SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO

Transkriptio

1 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO TOIMINTALINJA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT sivu 4 2 YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA sivu 5 3 TYÖMARKKINA- EDUNVALVONTA sivu 6 4 JÄRJESTÖTOIMINTA sivu 7 5 AMMATIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN sivu 8 6 VIESTINTÄ sivu 9 7 JULKAISUTOIMINTA sivu 9 8 TUTKIMUS- JA SELVITYSTOIMINTA sivu 10 9 STIPENDIRAHASTO sivu KANSAINVÄLINEN TOIMINTA sivu TOIMINTA- EDELLYTYKSET sivu 10 2 STHLry Toimintalinja

3 TOIMINTALINJA VUOSILLE STHL:n tehtävänä on hoitaa jäsenistön ammattiin, koulutukseen, palkkaukseen, työolosuhteisiin ja työoloihin liittyvä edunvalvonta sekä sosiaalinen edunvalvonta. Lisäksi liitto ajaa myös opiskelijoiden ammatillisia etuja. Visio STHL on vetovoimainen, itsenäinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton ja paras terveydenhoitajien ja audionomien ammatillinen etujärjestö sekä arvostettu terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn asiantuntijajärjestö. Arvot STHL:n arvot luovat perustan toiminnalle. STHL:n arvoja ovat luotettavuus, rohkeus, arvostus, yhteisöllisyys ja tasa-arvo, joihin jäsenet, yhdistykset ja liiton toimihenkilöt toiminnassaan sitoutuvat. Arvot luovat päämääriä, määrittelevät toimintatapoja ja näkyvät yksittäisinä tekoina. Luotettavuus tarkoittaa rehellistä, avointa ja johdonmukaista toimintaa. Liiton toiminnassa luotettavuus ilmenee vastuullisena asioiden hoitamisena ja viestinnässä oikeana ja ajantasaisena tietona. Rohkeus on uskallusta toimia muuttuvissa ja epävarmoissa tilanteissa sekä puuttua epäkohtiin, ottaa kantaa ja hoitaa haasteelliset asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Rohkeus ilmenee aktiivisena, innovatiivisena, ennakkoluulottomana ja tulevaisuuteen suuntautuvana toimintana. Arvostus on ihmisyyden ja elämän kunnioittamista sekä inhimillisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Siihen sisältyy niin oman ammatin kuin muiden ammattilaisten arvostaminen. Arvostus ilmenee rohkeutena tarvittaessa puolustaa omaa asiantuntijuutta, mutta myös kykynä tehdä rakentavaa moniammatillista yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteisöllisyys on sitoutumista yhteistyöhön STHL:n yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ammatin sekä ammatti-identiteetin vahvistamiseksi. Se on yhteenkuuluvaisuutta ja vastuunkantamista jäsenistön etujen ajamiseksi. Tasa-arvo on oikeudenmukaisuutta, joka ilmenee jokaisen samanlaisina oikeuksina ja velvollisuuksina sekä yhdenmukaisena kohteluna. Yhteiskunnassa ja työelämässä tasa-arvo on miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja palkkauksellisen tasa-arvon kehittämistä, jossa palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja yksilön suoriutumiseen. Tasa-arvo on myös jokaisen kansalaisen oikeutta yhtä laadukkaisiin palveluihin ja terveyden tasa-arvoon asuinpaikastaan riippumatta. STHL:n strategiset tavoitteet toimintakaudelle Jäsenmäärän kasvattaminen Jäsentyytyväisyyden vahvistaminen Palkkauksen ja palvelussuhteiden ehtojen parantaminen koulutusta ja työnvaativuutta vastaavaksi sekä työhyvinvointia edistäväksi Terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen ja -ammatin kehittäminen väestön ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi Yhteiskunnallisen ja ammatillisen vaikutusvallan parantaminen Toimintalinja STHLry 3

