SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO"

Transkriptio

1 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO TOIMINTALINJA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT sivu 4 2 YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA sivu 5 3 TYÖMARKKINA- EDUNVALVONTA sivu 6 4 JÄRJESTÖTOIMINTA sivu 7 5 AMMATIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN sivu 8 6 VIESTINTÄ sivu 9 7 JULKAISUTOIMINTA sivu 9 8 TUTKIMUS- JA SELVITYSTOIMINTA sivu 10 9 STIPENDIRAHASTO sivu KANSAINVÄLINEN TOIMINTA sivu TOIMINTA- EDELLYTYKSET sivu 10 2 STHLry Toimintalinja

3 TOIMINTALINJA VUOSILLE STHL:n tehtävänä on hoitaa jäsenistön ammattiin, koulutukseen, palkkaukseen, työolosuhteisiin ja työoloihin liittyvä edunvalvonta sekä sosiaalinen edunvalvonta. Lisäksi liitto ajaa myös opiskelijoiden ammatillisia etuja. Visio STHL on vetovoimainen, itsenäinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton ja paras terveydenhoitajien ja audionomien ammatillinen etujärjestö sekä arvostettu terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn asiantuntijajärjestö. Arvot STHL:n arvot luovat perustan toiminnalle. STHL:n arvoja ovat luotettavuus, rohkeus, arvostus, yhteisöllisyys ja tasa-arvo, joihin jäsenet, yhdistykset ja liiton toimihenkilöt toiminnassaan sitoutuvat. Arvot luovat päämääriä, määrittelevät toimintatapoja ja näkyvät yksittäisinä tekoina. Luotettavuus tarkoittaa rehellistä, avointa ja johdonmukaista toimintaa. Liiton toiminnassa luotettavuus ilmenee vastuullisena asioiden hoitamisena ja viestinnässä oikeana ja ajantasaisena tietona. Rohkeus on uskallusta toimia muuttuvissa ja epävarmoissa tilanteissa sekä puuttua epäkohtiin, ottaa kantaa ja hoitaa haasteelliset asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Rohkeus ilmenee aktiivisena, innovatiivisena, ennakkoluulottomana ja tulevaisuuteen suuntautuvana toimintana. Arvostus on ihmisyyden ja elämän kunnioittamista sekä inhimillisyyttä ja erilaisuuden hyväksymistä. Siihen sisältyy niin oman ammatin kuin muiden ammattilaisten arvostaminen. Arvostus ilmenee rohkeutena tarvittaessa puolustaa omaa asiantuntijuutta, mutta myös kykynä tehdä rakentavaa moniammatillista yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteisöllisyys on sitoutumista yhteistyöhön STHL:n yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja ammatin sekä ammatti-identiteetin vahvistamiseksi. Se on yhteenkuuluvaisuutta ja vastuunkantamista jäsenistön etujen ajamiseksi. Tasa-arvo on oikeudenmukaisuutta, joka ilmenee jokaisen samanlaisina oikeuksina ja velvollisuuksina sekä yhdenmukaisena kohteluna. Yhteiskunnassa ja työelämässä tasa-arvo on miesten ja naisten välisen tasa-arvon ja palkkauksellisen tasa-arvon kehittämistä, jossa palkka perustuu tehtävän vaativuuteen ja yksilön suoriutumiseen. Tasa-arvo on myös jokaisen kansalaisen oikeutta yhtä laadukkaisiin palveluihin ja terveyden tasa-arvoon asuinpaikastaan riippumatta. STHL:n strategiset tavoitteet toimintakaudelle Jäsenmäärän kasvattaminen Jäsentyytyväisyyden vahvistaminen Palkkauksen ja palvelussuhteiden ehtojen parantaminen koulutusta ja työnvaativuutta vastaavaksi sekä työhyvinvointia edistäväksi Terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen ja -ammatin kehittäminen väestön ja yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi Yhteiskunnallisen ja ammatillisen vaikutusvallan parantaminen Toimintalinja STHLry 3

4 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Toimintakausi alkaa hyvin haasteellisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Työmarkkinoiden toimintaan on lähivuosina voimakkaasti vaikuttamassa Euroopan taloudellisen tilanteen epävakaisuus, Suomen hidastuva talouskasvu, kuntatalouden haasteet, kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä monenlaiset muutospaineet työelämässä. Työmarkkinoita tulee lähivuosina ravistelemaan myös väestön ikääntyminen ja työssäkäyvien määrän supistuminen. Työvoiman turvaamiseksi ja hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi pidetään välttämättömänä työurien pidentämistä. Eri-ikäisten työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottaminen on tehokas keino pitää kiinni ammattihenkilöistä sekä edistää työhyvinvointia ja pidentää työuria. Väestön yleinen ikääntyminen näkyy myös STHL:n jäsenistön ja järjestöaktiivien ikärakenteessa ja eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa. Jäsenkehityksen turvaamiseen ja ammattijärjestötoimintaan aktivoimiseen tulee erityisesti panostaa STHL:n toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on suurten muutosten edessä. Pirstaleiseksi ja järjestelmäkeskeiseksi koettu kunnallinen palvelujärjestelmä uudistetaan ja palvelut tullaan järjestämään kustannustehokkuus huomioiden suurempina toiminnallisina kokonaisuuksina, jotka mahdollistavat aikaisempaa paremmin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja saumattomat asiakaskeskeiset palvelut. Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut täydentävät kunnallisia palveluja. Muutoksessa on hyvin tärkeää säilyttää perusterveydenhuollon palvelut sekä ennaltaehkäisevät terveyspalvelut lähipalveluina. On myös huolehdittava, että organisaatioissa on riittävä henkilöstömäärä ja työntekijöillä mahdollisuus ylläpitää jatkuvasti ammattitaitoaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on saada palvelurakenne vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti väestön palvelu tarpeisiin huomioiden julkisen talouden kestävyys sekä tulevaisuuden kuntarakenne. Lisäksi tullaan uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lainsäädäntöä. Liiton tehtävänä on vaikuttaa siihen, että muutoksissa turvataan terveydenhoitajien ja audionomien asema ja riittävät toimintaedellytykset laadukkaalle toiminnalle. Koulutusjärjestelmä on myös muutoksessa. Ammattikorkeakoululain ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmän uudistamisprosessissa on turvattava terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen toteuttaminen niin, että koulutuksen laatu ja koulutettavien määrä vastaavat työelämän tarpeita, jotta valmistuvat saavat koulutustaan vastaavaa työtä ja riittävät työelämävalmiudet työmarkkinoille siirtymiseen. STHL on vaikuttamassa siihen, että henkilöstön riittävyyteen ja mahdollisiin saatavuuden ongelmiin varaudutaan suunnitelmallisella koulutuspolitiikalla ja hyvällä henkilöstö- ja palkkapolitiikalla. Terveyserojen vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy ovat keskeisiä yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, joihin velvoitetaan myös lainsäädännöllä. Syrjäytymisen ehkäisy ja riskin varhainen tunnistaminen ovat suuria haasteita myös terveydenhoitajien ja audionomien työlle. Tasalaatuiset lakien ja asetusten mukaiset palvelut voidaan taata väestölle vain riittävillä henkilöstöresursseilla. Terveydenhoitajan ja audionomin työn vaativuuden lisääntyminen, jatkuvat muutokset työelämässä sekä terveydenhoitajien ja 4 STHLry Toimintalinja

