Tampereen toiminnan ja talouden katsaus

Transkriptio

1 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

2 Tampereen kaupunki 12/2012 Tilinpäätösennusteen mukaan kaupungin tulos muodostuu 29,2 milj. euroa alijäämäiseksi ja 16,7 milj. euroa edellisvuotta heikommaksi. Vuoden 2012 tulosta parantavat lisäksi 14 milj. euron satunnaiset tulot. Kaupunginhallituksen kesäkuussa käynnistämän säästöohjelman tavoitteena oli tasapainottaa kaupungin talous hillitsemällä menojen kasvua niin, että nettomenojen kasvu saataisiin painettua 4,4 prosenttiin. usteen mukaan nettomenot kasvavat edellisvuodesta 6,7 % ja kun samanaikaisesti verorahoitus kasvaa 3,3 %, on talouden tasapaino-ongelma ilmeinen. Vuosikate 39,8 milj. euroa riittää kattamaan poistoista vain 48 prosenttia. Nettoinvestoinnit ovat 185,5 milj. euroa ja tilikauden poistot 83 milj. euroa. Kaupungin rahavarat vähentyivät 23,2 milj. eurolla ja lainamäärä lisääntyi 41 milj. eurolla. Asukasmäärä on ennusteen mukaan ja asukasta kohden lainaa on euroa. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista sitovista toiminnallisista tavoitteista saavutettiin 72 prosenttia. Hoito- ja sosiaalitakuu toteutuivat vuoden loppuun mennessä ja kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asumista tuettiin kaupunkistrategian linjausten mukaisesti sekä lasten ja nuorten palveluissa että ikäihmisten palveluissa. Haasteena on työttömyyden ja erityisesti nuorisotyöttömyyden lisääntyminen. Kaupunkistrategian tavoitteiden toteumatilanne Suoraan kaupunkistrategiasta johdetut tavoitteet, lkm Tavoitteen saavuttamista ei voida vielä arvioida Tavoitetta ei saavutettu 1 11 Tavoite on osittain tai kokonaan saavutettu Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, liikelaitosten, Tampereen aluepelastuslaitoksen ja tytäryhteisöjen tavoitteet, lkm 77 TUNNUSLUKUTAULUKKO TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 Ero VS/ TP 2012 TP11 / 12 Toimintakate, milj. -944,4-966,7-985,8-1007,3-21,5-62,9 Nettomenojen kasvu, % 5,6 2,4 4,4 6,7 2,3 1,1 Vuosikate, milj. 68,0 68,0 57,2 39,8-17,4-28,2 Vuosikate/Poistot, % 84,5 81,8 68,6 47,9-20,7-36,6 Tulos, milj. -12,5-15,1-22,2-29,2-7,0-16,7 Investoinnit (netto), milj. -126,3-146,8-145,4-185,5-40,1-59,2 Investointien tulorahoitus, % 53,8 46,3 39,3 21,5-17,9-32,3 Lainat, milj. 323,1 374,2 369,3 364,1-5,2 41,0 Lainat, / asukas Asukasmäärä Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012 Julkaisija: Tampereen kaupunki, Talous ja strategiaryhmä PL 487, Tampere puh. (03) Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012 Julkaisu on saatavissa sähköisesti osoitteessa: Seuraava katsaus Tampereen taloudesta julkaistaan

3 Nettomenot Verorahoitus Väkiluku Väestön muutos 2012 Työttömyysaste Asuntotuotanto ,7 (TP 2011/ TP 2012) + 3,3 % (TP 2011/ TP 2012) ,7 % Väestönmuutokset tammi JOULUKUU Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Lähteet: Tilastokeskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Rakennusvalvonta Sisällys ESIPUHE...4 Yleinen taloudellinen kehitys...6 Kaupungin toiminta ja talous...7 Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste...7 Verotulot Valtionosuudet Rahoituslaskelma Investoinnit Korolliset velat Kaupungin sijoitustoiminta, maksuvalmius ja kassa Tase Henkilöstö Hankinnat Konsernin toiminta ja talous Merkittävimpien konserniyhteisöjen talous Tytäryhteisöjen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talousarvion toteumavertailu Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste ustetut poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Talouden poikkeamat Investointien poikkeamat Toiminnallisten tavoitteiden poikkeamat Strategiaosa Kuntalainen ja hyvinvointi Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunkirakenne ja ympäristö Sisäinen toiminta ja johtaminen Vuosittain seurattavat mittarit Strategiset hankkeet Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto Konsernipalvelut Tilaajaosa Tilaajan ydinprosessit Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut Aluepelastuslaitos Liikelaitokset Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012 3