4 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Toimintakausi alkaa hyvin haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Työmarkkinoiden toimintaan on lähivuosina voimakkaasti vaikuttamassa Euroopan taloudellisen tilanteen epävakaisuus, Suomen hidastuva talouskasvu, kuntatalouden haasteet, kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä monenlaiset muutospaineet työelämässä. Työmarkkinoita tulee lähivuosina ravistelemaan myös väestön ikääntyminen ja työssäkäyvien määrän supistuminen. Työvoiman turvaamiseksi ja hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi pidetään välttämättömänä työurien pidentämistä. Eri-ikäisten työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen on tehokas keino pitää kiinni ammattihenkilöistä sekä edistää työhyvinvointia ja pidentää työuria. Väestön yleinen ikääntyminen näkyy myös STHL:n jäsenistön ja järjestöaktiivien ikärakenteessa ja eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa. Jäsenkehityksen turvaamiseen ja ammattijärjestötoimintaan aktivoimiseen tulee erityisesti panostaa STHL:n toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten muutosten edessä. Pirstaleiseksi ja järjestelmäkeskeiseksi koettu kunnallinen palvelujärjestelmä uudistetaan ja palvelut tullaan järjestämään kustannustehokkuus huomioiden suurempina toiminnallisina kokonaisuuksina, jotka mahdollistavat aikaisempaa paremmin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja saumattomat asiakaskeskeiset palvelut. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluja. Muutoksessa on hyvin tärkeää säilyttää perusterveydenhuollon palvelut sekä ennaltaehkäisevät terveyspalvelut lähipalveluina. On myös huolehdittava, että organisaatioissa on riittävä henkilöstömäärä ja työntekijöillä mahdollisuus ylläpitää jatkuvasti ammattitaitoaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on saada palvelurakenne vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti väestön palvelu tarpeisiin huomioiden julkisen talouden kestävyys sekä tulevaisuuden kuntarakenne. Lisäksi tullaan uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. Liiton tehtävänä on vaikuttaa siihen, että muutoksissa turvataan terveydenhoitajien ja audionomien asema ja riittävät toimintaedellytykset laadukkaalle toiminnalle. Koulutusjärjestelmä on myös muutoksessa. Ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamisprosessissa on turvattava terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen toteuttaminen niin, että koulutuksen laatu ja koulutettavien määrä vastaavat työelämän tarpeita, jotta valmistuvat saavat koulutustaan vastaavaa työtä ja riittävät työelämävalmiudet työmarkkinoille siirtymiseen. STHL on vaikuttamassa siihen, että henkilöstön riittävyyteen ja mahdollisiin saatavuuden ongelmiin varaudutaan suunnitelmallisella koulutuspolitiikalla ja hyvällä henkilöstö- ja palkkapolitiikalla. Terveyserojen vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, joihin velvoitetaan myös lainsäädännöllä. Syrjäytymisen ehkäisy ja riskin varhainen tunnistaminen ovat suuria haasteita myös terveydenhoitajien ja audionomien työlle. Tasalaatuiset lakien ja asetusten mukaiset palvelut voidaan taata väestölle vain riittävillä henkilöstöresursseilla. Terveydenhoitajan ja audionomin työn vaativuuden lisääntyminen, jatkuvat muutokset työelämässä sekä terveydenhoitajien ja 4 STHLry Toimintalinja

5 audionomien ikääntyminen ovat lisänneet työssä jaksamisen ongelmia. STHL:n tulee olla vaikuttamassa siihen, että jäsenistön työssä jaksamisesta, työterveydestä ja työhyvinvoinnista huolehditaan riittävästi. Voimakas kilpailu Terveydenhoitajaliiton jäsenistä edellyttää liittoa panostamaan palkkaedunvalvontaan, jäsenhankintaan ja jäsenhuoltoon. Akavalaisten liittojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan löytää uusia vaikuttamisen keinoja niin työmarkkinaedunvalvonnan kuin sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä koulutuspolitiikan alueilla. 2 YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA STHL:n yhteiskunnallisen edunvalvonnan tavoitteena on turvata hyvät toimintaedellytykset terveydenhoitaja- ja audionomityölle muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on myös vahvistaa liiton vaikutusvaltaa terveydenhoitaja- ja audionomityötä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnallista edunvalvontaa on vaikuttaminen terveys- ja koulutuspolitiikkaan antamalla lausuntoja, kannanottoja sekä toimimalla erilaisissa valtakunnallisissa työryhmissä jäsenistön kannalta merkittävissä asioissa. Yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa korostetaan ehkäisevän kansanterveystyön merkityksellisyyttä ja ensisijaisuutta kansantaloudellisesti järkevimpänä ja vaikuttavimpana tapana edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toiminta- ja työkykyisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Liitto tukee ympäristöterveyden kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksessa liitto painottaa perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistamista terveydenhuollon kivijalkana. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden vahvistamista ja niiden kehittämistä. Tavoitteena ovat koko väestön hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestöryhmien välillä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä, jota tehdään aktiivisessa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. Terveydenhoitajien laajaalaisen asiantuntijuuden tunnettuutta tulee kuitenkin edelleen kirkastaa niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, jotta sitä osattaisiin käyttää perinteisten terveydenhoitajan työn osa-alueiden lisäksi paremmin myös erilaisissa perusterveydenhuollon hoidollisissa tehtävissä vastaanotoilla sekä eri-ikäisten terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa. Myös audionomien asiantuntijuuden käyttöä kuulonhuollon asiantuntijoina tulee tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kunnallinen päätöksenteko on keskeisessä asemassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Liitto aktivoi ja tukee jäsenistöään osallistumaan ja vaikuttamaan niin paikalliseen, alueelliseen kuin valtakunnalliseen yhteiskunta- ja terveyspoliittiseen päätöksentekoon. Työmarkkinajärjestökentässä tapahtuvissa muutoksissa STHL vahvistaa asemaansa edunvalvontajärjestönä tehden rakentavaa yhteistyötä kunta-, valtio- ja yksityissektorin neuvottelu-, sopimus- ja kehittämistoiminnassa. Toimintalinja STHLry 5

6 3 TYÖMARKKINA- EDUNVALVONTA Palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen kehittäminen Liiton neuvottelu- ja sopimustoiminnan tavoite on parantaa jäsenten palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Keskeisimpiä osa-alueita tavoitteen saavuttamiseksi ovat palkitseva palkkaus, kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittäminen, naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen ja työaikaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Palkitsevan palkkauksen rakennustyö vaatii mm. objektiiviset tehtävien ja työsuoritusten arviointijärjestelmät sekä niiden paikallisen kehittämistyön. Terveydenhoitajien ja audionomien palkkauksessa on tuloksellisuuden kriteereitä kehitettävä myös ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Tulospalkkioiden kriteereiden on huomioitava mm. vaikuttavuus, hyödyn lisäys, tulevan ajan kustannuksissa saatava säästö jne. Erityisesti kunta-alan palkkausjärjestelmässä on kehitettävä tehtävän vaativuuden parempaa erottelukykyä, esimerkiksi henkilömäärältään laajimpia palkkahinnoittelukohtia jakamalla. Palkkausjärjestelmien on tunnistettava paremmin työtehtävien muutoksista aiheutuvaa tehtävien vaativuuden kasvua, esimerkiksi tehtäviä siirrettäessä lääkäreiltä ja/tai erikoissairaanhoidosta terveydenhoitajille ja audionomeille. Naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen edellyttää mm. palkkaeroja kaventavia sopimusratkaisuja, eri ammatteihin sijoittumista edistäviä toimia sekä perhevapaiden työnantajakustannusten tasaisempaa jakautumista nais- ja miesvaltaisten sektoreiden ja toimialojen kesken. Työaikakysymykset vaikuttavat laajasti sekä työntekijän työssä jaksamiseen että toiminnan tuloksellisuuteen. Työaikoja ja työaikajärjestelmiä kehitettäessä on tavoitteena lisätä yksilön työaika-autonomiaa, mutta myös palvelutoiminnan sujuvuutta. Työaikoja kehitettäessä on mm. turvattava riittävän palautumisen mahdollisuus ns. pitkissä työputkissa. Työaikajärjestelmiä kehitettäessä voidaan hyödyntää mm. kunta-alan jaksotyöaikaa koskevan kokeiluhankkeen tuloksia. Työhyvinvoinnin parantaminen ja työurien pidentämisen edellytykset Työhyvinvoinnin edistämiseksi on varmistettava työn kuormittavuuden kohtuullisuus. Organisaatioiden ja työtehtävien muutoksissa on aina myös selvitettävä muutoksen vaikutukset työkuormitukseen. Tarvittaessa tehtäväsisältöjä on muokattava siten, ettei työkuormitus kasva kohtuuttomaksi. Työhyvinvoinnin turvaamiseksi on myös pidettävä huolta siitä, että työtilat ovat terveelliset ja turvalliset. Työhyvinvoinnin parantumiseen ja työurien pidentymiseen vaikuttaa keskeisesti myös määräaikaisten palvelussuhteiden ketjuttamisen vähentäminen ja korvaaminen pysyvillä palvelussuhteilla. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutos Maan hallitus on käynnistänyt laajan kuntarakennesekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutostyön. Samanaikaisesti on erityisesti kuntasektorin hyvinvointipalveluihin kohdistumassa suuria talousvaikeuksista johtuvia paineita. Muutoksessa on jäsenten palvelussuhteet ja niiden ehdot turvattava mahdollisimman hyvin. Palvelurakenteen muutoksesta ja palveluiden kysynnän kasvusta johtuen 6 STHLry Toimintalinja

7 yksityisen sektorin edunvalvonnan rooli tulevaisuudessa kasvaa. Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmät Jäsenten edunvalvonnan onnistumisen kannalta on tärkeänä tavoitteena turvata ja lisätä eri sopimusalojen neuvottelujärjestöjen painoarvoa. Samoin sopimusalojen mahdollisissa muutoksissa on oltava valmius toimia jäsenten edunvalvonnan varmistamiseksi. Palkansaajien ostovoiman kehityksen, ennustettavan talouskehityksen, hyvinvoinnin turvaamisen ja työrauhan kannalta on keskusjärjestö- ja liittotasoista sopimista edelleen pidettävä vaihtoehtona mm. yleiskorotuksista, työsuhteen vähimmäisehdoista ja työelämän kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä sovittaessa. Virka- ja työehtosopimukset mahdollistavat varsin laajan paikallisen sopimisen palvelussuhteen ehdoista. Paikallisen edunvalvonnan edellytykset on turvattava ja niitä on kehitettävä yhdessä liiton neuvottelujärjestöjen kanssa. 4 JÄRJESTÖTOIMINTA Järjestötoiminnan edistäminen Tehokkaan järjestötoiminnan edellytyksiä ovat korkea järjestäytymisaste, jäsentyytyväisyys, jäsenten aktiivisuus ja järjestön sisäinen toimivuus. Järjestötoiminnan keskeinen tehtävä ja tavoite ovat jäsenistön monipuolinen edunvalvonta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Erityisesti panostetaan liiton jäsenhankintaan, jäsenhuoltoon ja terveydenhoitaja- ja audionomityön näkyvyyteen sekä opiskelijatoimintaan. Opiskelijatoimintaa tehostetaan organisoimalla se osaksi liiton toimintaa ja näin lisätään terveydenhoitajaopiskelijoiden valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttamista. Toimintakauden aikana seurataan ja arvioidaan liiton organisaatiouudistuksen vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Järjestäytymisasteen nostaminen Jäsenhankinnan tavoitteena on, että kaikki terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen aloittavat opiskelijat sekä vastavalmistuneet terveydenhoitajat ja audionomit liittyvät Terveydenhoitajaliiton jäseniksi. Toimintakauden aikana järjestetään vuosittain opiskelijavastaavien ja -yhdyshenkilöiden koulutusta, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijajäsenhankintaa. Tavoitteena ovat jäsenten tarpeet huomioiva, laadukas jäsenhuolto jäsenetuineen ja jäsenten pysyvyys liitossa. Liiton toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota jäsenpalvelun ammattimaisuuteen ja ajantasaisuuteen. Liiton kampanjatoiminnalla tehostetaan jäsenhankintaa. Jäsenhankintaa tehdään ensisijaisesti liiton omana toimintana hyödyntäen keskusjärjestön jäsenhankintatoimintaa. Yhdistystoiminnan tukeminen Liitto tukee jäsenyhdistysten toimintaa, jotta ammattijärjestötoiminnasta kehittyisi jäsenistölle innostava ja mielenkiintoinen yhteiskunnallinen osallistumismuoto. Toimintakauden aikana yhdistysten toimihenkilöille järjestetään kohdennetusti vuosittain koulutusta. Järjestökoulutuksen tavoitteena on lisätä yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöiden valmiuksia järjestö- ja edunvalvontatoimintaan, vahvistaa yhdistysten toimintaa ja tukea järjestäytymisasteen nostamista. Koulutuksen järjestämiseen haetaan sy- Toimintalinja STHLry 7

8 nergiaetuja keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Toimintakauden aikana lisätään liiton ja yhdistyksen yhteistyössä toteuttamia jäsentilaisuuksia. Toimiva ammattiyhdistysliike uudistuu yhteiskunnallisten muutosten ja jäsentensä vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Liitto vastaa uusiin haasteisiin vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, erityisesti terveys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan. Liitto kannustaa ja tukee jäseniään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Paikallistasolla jäsenyhdistykset ja liitto jatkavat poliittisiin ja muihin päätöksentekijöihin yhteydenpitoa ja vaikuttamista. Sopimus- ja neuvottelutoiminnan kehittämisessä liitto huomioi mahdolliset keskus- ja pääsopijajärjestöjen organisoitumisessa tapahtuvat muutokset. Itsenäisenä liittona STHL ry on valmis kehittämään keskusjärjestönsä Akavan toimintaa ja tekemään rakentavaa ja jäsentensä edunvalvontaa hyödyttävää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 5 AMMATIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Terveydenhoitajien koulutus Terveydenhoitajatyöllä on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Työelämän, yhteiskunnan ja kansanterveyden muutokset edellyttävät laadukasta, ammattikorkeakoulutasoista peruskoulutusta sekä koulutuksen kehittämistä. Tätä kautta saadaan vahvoja osaajia työmarkkinoille. Ammatin ja koulutuksen kehittämiseksi vaikutetaan tutkintorakenteeseen sekä täydennys- ja lisäkoulutusmuotojen turvaamiseen. Näin tuetaan myös työn ohessa tapahtuvaa opiskelua ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi edistetään koulutuksella ja työkokemuksella hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, muun muassa laadittavan erityispätevyysjärjestelmän kautta. Audionomien koulutus Audionomien koulutusta kehitetään huomioiden työelämän tarpeet sekä kuulonhuollon EU-standardin vaatimukset. Asiantuntijuuden kehittäminen Terveydenhoitajan ammatin kehittämisessä painopisteenä on turvata laadukas terveydenhoitajatyön ja terveyden edistämisen asiantuntijuus ihmisten elämänkulun eri vaiheissa sekä kirkastaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Tavoitteena on lisätä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn resursseja. Keskeistä on terveyden tasa-arvon lisääminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Edistetään audionomityön asiantuntemuksen kehittämistä ja resurssilisäystä. Terveydenhoitajien ja audionomien arvostettu asema työmarkkinoilla Terveydenhoitajan ja audionomin ammatteihin vaaditaan ammattikorkeakoulututkinto. Työ on laajaalaista ja vaativaa. Palkkaus ja asema työmarkkinoilla tulee olla työn vaativuuden ja koulutuksen mukainen. Työmarkkina-arvostuksen parantamiseksi vaikutetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön että koulutus- ja työlainsäädäntöön, koulutusjär- 8 STHLry Toimintalinja

9 jestelmään, terveydenhoitajatyön ja audionomityön resursointiin ja urakehitykseen. 6 VIESTINTÄ Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat kiinteä osa liiton toimintaa sekä päätöksentekoa. Tavoitteena on liiton tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ajantasaisen, suunnitelmallisen ja aktiivisen viestinnän avulla. Tavoitteena on välittää oikea ja myönteinen kuva liiton toiminnasta sekä terveydenhoitaja- ja audionomityöstä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen liitto osallistuu terveydenhoitaja- ja audionomityön edunvalvojana ja terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntijana. Viestintätoimintaa toteutetaan liiton arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Liiton keskeisiä viestejä ovat terveydenhoitaja- ja audionomityön toimintaedellytysten ja palkkauksen parantaminen, terveyden edistämisen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen, terveyspalvelujen saatavuus, perusterveydenhuollon toimivuus sekä terveyden edistämisen, ehkäisevän kansanterveystyön sekä terveydenhoitaja- ja audionomityön aseman vahvistaminen. Viestiessään päättäjille liitto perustelee tavoitteitaan taloudellisilla argumenteilla ja talouden kielellä. Neuvottelu- ja sopimustoiminnan viestinnässä korostuvat terveydenhoitaja- ja audionomityön vaativuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus palkkauksen parantamisen perusteina. Terveydenhoitajan ammatti-identiteettiin liittyvässä viestinnässä painottuvat vahva kansanterveyden ja terveyden edistämisen asiantuntija, ihmisten arjessa mukana kulkija ja terveyden valmentaja. Audionomien ammatti-identiteettiin liittyvässä viestinnässä painotetaan audiologisen hoitotyön, erityisesti kuulonkuntoutuksen, asiantuntijuutta sekä kuulon ja kuulemisen merkitystä ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Jäsen- ja yhdistysviestinnän tavoitteena on pitää jäsenet hyvin informoituina liiton edunvalvontatyöstä, jäsenpalveluista ja keskusjärjestö Akavasta. Jäsenviestintää parannetaan suunnitelmallisella ja aktiivisella viestinnällä, joka pitää sisällään sähköisen viestinnän kehittämisen ja Terveydenhoitaja-lehden Liitossa tapahtuu -palstalle kirjoittamisen. 7 JULKAISUTOIMINTA Terveydenhoitaja-Hälsovårdaren-lehti Liitto kustantaa Terveydenhoitaja-Hälsovårdaren nimistä ammatti- ja järjestölehteä. Terveydenhoitajalehden tehtävänä on toimia tiedon välittäjänä, jäsenistön ammatti-identiteetin vahvistajana ja järjestön yhteisöllisyyden luojana. Tavoitteena on aktiivisen vuorovaikutuksen kanavana toimiva ammatillinen jäsenlehti. Terveydenhoitaja-lehdessä julkaistaan ajankohtaista tietoa terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yhteiskuntapolitiikasta, terveydenhoitaja- ja audionomityöstä ja -koulutuksesta, työmarkkinaedunvalvonnasta sekä järjestötoiminnasta. Terveydenhoitaja-lehteä kehitetään lukijakunnalta tulevan palautteen mukaisesti. Liiton kalenteri, esittelyaineisto ja muut julkaisut Vuosittain julkaistaan liiton jäsenkalenteri, joka pitää erikseen tilata. Luottamusmieskalenteri lähetetään automaattisesti kaikille luottamusmiehille. Liiton Toimintalinja STHLry 9

10 esittelyaineistoa uudistetaan tarpeen mukaan huomioiden Suomen kaksikielisyys ja kansainvälistyminen. Muita julkaisuja tehdään liiton edunvalvonta- ja järjestötoiminnan tarpeiden mukaan. 8 TUTKIMUS- JA SELVITYSTOIMINTA Edunvalvonnan kehittäminen edellyttää tutkimustietoa jäsenten palkkauksesta, toimintaedellytyksistä sekä työn ja koulutuksen sisällöstä ja niissä tapahtuvista muutoksista. STHL kerää tutkimustietoa omana toimintanaan erilaisin jäsenkyselyin. Sen lisäksi hyödynnetään valtakunnallisia terveydenhoitajien ja audionomien työtä koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimus- ja selvitystoiminnassa liitto tekee yhteistyötä myös eri tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ministeriöiden, järjestöjen, Akavan ja neuvottelujärjestöjensä kanssa. 9 STIPENDIRAHASTO Liitto tukee terveydenhoitajatyön ja koulutuksen kehittämistä ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa jakamalla apurahoja terveydenhuoltoneuvos Tyyne Luoman stipendirahastosta. Liittohallitus vastaa rahaston hoidosta, varainkartuttamisesta ja stipendien jakamisesta. 10 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Terveydenhoitajatyötä ja Terveydenhoitajaliittoa tehdään tunnetuksi kansainvälisesti ja vaikutetaan EU-lainsäädäntötyöhön. Liitto osallistuu kansainväliseen edunvalvonta- ja kehittämistyöhön sekä päätöksentekoon työmarkkina-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikassa keskusjärjestö Akavan ja neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:n kautta. Liitto kehittää toimintaa kansainvälisyyssuunnitelman mukaan ja seuraa pohjoismaisen audionomikoulutuksen kehittymistä. 11 TOIMINTA- EDELLYTYKSET Toimintaedellytysten kehittäminen Liiton toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon toimintaympäristössä, yhteiskunnassa ja työelämässä sekä järjestö- ja edunvalvontatoiminnassa tapahtuvat muutokset. Liiton toiminnassa turvataan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset jäsenistön edunvalvonnan ja jäsenpalvelun kehittämiseksi. Talous Liiton toiminnan tavoitteena on vakaa talous, jota hoidetaan vuosittain vahvistettavan talousarvion mukaisesti. Liiton toiminta edellyttää jatkuvasti tarkkaa taloudenpitoa, toiminnan tehostamista ja priorisointia. STHL:n talous perustuu jäsenmaksutuloihin ja sen turvaamiseksi on jatkuvasti panostettava jäsen- 10 STHLry Toimintalinja

11 hankintaan ja -huoltoon. Jäsenhankintaa sekä jäsenetuuksia ja -palveluja kehitetään STHL:n omana toimintana, yhteistyössä Akavan ja mahdollisuuksien mukaan sen jäsenliittojen kanssa. Liittovaltuusto/edustajisto päättää vuosittain jäsenmaksun ja jäsenyhdistyksille maksettavan jäsenmaksupalautteen suuruuden. Liiton voimavarat kohdennetaan siten, että yksittäisen jäsenen saama edunvalvonta ja jäsenpalvelu on hyvää ja oikeudenmukaista. Toimintalinja STHLry 11

12 Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry Lönnrotinkatu 30 D, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) , www. terveydenhoitajaliitto.fi