesarja Terveenä kaiken ikäisenä sekä terveydenhoitajan työtä eri sektoreilla ja terveydenhoitajatyön kustannusvaikuttavuutta kuvaava lehtinen. Audionomityön kampanja Mitä kuuluu? toteutettiin vuonna Jäsenmäärän kehittyminen Vuosina tehtiin systemaattisia jäsenrekisterin maksusuoritusten tarkistamisia, jolloin rekisteristä poistettiin satoja jäseniä. Jäsenhankintakilpailuja Toimintakertomus STHLry 11

12 järjestettiin vuosina Vuoden 2012 alusta kaikki liittoon liittyvät vastavalmistuneet saivat 50 euron lahjakortin. Lahjakortin sai 178 uutta jäsentä. Liiton jäsenmäärä oli 12/ , joista täysmaksavia ja 12/ , joista täysmaksavia Eläkeläisten määrässä tapahtui lisääntymistä tarkastelujaksolla. Liiton vaihtajien määrä väheni. 4.5 Jäsenetujen kehittäminen Terveydenhoitaja-lehden lisäksi jäsenet saivat jäsenetuna vuosittain kalenterin. Luottamusmiehillä on ollut oma kalenteri vuodesta 2010 alkaen. Varsinaisilla jäsenillä jäsenmaksuun sisältyi työttömyysvakuutusmaksu. Opiskelijajäsenillä oli mahdollisuus liittyä kassan jäseneksi maksamalla vuosittain vahvistettava työttömyysvakuutusmaksu. Liitolla oli edustus työttömyyskassan hallituksessa. Muutoin jäsenten etuja valvoi terveydenhoitoalan asiamiespiiri, jota edusti kassan nimeämä asiamies. Liitto ja yhdistykset informoivat jäseniä työttömyysturvamuutoksista. Toimintakauden aikana tehtiin yhteistyötä vakuutusyhtiö Ifin kanssa. Varsinaisilla jäsenillä oli käytössään työttömyys- ja matkustajavakuutus, opiskelijoilla tapaturmavakuutus ja kaikilla oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Liiton hallinnon toimielimissä toimivilla oli järjestövakuutus. Jäsenillä oli mahdollisuus saada 50 % alennus Levi Oy:n lomakohteen majoitushinnoista. Liiton omistaman yksiön käyttöä jäsenetuna tehostettiin vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2012 otettiin käyttöön ST1 ja Shell bensa-asemien polttoainealennukset. Akavaan liittymisen jälkeen jäsenet saivat monipuoliset akavalaiset jäsenedut käyttöönsä. Jäseneduista tiedotettiin säännöllisesti Terveydenhoitaja-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Uusille jäsenille annettiin liittymisen yhteydessä terveydenhoitajamerkki. Ansioituneille jäsenille myönnettiin hakemuksesta liiton viiri, kultainen ansiomerkki tai kutsuttiin liiton kunniajäseneksi. Toimintakauden aikana vuonna 2010 ja viimeksi vuonna 2012 uudistettiin huomionosoitussäännöt. 4.6 Järjestövaliokunta Järjestövaliokunta on kokoontunut toimintakauden aikana säännöllisesti vuosittain 4 5 kertaa. Vuoden 2011 ja kevään 2012 järjestö- ja viestintävaliokunta toimivat yhdistettynä. Jäsenyhdistysten toimihenkilöille järjestettiin vuosittain toimihenkilöpäivät, joista vastasi järjestövaliokunta. Valiokunta on kehittänyt ja seurannut liiton opiskelija- ja kampanjatoimintaa. Valiokunta arvioi liiton toimintaa ja sen kehittämistä tehtyjen opiskelija- ja jäsenkyselyjen perusteella. Valiokunta toimi ohjesäännön ja toimintasuunnitelman mukaisesti. 5 AMMATIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN 5.1 Terveydenhoitajatyön ja audionomityön kehittäminen Toimintavuosien aikana liitto otti kantaa terveyden edistämisen ja ehkäisevän kansanterveystyön puolesta vaatimalla lisää resursseja terveydenhoitajatyöhön. Liitto toi esille terveydenhoitajien vahvan osaamisen eri terveydenhoitajatyön alueilla. Liitto oli mukana valmistelemassa toimintakaudella voimaantullutta hoitajien rajattua lääkkeenmääräämisoikeutta. Liitto piti tärkeänä etenkin 12 STHLry Toimintakertomus

13 tarkoituksenmukaisen työnjaon ja koulutuksen toteutumista. Liitto järjesti vuosittain valtakunnalliset Terveydenhoitajapäivät. Vuonna 2012 päivät olivat Helsingissä (560 osallistujaa), vuonna 2011 Tampereella (yli 600), vuonna 2010 Järvenpäässä (350) ja vuonna 2009 Oulussa (490). Vuonna 2011 Terveydenhoitajapäivillä tehtiin yhteistyötä THL:n rokotusyksikön kanssa. Terveydenhoitajapäivät vahvistivat ammatin kehittymistä tavoitteiden suuntaisesti ja toimivat koko jäsenistön koulutustapahtumana. Toimintakauden aikana valmisteltiin terveydenhoitajan erityispätevyysjärjestelmän kokonaisrakenne. Myös terveydenhoitajan eettisten ohjeiden valmistelutyö aloitettiin. Yhteistyö terveydenhuollossa toimivien esimiesten, ylihoitajien ja osastonhoitajien kanssa jatkui. Liitto osallistui aktiivisesti terveydenhuoltoa ja erityisesti terveydenhoitajatyötä sekä terveydenhoitajia koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Toimintakaudella tuli voimaan asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, jonka valmisteluprosessissa ja toimeenpanossa liitto on merkittävästi ollut vaikuttamassa. Toimintakauden aikana vahvistettiin myös pitkään valmistelussa ollut terveydenhuoltolaki, joka kehittää ja suuntaa terveydenhuollon toimintaa perusterveydenhuoltoon, ehkäisevään kansanterveystyöhön ja terveyserojen pienentämiseen tähtäävään toimintaan. Liitto jatkoi aktiivista työtä yhdessä Audionomiyhdistyksen kanssa audionomikoulutuksen ongelmien ratkaisemiseksi. Loppukaudella painopisteenä on ollut erityisesti vaikuttaa työelämän tarpeita vastaavan audionomikoulutuksen laadun ja koulutusmäärän turvaamiseksi. Liitto tuki Audionomiyhdistystä valtakunnallisten Audionomipäivien järjestämisessä. Audionomipäivät pidettiin vuosittain ja ne vahvistivat ammatin kehittymistä tavoitteiden suuntaisesti. Liitto on ollut aktiivisesti mukana useissa terveyttä edistävissä sekä terveydenhoitajan työtä ja ammattia kehittävissä valtakunnallisissa hankkeissa ja työryhmissä sekä tehnyt yhteistyötä useiden ammatti- ja terveysalan järjestöjen kanssa. 5.2 Terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen kehittäminen Terveydenhoitajakoulutuksen edunvalvonta on toimintakaudella vaatinut vahvoja liiton kannanottoja johtuen sekä ammattikorkeakoululainsäädännön uudistamisesta että hoitajapohjaisen koulutuksen tulevaisuudesta käydystä keskustelusta. Korkeakoulujen erikoistumisopintojen rakennemuutokseen on vaikutettu Akavan kautta sekä suoraan OKM:ään. Liitto on aktiivisesti vaikuttanut terveydenhoitajakoulutuksen kehittymiseksi omaksi koulutusohjelmaksi OKM:n ja ammattikorkeakoulujen yhteisen terveys alan verkoston kautta. Nykyisen terveydenhoitajakoulutuksen kohdalla ongelmana on ylitarjonta ja koulutuksen sisällön heterogeenisyys. Liitto teki vuosina 2009, 2011 ja 2012 kaksi kyselyä valmistuville terveydenhoitajille. Kyselyjen tulosten mukaan vain vajaa puolet uusista terveydenhoitajista sijoittuu terveydenhoitajan tehtäviin. Liitto on vaikuttanut terveydenhoitajakoulutusmäärien vähentämiseksi OKM:n, STM:n, ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen terveysalan verkoston kautta. Myös audionomikoulutuksen kehittämiseksi on toimittu aktiivisesti ja OKM:ssä asiaa on käsitelty useita kertoja. Liitto on tehnyt useita kannanottoja Toimintakertomus STHLry 13

14 audionomikoulutuksen kehittämisestä ja laatinut esityksiä koulutuksen järjestämiseksi ja kehittämiseksi OKM:lle ja STM:lle. Audionomiopiskelijoille tehtiin kysely vuonna Opettajaverkosto kokoontui vuosittain keskimäärin kaksi kertaa. Opettajaverkostossa on käsitelty terveydenhoitajakoulutuksen kehittämiseen liittyviä asioita ja sen asiantuntemusta hyödynnettiin niin perustutkinto kuin täydennyskoulutusta koskevissa liiton kannanotoissa ja esityksissä. Työolosuhteiden kehittäminen Liitto osallistui keskusjärjestö STTK:n ja alkaen Akavan toimikuntien kautta työhyvinvoinnin ja työolosuhteiden kehittämiseen. Liitto teki selvityksiä riittävistä henkilöstöresursseista. Terveydenhoitajien työolosuhteiden parantamiseksi otettiin kantaa useissa liiton lausunnoissa, tiedotteissa ja kannanotoissa. Täydennys- ja lisäkoulutus Liitto seurasi lakisääteisen täydennyskoulutuksen toteutumista yleisesti, sen sisältöä, laatua ja riittävyyttä sekä terveydenhoitajien ja audionomien koulutukseen pääsyä valtakunnallisten tilastojen ja selvitysten avulla. Liitto teki vuonna 2010 laajan jäsenkyselyn. Selvityksen mukaan terveydenhoitajien pääsy täydennyskoulutukseen vaihteli suuresti. Lähes puolet kyselyyn osallistuneista terveydenhoitajista ei päässyt täydennyskoulutukseen lain minimivaatimusten mukaisesti. Työterveyshoitajakoulutuksen kehittämiseksi on annettu lausuntoja ja tehty yhteistyötä Suomen Työterveyshoitajaliiton kanssa. 5.3 Koulutus- ja ammattiasiainvaliokunta Koulutus- ja ammattiasiainvaliokunta kokoontui vuosittain 4 6 kertaa. Osa kokouksista oli puhelinkokouksia ja vuosittain oli yksi 2-päiväinen kokous. Valiokunnan keskeisiä tehtäviä olivat Terveydenhoitajapäivien suunnittelu ja kannanottojen antaminen liitolta pyydettyihin lausuntoihin. Valiokunta osallistui terveydenhoitajatyön kehittämiseen liittyvien oppaiden tekemiseen muiden valiokuntien kanssa. 6 VIESTINTÄ JA JULKAISU TOIMINTA Viestinnän kehittäminen on ollut liiton toiminnassa keskeistä. Siksi liittoon palkattiin loppuvuodesta 2011 tiedottaja, joka vastaa myös Terveydenhoitajalehden toimitusprosessista, joka aikaisemmin ostettiin ostopalveluna. Viestintätoiminnan tehostamiseksi laadittiin liiton viestintästrategia. 6.1 Sisäinen viestintä Liitto tiedotti jäsenyhdistyksilleen ajankohtaisista ammatti- ja järjestöasioista sähköpostitse, Terveydenhoitaja-lehdessä ja verkkosivuilla sekä yhdistyskäyntien ja yhdistysten liittovierailujen yhteydessä. Uusille jäsenille tiedotettiin liiton toiminnasta kirjeitse. Terveydenhoitaja- ja audionomiopiskelijoille tiedotettiin liiton ja yhdistysten toiminnasta yhdistysten opiskelijavastaavien välityksellä. Liiton toimihenkilöt osallistuivat jäsenyhdistysten järjestämiin opiskelija- ja muihin jäsentilaisuuksiin. Liiton toimistossa pidettiin toimisto- ja asiamieskokouksia sisäisen tiedonkulun varmistamiseksi. 14 STHLry Toimintakertomus

15 6.2 Ulkoinen viestintä Liitto osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun terveydenhoitaja- ja audionomityön edunvalvonta- ja asiantuntijajärjestönä. Sekä liiton että terveydenhoitaja- ja audionomityön tunnettuutta edistettiin osallistumalla erilaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin tapahtumiin. Vuosittain valittiin Vuoden terveydenhoitaja ja Vuoden audionomi sekä Ainu-stipendin, Terveydenhoitaja-lehden Paras artikkeli -kunniakirjan ja Viestintäpalkinnon saajat. Valinnat julkistettiin Terveydenhoitaja- ja Audionomipäivillä ja niitä hyödynnettiin ulkoisessa viestinnässä terveydenhoitaja- ja audionomityön tunnettuuden lisäämiseksi. Jäsenyhdistykset edistivät liiton ja terveydenhoitajatyön näkyvyyttä viettämällä syyskuun 18. päivän tienoilla Tyynen-päivää (Terveydenhoitajatyön päivä) ja valitsemalla vuoden Tyynen tai yhdistyksensä vuoden terveydenhoitajan. Tyynen-päivän vietto huomioitiin paikallisissa tiedotusvälineissä. Toimintakauden aikana liitto otti kantaa tiedotteissaan ja julkilausumissaan muiden muassa neuvolatoiminnan ja kouluterveyspalveluiden turvaamiseen laman aikana, neuvola-, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon asetuksen velvoitteiden toimeenpanon kuntakohtaisiin eroihin, ostovoiman kehityksen turvaamiseen vuoden 2011 palkankorotuksissa, audionomien vähäiseen määrään, jotta väestölle voisi turvata riittävät ja ammattitaitoiset kuulonhuollon palvelut, terveydenhoitajille turvattaviin edellytyksiin suoriutua uusista tehtävistä ja velvoitteista, terveydenhoitajan asiantuntemuksen käyttöön syrjäytymisen ja terveyserojen kasvun ehkäisemisessä sekä työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen työurien pidentämiseksi. 6.3 Sähköinen viestintä Sähköistä viestintää kehitettiin aktiivisesti. Liiton verkkosivut uudistettiin vuonna Terveydenhoitajayhdistykset ottivat käyttöön omat verkkosivunsa vuosina Snoobi-kävijäseuranta oli käytössä koko toimintakauden ajan. Jäsenpalvelun ja jäsenhankinnan kehittämiseksi luotiin liiton verkkosivustolle vain jäsenille tarkoitetut Jäsensivut (extranet). Vuonna 2011 avattiin liiton intranetsivut. 6.4 Viestintävaliokunta Viestintävaliokunta kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa Viestintä- ja järjestövaliokunta toimivat yhdistettynä valiokuntana vuodesta 2011 vuoden 2012 kevääseen. Viestintävaliokunta kokoontui jälleen syksystä 2012 lähtien. Viestintävaliokunta suunnitteli ja kehitti liiton sisäistä ja ulkoista viestintää. 6.5 Terveydenhoitaja/Hälsovårdaren-lehti Vuosina liiton julkaisema Terveydenhoitaja/Hälsovårdaren-lehden vuosikerta piti sisällään 9 numeroa, joista yksi oli kaksoisnumero. Vuodesta 2011 lähtien vuosikerta piti sisällään 8 numeroa, joista yksi oli kaksoisnumero. Toimintakausi kattoi lehden vuosikerrat Vuodesta 2010 alkaen lehti julkaistiin myös sähköisesti jäsensivuilla (extranet). Lehden painosmäärä vaihteli välillä. Lehti postitettiin jäsenetuna kaikille liiton jäsenille. Vapaakappaleen saivat ammattikorkeakoulun terveys alan oppilaitokset, yliopistot, korkeakoulut, aluehallintovirastot ja järjestötoiminnan kannalta keskeiset liitot, järjestöt ja henkilöt sekä ilmoitusasiakkaat. Lehden maksullisten tilaajien määrä vuonna 2011 oli 130, vuonna ja vuonna Toimintakertomus STHLry 15

16 remmin palvelevaksi. Toimituskunta on kokoontunut 3 4 kertaa vuodessa. Lehden taittouudistus tehtiin vuonna Lehden sisältöä ja ulkoasua kehitettiin edelleen loppuvuodesta 2011 tehdyn lukijatutkimuksen perusteella. Lehteä on viety yhä vuorovaikutteisempaan suuntaan: lehdessä on esimerkiksi mielipide- ja opiskelija (Opiskelijan ääni) -palstat. Myös järjestöviestintää (STHL-palsta) on määrätietoisesti lisätty. Toimintakauden aikana Terveydenhoitaja-lehdessä julkaistiin ajankohtaista tietoa terveys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikasta, terveydenhoitajan ja audionomin ammattiin, koulutukseen ja työhön liittyvistä asioista, terveyden edistämisestä ja ehkäisevästä työstä sekä edunvalvonnasta ja järjestön tapahtumista keskusjärjestö-, liitto- ja paikallistasolla. Terveydenhoitaja-lehden teemanumerot käsittelivät muiden muassa ravintoa ja liikuntaa, hyvää hoitoa ja hoivaa, ikääntymistä, mielenterveyttä, päihteitä, lapsia ja nuoria, terveyden edistämistä ja sen menetelmiä, työterveyttä, maahanmuuttajia, kansansairauksia, seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, työhyvinvointia ja jaksamista, allergiaa ja astmaa, johtamista ja alaistaitoja, koulutusta ja työn kehittämistä, terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksia ja haasteita, taidetta, kulttuuria ja terveyttä, riippuvuuksia, tartuntatauteja ja rokotuksia sekä diabetesta. Terveydenhoitaja-lehden ilmoitusmyynnin hoiti Malvuo Media Oy. 6.6 Lehden toimituskunta Lehden toimituskunta perustettiin vuonna 2009, kun viestintätiimin toiminta loppui alkuvuodesta Terveydenhoitajatyön eri alueita edustava ja valtakunnallisesti kattava toimituskunta suunnitteli Terveydenhoitaja-lehden sisältöä, arvioi lehteen tulevia artikkeleja, arvioi ilmestyneet lehdet sekä keräsi ja antoi palautetta lehden kehittämiseksi jäseniä pa- 6.7 Muut julkaisut Toimintakauden aikana uudistettiin liittoa ja terveydenhoitajatyötä kuvaava esite sekä tuotettiin audionomityötä kuvaava esite. Esitteet olivat saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Akavaan liittymisen jälkeen tehtiin uusi liiton yleisesite suomeksi ja ruotsiksi vuoden 2012 lopulla. Myös jäsenkalenteri julkaistiin vuosittain suomen- ja ruotsinkielisenä. Lisäksi julkaistiin: Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen tunnistaminen Terveydenhoitajien ja lääkäreiden välisen työnjaon uudistaminen Terveydenhoitajan täydennyskoulutus -julkaisut Työn vaativuuden arviointi TVA Luottamusmiesesite yksityiselle sektorille Terveenä kaiken ikäisenä -julistesarja (kaksiosainen) Juliste terveydenhoitajaopiskelijoille Luentokirja Terveydenhoitajapäivien luennoista ja postereista vuosina Luentokirja Audionomipäivien luennoista vuosina KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kansainvälisen toiminnan tavoitteena oli tehdä terveydenhoitajatyötä ja Terveydenhoitajaliittoa tunne- 16 STHLry Toimintakertomus

17 tuksi kansainvälisillä areenoilla ja vaikuttaa EU-lainsäädäntötyöhön. Liitto osallistui kansainväliseen edunvalvonta- ja kehittämistyöhön ja päätöksentekoon työmarkkina-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspoliittisissa asioissa keskusjärjestö STTK:n ja alkaen Akavan kautta sekä neuvottelu- ja pääsopijajärjestöjen Tekniikka- ja Terveys KTN ry:n ja Pardian kautta. Liitosta osallistuttiin STTK:n tutustumiskäynneille Brysseliin ja Lontooseen. Liitossa käynnistettiin kansainvälisyyssuunnitelman valmistelu. Tarkoituksena on lisätä ja jäsentää liiton kansainvälistä toimintaa aktivoimalla jäsenistöä ja tehostamalla kansainvälistä verkostoitumista. 8 STIPENDIRAHASTO Tyyne Luoman stipendirahaston varoja oli sijoitettuna Lönnrotinkatu 30 D:ssä sijaitsevan Kiinteistö Oy Helsingin Eliaksentalo 1:n osakkeisiin sekä Tyyne Luoman tileille Nordeassa ja Sampo Pankissa. Timo Louhiolan testamenttaama Hiihtomäentie 34:ssä olevaa huoneistoa vuokrattiin liiton jäsenille toimikauden ajan. Rahaston puhtaasta tuotosta 2/3 siirrettiin rahaston pääomaan vuosittain. Rahaston sääntöjen mukaan apurahoja myönnettiin 2/3 rahaston puhtaasta tuotosta naispuolisille työssään ansioituneille liiton jäsenille, kansanterveystyötä erityisesti kehittäville ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä kansanterveystyötä edistävään tutkimukseen ja opintomatkoihin. Apurahoja myönnettäessä painotettiin ansioituneisuutta terveydenhoitajatyön ja kansanterveystyön kehittämisessä. Opinto- ja virkistysmatkoissa kiinnitettiin huomio matkan ja virkistyksen merkitykseen työn kehittämisessä ja työssä jaksamisessa. Timo Louhiolan testamentin määräyksen mukaan stipendirahaston Louhiolan osuuden puhtaasta tuotosta 2/3 myönnettiin apurahoja Helsingin yhdistyksen jäsenille. Liittohallitus ja alkaen sääntömuutoksesta johtuen erillinen rahastonhoitokunta hoiti rahastoa testamentissa ilmaistujen sääntöjen mukaisesti. 9 TOIMINTA- EDELLYTYSTEN KEHITTÄMINEN 9.1 Talous Liiton toiminnan tavoitteena on ollut vakaa talous, jota on ohjannut vahvistettu talousarvio. Uusien toimitilojen remonttikustannusten ja alkukauden jäsenmäärän vähenemisen aiheuttama jäsenmaksun lasku, edellyttivät talouden tasapainottamista, tarkkaa taloudenpitoa ja toiminnan tehostamista. Liiton voimavaroja on pyritty kohdentamaan niin, että edunvalvonta ja jäsenpalvelu olisivat mahdollisimman hyvää ja jäsenistölle oikeudenmukaista. Koska liiton talous perustuu jäsenmaksutuloihin, tulee toiminta perustaa mahdollisimman realistisille tiedoille jäsenmaksutuloista. Tämä on edellyttänyt systemaattista jäsenkehityksen seurantaa, jäsenrekisterin tarkistamisia sekä aktiivista jäsenmaksuperintää. Jäsenmaksuperintä on pääosin työnantajaperinnässä. Jäsenmaksu oli 1,3 % työntekijän varsinaisesta palkasta. Euromääräinen jäsenmaksu (360 /v) ei ollut käytössä enää vuonna Jäsenyhdistyksille Toimintakertomus STHLry 17

18 maksettiin jäsenmaksupalautusta niiden toiminnan turvaamiseksi. Liitto maksoi jäsenmaksua Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:lle (ad ), Pardia ry:lle (ad ), Akavalle ( lähtien) ja Tekniikka ja Terveys KTN ry:lle ja muille liiton toimintaa lähellä oleville järjestöille sekä toiminta-avustusta Tekniikka ja Terveys KTN ry:n paikallisyhdistyksille. Liitto omisti toimitilat Lönnrotinkatu 30 D:stä, jotka ostettiin ja remontoitiin syksyllä Tyyne Luoman stipendirahastolle testamentattu Hiihtomäentie 34:ssä sijaitseva yksiö on ollut jäsenetuna jäsenistölle vuokrattavana. Vuokratulot liitto tuloutti stipendirahastolle. Taloussihteerin siirryttyä eläkkeelle keväällä 2011 järjestettiin taloushallinnon palvelut ostopalveluna Tivonet Oy:ltä. Sisäistä valvontaa on hoitanut liiton puheenjohtaja. Liittohallitus, työvaliokunta ja talousvaliokunta ovat kokouksissaan seuranneet liiton taloutta ja talousarvion toteutumista osavuosiraporttien kautta. Talousvaliokunta on laatinut liittovaltuuston syyskokoukselle raportin liiton taloudellisesta tilanteesta. Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG. Päävastuullisena tilintarkastajana KHT Kai Salli ja toisena tilintarkastajana KHT Outi Hieta, varatilintarkastajina KHT Mikko Laitinen ja KHT Heidi Vierros. Liittovaltuusto vahvisti tilinpäätökset ja antoi vastuuvapauden vastuuvelvollisille vuosittain. 9.2 Taloudellinen yhteistyö Liitolla on pankkisopimukset Nordea Oyj:n ja Sampo Pankki Oyj:n ( alkaen Danske Bank) kanssa. Liitolla oli jäsenilleen oikeusturva- ja vastuuvakuutus sekä matkustaja- ja työttömyysvakuutus. Opiskelijoilla oli mahdollisuus maksaa työttömyysvakuutus niin halutessaan. Lisäksi opiskelijoilla oli tapaturmavakuutus sekä oikeusturva- ja vastuuvakuutus. Oikeusturva- ja vastuuvakuutus kattoi myös ulkomailla tapahtuvan opetussuunnitelman mukaisen opiskeluajan. Vakuutussopimukset oli tehty vakuutusyhtiö Ifin kanssa. Jäsenille tarjottiin vuosittain mahdollisuus saada edullinen ryhmähenkivakuutus ja muita vakuutuksia vakuutusyhtiö Ifiltä. 9.3 Talousvaliokunta Talousvaliokunta kokoontui säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja seurasi talouden kehitystä ja osallistui talousarvion suunnitteluun ja toteutumisen seurantaan. Talousvaliokunta laati tehtävänsä mukaisesti liittovaltuuston syyskokoukselle raportin liiton talou dellisesta tilanteesta. 18 STHLry Toimintakertomus

19 9.4 Henkilöstö Liiton puheenjohtajana ja Terveydenhoitaja-lehden päätoimittajana oli Leila Lehtomäki lähtien. Liiton palveluksessa olivat: neuvottelupäällikkö Harri Liikkanen kehittämispäällikkö Eija Kemppainen asti kehittämispäällikkö Anne Ylönen alkaen toimituspäällikön työ ostopalveluna toimittaja Birgitta Salo-Jokiselta asti tiedottaja Tiina Raivo alkaen järjestöpäällikkö Tarja Leinonen toimistosihteeri Kimmo Antinaho jäsensihteeri Jaana Lehtinen jäsensihteeri Elina Tuomas-Kettunen alkaen järjestösihteeri Tarja Lavikainen (aikaisemmin nimikkeellä sihteeri) taloussihteeri Salme Pesonen asti taloussihteeri Salme Pesosen vuorotteluvapaan sijaisena Liisa Lindelöf asti Taloushallinnon palveluissa siirryttiin ostopalveluun Tivonet Oy:ltä lähtien. Toimintakertomus STHLry 19

20 LIITTOKOKOUS Liittokokous ja ylimääräinen liittokokous Yhdistys Kokousedustaja Kokousedustaja Etelä-Pohjanmaa Mäki Raija Suksi Eila Syväjärvi Jaana Syväjärvi Jaana Ahonen Anne Etelä-Savo Manninen Marita Manninen Marita Helsinki Koivuniemi Johanna Kulmala Hilkka Kulmala Hilkka Nyman Outi Kunnari Teppo Kankaisto Eila Häme Marjamäki Terhi Marjamäki Terhi Rosengren Marja Rosengren Marja Sisättö-Niemelä Alise Vihavainen Tuija Vihavainen Tuija Kainuu Möttönen Eila Saarinen Heli Keski-Pohjanmaa Harinen Tarja Harinen Tarja Keski-Suomi Kasari Satu Mononen Virpi Haapamäki Arja Kymi Partanen Leena Partanen Leena Välimäki Merja Välimäki Merja Lappi Loisa Marja-Terttu Mäkitalo Eija 20 STHLry Toimintakertomus Mäkitalo Eija Kantola Hanna Pohjois-Karjala Ikonen Raili Murtola Leila Pohjois-Pohjanmaa Niskala Riitta Niskala Riitta Pohjois-Savo Af Hälsström Anna Turunen Riitta Turunen Riitta Satakunta Kuusiniemi Marja Kuusiniemi Marja Maijala Sirpa Uusimaa Aallos Päivi Aallos Päivi Alho Terttu Alho Terttu Helenius Soile Kiesvaara Anu Kiesvaara Anu Laiho Jaana Siukkola Tarja Varsinais-Suomi Litsilä Tiia Litsilä Tiia Orrela Pirjo Orrela Pirjo Väisänen Kirsi Kokkola Hannele Päijät-Häme Koivisto Marja Audionomit Leppänen Sari Leppänen Sari