4 ESIPUHE Vuoden 2012 talousarvio valmisteltiin epävarmassa taloustilanteessa matalaan menojen kasvuun. Toimintamenoihin budjetoitiin vain 1,2 prosenttia eli 15,1 milj. euroa edellisvuoden toteutuneita menoja enemmän. Tästä huolimatta talousarvion vuosikate muodostui 68 milj. euroksi ja tulos painui 15,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Talousarviossa tavoitteena oli säilyttää ja osittain parantaa kuntalaisten palveluita huolimatta epävarmoista tulorahoituksen kasvunäkymistä. Tilinpäätösennusteen perusteella voidaan todeta näin tapahtuneen, sillä kaupunkistrategian sitovista tavoitteista 72 prosenttia saavutetaan vähintään osittain ja mm. hoito- ja sosiaalitakuu toteutuivat vuoden loppuun mennessä. Taloudellisia tavoitteita eli tilikauden tulosta ja investointien tulorahoituksen riittävyyttä ei sen sijaan saavuteta. Vuoden 2012 aikana valtuusto teki talousarvioon neljä muutosta, joilla lisättiin toimintatuloja 8,0 milj. euroa ja toimintamenoja 25,2 milj. euroa. Muutosten jälkeen talousarvion tulos on -22,2 milj. euroa. Huhtikuussa tilinpäätösennuste osoitti 40,5 milj. euroa alijäämää. Tämän vuoksi kaupunginhallitus käynnisti 4.6. koko kaupunkia koskevan säästöohjelman. Tavoitteena oli talousarvioylitysten estäminen ja keskimäärin kahden prosentin säästöjen saaminen ulkoisiin nettomenoihin. Säästöohjelma edellytti kaikilta kaupungin yksiköiltä ulkoisten toimintamenojen vähentämistä ja ulkoisten toimintatulojen lisäämistä. Tuloksen osalta tavoitteena oli saavuttaa vuosisuunnitelman mukainen -20,0 milj. euron tulos. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden tulos on muodostumassa 29,2 milj. euroa alijäämäiseksi ja 7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikommaksi. Satunnaisiin eriin sisältyvät kertaluonteiset luovutusvoitot parantavat tulosta 14 milj. eurolla. Ilman satunnaisia eriä tulos on -43,2 milj. euroa ja 21 milj. euroa vuosisuunnitelmaa ja 30,7 milj. euroa edellisvuotta heikompi. Säästöohjelman toimenpiteet eivät kaupunkitasolla riittäneet talouden tasapainon saavuttamiseen. Toimintatuloja on kertymässä 331,8 milj. euroa, mikä on 14,9 milj. euroa (4,7 prosenttia) edellisvuotta enemmän. Toimintamenojen ennuste on 1 339,1 milj. euroa, jossa kasvua edellisvuoteen nähden on 77,7 milj. euroa (6,2 prosenttia). Palvelujen ostot kasvavat noin 37 milj. euroa (8,3 prosenttia) ja henkilöstömenot noin 28 milj. euroa (4,7 prosenttia) edellisvuodesta. Henkilöstömenojen kasvusta noin 4,8 milj. euroa johtuu lomapalkkavelan laskentatavan muutoksesta. Vuoden aikana henkilöstön tekemä työaika on kasvanut ja poissaolojen määrä on vähentynyt. Henkilöstön sairauspoissaoloja oli keskimäärin 17 päivää henkilötyövuotta kohden. Toimintakate eli nettomenot ovat ,3 milj. euroa. Nettomenot ovat kasvamassa 62,8 milj. euroa (6,7 prosenttia) edellisestä vuodesta. Verorahoitusta kertyi 1 021,5 milj. euroa, joka on 34,8 milj. euroa (3,3 prosenttia) enemmän kuin vuonna Verotulot olivat yhteensä 781,8 milj. euroa, joka on kokonaisuutena lähes talousarvion mukainen, vaikka yhteisöverotulot alittuivat. Verotulot lisääntyivät 16,2 milj. euroa (2,1 prosenttia) edellisvuodesta. Valtionosuuksia saatiin 16,6 milj. euroa (7,5 %) enemmän kuin vuonna 2011 eli yhteensä 239,7 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu aiheutui veromenetysten kompensaatiosta ja asukasmäärän kasvusta. Koska nettomenot kasvoivat selvästi verorahoitusta enemmän, tilikauden tulos jää ennätyksellisen heikoksi. Talouden tasapainoisessa tilanteessa vuosikatteen tulee kattaa poistot, joten kaupungin viime vuoden taloudellista tulosta voidaan luonnehtia heikoksi sillä vuosikatteeksi muodostuu 39,8 milj. euroa, joka kattaa poistoista vain 48 prosenttia. Kaupungin lainakannan tilinpäätösennuste on 364,1 milj. euroa eli euroa asukasta kohden. Lainakanta on kasvamassa 41 milj. eurolla ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 173 euroa. Nettoinvestointien ennuste on 183 milj. euroa, joka on 37,6 milj. euroa vuosisuunnitelmaa korkeampi. Ylitys aiheutui vuoden lopussa toteutetuista ammatillisen koulutuksen kiinteistöjärjestelyistä. Investointien tulorahoitus jää 21,5 prosenttiin, kun tavoite oli 46 prosenttia. Talousarvion toteuttamisessa ja muutetussa talousarviossa pysymisessä on ollut suuria haasteita erityisesti terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessissa. usteen mukaan

5 ydinprosessin toimintamenot kasvavat yhteensä noin 8 prosenttia edellisvuodesta ja ylittävät muutetunkin talousarvion 8,2 milj. eurolla. Ylitykset aiheutuvat johtuen lähinnä sairaalapalveluista (3,4 milj. euroa), perusterveydenhuollosta (2,6 milj. euroa) ja vammaispalveluista (1,3 milj. euroa). Ydinprosessien yhteenlasketun toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 10,9 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan muodostuvat 6,6 milj. euroa alijäämäiseksi, mikä on 6,0 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Liikelaitosten yhteenlasketun liikeylijäämän ennustetaan toteutuvan 65,6 milj. eurona ja 0,7 milj. euroa vuosisuunnitelmaa parempana. Suoraan kaupunkistrategiasta johdetuista sitovista toiminnallisista tavoitteista saavutettiin 72 prosenttia vähintään osittain. Hyvinvointipalvelujen, liikelaitosten ja Aluepelastuslaitoksen tavoitteista saavutettiin 88 prosenttia ja tytäryhteisöjen tavoitteista 85 prosenttia. Vuosittain seurattavilla mittareilla seuratuista asioista 88 prosenttia eteni hyvin. Hoito- ja sosiaalitakuu toteutuivat vuoden loppuun mennessä, vaikka sosiaalitakuun toteutumisessa oli vuoden varrella haasteita. Joulukuussa toimeentulotukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 5-6 arkipäivää. Kaikkia lastensuojelutarpeen selvityksiä ei ehditty tehdä kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta, mutta selvitystilanne on kuitenkin parantunut edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 valmistuneista selvityksistä 79 prosenttia valmistui kolmessa kuukaudessa. Kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asumista tuettiin kaupunkistrategian linjausten mukaisesti sekä lasten ja nuorten palveluissa että ikäihmisten palveluissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten määrää ei saatu vähennettyä aivan tavoitteen mukaisesti, koska yhden asumisyksikön rakentaminen siirtyi vuodelle Kuitenkin kotoaan ympärivuorokautisen asumisen palveluihin muutti laitoshoidon sijaan tavoitteen mukaisesti 15 kehitysvammaista asukasta. Myös kotiinsa kuntoutusta saavien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien määrä kasvoi edellisestä vuodesta, ja pitkäaikaisasunnottomuus saatiin puolitettua vuodesta Seudullisen elinkeinopolitiikan toimenpiteillä edistettiin yritysten perustamista, kasvua, sijoittumista ja investointien määrää. Työttömyysaste kasvoi kesästä lähtien huomattavasti ja työttömien osuus työvoimasta oli joulukuussa 14,7 prosenttia. Samalla nuorisotyöttömyys ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyys ovat lisääntyneet, vaikka työllisyydenhoidon palveluja kohdennettiin erityisesti juuri heihin. Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat vuonna 2012 viidellä prosentilla, joka ylitti tavoitteen selvästi. Myös joukkoliikenteen esteettömyyttä on lisätty. Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentoreittien määrä vähentyi yhdellä edellisestä vuodesta. Kaavavaranto on määritelty ja asemakaavavarantoa on tavoitteen mukaisesti kolmeksi vuodeksi. Sen sijaan 10 vuoden yleiskaavavarantotavoite saavutetaan vasta vuonna Asemakaavoitetusta kerrosalasta 75 prosenttia oli täydennysrakentamista, joten 50 prosentin tavoite ylitettiin selvästi. Uusia opiskelija-asuntoja koskeva tavoite jäi toteutumatta poikkeuksellisen alhaisen opiskelija-asuntotuotannon vuoksi. Tilikauden tulos on muodostumassa asetettua tavoitetta alijäämäisemmäksi ja ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu on ylittämässä asetetun tavoitetason. Lisäksi investointien tulorahoitusprosentin tavoitteet jäävät tilinpäätösennusteen mukaan saavuttamatta. Juha Yli-Rajala Konsernijohtaja Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012 5

6 Yleinen taloudellinen kehitys Viime syksyn aikana on kertynyt merkkejä siitä, että maailmantalouden kasvun hidastuminen on vihdoin kääntymässä loivaksi kiihtymiseksi. Teollisuuden luottamusluvut ovat piristyneet varovasti ympäri maailman. Selkeimmät käänteen merkit näkyvät Kiinassa, jossa elvytystoimet näyttävät alkaneen purra. Investointien ja vähittäiskaupan kasvu on kiihtynyt. Nyt merkit talouskasvun vahvistumisesta ovat selvät. Yhdysvalloissa rohkaisevia ovat etenkin yhä selkeämmät merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä, joka auttaa tukemaan kulutuksen kasvua. Pohjimmiltaan Yhdysvallat pysyy kuitenkin noin kahden prosentin kasvuputkessa myös tänä vuonna. Eurooppa ajautui taantumaan 2011 lopussa. Keväällä 2012 merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat vahvistua, mutta eurokriisin uusi kärjistyminen jäädytti vihreät versot. Euroalueen ennakoivat indikaattorit kertovat alueen tuotannon yhä supistuvan lähitulevaisuudessa, mutta taantuman loppu saattaa jo häämöttää. Nettoviennin odotetaan piristyvän ja samalla finanssipolitiikan kiristysten maltillistuvan ensi vuonna. Finanssikriisin ja rakenneuudistusten ahjosta tuskin nousee uutta teräksistä euroaluetta vielä edes vuonna Bruttokansantuotteen volyymin muutos ,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10,0 1,8 2,0 4, , ,4 5, Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö 0,3-8, ,3 2,8 2010* 2014, mutta talouden syöksykierre näyttäisi oikenevan. Maltillinen taantuma on vallinnut jo vuoden ajan. Vaikeaa tilannetta kuvastaa poikkeuksellisen heikko kuluttajien ja yritysten luottamus sekä rakennusalan synkeät näkymät. Vaikka talouden suunta näyttäisi yhä olevan alaspäin, on näkyvissä hienoista valoa. Suomen talous kääntyy kasvuun vasta vuonna 2014 maailmantalouden imussa. Siihen asti työttömyys kasvaa, asuntojen reaalihinnat laskevat, julkinen velkasuhde nousee ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa 2012 ja Suomen kokonaistuotannon vuosikasvu jää nollaan, jopa alle sen. Kuluvan vuoden kasvu saattaa yltää kotimaisen kysynnän varassa prosenttiin, ensi vuonna kasvu voi nousta kahteen prosenttiin, ehkä sen ylikin, mutta vasta vuonna 2015 on edellytykset kunnon suhdannenousulle. Kuluttajahintojen nousu hidastui syksyllä alkuvuoden noin 3 prosentista 2,5 prosenttiin, missä sen odotetaan pysyvän tulevina vuosina. Kuluttajahintoja ovat vauhdittaneet erityisesti ruoan kallistuminen ja useat kuluvan vuoden alun veronkorotukset, jotka selittävät hintojen noususta lähes 2011* -0,1 2012* 0,5 1,7 2013* *) Tilastokeskuksen ennakkotieto, Valtiovarainministeriön ennuste 2014* prosenttiyksikön. Yleinen arvonlisävero nousee vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä, ja tämä korotus välittyy osittain hintoihin. Toteutunut markkinakorkojen lasku painaa asuntolainojen korkoja vielä vuoden 2013 puolella ja jarruttaa edelleen kuluttajahintojen nousua. Vaikutus pienenee vähitellen. Työmarkkinoilla on edessä vaikea kevättalvi, sillä talouden piristyminen lisää työn kysyntää aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Työttömyysaste nousi Tampereella vuoden 2012 lopussa jo 14,7 prosenttiin. Edellisen kerran työttömyysaste on ollut 15 prosentin tuntumassa ja ylikin sen vuoden vaihteessa ja kesällä Joulukuussa 2012 työttömyysaste oli Tampereen seutukunnassa 12,7 prosenttia, Pirkanmaalla 11,9 prosenttia ja koko maassa 10,7 prosenttia. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa työttömiä oli Tampereella toiseksi eniten Oulun jälkeen. Tamperelaisia pitkäaikaistyöttömiä oli vuoden 2012 lopussa Viime vuoden aikana heidän määränsä kasvoi 1 123:lla eli melkein kolmanneksella. Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli vuoden lopussa eli melkein viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysaste sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä tampereella , JOULUKUU Alle 25-vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysaste, %, oikea asteikko Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 6 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

7 Kaupungin toiminta ja talous Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste Ei sisällä sisäisiä eriä Milj. euroa TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 Ero VS/ TP 2012 Toimintatulot Myyntitulot 135,4 139,8 141,1 149,2 8,2 Maksutulot 67,8 71,4 71,9 71,2-0,8 Tuet ja avustukset 35,0 32,6 35,5 37,0 1,5 Vuokratulot 42,5 41,3 41,8 45,6 3,9 Muut toimintatulot 36,3 24,7 26,0 28,9 2,9 Tulot yhteensä 316,9 309,7 316,2 331,8 15,6 Valmistus omaan käyttöön 114,4 123,1 116,6 113,5-3,1 Toimintamenot Henkilöstömenot -602,6-609,4-615,8-631,0-15,2 Palkat ja palkkiot -456,7-462,8-468,9-480,0-11,1 Henkilösivukulut -146,0-146,6-146,9-151,1-4,1 Eläkekulut -117,7-118,2-118,2-122,2-4,1 Muut henkilösivukulut -28,2-28,3-28,8-28,8-0,0 Palvelujen ostot -551,3-563,9-574,3-586,5-12,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -89,5-87,5-87,3-94,6-7,4 Avustukset -102,9-104,8-109,7-110,4-0,7 Vuokramenot -23,9-25,0-25,3-25,4-0,0 Muut toimintamenot -5,5-8,9-6,3-4,7 1,6 Menot yhteensä , , , ,6-33,9 Toimintakate -944,4-966,7-985, ,3-21,4 Verotulot 765,6 784,1 785,1 781,8-3,3 Valtionosuudet 223,1 229,0 240,2 239,7-0,5 Rahoitustulot ja -menot 23,8 21,6 21,6 25,6 3,9 Vuosikate 68,0 68,0 57,2 39,8-17,4 Suunnitelmapoistot -80,5-83,1-83,4-83,0 0,4 Arvonalennukset -1,3 0,0 0,0 0,0-1,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 14,0 14,0 Tilikauden tulos -12,5-15,1-22,2-29,2-7,0 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012 7

8 Kaupungin toiminta ja talous Nettomenot ENNUSTE +6,7 % (TP 2011/ TP 2012) Tuloslaskelmaennusteen analysointi Tilikauden tulosennuste on 29,2 milj. euroa alijäämäinen. uste on 16,7 milj. euroa edellisvuoden tilinpäätöstä heikompi. Tilinpäätösennuste heikentyi edelliskuukauden ennusteesta 4,5 milj. euroa. Vuoden 2012 ulkoisen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan 1 007,3 milj. eurona. usteen mukaan nettomenot kasvavat vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna 62,8 milj. euroa eli 6,7 prosenttia. Toimintakatteen ennuste on 21,4 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompi. Nettomenojen kasvu ilman pysyvien vastaavien myyntivoittojen huomioimista on 5,6 prosenttia. Kaupungin ulkoisten toimintatulojen tilinpäätösennuste on 331,8 milj. euroa, joka on 14,9 milj. euroa (4,7 %) vuoden 2011 tilinpäätöstä parempi. Myyntitulojen ennustetaan toteutuvan 13,8 milj. euroa edellisvuotta suurempana johtuen muun muassa Tampereen Veden myyntitulojen 5 milj. euron kasvusta sekä ja Logistiikka liikelaitoksen myyntitulojen 1,1 milj. euron lisääntymisestä, joka johtuu kuljetuksenohjauskeskuksen välittämien määrien kasvusta Sastamalan liityttyä palvelun käyttäjäksi. Lisäksi avopalveluiden myyntitulot ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna 1,1 milj. euroa johtuen sosiaalipalvelujen kävijämäärien kasvusta. Joukkoliikenteen myyntitulojen arvioidaan toteutuvan 1,6 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Maksutulojen arvioidaan toteutuvan 3,4 milj. euroa edellisvuotta parempana johtuen lähinnä ikäihmisten sekä päivähoidon palveluiden asiakasmaksutuloista. Muihin toimintatuloihin kirjattavien pysyvien vastaavien myyntitulojen arvioidaan toteutuvan 9 milj. euroa edellisvuotta heikompina. Ulkoisten toimintamenojen tilinpäätösennuste on 1 339,1 milj. euroa, joka on 77,7 milj. euroa (6,2 %) vuoden 2011 tilinpäätöksen menoja suurempi. Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste on 631 milj. euroa, kasvu edellisvuoteen on 4,7 prosent- tia. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttaa tehty palkkaratkaisu sekä lomapalkkavelan laskentatavan muutos, joka kasvattaa henkilöstömenoja edellisvuoteen 4,8 milj. euroa. Palvelujen ostojen kasvuksi ennustetaan valmistus omaan käyttöön huomioiden 36,9 milj. euroa (8,3 %), josta asiakaspalvelujen ostojen osuus on 29,9 milj. euroa (8,6 %). Palvelujen ostojen määrä nousee erityisesti Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen palveluissa, yhteensä 15,7 milj. euroa (+6,5 %). Sairaalapalvelujen osalta ennustetaan yhteensä 9,1 milj. euron kasvua edellisvuoteen, josta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osuus on 8,5 milj. euroa (kasvu +4,7 %). Sairaanhoitopiirin menojen kasvu johtuu hintojen noususta, tuotantovolyymien kasvusta (+1,8 %) ja palvelujen painottumisesta entistä kalliimpiin tuotteisiin. Vammaispalveluissa kasvu on 3,9 milj. euroa, joka johtuu muun muassa asumispalvelujen laajentamisesta ja kehitysvammaisten laitoshoidon painottumisesta kalliimpiin maksuluokkiin. Perusterveydenhuollon avopalveluissa palvelujen ostojen kasvu oli yhteensä 1,6 milj. euroa, mikä johtuu toiminnan volyymien kasvusta eri palveluissa. Suun terveydenhuollossa tehtyjen toimenpiteiden määrä nousi 10 prosenttia, perusterveydenhuollon päivystyskäynnit Acutassa lisääntyivät 6 prosenttia ja kaksi omalääkärialuetta (noin asukasta) siirtyi ostopalvelujen piiriin. Lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärä on kasvanut kotiin kuntoutumisen tehostamisen myötä. Lasten ja nuorten palveluissa palvelujen ostot ovat kasvaneet edellisvuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (+15,9 %). Lastensuojelun 2,9 milj. euron menojen kasvu johtuu perhehoidon lisäämisestä ja perhehoidon palkkioiden korotuksista sekä uusien laitossijoitusten painottumisesta kalliimpiin erityisyksiköihin. Perusopetuksen palvelujen ostot kasvoivat 2,3 milj. euroa, mikä 8 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

9 Kaupungin toiminta ja talous johtui kotikuntakorvausmenojen kasvusta ja Nekalan koulun siirrosta Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikköön kuuluvaksi harjoittelukouluksi. Ikäihmisten palveluissa palvelujen ostojen kasvu oli yhteensä 3,4 milj. euroa (+7,3 %), mikä johtui pääosin tehostetun palveluasumisen laajentamisesta noin 100 uudella paikalla. Tehostetun palveluasumisen hoitovuorokausien määrä on kasvanut noin 15 % edellisvuoteen verrattuna. Sastamalan kaupungin liityttyä kuljetustenohjauskeskuksen asiakkaaksi asiakaspalvelujen ostot ovat kasvaneet myös Tampereen Logistiikka liikelaitoksessa 2,4 milj. euroa edellisvuodesta. Logistiikan osalta kasvua selittää myös liikennöintiin laajentuneet erityislasten kuljetusjärjestelyt. Toimisto, pankki- ja asiantuntijapalveluiden arvioidaan toteutuvan 4,2 milj. euroa edellisvuotta suurempina. Merkittävin kasvu on tapahtunut Tampereen Tilakeskuksessa (2,8 milj. euroa). Tilakeskuksen palvelukustannusten kasvua selittää erityisesti rakentamisen kasvu ja säiden aiheuttamien ulkoalueiden huollon kustannusten kasvu sekä myytävien kohteiden lisäkustannukset. Materiaalihankinnat ovat lisääntyneet valmistus omaan käyttöön huomioiden 4,8 milj. euroa (5,7 %). Suurin kasvu muodostuu Tampereen tilakeskus liikelaitoksen materiaalihankinnoista, yhteensä 3,8 milj. euroa. Kasvua selittää pieneltä osin rakentamisinvestointien kasvu ja erityisesti läm- mityskustannusten kasvu 2,0 milj. eurolla. Lämmityskustannusten kasvu johtuu pääosin energian markkinahintojen muutoksista. Avustukset ovat kasvaneet vuoteen 2011 verrattuna yhteensä 7,5 milj. euroa. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvu oli yhteensä 5,4 milj. euroa (+12,1 %). Toimeentulotukimenojen 2,6 milj. euron (+7,8 %) kasvu johtui asumiskustannusten kasvusta ja valtion ratkaisusta korottaa toimeentulotuen perusosaa 6 prosenttia. Lisäksi täysin tulottomien toimeentulotukea saavien henkilöiden määrä on kasvanut, vaikka kokonaisasiakasmäärä laski edellisvuodesta 0,6 %. Työmarkkinatuen kuntaosuuden menot nousivat 2,8 milj. euroa (+23,8 %), josta pääosan (noin 2,6 milj. euroa) selittää työmarkkinatuen asiakaskohtainen nousu (120 euroa/ kk). Vammaisille annettujen avustusten menot kasvoivat 0,8 milj. euroa, mikä johtui pääosin muutoksista subjektiiviseen oikeuteen henkilökohtaisen avustajan käytöstä sekä vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen kasvusta. Omaishoidontuen avustusten menot nousivat yhteensä 0,5 milj. euroa asiakasmäärän kasvusta johtuen. Vuokramenot ovat tilinpäätösennusteen mukaan nousseet 1,4 milj. euroa edellisvuodesta (6 %). Verorahoitusta kertyi yhteensä 32,8 milj. euroa (3,3 %) vuoden 2011 tilinpäätöstä enemmän. Rahoituseristä kertyi tuloja yhteensä 25,6 milj. euroa, joka on 1,8 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Rahoitus- ja korkotulot alentuivat 4,2 milj. eurolla johtuen lähinnä korkotuottojen vähentymisestä 7,0 milj. eurolla. Tampereen Sähkölaitos -konsernilta saatujen korkotuottojen osuus tästä korkotuottojen pienentymisestä oli 5,2 milj. euroa, mikä on seurausta lainojen lyhentämisestä ja korkotason laskusta. Rahoitus- ja korkomenot puolestaan toteutuivat 6,1 milj. euroa pienempinä kuin vuonna 2011, koska sijoitusten arvonalennusten palautuksia voitiin kirjata yhteensä 2 milj. euroa. Lisäksi korkomenot olivat 2,2 milj. euroa edellisvuotta alhaisemmat johtuen alhaisesta yleisestä korkotasosta. Tilinpäätösennusteen vuosikatteeksi muodostuu 39,8 milj. euroa, joka kattaa ennustetut suunnitelmapoistot 47,9 prosenttisesti. Tilikauden tulosennustetta parantaa kuitenkin satunnaisiin eriin kirjattavat 14 milj. euron käyttöomaisuuden luovutusvoitot, jotka syntyvät pääosin Tampereen ammattiopiston käytössä olevien kiinteistöjen apporttiluovutuksesta tytäryhtiö TAO-Kiinteistöt Oy:lle, yhteensä 12,4 milj. euroa. Lisäksi satunnaisiin eriin sisältyy Infratuotanto liikelaitoksen asfalttiaseman myynnistä saatavat kaluston arvon ylittävä myyntivoitto, yhteensä 1,5 milj. euroa. TUNNUSLUKUTAULUKKO Tuloslaskelman tunnusluvut TP 2012 TP 2011 Toimintatuotot / Toimintakulut, % 24,8 25,1 Vuosikate / Suunnitelmapoistot, % 47,9 84,5 Vuosikate, euroa / asukas Asukasmäärä Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012 9

10 Kaupungin toiminta ja talous Verotulot Verolaji (milj. euroa) TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 TP 11 / 12 % Kunnallisvero 651,2 678,0 684,0 685,7 34,5 5,3 Yhteisövero 71,7 56,0 48,0 43,8-27,9-38,9 Kiinteistövero 42,5 50,0 53,0 52,2 9,7 22,8 Koiravero 0,1 0,1 0,1 0,1-0,0-0,3 Yhteensä 765,6 784,1 785,1 781,8 16,2 2,1 Tilinpäätösennuste Verotuloja kertyi joulukuun 2012 loppuun mennessä 781,8 milj. euroa, missä oli kasvua 16,2 milj. euroa (2,1 %) vuoteen Verotulot jäivät 2,3 milj. euroa (-0,3 %) talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Kunnallisverotuloja kertyi 685,7 milj. euroa, jossa oli kasvua 5,3 prosenttia. Vuoden 2011 ansiotulokehitys oli kuntien keskiarvoa parempi, minkä vuoksi kunnallisverotuloja kertyi vuodelle 2012 talousarviossa arvioitua enemmän. Koko maan tilitykset kertyivät arvioitua suurempana, mikä vaikutti myös Tampereen saamiin verotuloihin. Yhteisöverotuloja kertyi 43,8 milj. euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 27,9 milj. euroa. Yhteisöverotulojen voimakas lasku aiheutui sekä kunnille tilitettävien yhteisöverotulojen vähenemisestä että kaupungin oman jako-osuuden laskusta. Tampereen jako-osuus perustui verovuosien 2009 ja 2010 tietojen perusteella määräytyneeseen jako-osuuteen. Koska eräiden kaupungissa toimineiden konsernien taloudelliset tulokset olivat vuosina 2009 ja 2010 heikot, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta laski huomattavasti (-38,9 %) vuonna Kiinteistöverotuloja kertyi 52,2 milj. euroa (22,7 %) viime vuotta enemmän. Kasvu johtui kiinteistöveroprosenttien korotuksista vuodelle Yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä. verotulot, yhteisöveron kehitys 30,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0-40, % ENN TAMPERE 10,4 19,1 2,3 12,0 3,4-18,1 17,0-2,3-38,9 KUNNAT 5,9 9,8 7,5 18,0 4,1-22,0 17,5 18,6-27,4 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/

11 Kaupungin toiminta ja talous kunnallisveron kumulatiiviset maksuperusteiset tilitykset Tammikuu 61,4 67,2 69,5 Helmikuu 113,6 129,2 136,5 Maaliskuu 178,2 193,7 203,9 Huhtikuu 236,5 255,3 266,1 Toukokuu 295,6 318,0 329,5 Kesäkuu 347,9 374,5 387,4 Heinäkuu 413,1 436,8 455,6 Elokuu 472,7 496,2 517,5 Syyskuu 526,0 551,6 574,2 Lokakuu 579,5 607,4 629,9 Marraskuu 585,5 600,4 627,5 Joulukuu 642,7 651,2 685,7 yhteisöveron kumulatiiviset maksuperusteiset tilitykset Tammikuu 0,4 2,0 0,5 Helmikuu 0,0 6,7 4,9 Maaliskuu 0,0 10,6 9,0 Huhtikuu 0,0 13,1 11,5 Toukokuu 0,0 24,1 22,7 Kesäkuu 0,0 36,9 25,3 Heinäkuu 0,0 41,0 28,3 Elokuu 0,0 46,6 32,0 Syyskuu 0,0 52,4 35,6 Lokakuu 0,0 57,9 39,1 Marraskuu 0,0 64,5 37,4 Joulukuu 0,0 71,7 43,8 Valtionosuudet Milj. euroa TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 TP 11 / 12 % Peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 212,9 222,5 229,2 229,2 16,3 7,7 10,2 6,5 11,0 10,5 0,3 2,9 Yhteensä 223,1 229,0 240,2 239,7 16,6 7,5 Tilinpäätösennuste Valtionosuuksia kertyi joulukuun 2012 loppuun mennessä 239,7 milj. euroa, mikä on edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 16,6 milj. euroa (7,5 %) enemmän ja 10,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Vuosisuunnitelmaan nähden valtionosuudet kuitenkin alittuivat 0,5 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvu perustui veromenetysten kompensaatioon sekä kaupungin asukasmäärän kasvuun. Ilman näitä tekijöitä valtionosuuksien määrä olisi jäänyt selvästi alle vuoden 2011 tason. Peruspalvelujen valtionosuuksia kertyi 6,7 milj. euroa alkuperäistä talousarviota enemmän. Ylityksen syinä ovat kunta-alan palkkaratkaisun kertakorvaus, veromenetysten kompensaatio sekä sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitua suuremmat laskennalliset kustannukset. Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kertyi 4,0 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Kunnan rahoitusosuus on syksyllä ilmoitettua pienempi ja eräät yksikköhinnat olivat syksyllä 2011 ilmoitettuja ennakkotietoja suuremmat. Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/

12 Kaupungin toiminta ja talous Rahoituslaskelma Milj. euroa TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 Ero VS/ TP 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 68,0 68,0 61,1 39,8-21,3 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 14,0 14,0 Tulorahoituksen korjauserät -24,3-16,3-16,3-29,6-13,3 Investointien rahavirta Investointimenot -129,9-150,2-148,7-186,9-38,2 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,5 3,3 3,3 1,4-2,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 26,3 34,6 34,6 67,4 32,7-56,3-60,4-65,9-93,9-28,0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,1-0,1-0,1-0,0 0,1 Antolainasaamisten vähennykset 3,3 1,3 1,3 32,1 30,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 90,0 110,0 110,0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -12,0-42,0-42,0-42,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 23,0 0,0 0,0-27,0-27,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 14,5 0,0 0,0-2,3-2,3 Rahoituksen rahavirta 28,6 49,2 69,2 70,7 1,5 Rahavarojen muutos -27,7-11,3 3,3-23,2-26,5 Rahavarat tilikauden lopussa 118, ,1 - Rahavarat tilikauden alussa 146, ,3 - rahavarojen muutos -23,2 M (TP 2012) Tilinpäätösennuste Rahoituslaskelmaennusteen mukaan tilinpäätöksen rahavarojen muutos toteutuu 23,2 milj. euroa negatiivisena ja 26,5 milj. euroa vuosisuunnitelmaa heikompana. Tappiollinen tilikausi näkyy voimakkaasti myös toiminnan rahoittamisessa, kun vuosikate jää ennusteen mukaan 39,8 milj. euroon. Rahoituksen alijäämää on kyetty samalla kattamaan kaupungin rahavaroja pienentämällä. Toiminnan ja investointien rahavirran ennuste on -93,9 milj. euroa ja se alittaa vuosisuunnitelman 28,0 milj. eurolla. Investointeihin ja pysyvien vastaavien luovutustuloihin sisältyy 48,8 milj. euron apporttiluovutus perustetun TAO-Kiinteistöt Oy:n omaan pääomaan. Järjestelyllä ei ole rahavirtavaikutuksia. Ilman järjestelyä investointien ennuste olisi 138,1 milj. euroa ja pysyvien vastaavien luovutustulojen ennuste olisi 18,6 milj. euroa. Osittain tästä syystä ja heikosta vuosikatteesta johtuen investointien tulorahoitusprosentti 12 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

13 Kaupungin toiminta ja talous jää ennusteen mukaan erittäin alhaiseksi. Samalla lainanhoitokatteen tunnusluvun ennuste laskee tyydyttävälle tasolle. Rahoituksen rahavirta muodostuukin ennusteen mukaan 70,7 milj. euroa positiiviseksi vieraan pääoman kasvaessa, millä kuluneen vuoden toiminta on yhdessä rahavarojen käytön kanssa kyetty rahoittamaan. Antolainat ovat vuoden aikana vähentyneet 32,1 milj. eurolla johtuen valtaosin Tampereen Sähkölaitoksen maksamista lainan- lyhennyksistä alkuvuonna. Pitkäaikaisia lainoja on vuoden aikana nostettu 110,0 milj. eurolla ja lyhennetty 42,0 milj. eurolla. Lyhytaikaisten lainojen muutoksessa näkyy nettovaikutus tytäryhteisöille olevan konsernitilivelan, henkilöstökassan asiakkaille olevan velan ja kuntatodistuksilla nostetun velan muutoksista. Näistä lyhytaikaisten kuntatodistuslainojen vähentymisen osuus on 20,0 milj. euroa. Kokonaisuutena kaupungin lainakanta kasvaa 41,0 milj. eurolla. TUNNUSLUKUTAULUKKO Rahoituslaskelman tunnusluvut TP 2012 TP 2011 Investointien tulorahoitus, % 21,4 53,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 20,4 50,3 Lainanhoitokate 1 4 Rahavarojen riittävyys, pv Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/

14 Kaupungin toiminta ja talous Investoinnit euroa TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 Ero VS/ TP 2012 Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet Muut aineettomat oikeudet Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien luovutustulot Investointien tilinpäätösennuste Investointien tilinpäätösennuste on 186,9 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 38,2 milj. eurolla. Tilinpäätöksen rahoitusosuuksien ennuste 1,4 milj. euroa alittaa vuosisuunnitelman 2,0 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustuloja ennustetaan kertyvän 67,4 milj. euroa, joka ylittää vuosisuunnitelman 32,7 milj. eurolla. Merkittävin poikkeama ennusteessa syntyy konsernihallinnon kaupungin tytäryhtiöön TAO-Kiinteistöt Oy:n apporttina merkityistä osakkeista 48,8 milj. euroa, jota ei ole vuosisuunnitelmassa huomioitu. Vuoden lopussa luovutettiin apporttiomaisuutena kiinteistöomaisuutta Tampereen Tilakeskuksesta tasearvoltaan 35,7 milj. euroa ja Kiinteistötoimesta tasearvoltaan 0,1 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvien investointien ennuste on 49,0 milj. euroa, josta maa- ja vesialueinvestointien osuus on 2,2 milj. euroa. Investoinnit alittavat vuosisuunnitelman 2,4 milj. eurolla. Investointien toteutuman alittuminen vuosisuunnitelmaan verrattuna on aiheutunut pääasiassa rakennushankkeiden viimeistelyvaiheiden siirtymisestä seuraavalle vuodelle, koska talvi keskeytti monet hankkeet ennakoitua aikaisemmin. Kiinteistötoimi kirjasi TAO-Kiinteistöt Oy:lle luovutetuista maa-alueista kaupunkikonsernin sisäistä myyntivoittoa 0,5 milj. euroa. Tampereen Veden vuosisuunnitelmaa muutettiin vuoden 2012 säästöohjelman mukaisesti vähentämällä Kaupinojan vedenottamon aloitukseltaan myöhemmäksi siirtyvästä saneerauksesta ja Raholan jätevedenpuhdistamon laajennuksesta yhteensä 5 milj. euroa. Tampereen Veden investointien ennuste on nyt 15,6 milj. euroa. Tampereen Tilakeskuksen pääosin rakennuksiin kohdentuvien investointien ennuste on 2,4 milj. euroa alempi kuin vuosisuunnitelma 60,0 milj. euroa, joka sisältää myös 14 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

15 Kaupungin toiminta ja talous nettoinvestoinnit -40,1 M (TP ennuste verrattuna VS2012) vuoden lopussa keskeneräisiksi jäävät investoinnit. Tampereen Tilakeskuksen investointeihin sisältyvät omaisuusjärjestelyjen vuoksi tehdyt kaupunkikonsernin sisäiset investoinnit tytäryhtiö Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:ltä ostettuihin 6,3 milj. euron huoneistoihin sekä yksittäiseen 0,8 milj. euron kiinteistöön. Tilakeskuksen rakennusinvestoinnit etenivät pääosin suunnitellulla tavalla. Kuluvana vuonna valmistui useita isoja rakennushankkeita kuten Sampolan koulun perusparannus lukiokoulutuksen käyttöön, Tampereen ammattiopiston Logistiikan tilat, Museoiden kokoelmakeskus ja Pyynikin uimahalli. Samaan aikaan useiden kohteiden myynnistä käytiin neuvotteluja. Tampereen Tilakeskus kirjasi TAO-Kiinteistöt Oy:lle luovutetuista kiinteistöistä kaupunkikonsernin sisäistä luovutusvoittoa yhteensä 12,5 milj. euroa. nettoinvestoinnit ja vuosikate Milj. euroa TP-98 TP-99 TP-00 TP-01 TP-02 TP-03 TP-04 TP-05 TP-06 TP-07 TP-08 TP-09 TP-10 TP-11 VS-12 TP12 TS13 TS14 Nettoinvestoinnit Vuosikate Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/

16 Kaupungin toiminta ja talous Korolliset velat euroa TP2011 TA2012 VS2012 TP 2012 TP11 / 12 Pitkäaikaiset korolliset velat rahalaitoksille Lyhennykset Nostot Lyhytaikaiset korolliset velat Kuntatodistus Henkilöstökassalle Tytäryhtiöille Korolliset velat yhteensä LAINAMÄÄRÄN KEHITYS Milj. euroa euroa/as. 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 TP 2005 TP 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 Lainakanta, milj. 202,6 218,3 199,3 196,4 283,0 312,1 323,1 364,1 /asukas Korollisten velkojen tilinpäätösennuste Vuoden 2012 aikana kaupungin lainamäärä kasvoi 41,0 milj. eurolla ja ylitti loppuvuoden ennusteet. Tähän oli syynä konsernitilin kautta syntyvä velka tytäryhteisöille ja sen kasvu, sillä useat tytäryhtiöt nostivat aivan vuoden lopulla uutta lainaa enemmän kuin ennusteissaan arvioivat. Kaupungin pitkäaikainen velka kehittyi täysin talousarvion mukaisesti. Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin kahdessa vaiheessa: maaliskuussa 30,0 milj. euroa ja marraskuussa 80 milj. euroa. Molemmat nostot tapahtuivat Kuntarahoitus Oyj:ltä, jonka kilpailukyky säilyi hyvänä koko vuoden. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin vuoden aikana 42,0 milj. eurolla. Näistä merkittävin erä oli kaupungin vuonna 2009 liikkeelle laskeman 30,0 milj. euron suuruisen joukkolainan erääntyminen marraskuussa. Lyhytaikaisten lainojen nettomuutos oli -27,0 milj. euroa ja merkittävin muutos oli kuntatodistusohjelmalla nostettujen lainojen pieneneminen 20,0 milj. eurolla. Asukasta kohden laskettuna lainamäärä oli vuoden lopussa euroa ja se nousi 173 eurolla. Edelleen Tampereen asukasta kohti laskettu velkamäärä on selvästi koko maan keskiarvoa pienempi. Kaupungin määrällisesti merkittävimmät rahoittajat ovat Kuntarahoitus Oyj 46 prosentin osuudella sekä omat tytäryhtiöt konsernitilivelan myötä 34 prosentin osuudella. 16 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

17 Kaupungin toiminta ja talous Kaupungin sijoitustoiminta, maksuvalmius ja kassa Sijoitustoiminta Kaupungin sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston vahvistamia sijoitustoiminnan periaatteita sekä pormestarin vuosittain hyväksymää sijoitussuunnitelmaa. Sijoitusomaisuuden määrä vaihteli vuoden aikana voimakkaasti, mutta se oli keskimäärin oleellisesti edellisvuotta pienempi. Kaupungin kassavarojen käyttöä tehostettiin ja näin pyrittiin minimoimaan uuden velan noston tarve. Jossain määrin sijoituksia myös myytiin ja erääntyneiden sijoitusten tilalle ei juuri uusia hankittu. Sijoitusallokaatio säilyi vuoden aikana melko stabiilina eikä suuria muutoksia toteutettu. Pienempiä muutoksia olivat maaliskuussa tehty eräiden kotimaisten yrityslainojen myynti noin 3,7 milj. eurolla, toukokuussa vaihdettiin pieni määrä USA:n osakeriskiä high yield- korkosijoitukseen sekä myytiin Technopolis Oyj:n osakeannissa saadut merkintäoikeudet. Lokakuussa myytiin eurooppalaisiin high yield lainoihin sijoittanut sertifikaatti. Vuoden lopussa sijoitusten jakauma oli: Rahamarkkinat 54 %, korkosijoitukset 16 %, osakesijoitukset 24 % ja muut sijoitukset 6 %. Viime vuoden allokaatiotavoitteisiin nähden jakauma oli hyvin suunnitellun mukainen. Kaupungin sijoitustoiminnan tuotto koko vuodelta 9,2 prosenttia. Tulos on hyvä ja ylittää sijoitussuunnitelman perusallokaation perusteella lasketun vertailuindeksin tuoton 3,9 prosenttiyksiköllä. Parhaiten tuottivat osakesijoitukset 18,4 prosentin tuotolla. Alla olevassa kuviossa on esitetty liukuva 12 kuukauden tuotto kahden viime vuoden ajalta. Maksuvalmius ja kassa Kassavarojen määrä laski hyvin voimakkaasti vuoden aikana ja maksuvalmiuden riskipuskurit olivat aika ajoin erittäin pienet. Maksuvalmius saatiin kaikkina aikoina kuitenkin pidettyä hyvänä erinomaisesti toimivan kuntatodistus-markkinan turvin. Vuoden lopulla sekä kaupunki että useat tytäryhtiöt nostivat pitkäaikaista lainaa, mikä näkyy varojen nousuna kuviossa. SIJOITUSOMAISUUden kehitys Milj. euroa % / 11 06/ 11 07/ 11 08/ 11 09/ 11 10/ 11 11/ 11 12/ 11 01/ 12 02/ 12 03/ 12 04/ 12 05/ 12 06/ 12 07/ 12 08/ 12 09/ 12 10/ 12 11/ Tpe 12 nn Sijoitusomaisuus yht + elinkeinorahaston sijoitus % tuotto, 12 kk 3,2 1,9 1,3 0,5-2,8-1,4-1,5-2,4-1,6 1,5 3,4 2,9 0,1 1,2 3,8 5,2 7,9 6,5 8,0 9,2 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/

18 Kaupungin toiminta ja talous Tase Milj. eur VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 6,4 6,6 Aineettomat oikeudet 1,0 1,1 Muut pitkävaikutteiset menot 5,5 5,5 Aineelliset hyödykkeet 1 127, ,6 Maa- ja vesialueet 242,5 242,2 Rakennukset 426,6 420,3 Kiinteät rakenteet ja laitteet 358,1 326,6 Koneet ja kalusto 40,1 42,5 Muut aineelliset hyödykkeet 3,6 3,5 akkomaks ja keskener. hank 56,8 85,5 Sijoitukset 681,2 657,8 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 4,7 4,2 Milj. eur VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 393, ,8 Peruspääoma 636,7 636,7 Arvonkorotusrahasto 122,6 124,1 Muut omat rahastot 40,6 41,7 Edellisten tilikausien ylijäämä 622,4 636,2 Tilikauden ylijäämä -28,3-13,8 POISTOERO JA VAPAAEHTOI- SET VARAUKSET 28,2 28,1 PAKOLLISET VARAUKSET 7,6 8,7 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 15,7 15,4 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 195,5 95,6 Lyhytaikainen 366,2 411,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 007, ,4 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 2,4 2,5 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1,1 1,8 Lyhytaikaiset saamiset 88,7 72,6 Rahoitusarvopaperit 38,4 40,8 Rahat ja pankkisaamiset 56,7 77,5 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 007, ,4 Tilinpäätösennuste Kaupungin taseen loppusumma on tilinpäätösennusteen mukaan 2 007,2 milj. euroa, joka on 22,8 milj. euroa enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vastaavien omaisuuden muutokset johtuivat lähinnä sijoitusten, 23,3 milj. euroa ja saamisten, 15,4 milj. euroa, kasvusta. Vastattavissa kasvu taas kohdistuu vieraaseen pääomaan yhteensä 54,2 milj. eurolla. Taseen vastaavien merkittävin erä on pysyviin vastaavien aineelliset hyödykkeet, joka on 1 127,6 milj. euroa, eli 56,2 prosenttia taseen loppusummasta ja kasvaa poistoja suurempien investointien vuoksi. Aineellisten hyödykkeiden 7,0 milj. euron kasvu on pitkälti rakennusten ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneista johtuvaa. akkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen vähentyminen kertoo erityisesti edellä mainittujen investointien valmistumisesta tilikauden aikana. Sijoitusten määrä on vähentynyt Sähkölaitos-konsernin maksamien lainanlyhennysten vuoksi ja toisaalta kasvanut Tampereen Palvelukiinteistöiltä ostettujen huoneisto-osakkeiden vuoksi sekä erityisesti TAO-Kiinteistöt Oy:n perustamisen johdosta. Tytäryhtiön perustaminen tapahtui luovuttamalla apporttina 48,8 milj. euron kiinteistöomaisuus uuden yhtiön omaa pääomaa vastaan, mikä näkyy sijoitusten kasvuna ja rakennusten ja maa-alueiden vähentymisenä vastaavilla summilla. Edellä mainitut yhtiöt ovat kaikki 18 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012

19 Kaupungin toiminta ja talous kaupungin omistuksessa toimivia tytäryhteisöjä. Aineettomien hyödykkeiden vähentyminen selittyy tietokoneohjelmistojen käyttöoikeuksien ja valmistusmenojen käyttöikää lyhyemmillä poistoajoilla. Vastattavien pääomien muutokset johtuivat pääosin pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvusta, 104,5 milj. euroa, ja oman pääoman pienenemisestä, 30,9 milj. euroa, tilikauden tuloksen negatiivisuudesta johtuen. Pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvu johtuu sekä seuraavan vuoden lyhennyserien jaksotuksista taseessa että yhteensä 110,0 milj. euron pitkäaikaisten lainojen nostosta. Lyhytaikaiset lainat ovat konsernipankkitilin ja henkilöstökassan kautta vähentyneet 7,1 milj. eurolla ja lainojen lyhentämisen kautta nettona 20,0 milj. eurolla. Lyhytaikaisten korottomien velkojen kasvu on tilinpäätösennusteen mukaan 11,4 milj. euroa. Taseen vastattavien merkittävin erä on edelleen oma pääoma, 1 393,9 milj. euroa, eli 69,4 prosenttia taseen loppusummasta. TUNNUSLUKUTAULUKKO TASEEN TUNNUSLUVUT TP 2012 Kaupungin rahoitusasema ja taseen omavaraisuusaste on edelleen vahva, 70,9 prosenttia. Tilinpäätösennusteen käyttötuloista tarvittaisiin 41,5 prosenttia kaupungin kaikkien lainojen maksamiseksi. Lainakanta asukasta kohden on kasvanut vuoden alusta 173 eurolla euroon. TP 2011 Omavaraisuusaste, % 70,9 73,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 41,5 39,9 Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 594,1 622,4 Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas Lainakanta , euroa Lainat, euroa/asukas Lainasaamiset , euroa Asukasmäärä Kaupungin lainasaamiset ylittävät kuitenkin lainakannan määrän, mutta valtaosa lainasaamisista on konsernin sisäisiä lainasaamisia. Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/

20 Kaupungin toiminta ja talous Henkilöstö Henkilöstömenot Henkilöstömenot (milj. euroa) TP 2011 TA 2012 VS 2012 TP 2012 TP11 / 12 % Palkat ja palkkiot -456,7-462,8-468,9-480,0-23,3 5,1 Henkilösivukulut Eläkekulut -117,7-118,2-118,2-122,2-4,5 3,8 Muut henkilösivukulut -28,2-28,3-28,8-28,8-0,6 2,1 Yhteensä -602,6-609,4-615,8-631,0-28,4 4,7 Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste Vuoden 2012 henkilöstömenojen tilinpäätösennuste on 631,0 milj. euroa. Henkilöstömenojen ennustetaan toteutuvan 28,4 milj. euroa (4,7 %) edellisvuotta suurempina. Henkilöstömenojen tilinpäätösennuste ylittää vuosisuunnitelman 15,2 milj. eurolla. Merkittävin henkilöstömenoja nostava tekijä on kunta-alan palkkaratkaisu. Vuoden 2012 talousarviossa varauduttiin 1,7 prosentin suuruisiin palkankorotuksiin. Vuoden 2012 ja 2013 sopimuskorotusten vaikutus vuonna 2012 tulee olemaan arviolta noin 0,7 prosenttiyksikköä suurempi eli yhteensä noin 2,4 prosenttia. Kunta-alan palkkaratkaisun kustannusvaikutus kaupunkitasolla laskettuna on edellisvuoteen nähden noin 18 milj. euroa edellyttäen, että henkilötyövuosien määrä, henkilöstön rakenne ynnä muut henkilöstömenoihin vaikuttavat tekijät pysyvät täysin ennallaan. Tammikuulle on lisäksi kohdistunut palkankorotusten kertaerä, jonka vaikutus henkilöstömenoihin on noin 1,7 milj. euroa. Palomiesten peruspalkkoja korotettiin alkaen liittyen kolmivuotiseen palkkarakenteen muutosohjelmaan, minkä vaikutus henkilöstömenoihin on noin 0,7 milj. euroa. Palkallisten henkilötyövuosien määrä nousi 65 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna, minkä vaikutus henkilöstömenojen kasvuun on noin 3 milj. euroa. Taustalla on mm. lasten määrän kasvu päivähoidossa ja tästä aiheutunut henkilöstötarpeen lisääntyminen. Toiminnan volyymit ovat nousseet myös erikoissairaanhoidossa, ja hoitotakuussa pysyminen on kasvattanut tehtyjä lisätöitä ja sijaiskustannuksia. Henkilöstömenoihin on aiempien vuosien tapaan kirjattu lomapalkkavelan muutos, jonka laskentatapa on kuitenkin tarkentunut. Vuoden 2012 lomapalkkavelka on laskettu todellisten lomapäivien mukaan aiemman arviolaskennan sijaan, mikä kasvattaa henkilöstömenoja noin 4,8 milj. eurolla. Lomapalkkavelan muutos edellisestä vuodesta on yhteensä 9,1 milj. euroa ja henkilöstömenojen vertailukelpoinen kasvu ilman lomapalkkavelkatarkastelua on 22,3 milj. euroa (3,7 %). Henkilöstömenoihin sisältyy työnantajan tarjouksen mukainen jaksotus Työtuomioistuimen päätökseen perustuen. Palkallisten henkilötyövuosien kehitys TP 2011 Hesu 2012 TP 2012 TP11 / 12 % Palkalliset henkilötyövuodet ,5 20 Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2012