5 audionomien ikääntyminen ovat lisänneet työssä jaksamisen ongelmia. STHL:n tulee olla vaikuttamassa siihen, että jäsenistön työssä jaksamisesta, työterveydestä ja työhyvinvoinnista huolehditaan riittävästi. Voimakas kilpailu Terveydenhoitajaliiton jäsenistä edellyttää liittoa panostamaan palkkaedunvalvontaan, jäsenhankintaan ja jäsenhuoltoon. Akavalaisten liittojen kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan löytää uusia vaikuttamisen keinoja niin työmarkkinaedunvalvonnan kuin sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä koulutuspolitiikan alueilla. 2 YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA STHL:n yhteiskunnallisen edunvalvonnan tavoitteena on turvata hyvät toimintaedellytykset terveydenhoitaja- ja audionomityölle muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on myös vahvistaa liiton vaikutusvaltaa terveydenhoitaja- ja audionomityötä koskevassa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yhteiskunnallista edunvalvontaa on vaikuttaminen terveys- ja koulutuspolitiikkaan antamalla lausuntoja, kannanottoja sekä toimimalla erilaisissa valtakunnallisissa työryhmissä jäsenistön kannalta merkittävissä asioissa. Yhteiskunnallisessa edunvalvonnassa korostetaan ehkäisevän kansanterveystyön merkityksellisyyttä ja ensisijaisuutta kansantaloudellisesti järkevimpänä ja vaikuttavimpana tapana edistää väestön terveyttä, hyvinvointia ja toiminta- ja työkykyisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Liitto tukee ympäristöterveyden kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksessa liitto painottaa perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistamista terveydenhuollon kivijalkana. Erityisesti korostetaan ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden vahvistamista ja niiden kehittämistä. Tavoitteena ovat koko väestön hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestöryhmien välillä. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteistyötä, jota tehdään aktiivisessa yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa. Terveydenhoitajien laajaalaisen asiantuntijuuden tunnettuutta tulee kuitenkin edelleen kirkastaa niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla, jotta sitä osattaisiin käyttää perinteisten terveydenhoitajan työn osa-alueiden lisäksi paremmin myös erilaisissa perusterveydenhuollon hoidollisissa tehtävissä vastaanotoilla sekä eri-ikäisten terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa. Myös audionomien asiantuntijuuden käyttöä kuulonhuollon asiantuntijoina tulee tehostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Kunnallinen päätöksenteko on keskeisessä asemassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Liitto aktivoi ja tukee jäsenistöään osallistumaan ja vaikuttamaan niin paikalliseen, alueelliseen kuin valtakunnalliseen yhteiskunta- ja terveyspoliittiseen päätöksentekoon. Työmarkkinajärjestökentässä tapahtuvissa muutoksissa STHL vahvistaa asemaansa edunvalvontajärjestönä tehden rakentavaa yhteistyötä kunta-, valtio- ja yksityissektorin neuvottelu-, sopimus- ja kehittämistoiminnassa. Toimintalinja STHLry 5

6 3 TYÖMARKKINA- EDUNVALVONTA Palkkauksen ja muiden palvelussuhteen ehtojen kehittäminen Liiton neuvottelu- ja sopimustoiminnan tavoite on parantaa jäsenten palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Keskeisimpiä osa-alueita tavoitteen saavuttamiseksi ovat palkitseva palkkaus, kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittäminen, naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen ja työaikaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Palkitsevan palkkauksen rakennustyö vaatii mm. objektiiviset tehtävien ja työsuoritusten arviointijärjestelmät sekä niiden paikallisen kehittämistyön. Terveydenhoitajien ja audionomien palkkauksessa on tuloksellisuuden kriteereitä kehitettävä myös ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta. Tulospalkkioiden kriteereiden on huomioitava mm. vaikuttavuus, hyödyn lisäys, tulevan ajan kustannuksissa saatava säästö jne. Erityisesti kunta-alan palkkausjärjestelmässä on kehitettävä tehtävän vaativuuden parempaa erottelukykyä, esimerkiksi henkilömäärältään laajimpia palkkahinnoittelukohtia jakamalla. Palkkausjärjestelmien on tunnistettava paremmin työtehtävien muutoksista aiheutuvaa tehtävien vaativuuden kasvua, esimerkiksi tehtäviä siirrettäessä lääkäreiltä ja/tai erikoissairaanhoidosta terveydenhoitajille ja audionomeille. Naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäminen edellyttää mm. palkkaeroja kaventavia sopimusratkaisuja, eri ammatteihin sijoittumista edistäviä toimia sekä perhevapaiden työnantajakustannusten tasaisempaa jakautumista nais- ja miesvaltaisten sektoreiden ja toimialojen kesken. Työaikakysymykset vaikuttavat laajasti sekä työntekijän työssä jaksamiseen että toiminnan tuloksellisuuteen. Työaikoja ja työaikajärjestelmiä kehitettäessä on tavoitteena lisätä yksilön työaika-autonomiaa, mutta myös palvelutoiminnan sujuvuutta. Työaikoja kehitettäessä on mm. turvattava riittävän palautumisen mahdollisuus ns. pitkissä työputkissa. Työaikajärjestelmiä kehitettäessä voidaan hyödyntää mm. kunta-alan jaksotyöaikaa koskevan kokeiluhankkeen tuloksia. Työhyvinvoinnin parantaminen ja työurien pidentämisen edellytykset Työhyvinvoinnin edistämiseksi on varmistettava työn kuormittavuuden kohtuullisuus. Organisaatioiden ja työtehtävien muutoksissa on aina myös selvitettävä muutoksen vaikutukset työkuormitukseen. Tarvittaessa tehtäväsisältöjä on muokattava siten, ettei työkuormitus kasva kohtuuttomaksi. Työhyvinvoinnin turvaamiseksi on myös pidettävä huolta siitä, että työtilat ovat terveelliset ja turvalliset. Työhyvinvoinnin parantumiseen ja työurien pidentymiseen vaikuttaa keskeisesti myös määräaikaisten palvelussuhteiden ketjuttamisen vähentäminen ja korvaaminen pysyvillä palvelussuhteilla. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutos Maan hallitus on käynnistänyt laajan kuntarakennesekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muutostyön. Samanaikaisesti on erityisesti kuntasektorin hyvinvointipalveluihin kohdistumassa suuria talousvaikeuksista johtuvia paineita. Muutoksessa on jäsenten palvelussuhteet ja niiden ehdot turvattava mahdollisimman hyvin. Palvelurakenteen muutoksesta ja palveluiden kysynnän kasvusta johtuen 6 STHLry Toimintalinja

7 yksityisen sektorin edunvalvonnan rooli tulevaisuudessa kasvaa. Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmät Jäsenten edunvalvonnan onnistumisen kannalta on tärkeänä tavoitteena turvata ja lisätä eri sopimusalojen neuvottelujärjestöjen painoarvoa. Samoin sopimusalojen mahdollisissa muutoksissa on oltava valmius toimia jäsenten edunvalvonnan varmistamiseksi. Palkansaajien ostovoiman kehityksen, ennustettavan talouskehityksen, hyvinvoinnin turvaamisen ja työrauhan kannalta on keskusjärjestö- ja liittotasoista sopimista edelleen pidettävä vaihtoehtona mm. yleiskorotuksista, työsuhteen vähimmäisehdoista ja työelämän kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä sovittaessa. Virka- ja työehtosopimukset mahdollistavat varsin laajan paikallisen sopimisen palvelussuhteen ehdoista. Paikallisen edunvalvonnan edellytykset on turvattava ja niitä on kehitettävä yhdessä liiton neuvottelujärjestöjen kanssa. 4 JÄRJESTÖTOIMINTA Järjestötoiminnan edistäminen Tehokkaan järjestötoiminnan edellytyksiä ovat korkea järjestäytymisaste, jäsentyytyväisyys, jäsenten aktiivisuus ja järjestön sisäinen toimivuus. Järjestötoiminnan keskeinen tehtävä ja tavoite ovat jäsenistön monipuolinen edunvalvonta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Erityisesti panostetaan liiton jäsenhankintaan, jäsenhuoltoon ja terveydenhoitaja- ja audionomityön näkyvyyteen sekä opiskelijatoimintaan. Opiskelijatoimintaa tehostetaan organisoimalla se osaksi liiton toimintaa ja näin lisätään terveydenhoitajaopiskelijoiden valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttamista. Toimintakauden aikana seurataan ja arvioidaan liiton organisaatiouudistuksen vaikutuksia ja kehittämistarpeita. Järjestäytymisasteen nostaminen Jäsenhankinnan tavoitteena on, että kaikki terveydenhoitaja- ja audionomikoulutuksen aloittavat opiskelijat sekä vastavalmistuneet terveydenhoitajat ja audionomit liittyvät Terveydenhoitajaliiton jäseniksi. Toimintakauden aikana järjestetään vuosittain opiskelijavastaavien ja -yhdyshenkilöiden koulutusta, jonka tavoitteena on vahvistaa opiskelijajäsenhankintaa. Tavoitteena ovat jäsenten tarpeet huomioiva, laadukas jäsenhuolto jäsenetuineen ja jäsenten pysyvyys liitossa. Liiton toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota jäsenpalvelun ammattimaisuuteen ja ajantasaisuuteen. Liiton kampanjatoiminnalla tehostetaan jäsenhankintaa. Jäsenhankintaa tehdään ensisijaisesti liiton omana toimintana hyödyntäen keskusjärjestön jäsenhankintatoimintaa. Yhdistystoiminnan tukeminen Liitto tukee jäsenyhdistysten toimintaa, jotta ammattijärjestötoiminnasta kehittyisi jäsenistölle innostava ja mielenkiintoinen yhteiskunnallinen osallistumismuoto. Toimintakauden aikana yhdistysten toimihenkilöille järjestetään kohdennetusti vuosittain koulutusta. Järjestökoulutuksen tavoitteena on lisätä yhdistysten toimi- ja luottamushenkilöiden valmiuksia järjestö- ja edunvalvontatoimintaan, vahvistaa yhdistysten toimintaa ja tukea järjestäytymisasteen nostamista. Koulutuksen järjestämiseen haetaan sy- Toimintalinja STHLry 7

8 nergiaetuja keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Toimintakauden aikana lisätään liiton ja yhdistyksen yhteistyössä toteuttamia jäsentilaisuuksia. Toimiva ammattiyhdistysliike uudistuu yhteiskunnallisten muutosten ja jäsentensä vaikuttamismahdollisuuksien kautta. Liitto vastaa uusiin haasteisiin vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, erityisesti terveys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan. Liitto kannustaa ja tukee jäseniään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja päätöksentekoon paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Paikallistasolla jäsenyhdistykset ja liitto jatkavat poliittisiin ja muihin päätöksentekijöihin yhteydenpitoa ja vaikuttamista. Sopimus- ja neuvottelutoiminnan kehittämisessä liitto huomioi mahdolliset keskus- ja pääsopijajärjestöjen organisoitumisessa tapahtuvat muutokset. Itsenäisenä liittona STHL ry on valmis kehittämään keskusjärjestönsä Akavan toimintaa ja tekemään rakentavaa ja jäsentensä edunvalvontaa hyödyttävää yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa. 5 AMMATIN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Terveydenhoitajien koulutus Terveydenhoitajatyöllä on vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Työelämän, yhteiskunnan ja kansanterveyden muutokset edellyttävät laadukasta, ammattikorkeakoulutasoista peruskoulutusta sekä koulutuksen kehittämistä. Tätä kautta saadaan vahvoja osaajia työmarkkinoille. Ammatin ja koulutuksen kehittämiseksi vaikutetaan tutkintorakenteeseen sekä täydennys- ja lisäkoulutusmuotojen turvaamiseen. Näin tuetaan myös työn ohessa tapahtuvaa opiskelua ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi edistetään koulutuksella ja työkokemuksella hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, muun muassa laadittavan erityispätevyysjärjestelmän kautta. Audionomien koulutus Audionomien koulutusta kehitetään huomioiden työelämän tarpeet sekä kuulonhuollon EU-standardin vaatimukset. Asiantuntijuuden kehittäminen Terveydenhoitajan ammatin kehittämisessä painopisteenä on turvata laadukas terveydenhoitajatyön ja terveyden edistämisen asiantuntijuus ihmisten elämänkulun eri vaiheissa sekä kirkastaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Tavoitteena on lisätä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn resursseja. Keskeistä on terveyden tasa-arvon lisääminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Edistetään audionomityön asiantuntemuksen kehittämistä ja resurssilisäystä. Terveydenhoitajien ja audionomien arvostettu asema työmarkkinoilla Terveydenhoitajan ja audionomin ammatteihin vaaditaan ammattikorkeakoulututkinto. Työ on laajaalaista ja vaativaa. Palkkaus ja asema työmarkkinoilla tulee olla työn vaativuuden ja koulutuksen mukainen. Työmarkkina-arvostuksen parantamiseksi vaikutetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön että koulutus- ja työlainsäädäntöön, koulutusjär- 8 STHLry Toimintalinja

9 jestelmään, terveydenhoitajatyön ja audionomityön resursointiin ja urakehitykseen. 6 VIESTINTÄ Sisäinen ja ulkoinen viestintä ovat kiinteä osa liiton toimintaa sekä päätöksentekoa. Tavoitteena on liiton tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ajantasaisen, suunnitelmallisen ja aktiivisen viestinnän avulla. Tavoitteena on välittää oikea ja myönteinen kuva liiton toiminnasta sekä terveydenhoitaja- ja audionomityöstä. Yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen liitto osallistuu terveydenhoitaja- ja audionomityön edunvalvojana ja terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntijana. Viestintätoimintaa toteutetaan liiton arvojen ja tavoitteiden mukaisesti. Liiton keskeisiä viestejä ovat terveydenhoitaja- ja audionomityön toimintaedellytysten ja palkkauksen parantaminen, terveyden edistämisen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus, väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen, terveyspalvelujen saatavuus, perusterveydenhuollon toimivuus sekä terveyden edistämisen, ehkäisevän kansanterveystyön sekä terveydenhoitaja- ja audionomityön aseman vahvistaminen. Viestiessään päättäjille liitto perustelee tavoitteitaan taloudellisilla argumenteilla ja talouden kielellä. Neuvottelu- ja sopimustoiminnan viestinnässä korostuvat terveydenhoitaja- ja audionomityön vaativuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus palkkauksen parantamisen perusteina. Terveydenhoitajan ammatti-identiteettiin liittyvässä viestinnässä painottuvat vahva kansanterveyden ja terveyden edistämisen asiantuntija, ihmisten arjessa mukana kulkija ja terveyden valmentaja. Audionomien ammatti-identiteettiin liittyvässä viestinnässä painotetaan audiologisen hoitotyön, erityisesti kuulonkuntoutuksen, asiantuntijuutta sekä kuulon ja kuulemisen merkitystä ihmisen terveydelle ja toimintakyvylle. Jäsen- ja yhdistysviestinnän tavoitteena on pitää jäsenet hyvin informoituina liiton edunvalvontatyöstä, jäsenpalveluista ja keskusjärjestö Akavasta. Jäsenviestintää parannetaan suunnitelmallisella ja aktiivisella viestinnällä, joka pitää sisällään sähköisen viestinnän kehittämisen ja Terveydenhoitaja-lehden Liitossa tapahtuu -palstalle kirjoittamisen. 7 JULKAISUTOIMINTA Terveydenhoitaja-Hälsovårdaren-lehti Liitto kustantaa Terveydenhoitaja-Hälsovårdaren nimistä ammatti- ja järjestölehteä. Terveydenhoitajalehden tehtävänä on toimia tiedon välittäjänä, jäsenistön ammatti-identiteetin vahvistajana ja järjestön yhteisöllisyyden luojana. Tavoitteena on aktiivisen vuorovaikutuksen kanavana toimiva ammatillinen jäsenlehti. Terveydenhoitaja-lehdessä julkaistaan ajankohtaista tietoa terveys-, sosiaali-, koulutus- ja yhteiskuntapolitiikasta, terveydenhoitaja- ja audionomityöstä ja -koulutuksesta, työmarkkinaedunvalvonnasta sekä järjestötoiminnasta. Terveydenhoitaja-lehteä kehitetään lukijakunnalta tulevan palautteen mukaisesti. Liiton kalenteri, esittelyaineisto ja muut julkaisut Vuosittain julkaistaan liiton jäsenkalenteri, joka pitää erikseen tilata. Luottamusmieskalenteri lähetetään automaattisesti kaikille luottamusmiehille. Liiton Toimintalinja STHLry 9

10 esittelyaineistoa uudistetaan tarpeen mukaan huomioiden Suomen kaksikielisyys ja kansainvälistyminen. Muita julkaisuja tehdään liiton edunvalvonta- ja järjestötoiminnan tarpeiden mukaan. 8 TUTKIMUS- JA SELVITYSTOIMINTA Edunvalvonnan kehittäminen edellyttää tutkimustietoa jäsenten palkkauksesta, toimintaedellytyksistä sekä työn ja koulutuksen sisällöstä ja niissä tapahtuvista muutoksista. STHL kerää tutkimustietoa omana toimintanaan erilaisin jäsenkyselyin. Sen lisäksi hyödynnetään valtakunnallisia terveydenhoitajien ja audionomien työtä koskevia tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimus- ja selvitystoiminnassa liitto tekee yhteistyötä myös eri tutkimuslaitosten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, ministeriöiden, järjestöjen, Akavan ja neuvottelujärjestöjensä kanssa. 9 STIPENDIRAHASTO Liitto tukee terveydenhoitajatyön ja koulutuksen kehittämistä ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa jakamalla apurahoja terveydenhuoltoneuvos Tyyne Luoman stipendirahastosta. Liittohallitus vastaa rahaston hoidosta, varainkartuttamisesta ja stipendien jakamisesta. 10 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Terveydenhoitajatyötä ja Terveydenhoitajaliittoa tehdään tunnetuksi kansainvälisesti ja vaikutetaan EU-lainsäädäntötyöhön. Liitto osallistuu kansainväliseen edunvalvonta- ja kehittämistyöhön sekä päätöksentekoon työmarkkina-, sosiaali-, terveys- ja koulutuspolitiikassa keskusjärjestö Akavan ja neuvottelujärjestö Tekniikka ja Terveys KTN:n kautta. Liitto kehittää toimintaa kansainvälisyyssuunnitelman mukaan ja seuraa pohjoismaisen audionomikoulutuksen kehittymistä. 11 TOIMINTA- EDELLYTYKSET Toimintaedellytysten kehittäminen Liiton toiminnan kehittämisessä otetaan huomioon toimintaympäristössä, yhteiskunnassa ja työelämässä sekä järjestö- ja edunvalvontatoiminnassa tapahtuvat muutokset. Liiton toiminnassa turvataan mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset jäsenistön edunvalvonnan ja jäsenpalvelun kehittämiseksi. Talous Liiton toiminnan tavoitteena on vakaa talous, jota hoidetaan vuosittain vahvistettavan talousarvion mukaisesti. Liiton toiminta edellyttää jatkuvasti tarkkaa taloudenpitoa, toiminnan tehostamista ja priorisointia. STHL:n talous perustuu jäsenmaksutuloihin ja sen turvaamiseksi on jatkuvasti panostettava jäsen- 10 STHLry Toimintalinja

11 hankintaan ja -huoltoon. Jäsenhankintaa sekä jäsenetuuksia ja -palveluja kehitetään STHL:n omana toimintana, yhteistyössä Akavan ja mahdollisuuksien mukaan sen jäsenliittojen kanssa. Liittovaltuusto/edustajisto päättää vuosittain jäsenmaksun ja jäsenyhdistyksille maksettavan jäsenmaksupalautteen suuruuden. Liiton voimavarat kohdennetaan siten, että yksittäisen jäsenen saama edunvalvonta ja jäsenpalvelu on hyvää ja oikeudenmukaista. Toimintalinja STHLry 11

12 Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry Lönnrotinkatu 30 D, HELSINKI puh. (09) , faksi (09) , www. terveydenhoitajaliitto.fi

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. YLEISTÄ Vuosi 2015 on yhdistyksemme juhlavuosi. Vietämme syksyllä vireitä 70 -vuotisjuhlia. Valmisteilla olevassa SOTE-laissa korostetaan terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011

RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 RIL STRATEGIA 2012-2014 TOIMINTASUUNITELMA ja BUDJETTI 2012 Hallitus 27.10.2011 Syysliittokokous 24.11.2011 Missio, visio ja arvot MISSIO RIL edistää jäsentensä ammattitaidon ja hyvinvoinnin jatkuvaa kehittymistä

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY 1 SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO STHL RY... 2 2 TOIMINTAKAUDELLE 2013 2016 ASETETUT TAVOITTEET... 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ NOUSEVAT HAASTEET

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta

Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2015. Valtuuston päätös 7.-8.11.2014

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2015. Valtuuston päätös 7.-8.11.2014 KATSAUS TULEVAAN VUOTEEN Lastentarhanopettajaliiton painopisteenä on lisätä varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta toiminnan sekä viestinnän keinoin. Vuoden teemana on Lastentarhanopettajan

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO

SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO TOIMINTAKERTOMUS 2009 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ sivu 3 2 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN sivu 5 3 NEUVOTTELU- JA SOPIMUSTOIMINTA sivu 7 4 JÄRJESTÖTOIMINTA sivu 10 5

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry VUOSIKERTOMUS 2012

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry VUOSIKERTOMUS 2012 Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry VUOSIKERTOMUS 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 TOIMINNAN JOHTO 3 YHTEISKUNNALLINEN EDUNVALVONTA 4 JÄRJESTÖTOIMINTA 5 TYÖMARKKINAEDUNVALVONTA 6 AMMATIN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot