KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TARINOITA IDENTITEETISTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TARINOITA IDENTITEETISTÄ"

Transkriptio

1 KORKEAKOULUOPISKELIJOIDEN TARINOITA IDENTITEETISTÄ NYYTI RY:N STRESSI BALANSSIIN -VERKKORYHMÄÄN OSALLISTUNEIDEN KUVAUKSIA IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA NARRATIIVISESTI Krista Löfman Kandidaatin tutkielma Kasvatuspsykologia Opettajankoulutuslaitos Kesäkuu 2010 Ohjaaja: Lasse Lipponen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA Identiteetti dynaamisena ja sosiaalisesti muovautuvana ilmiönä Identiteetin rakentuminen narratiivisesti Oppiminen siltana todellisesta identiteetistä tulevaan identiteettiin OPISKELUAIKA STRESSAAVANA ELÄMÄNVAIHEENA TUTKIMUKSEN KULKU Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimusaineisto Stressi balanssiin -verkkoryhmästä Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry Stressi balanssiin -verkkoryhmä Narratiivinen tutkimusote Tutkimusaineiston analyysivaiheet TUTKIMUKSEN TULOKSET Todellinen identiteetti nykyhetken tilanteen kuvaajana Korkeakouluopiskelun kuormitus kokonaisvaltaisena kokemuksena Työllisyystilanne stressin aiheuttajana Terveyteen liittyvät ongelmat ja hoitoon hakeutuminen Sosiaalisen tuen tärkeys ja ristiriitaisuus Kuvauksia itsestä Oppiminen välineenä kohti tulevaa identiteettiä Arkeen vaikuttamisen mahdollisuudet Lääketieteellisen avun hakeminen Ihmissuhteet selviytymisen tukena Oman tilanteen ymmärrys ja analysointi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTIA TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA JA POHDINTAA LÄHTEET LIITE

3 1 1 JOHDANTO Elämänlaatua pilaa ristiriita ihanteiden ja todellisen elämän välillä: Tiedän minkälaista elämää haluan viettää ja miten siihen pääsisi, mutta jatkuvasti toimin täysin päinvastaisesti, tuhlaan aikaa ja tuhoan mahdollisuuksia. Bambu Korkeakouluopiskelu on suurimmalle osalle opiskelijoista aikaa, jolloin käydään läpi monenlaisia aikuistumiseen liittyviä muutoksia ja tapahtumia. Opiskeluaikaan ajoittuu monia tärkeitä kehitysalueita, kuten ammatinvalinta ja vakiintuminen ihmissuhteissa. Se on myös identiteetin muotoutumisen aikaa. Opiskelijasta tulee vähitellen itsenäisiä valintoja tekevä aikuinen. Samalla yhteiskunta luo paineita siitä, millainen nuoren, tehokkaan opiskelijan tulisi olla. Eri tahoilta tulevien vaatimusten ristipaineessa opiskelijan tulisi pystyä luomaan itseään tyydyttävä identiteetti ja samalla selviytymään arjen suoritteista. Ristiriita nykytilanteen ja halutun, toiveita täynnä olevan identiteetin välillä luo monille opiskelijoille paineita ja stressiä. (vrt. Lounasmaa, Tuori, Kunttu & Huttunen, 2004; Kallio, 2002). Identiteetin rakentuminen, etenkin nykyisessä hektisessä kilpailuyhteiskunnassa, on mielestäni kiinnostava aihe sekä henkilökohtaisesti että kasvatustieteellisesti. Identiteetin rakentumista on tutkittu paljon, mutta vasta viime vuosina siitä on kiinnostuttu myös oppimisen näkökulmasta. Oppimisella on ymmärretty olevan suurta potentiaalia toivotunlaisen identiteetin rakentamisessa. Identiteetin rakentaminen vaatii ponnistelua. Nykykäsityksen mukaan identiteetti ei kuitenkaan ole staattinen, vaan siitä neuvotellaan läpi elämän. Korkeakouluopiskelijoilla identiteetin rakennus on alkuvaiheessa kaikki voi olla mahdollista. (vrt. esim. Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Sfard & Prusak, 2005a; 2005b; Holland, Lachicotte, Skinner & Cain, 1998). Tutkielmassani perehdytään korkeakouluopiskelijoiden identiteetin rakentumiseen. Tässä yhteydessä korkeakouluopiskelijalla tarkoitetaan tiede- ja taidekorkeakouluissa opiskelevia opiskelijoita. Teoreettisena lähtökohtana toimii Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) näkemys identiteetin rakentumisesta narratiivisesti tarinoina: identiteetti on tarinoita, joita kerrotaan henkilöstä. Sfard ja Prusak ovat erikoistuneita matematiikan opetukseen liittyviin kysymyksiin. He puhuvat todellisesta identiteetistä tarkoittaen henkilön nykytilannetta identiteetin suhteen. Kaikilla ihmisillä on kuitenkin myös näkemys tulevasta identiteetistä: se on sitova toive tai jopa pakottava tarve muuttua tulevan identiteetin suuntaan. Tulevan identiteetin saavuttamiseen tarvitaan oppimista ja aktiivista toimintaa toimijuutta.

4 2 Tutkimusaineistoni on kerätty opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Stressii balanssiin - verkkoryhmästä lukuvuodelta Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten ryhmään osallistuneet kuvaavat viesteillään todellista identiteettiään. Lisäksi olen selvittänyt, minkälaista oppimista he kokevat tarvitsevansa, jotta he pääsevät kohti tulevaa identiteettiään. Toiveenani on ollut nostaa esiin korkeakouluopiskelijoiden oma ääni sekä kokemukset identiteetin rakentamisen myllerryksessä. 2 IDENTITEETIN RAKENTUMISESTA Identiteetin rinnakkaiskäsitteitä psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja sosiologiassa ovat muiden muassa minäkäsitys, minuus ja ego. Kuitenkin identiteetti käsitteenä nähdään rinnakkaiskäsitteitä sosiaalisempana ja tilannesidonnaisempana ilmiönä. Minäkuvan ja - ihanteen tarkasteluissa persoonallinen puoli pelkistetään sosiaalisesta todellisuudesta irralliseksi. (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006; Helkama, Myllyniemi & Liebkind, 2005). Perinteisesti psykologiassa on ajateltu identiteetin kehittyvän yksilön sisällä sosiaalisista suhteista riippumattomana. Tosin on kuitenkin hyväksytty, että sosiaaliset kokemukset saattavat muokata yksilöä. (Burr, 2004). Identiteetin lähteen on ajateltu olevan yksilön sisällä. Identiteetin rakentuminen on nähty itsensä löytämisenä: yksilön suhteuttaa taitojaan ja mahdollisuuksiaan tarjolla oleviin sosiaalisiin rooleihin. (Côte & Levine, 2002). Helkama ym. (2005) huomauttavat, että ihmisen käyttäytyminen voidaan sijoittaa jatkumolle, jossa käyttäytymisen ohjauksen ääripäinä ovat henkilökohtainen identiteetti ja sosiaalinen identiteetti. Sosiaalinen ja henkilökohtainen identiteetti vaihtelevat lähinnä ajallisesti: joskus toinen on toista ajankohtaisempi ja enemmän esillä. (Helkama ym., 2005). Jälkimodernismin myötä käsitys minästä ja identiteetistä suhteellisen muuttumattomana on muuttunut dynaamiseksi ja jatkuvasti uudelleen neuvoteltavaksi minuudeksi. Minuus tai identiteetti rakentuu suhteessa tilanteisiin, ihmisiin ja kokemuksiin. (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006). Kysymys siitä, miksi henkilö tarvitsee identiteettiä, riippuu tutkijoiden tutkimuskysymyksistä, jotka taas vaihtelevat tieteenalasta riippuen. Kaikille tutkimuksille on kuitenkin yhteistä kiinnostus ihmisen toimintaan ja mekanismeihin, jotka ohjaavat sitä. Kysymykset voivat olla esimerkiksi muotoa Miksi eri ihmiset toimivat erilailla samoissa tilanteissa? tai Miksi yksilöiden toiminta paljastaa usein yksilöllisistä eroista huolimatta selkeän perheen sisäisen toimintatavan?. Näillä kysymyksillä viitataan siihen, että

5 nykyisin identiteetti käsitetään aiempaa enemmän sosiokulttuurisesti rakentuneena kaikissa humanistissa tieteissä. (Sfard & Prusak, 2005b) Identiteetti dynaamisena ja sosiaalisesti muovautuvana ilmiönä George Herbert Mead oli ensimmäisiä sosiaalipsykologeja, joka on kyseenalaistanut näkemyksen identiteetin rakentumisesta pääasiallisesti pelkästään henkilökohtaisena prosessina. Meadin keskeisenä ajatuksena oli täysin sosiaalinen yksilö: minää tai identiteettiä ei ole olemassa ilman yhteiskuntaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Kieli ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat välttämättömiä mielen, tietoisuuden ja minän kehitykselle. (Burr, 2004). Yksilön identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kielellisen vuorovaikutuksen kautta ihminen muodostaa käsityksen siitä, mitä muut hänestä yleisesti ajattelevat ja häneltä odottavat. Yksilö reflektoi toisten käsityksiä ja asenteita itseä kohtaan. Vähitellen nämä muuttuvat osaksi yksilön sosiaalista identiteettiä sekä näkyvät yksilön toiminnassa. Tämä sosiaalinen identiteetin puoli on jatkuvasti arvioinnin kohteena sekä tiukassa kontrollissa. Meadin mukaan yksilöllä on myös persoonallinen identiteetti, joka on spontaani ja impulsiivinen, ja se näyttäytyy yksilön kontrollin herpaantuessa. (Eteläpelto & Vähäsantanen, 2006). Identiteetti on rakennelma, jossa yhdistyvät intiimi persoonallinen maailma sekä kollektiivinen kulttuurinen tila ja sosiaaliset suhteet. Identiteettiä eletään, kehitetään ja käsitteellistetään sosiaalisen toiminnan ja harjoittelun myötä. Identiteetin kautta ihminen on kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu: sen avulla luodaan uusia aktiviteetteja, maailmoja ja tapoja olla. Ihmiset eivät kuitenkaan ole vain kulttuurin tuotteita tai sosiaalisiin tilanteisiin vastaajia, vaan he käyttävät myös kriittisesti kulttuurisia välineitä ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen. (Holland ym., 1998). 2.2 Identiteetin rakentuminen narratiivisesti Hollandin ym. (1998) mukaan identiteetti syntyy ihmisten kertoessa toisilleen keitä he ovat. Toisten kertomuksia tärkeämpiä ovat kuitenkin tarinat, joita kerromme itse itsellemme: näiden tarinoiden kautta suuntaamme toimintaamme ajatustemme ja käsitystemme mukaiseksi. Hollandin ym. (1998) mielestä identiteetti on erityisesti sellaisia tarinoita itsestä, joilla on vahva emotionaalinen merkitys. Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) mielestä Hollandin ym. määritelmässä on kuitenkin ristiriitaista ajatus siitä, että

6 4 henkilö on jo lähtökohtaisesti jonkinlainen. Hollandin ym. määritelmästä ei käy ilmi, miten yksilö tulee siihen tulokseen, millaisena hän itsensä näkee. Lisäksi identiteetti olisi tällöin muuttumaton ja riippumaton siitä, kenelle tarinaa itsestä kerrotaan. Hänninen (2003) vastaa Sfardin ja Prusakin kritiikkiin hieman paremmin toteamalla, että narratiivisen lähestymistavan mukaan identiteetti on kulttuurinen prosessi, joka on muuttuva ja moniulotteinen. Identiteetti on tarinallinen luomus. Identiteettiä on mahdollista tietoisesti luoda ja tulkita uudelleen, mitä tapahtuu erityisesti tilanteissa, joissa rutiininomainen elämä syystä tai toisesta järkkyy. Kuitenkin Hännisenkin mukaan identiteetti on ennen kaikkea tulkintaa ja tietoista vastaamista kysymykseen kuka minä olen?. Sfard ja Prusak (2005a; 2005b) luovat aivan uudenlaisen näkökulman ja määritelmän identiteetille. Heidän mukaansa identiteetti tulisi nähdä tarinoina, joita kerrotaan ihmisestä. He tähdentävät, että identiteettiä ei ilmaista tarinoiden kautta, vaan identiteetit ovat tarinoita. Näin ollen identiteetti näyttäytyy ihmisten luomana, ja sitä luodaan ja muokataan jatkuvasti uudelleen ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tarkemmin sanottuna narratiivien tai tarinoiden yksilöistä tulee olla konkretisoivia (reifying), tuettuja (endorsable) sekä merkityksellisiä (significant). Konkretisoivaan liitetään verbejä, kuten olla, omistaa ja voida sekä adverbejä aina, ei koskaan, yleensä jne., jotka kuvaavat toiminnan toistuvuutta. Jos yksilön mielestä tarina heijastaa luotettavasti asioiden tilaa maailmassa, voidaan sitä pitää tuettuna. Tarinat ovat merkityksellisiä, jos muutos sen kulussa saa kertojan tunteet tarinan henkilöä kohtaan muuttumaan. Tällaiset tarinat kuvaavat usein henkilön kuulumista tai ulkopuolisuutta yhteisöihin. Kaikille tarinoille on yhteistä se, että ne sisältävät kertojan, kohteen eli henkilön, josta tarinaa kerrotaan sekä vastaanottajan, jolle tarinaa kerrotaan. Kertoja, kohde ja vastaanottaja vaihtelevat, mutta ne voivat olla myös sama henkilö. Tarinat, joissa kertoja, kohde ja vastaanottaja ovat sama henkilö, niin sanotut ensimmäisen persoonan tarinat, ovat yleensä se muoto, jota käytetään identiteetistä, jos asiaa ei ole tarkemmin määritelty. Tällaisilla tarinoilla on myös suurin välitön vaikutus henkilön toimintaan. Identiteetit eivät ole kokonaisuuksia, jotka elävät omaa elämäänsä, vaan narratiivisen määritelmän mukaan identiteetit ovat diskursiivisia vastineita eletyistä kokemuksista. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Konkretisoidut ja merkitykselliset tarinat ihmisestä voidaan jakaa todelliseen identiteettiin (actual identity) ja tulevaan identiteettiin (designated identity). Todellinen identiteetti sisältää tarinat todellisista asiaintiloista. Ne on kerrottu preesensissä ja ne perustuvat todenperäisiin väitteisiin ja tarinoihin. Tuleva identiteetti sisältää tarinoita asiaintiloista,

7 5 jotka ovat oletettavasti tilanne tulevaisuudessa. Näiden tarinoiden uskotaan olevan mahdollisia ja tulevan osaksi yksilön todellista identiteettiä. Tarinat tulevasta identiteetistä voi tunnistaa futuurista ja sanoista, jotka kuvaavat toivetta, sitoutumista, pakkoa tai välttämättömyyttä. Skenaariot, jotka muodostavat tulevia identiteettejä eivät aina ole toivottuja, mutta ne nähdään aina sitovina. Ne eivät välttämättä ole myöskään millään tapaa rationaalisia tai harkittuja. Toisilla tarinoilla on enemmän vaikutusta kuin toisilla: kriittisillä tarinoilla voidaan saada suuriakin muutoksia aikaan. Se, tuleeko toisten kertomasta tarinasta osa tulevaa identiteettiä, riippuu muun muassa siitä, miten merkittävä tarinan kertoja on kohteensa silmissä. Jatkuva kuilu todellisen ja tulevan identiteetin välillä tekee henkilön luultavasti onnettomaksi. Useimmiten tarinoiden huomaamaton omaksuminen kulkee tulevista identiteeteistä kohti todellisia, mutta vaikutus voi olla myös päinvastainen. Ratkaisuna ja välineenä todellisen ja tulevan identiteetin välisen kuilun täyttämiseksi nähdään olevan oppiminen. Se on ensisijainen väline toteuttaa mielikuviamme tulevasta identiteetistä. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Mary M. Juzwik (2006) on kirjoittanut vastineen Sfardin ja Prusakin (2005b) Educational Researcher -lehdessä ilmestyneeseen artikkeliin, jossa he kuvaavat tutkimustaan identiteetin rakentumisesta narratiiveina. Juzwikin tavoitteena on pääasiassa täydentää ja tarkentaa Sfardin ja Prusakin esittelemää teoriaa. Juzwik kritisoi erityisesti Sfardin ja Prusakin antamia esimerkkejä todellisen ja tulevan identiteetin käytöstä. Juzwik esittää, että narratiivissa tulisi olla vähintään kaksi perättäistä lausetta, joiden välillä on kausaalinen suhde näin ollen esimerkiksi Olen hyvä uimari tai Haluaisin olla parempi ihminen ovat Juzwikin mukaan enemmänkin väittämiä kuin narratiiveja. Lisäksi oleellista on huomata, että narratiivien tulisi sisältää tarinan kertojan tulkintaa ja moraalista asennetta: narratiivit eivät ole vain listaus asioiden kulusta, vaan niihin otetaan tavalla tai toisella kantaa. Tässä asiassa Sfard ja Prusak ovat Juzwikin mielestä onnistuneet hyvin määrittelemällä narratiivit konkretisoiviksi, tuetuiksi ja merkityksellisiksi. Juzwik toteaa myös artikkelissaan, ettei identiteetti ole pelkästään diskursiivisesti rakentunut tai vain diskurssin ulkopuolinen kokonaisuus, vaan se on ennen kaikkea molempia. Tämä ei kuitenkaan vähennä narratiivisen näkökulman merkitystä identiteetin rakentumisen tutkimuksessa päinvastoin se määrittää tarinan ja identiteetin välisen suhteen. (Juzwik, 2006). Tutkimukseni teoreettiseksi lähtökohdaksi olen valinnut Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) näkemyksen identiteetin rakentumisesta narratiivisesti tarinoina. Valintaan päädyin

8 6 ensisijaisesti siitä syystä, että se on uusimpia määritelmiä identiteetin rakentumisesta kasvatustieteellisellä tutkimuskentällä ja siitä näkökulmasta on identiteettiä tutkittu vasta hyvin vähän. Näin ollen se antaa uudenlaisia näkökulmia henkilöiden tuottamille tarinoille itsestään ja muista toisin sanoen identiteetistä. 2.3 Oppiminen siltana todellisesta identiteetistä tulevaan identiteettiin Identiteetti nähdään usein itseään toteuttavana ennusteenä, jolloin oppimisen merkitys identiteetin rakennusprosessille korostuu. Oppimisen rooli identiteetin rakentumisen kannalta on nykypäivänä keskeisempi kuin koskaan: kaikki vaikuttaa olevan mahdollista ja vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa itseään on lähes rajattomasti. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Sfard ja Prusak (2005a; 2005b) esittävät, että oppiminen on ensisijainen väline toteuttaa fantasiakuvia tulevasta ja toivotusta identiteetistä. Oppimisen kohde valikoituu siten sen mukaan, mikä on kriittistä juuri kyseisen henkilön identiteetille. Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) näkemys identiteetin rakentumisesta narratiivisesti perustuu heidän tutkimuksiinsa, jossa he ovat tutkineet israelilaisten ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden siirtolaisten matematiikan opiskelua. Näiden kahden ryhmän matematiikan opiskelussa oli selkeitä laadullisia eroja (siirtolaiset pyrkivät syväoppimiseen, kun taas israelilaiset olivat hyvin suoritusorientoituneita). Tutkijat kiinnostuivat syistä tähän ilmiöön. Tutkimuksen perusteella kävi ilmi, että entisen Neuvostoliiton alueelta tulleet siirtolaiset pitivät matematiikan opiskelua tärkeänä sen takia, että matematiikkaa opiskelemalla heistä tuli ikään kuin kokonaisia ihmisiä matematiikan nähtiin olevan osa ihmisyyttä. Matematiikalla oli myös vahva yhteys heidän tulevaan identiteettiinsä ammatin suhteen. Näin ollen matematiikan opiskelu oli heille arvo sinänsä ei vain väline johonkin muuhun. Israelilaiset eivät niinkään nähneet matematiikkaa osana ihmisyyttä. Suurimmalle osalle heistä hyvä arvosana matematiikasta avasi parempia jatko-opintomahdollisuuksia, vaikka he eivät välttämättä halunneet suuntautua matemaattisille aloilla. Matematiikka oli ikään kuin väline johonkin muuhun, mutta matematiikka itsessään ei ollut heille merkityksellistä. Koska israelilaisten ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden siirtolaisten narratiivit matematiikasta erosivat toisistaan niin paljon, vaikutti se heidän tapaansa opiskella matematiikkaa. Narratiivien muodostumiseen oli vaikuttanut ennen kaikkea erilainen kulttuuri ja kulttuurin sisällä vaikuttavien merkityksellisten kertojien narratiivit matematiikasta osana identiteettiä.

9 Entisen Neuvostoliiton alueilta tulleille oppilaille matematiikan oppiminen toimi välineenä kaventaa kuilua todellisen ja tulevan identiteetin välillä. (Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). 7 Oppiminen näyttäytyy tästä näkökulmasta tietoisena ja aktiivisena toimintana. Näin ollen oppimisella on yhteys myös toimijuuden käsitteeseen. Toimijuus käsitteenä pohjautuu pitkälti olettamukseen, että ihmisellä on kyky vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Ihmiset eivät vain passiivisesti reagoi tapahtumiin ympärillään, vaan he yrittävät tarkoituksellisesti muuttaa käytäntöjä, sosiaalisia suhteita ja fyysistä ympäristöä. Toiminnot eivät koskaan tapahdu ilman syytä tai intentiota, vaan kaikella on tarkoituksensa. Toimintoihin osallistumalla ihminen muovaa jatkuvasti omaa identiteettiään ja tulee tietoisemmaksi siitä, kuka on erityisesti suhteessa toisiin. Tätä kautta ihmiselle muotoutuu myös käsitys itsestä toimijana, jolla on oikeuksia ja velvollisuuksia, ja jonka tietoja, taitoja ja ajatuksia muut arvostavat tai eivät arvosta. Erilaiset tilanteet ja ihmiset asettavat toiminnalle omanlaisiansa vaatimuksia ja odotuksia. Ihminen oppii vähitellen mukauttamaan omaa toimintaansa aloitteita, vastustusta, avun pyytämistä ja vastaanottamista suhteessa niihin. (Lipponen, 2010; Lasky, 2005; Bruner, 1996). Toimijuus on myös ymmärrystä ympäröivistä resursseista sekä niiden käyttömahdollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksilö tietää keneltä ja mistä voi pyytää apua sekä osaa näin myös tarpeen vaatiessa tehdä. Toimijuus on siis hyvin läheisesti sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvä ilmiö. (Lipponen, 2010; Edwards & D arcy, 2004). Näin ollen sekä todellinen että tuleva identiteetti, toimijuus ja oppiminen ovat jatkuvasti läheisessä suhteessa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. 3 OPISKELUAIKA STRESSAAVANA ELÄMÄNVAIHEENA Opiskelijaelämä on monin tavoin haastavaa aikaa: se vaatii jatkuvaa tasapainoilua eri elämänalueiden, kuten ihmissuhteiden, työn, opiskelun, vapaa-ajan ja harrastusten välillä. Opiskeluaika korkeakoulussa on eräänlainen siirtymävaihe, koska opiskelijat käyvät opiskelujen kuluessa läpi monenlaisia aikuistumiseen liittyviä muutoksia. Korkeakouluopiskelu ei kuitenkaan muodosta selvärajaista elämänvaihetta pelkästään opiskeluineen, vaan sitä kuvaa, tai saattaa kuvata, ennemmin opiskelu ja työssäkäynti sekä epävakaat sosiaaliset ja taloudelliset suhteet. Nopeutunut opiskelutahti, opintojen ohella työssä käyminen, paineet nopeasta opinnoissa etenemisestä sekä varhaisaikuisuuden tuomien uusien kehitystehtävien yhteensovittaminen ovat haastava ja vaativa tehtävä.

10 8 Lisäksi opiskelijoihin kohdistuu monenlaisia ristiriitaisia odotuksia: Yhteiskunta vaatii nopeaa valmistumista ja työelämään siirtymistä. Samaan aikaan elämässä on tärkeitä kehitysalueita, kuten vakiintuminen ihmissuhteissa sekä uraan ja ammatinvalintaan sitoutuminen. Varhaisaikuisuus on osaltaan identiteetin muodostamisen aikaa, jolloin kotoa irrottautuminen ja itsenäistyminen omia valintoja tekeväksi aikuiseksi alkaa. (Kallio, 2002; Tammelin, Ek & Rintamäki, 2000). Vaikeissa ja ristiriitaisissa tilanteissa, joihin korkeakouluopiskelijatkin saattavat helposti ajautua, korostuu sosiaalisen tuen merkitys. Jo tieto siitä, että emotionaalista tukea on tarvittaessa saatavilla, auttaa monia ja luo turvallisuuden tunnetta. Emotionaalista tukea voi tarjota kuka tahansa läheinen ihminen. (Blomqvist, 2004). Korkeakouluopiskelijoiden elämäntilanne sisältää useita potentiaalisia elämäntapahtumastressin ja kroonisen rasituksen aiheita. Opiskelijoiden kokema stressi voi johtua monista mahdollisista tekijöistä: aikuistumiseen liittyvästä psykologisesta kehityksestä ja lapsuuden kodista irrottautumisesta, ammatinvalinnasta, parisuhteen ja perheen luomisesta. Yleisimmin stressiä aiheuttavat opiskelusta otteen saaminen, esiintyminen, tulevaisuuden suunnittelu sekä kokemus omista kyvyistä ja voimista. (Lounasmaa ym., 2004). Korkeakouluopiskelun kuormittavuus on kuitenkin viime kädessä hyvin henkilökohtainen ja kokonaisvaltainen kokemus. Esimerkiksi lukukausien aikana tapahtuva työssäkäynnin laajuus ja toimeentulon ongelmat ovat tärkeitä opiskelujen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen, vaan opiskeluprosessin sujuvuuteen liittyy syy-seuraussuhteiltaan moniuloitteisia asioita. (Kurri, 2006; Kallio, 2002). Kurri (2006) esittää, että opintojen sujuvuuden takaamiseksi opiskelijoita pitäisi tukea tarkemmin suunnittelemaan omaa opiskelupolkuaan. Järjestelmällinen tutustuminen työelämään opiskeluaikana yhdessä opintojen suunnittelun kanssa saattaisivat motivoida opiskelijoita valmistumaan nopeammin ja tuntemaan vähemmän pelkoa tulevaisuutta kohtaan. Liuska on (1998) selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan korkeakouluopiskelijoiden stressitekijöitä ja voimavarojen hankintaa. Tutkimuksen tuloksena oli, että opiskelijoiden keskeisiä stressitekijöitä ovat ihmissuhteet, taloudellinen tilanne, kiire, vapaa-ajan vähyys sekä opiskelutilanne. Järvinen (2008) on sosiaalityön pro gradu -tutkielmassaan käyttänyt aineistona opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Stressi balanssiin -verkkoryhmän kirjoituksia. Järvinen tutki Liuskan tavoin korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia stressin syistä ja stressinhallintakeinoista. Hänen tutkimustulostensa mukaan stressiä aiheuttivat

11 9 erityisesti elämänvaiheeseen, elämismaailmaan, persoonallisuuden piirteisiin ja ympäristöön liittyvät tekijät. Opiskeluaikaiselle elämänvaiheelle ominaiset kehitystehtävät, kuten itsenäistyminen ja työelämään siirtyminen, koettiin stressaavina. Tutkittavien elämismaailmaan sisältyviä stressoreita olivat elämäntilanteeseen ja varsinkin opiskeluun liittyvät tekijät. (Järvinen, 2008). Kunttu, Virtala ja Huttunen (2004) ovat tutkineet yliopisto-opiskelijoiden koettua terveyttä. Heidän tutkimuksestaan käy ilmi, että vakavat somaattiset sairaudet ovat korkeakouluopiskelijoilla melko harvinaisia. Useimmiten opiskelijoiden terveyteen liittyvä oirehdinta on ennemmin viesti siitä, että omassa elämäntavassa tai toimintaympäristössä on jotain ongelmallista, joka ylläpitää oireilua kuin että selityksenä olisi jokin lääketieteellinen diagnoosi. 4 TUTKIMUKSEN KULKU 4.1 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimuskysymykset Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten Nyyti ry:n Stressi balanssiin - verkkoryhmään osallistuneet kuvaavat kirjoittamillaan viesteillä todellista identiteettiään. Lisäksi selvitän, minkälaisen oppimisen ja omaan elämään vaikuttamisen kautta he kokevat pääsevänsä kohti tulevaa identiteettiään. (vrt. Sfard & Prusak, 2005a; 2005b). Tutkimustehtävän kautta muodostui tutkimukselleni kaksi tutkimuskysymystä, jotka ovat 1. Miten tutkittavat kuvaavat todellista identiteettiään ryhmään kirjoittamiensa viestien perusteella? 2. Minkälaista oppimista tutkittavat kokevat tarvitsevansa, jotta he pääsevät kohti tulevaa identiteettiään? 4.2 Tutkimusaineisto Stressi balanssiin -verkkoryhmästä Tutkimuksessani käytän aineistona opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n Stressi balanssiin -verkkoryhmän kirjoituksia. Kirjoitukset ovat poimittu lukuvuoden ryhmästä. Viestejä oli yhteensä 25 eri kirjoittajalta. Kirjoittajat olivat kirjoittaneet viestejä 1 18 kappaletta lukuvuoden aikana. Yleisimmin kirjoittajat lähettivät yhden tai kaksi viestiä. Kirjoittajat kirjoittavat verkkoryhmään nimimerkkiä käyttäen. Analyysissäni olen sitaattien

12 10 kohdalla merkinnyt lainauksen perään kirjoittajan nimimerkin, mutta nimimerkin perusteella viestejä ei voi yhdistää todelliseen kirjoittajaan. Verkkoryhmän keskustelua valvoo Nyyti ry:n työntekijä. Tutkimuksessani en luonnollisesti ole käyttänyt hänen viestejään. Aineiston, eli Nyyti ry:n Stressi balanssiin -verkkoryhmän, valintaan vaikutti alun perin kiinnostukseni tutkia stressiin liittyviä ilmiöitä korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Aineiston keräämisen jälkeen tutkimukseni tavoitteet ovat muuttuneet siten, että tutkimustehtävänäni on keskittyä nimenomaan tutkittavien näkemyksiin omasta identiteetistään suhteessa omaan elämäntilanteeseensa: ei siis varsinaisesti suhteessa stressiin Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry. Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry. on perustettu 1984, ja se palvelee pääasiassa tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoita ympäri Suomen. Nyyti ry:n tarkoituksena on tuottaa palveluita, joiden avulla edistetään opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä ehkäistään sairastumista. Vuonna 2008 palveluita olivat Virtuaaliolkapää, puhelinpäivystys (lopetettiin vuoden aikana), verkkoryhmät ja kotisivut. Lisäksi pääkaupunkiseudulla järjestettiin ryhmiä ja kurssitoimintaa sekä te toja hengailuillat laajentuivat myös muille korkeakoulupaikkakunnille. Pääosan yhdistyksen toiminnasta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Nyyti ry:n nettisivuilla oli käyty vuonna 2008 yhteensä kertaa. (Nyyti ry., verkkolähde 2010a). Yleisimpiä yhteydenottosyitä olivat ahdistus ja kasvukriisi, stressi, väsymys, uupumus ja masennus, kuulumiset sekä ihmissuhteisiin liittyvät asiat. Nyyti ry:n tekemän tutkimuksen mukaan yhteydenoton syyt ovat vuodesta 1995 lähtien pysyneet melko samanlaisina. Muutosta on kuitenkin vuosien välillä ollut siinä, että yhteyttä ottaneiden elämäntilanteet ovat vaikeutuneet huomattavasti. Suurin osa yhteydenotoista tapahtuu Virtuaaliolkapään kautta, jolle voi kirjoittaa anonyymisti. Viesteihin vastaavat vapaaehtoiset sekä etenkin vaikeammissa tilanteissa Nyyti ry:n työntekijät. Asiakkaista 23 % ohjattiin YTHS:n palvelujen piiriin. (Nyyti ry., verkkolähde 2010a).

13 Stressi balanssiin -verkkoryhmä Stressi balanssiin on ensimmäisiä Nyyti ry:n perustamia verkkoryhmiä. Ryhmän toiminta alkoi vuonna Verkkoryhmät toimivat keskustelufoorumeiden tavoin ja niille voi kuka tahansa rekisteröitymisen jälkeen kirjoittaa. Ryhmien tavoitteena on elämänhallintataitojen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen sekä vertaistuen jakaminen samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kesken. Ryhmiä ohjaa ja valvoo Nyyti ry:n työntekijä. Kaikki viestit luetaan ennen julkaisua. Ryhmiä voi kuka tahansa lukea ilman rekisteröitymistä. Viestit myös arkistoidaan ryhmien päättymisen jälkeen, ja ne ovat luettavissa Nyyti ry:n kotisivuilla. Nyyti ry:n nettiryhmien toimintaperiaatteista kertovalla sivulla sanotaan seuraavaa: Nyytin nettiryhmiin kirjoitettuja viestejä voidaan käyttää tutkimuskäyttöön, niin etteivät ne sisällä kirjoittajaan liitettävissä olevia taustatietoja. (Nyyti ry., verkkolähde 2010b). Otin yhteyttä Nyyti ry:n toiminnanjohtajaan ja kysyin vielä erikseen lupaa käyttää verkkoryhmän aineistoa omassa tutkielmassani. Toiminnanjohtajan allekirjoittama tutkimuslupa on tutkielman liitteenä. (LIITE 1) 4.3 Narratiivinen tutkimusote Tutkimuksessani on paneuduttu korkeakouluopiskelijoiden henkilökohtaisiin tulkintoihin omasta sen hetkisestä elämäntilanteestaan ja identiteetistään sekä siitä, millaisena he näkevät tulevaisuutensa suhteessa omiin ratkaisuihinsa. Aineistona toimivat tekstit on kerätty julkiselta opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry.:n ylläpitämältä ja valvomalta keskustelupalstalta. Verkkoryhmään osallistuneille on tiedossa se, että heidän kirjoituksiaan voidaan myöhemmin käyttää osana tutkimuksia. Keskustelulle antaa suuntaa lähinnä verkkoryhmän nimi Stressi balanssiin. Muutoin keskustelut ovat avoimia ja tuovat näin ollen hyvin esiin juuri kirjoittajien henkilökohtaisia näkemyksiä ja kokemuksia elämästään. Tutkielmassani olen käyttänyt tutkimusmenetelmänä narratiivista tutkimusotetta valitun aineiston luonteesta johtuen. Heikkisen (2001) ja Syrjälän (2001) mukaan narratiivisella tutkimuksella ei pyritä objektiivisuuteen tai yleistettävään näkemykseen asioista. Tutkimuksessa korostuu ennen kaikkea merkitysten antaminen yksittäisillä tarinoille tutkimuksen ytimessä on tutkimuksen kohteena olevan oma ääni. Kertomukset välittävät henkilöiden subjektiivisia kokemuksia ja tuntemuksia (Lipponen, 1999). Syrjälän (2001) mukaan narratiivisessa tutkimuksessa korostuvat useimmiten juuri elämän käännekohdat. Nämä käännekohdat saattavat muuttaa omien tarinoiden merkityksiä: siksi

14 12 ne ovat erityisen mielenkiintoisia tutkimuksen kohteita. (Syrjälä, 2001). Tutkimuksen kohteena olleet kirjoittajat ovat vapaasta tahdostaan kirjoittaneet keskusteluryhmään. Useimmista viesteistä näkyi selvästi kirjoittajien aito tunne ja hätä omasta elämästään, jota he halusivat jakaa muiden kanssa. 4.4 Tutkimusaineiston analyysivaiheet Tutkimukseni on kvalitatiivinen, eli laadullinen, ja siinä painottuu narratiivinen tutkimusote. Tutkimusaineistoni analysoinnin tein teorialähtöisen sisällönanalyysin vaiheita mukaillen. Vaiheita analyysin teossa on neljä, jotka ovat 1) analyysirungon tekeminen, 2) aineiston redusointi, 3) klusterointi ja 4) abstrahointi (Tuomi & Sarajärvi, 2002). Tarkoituksenani on tulevissa kappaleissa avata sitä, millä tavoin olen nämä eri vaiheet toteuttanut. Tutkimuksessani olen käyttänyt analysoinnissa apuna Sfardin ja Prusakin (2005a; 2005b) määritelmää identiteetin rakentumisesta tarinoina eli narratiiveina. Tuomen ja Sarajärven (2002) mukaan deduktiivinen eli teorialähtöinen sisällönanalyysi perustuu teorian kautta tapahtuvaan aineiston luokitteluun ja analysointiin. Tulevissa kappaleissa kerron tarkemmin, miten olen käyttänyt teoriaa hyväkseni tutkimusaineiston analysoinnissa. Aloitin tutkimuksen teon perehtymällä Sfardin ja Prusakin teoriaan identiteetin rakentumisesta narratiivisesti tarinoina. Tarkempi kuvaus Sfardin ja Prusakin kehittämästä teoriasta löytyy tutkimukseni alusta kappaleesta 2.2. Identiteetin rakentuminen narratiivisesti. Teoriaan pohjautuen muodostin hyvin löyhän analyysirungon, jonka osia, eli tulevia analyysin pääluokkia, oli kolme 1) todellinen identiteetti nykyhetken tilanteen kuvaajana, 2) tuleva identiteetti ja 3) oppiminen välineenä kohti tulevaa identiteettiä. (ks. Tuomi & Sarajärvi, 2002). Todelliseen identiteettiin liittyviä ominaisuuksia olivat asiat, jotka kuvasivat kirjoittajien tämän hetkistä tilannetta. Olen aiemmin määritellyt todellisen identiteetin seuraavalla tavalla: Todellinen identiteetti sisältää tarinat todellisista asiaintiloista. Ne on kerrottu preesensissä ja ne perustuvat todenperäisiin väitteisiin ja tarinoihin. Tuleva identiteetti taasen viittaa asioihin, jotka ovat tulevaisuudessa mahdollisia tai todennäköisiä. Tulevan identiteetin voi tunnistaa futuurista ja sanoista, jotka kuvaavat toivetta, sitoutumista, pakkoa tai välttämättömyyttä. Oppimisella Sfard ja Prusak ovat alun perin tarkoittaneet sellaista oppimista, jonka kautta on mahdollista päästä todellisesta identiteetistä kohti tulevaa identiteettiä. Tällä he viittaavat tutkimukseensa, jossa matematiikan oppiminen toimi entisen Neuvostoliiton alueelta tulleiden siirtolaisten

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa

Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana. Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Virtuaalinen ohjaus paljon mahdollistajana Ohjattu etäopiskelun malli aikuisten perusopetuksessa Päivi Peltoniemi ja Paula Santapakka Raudaskylän Kristillinen Opisto 2013 Aikuisten perusopetus Raudaskylän

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa

Oppiminen yliopistossa Oppiminen yliopistossa Taija Tuominen CMT 22.10.2012 opintopsykologi@uta.fi Mistä menestyksekäs opiskelu koostuu? IDENTITEETTI OPISKELUTAIDOT OPISKELUTYÖ Identiteetti Vastaus kysymykseen: Kuka minä olen?

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit

Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit MINÄKUVA JA ASENNE Johdanto Elämä on 10 % sitä mitä sinulle tapahtuu ja 90 % sitä miten siihen reagoit O losuhteet vaihtelevat mutta kytkeytyvät meihin siinä, miten me niihin asennoidumme. Tässä jaksossa

Lisätiedot

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Opintopisteiden keruusta osaamiseen Opintopisteiden keruusta osaamiseen Johanna Annala, yliopistonlehtori (yliopistopedagogiikka) johanna.annala@uta.fi Taija Tuominen, opintopsykologi opintopsykologi@uta.fi LTL orientoivat 9.11.2011 Yliopistolaki

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot