KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TARINOITA IDENTITEETISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TARINOITA IDENTITEETISTÄ"

Transkriptio

1 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TARINOITA IDENTITEETISTÄ NYYTI RY:N STRESSI BALANSSIIN -VERKKORYHMÄÄN OSALLISTUNEIDEN KUVAUKSIA IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA NARRATIIVISESTI Krista Löfman Kandidaatin tutkielma Kasvatuspsykologia Opettajankoulutuslaitos Kesäkuu 2010 Ohjaaja: Lasse Lipponen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA Identiteetti dynaamisena ja sosiaalisesti muovautuvana ilmiönä Identiteetin rakentuminen narratiivisesti Oppiminen siltana todellisesta identiteetistä tulevaan identiteettiin OPISKELUAIKA STRESSAAVANA ELÄMÄNVAIHEENA TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto Stressi balanssiin -verkkoryhmästä Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry Stressi balanssiin -verkkoryhmä Narratiivinen tutkimusote Tutkimusaineiston analyysivaiheet TUTKIMUKSEN TULOKSET Todellinen identiteetti nykyhetken tilanteen kuvaajana Korkeakouluopiskelun kuormitus kokonaisvaltaisena kokemuksena Työllisyystilanne stressin aiheuttajana Terveyteen liittyvät ongelmat ja hoitoon hakeutuminen Sosiaalisen tuen tärkeys ja ristiriitaisuus Kuvauksia itsestä Oppiminen välineenä kohti tulevaa identiteettiä Arkeen vaikuttamisen mahdollisuudet Lääketieteellisen avun hakeminen Ihmissuhteet selviytymisen tukena Oman tilanteen ymmärrys ja analysointi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTIA TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA JA POHDINTAA LÄHTEET LIITE

3 1 1 JOHDANTO Elämänlaatua pilaa ristiriita ihanteiden ja todellisen elämän välillä: Tiedän minkälaista elämää haluan viettää ja miten siihen pääsisi, mutta jatkuvasti toimin täysin päinvastaisesti, tuhlaan aikaa ja tuhoan mahdollisuuksia. Bambu Korkeakouluopiskelu on suurimmalle osalle opiskelijoista aikaa, jolloin käydään läpi monenlaisia aikuistumiseen liittyviä muutoksia ja tapahtumia. Opiskeluaikaan ajoittuu monia tärkeitä kehitysalueita, kuten ammatinvalinta ja vakiintuminen ihmissuhteissa. Se on myös identiteetin muotoutumisen aikaa. Opiskelijasta tulee vähitellen itsenäisiä valintoja tekevä aikuinen. Samalla yhteiskunta luo paineita siitä, millainen nuoren, tehokkaan opiskelijan tulisi olla. Eri tahoilta tulevien vaatimusten ristipaineessa opiskelijan tulisi pystyä luomaan itseään tyydyttävä identiteetti ja samalla selviytymään arjen suoritteista. Ristiriita nykytilanteen ja halutun, toiveita täynnä olevan identiteetin välillä luo monille opiskelijoille paineita ja stressiä. (vrt. Lounasmaa, Tuori, Kunttu & Huttunen, 2004; Kallio, 2002). Identiteetin rakentuminen, etenkin nykyisessä hektisessä kilpailuyhteiskunnassa, on mielestäni kiinnostava aihe sekä henkilökohtaisesti että kasvatustieteellisesti. Identiteetin rakentumista on tutkittu paljon, mutta vasta viime vuosina siitä on kiinnostuttu myös oppimisen näkökulmasta. Oppimisella on ymmärretty olevan suurta potentiaalia toivotunlaisen identiteetin rakentamisessa. Identiteetin rakentaminen vaatii ponnistelua. Nykykäsityksen mukaan identiteetti ei kuitenkaan ole staattinen, vaan siitä neuvotellaan läpi elämän. Korkeakouluopiskelijoilla identiteetin rakennus on alkuvaiheessa kaikki voi olla mahdollista. (vrt. esim. Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Sfard & Prusak, 2005a; 2005b; Holland, Lachicotte, Skinner & Cain, 1998). Tutkielmassani perehdytään korkeakouluopiskelijoiden identiteetin rakentumiseen. Tässä yhteydessä korkeakouluopiskelijalla tarkoitetaan tiede- ja taidekorkeakouluissa opiskelevia opiskelijoita. Teoreettisena lähtökohtana toimii Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) näkemys identiteetin rakentumisesta narratiivisesti tarinoina: identiteetti on tarinoita, joita kerrotaan henkilöstä. Sfard ja Prusak ovat erikoistuneita matematiikan opetukseen liittyviin kysymyksiin. He puhuvat todellisesta identiteetistä tarkoittaen henkilön nykytilannetta identiteetin suhteen. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin myös näkemys tulevasta identiteetistä: se on sitova toive tai jopa pakottava tarve muuttua tulevan identiteetin suuntaan. Tulevan identiteetin saavuttamiseen tarvitaan oppimista ja aktiivista toimintaa toimijuutta.

4 2 Tutkimusaineistoni on kerätty opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Stressii balanssiin - verkkoryhmästä lukuvuodelta Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten ryhmään osallistuneet kuvaavat viesteillään todellista identiteettiään. Lisäksi olen selvittänyt, minkälaista oppimista he kokevat tarvitsevansa, jotta he pääsevät kohti tulevaa identiteettiään. Toiveenani on ollut nostaa esiin korkeakouluopiskelijoiden oma ääni sekä kokemukset identiteetin rakentamisen myllerryksessä. 2 IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA Identiteetin rinnakkaiskäsitteitä psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja sosiologiassa ovat muiden muassa minäkäsitys, minuus ja ego. Kuitenkin identiteetti käsitteenä nähdään rinnakkaiskäsitteitä sosiaalisempana ja tilannesidonnaisempana ilmiönä. Minäkuvan ja - ihanteen tarkasteluissa persoonallinen puoli pelkistetään sosiaalisesta todellisuudesta irralliseksi. (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Helkama, Myllyniemi & Liebkind, 2005). Perinteisesti psykologiassa on ajateltu identiteetin kehittyvän yksilön sisällä sosiaalisista suhteista riippumattomana. Tosin on kuitenkin hyväksytty, että sosiaaliset kokemukset saattavat muokata yksilöä. (Burr, 2004). Identiteetin lähteen on ajateltu olevan yksilön sisällä. Identiteetin rakentuminen on nähty itsensä löytämisenä: yksilön suhteuttaa taitojaan ja mahdollisuuksiaan tarjolla oleviin sosiaalisiin rooleihin. (Côte & Levine, 2002). Helkama ym. (2005) huomauttavat, että ihmisen käyttäytyminen voidaan sijoittaa jatkumolle, jossa käyttäytymisen ohjauksen ääripäinä ovat henkilökohtainen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti. Sosiaalinen ja henkilökohtainen identiteetti vaihtelevat lähinnä ajallisesti: joskus toinen on toista ajankohtaisempi ja enemmän esillä. (Helkama ym., 2005). Jälkimodernismin myötä käsitys minästä ja identiteetistä suhteellisen muuttumattomana on muuttunut dynaamiseksi ja jatkuvasti uudelleen neuvoteltavaksi minuudeksi. Minuus tai identiteetti rakentuu suhteessa tilanteisiin, ihmisiin ja kokemuksiin. (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006). Kysymys siitä, miksi henkilö tarvitsee identiteettiä, riippuu tutkijoiden tutkimuskysymyksistä, jotka taas vaihtelevat tieteenalasta riippuen. Kaikille tutkimuksille on kuitenkin yhteistä kiinnostus ihmisen toimintaan ja mekanismeihin, jotka ohjaavat sitä. Kysymykset voivat olla esimerkiksi muotoa Miksi eri ihmiset toimivat erilailla samoissa tilanteissa? tai Miksi yksilöiden toiminta paljastaa usein yksilöllisistä eroista huolimatta selkeän perheen sisäisen toimintatavan?. Näillä kysymyksillä viitataan siihen, että

5 nykyisin identiteetti käsitetään aiempaa enemmän sosiokulttuurisesti rakentuneena kaikissa humanistissa tieteissä. (Sfard & Prusak, 2005b) Identiteetti dynaamisena ja sosiaalisesti muovautuvana ilmiönä George Herbert Mead oli ensimmäisiä sosiaalipsykologeja, joka on kyseenalaistanut näkemyksen identiteetin rakentumisesta pääasiallisesti pelkästään henkilökohtaisena prosessina. Meadin keskeisenä ajatuksena oli täysin sosiaalinen yksilö: minää tai identiteettiä ei ole olemassa ilman yhteiskuntaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Kieli ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat välttämättömiä mielen, tietoisuuden ja minän kehitykselle. (Burr, 2004). Yksilön identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kielellisen vuorovaikutuksen kautta ihminen muodostaa käsityksen siitä, mitä muut hänestä yleisesti ajattelevat ja häneltä odottavat. Yksilö reflektoi toisten käsityksiä ja asenteita itseä kohtaan. Vähitellen nämä muuttuvat osaksi yksilön sosiaalista identiteettiä sekä näkyvät yksilön toiminnassa. Tämä sosiaalinen identiteetin puoli on jatkuvasti arvioinnin kohteena sekä tiukassa kontrollissa. Meadin mukaan yksilöllä on myös persoonallinen identiteetti, joka on spontaani ja impulsiivinen, ja se näyttäytyy yksilön kontrollin herpaantuessa. (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006). Identiteetti on rakennelma, jossa yhdistyvät intiimi persoonallinen maailma sekä kollektiivinen kulttuurinen tila ja sosiaaliset suhteet. Identiteettiä eletään, kehitetään ja käsitteellistetään sosiaalisen toiminnan ja harjoittelun myötä. Identiteetin kautta ihminen on kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu: sen avulla luodaan uusia aktiviteetteja, maailmoja ja tapoja olla. Ihmiset eivät kuitenkaan ole vain kulttuurin tuotteita tai sosiaalisiin tilanteisiin vastaajia, vaan he käyttävät myös kriittisesti kulttuurisia välineitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen. (Holland ym., 1998). 2.2 Identiteetin rakentuminen narratiivisesti Hollandin ym. (1998) mukaan identiteetti syntyy ihmisten kertoessa toisilleen keitä he ovat. Toisten kertomuksia tärkeämpiä ovat kuitenkin tarinat, joita kerromme itse itsellemme: näiden tarinoiden kautta suuntaamme toimintaamme ajatustemme ja käsitystemme mukaiseksi. Hollandin ym. (1998) mielestä identiteetti on erityisesti sellaisia tarinoita itsestä, joilla on vahva emotionaalinen merkitys. Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) mielestä Hollandin ym. määritelmässä on kuitenkin ristiriitaista ajatus siitä, että

6 4 henkilö on jo lähtökohtaisesti jonkinlainen. Hollandin ym. määritelmästä ei käy ilmi, miten yksilö tulee siihen tulokseen, millaisena hän itsensä näkee. Lisäksi identiteetti olisi tällöin muuttumaton ja riippumaton siitä, kenelle tarinaa itsestä kerrotaan. Hänninen (2003) vastaa Sfardin ja Prusakin kritiikkiin hieman paremmin toteamalla, että narratiivisen lähestymistavan mukaan identiteetti on kulttuurinen prosessi, joka on muuttuva ja moniulotteinen. Identiteetti on tarinallinen luomus. Identiteettiä on mahdollista tietoisesti luoda ja tulkita uudelleen, mitä tapahtuu erityisesti tilanteissa, joissa rutiininomainen elämä syystä tai toisesta järkkyy. Kuitenkin Hännisenkin mukaan identiteetti on ennen kaikkea tulkintaa ja tietoista vastaamista kysymykseen kuka minä olen?. Sfard ja Prusak (2005a; 2005b) luovat aivan uudenlaisen näkökulman ja määritelmän identiteetille. Heidän mukaansa identiteetti tulisi nähdä tarinoina, joita kerrotaan ihmisestä. He tähdentävät, että identiteettiä ei ilmaista tarinoiden kautta, vaan identiteetit ovat tarinoita. Näin ollen identiteetti näyttäytyy ihmisten luomana, ja sitä luodaan ja muokataan jatkuvasti uudelleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tarkemmin sanottuna narratiivien tai tarinoiden yksilöistä tulee olla konkretisoivia (reifying), tuettuja (endorsable) sekä merkityksellisiä (significant). Konkretisoivaan liitetään verbejä, kuten olla, omistaa ja voida sekä adverbejä aina, ei koskaan, yleensä jne., jotka kuvaavat toiminnan toistuvuutta. Jos yksilön mielestä tarina heijastaa luotettavasti asioiden tilaa maailmassa, voidaan sitä pitää tuettuna. Tarinat ovat merkityksellisiä, jos muutos sen kulussa saa kertojan tunteet tarinan henkilöä kohtaan muuttumaan. Tällaiset tarinat kuvaavat usein henkilön kuulumista tai ulkopuolisuutta yhteisöihin. Kaikille tarinoille on yhteistä se, että ne sisältävät kertojan, kohteen eli henkilön, josta tarinaa kerrotaan sekä vastaanottajan, jolle tarinaa kerrotaan. Kertoja, kohde ja vastaanottaja vaihtelevat, mutta ne voivat olla myös sama henkilö. Tarinat, joissa kertoja, kohde ja vastaanottaja ovat sama henkilö, niin sanotut ensimmäisen persoonan tarinat, ovat yleensä se muoto, jota käytetään identiteetistä, jos asiaa ei ole tarkemmin määritelty. Tällaisilla tarinoilla on myös suurin välitön vaikutus henkilön toimintaan. Identiteetit eivät ole kokonaisuuksia, jotka elävät omaa elämäänsä, vaan narratiivisen määritelmän mukaan identiteetit ovat diskursiivisia vastineita eletyistä kokemuksista. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Konkretisoidut ja merkitykselliset tarinat ihmisestä voidaan jakaa todelliseen identiteettiin (actual identity) ja tulevaan identiteettiin (designated identity). Todellinen identiteetti sisältää tarinat todellisista asiaintiloista. Ne on kerrottu preesensissä ja ne perustuvat todenperäisiin väitteisiin ja tarinoihin. Tuleva identiteetti sisältää tarinoita asiaintiloista,

7 5 jotka ovat oletettavasti tilanne tulevaisuudessa. Näiden tarinoiden uskotaan olevan mahdollisia ja tulevan osaksi yksilön todellista identiteettiä. Tarinat tulevasta identiteetistä voi tunnistaa futuurista ja sanoista, jotka kuvaavat toivetta, sitoutumista, pakkoa tai välttämättömyyttä. Skenaariot, jotka muodostavat tulevia identiteettejä eivät aina ole toivottuja, mutta ne nähdään aina sitovina. Ne eivät välttämättä ole myöskään millään tapaa rationaalisia tai harkittuja. Toisilla tarinoilla on enemmän vaikutusta kuin toisilla: kriittisillä tarinoilla voidaan saada suuriakin muutoksia aikaan. Se, tuleeko toisten kertomasta tarinasta osa tulevaa identiteettiä, riippuu muun muassa siitä, miten merkittävä tarinan kertoja on kohteensa silmissä. Jatkuva kuilu todellisen ja tulevan identiteetin välillä tekee henkilön luultavasti onnettomaksi. Useimmiten tarinoiden huomaamaton omaksuminen kulkee tulevista identiteeteistä kohti todellisia, mutta vaikutus voi olla myös päinvastainen. Ratkaisuna ja välineenä todellisen ja tulevan identiteetin välisen kuilun täyttämiseksi nähdään olevan oppiminen. Se on ensisijainen väline toteuttaa mielikuviamme tulevasta identiteetistä. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Mary M. Juzwik (2006) on kirjoittanut vastineen Sfardin ja Prusakin (2005b) Educational Researcher -lehdessä ilmestyneeseen artikkeliin, jossa he kuvaavat tutkimustaan identiteetin rakentumisesta narratiiveina. Juzwikin tavoitteena on pääasiassa täydentää ja tarkentaa Sfardin ja Prusakin esittelemää teoriaa. Juzwik kritisoi erityisesti Sfardin ja Prusakin antamia esimerkkejä todellisen ja tulevan identiteetin käytöstä. Juzwik esittää, että narratiivissa tulisi olla vähintään kaksi perättäistä lausetta, joiden välillä on kausaalinen suhde näin ollen esimerkiksi Olen hyvä uimari tai Haluaisin olla parempi ihminen ovat Juzwikin mukaan enemmänkin väittämiä kuin narratiiveja. Lisäksi oleellista on huomata, että narratiivien tulisi sisältää tarinan kertojan tulkintaa ja moraalista asennetta: narratiivit eivät ole vain listaus asioiden kulusta, vaan niihin otetaan tavalla tai toisella kantaa. Tässä asiassa Sfard ja Prusak ovat Juzwikin mielestä onnistuneet hyvin määrittelemällä narratiivit konkretisoiviksi, tuetuiksi ja merkityksellisiksi. Juzwik toteaa myös artikkelissaan, ettei identiteetti ole pelkästään diskursiivisesti rakentunut tai vain diskurssin ulkopuolinen kokonaisuus, vaan se on ennen kaikkea molempia. Tämä ei kuitenkaan vähennä narratiivisen näkökulman merkitystä identiteetin rakentumisen tutkimuksessa päinvastoin se määrittää tarinan ja identiteetin välisen suhteen. (Juzwik, 2006). Tutkimukseni teoreettiseksi lähtökohdaksi olen valinnut Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) näkemyksen identiteetin rakentumisesta narratiivisesti tarinoina. Valintaan päädyin

8 6 ensisijaisesti siitä syystä, että se on uusimpia määritelmiä identiteetin rakentumisesta kasvatustieteellisellä tutkimuskentällä ja siitä näkökulmasta on identiteettiä tutkittu vasta hyvin vähän. Näin ollen se antaa uudenlaisia näkökulmia henkilöiden tuottamille tarinoille itsestään ja muista toisin sanoen identiteetistä. 2.3 Oppiminen siltana todellisesta identiteetistä tulevaan identiteettiin Identiteetti nähdään usein itseään toteuttavana ennusteenä, jolloin oppimisen merkitys identiteetin rakennusprosessille korostuu. Oppimisen rooli identiteetin rakentumisen kannalta on nykypäivänä keskeisempi kuin koskaan: kaikki vaikuttaa olevan mahdollista ja vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa itseään on lähes rajattomasti. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Sfard ja Prusak (2005a; 2005b) esittävät, että oppiminen on ensisijainen väline toteuttaa fantasiakuvia tulevasta ja toivotusta identiteetistä. Oppimisen kohde valikoituu siten sen mukaan, mikä on kriittistä juuri kyseisen henkilön identiteetille. Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) näkemys identiteetin rakentumisesta narratiivisesti perustuu heidän tutkimuksiinsa, jossa he ovat tutkineet israelilaisten ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden siirtolaisten matematiikan opiskelua. Näiden kahden ryhmän matematiikan opiskelussa oli selkeitä laadullisia eroja (siirtolaiset pyrkivät syväoppimiseen, kun taas israelilaiset olivat hyvin suoritusorientoituneita). Tutkijat kiinnostuivat syistä tähän ilmiöön. Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet siirtolaiset pitivät matematiikan opiskelua tärkeänä sen takia, että matematiikkaa opiskelemalla heistä tuli ikään kuin kokonaisia ihmisiä matematiikan nähtiin olevan osa ihmisyyttä. Matematiikalla oli myös vahva yhteys heidän tulevaan identiteettiinsä ammatin suhteen. Näin ollen matematiikan opiskelu oli heille arvo sinänsä ei vain väline johonkin muuhun. Israelilaiset eivät niinkään nähneet matematiikkaa osana ihmisyyttä. Suurimmalle osalle heistä hyvä arvosana matematiikasta avasi parempia jatko-opintomahdollisuuksia, vaikka he eivät välttämättä halunneet suuntautua matemaattisille aloilla. Matematiikka oli ikään kuin väline johonkin muuhun, mutta matematiikka itsessään ei ollut heille merkityksellistä. Koska israelilaisten ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden siirtolaisten narratiivit matematiikasta erosivat toisistaan niin paljon, vaikutti se heidän tapaansa opiskella matematiikkaa. Narratiivien muodostumiseen oli vaikuttanut ennen kaikkea erilainen kulttuuri ja kulttuurin sisällä vaikuttavien merkityksellisten kertojien narratiivit matematiikasta osana identiteettiä.

9 Entisen Neuvostoliiton alueilta tulleille oppilaille matematiikan oppiminen toimi välineenä kaventaa kuilua todellisen ja tulevan identiteetin välillä. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). 7 Oppiminen näyttäytyy tästä näkökulmasta tietoisena ja aktiivisena toimintana. Näin ollen oppimisella on yhteys myös toimijuuden käsitteeseen. Toimijuus käsitteenä pohjautuu pitkälti olettamukseen, että ihmisellä on kyky vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Ihmiset eivät vain passiivisesti reagoi tapahtumiin ympärillään, vaan he yrittävät tarkoituksellisesti muuttaa käytäntöjä, sosiaalisia suhteita ja fyysistä ympäristöä. Toiminnot eivät koskaan tapahdu ilman syytä tai intentiota, vaan kaikella on tarkoituksensa. Toimintoihin osallistumalla ihminen muovaa jatkuvasti omaa identiteettiään ja tulee tietoisemmaksi siitä, kuka on erityisesti suhteessa toisiin. Tätä kautta ihmiselle muotoutuu myös käsitys itsestä toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia, ja jonka tietoja, taitoja ja ajatuksia muut arvostavat tai eivät arvosta. Erilaiset tilanteet ja ihmiset asettavat toiminnalle omanlaisiansa vaatimuksia ja odotuksia. Ihminen oppii vähitellen mukauttamaan omaa toimintaansa aloitteita, vastustusta, avun pyytämistä ja vastaanottamista suhteessa niihin. (Lipponen, 2010; Lasky, 2005; Bruner, 1996). Toimijuus on myös ymmärrystä ympäröivistä resursseista sekä niiden käyttömahdollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksilö tietää keneltä ja mistä voi pyytää apua sekä osaa näin myös tarpeen vaatiessa tehdä. Toimijuus on siis hyvin läheisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvä ilmiö. (Lipponen, 2010; Edwards & D arcy, 2004). Näin ollen sekä todellinen että tuleva identiteetti, toimijuus ja oppiminen ovat jatkuvasti läheisessä suhteessa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. 3 OPISKELUAIKA STRESSAAVANA ELÄMÄNVAIHEENA Opiskelijaelämä on monin tavoin haastavaa aikaa: se vaatii jatkuvaa tasapainoilua eri elämänalueiden, kuten ihmissuhteiden, työn, opiskelun, vapaa-ajan ja harrastusten välillä. Opiskeluaika korkeakoulussa on eräänlainen siirtymävaihe, koska opiskelijat käyvät opiskelujen kuluessa läpi monenlaisia aikuistumiseen liittyviä muutoksia. Korkeakouluopiskelu ei kuitenkaan muodosta selvärajaista elämänvaihetta pelkästään opiskeluineen, vaan sitä kuvaa, tai saattaa kuvata, ennemmin opiskelu ja työssäkäynti sekä epävakaat sosiaaliset ja taloudelliset suhteet. Nopeutunut opiskelutahti, opintojen ohella työssä käyminen, paineet nopeasta opinnoissa etenemisestä sekä varhaisaikuisuuden tuomien uusien kehitystehtävien yhteensovittaminen ovat haastava ja vaativa tehtävä.

10 8 Lisäksi opiskelijoihin kohdistuu monenlaisia ristiriitaisia odotuksia: Yhteiskunta vaatii nopeaa valmistumista ja työelämään siirtymistä. Samaan aikaan elämässä on tärkeitä kehitysalueita, kuten vakiintuminen ihmissuhteissa sekä uraan ja ammatinvalintaan sitoutuminen. Varhaisaikuisuus on osaltaan identiteetin muodostamisen aikaa, jolloin kotoa irrottautuminen ja itsenäistyminen omia valintoja tekeväksi aikuiseksi alkaa. (Kallio, 2002; Tammelin, Ek & Rintamäki, 2000). Vaikeissa ja ristiriitaisissa tilanteissa, joihin korkeakouluopiskelijatkin saattavat helposti ajautua, korostuu sosiaalisen tuen merkitys. Jo tieto siitä, että emotionaalista tukea on tarvittaessa saatavilla, auttaa monia ja luo turvallisuuden tunnetta. Emotionaalista tukea voi tarjota kuka tahansa läheinen ihminen. (Blomqvist, 2004). Korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanne sisältää useita potentiaalisia elämäntapahtumastressin ja kroonisen rasituksen aiheita. Opiskelijoiden kokema stressi voi johtua monista mahdollisista tekijöistä: aikuistumiseen liittyvästä psykologisesta kehityksestä ja lapsuuden kodista irrottautumisesta, ammatinvalinnasta, parisuhteen ja perheen luomisesta. Yleisimmin stressiä aiheuttavat opiskelusta otteen saaminen, esiintyminen, tulevaisuuden suunnittelu sekä kokemus omista kyvyistä ja voimista. (Lounasmaa ym., 2004). Korkeakouluopiskelun kuormittavuus on kuitenkin viime kädessä hyvin henkilökohtainen ja kokonaisvaltainen kokemus. Esimerkiksi lukukausien aikana tapahtuva työssäkäynnin laajuus ja toimeentulon ongelmat ovat tärkeitä opiskelujen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen, vaan opiskeluprosessin sujuvuuteen liittyy syy-seuraussuhteiltaan moniuloitteisia asioita. (Kurri, 2006; Kallio, 2002). Kurri (2006) esittää, että opintojen sujuvuuden takaamiseksi opiskelijoita pitäisi tukea tarkemmin suunnittelemaan omaa opiskelupolkuaan. Järjestelmällinen tutustuminen työelämään opiskeluaikana yhdessä opintojen suunnittelun kanssa saattaisivat motivoida opiskelijoita valmistumaan nopeammin ja tuntemaan vähemmän pelkoa tulevaisuutta kohtaan. Liuska on (1998) selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan korkeakouluopiskelijoiden stressitekijöitä ja voimavarojen hankintaa. Tutkimuksen tuloksena oli, että opiskelijoiden keskeisiä stressitekijöitä ovat ihmissuhteet, taloudellinen tilanne, kiire, vapaa-ajan vähyys sekä opiskelutilanne. Järvinen (2008) on sosiaalityön pro gradu -tutkielmassaan käyttänyt aineistona opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Stressi balanssiin -verkkoryhmän kirjoituksia. Järvinen tutki Liuskan tavoin korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia stressin syistä ja stressinhallintakeinoista. Hänen tutkimustulostensa mukaan stressiä aiheuttivat

11 9 erityisesti elämänvaiheeseen, elämismaailmaan, persoonallisuuden piirteisiin ja ympäristöön liittyvät tekijät. Opiskeluaikaiselle elämänvaiheelle ominaiset kehitystehtävät, kuten itsenäistyminen ja työelämään siirtyminen, koettiin stressaavina. Tutkittavien elämismaailmaan sisältyviä stressoreita olivat elämäntilanteeseen ja varsinkin opiskeluun liittyvät tekijät. (Järvinen, 2008). Kunttu, Virtala ja Huttunen (2004) ovat tutkineet yliopisto-opiskelijoiden koettua terveyttä. Heidän tutkimuksestaan käy ilmi, että vakavat somaattiset sairaudet ovat korkeakouluopiskelijoilla melko harvinaisia. Useimmiten opiskelijoiden terveyteen liittyvä oirehdinta on ennemmin viesti siitä, että omassa elämäntavassa tai toimintaympäristössä on jotain ongelmallista, joka ylläpitää oireilua kuin että selityksenä olisi jokin lääketieteellinen diagnoosi. 4 TUTKIMUKSEN KULKU 4.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten Nyyti ry:n Stressi balanssiin - verkkoryhmään osallistuneet kuvaavat kirjoittamillaan viesteillä todellista identiteettiään. Lisäksi selvitän, minkälaisen oppimisen ja omaan elämään vaikuttamisen kautta he kokevat pääsevänsä kohti tulevaa identiteettiään. (vrt. Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Tutkimustehtävän kautta muodostui tutkimukselleni kaksi tutkimuskysymystä, jotka ovat 1. Miten tutkittavat kuvaavat todellista identiteettiään ryhmään kirjoittamiensa viestien perusteella? 2. Minkälaista oppimista tutkittavat kokevat tarvitsevansa, jotta he pääsevät kohti tulevaa identiteettiään? 4.2 Tutkimusaineisto Stressi balanssiin -verkkoryhmästä Tutkimuksessani käytän aineistona opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Stressi balanssiin -verkkoryhmän kirjoituksia. Kirjoitukset ovat poimittu lukuvuoden ryhmästä. Viestejä oli yhteensä 25 eri kirjoittajalta. Kirjoittajat olivat kirjoittaneet viestejä 1 18 kappaletta lukuvuoden aikana. Yleisimmin kirjoittajat lähettivät yhden tai kaksi viestiä. Kirjoittajat kirjoittavat verkkoryhmään nimimerkkiä käyttäen. Analyysissäni olen sitaattien

12 10 kohdalla merkinnyt lainauksen perään kirjoittajan nimimerkin, mutta nimimerkin perusteella viestejä ei voi yhdistää todelliseen kirjoittajaan. Verkkoryhmän keskustelua valvoo Nyyti ry:n työntekijä. Tutkimuksessani en luonnollisesti ole käyttänyt hänen viestejään. Aineiston, eli Nyyti ry:n Stressi balanssiin -verkkoryhmän, valintaan vaikutti alun perin kiinnostukseni tutkia stressiin liittyviä ilmiöitä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Aineiston keräämisen jälkeen tutkimukseni tavoitteet ovat muuttuneet siten, että tutkimustehtävänäni on keskittyä nimenomaan tutkittavien näkemyksiin omasta identiteetistään suhteessa omaan elämäntilanteeseensa: ei siis varsinaisesti suhteessa stressiin Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry. Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry. on perustettu 1984, ja se palvelee pääasiassa tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoita ympäri Suomen. Nyyti ry:n tarkoituksena on tuottaa palveluita, joiden avulla edistetään opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä ehkäistään sairastumista. Vuonna 2008 palveluita olivat Virtuaaliolkapää, puhelinpäivystys (lopetettiin vuoden aikana), verkkoryhmät ja kotisivut. Lisäksi pääkaupunkiseudulla järjestettiin ryhmiä ja kurssitoimintaa sekä te toja hengailuillat laajentuivat myös muille korkeakoulupaikkakunnille. Pääosan yhdistyksen toiminnasta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Nyyti ry:n nettisivuilla oli käyty vuonna 2008 yhteensä kertaa. (Nyyti ry., verkkolähde 2010a). Yleisimpiä yhteydenottosyitä olivat ahdistus ja kasvukriisi, stressi, väsymys, uupumus ja masennus, kuulumiset sekä ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Nyyti ry:n tekemän tutkimuksen mukaan yhteydenoton syyt ovat vuodesta 1995 lähtien pysyneet melko samanlaisina. Muutosta on kuitenkin vuosien välillä ollut siinä, että yhteyttä ottaneiden elämäntilanteet ovat vaikeutuneet huomattavasti. Suurin osa yhteydenotoista tapahtuu Virtuaaliolkapään kautta, jolle voi kirjoittaa anonyymisti. Viesteihin vastaavat vapaaehtoiset sekä etenkin vaikeammissa tilanteissa Nyyti ry:n työntekijät. Asiakkaista 23 % ohjattiin YTHS:n palvelujen piiriin. (Nyyti ry., verkkolähde 2010a).

13 Stressi balanssiin -verkkoryhmä Stressi balanssiin on ensimmäisiä Nyyti ry:n perustamia verkkoryhmiä. Ryhmän toiminta alkoi vuonna Verkkoryhmät toimivat keskustelufoorumeiden tavoin ja niille voi kuka tahansa rekisteröitymisen jälkeen kirjoittaa. Ryhmien tavoitteena on elämänhallintataitojen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä vertaistuen jakaminen samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Ryhmiä ohjaa ja valvoo Nyyti ry:n työntekijä. Kaikki viestit luetaan ennen julkaisua. Ryhmiä voi kuka tahansa lukea ilman rekisteröitymistä. Viestit myös arkistoidaan ryhmien päättymisen jälkeen, ja ne ovat luettavissa Nyyti ry:n kotisivuilla. Nyyti ry:n nettiryhmien toimintaperiaatteista kertovalla sivulla sanotaan seuraavaa: Nyytin nettiryhmiin kirjoitettuja viestejä voidaan käyttää tutkimuskäyttöön, niin etteivät ne sisällä kirjoittajaan liitettävissä olevia taustatietoja. (Nyyti ry., verkkolähde 2010b). Otin yhteyttä Nyyti ry:n toiminnanjohtajaan ja kysyin vielä erikseen lupaa käyttää verkkoryhmän aineistoa omassa tutkielmassani. Toiminnanjohtajan allekirjoittama tutkimuslupa on tutkielman liitteenä. (LIITE 1) 4.3 Narratiivinen tutkimusote Tutkimuksessani on paneuduttu korkeakouluopiskelijoiden henkilökohtaisiin tulkintoihin omasta sen hetkisestä elämäntilanteestaan ja identiteetistään sekä siitä, millaisena he näkevät tulevaisuutensa suhteessa omiin ratkaisuihinsa. Aineistona toimivat tekstit on kerätty julkiselta opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry.:n ylläpitämältä ja valvomalta keskustelupalstalta. Verkkoryhmään osallistuneille on tiedossa se, että heidän kirjoituksiaan voidaan myöhemmin käyttää osana tutkimuksia. Keskustelulle antaa suuntaa lähinnä verkkoryhmän nimi Stressi balanssiin. Muutoin keskustelut ovat avoimia ja tuovat näin ollen hyvin esiin juuri kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia elämästään. Tutkielmassani olen käyttänyt tutkimusmenetelmänä narratiivista tutkimusotetta valitun aineiston luonteesta johtuen. Heikkisen (2001) ja Syrjälän (2001) mukaan narratiivisella tutkimuksella ei pyritä objektiivisuuteen tai yleistettävään näkemykseen asioista. Tutkimuksessa korostuu ennen kaikkea merkitysten antaminen yksittäisillä tarinoille tutkimuksen ytimessä on tutkimuksen kohteena olevan oma ääni. Kertomukset välittävät henkilöiden subjektiivisia kokemuksia ja tuntemuksia (Lipponen, 1999). Syrjälän (2001) mukaan narratiivisessa tutkimuksessa korostuvat useimmiten juuri elämän käännekohdat. Nämä käännekohdat saattavat muuttaa omien tarinoiden merkityksiä: siksi

14 12 ne ovat erityisen mielenkiintoisia tutkimuksen kohteita. (Syrjälä, 2001). Tutkimuksen kohteena olleet kirjoittajat ovat vapaasta tahdostaan kirjoittaneet keskusteluryhmään. Useimmista viesteistä näkyi selvästi kirjoittajien aito tunne ja hätä omasta elämästään, jota he halusivat jakaa muiden kanssa. 4.4 Tutkimusaineiston analyysivaiheet Tutkimukseni on kvalitatiivinen, eli laadullinen, ja siinä painottuu narratiivinen tutkimusote. Tutkimusaineistoni analysoinnin tein teorialähtöisen sisällönanalyysin vaiheita mukaillen. Vaiheita analyysin teossa on neljä, jotka ovat 1) analyysirungon tekeminen, 2) aineiston redusointi, 3) klusterointi ja 4) abstrahointi (Tuomi & Sarajärvi, 2002). Tarkoituksenani on tulevissa kappaleissa avata sitä, millä tavoin olen nämä eri vaiheet toteuttanut. Tutkimuksessani olen käyttänyt analysoinnissa apuna Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) määritelmää identiteetin rakentumisesta tarinoina eli narratiiveina. Tuomen ja Sarajärven (2002) mukaan deduktiivinen eli teorialähtöinen sisällönanalyysi perustuu teorian kautta tapahtuvaan aineiston luokitteluun ja analysointiin. Tulevissa kappaleissa kerron tarkemmin, miten olen käyttänyt teoriaa hyväkseni tutkimusaineiston analysoinnissa. Aloitin tutkimuksen teon perehtymällä Sfardin ja Prusakin teoriaan identiteetin rakentumisesta narratiivisesti tarinoina. Tarkempi kuvaus Sfardin ja Prusakin kehittämästä teoriasta löytyy tutkimukseni alusta kappaleesta 2.2. Identiteetin rakentuminen narratiivisesti. Teoriaan pohjautuen muodostin hyvin löyhän analyysirungon, jonka osia, eli tulevia analyysin pääluokkia, oli kolme 1) todellinen identiteetti nykyhetken tilanteen kuvaajana, 2) tuleva identiteetti ja 3) oppiminen välineenä kohti tulevaa identiteettiä. (ks. Tuomi & Sarajärvi, 2002). Todelliseen identiteettiin liittyviä ominaisuuksia olivat asiat, jotka kuvasivat kirjoittajien tämän hetkistä tilannetta. Olen aiemmin määritellyt todellisen identiteetin seuraavalla tavalla: Todellinen identiteetti sisältää tarinat todellisista asiaintiloista. Ne on kerrottu preesensissä ja ne perustuvat todenperäisiin väitteisiin ja tarinoihin. Tuleva identiteetti taasen viittaa asioihin, jotka ovat tulevaisuudessa mahdollisia tai todennäköisiä. Tulevan identiteetin voi tunnistaa futuurista ja sanoista, jotka kuvaavat toivetta, sitoutumista, pakkoa tai välttämättömyyttä. Oppimisella Sfard ja Prusak ovat alun perin tarkoittaneet sellaista oppimista, jonka kautta on mahdollista päästä todellisesta identiteetistä kohti tulevaa identiteettiä. Tällä he viittaavat tutkimukseensa, jossa matematiikan oppiminen toimi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden siirtolaisten

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN

OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN OSALLISTUMISESTA OSALLISUUTEEN JA TIEDOSTA TOIMIJUUTEEN Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos lasse.lipponen@helsinki.fi Kasvattaako päiväkoti lapsia aloitteelliseen ja

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot