KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. Kirsi Vitikka Vesa Valpasvuo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. Kirsi Vitikka Vesa Valpasvuo"

Transkriptio

1 Kirsi Vitikka Vesa Valpasvuo

2 KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 JOHDANTO YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN VALMISTELU Suhde muihin säädöksiin Kuntalaisten osallistuminen määräysten valmisteluun Lausunnot Valmistelusta ilmoittaminen ja ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen MÄÄRÄYSTEN LAATIMISEN PERUSTEET Paikalliset olosuhteet Velvoittavat määräykset sekä ohjeet ja neuvot MÄÄRÄYSESIMERKKIEN RYHMITTELY YLEISET MÄÄRÄYKSET Tavoite Määräysten antaminen ja valvonta Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Alueellisti rajatut määräykset MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely Jätevesijärjestelmien sijoitus ja jätevesien johtaminen ranta-alueilla Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden peseminen ja huolto Mattojen ja muiden tekstiilien pesu vesistössä Savukaasujen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistöjen jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittely ja ulkokäymälät Rakennusten, rakenteiden, alueiden tai esineiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI Äänenvahvistimien käyttö ulkotiloissa Yleisötilaisuuksien meluntorjunta Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta Poikkeaminen meluilmoitusmenettelystä Tiedottaminen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta MÄÄRÄYKSET TOIMINTOJEN SIJOITTUMISEN YMPÄRISTÖNSUOJELULLISISTA EDELLYTYKSISTÄ ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA MÄÄRÄYKSET ALUEISTA, JOILLA YMPÄRISTÖN ERITYISEN PILAANTUMISVAARAN VUOKSI ON KIELLETTY JÄTEVEDEN JOHTAMINEN MAAHAN, VESISTÖÖN TAI VESILAIN 1 LUVUN 2 :N MUKAISEEN UOMAAN MÄÄRÄYKSET VYÖHYKKEISTÄ JA ALUEISTA, JOILLA LANNAN JA LANNOITTEIDEN SEKÄ MAATALOUDESSA KÄYTETTÄVIEN YMPÄRISTÖLLE HAITALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖÄ RAJOITETAAN MÄÄRÄYKSET VALVONTAA VARTEN TARPEELLISTEN TIETOJEN ANTAMISESTA MUUT MÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Voimaantulo Siirtymäkausimääräykset

3 1 JOHDANTO Ympäristönsuojelulakia (86/2000) sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen toimintaan, jonka päästöistä aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Lakia sovelletaan myös toimintaan, jossa syntyy jätettä, sekä jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain lisäksi on muutakin lainsäädäntöä, joka koskee ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä on säädetty muun muassa terveydensuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, kemikaalilaissa ja maaaineslaissa. Esimerkiksi jakeluaseman ympäristölupapäätöksessä voidaan ympäristönsuojelulain nojalla tarvittaessa antaa tiukempiakin lupamääräyksiä kuin kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998). Keskeinen asema ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa on ympäristönsuojelulain nojalla annettavilla asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Lisäksi valtioneuvoston päätökset, jotka on annettu vesilain (264/1961) tai ympäristönsuojelulainsäädännön voimaantulon yhteydessä kumottujen lakien nojalla jäivät voimaan, kunnes ympäristönsuojelulain nojalla toisin säädetään. Lainsäädännön täydentämiseksi kunnilla on ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelulain muutoksella (1300/2004), joka tuli voimaan lain 19 :n 2 momenttiin lisättiin 7 kohta. Lainkohdan nojalla ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Laki vesienhoidon järjestämisestä sisältää perussäännökset muun muassa vesienhoidon järjestämisestä, vesienhoitoalueista, viranomaisten yhteistyöstä ja toimenpideohjelmasta vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisesta, laatimisen määräajoista sekä vesienhoitosuunnitelman valmisteluun liittyvän yhteistyön järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Vesienhoitosuunnitelmien sisältöä yksilöivät asetukset valmistuvat vuoden 2006 aikana. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 7 kohdan mukaiset määräykset tulevat ajankohtaiseksi vasta siinä vaiheessa kun määräysten tarvetta kunnassa voidaan paikallisesti arvioida vahvistetun vesienhoitosuunnitelman perusteella. 2 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN VALMISTELU 2.1 Suhde muihin säädöksiin Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, terveydensuojelujärjestykset sekä rakennusjärjestykset. Myös kaavamääräyksissä ja järjestyslain (612/2003) voimaantulon yhteydessä kumoutuneissa kuntien järjestyssäännöissä saattaa olla määräyksiä, jotka koskevat ympäristönsuojelua. Kunnallisten sääntöjen lukumäärän ja osittaisen päällekkäisyyden vuoksi ne muodostavat sääntelyteknisesti hankalasti käsiteltävän kokonaisuuden. Ympäristönsuojelumääräyksien valmistelu onkin perusteltua tehdä tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden asiantuntijaviranomaisten, erityisesti terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Näin vältytään keskenään ristiriitaisilta määräyksiltä. Valmistelun yhteydessä on hyvä selvittää onko kunnan terveydensuojelujärjestyksessä ja kumoutuneissa järjestyssäännöissä vanhastaan määräyksiä, jotka kuuluvat ympäristönsuojelun alaan. Tarvittaessa ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset määräykset voidaan ottaa ympäristönsuojelumääräyksiin. 3

4 Ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea myös toimintaa, jossa syntyy jätettä, mistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelun yhteydessä on hyvä selvittää tarve tarkistaa paikallisia jätehuoltomääräyksiä yhteistyössä jätehuollon toteutuksesta vastaavien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Lähtökohtana tulee olla, että jätehuoltomääräyksillä säädeltäisiin jätehuollon järjestämistä ja teknistä toteuttamista. Ympäristönsuojelumääräyksiin otetaan vain sellaisia määräyksiä, joilla pyritään ehkäisemään jätteistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Tällöinkään määräykset eivät saa olla keskenään ristiriitaisia. Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, hajajätevesiasetus) tuli voimaan Ennen hajajätevesiasetuksen voimaan tuloa laadituissa rakennusjärjestyksissä on määräyksiä muun muassa talousjätevesien käsittelyjärjestelmistä, rakentamisesta pohjavesi- ja rantaalueille, suojakerroksista pohjaveden ylimmän pinnan yläpuolelle ja vesikäymälän rakentamisesta. Hajajätevesiasetuksen voimaantulo lisäsi rakennusjärjestyksessä olevien määräysten tarkistustarvetta. Tarkistus voidaan tehdä rakennusjärjestykseen tai jos kunnassa samaan aikaan päätetään antaa ympäristösuojelumääräykset tai tarkistaa niitä, voidaan hajajätevesiasetuksen soveltamisalaan kuuluvia määräyksiä ottaa yksinomaan ympäristönsuojelumääräyksiin.ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa tiukempia määräyksiä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä kuin kyseiselle alueelle rakennusjärjestyksessä voidaan antaa. Jos kunnassa ei anneta erillisiä ympäristösuojelumääräyksiä, voidaan paikallisia jätevesijärjestelmien rakentamiseen liittyviä määräyksiä antaa myös kunnan rakennusjärjestyksessä. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on ristiriitaisuuksien välttämiseksi syytä perehtyä rakennusjärjestykseen ja erityisesti vesihuollon järjestämistä koskeviin määräyksiin. Määräysten laatimisen yhteydessä on myös tarpeen selvittää muun muassa kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, rakennusvalvonta- ja kemikaalivalvontaviranomaisten työnjako kunnallisten määräysten valvonnassa sekä yhteistoiminta pelastus- ja poliisiviranomaisten kanssa niiden toimivaltaan kuuluvien tehtävien osalta. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa voi olla perusteltua olla yhteistyössä myös naapurikuntien kanssa. Voimavarojen säästämiseksi naapurikunnat voivat perustaa esimerkiksi yhteisen työryhmän valmistelemaan määräyksiä tai toimia muuten epävirallisessa yhteistyössä. Toisiaan vastaavissa olosuhteissa tulisikin pyrkiä samankaltaisiin määräyksiin. 2.2 Kuntalaisten osallistuminen määräysten valmisteluun Ympäristönsuojelulainsäädännön yhtenäistämisen eräänä tavoitteena on ollut myös parantaa kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Näin ollen ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on erittäin tärkeää olla yhteydessä yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin, joiden toimialaa määräykset tulisivat koskemaan. Tällaisia ovat muun muassa asukasyhdistykset, kylätoimikunnat, maatalous- ja viljelijäyhdistykset, metsänhoito-, yrittäjä- ja ympäristönsuojeluyhdistykset sekä muut vastaavat kansalaisjärjestöt. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta tulee kuuluttaa ja tiedottaa kuntalaisille mahdollisimman avoimesti sekä tarjota heille mahdollisuus ja keinot osallistua määräysten valmisteluun. Tiedotus- ja yhteistyökeinoja ovat avoimien tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja internetin käyttäminen, esimerkiksi keskustelupalsta kunnan internet-sivuilla. Valmisteluvaiheessa määräysluonnos perusteluineen on myös hyvä laittaa internetiin kunnan kotisivuille. 2.3 Lausunnot Määräysluonnoksesta on hyödyllistä pyytää lausuntoja alueellisen ympäristökeskuksen ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen lisäksi mahdollisimman laajasti muun muassa yllä 4

5 mainituilta yhdistyksiltä ja kansalaisjärjestöiltä. Kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä riippuen lausuntoja voi olla hyvä pyytää esimerkiksi kunnan terveydensuojelu-, rakennusvalvonta- ja muilta viranomaisilta, vesihuoltolaitoksilta sekä lisäksi alueen pelastusviranomaiselta, mikäli ympäristönsuojelumääräyksiä katsotaan tarpeelliseksi antaa esimerkiksi kemikaalilainsäädännön alaan kuuluvista asioista. Näin voidaan selvittää ja ratkaista ennakolta mahdollisia määräysten soveltamisongelmia. 2.4 Valmistelusta ilmoittaminen ja ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on tiedotettava hallintolain 41 :n (434/2003) mukaisesti asian laajuuden ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta voidaan tiedottaa julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja harkinnan mukaan kunnassa yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hallintolain mukaiseksi vireilläolosta ilmoittamiseksi on katsottu riittävän paikallislehdissä ilmoittaminen. Toimivaltaa määräysten antamiseen on käsitelty luvussa 5.2 Määräysten antaminen ja valvonta. Ympäristönsuojelumääräysten hyväksymistä koskeva päätös annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kuntalain 64 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Määräysten hyväksymisestä ja voimaantulosta voidaan tehdä päätös myös samanaikaisesti, jolloin hyväksymistä ja voimaantuloa koskevat kuulutukset voidaan yhdistää. Ympäristönsuojelulain 96 :n 4 momentin mukaan määräysten hyväksymispäätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Ympäristönsuojelumääräykset on lähetettävä tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 3 MÄÄRÄYSTEN LAATIMISEN PERUSTEET 3.1 Paikalliset olosuhteet Ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa ovat yleiset normit, joilla annetaan joko sitovia oikeussäännöksiä tai suositusluontoisia ohjeita. Valtioneuvoston norminannolla on tärkeä merkitys Euroopan unionin ympäristösäädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. EY-lainsäädännön täytäntöönpanon lisäksi valtioneuvosto voi antaa asetuksella säännöksiä ympäristön pilaantumien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi muun muassa ympäristön laadusta, päästöistä, aineista, valmisteista ja tuotteista, työkoneista ja laitteista sekä eräiden laissa erikseen mainittujen toimintojen, kuten maatalouden, ympäristönsuojeluvaatimuksista. Ympäristöministeriö voi asetuksella säätää vesikäymälän jätevesien ja muun talousjäteveden puhdistuslaitteista ja menetelmistä, umpikaivoista, näiden laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta, imeytysalueesta ja lietteen poistamisesta ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Ympäristöministeriö voi myös eräissä tapauksissa myöntää poikkeuksia valtioneuvoston asetusten noudattamisesta. Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset ovat usein yleisluontoisia eikä niillä voida ottaa huomioon paikallisia ympäristönsuojelullisia tarpeita. Ympäristönsuojelumääräyksillä lainsäädäntöä voidaan joustavasti täydentää ja kunnan ympäristön erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet saadaan otetuksi huomioon. Määräyksillä voidaan tarkentaa ja selventää yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita ja käytännön tilanteita ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kunnassa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset tulee antaa paikallisten olosuhteiden perusteella. Määräysten valmistelussa on keskeistä selvittää mitkä ovat niitä paikallisia olosuhteita ja alueita, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tulee antaa yleisiä 5

6 määräyksiä. Paikallisia erityisolosuhteita ja alueita voivat olla esimerkiksi pohjavesialueet, ranta-alueet ja muut vesiensuojelullisesti arvokkaat vesistön ranta-alueet, taajaan asutut alueet ja pientaloalueet taikka kaupunkimaiset olosuhteet kuten kaupunkien keskustat. Määräysten perusteluissa tulee selvittää paikallisten olosuhteiden lisäksi myös määräyksen perusteena olevan toiminnan tms. aiheuttamat ympäristöriskit sekä ympäristönsuojelulain säännös, johon määräyksen antaminen pohjautuu, esimerkiksi ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskielto. Paikallisia olosuhteita ja aluerajauksia selostetaan tarkemmin luvussa 5.4 Alueellisti rajatut määräykset. Harkittaessa määräysten tarpeellisuutta erityislaeilla säännellyistä asioista tulee muistaa ympäristönsuojelumääräysten antamisen perusteet ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja paikalliset olosuhteet. Valmistelussa tulee miettiä erityisen tarkasti esimerkiksi kemikaalilainsäädännön alaan kuuluvien asioiden sääntelyä ja tutkia mitkä ovat sellaisia toimintoja ja tilanteita, jotka kuuluvat ympäristönsuojelulailla säädeltyihin asioihin. Tällöin tulee ottaa huomioon muun muassa toimintaa koskevien asioiden eri lakien mukaiset lupa-, ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt ja valvontaa koskevat säännökset. Seikkoja, joita tulee ottaa huomioon valmisteltaessa määräyksiä erityislaeilla säännellyistä asioista, on selostettu luvussa 6.8 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus ja luvussa 10 Määräykset vyöhykkeistä ja alueista, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan. 3.2 Velvoittavat määräykset sekä ohjeet ja neuvot Ympäristönsuojelumääräykset sitovat kansalaisia ja viranomaisia, joten niiden tulee olla sisällöltään ja sanamuodoiltaan yksiselitteisiä. Määräyksiin on niiden selkeyden turvaamiseksi tarpeetonta sisällyttää lailla tai asetuksella säädeltyjä asioita, jos lain tai asetuksen noudattaminen riittää ehkäisemään ympäristön pilaantumisen. Ympäristönsuojelumääräykset tulee perustella. Kunkin määräyksen perustelu tulisi kirjoittaa erikseen selkeästi siten, että se tekee määräyksen tarpeellisuuden ja soveltamisalan ymmärrettäväksi. Osa ympäristönsuojelumääräyksistä saattaa koskea toiminnanharjoittajia ja osa kotitalouksia. Määräys saattaa jäädä lukijalle vaikeasti ymmärrettäväksi, ellei ainakin määräyksen perustelusta käy ilmi millaista toimintaa määräys koskee. Määräyksissä käytettävät ammattisanat tulee tarvittaessa selventää perusteluissa tai ohjeissa, esimerkiksi termi jäte ei välttämättä ole maallikolle ymmärrettävä ilman esimerkkejä. Myös määräyksien ryhmittelyllä niiden sisältöä voidaan selkeyttää. Ympäristönsuojelumääräysten harkittuun valmisteluun ja hyvään perustelemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös siksi, että yksilön oikeuksia rajoittavat tai perusteettomat ja tarpeettoman tiukat määräykset voivat tulla kumotuiksi muun muassa hallinnon suhteellisuus- tai yhdenvertaisuusperiaatteiden vastaisena. Huolellisilla perusteluilla voidaan välttää myös määräysten valvonnan ja soveltamisen juridisia ongelmia ja näin varmistaa kuntalaisten oikeusturvan toteutuminen. Ennakkoon tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla voidaan merkittävästi vähentää ympäristön pilaantumista ja sitä kautta myös osaltaan vähentää valvontatyötä. Jos ympäristönsuojelumääräyksiä halutaan käyttää yleisen ohjauksen ja neuvonnan välineenä, määräyksiin voidaan sisällyttää tarpeelliseksi katsottavia viittauksia, ohjeita ja suosituksia. Ohjeet ja viittaukset on tällöin kuitenkin erotettava selkeästi juridisesti sitovista ympäristönsuojelumääräyksistä. Ohjeet voivat esimerkiksi täydentää ympäristönsuojelumääräystä toimintatapaa, tekniikkaa tai soveltuvia laitteistoja kuvaavilla esimerkeillä. Tietoja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslailla, kemikaalilailla taikka muilla kunnallisilla säännöillä säänneltyihin asioihin voidaan esittää viittauksina. Esimerkki sitovasta määräyksestä, perustelusta, viittauksesta ja suosituksesta Ranta-alueet Määräys: 6

7 X Jätevesien käsittelyjärjestelmien sijoittaminen Jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 0,5 1,0 metriä keskimääräisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. Perustelut: Ranta-alueella tulee ottaa huomioon tulvan vaikutus jäteveden käsittelyjärjestelmien toimintaan. Keskeisintä on sijoittaa jätevesien käsittelyjärjestelmät tulva-alueella mahdollisuuksien mukaan siten, että estetään puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön. Samasta syystä imeytys- ja kokoomaputkistot on perusteltua mahdollisuuksien mukaan sijoittaa keskimääräisen vuotuisen tulvatason yläpuolelle. Viittaus: Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (542/2003) mukaan kiinteistöllä sijaitsevan jätevesijärjestelmän laitteiston huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista tulee pitää kirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Suositus: Saaristossa käymäläratkaisuksi suositellaan kuivakäymälää. 4 MÄÄRÄYSESIMERKKIEN RYHMITTELY Kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia ja vastaavasti myös kuntien ympäristöolosuhteet poikkeavat toisistaan. Määräyksissä tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kunkin kunnan ympäristön erityisolosuhteet ja ympäristönsuojelulliset arvokkaat tekijät. Ympäristönsuojelumääräysten tulee osaltaan vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää kunnan eri alueiden ympäristön-suojelullisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttämistä ja kehittämistä sekä toimia myös osana kunnan ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Ympäristönsuojelumääräysten tulee olla ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia ja pohjautua paikallisiin olosuhteisiin. Tämän vuoksi ei ole yhtä mallia, joka olisi kaikissa kunnissa suoraan sovellettavissa. Tässä julkaisussa on esitetty vain esimerkkejä siitä, millaisia määräyksiä kunnassa voisi olla tarpeen antaa. Esimerkit on ryhmitelty ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 6 kohtien mukaisesti. Lain 19 3 momentin mukaan poikkeuksen myöntäminen ympäristönsuojelumääräyksistä on perusteltava määräyksessä, joten esimerkkejä on esitetty myös poikkeuksen myöntämisestä ja sen perusteluista. Käytännössä määräykset voidaan luontevasti ja ymmärrettävästi jaotella luvuittain esimerkiksi aloittaen yleisistä määräyksistä. Aineelliset määräykset voidaan antaa päästölähteittäin esimerkiksi jaotuksella jätevedet, savukaasujen ja pölyn torjunta, melun ja tärinän torjunta jne. Lisäksi määräyksissä annetaan voimaantulosäännökset ja tarvittaessa siirtymäsäännökset. 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET Kunnilla on ympäristönsuojelulain 19 :n (86/2000) nojalla mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. 5.1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi, joten niiden tulee perustua lain tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin 7

8 ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Määräysesimerkissä viitataan ympäristönsuojelulain 1 lukuun Yleiset säännökset, missä on säädetty muun muassa lain tavoite, soveltamisala, määritelmät, yleiset periaatteet ja velvollisuudet sekä kiellot. on tässä ohjeessa pelkistetty, mutta määräysten tavoitteen sisältöä voitaisiin haluttaessa luonnehtia todellisilla paikallisilla olosuhteilla siten, että tavoite olisi kuntansa näköinen ja toisi esiin paikallista identiteettiä. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 5.2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaan määräykset antaa kunnanvaltuusto, jonka toimivalta voidaan tältä osin myös siirtää kuntalain (365/1995) säännösten mukaisesti kuntayhtymän vastaavalle elimelle, mikäli sen toimialaan kuuluvat ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ja mikäli kuntayhtymän perussopimuksen mukaan sen toimialaan kuuluu ko. yleisten määräysten antaminen. Toimivaltaa määräysten antamiseen ei kuitenkaan voida siirtää kunnan muille toimielimille, koska valtuuston on ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä asiasta. kunnan- / kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jonka tehtävät kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 :n 1 momentin mukaan hoitaa kunnan määräämä toimielin. Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona kunnassa / kaupungissa toimii lautakunta. Ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Viranhaltijalla, jolle siirretään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Ympäristönsuojelulain 19 :n 3 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä mainituin perustein. Mikäli valtuusto on jo johto- tai hallintosäännöllä antanut kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle yleisesti esimerkiksi ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa, toimivalta ympäristönsuojelulain 19 :n 3 momentin tarkoittaman poikkeuksen myöntämiseen voidaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä siirtää viranhaltijalle. Ympäristönsuojelumääräys toimivallan subdelegoinnista ei siten ole tarpeen, koska asia on jo säädetty laissa. Sen sijaan määräysten perusteluissa voidaan haluttaessa selostaa ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin ja kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :n sisältöä. 5.3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 8

9 Ympäristönsuojelulain 2 luvussa Asetukset ja määräykset on annettu valtioneuvostolle oikeus antaa asetuksella tarpeellisia säädöksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Valtioneuvoston antamat ympäristönsuojelua koskevat asetukset ovat usein yleisluontoisia, joten kunnassa voi olla perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä. Määräyksiä voidaan antaa vain muusta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisista tai ilmoitusvelvollisista toimista, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ko. luvassa tai ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä. Määräysten tulee kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Esimerkiksi tieliikenteen tai ilmailuliikenteen ohjauksesta tai rataverkon nopeusrajoituksista ei voida antaa määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä. Määräykset eivät voi myöskään koskea puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Määräys ei voi myöskään olla ristiriidassa ylemmänasteisen normin kanssa. Toisaalta esimerkiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukainen puhtaanapitovelvollisuus ei kuitenkaan estä antamasta määräyksiä ankarammasta velvollisuudesta katujen pölyämisen vähentämiseksi säädösten soveltamisalan erilaisuuden vuoksi. Määräysten kiristämiselle on kuitenkin osoitettava riittävät paikallisista olosuhteista johtuvat perusteet. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia säädöshierarkkisesti samantasoisia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestykset ja terveydensuojelujärjestykset. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, joten niissä annettua parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä. Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä ratkaistavasta asiasta on ympäristönsuojelumääräyksillä säädetty. Tällainen ratkaisutilanne saattaa syntyä esimerkiksi, jos kunnan rakennusjärjestyksessä on määräyksiä talousjätevesien käsittelystä tai rakentamisesta pohjavesi- tai ranta-alueille. Rakennusluvassa ei voida hyväksyä ympäristönsuojelulliselta toteutukseltaan tai tasoltaan ympäristönsuojelumääräyksissä edellytettyä huonompaa jätevesien käsittelymenetelmää kiinteistölle. Vastaavasti esimerkiksi yleisötapahtuman järjestämistä kunnan hallinnassa olevalla yleisellä alueella koskevassa alueen käyttösopimuksessa ei voida sopia ympäristönsuojelumääräyksissä meluntorjunnassa edellytetyistä käyttöajoista poikkeamista. Myös kaavoituksen yhteydessä tulee kaavamääräykset sovittaa ympäristönsuojelumääräyksiin siten, ettei niiden välillä ole ristiriitaisuuksia. Alla oleva määräysesimerkki ympäristönsuojelumääräysten soveltamisalan rajauksesta on lähes suora lainaus laista, joten tällaista nimenomaista määräystä ei ole tarpeen sisällyttää määräyksiin, jos sitä ei pidetä kunnassa aiheellisena. Määräyksen sisältö voisi olla selitetty esimerkiksi perusteluosassa. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain :n taikka 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. 5.4 Alueellisti rajatut määräykset Ympäristönsuojelumääräykset voidaan antaa koko kuntaa tai vain sen osaa koskevina, jolloin paikallisina olosuhteina voidaan ottaa huomioon ympäristönsuojelullisesti erityishuomiota vaativat tai arvokkaat alueet. Esimerkiksi melua aiheuttavien toimintojen vaatimukset voivat olla tiukemmat aktiiviseen virkistyskäyttöön osoitetuilla ulkoilu- tai virkistysalueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla, mutta ei välttämättä muualla. Myös 9

10 kaavoissa mahdollisesti osoitetut hiljaiset alueet voidaan ottaa huomioon. Vesistöjen rannalla lomarakentaminen sekä maa- ja metsätalous saattavat aiheuttaa omia sääntelytarpeita. Jätevesien johtamiselle ja maanalaisten polttoainesäiliöiden sijoittamiselle ympäristönsuojelulliset vaatimukset voivat perustellusti olla tiukemmat pohjavesialueilla ja vesistöjen rannoilla kuin muilla alueilla. Ympäristönsuojelun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn, poistamisen ja vähentämisen kannalta keskeisimmät olosuhteet ja alueet kunnissa ovat yleensä seuraavat: - Taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan lähinnä asemakaavoitettuja ja niiden lievealueita sekä kylä- ja muita vastaavia alueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä muun muassa ympäristön pilaantumisesta johtuvia terveys- ja naapuruussuhdehaittoja. - Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan pohjaveden muodostumisalueita, jotka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiksi I ja II luokan pohjavesialueiksi sekä näihin rinnastettavissa olevia muita pohjavesialueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä muun muassa pohjaveden pilaantumista. Alueiden yksityiskohtaista rajausta tehtäessä on perusteltua ottaa huomioon myös maaperän läpäisevyys, joka osaltaan saattaa vaikuttaa pohjaveden pilaantumisriskin suuruuteen. - Ranta-alueet, joilla tarkoitetaan vesistöjen ranta-alueita, joilla on lähinnä vesiensuojelun kannalta tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksiä. Kyse ei välttämättä ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamasta rantavyöhykkeestä tai alueesta vaan ranta-alueet määritellään ympäristönsuojelumääräysten valmistelun yhteydessä kunnan ympäristönsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisesti. - Virkistys- ja loma-asuntoalueet, joilla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita, joissa erilaisten häiriötä tuottavien toimintojen rajoittaminen määräyksillä on tarpeellista, jotta voidaan ehkäistä muun muassa ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. Edellä esitettyjen neljän perusalueen lisäksi voi joissain kunnissa olla tarpeen ottaa käyttöön myös muita aluerajauksia. Soveltamisalueet on määriteltävä, mikäli kunnassa lievennetään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003, hajajätevesiasetus) 4 :n 2 momentin nojalla talousjätevesien yleisiä käsittelyvaatimuksia. Perusalueita voi myös olla tarpeen jakaa osiin. Esimerkiksi ranta-alueen jakaminen osiin vedenhankinnan kannalta tärkeäksi ranta-alueeksi voi tulla kysymykseen, jos kunnassa otetaan raakavettä vesistöistä. Ympäristönsuojelullisesti erityistoimenpiteitä edellyttävien alueiden rajauksessa tulee esittää perusteet ja aluerajausten tulee olla yksiselitteisiä ja selkeitä. Alueiden perusteltu rajaaminen ja yksiselitteinen esittäminen kartalla ovat ympäristönsuojelumääräysten laatimisen tärkeimpiä ja keskeisimpiä valmistelutehtäviä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko kaupungin / kunnan alueella, jollei määräyksiä ole annettu erikseen alla määritellyille alueille. - taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä kylä- ja taajaasutusalueita - liitekartassa AA merkinnällä rajattu alue - pohjavesialue, jolla tarkoitetaan tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta - liitekartassa BB merkinnällä rajattu alue - ranta-alue, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti vesiensuojelun kannalta tärkeitä vesistöjen ranta-alueita - liitekartassa CC merkinnällä rajattu alue - virkistys- tai loma-asuntoalue, jolla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita - liitekartassa DD merkinnällä rajattu alue - talousjäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhyke, jolla tarkoitetaan alueita, joilla asutus on harvassa, talousjätevesistä 10

11 aiheutuva ympäristökuormitus ja -vaikutus on vähäistä eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita - liitekartassa EE merkinnällä rajattu alue - vedenhankinnan kannalta tärkeä ranta-alue, jotka ovat - liitekartassa FF merkinnällä rajattu alue - vedenhankinnan kannalta tärkeä vesistö, jotka ovat - liitekartassa GG merkinnällä rajattu alue - tulva-alue, alue, jolle ylin vedenkorkeus kerran XX vuodessa nousee (HWXX) - liitekartassa HH merkinnällä rajattu alue 6 MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohta Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. Määräykset voivat koskea jätevesien puhdistusmenetelmiä tai etäisyysvaatimuksia tietyn vesistön ranta-alueella, kiinteän polttoaineen käyttöä määrätyillä alueilla, ajoneuvojen pesemisen rajoittamista tietyillä alueilla ja öljynerotuskaivojen edellyttämistä pesupaikoilla sekä muita vastaavantapaisia seikkoja. Edelleen perustelujen mukaan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan yksilöidä alueellisesti talousjätevesien puhdistusvaatimuksia. Määräyksissä voi olla tarvittaessa ajoitusmääräyksiä olemassa olevien laitteistojen tason parantamiselle. 6.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely Ympäristönsuojelulain 103 :ssä on säädetty jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta ja 18 :ssä on annettu ympäristöministeriölle valtuutus säätää talousjätevesistä seuraavasti: 103 Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 18 Ympäristöministeriö voi asetuksella säätää vesikäymälän jätevesien ja muun talousjäteveden puhdistuslaitteista ja menetelmistä, umpikaivoista, näiden laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta, imeytysalueesta ja lietteen poistamisesta ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan vähäiset määrät muita kuin vesikäymäläjätevesiä voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Käytössä olevissa vesikäymälättömissä asuinkiinteistöissä jätevesimäärää voidaan pitää vähäisenä silloin, kun kiinteistön vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vähäistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan teholtaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö muutoin on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton. Lain sanamuodosta seuraa kuitenkin velvoite jätevesien käsittelyyn aina, kun jätevesiä johdetaan suoraan pintavesiin, 11

12 riippumatta siitä onko määrä vähäinen. Siten esimerkiksi rantasaunan jätevedet on ympäristönsuojelulain 103 :n perusteella puhdistettava asianmukaisesti ennen johtamista pintavesiin. Erillisen saunarakennuksen ja muut vastaavat määrältään vähäiset pesuvedet (ns. kannettu vesi) voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Paikalliset olosuhteet voivat edellyttää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen yleisvelvoitteen sekä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetulla valtioneuvoston asetuksella (542/2003, hajajätevesiasetus) säädettyjen jätevesien käsittelyyn liittyvien toimenpiteiden tarkentamista ja yksilöimistä. Ympäristönsuojelumääräyksillä ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perusteella annettavat alueelliset ajoitusmääräykset puhdistusvaatimusten ja -laitteistojen tason parantamiselle voivat johtaa jotkut kiinteistön haltijat kohtuuttomaan tilanteeseen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että hajajätevesiasetus on annettu ympäristönsuojelulain säätämisen jälkeen ja että asetuksessa on omat siirtymäsäännöksensä. Hallituksen esityksessä (HE 227/2004 vp) laeiksi ympäristönsuojelulain, terveydensuojelulain 15 :n ja ympäristölupavirastoista annetun lain muuttamisesta ympäristönsuojelulain 18 :ään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jonka nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen hajajätevesiasetuksen mukaisesta velvoitteesta: Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää valtioneuvoston asetuksessa säädetystä velvoitteesta kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa edellytetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön jäteveden käsittelyvaatimusten noudattamiseksi kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perusteluille ei kyseessä olevien ajoitusmääräysten osalta voine enää antaa samanlaista merkitystä kuin ennen hajajätevesiasetuksen voimaan tuloa. Joka tapauksessa yleisen alueellisen ajoitusmääräyksen tarpeen on oltava erityisen hyvin perusteltu paikallisesti. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voi ympäristönsuojelulain 85 :n nojalla toimittamansa tarkastuksen perusteella antaa yksittäisen määräyksen puhdistuslaitteistojen tason parantamiseksi, mikäli kiinteistön talousjätevesistä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Hajajätevesiasetuksen 4 :n 2 momentissa tarkoitettu jätevesien lievempien kuormitusnormien käyttöönotto edellyttää soveltamisalueiden määrittelyä ja perustelua paikallisilla olosuhteilla. Lähinnä kysymykseen tulevat harvaan asutut alueet, joilla lievemmistä kuormitusnormeista ei aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa ja joilla ei ole herkästi pilaantuvia kohteita. Alueiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon yhdyskunnan kehitys vuoden ajalle, joten lievemmät määräykset eivät sovellu alueille, joilla on uudis- tai lisärakentamispaineita tai joiden liittäminen vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin on tavoitteena. Vyöhykkeiden suunnittelussa onkin otettava huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelu. Ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyt alueet, joille on annettu yleisistä määräyksistä poikkeavia vain kyseisellä alueella noudatettavia määräyksiä, tulee määritellä yksiselitteisesti ja yksilöidysti sekä esittää riittävän tarkasti kartalla. Tällöin jokainen kiinteistön haltija voi määritelmän perusteella todeta, koskeeko kyseinen määräys hänen kiinteistöään. Esimerkki lievennetyn käsittelyn vyöhykkeen määritelmästä on esitetty luvussa 5.4 Alueellisesti rajatut määräykset. Määritelmä voidaan kunnan olosuhteista riippuen luonnollisesti sitoa myös muihin ympäristönsuojelumääräyksien aluerajauksiin, ynnä muihin määritelmiin. Talousjätevesien lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Taajaan rakennettujen alueiden, pohjavesialueiden ja ranta-alueiden ulkopuolella vähintään 5000 m²:n rakennuspaikalla jätevesien johtamisesta 12

13 ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin (mm. Pienet jäteveden maapuhdistamot ; toimittaja Erkki Santala; Vesi ja ympäristöhallituksen julkaisuja sarja B, 1990). Etäisyysvaatimuksien perusteet ovat ensisijaisesti vesiensuojelullisia ja toisaalta muun muassa mahdollisista hajuhaitoista naapureille aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisyä (katso YSL 3 :n 1 momentti). Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja suodatuskenttä) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä [20 (- 40)] hyvin läpäisevä maaperä [30 (- 50)] Vesistö [20 (- 30)] Tie, tontin raja tai oja [ 5 (- 10)] Suojakerros pohjavesitason yläpuolella maasuodatuksessa [0,25 (- 0,50)] imeytyksessä [1,00 (- 2,00-)]. 6.2 Jätevesijärjestelmien sijoitus ja jätevesien johtaminen ranta-alueilla Ranta-alueella jätevesien johtaminen ojaan aiheuttaa helposti vastaavaa vesistön pilaantumista kuin niiden johtaminen suoraan vesistöön. Tällaisissa tapauksissa jätevesien johtaminen yleensä edellyttää ympäristölupaa. Katso myös luku 9 Määräykset alueista, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan. Ranta-alueilla puhdistetut talousjätevedet tulee imeyttää maahan tai ojaan siten, että ne eivät joudu vesistöön. Erillisestä rantasaunarakennuksesta tulevien vähäisien jätevesien johtaminen edellä luvussa 6.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely mainitun [20 (- 30)] metrin vähimmäissuojaetäisyyden päähän rantaviivasta ei kaikissa tapauksissa ole teknisesti kohtuullisin kustannuksin mahdollista silloin, kun saunarakennus on mainittua metrimäärää lähempänä rantaviivaa. Tämän vuoksi on perusteltua hyväksyä rantasaunan vähäisten pesuvesien imeyttäminen lähemmäksikin rantaviivaa, ei kuitenkaan käytännössä saunan ja rantaviivan väliselle alueelle. Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen, voidaan imeyttää [20 (- 30)] metrin vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Ranta-alueella tulee ottaa huomioon tulva-alueen erityispiirteet ja tulvan vaikutus jäteveden puhdistuslaitteistojen toimintaan. Keskeisintä on sijoittaa jätevesien käsittelylaitteistot tulva-alueella mahdollisuuksien mukaan siten, että estetään puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön. Samasta syystä maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot on perusteltua mahdollisuuksien mukaan sijoittaa keskimääräisen vuotuisen tulvatason yläpuolelle. Ranta-alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että kerran XX vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HWXX) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. 13

14 Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 0,5 1,0 metriä keskimääräisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. 6.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden peseminen ja huolto Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, että jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi taajaan rakennetuilla alueilla voi olla perusteltua kieltää liuotinpohjaisten pesuaineiden käyttö muulla kuin asianmukaisella pesupaikalla, josta jätevedet voidaan johtaa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Mikäli jätevesiä katsotaan voitavan imeyttää maahan, on kuitenkin aina pidettävä huoli siitä, ettei aiheuteta ympäristön pilaantumista tai haittaa naapurille, esimerkiksi jätevesien valumista naapurikiinteistölle. (Taajaan rakennetuilla alueilla) ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavia laitteiden pesu asumiskäytössä olevilla kiinteistöillä liuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittu, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu, jos jätevedet pääsevät imeytymään maahan, aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa, joten pesun kieltäminen pohjavesialueilla muualla kuin tähän tarkoitukseen erikseen rakennetuilla, viemäröidyillä paikoilla on ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi perusteltua. Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Ammattimainen tai muutoin laajamittainen ajoneuvojen ja vastaavien peseminen suoritetaan yleensä painepesulaiteilla ja liuotinpohjaisilla pesuaineilla ja siitä syntyy huomattavan paljon jätevesiä, joiden johtaminen ympäristöön tulisi mitä ilmeisimmin aiheuttamaan ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi on perusteltua edellyttää asianmukaista pesupaikkaa ja hiekan- ja öljyerotuskaivoa. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisessä käytössä olevilla alueilla, esimerkiksi puistossa tai virkistysalueilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa vähentämällä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön soveltumista. Vastaavasti pesu ranta-alueilla aiheuttaa vesistön pilaantumisriskin, jos jätevedet pääsevät valumaan suoraan vesistöön. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- tai tiealueella ja muilla yleisillä alueilla. Ranta-alueella ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa suoraan vesistöön. Veneiden huollon osalta katso myös luku 6.7 Rakennusten, rakenteiden, alueiden tai esineiden kunnostus ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta. 14

15 6.4 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu vesistössä Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesemisen rajoittaminen voi olla perusteltua esimerkiksi erityisen herkästi pilaantuvissa vesistöissä taikka taajaan rakennetulla alueella. (Katso Pirkanmaan ympäristökeskuksen tutkimuksesta mattojen pesun vaikutuksista vesistöön) Mattojen ja muiden tekstiilien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, että puhdistamattomat pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. Taajaan rakennetulla alueella mattojen ja muiden tekstiilien pesu vesistössä on sallittu vain kunnan / kaupungin tällaiseen tarkoitukseen varaamilla paikoilla. 6.5 Savukaasujen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Pienkiinteistöjen lämmityslaitteet, uunit tai muut tulisijat eivät sovellu jätteen polttamiseen, koska niissä palamisolosuhteet eivät vastaa hallitulta yhdyskuntajätteiden poltolta edellytettäviä vaatimuksia. Määräyksillä voidaan ehkäistä ympäristön pilaantumista ja mahdollista viihtyvyyshaittaa, joka aiheutuu jätteiden, esimerkiksi muovien polttamisesta syntyvien savukaasujen mukana ympäristöön joutuvasta noesta, hajusta tai terveydelle haitallisista ja jopa myrkyllisistä yhdisteistä (muun muassa polyaromaattiset hiilivedyt). Pienkiinteistöillä voidaan kuitenkin polttaa puhdasta jätepuuta ja esimerkiksi pieniä määriä paperituotteita ilman, että siitä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä eikä paine- ja pintakäsiteltyä puutavara, vaneria eikä muuta huonosti palavaa materiaalia. Polttolaitteet tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Kiinteistöllä saa kuitenkin lämmityksen yhteydessä polttaa kuivaa ja käsittelemätöntä puujätettä sekä sytykkeenä kuivaa paperia, kartonkia ja pahvia. Ulkona sijaitsevassa tulisijassa saa lisäksi muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttaa kuivia risuja, oksia ja käpyjä. Puutarhajätteiden polttaminen voi aiheuttaa savuhaittaa alueilla, joilla asuu tai oleskelee paljon ihmisiä. Puutarhajätteistä etenkin lehdet ja ruoho ovat lisäksi usein kosteita, jolloin savua syntyy runsaasti. Suuri osa puutarhajätteistä voidaan myös käsitellä kiinteistökohtaisesti kompostoimalla, joten niitä ei ole tarpeen polttaa. Taajaan rakennetulla alueella lehtien, olkien, heinien ja vastaavien runsaasti savuavien puutarhajätteiden avopoltto on kielletty. 6.6 Kiinteistöjen jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittely ja ulkokäymälät Kiinteistöjen jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittelystä, ulkokäymälöiden hoidosta sekä kompostin ja kompostijätteen kiinteistölle sijoittamisesta voidaan tarvittaessa toissijaisesti antaa ympäristönsuojelumääräyksiä, mikäli asiasta ei ole annettu jätehuoltomääräyksiä. Saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentämisestä säädetään hajajätevesiasetuksessa, joten kunnallista säännöstä asiasta ei tarvita. Mikäli jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittelystä kuitenkin halutaan antaa ympäristönsuojelumääräys, tyhjentämisvelvollisuus voidaan selkeyden vuoksi myös ottaa määräykseen. Huonosti hoidetusta ulko- tai kompostikäymälästä ja puutarha-, elintarvike- ja muiden talousjätteiden kompostoinnista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Mikäli käymäläjätettä ei voida kompostoida kiinteistöllä, on perusteltua 15

16 vaatia sen toimittamista jätevesijärjestelmien lietteiden ja umpikaivojen jätteen tapaan asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua estää ennakolta niiden pääsy vesistöihin. Saostus-, umpi- ja vastaavat talousjätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jätevesilietteet ja umpikaivojen jäte tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Ulkokäymälää tulee hoitaa siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ulkokäymälän tyhjennysjätteet tulee kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa tai toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Ulkokäymälää ei saa sijoittaa tulva-alueelle, XX metriä lähemmäksi vesistöä eikä XX metriä lähemmäksi naapurin rajaa. 6.7 Rakennusten, rakenteiden, alueiden tai esineiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa ja ulkona suoritettavien rakennusten, rakenteiden tai esineiden maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä syntyy pölyä, maalinpoistojätettä, liotinainehöyryjä yms., joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Hiekkapuhallusjätteet voivat sisältää erilaisia haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä, jolloin ne on toimitettava jätteen laadun vaatimaan käsittelyyn. PCB:tä sisältävät tuotteet, kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja maalinpoistojäte on kerättävä talteen mahdollisimman hyvin. Ongelmajätteet, kuten PCB:tä sisältävät elementtisaumaaineet on toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa ja kemiallisessa maalinpoistossa työkohde ja maanpinta on suojattava esimerkiksi peitteellä siten, että jätteiden pääsy maaperään (ja viemäriin) estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Ympäristönsuojelumääräyksien tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen ja ympäristön pilaantuminen estämällä pölyn leviäminen ympäristöön ja asuintiloihin ja huolehtimalla työssä syntyvien jätteiden toimittamisesta asianmukaisesta käsittelyyn. Pienimuotoisissa kunnostustöissä haitat ovat todennäköisesti niin vähäisiä, ettei erityisiä suojauksia tarvita. Rakennusten ulkopintoja käsiteltäessä ikkunat ja muut ulkoilma-aukot on tiivistettävä siten, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden tunkeutuminen rakennuksen sisälle estetään. Koneellinen ilmanvaihto on tarvittaessa keskeytettävä työn ajaksi. Tiivistämismääräys ei koske vähäisiä korjaus- puhdistus- tai paikkaustöitä. Herkästi häiriintyvien kohteiden, kuten koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden läheisyydessä tehtävien rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä voi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota pölyn torjuntaa. Kun rakennus-, korjaus- tai purkutöitä sekä maanrakennustöitä tehdään herkästi häiriintyvien kohteiden, kuten asuntojen, koulujen tai päiväkotien läheisyydessä, pölyntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja työssä on käytettävä sellaista työtapaa ja kalustoa, että ehkäistään pölyhaitat mahdollisimman tehokkaasti. Rakentamisesta johtuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvittavista määräyksistä katso myös luku 7.4 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta. 16

17 Kulkuväylien ja muiden alueiden puhtaana- ja kunnossapidon yhteydessä pölyämisen aiheuttaman ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn voidaan puuttua määräyksellä puhdistettavan alueen kostuttamisesta tarvittaessa. Koneellisen hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapitoja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue tarvittaessa. Hiekoitushiekan poistaminen lehtipuhaltimilla aiheuttaa voimakasta pölyämistä ja jopa terveyshaittaa etenkin kaupungeissa ja taajaan rakennetuilla alueillakin. Tämän vuoksi lehtipuhaltimien käyttämistä tähän tarkoitukseen voi olla tarpeen rajoittaa. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty. Veneiden pohjissa on käytetty yleisesti myrkyllisiä maaleja ja vaikka haitallisia aineita maaleissa on rajoitettu, ne sisältävät edelleen muun muassa kupariyhdisteitä. Veneitä kunnostettaessa hiontajätteet joutuvat maaperään ja aiheuttavat maaperän pilaantumista. Näin ollen maalijätteet tulisi saada mahdollisimman hyvin talteen. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi jätteiden asianmukaisesta käsittelyyn toimittamisesta tulisi myös huolehtia. Katso myös luku 6.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Veneiden pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Maalijäte on toimitettava asianmukaiseen keräyspaikkaan. 6.8 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt voivat rikkoutuessaan aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista ja aiheuttaa vaaraa vedenhankinnalle erityisesti vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella. Kunnassa voi olla maanviljelijöiden ja muiden toimijoiden käytössä pieniä polttoaineen tai muiden kemikaalien säilytykseen käytettyjä säiliöitä, joista voi väärin sijoitettuina ja käytettyinä aiheutua ympäristön pilaantumista. Paikallisten olosuhteiden perusteella saattaa olla tarpeen antaa määräyksiä, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi rajoitetaan esimerkiksi öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittamista erityisen herkästi pilaantuville alueille tai laajennetaan erityislainsäädännöllä säädettyjä säiliöiden määräaikaistarkastuksia. Ympäristönsuojelumääräyksillä kuntalaisia ei esimerkiksi voida velvoittaa tekemään ilmoituksia pelastus- tai poliisiviranomaisille tai muita viranomaisia suorittamaan tarkastuksia, joita ei ole säädetty niiden tehtäväksi erityislainsäädännössä. Mikäli ympäristönsuojelumääräyksiä annetaan esimerkiksi kemikaalilainsäädännön alaan kuuluvista asioista, valmistelussa on syytä perehtyä alan lainsäädäntöön ja olla tiiviissä yhteistyössä kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen ja tarvittaessa paikallisten pelastusviranomaisten kanssa. (KTM, Tukes ja Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto) Kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilla (www.ktm.fi) todetaan öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sekä kaasulaitteiden yleisestä turvallisuussääntelystä seuraavaa: KTM vastaa öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen ja kaasulaitteiden yleisestä turvallisuussääntelystä. Sääntely koskee lämmityslaitteistojen sijoittamista, asentamista, käyttöä, tarkastusta ja valvontaa. Kaasulaitteiden osalta sääntely koskee laitteiden vaatimustenmukaisuutta ja markkinoille saattamista EY-lainsäädännön (direktiivi 90/396/ETY) mukaisesti. Alan keskeiset säädökset ovat seuraavat: Laki räjähdysvaarallisista aineista (263/1953), Asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/1995), Maakaasuasetus (1058/1993), Nestekaasuasetus (711/1993), Kaasulaiteasetus (1434/1993), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista (314/1985), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 17

18 maakaasuasetuksen soveltamisesta (1059/1993), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasennuksista (1286/1993), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983). Valvontaviranomaisina toimivat turvatekniikan keskus (TUKES) sekä paikallisella tasolla asianomaiset pelastusviranomaiset. Turvatekniikan keskuksen internet-sivuilla (http://www.tukes.fi/) on esitetty muun muassa öljylämmityslaitteistoja koskevaa lainsäädäntöä. Öljylämmityslaitteistot: Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta (378/74) Asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/95) Päätökset: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista (314/85) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/83) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/85) Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevan päätöksen (344/1983) mukaan kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset polttoöljysäiliöt tulee tarkastaa 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan 2 10 vuoden välein, edellyttäen säiliön olevan edelleen käyttökelpoinen. Päätös ei koske kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä eikä suoja-altaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Mikäli tarkastusvelvollisuuksia katsotaan tarpeelliseksi laajentaa ympäristönsuojelumääräyksillä, on määräyksen alueellisen ulottuvuuden lisäksi arvioitava laajennetaanko tarkastamisvelvollisuus kaksoisvaippasäiliöihin ja muihin säiliöihin, joita kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskeva päätös ei koske. KTM:n maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevan päätöksen tarkoittamien tarkastusten valvontaviranomaisina toimivat TUKES sekä paikallisella tasolla alueen pelastusviranomaiset. Ympäristönsuojelumääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon, että kunta ei voi ympäristönsuojelulain nojalla antaa toimivaltaa tai tehtäviä muille valtion tai kunnan viranomaisille, kuten ilmoitusten tekemistä alueen pelastusviranomaisille. Mikäli ympäristönsuojelumääräyksillä laajennetaan KTM:n päätöksen mukaisia säiliöiden tarkastusvelvoitteita, määräyksen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikään ei luonnollisesti estä viranomaisia sopimasta yhteistyöstä keskenään. Säiliöiden tarkastus tehdään käyttäen mittalaitteita ja niissä tulee noudattaa annettuja suosituksia, jotta tarkastuksen tulos olisi luotettava. Lämmitysöljysäiliöiden tarkastuksesta ja huollosta on olemassa Öljy- ja Kaasulämmitysyhdistys ry:n tekninen suositus TS- 7/2002. Laajennettaessa tarkastusvelvollisuuksia on aiheellista määrätä, että tarkastuksen saa suorittaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja laitteet. Maanalaisen öljy-, polttoaine- ja muun kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava käytössä oleva säiliö ensimmäisen kerran XX vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, toisen kerran XX vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin X vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin tai poistaa säiliötä käytöstä. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Määräys ei koske kunnan/ kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevien 18

19 maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia, joista määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983). Maanalaisen öljy-, polttoaine- ja muun kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava käytössä oleva säiliö ensimmäisen kerran XX vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, toisen kerran XX vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin X vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin tai poistaa säiliötä käytöstä. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Määräys ei koske - kunnan/ kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia, joista määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) - kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä eikä suoja-altaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Käytöstä poistetut vielä maaperässä olevat öljy- ja polttoainesäiliöt voivat aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Mikäli säiliöitä ei käytöstä poistamisen jälkeen ole puhdistettu, ne ovat jo saattaneet vuotaa ja pilata maaperää. Määräyksillä säiliön omistaja tai haltija voidaan velvoittaa poistamaan käytöstä poistettu säiliö maaperästä. Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maaperästä käytöstä poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistutettava se ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Ympäristönsuojelumääräyksistä voi myöntää poikkeuksia määräyksessä mainituin perustein. Yksittäistapauksissa maanalainen säiliö saattaa esimerkiksi sijaita kiinteistöllä siten, ettei sen poistaminen ole teknisesti mahdollista kohtuullisiksi katsottavin kustannuksin. Poikkeus käsitellään noudattaen hallintomenettelystä annettuja säännöksiä, jolloin esimerkiksi naapureita on tarpeen mukaan kuultava. Päätökseen haetaan muutosta siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään muutoksenhausta ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen. Kunnan / kaupungin lautakunta voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu öljysäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikea tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää myös, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrä ei aina ole viranomaisten tiedossa, joten määräyksillä niiden omistaja tai haltija voidaan velvoittaa ilmoittamaan asiasta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi tarpeellisiin toimiin ryhtymistä varten. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. 19

20 Kemikaalien teollista varastointia säädellään toiminnanharjoittajia koskevalla kemikaalilainsäädännöllä, muun muassa asetuksella vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Myös mainitun asetuksen tarkoittaman, kemikaalien laadun ja määrän perusteella laskettavan luvan- ilmoituksenvaraisuuden rajan alittavien kemikaalien huolimattomasta varastoinnista ja säilyttämisestä ulkona tai sisätiloissa voi aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota voidaan pyrkiä estämään ympäristönsuojelumääräyksillä. Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien ja torjuntaaineiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät ne pääse maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Sisätiloissa toiminnanharjoittajien tulee säilyttää polttoaineet ja muut kemikaalit tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadoin varustetussa viemäröimättömässä tilassa. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä, tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja kuten pesu- ja puhdistusaineita. Kemikaalit on aina säilytettävä siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Määräyksissä saatetaan asettaa velvoitteita, jotka merkitsevät kiinteistön omistajille ja haltijoille taloudellisia kustannuksia tai velvollisuuksia ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Saattaa olla kohtuullista, että kiinteistön omistajilla ja haltijoilla on riittävä aika varautua muutostöihin, esimerkiksi öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden haltijoille säiliöiden poistoon. Annettaessa määräyksiä säiliöiden määräaikaistarkastuksista, on tarpeen antaa siirtymäaika ensimmäisen tarkastuksen määräajan selventämiseksi. Käytöstä poistetut öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen on poistettava maaperästä X vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava XX vuotta ennen määräysten voimaantuloa ja sitä ennen käyttöönotettu maanalainen polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö sekä säiliö, jonka käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, ensimmäisen kerran X vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. 6.9 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Kaduilta ja tiealueita poistettu lumi saattaa sisältää ympäristön kannalta haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja ajoneuvoista tulevia haitallisia aineita kuten öljyä.. Pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisriskin vuoksi on perusteltua kieltää lumenkaatoalueen sijoittaminen pohjavesi-, ranta-alueelle tai vesistöön. Lumenkaatopaikan sijoittaminen merialueelle voidaan joissain tapauksissa hyväksyä, mikäli veden vaihtuminen on kuormitusvaikutuksen kannalta riittävää ja sijoittamisesta roskaantuminen voidaan hallita. Lunta ei pidetä jätteenä, mutta lumen mukana vastaanottopaikalle on saattanut joutua jätteitä ja roskia, jotka lumen sulettua jäävät ympäristöön. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamista lumen sulettua. Ympäristön pilaantumisen estämiseksi sulamisvedet tulisi selkeyttää tai käsitellä muuten hallitusti. Lumenkaatopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesi-, ranta-alueelle eikä vesistöön. Lumenkaatopaikka tulee sijoittaa ja sitä tulee hoitaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle ja että sulamisvedet eivät aiheuta roskaantumista tai vettymishaittaa naapurikiinteistöille. Sulamisvedet tulee selkeyttää ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön. 20

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. KURIKAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuuston 14.6.2004 35 hyväksymä. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen.

Ranta-alueet, 100 m, on jaettu vesiensuojelullisin perustein kahteen 50 metrin vyöhykkeeseen. 1 LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisten olosuhteiden perusteella yleisiä määräyksiä ympäristön

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 Voimaan 1.1.2013 2 Kannen kuva: Kuhjolampi 2007 Kuvaaja: Piia Koski 3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 10.1.2009 Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.12.2008 ( 108) SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite 2 Määräysten

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

2.1. Pöytyän kunnanvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. Sivu 1/11 PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Pöytyän kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 MARTTILAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Marttilan kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOSKEN TL KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on turvata Kosken Tl kuntalaisille terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö.

Lisätiedot

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 22.10.2012 Leppävirran kunnanvaltuustossa, voimaantulo 1.1.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU LUKIJALLE... 3 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Tavoite...

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SÄÄNTÖKOKOELMA 25. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LAPPEENRANTA 2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 1 Tavoite

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 TAVOITE...2 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...2 3 MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN JA SUHDE MUIHIN MÄÄRÄYKSIIN...3

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

PARKANON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

PARKANON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT PARKANON KAUPUNKI PARKANON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Määräysten antamisen tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa tai vähentää

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta 1994 vp- HE 359 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia. Ehdotetut muutokset liittyvät ympäristöhallinnon

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

LAITILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LAITILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Sisällysluettelo 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Paikalliset

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa

Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa Muuttuvien hajajätevesisäädösten huomioiminen kuntien määräyskokoelmissa ja valvonnassa Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä Laivaseminaari 13.2.2017 Viking Line, m/s Gabriella Miira Riipinen ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos Kunnanvaltuusto _._.2010 sisällysluettelo 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET hyväksytty Euran kunnanvaltuustossa 26.9.2011 42 Köyliön kunnanvaltuustossa 26.9.2011 38 Säkylän kunnanvaltuustossa 26.9.2011 46 2/11 EURAN, KÖYLIÖN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.04.2013 28 Voimaantulo 01.04.2013 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa 16.12.2013 170 Oulun seudun ympäristötoimi Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä Postiosoite: PL

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräykset

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräykset Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräykset 2 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Tavoite... 3 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 3 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 3 4 Paikalliset

Lisätiedot

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa

Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Ympäristötoimialan johtosääntö 1 Toimiala Ympäristötoimialalla toimii neljä lautakuntaa Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Turun

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Ymp.ltk 27.1.2010 5 liite 3. Ympäristölautakunnan siirtämä toimivalta alaisilleen viranhaltijoille. Muutosehdotus

Ymp.ltk 27.1.2010 5 liite 3. Ympäristölautakunnan siirtämä toimivalta alaisilleen viranhaltijoille. Muutosehdotus Ymp.ltk 27.1.2010 5 liite 3 Ympäristölautakunnan siirtämä toimivalta alaisilleen viranhaltijoille Pykälä Voimassa oleva lautakunnan toimivaltaa siirtoa viranhaltijoille koskeva päätös (ympäristölautakunta

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö

Oulun kaupunki. Rakennusvalvontatoimen johtosääntö Oulun kaupunki Rakennusvalvontatoimen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 115 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 12 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

Yläneen kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Yläneen kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Yläneen kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty Yläneen kunnanvaltuustossa 27.08.2007 Voimaantulo 1.10.2007 Sisällysluettelo 2 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...3 1 Tavoite...3 2 Määräysten antaminen ja

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU-VI RANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU-VI RANOMAISEN TAKSA ALKAEN Heinolan kaupunki YMPÄRISTÖNSUOJELU-VI RANOMAISEN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Heinolan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta Heinolan kaupunginhallitus Heinolan kaupunginvaltuusto 1 Soveltamisala Tätä taksaa

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja. 1 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toimiala Tekninen lautakunta vastaa kaupungin rakennusomaisuuden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja kehittämisestä; kaavoituksesta;

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 159. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 159. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.11.2013 Sivu 1 / 1 2091/11.00.02/2013 Ympäristölautakunta 44 16.5.2013 Ympäristölautakunta 91 10.10.2013 Kaupunginhallitus 319 28.10.2013 159 Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten muuttaminen

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 467 16.11.2015 Kaupunkikonsernin virallisten ilmoitusten julkaiseminen 887/07.02.01.00.00/2015 KH 467 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040 724 8776

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2

1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2 VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 2 4 Määritelmiä 2 2 LUKU:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö

Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö Imatran seudun ympäristöviranomaisen johtosääntö 1.1.2013 IMATRAN KAUPUNKI IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRANOMAISEN JOHTOSÄÄNTÖ Toimielin: Imatran kaupunginvaltuusto hyväksynyt 10.12.2012 Voimaantulo: 1.1.2013

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/

Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/ Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2685/2016 15.7.2016 Kuulutus Vesilain mukainen päätös Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 15.7.2016 antanut päätöksen nro 56/2016/2. Hakija Asia Sähkökaapelin rakentaminen

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2. 1. LUKU Yleiset määräykset... 3

Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2. 1. LUKU Yleiset määräykset... 3 Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU Yleiset määräykset..... 3 2. LUKU Jätevesien johtamista ja käsittelyä koskevat määräykset... 4 3. LUKU Vesiensuojelua koskevat

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1/16 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Johdanto Maaliskuun 1. päivänä 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n mukaan kunnanvaltuustolla on mahdollisuus antaa

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Luonnos

SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Luonnos SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Luonnos 9.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KITEEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT KITEEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 2004 Voimassa 5.10.2004 lukien SISÄLLYS JOHDANTO --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio

Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Luonnos 13.11.2015 Perustelumuistio Asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 14 ja 22 maakuntakaavan ja kuntien yhteisen yleiskaavan vahvistusmenettelystä

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2010 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET N:o Kv Säännön nimi 2/2010 6.9.2010 Ympäristönsuojelumääräykset HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Teknisen ja ympäristötoimen 4.1 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN TEKNISEN JA YMPÄRISTÖTOIMEN LAUTAKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 12.12.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015 Viimeksi muutettu

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 55 euroa tunnilta.

2.3 Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen asian käsittelyn omakustannusarvo on 55 euroa tunnilta. Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 11 1 (5) SALON KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000), vesilain (587/2011) ja jätelain (646/2011) mukaisen

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

PORIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PORIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 16.11.2015, voimaantulo 1.1.2016. I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön

Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Teknisen lautakunnan muutosesitykset hallintosääntöön Hallintosääntö Esitys Nykyinen 6 3 mom Kaupunginhallitus kohta 22: päättää maankäyttö- ja rakennuslain 91b :n tarkoittamista maankäyttösopimuksista,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- MÄÄRÄYKSET

YMPÄRISTÖNSUOJELU- MÄÄRÄYKSET NURMEKSEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELU- MÄÄRÄYKSET Annettu ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla Kv 30.9.2004 74 SISÄLLYSLUETTELO 1 luku, Yleisiä määräyksiä...3 Tavoite (1 )...3 Määräysten antaminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Uuden vesilain toimeenpanosta Hajajätevesiasiaa Rekisteröintimenettelystä Ympäristönsuojelulain uudistuksesta Maa-aineslupajärjestelmän yhdistämistarpeista Muuta ajankohtaista

Lisätiedot

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012. Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta Lappi PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA Annettu julkipanon jälkeen 27.9.2012 LAPELY/152/07.00/2012 07.00.03 10/2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta ILMOITUKSEN TEKIJÄ AA

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan jätelakia muutettavaksi siten, että yksilöitäisiin jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset,

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot