KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. Kirsi Vitikka Vesa Valpasvuo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. Kirsi Vitikka Vesa Valpasvuo"

Transkriptio

1 Kirsi Vitikka Vesa Valpasvuo

2 KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 JOHDANTO YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN VALMISTELU Suhde muihin säädöksiin Kuntalaisten osallistuminen määräysten valmisteluun Lausunnot Valmistelusta ilmoittaminen ja ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen MÄÄRÄYSTEN LAATIMISEN PERUSTEET Paikalliset olosuhteet Velvoittavat määräykset sekä ohjeet ja neuvot MÄÄRÄYSESIMERKKIEN RYHMITTELY YLEISET MÄÄRÄYKSET Tavoite Määräysten antaminen ja valvonta Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Alueellisti rajatut määräykset MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely Jätevesijärjestelmien sijoitus ja jätevesien johtaminen ranta-alueilla Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden peseminen ja huolto Mattojen ja muiden tekstiilien pesu vesistössä Savukaasujen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistöjen jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittely ja ulkokäymälät Rakennusten, rakenteiden, alueiden tai esineiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI Äänenvahvistimien käyttö ulkotiloissa Yleisötilaisuuksien meluntorjunta Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta Poikkeaminen meluilmoitusmenettelystä Tiedottaminen erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta ammattimaisesta toiminnasta MÄÄRÄYKSET TOIMINTOJEN SIJOITTUMISEN YMPÄRISTÖNSUOJELULLISISTA EDELLYTYKSISTÄ ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA MÄÄRÄYKSET ALUEISTA, JOILLA YMPÄRISTÖN ERITYISEN PILAANTUMISVAARAN VUOKSI ON KIELLETTY JÄTEVEDEN JOHTAMINEN MAAHAN, VESISTÖÖN TAI VESILAIN 1 LUVUN 2 :N MUKAISEEN UOMAAN MÄÄRÄYKSET VYÖHYKKEISTÄ JA ALUEISTA, JOILLA LANNAN JA LANNOITTEIDEN SEKÄ MAATALOUDESSA KÄYTETTÄVIEN YMPÄRISTÖLLE HAITALLISTEN AINEIDEN KÄYTTÖÄ RAJOITETAAN MÄÄRÄYKSET VALVONTAA VARTEN TARPEELLISTEN TIETOJEN ANTAMISESTA MUUT MÄÄRÄYKSET Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset Voimaantulo Siirtymäkausimääräykset

3 1 JOHDANTO Ympäristönsuojelulakia (86/2000) sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen toimintaan, jonka päästöistä aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Lakia sovelletaan myös toimintaan, jossa syntyy jätettä, sekä jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain lisäksi on muutakin lainsäädäntöä, joka koskee ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä on säädetty muun muassa terveydensuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, kemikaalilaissa ja maaaineslaissa. Esimerkiksi jakeluaseman ympäristölupapäätöksessä voidaan ympäristönsuojelulain nojalla tarvittaessa antaa tiukempiakin lupamääräyksiä kuin kauppaja teollisuusministeriön päätöksessä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998). Keskeinen asema ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa on ympäristönsuojelulain nojalla annettavilla asetuksilla ja valtioneuvoston päätöksillä. Lisäksi valtioneuvoston päätökset, jotka on annettu vesilain (264/1961) tai ympäristönsuojelulainsäädännön voimaantulon yhteydessä kumottujen lakien nojalla jäivät voimaan, kunnes ympäristönsuojelulain nojalla toisin säädetään. Lainsäädännön täydentämiseksi kunnilla on ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelulain muutoksella (1300/2004), joka tuli voimaan lain 19 :n 2 momenttiin lisättiin 7 kohta. Lainkohdan nojalla ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea vesien tilan parantamista koskevia toimia, jotka ovat vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisen vesienhoitosuunnitelman mukaan tarpeellisia. Laki vesienhoidon järjestämisestä sisältää perussäännökset muun muassa vesienhoidon järjestämisestä, vesienhoitoalueista, viranomaisten yhteistyöstä ja toimenpideohjelmasta vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatimisesta, laatimisen määräajoista sekä vesienhoitosuunnitelman valmisteluun liittyvän yhteistyön järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Vesienhoitosuunnitelmien sisältöä yksilöivät asetukset valmistuvat vuoden 2006 aikana. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 7 kohdan mukaiset määräykset tulevat ajankohtaiseksi vasta siinä vaiheessa kun määräysten tarvetta kunnassa voidaan paikallisesti arvioida vahvistetun vesienhoitosuunnitelman perusteella. 2 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN VALMISTELU 2.1 Suhde muihin säädöksiin Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, terveydensuojelujärjestykset sekä rakennusjärjestykset. Myös kaavamääräyksissä ja järjestyslain (612/2003) voimaantulon yhteydessä kumoutuneissa kuntien järjestyssäännöissä saattaa olla määräyksiä, jotka koskevat ympäristönsuojelua. Kunnallisten sääntöjen lukumäärän ja osittaisen päällekkäisyyden vuoksi ne muodostavat sääntelyteknisesti hankalasti käsiteltävän kokonaisuuden. Ympäristönsuojelumääräyksien valmistelu onkin perusteltua tehdä tiiviissä yhteistyössä kunnan muiden asiantuntijaviranomaisten, erityisesti terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Näin vältytään keskenään ristiriitaisilta määräyksiltä. Valmistelun yhteydessä on hyvä selvittää onko kunnan terveydensuojelujärjestyksessä ja kumoutuneissa järjestyssäännöissä vanhastaan määräyksiä, jotka kuuluvat ympäristönsuojelun alaan. Tarvittaessa ympäristönsuojelulain täytäntöönpanon kannalta tarpeelliset määräykset voidaan ottaa ympäristönsuojelumääräyksiin. 3

4 Ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea myös toimintaa, jossa syntyy jätettä, mistä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelun yhteydessä on hyvä selvittää tarve tarkistaa paikallisia jätehuoltomääräyksiä yhteistyössä jätehuollon toteutuksesta vastaavien viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Lähtökohtana tulee olla, että jätehuoltomääräyksillä säädeltäisiin jätehuollon järjestämistä ja teknistä toteuttamista. Ympäristönsuojelumääräyksiin otetaan vain sellaisia määräyksiä, joilla pyritään ehkäisemään jätteistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Tällöinkään määräykset eivät saa olla keskenään ristiriitaisia. Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003, hajajätevesiasetus) tuli voimaan Ennen hajajätevesiasetuksen voimaan tuloa laadituissa rakennusjärjestyksissä on määräyksiä muun muassa talousjätevesien käsittelyjärjestelmistä, rakentamisesta pohjavesi- ja rantaalueille, suojakerroksista pohjaveden ylimmän pinnan yläpuolelle ja vesikäymälän rakentamisesta. Hajajätevesiasetuksen voimaantulo lisäsi rakennusjärjestyksessä olevien määräysten tarkistustarvetta. Tarkistus voidaan tehdä rakennusjärjestykseen tai jos kunnassa samaan aikaan päätetään antaa ympäristösuojelumääräykset tai tarkistaa niitä, voidaan hajajätevesiasetuksen soveltamisalaan kuuluvia määräyksiä ottaa yksinomaan ympäristönsuojelumääräyksiin.ympäristönsuojelumääräyksissä voidaan antaa tiukempia määräyksiä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä kuin kyseiselle alueelle rakennusjärjestyksessä voidaan antaa. Jos kunnassa ei anneta erillisiä ympäristösuojelumääräyksiä, voidaan paikallisia jätevesijärjestelmien rakentamiseen liittyviä määräyksiä antaa myös kunnan rakennusjärjestyksessä. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on ristiriitaisuuksien välttämiseksi syytä perehtyä rakennusjärjestykseen ja erityisesti vesihuollon järjestämistä koskeviin määräyksiin. Määräysten laatimisen yhteydessä on myös tarpeen selvittää muun muassa kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu-, rakennusvalvonta- ja kemikaalivalvontaviranomaisten työnjako kunnallisten määräysten valvonnassa sekä yhteistoiminta pelastus- ja poliisiviranomaisten kanssa niiden toimivaltaan kuuluvien tehtävien osalta. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa voi olla perusteltua olla yhteistyössä myös naapurikuntien kanssa. Voimavarojen säästämiseksi naapurikunnat voivat perustaa esimerkiksi yhteisen työryhmän valmistelemaan määräyksiä tai toimia muuten epävirallisessa yhteistyössä. Toisiaan vastaavissa olosuhteissa tulisikin pyrkiä samankaltaisiin määräyksiin. 2.2 Kuntalaisten osallistuminen määräysten valmisteluun Ympäristönsuojelulainsäädännön yhtenäistämisen eräänä tavoitteena on ollut myös parantaa kansalaisten mahdollisuutta vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Näin ollen ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on erittäin tärkeää olla yhteydessä yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin, joiden toimialaa määräykset tulisivat koskemaan. Tällaisia ovat muun muassa asukasyhdistykset, kylätoimikunnat, maatalous- ja viljelijäyhdistykset, metsänhoito-, yrittäjä- ja ympäristönsuojeluyhdistykset sekä muut vastaavat kansalaisjärjestöt. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta tulee kuuluttaa ja tiedottaa kuntalaisille mahdollisimman avoimesti sekä tarjota heille mahdollisuus ja keinot osallistua määräysten valmisteluun. Tiedotus- ja yhteistyökeinoja ovat avoimien tiedotus- ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen ja internetin käyttäminen, esimerkiksi keskustelupalsta kunnan internet-sivuilla. Valmisteluvaiheessa määräysluonnos perusteluineen on myös hyvä laittaa internetiin kunnan kotisivuille. 2.3 Lausunnot Määräysluonnoksesta on hyödyllistä pyytää lausuntoja alueellisen ympäristökeskuksen ja työvoima- ja elinkeinokeskuksen lisäksi mahdollisimman laajasti muun muassa yllä 4

5 mainituilta yhdistyksiltä ja kansalaisjärjestöiltä. Kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä riippuen lausuntoja voi olla hyvä pyytää esimerkiksi kunnan terveydensuojelu-, rakennusvalvonta- ja muilta viranomaisilta, vesihuoltolaitoksilta sekä lisäksi alueen pelastusviranomaiselta, mikäli ympäristönsuojelumääräyksiä katsotaan tarpeelliseksi antaa esimerkiksi kemikaalilainsäädännön alaan kuuluvista asioista. Näin voidaan selvittää ja ratkaista ennakolta mahdollisia määräysten soveltamisongelmia. 2.4 Valmistelusta ilmoittaminen ja ympäristönsuojelumääräysten hyväksyminen Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta ja vaikuttamismahdollisuuksien varaamisesta on tiedotettava hallintolain 41 :n (434/2003) mukaisesti asian laajuuden ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelusta voidaan tiedottaa julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja harkinnan mukaan kunnassa yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Hallintolain mukaiseksi vireilläolosta ilmoittamiseksi on katsottu riittävän paikallislehdissä ilmoittaminen. Toimivaltaa määräysten antamiseen on käsitelty luvussa 5.2 Määräysten antaminen ja valvonta. Ympäristönsuojelumääräysten hyväksymistä koskeva päätös annetaan tiedoksi siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kuntalain 64 :n mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla. Päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun kuulutus on asetettu yleisesti nähtäville. Samoin on kuulutettava ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta. Määräysten hyväksymisestä ja voimaantulosta voidaan tehdä päätös myös samanaikaisesti, jolloin hyväksymistä ja voimaantuloa koskevat kuulutukset voidaan yhdistää. Ympäristönsuojelulain 96 :n 4 momentin mukaan määräysten hyväksymispäätökseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. Ympäristönsuojelumääräykset on lähetettävä tiedoksi alueelliselle ympäristökeskukselle. 3 MÄÄRÄYSTEN LAATIMISEN PERUSTEET 3.1 Paikalliset olosuhteet Ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa keskeisessä asemassa ovat yleiset normit, joilla annetaan joko sitovia oikeussäännöksiä tai suositusluontoisia ohjeita. Valtioneuvoston norminannolla on tärkeä merkitys Euroopan unionin ympäristösäädösten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä. EY-lainsäädännön täytäntöönpanon lisäksi valtioneuvosto voi antaa asetuksella säännöksiä ympäristön pilaantumien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi muun muassa ympäristön laadusta, päästöistä, aineista, valmisteista ja tuotteista, työkoneista ja laitteista sekä eräiden laissa erikseen mainittujen toimintojen, kuten maatalouden, ympäristönsuojeluvaatimuksista. Ympäristöministeriö voi asetuksella säätää vesikäymälän jätevesien ja muun talousjäteveden puhdistuslaitteista ja menetelmistä, umpikaivoista, näiden laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta, imeytysalueesta ja lietteen poistamisesta ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Ympäristöministeriö voi myös eräissä tapauksissa myöntää poikkeuksia valtioneuvoston asetusten noudattamisesta. Valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetukset ovat usein yleisluontoisia eikä niillä voida ottaa huomioon paikallisia ympäristönsuojelullisia tarpeita. Ympäristönsuojelumääräyksillä lainsäädäntöä voidaan joustavasti täydentää ja kunnan ympäristön erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet saadaan otetuksi huomioon. Määräyksillä voidaan tarkentaa ja selventää yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita ja käytännön tilanteita ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kunnassa. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset tulee antaa paikallisten olosuhteiden perusteella. Määräysten valmistelussa on keskeistä selvittää mitkä ovat niitä paikallisia olosuhteita ja alueita, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tulee antaa yleisiä 5

6 määräyksiä. Paikallisia erityisolosuhteita ja alueita voivat olla esimerkiksi pohjavesialueet, ranta-alueet ja muut vesiensuojelullisesti arvokkaat vesistön ranta-alueet, taajaan asutut alueet ja pientaloalueet taikka kaupunkimaiset olosuhteet kuten kaupunkien keskustat. Määräysten perusteluissa tulee selvittää paikallisten olosuhteiden lisäksi myös määräyksen perusteena olevan toiminnan tms. aiheuttamat ympäristöriskit sekä ympäristönsuojelulain säännös, johon määräyksen antaminen pohjautuu, esimerkiksi ympäristönsuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskielto. Paikallisia olosuhteita ja aluerajauksia selostetaan tarkemmin luvussa 5.4 Alueellisti rajatut määräykset. Harkittaessa määräysten tarpeellisuutta erityislaeilla säännellyistä asioista tulee muistaa ympäristönsuojelumääräysten antamisen perusteet ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja paikalliset olosuhteet. Valmistelussa tulee miettiä erityisen tarkasti esimerkiksi kemikaalilainsäädännön alaan kuuluvien asioiden sääntelyä ja tutkia mitkä ovat sellaisia toimintoja ja tilanteita, jotka kuuluvat ympäristönsuojelulailla säädeltyihin asioihin. Tällöin tulee ottaa huomioon muun muassa toimintaa koskevien asioiden eri lakien mukaiset lupa-, ilmoitus- ja hyväksymismenettelyt ja valvontaa koskevat säännökset. Seikkoja, joita tulee ottaa huomioon valmisteltaessa määräyksiä erityislaeilla säännellyistä asioista, on selostettu luvussa 6.8 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus ja luvussa 10 Määräykset vyöhykkeistä ja alueista, joilla lannan ja lannoitteiden sekä maataloudessa käytettävien ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä rajoitetaan. 3.2 Velvoittavat määräykset sekä ohjeet ja neuvot Ympäristönsuojelumääräykset sitovat kansalaisia ja viranomaisia, joten niiden tulee olla sisällöltään ja sanamuodoiltaan yksiselitteisiä. Määräyksiin on niiden selkeyden turvaamiseksi tarpeetonta sisällyttää lailla tai asetuksella säädeltyjä asioita, jos lain tai asetuksen noudattaminen riittää ehkäisemään ympäristön pilaantumisen. Ympäristönsuojelumääräykset tulee perustella. Kunkin määräyksen perustelu tulisi kirjoittaa erikseen selkeästi siten, että se tekee määräyksen tarpeellisuuden ja soveltamisalan ymmärrettäväksi. Osa ympäristönsuojelumääräyksistä saattaa koskea toiminnanharjoittajia ja osa kotitalouksia. Määräys saattaa jäädä lukijalle vaikeasti ymmärrettäväksi, ellei ainakin määräyksen perustelusta käy ilmi millaista toimintaa määräys koskee. Määräyksissä käytettävät ammattisanat tulee tarvittaessa selventää perusteluissa tai ohjeissa, esimerkiksi termi jäte ei välttämättä ole maallikolle ymmärrettävä ilman esimerkkejä. Myös määräyksien ryhmittelyllä niiden sisältöä voidaan selkeyttää. Ympäristönsuojelumääräysten harkittuun valmisteluun ja hyvään perustelemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös siksi, että yksilön oikeuksia rajoittavat tai perusteettomat ja tarpeettoman tiukat määräykset voivat tulla kumotuiksi muun muassa hallinnon suhteellisuus- tai yhdenvertaisuusperiaatteiden vastaisena. Huolellisilla perusteluilla voidaan välttää myös määräysten valvonnan ja soveltamisen juridisia ongelmia ja näin varmistaa kuntalaisten oikeusturvan toteutuminen. Ennakkoon tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla voidaan merkittävästi vähentää ympäristön pilaantumista ja sitä kautta myös osaltaan vähentää valvontatyötä. Jos ympäristönsuojelumääräyksiä halutaan käyttää yleisen ohjauksen ja neuvonnan välineenä, määräyksiin voidaan sisällyttää tarpeelliseksi katsottavia viittauksia, ohjeita ja suosituksia. Ohjeet ja viittaukset on tällöin kuitenkin erotettava selkeästi juridisesti sitovista ympäristönsuojelumääräyksistä. Ohjeet voivat esimerkiksi täydentää ympäristönsuojelumääräystä toimintatapaa, tekniikkaa tai soveltuvia laitteistoja kuvaavilla esimerkeillä. Tietoja esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslailla, kemikaalilailla taikka muilla kunnallisilla säännöillä säänneltyihin asioihin voidaan esittää viittauksina. Esimerkki sitovasta määräyksestä, perustelusta, viittauksesta ja suosituksesta Ranta-alueet Määräys: 6

7 X Jätevesien käsittelyjärjestelmien sijoittaminen Jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että kerran 50 vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HW50) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 0,5 1,0 metriä keskimääräisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. Perustelut: Ranta-alueella tulee ottaa huomioon tulvan vaikutus jäteveden käsittelyjärjestelmien toimintaan. Keskeisintä on sijoittaa jätevesien käsittelyjärjestelmät tulva-alueella mahdollisuuksien mukaan siten, että estetään puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön. Samasta syystä imeytys- ja kokoomaputkistot on perusteltua mahdollisuuksien mukaan sijoittaa keskimääräisen vuotuisen tulvatason yläpuolelle. Viittaus: Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (542/2003) mukaan kiinteistöllä sijaitsevan jätevesijärjestelmän laitteiston huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista tulee pitää kirjaa, joka on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Suositus: Saaristossa käymäläratkaisuksi suositellaan kuivakäymälää. 4 MÄÄRÄYSESIMERKKIEN RYHMITTELY Kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia ja vastaavasti myös kuntien ympäristöolosuhteet poikkeavat toisistaan. Määräyksissä tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon kunkin kunnan ympäristön erityisolosuhteet ja ympäristönsuojelulliset arvokkaat tekijät. Ympäristönsuojelumääräysten tulee osaltaan vahvistaa paikallista identiteettiä ja edistää kunnan eri alueiden ympäristön-suojelullisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyttämistä ja kehittämistä sekä toimia myös osana kunnan ympäristöpolitiikan toimeenpanoa. Ympäristönsuojelumääräysten tulee olla ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia ja pohjautua paikallisiin olosuhteisiin. Tämän vuoksi ei ole yhtä mallia, joka olisi kaikissa kunnissa suoraan sovellettavissa. Tässä julkaisussa on esitetty vain esimerkkejä siitä, millaisia määräyksiä kunnassa voisi olla tarpeen antaa. Esimerkit on ryhmitelty ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 6 kohtien mukaisesti. Lain 19 3 momentin mukaan poikkeuksen myöntäminen ympäristönsuojelumääräyksistä on perusteltava määräyksessä, joten esimerkkejä on esitetty myös poikkeuksen myöntämisestä ja sen perusteluista. Käytännössä määräykset voidaan luontevasti ja ymmärrettävästi jaotella luvuittain esimerkiksi aloittaen yleisistä määräyksistä. Aineelliset määräykset voidaan antaa päästölähteittäin esimerkiksi jaotuksella jätevedet, savukaasujen ja pölyn torjunta, melun ja tärinän torjunta jne. Lisäksi määräyksissä annetaan voimaantulosäännökset ja tarvittaessa siirtymäsäännökset. 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET Kunnilla on ympäristönsuojelulain 19 :n (86/2000) nojalla mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. 5.1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi, joten niiden tulee perustua lain tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin 7

8 ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Määräysesimerkissä viitataan ympäristönsuojelulain 1 lukuun Yleiset säännökset, missä on säädetty muun muassa lain tavoite, soveltamisala, määritelmät, yleiset periaatteet ja velvollisuudet sekä kiellot. on tässä ohjeessa pelkistetty, mutta määräysten tavoitteen sisältöä voitaisiin haluttaessa luonnehtia todellisilla paikallisilla olosuhteilla siten, että tavoite olisi kuntansa näköinen ja toisi esiin paikallista identiteettiä. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 5.2 Määräysten antaminen ja valvonta Ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin mukaan määräykset antaa kunnanvaltuusto, jonka toimivalta voidaan tältä osin myös siirtää kuntalain (365/1995) säännösten mukaisesti kuntayhtymän vastaavalle elimelle, mikäli sen toimialaan kuuluvat ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät ja mikäli kuntayhtymän perussopimuksen mukaan sen toimialaan kuuluu ko. yleisten määräysten antaminen. Toimivaltaa määräysten antamiseen ei kuitenkaan voida siirtää kunnan muille toimielimille, koska valtuuston on ympäristönsuojelulain 19 :n 1 momentin nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä asiasta. kunnan- / kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jonka tehtävät kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 :n 1 momentin mukaan hoitaa kunnan määräämä toimielin. Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona kunnassa / kaupungissa toimii lautakunta. Ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Viranhaltijalla, jolle siirretään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. Ympäristönsuojelulain 19 :n 3 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä mainituin perustein. Mikäli valtuusto on jo johto- tai hallintosäännöllä antanut kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle yleisesti esimerkiksi ympäristönsuojelulain mukaisissa asioissa, toimivalta ympäristönsuojelulain 19 :n 3 momentin tarkoittaman poikkeuksen myöntämiseen voidaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksellä siirtää viranhaltijalle. Ympäristönsuojelumääräys toimivallan subdelegoinnista ei siten ole tarpeen, koska asia on jo säädetty laissa. Sen sijaan määräysten perusteluissa voidaan haluttaessa selostaa ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin ja kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 7 :n sisältöä. 5.3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 8

9 Ympäristönsuojelulain 2 luvussa Asetukset ja määräykset on annettu valtioneuvostolle oikeus antaa asetuksella tarpeellisia säädöksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Valtioneuvoston antamat ympäristönsuojelua koskevat asetukset ovat usein yleisluontoisia, joten kunnassa voi olla perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä. Määräyksiä voidaan antaa vain muusta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisista tai ilmoitusvelvollisista toimista, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ko. luvassa tai ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä. Määräysten tulee kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Esimerkiksi tieliikenteen tai ilmailuliikenteen ohjauksesta tai rataverkon nopeusrajoituksista ei voida antaa määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä. Määräykset eivät voi myöskään koskea puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Määräys ei voi myöskään olla ristiriidassa ylemmänasteisen normin kanssa. Toisaalta esimerkiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukainen puhtaanapitovelvollisuus ei kuitenkaan estä antamasta määräyksiä ankarammasta velvollisuudesta katujen pölyämisen vähentämiseksi säädösten soveltamisalan erilaisuuden vuoksi. Määräysten kiristämiselle on kuitenkin osoitettava riittävät paikallisista olosuhteista johtuvat perusteet. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia säädöshierarkkisesti samantasoisia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestykset ja terveydensuojelujärjestykset. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, joten niissä annettua parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä. Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä ratkaistavasta asiasta on ympäristönsuojelumääräyksillä säädetty. Tällainen ratkaisutilanne saattaa syntyä esimerkiksi, jos kunnan rakennusjärjestyksessä on määräyksiä talousjätevesien käsittelystä tai rakentamisesta pohjavesi- tai ranta-alueille. Rakennusluvassa ei voida hyväksyä ympäristönsuojelulliselta toteutukseltaan tai tasoltaan ympäristönsuojelumääräyksissä edellytettyä huonompaa jätevesien käsittelymenetelmää kiinteistölle. Vastaavasti esimerkiksi yleisötapahtuman järjestämistä kunnan hallinnassa olevalla yleisellä alueella koskevassa alueen käyttösopimuksessa ei voida sopia ympäristönsuojelumääräyksissä meluntorjunnassa edellytetyistä käyttöajoista poikkeamista. Myös kaavoituksen yhteydessä tulee kaavamääräykset sovittaa ympäristönsuojelumääräyksiin siten, ettei niiden välillä ole ristiriitaisuuksia. Alla oleva määräysesimerkki ympäristönsuojelumääräysten soveltamisalan rajauksesta on lähes suora lainaus laista, joten tällaista nimenomaista määräystä ei ole tarpeen sisällyttää määräyksiin, jos sitä ei pidetä kunnassa aiheellisena. Määräyksen sisältö voisi olla selitetty esimerkiksi perusteluosassa. Määräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista tai lain :n taikka 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. 5.4 Alueellisti rajatut määräykset Ympäristönsuojelumääräykset voidaan antaa koko kuntaa tai vain sen osaa koskevina, jolloin paikallisina olosuhteina voidaan ottaa huomioon ympäristönsuojelullisesti erityishuomiota vaativat tai arvokkaat alueet. Esimerkiksi melua aiheuttavien toimintojen vaatimukset voivat olla tiukemmat aktiiviseen virkistyskäyttöön osoitetuilla ulkoilu- tai virkistysalueilla ja taajaan rakennetuilla alueilla, mutta ei välttämättä muualla. Myös 9

10 kaavoissa mahdollisesti osoitetut hiljaiset alueet voidaan ottaa huomioon. Vesistöjen rannalla lomarakentaminen sekä maa- ja metsätalous saattavat aiheuttaa omia sääntelytarpeita. Jätevesien johtamiselle ja maanalaisten polttoainesäiliöiden sijoittamiselle ympäristönsuojelulliset vaatimukset voivat perustellusti olla tiukemmat pohjavesialueilla ja vesistöjen rannoilla kuin muilla alueilla. Ympäristönsuojelun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn, poistamisen ja vähentämisen kannalta keskeisimmät olosuhteet ja alueet kunnissa ovat yleensä seuraavat: - Taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan lähinnä asemakaavoitettuja ja niiden lievealueita sekä kylä- ja muita vastaavia alueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä muun muassa ympäristön pilaantumisesta johtuvia terveys- ja naapuruussuhdehaittoja. - Pohjavesialueet, joilla tarkoitetaan pohjaveden muodostumisalueita, jotka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiksi I ja II luokan pohjavesialueiksi sekä näihin rinnastettavissa olevia muita pohjavesialueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä muun muassa pohjaveden pilaantumista. Alueiden yksityiskohtaista rajausta tehtäessä on perusteltua ottaa huomioon myös maaperän läpäisevyys, joka osaltaan saattaa vaikuttaa pohjaveden pilaantumisriskin suuruuteen. - Ranta-alueet, joilla tarkoitetaan vesistöjen ranta-alueita, joilla on lähinnä vesiensuojelun kannalta tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksiä. Kyse ei välttämättä ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamasta rantavyöhykkeestä tai alueesta vaan ranta-alueet määritellään ympäristönsuojelumääräysten valmistelun yhteydessä kunnan ympäristönsuojelun kannalta tarkoituksenmukaisesti. - Virkistys- ja loma-asuntoalueet, joilla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita, joissa erilaisten häiriötä tuottavien toimintojen rajoittaminen määräyksillä on tarpeellista, jotta voidaan ehkäistä muun muassa ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä. Edellä esitettyjen neljän perusalueen lisäksi voi joissain kunnissa olla tarpeen ottaa käyttöön myös muita aluerajauksia. Soveltamisalueet on määriteltävä, mikäli kunnassa lievennetään talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003, hajajätevesiasetus) 4 :n 2 momentin nojalla talousjätevesien yleisiä käsittelyvaatimuksia. Perusalueita voi myös olla tarpeen jakaa osiin. Esimerkiksi ranta-alueen jakaminen osiin vedenhankinnan kannalta tärkeäksi ranta-alueeksi voi tulla kysymykseen, jos kunnassa otetaan raakavettä vesistöistä. Ympäristönsuojelullisesti erityistoimenpiteitä edellyttävien alueiden rajauksessa tulee esittää perusteet ja aluerajausten tulee olla yksiselitteisiä ja selkeitä. Alueiden perusteltu rajaaminen ja yksiselitteinen esittäminen kartalla ovat ympäristönsuojelumääräysten laatimisen tärkeimpiä ja keskeisimpiä valmistelutehtäviä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko kaupungin / kunnan alueella, jollei määräyksiä ole annettu erikseen alla määritellyille alueille. - taajaan rakennettu alue, jolla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä kylä- ja taajaasutusalueita - liitekartassa AA merkinnällä rajattu alue - pohjavesialue, jolla tarkoitetaan tärkeää tai muuta vedenhankintakäyttöön soveltuvaa pohjavesialuetta - liitekartassa BB merkinnällä rajattu alue - ranta-alue, jolla tarkoitetaan ensisijaisesti vesiensuojelun kannalta tärkeitä vesistöjen ranta-alueita - liitekartassa CC merkinnällä rajattu alue - virkistys- tai loma-asuntoalue, jolla tarkoitetaan aktiivisessa käytössä olevia virkistysalueita ja tiiviihköjä loma-asuntoalueita - liitekartassa DD merkinnällä rajattu alue - talousjäteveden lievennetyn käsittelyn vyöhyke, jolla tarkoitetaan alueita, joilla asutus on harvassa, talousjätevesistä 10

11 aiheutuva ympäristökuormitus ja -vaikutus on vähäistä eikä alueella ole jätevesien vaikutuspiirissä herkästi pilaantuvia kohteita - liitekartassa EE merkinnällä rajattu alue - vedenhankinnan kannalta tärkeä ranta-alue, jotka ovat - liitekartassa FF merkinnällä rajattu alue - vedenhankinnan kannalta tärkeä vesistö, jotka ovat - liitekartassa GG merkinnällä rajattu alue - tulva-alue, alue, jolle ylin vedenkorkeus kerran XX vuodessa nousee (HWXX) - liitekartassa HH merkinnällä rajattu alue 6 MÄÄRÄYKSET TOIMENPITEISTÄ, RAJOITUKSISTA JA RAKENNELMISTA, JOILLA EHKÄISTÄÄN PÄÄSTÖJÄ TAI NIIDEN HAITALLISIA VAIKUTUKSIA Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohta Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. Määräykset voivat koskea jätevesien puhdistusmenetelmiä tai etäisyysvaatimuksia tietyn vesistön ranta-alueella, kiinteän polttoaineen käyttöä määrätyillä alueilla, ajoneuvojen pesemisen rajoittamista tietyillä alueilla ja öljynerotuskaivojen edellyttämistä pesupaikoilla sekä muita vastaavantapaisia seikkoja. Edelleen perustelujen mukaan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan yksilöidä alueellisesti talousjätevesien puhdistusvaatimuksia. Määräyksissä voi olla tarvittaessa ajoitusmääräyksiä olemassa olevien laitteistojen tason parantamiselle. 6.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely Ympäristönsuojelulain 103 :ssä on säädetty jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta ja 18 :ssä on annettu ympäristöministeriölle valtuutus säätää talousjätevesistä seuraavasti: 103 Jos kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriin eikä toimintaan tarvita tämän lain mukaista lupaa, jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vesikäymälän jätevedet sekä muut talousjätevedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. 18 Ympäristöministeriö voi asetuksella säätää vesikäymälän jätevesien ja muun talousjäteveden puhdistuslaitteista ja menetelmistä, umpikaivoista, näiden laitteiden käytöstä ja kunnossapidosta, imeytysalueesta ja lietteen poistamisesta ottaen erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Ympäristönsuojelulain 103 :n 2 momentin mukaan vähäiset määrät muita kuin vesikäymäläjätevesiä voidaan johtaa puhdistamattomina maahan, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Käytössä olevissa vesikäymälättömissä asuinkiinteistöissä jätevesimäärää voidaan pitää vähäisenä silloin, kun kiinteistön vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vähäistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan teholtaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai kiinteistö muutoin on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton. Lain sanamuodosta seuraa kuitenkin velvoite jätevesien käsittelyyn aina, kun jätevesiä johdetaan suoraan pintavesiin, 11

12 riippumatta siitä onko määrä vähäinen. Siten esimerkiksi rantasaunan jätevedet on ympäristönsuojelulain 103 :n perusteella puhdistettava asianmukaisesti ennen johtamista pintavesiin. Erillisen saunarakennuksen ja muut vastaavat määrältään vähäiset pesuvedet (ns. kannettu vesi) voidaan imeyttää puhdistamattomina maahan, jos niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Paikalliset olosuhteet voivat edellyttää ympäristönsuojelulain 103 :n mukaisen yleisvelvoitteen sekä talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetulla valtioneuvoston asetuksella (542/2003, hajajätevesiasetus) säädettyjen jätevesien käsittelyyn liittyvien toimenpiteiden tarkentamista ja yksilöimistä. Ympäristönsuojelumääräyksillä ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perusteella annettavat alueelliset ajoitusmääräykset puhdistusvaatimusten ja -laitteistojen tason parantamiselle voivat johtaa jotkut kiinteistön haltijat kohtuuttomaan tilanteeseen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että hajajätevesiasetus on annettu ympäristönsuojelulain säätämisen jälkeen ja että asetuksessa on omat siirtymäsäännöksensä. Hallituksen esityksessä (HE 227/2004 vp) laeiksi ympäristönsuojelulain, terveydensuojelulain 15 :n ja ympäristölupavirastoista annetun lain muuttamisesta ympäristönsuojelulain 18 :ään ehdotetaan lisättäväksi 2 momentti, jonka nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää kiinteistökohtaisen poikkeuksen hajajätevesiasetuksen mukaisesta velvoitteesta: Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää valtioneuvoston asetuksessa säädetystä velvoitteesta kiinteistökohtaisen poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Poikkeus voidaan myöntää, jos asetuksessa edellytetyt toimet kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön jäteveden käsittelyvaatimusten noudattamiseksi kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä vähäisenä. Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perusteluille ei kyseessä olevien ajoitusmääräysten osalta voine enää antaa samanlaista merkitystä kuin ennen hajajätevesiasetuksen voimaan tuloa. Joka tapauksessa yleisen alueellisen ajoitusmääräyksen tarpeen on oltava erityisen hyvin perusteltu paikallisesti. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voi ympäristönsuojelulain 85 :n nojalla toimittamansa tarkastuksen perusteella antaa yksittäisen määräyksen puhdistuslaitteistojen tason parantamiseksi, mikäli kiinteistön talousjätevesistä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Hajajätevesiasetuksen 4 :n 2 momentissa tarkoitettu jätevesien lievempien kuormitusnormien käyttöönotto edellyttää soveltamisalueiden määrittelyä ja perustelua paikallisilla olosuhteilla. Lähinnä kysymykseen tulevat harvaan asutut alueet, joilla lievemmistä kuormitusnormeista ei aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa ja joilla ei ole herkästi pilaantuvia kohteita. Alueiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon yhdyskunnan kehitys vuoden ajalle, joten lievemmät määräykset eivät sovellu alueille, joilla on uudis- tai lisärakentamispaineita tai joiden liittäminen vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin on tavoitteena. Vyöhykkeiden suunnittelussa onkin otettava huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelu. Ympäristönsuojelumääräyksissä määritellyt alueet, joille on annettu yleisistä määräyksistä poikkeavia vain kyseisellä alueella noudatettavia määräyksiä, tulee määritellä yksiselitteisesti ja yksilöidysti sekä esittää riittävän tarkasti kartalla. Tällöin jokainen kiinteistön haltija voi määritelmän perusteella todeta, koskeeko kyseinen määräys hänen kiinteistöään. Esimerkki lievennetyn käsittelyn vyöhykkeen määritelmästä on esitetty luvussa 5.4 Alueellisesti rajatut määräykset. Määritelmä voidaan kunnan olosuhteista riippuen luonnollisesti sitoa myös muihin ympäristönsuojelumääräyksien aluerajauksiin, ynnä muihin määritelmiin. Talousjätevesien lievennetyn käsittelyn vyöhykkeellä jätevesien johtamisesta ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Taajaan rakennettujen alueiden, pohjavesialueiden ja ranta-alueiden ulkopuolella vähintään 5000 m²:n rakennuspaikalla jätevesien johtamisesta 12

13 ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta tulee vähentää orgaanisen aineen (BHK7) osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen etäisyysvaatimukset perustuvat yleisesti käytössä oleviin suojaetäisyyksiin (mm. Pienet jäteveden maapuhdistamot ; toimittaja Erkki Santala; Vesi ja ympäristöhallituksen julkaisuja sarja B, 1990). Etäisyysvaatimuksien perusteet ovat ensisijaisesti vesiensuojelullisia ja toisaalta muun muassa mahdollisista hajuhaitoista naapureille aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisyä (katso YSL 3 :n 1 momentti). Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (imeytys- ja suodatuskenttä) sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Kohde Vähimmäissuojaetäisyys (m) Talousvesikaivo huonosti läpäisevä maaperä [20 (- 40)] hyvin läpäisevä maaperä [30 (- 50)] Vesistö [20 (- 30)] Tie, tontin raja tai oja [ 5 (- 10)] Suojakerros pohjavesitason yläpuolella maasuodatuksessa [0,25 (- 0,50)] imeytyksessä [1,00 (- 2,00-)]. 6.2 Jätevesijärjestelmien sijoitus ja jätevesien johtaminen ranta-alueilla Ranta-alueella jätevesien johtaminen ojaan aiheuttaa helposti vastaavaa vesistön pilaantumista kuin niiden johtaminen suoraan vesistöön. Tällaisissa tapauksissa jätevesien johtaminen yleensä edellyttää ympäristölupaa. Katso myös luku 9 Määräykset alueista, joilla ympäristön erityisen pilaantumisvaaran vuoksi on kielletty jäteveden johtaminen maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan. Ranta-alueilla puhdistetut talousjätevedet tulee imeyttää maahan tai ojaan siten, että ne eivät joudu vesistöön. Erillisestä rantasaunarakennuksesta tulevien vähäisien jätevesien johtaminen edellä luvussa 6.1 Asuinkiinteistöjen jätevesien johtaminen ja käsittely mainitun [20 (- 30)] metrin vähimmäissuojaetäisyyden päähän rantaviivasta ei kaikissa tapauksissa ole teknisesti kohtuullisin kustannuksin mahdollista silloin, kun saunarakennus on mainittua metrimäärää lähempänä rantaviivaa. Tämän vuoksi on perusteltua hyväksyä rantasaunan vähäisten pesuvesien imeyttäminen lähemmäksikin rantaviivaa, ei kuitenkaan käytännössä saunan ja rantaviivan väliselle alueelle. Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen, voidaan imeyttää [20 (- 30)] metrin vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan lähemmäksi kuin saunarakennus. Ranta-alueella tulee ottaa huomioon tulva-alueen erityispiirteet ja tulvan vaikutus jäteveden puhdistuslaitteistojen toimintaan. Keskeisintä on sijoittaa jätevesien käsittelylaitteistot tulva-alueella mahdollisuuksien mukaan siten, että estetään puhdistamattomien jätevesien huuhtoutuminen tulvan aikana suoraan vesistöön. Samasta syystä maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot on perusteltua mahdollisuuksien mukaan sijoittaa keskimääräisen vuotuisen tulvatason yläpuolelle. Ranta-alueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät tulee toteuttaa ja sijoittaa siten, että kerran XX vuodessa esiintyvän ylimmän tulvavedenkorkeuden (HWXX) aikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. 13

14 Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 0,5 1,0 metriä keskimääräisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. 6.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden peseminen ja huolto Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu kiinteistöllä tulee toteuttaa siten, että jätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi taajaan rakennetuilla alueilla voi olla perusteltua kieltää liuotinpohjaisten pesuaineiden käyttö muulla kuin asianmukaisella pesupaikalla, josta jätevedet voidaan johtaa öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Mikäli jätevesiä katsotaan voitavan imeyttää maahan, on kuitenkin aina pidettävä huoli siitä, ettei aiheuteta ympäristön pilaantumista tai haittaa naapurille, esimerkiksi jätevesien valumista naapurikiinteistölle. (Taajaan rakennetuilla alueilla) ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavia laitteiden pesu asumiskäytössä olevilla kiinteistöillä liuotinta sisältävillä pesuaineilla on sallittu, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin öljynerottimen kautta. Pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu, jos jätevedet pääsevät imeytymään maahan, aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa, joten pesun kieltäminen pohjavesialueilla muualla kuin tähän tarkoitukseen erikseen rakennetuilla, viemäröidyillä paikoilla on ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi perusteltua. Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin tai muuhun hyväksyttyyn jätevesien puhdistusjärjestelmään. Ammattimainen tai muutoin laajamittainen ajoneuvojen ja vastaavien peseminen suoritetaan yleensä painepesulaiteilla ja liuotinpohjaisilla pesuaineilla ja siitä syntyy huomattavan paljon jätevesiä, joiden johtaminen ympäristöön tulisi mitä ilmeisimmin aiheuttamaan ympäristön pilaantumista. Tämän vuoksi on perusteltua edellyttää asianmukaista pesupaikkaa ja hiekan- ja öljyerotuskaivoa. Ammattimainen tai laajamittainen ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljyerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisessä käytössä olevilla alueilla, esimerkiksi puistossa tai virkistysalueilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa vähentämällä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön soveltumista. Vastaavasti pesu ranta-alueilla aiheuttaa vesistön pilaantumisriskin, jos jätevedet pääsevät valumaan suoraan vesistöön. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- tai tiealueella ja muilla yleisillä alueilla. Ranta-alueella ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa suoraan vesistöön. Veneiden huollon osalta katso myös luku 6.7 Rakennusten, rakenteiden, alueiden tai esineiden kunnostus ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta. 14

15 6.4 Mattojen ja muiden tekstiilien pesu vesistössä Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesemisen rajoittaminen voi olla perusteltua esimerkiksi erityisen herkästi pilaantuvissa vesistöissä taikka taajaan rakennetulla alueella. (Katso Pirkanmaan ympäristökeskuksen tutkimuksesta mattojen pesun vaikutuksista vesistöön) Mattojen ja muiden tekstiilien pesu kiinteistöllä tulee järjestää siten, että puhdistamattomat pesuvedet eivät joudu suoraan vesistöön. Taajaan rakennetulla alueella mattojen ja muiden tekstiilien pesu vesistössä on sallittu vain kunnan / kaupungin tällaiseen tarkoitukseen varaamilla paikoilla. 6.5 Savukaasujen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy Pienkiinteistöjen lämmityslaitteet, uunit tai muut tulisijat eivät sovellu jätteen polttamiseen, koska niissä palamisolosuhteet eivät vastaa hallitulta yhdyskuntajätteiden poltolta edellytettäviä vaatimuksia. Määräyksillä voidaan ehkäistä ympäristön pilaantumista ja mahdollista viihtyvyyshaittaa, joka aiheutuu jätteiden, esimerkiksi muovien polttamisesta syntyvien savukaasujen mukana ympäristöön joutuvasta noesta, hajusta tai terveydelle haitallisista ja jopa myrkyllisistä yhdisteistä (muun muassa polyaromaattiset hiilivedyt). Pienkiinteistöillä voidaan kuitenkin polttaa puhdasta jätepuuta ja esimerkiksi pieniä määriä paperituotteita ilman, että siitä aiheutuu ympäristön pilaantumista. Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä eikä paine- ja pintakäsiteltyä puutavara, vaneria eikä muuta huonosti palavaa materiaalia. Polttolaitteet tulee säätää, käyttää ja huoltaa siten, ettei poltosta aiheudu haittaa terveydelle tai yleiselle viihtyvyydelle. Kiinteistöllä saa kuitenkin lämmityksen yhteydessä polttaa kuivaa ja käsittelemätöntä puujätettä sekä sytykkeenä kuivaa paperia, kartonkia ja pahvia. Ulkona sijaitsevassa tulisijassa saa lisäksi muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa polttaa kuivia risuja, oksia ja käpyjä. Puutarhajätteiden polttaminen voi aiheuttaa savuhaittaa alueilla, joilla asuu tai oleskelee paljon ihmisiä. Puutarhajätteistä etenkin lehdet ja ruoho ovat lisäksi usein kosteita, jolloin savua syntyy runsaasti. Suuri osa puutarhajätteistä voidaan myös käsitellä kiinteistökohtaisesti kompostoimalla, joten niitä ei ole tarpeen polttaa. Taajaan rakennetulla alueella lehtien, olkien, heinien ja vastaavien runsaasti savuavien puutarhajätteiden avopoltto on kielletty. 6.6 Kiinteistöjen jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittely ja ulkokäymälät Kiinteistöjen jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittelystä, ulkokäymälöiden hoidosta sekä kompostin ja kompostijätteen kiinteistölle sijoittamisesta voidaan tarvittaessa toissijaisesti antaa ympäristönsuojelumääräyksiä, mikäli asiasta ei ole annettu jätehuoltomääräyksiä. Saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentämisestä säädetään hajajätevesiasetuksessa, joten kunnallista säännöstä asiasta ei tarvita. Mikäli jätevesilietteiden ja umpikaivojen jätteen käsittelystä kuitenkin halutaan antaa ympäristönsuojelumääräys, tyhjentämisvelvollisuus voidaan selkeyden vuoksi myös ottaa määräykseen. Huonosti hoidetusta ulko- tai kompostikäymälästä ja puutarha-, elintarvike- ja muiden talousjätteiden kompostoinnista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista ja haju- tai viihtyvyyshaittoja. Mikäli käymäläjätettä ei voida kompostoida kiinteistöllä, on perusteltua 15

16 vaatia sen toimittamista jätevesijärjestelmien lietteiden ja umpikaivojen jätteen tapaan asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Käymäläjätteen sisältämien ravinteiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua estää ennakolta niiden pääsy vesistöihin. Saostus-, umpi- ja vastaavat talousjätevesisäiliöt tulee tyhjentää riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Jätevesilietteet ja umpikaivojen jäte tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Ulkokäymälää tulee hoitaa siten, että siitä ei aiheudu haju- eikä muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Ulkokäymälän tyhjennysjätteet tulee kompostoida tarkoitukseen suunnitellussa kompostointilaitteessa tai toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle. Ulkokäymälää ei saa sijoittaa tulva-alueelle, XX metriä lähemmäksi vesistöä eikä XX metriä lähemmäksi naapurin rajaa. 6.7 Rakennusten, rakenteiden, alueiden tai esineiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa ja ulkona suoritettavien rakennusten, rakenteiden tai esineiden maalaus- ja muiden kunnostustöiden yhteydessä syntyy pölyä, maalinpoistojätettä, liotinainehöyryjä yms., joista voi aiheutua ympäristön pilaantumista. Hiekkapuhallusjätteet voivat sisältää erilaisia haitallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä, jolloin ne on toimitettava jätteen laadun vaatimaan käsittelyyn. PCB:tä sisältävät tuotteet, kemiallisessa maalinpoistossa käytettävät liuottimet ja maalinpoistojäte on kerättävä talteen mahdollisimman hyvin. Ongelmajätteet, kuten PCB:tä sisältävät elementtisaumaaineet on toimitettava ongelmajätekäsittelyyn. Rakennusten julkisivujen hiekkapuhalluksessa ja kemiallisessa maalinpoistossa työkohde ja maanpinta on suojattava esimerkiksi peitteellä siten, että jätteiden pääsy maaperään (ja viemäriin) estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet on toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Ympäristönsuojelumääräyksien tavoitteena on estää terveyshaittojen syntyminen ja ympäristön pilaantuminen estämällä pölyn leviäminen ympäristöön ja asuintiloihin ja huolehtimalla työssä syntyvien jätteiden toimittamisesta asianmukaisesta käsittelyyn. Pienimuotoisissa kunnostustöissä haitat ovat todennäköisesti niin vähäisiä, ettei erityisiä suojauksia tarvita. Rakennusten ulkopintoja käsiteltäessä ikkunat ja muut ulkoilma-aukot on tiivistettävä siten, että pölyn ja muiden haitallisten aineiden tunkeutuminen rakennuksen sisälle estetään. Koneellinen ilmanvaihto on tarvittaessa keskeytettävä työn ajaksi. Tiivistämismääräys ei koske vähäisiä korjaus- puhdistus- tai paikkaustöitä. Herkästi häiriintyvien kohteiden, kuten koulujen, päiväkotien ja sairaaloiden läheisyydessä tehtävien rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä voi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota pölyn torjuntaa. Kun rakennus-, korjaus- tai purkutöitä sekä maanrakennustöitä tehdään herkästi häiriintyvien kohteiden, kuten asuntojen, koulujen tai päiväkotien läheisyydessä, pölyntorjuntaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja työssä on käytettävä sellaista työtapaa ja kalustoa, että ehkäistään pölyhaitat mahdollisimman tehokkaasti. Rakentamisesta johtuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarvittavista määräyksistä katso myös luku 7.4 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta. 16

17 Kulkuväylien ja muiden alueiden puhtaana- ja kunnossapidon yhteydessä pölyämisen aiheuttaman ympäristön pilaantumisen vaaran ehkäisyyn voidaan puuttua määräyksellä puhdistettavan alueen kostuttamisesta tarvittaessa. Koneellisen hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapitoja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kostuttamalla puhdistettava alue tarvittaessa. Hiekoitushiekan poistaminen lehtipuhaltimilla aiheuttaa voimakasta pölyämistä ja jopa terveyshaittaa etenkin kaupungeissa ja taajaan rakennetuilla alueillakin. Tämän vuoksi lehtipuhaltimien käyttämistä tähän tarkoitukseen voi olla tarpeen rajoittaa. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty. Veneiden pohjissa on käytetty yleisesti myrkyllisiä maaleja ja vaikka haitallisia aineita maaleissa on rajoitettu, ne sisältävät edelleen muun muassa kupariyhdisteitä. Veneitä kunnostettaessa hiontajätteet joutuvat maaperään ja aiheuttavat maaperän pilaantumista. Näin ollen maalijätteet tulisi saada mahdollisimman hyvin talteen. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi jätteiden asianmukaisesta käsittelyyn toimittamisesta tulisi myös huolehtia. Katso myös luku 6.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu ja huolto Veneiden pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Maalijäte on toimitettava asianmukaiseen keräyspaikkaan. 6.8 Polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus Öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt voivat rikkoutuessaan aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista ja aiheuttaa vaaraa vedenhankinnalle erityisesti vedenhankinnan kannalta tärkeällä ranta-alueella. Kunnassa voi olla maanviljelijöiden ja muiden toimijoiden käytössä pieniä polttoaineen tai muiden kemikaalien säilytykseen käytettyjä säiliöitä, joista voi väärin sijoitettuina ja käytettyinä aiheutua ympäristön pilaantumista. Paikallisten olosuhteiden perusteella saattaa olla tarpeen antaa määräyksiä, joilla ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi rajoitetaan esimerkiksi öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoittamista erityisen herkästi pilaantuville alueille tai laajennetaan erityislainsäädännöllä säädettyjä säiliöiden määräaikaistarkastuksia. Ympäristönsuojelumääräyksillä kuntalaisia ei esimerkiksi voida velvoittaa tekemään ilmoituksia pelastus- tai poliisiviranomaisille tai muita viranomaisia suorittamaan tarkastuksia, joita ei ole säädetty niiden tehtäväksi erityislainsäädännössä. Mikäli ympäristönsuojelumääräyksiä annetaan esimerkiksi kemikaalilainsäädännön alaan kuuluvista asioista, valmistelussa on syytä perehtyä alan lainsäädäntöön ja olla tiiviissä yhteistyössä kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen ja tarvittaessa paikallisten pelastusviranomaisten kanssa. (KTM, Tukes ja Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto) Kauppa- ja teollisuusministeriön internet-sivuilla (www.ktm.fi) todetaan öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sekä kaasulaitteiden yleisestä turvallisuussääntelystä seuraavaa: KTM vastaa öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen ja kaasulaitteiden yleisestä turvallisuussääntelystä. Sääntely koskee lämmityslaitteistojen sijoittamista, asentamista, käyttöä, tarkastusta ja valvontaa. Kaasulaitteiden osalta sääntely koskee laitteiden vaatimustenmukaisuutta ja markkinoille saattamista EY-lainsäädännön (direktiivi 90/396/ETY) mukaisesti. Alan keskeiset säädökset ovat seuraavat: Laki räjähdysvaarallisista aineista (263/1953), Asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/1995), Maakaasuasetus (1058/1993), Nestekaasuasetus (711/1993), Kaasulaiteasetus (1434/1993), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista (314/1985), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 17

18 maakaasuasetuksen soveltamisesta (1059/1993), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta (344/1997), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös kaasuasennuksista (1286/1993), Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983). Valvontaviranomaisina toimivat turvatekniikan keskus (TUKES) sekä paikallisella tasolla asianomaiset pelastusviranomaiset. Turvatekniikan keskuksen internet-sivuilla (http://www.tukes.fi/) on esitetty muun muassa öljylämmityslaitteistoja koskevaa lainsäädäntöä. Öljylämmityslaitteistot: Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta (378/74) Asetus öljylämmityslaitteistoista (1211/95) Päätökset: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös öljylämmityslaitteistoista (314/85) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/83) Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä (313/85) Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevan päätöksen (344/1983) mukaan kunnan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset polttoöljysäiliöt tulee tarkastaa 10 vuoden kuluessa asennuksesta ja tämän jälkeen säiliön kuntoluokan mukaan 2 10 vuoden välein, edellyttäen säiliön olevan edelleen käyttökelpoinen. Päätös ei koske kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä eikä suoja-altaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Mikäli tarkastusvelvollisuuksia katsotaan tarpeelliseksi laajentaa ympäristönsuojelumääräyksillä, on määräyksen alueellisen ulottuvuuden lisäksi arvioitava laajennetaanko tarkastamisvelvollisuus kaksoisvaippasäiliöihin ja muihin säiliöihin, joita kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskeva päätös ei koske. KTM:n maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevan päätöksen tarkoittamien tarkastusten valvontaviranomaisina toimivat TUKES sekä paikallisella tasolla alueen pelastusviranomaiset. Ympäristönsuojelumääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon, että kunta ei voi ympäristönsuojelulain nojalla antaa toimivaltaa tai tehtäviä muille valtion tai kunnan viranomaisille, kuten ilmoitusten tekemistä alueen pelastusviranomaisille. Mikäli ympäristönsuojelumääräyksillä laajennetaan KTM:n päätöksen mukaisia säiliöiden tarkastusvelvoitteita, määräyksen valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikään ei luonnollisesti estä viranomaisia sopimasta yhteistyöstä keskenään. Säiliöiden tarkastus tehdään käyttäen mittalaitteita ja niissä tulee noudattaa annettuja suosituksia, jotta tarkastuksen tulos olisi luotettava. Lämmitysöljysäiliöiden tarkastuksesta ja huollosta on olemassa Öljy- ja Kaasulämmitysyhdistys ry:n tekninen suositus TS- 7/2002. Laajennettaessa tarkastusvelvollisuuksia on aiheellista määrätä, että tarkastuksen saa suorittaa vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä pätevyys ja laitteet. Maanalaisen öljy-, polttoaine- ja muun kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava käytössä oleva säiliö ensimmäisen kerran XX vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, toisen kerran XX vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin X vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin tai poistaa säiliötä käytöstä. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Määräys ei koske kunnan/ kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevien 18

19 maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia, joista määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983). Maanalaisen öljy-, polttoaine- ja muun kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava käytössä oleva säiliö ensimmäisen kerran XX vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta, toisen kerran XX vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta ja kolmannen kerran sekä siitä eteenpäin X vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin tai poistaa säiliötä käytöstä. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja joka on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvatekniikan keskuksen päteväksi arvioima tarkastaja. Määräys ei koske - kunnan/ kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia, joista määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) - kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä eikä suoja-altaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Käytöstä poistetut vielä maaperässä olevat öljy- ja polttoainesäiliöt voivat aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Mikäli säiliöitä ei käytöstä poistamisen jälkeen ole puhdistettu, ne ovat jo saattaneet vuotaa ja pilata maaperää. Määräyksillä säiliön omistaja tai haltija voidaan velvoittaa poistamaan käytöstä poistettu säiliö maaperästä. Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava maaperästä käytöstä poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen ja puhdistutettava se ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Ympäristönsuojelumääräyksistä voi myöntää poikkeuksia määräyksessä mainituin perustein. Yksittäistapauksissa maanalainen säiliö saattaa esimerkiksi sijaita kiinteistöllä siten, ettei sen poistaminen ole teknisesti mahdollista kohtuullisiksi katsottavin kustannuksin. Poikkeus käsitellään noudattaen hallintomenettelystä annettuja säännöksiä, jolloin esimerkiksi naapureita on tarpeen mukaan kuultava. Päätökseen haetaan muutosta siten kuin ympäristönsuojelulaissa säädetään muutoksenhausta ympäristönsuojeluviranomaisen päätökseen. Kunnan / kaupungin lautakunta voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu öljysäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikea tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää myös, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Käytöstä poistettujen säiliöiden määrä ei aina ole viranomaisten tiedossa, joten määräyksillä niiden omistaja tai haltija voidaan velvoittaa ilmoittamaan asiasta kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle esimerkiksi ympäristön suojelemiseksi tarpeellisiin toimiin ryhtymistä varten. Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on pyydettäessä annettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista öljysäiliöistä, niiden kunnosta ja tarkastuksista sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistosta. 19

20 Kemikaalien teollista varastointia säädellään toiminnanharjoittajia koskevalla kemikaalilainsäädännöllä, muun muassa asetuksella vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Myös mainitun asetuksen tarkoittaman, kemikaalien laadun ja määrän perusteella laskettavan luvan- ilmoituksenvaraisuuden rajan alittavien kemikaalien huolimattomasta varastoinnista ja säilyttämisestä ulkona tai sisätiloissa voi aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa, jota voidaan pyrkiä estämään ympäristönsuojelumääräyksillä. Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien ja torjuntaaineiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät ne pääse maaperään, pohjaveteen ja muuhun ympäristöön. Kemikaalit on säilytettävä lukitussa tilassa tai siten, etteivät asiattomat saa niitä haltuunsa. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Sisätiloissa toiminnanharjoittajien tulee säilyttää polttoaineet ja muut kemikaalit tiivislattiaisessa, kynnyksin tai lattiakaadoin varustetussa viemäröimättömässä tilassa. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä, tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja kuten pesu- ja puhdistusaineita. Kemikaalit on aina säilytettävä siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Määräyksissä saatetaan asettaa velvoitteita, jotka merkitsevät kiinteistön omistajille ja haltijoille taloudellisia kustannuksia tai velvollisuuksia ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Saattaa olla kohtuullista, että kiinteistön omistajilla ja haltijoilla on riittävä aika varautua muutostöihin, esimerkiksi öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden haltijoille säiliöiden poistoon. Annettaessa määräyksiä säiliöiden määräaikaistarkastuksista, on tarpeen antaa siirtymäaika ensimmäisen tarkastuksen määräajan selventämiseksi. Käytöstä poistetut öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen on poistettava maaperästä X vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Säiliön haltijan tai omistajan on tarkastutettava XX vuotta ennen määräysten voimaantuloa ja sitä ennen käyttöönotettu maanalainen polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö sekä säiliö, jonka käyttöönottamisaikaa ei voida osoittaa, ensimmäisen kerran X vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. 6.9 Lumenkaatopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely Kaduilta ja tiealueita poistettu lumi saattaa sisältää ympäristön kannalta haitallisia aineita, kuten raskasmetalleja ja ajoneuvoista tulevia haitallisia aineita kuten öljyä.. Pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisriskin vuoksi on perusteltua kieltää lumenkaatoalueen sijoittaminen pohjavesi-, ranta-alueelle tai vesistöön. Lumenkaatopaikan sijoittaminen merialueelle voidaan joissain tapauksissa hyväksyä, mikäli veden vaihtuminen on kuormitusvaikutuksen kannalta riittävää ja sijoittamisesta roskaantuminen voidaan hallita. Lunta ei pidetä jätteenä, mutta lumen mukana vastaanottopaikalle on saattanut joutua jätteitä ja roskia, jotka lumen sulettua jäävät ympäristöön. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamista lumen sulettua. Ympäristön pilaantumisen estämiseksi sulamisvedet tulisi selkeyttää tai käsitellä muuten hallitusti. Lumenkaatopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesi-, ranta-alueelle eikä vesistöön. Lumenkaatopaikka tulee sijoittaa ja sitä tulee hoitaa siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle ja että sulamisvedet eivät aiheuta roskaantumista tai vettymishaittaa naapurikiinteistöille. Sulamisvedet tulee selkeyttää ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön. 20

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET IKAALISTEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1.LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSET. Riihimäen kaupunki RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

MÄÄRÄYKSET. Riihimäen kaupunki RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Riihimäen kaupunki MÄÄRÄYKSET RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 23.4.2007 Voimaantulo 1.6.2007 Määräysten 6.1, 6.4, 6.5 ja 6.6 osalta voimaantulo 1.1.2012 (kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

Kurikan kaupunginvaltuusto on antanut nämä ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. KURIKAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuuston 14.6.2004 35 hyväksymä. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT. Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 Voimaan 1.1.2013 2 Kannen kuva: Kuhjolampi 2007 Kuvaaja: Piia Koski 3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...

Lisätiedot

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin RUOVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Voimaantulo 10.1.2009 Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.12.2008 ( 108) SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite 2 Määräysten

Lisätiedot

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräyksien perustelut

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräyksien perustelut Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräyksien perustelut 2 PERUSTELUT Yleisperusteena kaikille annetuille määräyksille on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen sekä pilaantumisesta aiheutuvien haittojen

Lisätiedot

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia

Lisätiedot

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005

Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Konneveden kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2.3.2005 Hyväksytty Konneveden kunnanvaltuustossa 13.4.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten

Lisätiedot

1 Luku Yleiset määräykset

1 Luku Yleiset määräykset Hyväksytty: KV 17.5.2004 25 Voimaantulo: 01.06.2004 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000) täsmentävillä

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen jätevesien käsittely Haja-asutuksen jätevesien käsittely Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 3 : Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KVALT, 12.5.2014 18:00, Pöytäkirja

SISÄLLYSLUETTELO. KVALT, 12.5.2014 18:00, Pöytäkirja SISÄLLYSLUETTELO KVALT, 12.5.2014 18:00, Pöytäkirja 19 LOPEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET... 1 Pykälän liite: Liite 1: Lopen ympäristönsuojelumääräykset... 2 Pykälän liite: Liite 1: Lopen ympäristönsuojelumääräysten

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Hausjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset

Hausjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset Hausjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset 2 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

2.1 Someron kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella.

2.1 Someron kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain 19 :n perusteella. 1 Someron kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä

Lisätiedot

Heinäveden Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Heinäveden Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Heinäveden Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 24.9.2012 Heinäveden kunnan kunnanvaltuustossa, voimaantulo 1.11.2012 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU LUKIJALLE... 3 1 LUKU : YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1

Lisätiedot

Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma YS-määräysselvitys 2 Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristöoikeudellinen ohjauskeino» Säädöshierarkkisesti lakia ja asetuksia alempana» Syrjäytyvät, mikäli samasta asiasta säädetään ylemmänasteinen säädös

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelumääräykset 2012

VIRTAIN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelumääräykset 2012 VIRTAIN KAUPUNKI Ympäristönsuojelumääräykset 2012 VIRTAIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...3 1 TAVOITE...3 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...3 3 MÄÄRÄYSTEN

Lisätiedot

Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset, perustelut

Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset, perustelut Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset, perustelut Sisällys Yleiset määräykset 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen... 2 4 Määräysten

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Nousiaisten kunnan YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET Nousiaisten kunnan YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 30.8.2010 35 Voimaantulo: 1.10.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI SÄÄNTÖKOKOELMA 25. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LAPPEENRANTA 2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 1 Tavoite

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET-PERUSTELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...2 1 TAVOITE...2 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...2 3 MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN JA SUHDE MUIHIN MÄÄRÄYKSIIN...3

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Leppävirran Kunnan YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 22.10.2012 Leppävirran kunnanvaltuustossa, voimaantulo 1.1.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO SIVU LUKIJALLE... 3 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Tavoite...

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA

VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Lainsäädäntöneuvos 14.10.2010 Tuire Taina Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS HAJAJÄTEVESIASETUKSEN 12 :N MUUTTAMISES- TA Taustaa Ympäristönsuojelulain (86/2000) 103 :ssä säädetään

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 (8) KAJAANIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT YLEISET PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) 19 :n mukaan kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 3907/11.00.02/2015 73 Lausunto Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnalle Kirkkonummen ympäristönsuojelumääräysten päivitysehdotuksesta Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

04. SOTKAMON KUNTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta LAUSUNTOPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ

04. SOTKAMON KUNTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta LAUSUNTOPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ SOTKAMON KUNTA Ympäristö- ja tekninen lautakunta 04. Lu14 Paltamon kunta Vaarankyläntie 7 88300 PALTAMO LAUSUNTOPYYNTÖ 3.3.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSISTÄ Sotkamon kunnan

Lisätiedot

KÄRKÖLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN (Kärkölän kunnanvaltuusto 13.12.2004 46 ja muutos 12.12.2011 47)

KÄRKÖLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN (Kärkölän kunnanvaltuusto 13.12.2004 46 ja muutos 12.12.2011 47) KÄRKÖLÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN (Kärkölän kunnanvaltuusto 13.12.2004 46 ja muutos 12.12.2011 47) Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1 2 Määräysten antaminen

Lisätiedot

MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Mänttä - Vilppulan kaupunginvaltuusto 10.10.20 Voimaan 17..20 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET RUOVEDEN KUNTA 2012 RUOVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...4 1 TAVOITE...4 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...4

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 1 148 NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN. Ympäristönsuojelutarkastaja Raimo Tuohisaari:

Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 1 148 NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN. Ympäristönsuojelutarkastaja Raimo Tuohisaari: Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 1 TEKE/187/2013 148 NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Ympäristönsuojelutarkastaja Raimo Tuohisaari: Rakla 20.2.2013 22 Nokian kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2012

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2012 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2012 Hyväksytty 11.9.2012 48 Pieksämäen kaupunginvaltuustossa, voimaantulo 23.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO sivu PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN... 1 LUKIJALLE... 3 Miten

Lisätiedot

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 1 Hyväksytty Kv 7.2.2005 LAPPAJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET

EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 EURAJOEN KUNNAN YMPÄRISTÖSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kunnanvaltuustossa 31.3.2009 37 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristösuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Sulkavan kunnan ympäristönsuojelumääräykset

Sulkavan kunnan ympäristönsuojelumääräykset Sulkavan kunnan ympäristönsuojelumääräykset Sulkavan kunnanvaltuusto 9.11.2009 voimaan 1.1.2010 2 Sulkavan kunnan ympäristönsuojelumääräykset 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN (PoSan) YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN (PoSan) YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU-LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄN (PoSan) YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty: PoSan ympäristö- ja terveyslautakunta 21.12.2011 Voimaantulo: 1.2.2012 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

JOKIOISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

JOKIOISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 JOKIOISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2012 Valtuusto 07.06.2012 22 2 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin

Lisätiedot

Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset

Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräykset Sisällys Yleiset määräykset 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen... 2 4 Määräysten suhde paikallisiin

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Kangasalan kunnan ympäristönsuojelumääräykset 1 (7) KANGASALAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä annetaan paikallisten

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Konneveden kunnanvaltuusto 13.11.2012 34 Voimaantulo 1.1.2013 2 Kannen kuva: Konnevesi 2011 3 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 Soveltamisala

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOKSEN PERUSTELUT

PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOKSEN PERUSTELUT PÖYTYÄN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOKSEN PERUSTELUT SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty 11.9.2012 48 Pieksämäen kaupunginvaltuustossa, voimaantulo 23.11.2012 2... sivu Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. SISÄLLYSLUETTELO.2

Lisätiedot

SASTAMALAN PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN (SASPEN) JÄ- SENKUNTIEN (KIIKOINEN, LAVIA, PUNKALAIDUN JA SASTA- MALA) YHTEISET YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET.

SASTAMALAN PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN (SASPEN) JÄ- SENKUNTIEN (KIIKOINEN, LAVIA, PUNKALAIDUN JA SASTA- MALA) YHTEISET YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. SASTAMALAN PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄN (SASPEN) JÄ- SENKUNTIEN (KIIKOINEN, LAVIA, PUNKALAIDUN JA SASTA- MALA) YHTEISET YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. PERUSKUNNAN NIMEN KORVAA ALLA OLEVISSA MÄÄRÄYK- SISSÄ SASPE.

Lisätiedot

Luonnos Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi

Luonnos Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi Luonnos Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ympäristönsuojelumääräyksiksi Sisällys Yleiset määräykset 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen... 2 4 Määräysten suhde

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT LUONNOS 28.6.2012 KONNEVEDEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Konneveden kunnanvaltuusto xx.xx.2012 Voimaan xx.xx.2012 2 Kannen kuva: Kuhjolampi 2007 Kuvaaja: Piia Koski 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Erityiset paikalliset olosuhteet Paimiossa

1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Erityiset paikalliset olosuhteet Paimiossa 1 PAIMION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 4 Erityiset

Lisätiedot

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräykset

Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräykset Isonkyrön Kunnan Ympäristönsuojelumääräykset 2 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Tavoite... 3 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 3 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 3 4 Paikalliset

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Perustelut, luonnos 12.9.2014

SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Perustelut, luonnos 12.9.2014 SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Perustelut, luonnos 12.9.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.04.2013 28 Voimaantulo 01.04.2013 I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset

Lisätiedot

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KUSTAVIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Luonnos Kunnanvaltuusto _._.2010 sisällysluettelo 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 28.5.2012 Voimaantuloajankohta 1.7.2012

TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN. Kunnanvaltuusto hyväksynyt 28.5.2012 Voimaantuloajankohta 1.7.2012 TAMMELAN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PERUSTELUINEEN Kunnanvaltuusto hyväksynyt 28.5.2012 Voimaantuloajankohta 1.7.2012 2 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu määräykset. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.06.2006 26 Voimaantulo 1.9.2006

Ympäristönsuojelu määräykset. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.06.2006 26 Voimaantulo 1.9.2006 Ympäristönsuojelu määräykset Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.06.2006 26 Voimaantulo 1.9.2006 LOIMAAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Kaupunginvaltuusto 19.6.2006 26 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty

EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty EURAN, KÖYLIÖN JA SÄKYLÄN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET hyväksytty Euran kunnanvaltuustossa 26.9.2011 42 Köyliön kunnanvaltuustossa 26.9.2011 38 Säkylän kunnanvaltuustossa 26.9.2011 46 2/11 EURAN, KÖYLIÖN

Lisätiedot

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta

AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA. 1. Avotulella tarkoitetaan. 2. Avotulen tekoa koskevia säädöksiä ovat. TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS Riskienhallinta AVOTULEN TEKOA KOSKEVIA OHJEITA 1. Avotulella tarkoitetaan Tulta, joka voi levitä ympäristöön. Avotulta on esimerkiksi nuotio, risujen poltto, juhannuskokko

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KEURUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KEURUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Keuruun kaupunginvaltuusto 14.11.2011 Voimaan 20.12.2011 Kansikuva: roskat maastossa 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 4 2 Määräysten antaminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset

Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Oulun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa 16.12.2013 170 Oulun seudun ympäristötoimi Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Tyrnävä Postiosoite: PL

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty. Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2011 XX. voimaan XX.XX.2012

RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET. hyväksytty. Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2011 XX. voimaan XX.XX.2012 1 RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET hyväksytty Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2011 XX voimaan XX.XX.2012 2 Sisällysluettelo 1. LUKU... 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 5 1 Tavoite... 5 2 Määräysten

Lisätiedot

SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Luonnos 12.9.2013

SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Luonnos 12.9.2013 SIUNTION KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄ- RÄYKSET Luonnos 12.9.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin

Lisätiedot

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7

6,3221.811$1 <03b5,67g1682-(/80bb5b<.6(7 Kunnanvaltuuston hyväksymät, 13.12.2004 6,3221.811$1

Lisätiedot

Ennen hajajätevesiasetusta

Ennen hajajätevesiasetusta 8.4.2011 Lauri Tarasti: Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn uudistus Ennen hajajätevesiasetusta Vuonna 1961 annetussa vesilaissa (264/1981) saostuskaivokäsittely säädettiin haja-asutuksen jätevesien

Lisätiedot

MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET MÄNTTÄ - VILPPULAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto 10.10.2011 Voimaan 17.11.2011 Kansikuva: Pyörätie Vilppulankoskelle 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

5.11.2013 luonnos PARIKKALAN/ RAUTJÄRVEN/ RUOKOLAHDEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

5.11.2013 luonnos PARIKKALAN/ RAUTJÄRVEN/ RUOKOLAHDEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET PARIKKALAN/ RAUTJÄRVEN/ RUOKOLAHDEN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 2 Sisällysluettelo Johdanto 3 1. Yleiset määräykset 4 2. Määräykset jätevesien haittavaikutusten torjumiseksi ja vesistöjen suojelemiseksi

Lisätiedot

14.12.2009 SIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

14.12.2009 SIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 14.12.2009 SIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 SIMON KUNTA SIMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIMON KUNNAN... 0 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 TAVOITE... 2 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA...

Lisätiedot

KOUVOLAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT

KOUVOLAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT KOUVOLAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelumääräysten perusteluiden sisältö: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite... 3 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 3 3 Määräysten soveltaminen ja

Lisätiedot

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET...

1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... SOTKAMON KUNTA SOTKAMON KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 TAVOITE... 1 2 MÄÄRÄYSTEN ANTAMINEN JA VALVONTA... 1 3 MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN JA SUHDE MUIHIN MÄÄRÄYKSIIN...

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kuhmossa..2008 1/9 /

Kuhmossa..2008 1/9 / 19 Kuhmossa..2008 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Tavoite 3 2 Määräysten antaminen ja valvonta 3 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3 4 Paikalliset olosuhteet ja määritelmät 3 2 LUKU VESIENSUOJELU

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 14.4.2014. Sisällys

JOROISTEN KUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 14.4.2014. Sisällys JOROISTEN KUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 14.4.2014 Sisällys 1 Luku Yleiset määräykset 2 1 Tavoite 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2 3 Määräysten soveltaminen 2 4 Paikalliset olosuhteet 2 5 Yleinen

Lisätiedot