Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi"

Transkriptio

1 Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi Mari Hjelt, Totti Könnölä ja Päivi Luoma Teknologiakatsaus 131/2002

2 Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi Loppuraportti Mari Hjelt Totti Könnölä Päivi Luoma Gaia Group Oy Teknologiakatsaus 131/2002 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Ensimmäinen Tekesin elintarvikealan teknologiaohjelma oli Uudistuva elintarvike ( ). Sen jatkona Tekes käynnisti vuonna 2001 terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin kohdennetun Elintarvikkeet ja terveys -ohjelman, joka jatkuu vuoteen Teknologiaohjelmat ovat Tekesin näkökulmasta ennakoivaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Niissä luodaan ja kehitetään alan yhteistä näkemystä, strategiaa, yhteistyötä ja verkottumista; siis valmistaudutaan tulevaisuuteen. Tekes teettää kaikista ohjelmistaan ulkopuolisen arvioinnin. Uudistuva elintarvike -ohjelman arvioinnin yhteydessä käynnistettiin myös teknologian ennakointihanke. Sillä kartoitettiin systemaattisesti elintarvikealan teknologista kehitystä ja teknologian hyödyntämisen tuomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia muun muassa Tekesin teknologiastrategian taustaksi ja Elintarviketeollisuusliiton strategiatyön tueksi. Elintarvikealan teknologian arviointi ja ennakointi yhdistettiin hankkeeksi, jolla on useita toisiaan tukevia ja toisiaan hyödyntäviä tavoitteita. Samalla hankkeella saatiin teetettyä päättyneen ohjelman arviointi ja koottiin tietoa Suomen elintarvikesektorin tutkimus- ja teknologiajärjestelmän tilasta. Ennakointihanke toi tietoa elintarvikealan tulevaisuuden teknologioista ja teknologisista haasteista. Nykytilan analyysin ja tulevaisuuden haasteiden vertailun pohjalta voidaan arvioida elintarvikealan tutkimus-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmän kehittämistarpeita. Haastava ja monimuotoinen arviointi- ja ennakointitehtävä tilattiin Gaia Group Oy:ltä. Tekes kiittää lämpimästi vastuullisena tutkimusjohtajana toiminutta Mari Hjeltiä taitavasti johdetusta työstä, jossa on poikkeuksellisen hyvin onnistuttu täyttämään monenlaiset tavoitteet. Tällaisen hankkeen onnistuminen vaatii alan osaajien ja eri osapuolien laajaa osallistumista ja sitoutumista, niin tiedon lähteinä kuin viime kädessä myös tulosten hyödyntäjinä; hankkeeseen saatiinkin erittäin laajasti mukaan niin teollisuuden kuin tutkimuksenkin edustajia. Tekes esittää mitä lämpimimmät kiitokset kaikille kymmenille hankkeeseen eri tavoin osallistuneille henkilöille. Itseensä vertaaminen tuottaa harvoin kriittistä näkemystä siitä, missä oikeasti on vahvuuksia tai heikkouksia. Niinpä tähänkin ennakointi-arviointiin haluttiin liittää kansainvälisesti tunnustettuja elintarviketeknologian huippuasiantuntijoita. Yhdysvalloista USDA:sta tutkimusjärjestelmän arviointiosuuteen osallistuivat Kathleen Ellwood ja James Lindsay, joita Tekes kiittää sekä koko elintarvikealan tutkimusjärjestelmää koskeneesta arvioinnista että palautteen antamisesta alan tutkijoille suoraan jo haastattelujen yhteydessä. Arvioinnin mukaan suomalainen elintarviketutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa, vaikkakin tutkimusjärjestelmässä on paljon kehittämismahdollisuuksia. Uudistuva Elintarvike -ohjelman loppu- ja arviointiraportti julkaistaan verkkojulkaisuna (http://www.tekes.fi/julkaisut/verkkojulkaisut.asp). Japanilainen asiantuntija Tsuneo Hirahara (Calpis Ltd) peilasi ennakointiosuuden tuloksia japanilaisiin elintarvikealan teknologisiin tulevaisuuden visioihin. Alan visiot Japanissa ovat hänen mukaansa saman suuntaisia suomalaisessa teknologian ennakointihankkeessa tärkeinä esiin nousseiden asioiden kanssa. Näiden lisäksi hän nosti keskeisiksi kehittämiskohteiksi funktionaalisten elintarvikkeiden terveysvaikutusten verifiointijärjestelmän kehittämisen, tutkimuksen suuntaamisen uusia tuotteita ja innovaatioita kehittävään soveltavaan tutkimukseen sekä alan yritysten oman tutkimus- ja kehityspanoksen voimakkaan kasvattamistarpeen. Tekes kiittää Tsuneo Hiraharaa arvokkaista teollisuuden näkökulmaa korostavista kommenteista. Elokuussa 2002 Tekes

5 Tekijöiden alkusanat Tässä raportissa on esitetty Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimusjärjestelmän arviointi -hankkeen vaiheet ja tulokset. Vuoden kestänyt hanke käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteistyönä. Haluamme kiittää molempia osapuolia hankkeen rahoittamisesta ja erityisesti antoisasta yhteistyöstä läpi koko hankkeen Tekesin Liisa Rosia ja Eija Aholaa sekä Elintarviketeollisuusliiton Seppo Heiskasta. Samoin haluamme kiittää aktiivisesta ja rakentavasta hankkeen ohjauksesta koko johtoryhmää, johon kuuluivat Juha Ahvenainen (VTT Biotekniikka), Eija Ahola (Tekes), Asko Haarasilta (Suomen Rehu), Seppo Heiskanen (Elintarviketeollisuusliitto), Helene Juhola (VTT Tietotekniikka), Annika Mäyrä-Mäkinen (Valio), Esko Pajunen (Sinebrychoff), Markku Raevuori (Lihateollisuuden tutkimuskeskus), Liisa Rosi (Tekes) ja Risto Viskari (Fazer). Keskeisenä osana hanketta järjestettiin työpajoja yhdessä Teknillisen korkeakoulun systeemianalyysin laboratorion Ahti Salon ja Tommi Gustafssonin kanssa. Haluamme kiittää heitä hedelmällisestä yhteistyöstä ja koko laboratoriota mahdollisuudesta käyttää RIIHI-ryhmätyötilaa. Tutkimusjärjestelmän toimivuuden arvioinnissa yhdistettiin hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi. Kiitämme kaikkia arviointityöpajoihin osallistuneita projektivastaavia ja erityisesti ohjelman arviointia varten kutsuttuja Kathleen Ellwood:ia ja James Lindsay:ta (USDA) sekä Tekesin Liisa Rosia ja Ari Virtasta, jotka osallistuivat kaikkiin arviointityöpajoihin. Teknologiaennakointia seurasi ja arvioi Tsuneo Hirahara Japanista (Calpis Ltd). Jukka Salminiitty ja Tadaaki Toyoshima Tekesin Tokion toimistosta koordinoivat tätä työtä ja osallistuivat hankkeeseen muutenkin. Kiitos teille antoisasta yhteistyöstä. Teknologiaennakoinnin keskeisenä työtapana oli ennakointityöpajat. Haluamme kiittää kunkin työpajan tukiryhmää asiantuntemuksesta ja käytetystä ajasta ja kaikkia työpajoihin osallistuneita avoimesta ja innostuneesta osallistumisesta. Arvostamme suuresti myös kaikkien hankkeen yhteydessä haastateltujen tahojen tarjoamia innostavia keskustelutuokioita. Sen lisäksi, että kaikkien osallistuneiden panos on ollut merkittävä edellytys hankkeen toteuttamiseksi, toivomme että he ovat myös hyötyneet osallistumisestaan ja kokevat tärkeäksi esille tuotujen suositusten viemisen käytäntöön. Tekijät Gaia Group Oy

6 Tiivistelmä Hankkeen tausta ja toteutus Suomalainen elintarviketeollisuus on ollut viime vuosina suurien muutoksien edessä EU:hun liittymisen jälkeen. Tulevaisuus on edessä yhtä vaativana. Kansainvälistyminen jatkuu ja markkinatilanne muuttuu yhä nopeammin. Tulevaisuuden strategisten valintojen tueksi on tehtävä laaja-alaista analyysiä. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on teknologioiden ja uusien innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Teknologiat ja toisaalta niitä tukeva pitkäjänteinen tutkimus on nähtävä yhtenä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestymisen reunaehtona. Teknologiaennakointi on yksi työkalu tulevaisuuden analysoimiseksi. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteishankkeena. Teknologiaennakoinnin keskeisenä kysymyksenä oli pohtia, mikä on teknologioiden merkitys vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena oli myös miettiä keinoja innovatiivisuuden lisäämiseksi alueella, joka perinteisesti panostaa vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimuksella on innovatiivisuuden kasvattamisessa suuri merkitys. Osana hanketta haluttiin arvioida suomalaisen elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän toimivuutta. Tekesin kannalta tavoitteena oli yhdistää hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi. Tulevaisuuden tarkastelun aikajänteeksi valittiin noin 10 vuotta eteenpäin. Hanke jaettiin siis kahteen osaan: 1) tutkimusjärjestelmän arviointiin ja 2) teknologiaennakointiin, joita molempia pohjusti kartoitus elintarviketeollisuuden tilasta, tarpeista ja tulevaisuuden haasteista. Tämän kartoituksen tekemiseksi toteutettiin syksyn 2001 aikana haastatteluja. Haastattelujen materiaalia käytettiin hyväksi myös arvioinnissa ja ennakoinnissa. Sekä ennakoinnissa että arvioinnissa tärkeä työskentelymuoto olivat osallistavat työpajat, joihin kutsuttiin alan asiantuntijoita. Työpajoja järjestettiin kaikkiaan kymmenen. Keskeiset tulevaisuuden haasteet Elintarviketeollisuus kohtaa tulevaisuudessa lukuisia haasteita. Osa näistä liittyy vahvasti teknologioihin ja osassa teknologioilla on pienempi rooli. Syksyn kartoituksen pohjalta valittiin alla esitellyt kuusi teemaa, joiden analysoimiseksi järjestettiin erilliset teknologiaennakointityöpajat. 1. Kuluttajat nyt ja tulevaisuudessa. Teollisuuden suurimpia haasteita on ennakoida kuluttajien tarpeita ja käyttäytymistä. Näihin tarpeisiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset, kuten yleinen ostovoiman kasvu ja ikärakenne. Lisäksi haasteena on ymmärtää kuluttajien vaihtuvia ostokriteereitä sekä halukkuutta ja kykyä omaksua tietoa. Työpajassa teknologioita katsottiin kuluttajan näkökulmasta. Teknologiat katettiin laajasti siten, että varsinaisesti elintarviketeollisuuden hyödyntämien teknologioiden lisäksi katetaan kaikki teknologiat, joita kuluttaja tulevaisuudessa tarvitsee ja haluaa liittyen ruokailuun ja ostamiseen. 2. Pienten yritysten teknologisen osaamistason nosto. Elinvoimaisen elintarvikesektorin ylläpitoa koko maassa voidaan pitää yhtenä eri toimijoiden keskeisenä tehtävänä. Elintarvikesektorin rakennemuutos on johtanut yhä suurempien yritysten syntymiseen, keskitettyyn elintarviketuotantoon, yritysten omistuksen siirtymiseen ulkomaille ja yhä kasvavaan elintarvikkeiden tuontiin ulkomailta. Keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia koventuneessa kilpailutilanteessa ja pienten yritysten on yhä selkeämmin etsittävä kilpailuetua erikoistumisesta. Pienet, erityisesti perinteisillä aloilla toimivat, yritykset ovat yleensä alueellisia toimijoita, joille alueiden kehittyminen ja alueelliset tukiverkostot ovat tärkeitä. Erikoistumisen strategiat, ympäristökysymykset, lähiruoka ja luomutuotanto ovat asioita, joiden ratkaisemisessa teknologioilla on tärkeä merkitys. 3. Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT) hyödyntäminen läpi arvoketjun tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa yritysten logistiikkaa ja tuotantoprosesseja, parantaa turvallisuutta ja laadunseurantaa sekä tarjota entistä parempaa tietoa kuluttajille. Elintarvikesektori ei kuitenkaan hyödynnä riittävästi ICT-alueen mahdollisuuksia. Tällä kentällä haasteena on teknologioiden hyödyntämisen lisäksi uusien innovatiivisten toimintamallien omaksuminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken. 4. Liiketoimintaa terveellisyydestä ja terveysvaikutteisuudesta. Terveellisyydelle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimmista mahdollisuuksista, johon liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomessakin panostettu suhteellisesti paljon. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan syntynyt kestävää liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis tuotekehitys, kansainvälistyminen sekä kuluttajien

7 käyttäytymisen ennustamattomuus. Näiden haasteiden vuoksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita, terveellisyyden korostumista tuotteiden lisäarvona ja niihin liittyviä teknologioita tulee pohtia edelleen. 5. Puhtaus ja turvallisuus. Kuluttajan luottamuksen säilyttämiseksi koko elintarvikeketjun on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota puhtauteen ja turvallisuuteen. Tällä hetkellä Suomessa ruokaturvallisuus on korkealla tasolla. Hyvä tilanne ei kuitenkaan tarkoita, etteikö turvallisuuteen tulisi jatkuvasti kiinnittää huomiota. Turvallisuusriskit tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. 6. Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen. Suomalaisen tutkimuksen (yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) piirissä on olemassa liiketoimintamielessä hyödyntämättömiä tutkimustuloksia. Tutkimuksen piirissä tehtävien tulosten hyödyntäminen on selkeästi yritysten kannalta tärkeä alue, johon yritykset ovat kiinnittäneet liian vähän huomiota. Toisaalta kaupallistamiseen ei ole yliopistojen ja tutkimuslaitostenkaan osalta panostettu riittävästi. Työpajaan koottiin yhteen aikaisemmissa työpajoissa esiin nousseita tutkimusinnovaatioita ja pohdittiin niiden kaupallistamisen edellytyksiä. Teknologiaennakoinnin työpajoissa tarkasteltiin eri teknologioiden merkitystä näiden haasteiden näkökulmista. Rinnalla edenneessä tutkimusjärjestelmän arvioinnissa tarkasteltiin niitä edellytyksiä, joita tutkimuksella on oltava teknologioiden kehittymiseksi ja teollisuuden tukemiseksi kattaen rahoituksen, yhteistyön ja koulutusjärjestelmän toimivuuden. Tutkimuksella tarkoitetaan tässä ensisijaisesti yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Suositukset teknologisiksi painopisteiksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi Ennakoinnin työpajoissa listattiin kunkin teeman kannalta olennaisimpia teknologia-alueita. Työpajojen yksityiskohtaisia tuloksia on esitetty tämän raportin luvussa 6. Työpajoissa nousi esiin viisi eri teknologia-aluetta, joiden suhteen tulevaisuuden kehitykseen ja tutkimuksen vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Näillä alueilla on yleisesti myös suomalaisen tutkimuksen taso korkea ja siten kotimaisen tutkimustiedon hyödyntämiselle on hyvät edellytykset. 1. Pakkaukset yhä aktiivisempia Elintarvikkeisiin liittyy yhä enemmän tuotekohtaista tietoa, jota sekä kuluttajat että koko toimintaketju hyödyntävät monin tavoin. Tämän monipuolistuvan tiedon keräämisessä, hallinnoinnissa ja hyödyntämisessä pakkauksilla on yhä tärkeämpi rooli. Pakkauksiin tulee tulevaisuudessa integroitumaan yhä enemmän ominaisuuksia siten, että pakkaus kommunikoi aktiivisemmin ympäröivän maailman kanssa ja toimii aktiivisesti elintarvikkeiden laadun ylläpitämiseksi. Tässä hyödynnetään teknologioita, jotka liittyvät mm. materiaaliteknologioihin, painatukseen, prosessointiteknologioihin, tuotannonohjaukseen, anturi- ja kommunikaatioteknologioihin. Suomeen on syntynyt vahva tutkimuksellinen osaaminen tälle kentälle. Perinteisesti Suomessa on huippuosaamista liittyen esimerkiksi pakkausmateriaaleihin ja pakkausten kommunikaatioon liittyviin teknologioihin. Suomesta kuitenkin puuttuu tällä hetkellä tarpeeksi vahvoja yrityksiä, jotka integroisivat kaiken tarvittavan osaamisen tuotteiksi elintarviketeollisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Eri osapuolten välillä on edelleen vahvistettava yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta tarpeet ja teknologioiden kehittäminen kohtaavat toisensa. 2. Terveysvaikutteiset elintarvikkeiden ainesosat Suomalaisten raaka-aineiden ominaisuudet tarjoavat paljon mahdollisuuksia, joita ei ole tähän mennessä vielä täysin hyödynnetty. Vahvan tutkimusosaamisen hyödyntäminen vaatii kuitenkin tulevaisuudessa määrätietoisia toimia. Uusien terveysvaikutteisten ainesosien etsimisessä on edettävä samanaikaisesti kahta polkua: Systemaattisesti ja laajasti etsiä mahdollisuuksia eri raaka-aineiden ominaisuuksien joukosta Kuluttajien uusia tarpeita monipuolisesti ja uusista näkökulmista tarkastellen pitää etsiä alueita, joilla on tarvetta uusille tuotteille. Tämän pohjalta voidaan rakentaa uusia tuotekonsepteja, joihin määrätietoisesti panostetaan ja joille tuotelähtöisesti etsitään sopivia ainesosia. Uusien ainesosien kehittäminen vaatii vahvaa tutkimusosaamista ja -panostusta. Tutkimuksen ei pidä kuitenkaan edetä yksinään, vaan jo alusta asti on panostettava liiketoimintakonseptin luomiseen kokonaisuutena. Eri alueita pitää kehittää rinnakkain ja eri toimijoiden on syytä tehdä yhteistyötä. Prosessi- ja tuotantoteknologisia kysymyksiä, markkinointia, alihankintaverkostojen luomista ja rahoitusta tulisi pohtia jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa 3. Älykkäät ravitsemuspalvelut Läpi työpajojen korostui se, että tulevaisuudessa palveluiden kysyntä kasvaa. Tässä on nähtävissä sekä kuluttajien kasvava kysyntä palveluita kohtaan että yritysten tarvitsemien erilaisten palvelujen kasvava määrä. Yhtenä Suomen kannalta erityisen potentiaalisena tulevaisuuden kehityskohteena on nähtävissä terveyteen liittyvät palvelut, joissa teknologisen pohjan luo vahva ICT-alueen osaaminen. Haasteena on näiden palvelujen integrointi elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin. Yksittäisten elintarvikkeiden sijaan korostuu kokonaisruokavalion hallinta. Elintarvikkeilla on tärkeä asema sairauksien ennaltaehkäisyssä ja myös julkinen näkökulma on otettava mukaan näiden pal-

8 veluiden luomisessa. Yhteistyötä pitää tehdä sekä yksityisten että julkisten terveydenhuollosta ja kansanterveydestä vastaavien tahojen kanssa. 4. Hajautettu tiedonhallinta Tulevaisuudessa tiedonhallinta on yhä tärkeämpää kaikilla yhteiskunnan alueilla ja joka yrityksessä. Tietoa on yhä enemmän käytössä ja haasteena on sen hyödyntäminen. Elintarvikkeiden osalta tiedon hyödyntäminen liittyy ensisijaisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen, jäljitettävyyteen ja toiminnan tehostamiseen läpi koko arvoketjun. Yleisesti tiedonhallinta ja siihen liittyvät teknologiat ovat alue, jolla on vahvaa suomalaista osaamista. Elintarviketeollisuus on kuitenkin tämän alueen hyödyntämisessä muita sektoreita jäljessä. Järjestelmää pitää kehittää hajautetusti ja tiedon kokoamiseen ja saatavuuteen oikeille tahoille oikeaan aikaan on kiinnitettävä huomiota. Järjestelmien kehittäminen edellyttää asteittaisia parannuksia ja uusia yhteistoimintamalleja. 5. Turvallisuus ja riskien hallinnan teknologiat Tämän teknologiakentän tärkeys ei niinkään nouse suomalaisen osaamisen erityisvahvuudesta tai tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalista, vaan siitä, että näiden teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen on tulevaisuuden välttämätön elinehto. Teknologioiden avulla on saavutettavissa tehokkuutta ja luotettavuutta. Erityisinä teknologisina painopistealueina tällä alueella ovat jäljitettävyys, testausmenetelmät ja tiedonhallinnan teknologioiden hyödyntäminen. Lisäksi on muistettava riskien arviointiin ja hallintaan liittyvän osaamisen kasvattaminen ja palvelutuotteiden kehittäminen. Näiden teknologia-alueiden lisäksi tutkimusjärjestelmän arvioinnin yhteydessä nousi esiin kolme tutkimusaluetta, joita Suomessa tulisi vahvistaa. Kaikki nämä alueet ovat lähinnä tukevia tutkimusalueita siinä mielessä, että niitä tarvitaan joko muun tutkimuksen tukemiseksi tai tuottamassa taustatietoa elintarviketeollisuuden tarpeisiin: Geenitekniikassa ja biotieteissä koko Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä. Erityisesti geeniteknologiat tarjoavat kuitenkin valtavasti tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tämän alueen osaamista on syytä ylläpitää kaikin keinoin. Tällä alueella tutkimusta on pystyttävä vahvistamaan vähintään sellaisen tason ylläpitämiseksi, että kyetään seuraamaan kansainvälistä kehitystä. Bioinformatiikka on tukeva tieteenala, jossa yhdistetään tiedonhallintaa, -käsittelyä ja mallintamista. Tällä alueella suomalainen osaaminen on liian suppeaa ja tulevaisuudessa on nähtävissä yhä suurempi pula osaajista. Kuluttajatutkimuksen monipuolisuutta ja poikkitieteellisyyttä pitää vahvistaa. Perinteisen kuluttajien osto- ja ruokailukäyttäytymistä monitoroivan tutkimuksen rinnalla on vahvistettava laaja-alaista tulevaisuuden tarpeita ja yhteiskunnan muutoksia monipuolisesti ennakoivaa tutkimusta, jonka pohjalta elintarviketeollisuus voi suunnitella uusia innovatiivisia tuotekonsepteja, joita vielä ei ole markkinoilla. Suositukset tutkimusjärjestelmän vahvistamiseksi Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tekemän tutkimuksen edellytysten yksi heikkous tällä hetkellä on rahoitusrakenteen ohuus. Tekesin panostukset erityisesti teknologiaohjelmien muodossa ovat olleet merkittävä piristysruiske, mutta niiden tarkoitus ei ole luoda pysyviä rahoitusrakenteita. Tutkimuksen rahoituksen jatkuvuuden takaaminen on suuri haaste, joka edellyttää yhteistyötä kaikkien rahoittajien kesken ja yritysten yhä aktiivisempaa otetta pitkäjänteisten yhteistyösuhteiden luomiseksi. Yritysten kannalta haasteena on se, että tutkimustulosten optimaalinen hyödyntäminen vaatii jatkotoimia ja työtä yli pidemmän ajan, kuin mihin perinteisesti on totuttu. Tällä hetkellä on nähtävissä, että teknologia ja tutkimus ei ole vielä yrityksissä kiinteä osa strategiaa, johon johto olisi sitoutunut ja jonka myötä panostukset tälle alueelle nousisivat. Tutkimuksessa on yhä määrätietoisemmin panostettava poikkitieteellisyyteen ja kansainväliseen huipputasoon. Tämä edesauttaa pienten tutkimusresurssien tehokasta käyttöä. Yksi tulevaisuuden huolenaihe on elintarviketeollisuuden ja elintarvikkeisiin liittyvän tutkimuksen heikko kiinnostavuus. Osaajien kouluttaminen ja lahjakkaimpien henkilöiden houkuttelu alalle on kuitenkin tärkein tulevaisuuden innovatiivisuuden takaaja. Tässä on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen ajanmukaisuuteen ja koulutustahojen tieteellisen tason pitämiseen kansainvälisellä huipputasolla. Yrityksille intoa uusiin toimintamalleihin Tutkimustoiminnan vahvistamiseen yrityksissä ei riitä pelkkä visio, vaan vaaditaan konkreettisia toimia. Uusilla teknologia- ja liiketoiminta-alueilla tarvitaan enemmän esimerkkejä ja käytännön kokemusten kasvattamista ja jakamista. Seuraavia ongelmia ja suosituksia listattiin eri työpajoissa: Useilla teknologia-alueilla puuttuu suomalaisia edelläkävijäyrityksiä, jotka näyttäisivät onnistumisen esimerkkiä muille. Esimerkkinä alueista ovat mm. uusien elintarvikkeiden ainesosien tuottajat, laitevalmistajat ja pakkausalueen innovatiivinen liiketoiminta.

9 Pilotointimahdollisuuksia uusien teknologioiden testaamiseksi tarvitaan enemmän. Elintarvikesektorin toimintatapoja pitää verrata muiden sektoreiden toimintaan benchmarking hengessä (esimerkiksi tiedonhallinnan alueella) Palveluliiketoiminta on yksi kasvualue, jota pitää kehittää. Tämä kattaa myös palvelut, joita tarjotaan elintarvikealan yrityksille esimerkiksi riskien arvioinnin ja hallinnan alueella. Elintarvikeyritysten on syytä aktiivisemmin osallistua poikkisektorillisiin Tekesin teknologiaohjelmiin. Yleisesti on tarvetta erilaisille osallistaville, poikkisektorillisille ja -tieteellisille yhteistoimintamuodoille sekä yritysten ja tutkimuksen yhteistyön vahvistamiseksi että tiedon jakamisen kehittämiseksi yli teknologia- tai liiketoimintarajojen. Elintarvikesektorin rakennemuutos jatkuu ja liiketoiminnan kehittämisessä on vielä paljon työtä, jotta perinteisen arvoketjun sijaan toimittaisiin aidossa verkostossa, jossa on monipuolisesti mukana erilaisia toimijoita. Toimintaa voidaan vielä tehostaa hyödyntämällä enemmän alihankintaa ja ulkoistamista. Myös teknologioiden kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että teknologioita kehittävät yritykset (esim. laitevalmistajat) ja niitä hyödyntävät yritykset tekevät aktiivista yhteistyötä. Tiedon hallinnan ja avoimen tiedonjaon kehittäminen hajautetusti ovat ensimmäisiä konkreettisia alueita, joilla yhteistoimintaa on vietävä eteenpäin.

10 Sisältö 1 Johdanto Hankkeen toteutus Elintarviketeollisuus nyt ja tulevaisuudessa Nykytila Tulevaisuuden haasteet Ennakointia varten tunnistetut keskeiset haasteet Ennakoinnin teemat verrattuna muihin viimeaikaisiin selvityksiin Teknologiat ja tutkimus Elintarviketeollisuuden teknologiat Teknologia-alueiden määrittely Yleisesti tärkeimmiksi nostetut teknologiat Elintarvikkeisiin liittyvä tutkimus ja tuotekehitys Suomessa Elintarviketeollisuutta tukevat tutkimusalueet Keskeiset suomalaiset tutkimustahot Panostukset tutkimukseen Tekesin teknologiaohjelmat Uudistuva elintarvike ja Elintarvikkeet ja terveys Muut elintarvikkeisiin liittyvät teknologiaohjelmat Elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän arviointi Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Tutkimusjärjestelmän kyky tuottaa huipputuloksia Suomalaisen elintarviketutkimuksen vahvat ja heikot alueet Uudistuva elintarvike -ohjelman tieteelliset ja teolliset tulokset Tulevaisuuden tutkimuksen suuntaaminen ohjelma-arvioinnin pohjalta Tutkimustulosten syntymisen pääedellytykset: tutkijoita ja rahaa Yhteistyön merkitys tutkimukselle Teollisuuden kyky hyödyntää tutkimustuloksia Yritysten osaamispohja, resurssit ja asenne Tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö: tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys Teknologiaennakointi Ennakoinnin tavoitteet ja työpajojen toteutus Kuluttajien tarpeet ja uudet teknologiat Nykytila ja kehitysnäkymät Teknologiat vastaamassa tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin Yhteenveto Pienten yritysten teknologiatason nosto Nykytila ja kehitysnäkymät Keinoja teknologisen tason nostamiseksi Pienten yritysten teknologiat Kolmen teknologia-alueen arviointi Yhteenveto....56

11 6.4 Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun Nykytila ja kehitysnäkymät Teknologiat ja esimerkkejä kehittämisalueista Yhteenveto Puhtaus ja turvallisuus Nykytila ja kehitysnäkymät Teknologiset ratkaisut ja kehittämisalueiden arviointi pienryhmissä Yhteenveto Liiketoimintaa terveellisyydestä ja terveysvaikutteisuudesta Nykytila ja kehitysnäkymät Mahdolliset liiketoimintakonseptit Tarvittava teknologinen osaaminen Kolmen liiketoimintakonseptin arviointi Yhteenveto Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen Nykytila ja kehitysnäkymät Tutkimusinnovaatioiden kaupallistamisen kannalta keskeisiä kysymyksiä Potentiaalisia innovaatioalueita Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset Teknologiset painopisteet ja tutkimuksen suuntaaminen Toimintatapoja tulevaisuutta varten Tutkimusjärjestelmän vahvistaminen Yrityksille intoa uusiin toimintamalleihin Lähdeluettelo Liitteet A Hankkeen johtoryhmä B Syksyn 2002 aikana haastatellut C Arviointityöpajojen osallistujat D Ennakointityöpajojen osallistujat E Keskeiset teknologia-alueet F Keskeiset tutkimusalueet Tekesin teknologiakatsauksia

12 1 Johdanto Suomalainen elintarviketeollisuus on ollut viime vuosina suurien muutoksien edessä EU:hun liittymisen jälkeen. Tulevaisuus on edessä yhtä vaativana. Kansainvälistyminen jatkuu ja markkinatilanne muuttuu yhä nopeammin. Tulevaisuuden strategisten valintojen tueksi on tehtävä laaja-alaista analyysiä. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on teknologioiden ja uusien innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Teknologiat ja niitä tukeva pitkäjänteinen tutkimus on nähtävä yhtenä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestymisen reunaehtona. Teknologiaennakointi on yksi työkalu tulevaisuuden analysoimiseksi. Teknologiaennakointi kattaa laajan joukon menetelmiä ja lähestymistapoja, joilla tunnusomaista on mm. 1) tulevaisuussuuntautuneisuus ja systemaattisuus, 2) tieteen ja teknologian suhteuttaminen koko yhteiskuntaan, 3) innovaatiojärjestelmän eri osapuolten välisen avoimen vuoropuhelun vahvistaminen ja 4) tavoite priorisoida ja antaa suosituksia tulevaisuuden suuntaamiselle 1. Teknologiaennakoinnin lähtökohta voi olla kansallisen, alueellisen, sektorikohtaisen tai instituutiokohtaisen (yritys tai muu organisaatio) strategiaprosessin tukeminen. Suomessa on viime vuosina ollut monipuolista teknologiaennakointitoimintaa, joka kuitenkin on ollut hajanaista. Elintarviketeollisuuden tulevaisuuden pohtiminen on lähtökohdaltaan yhden teollisuussektorin tarpeita pohtiva analyysi, jonka tuloksien hyödyntäjiä ovat alan yritykset ja julkiset toimijat sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteishankkeena. Teknologiaennakoinnin lähtökohtana oli ongelmalähtöisyys eli keskeisenä kysymyksenä oli pohtia sitä, mikä on teknologioiden merkitys vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena oli miettiä keinoja innovatiivisuuden lisäämiseksi alueella, joka perinteisesti panostaa vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja on pitkään toiminut hyvin suojatuilla markkinoilla. Tutkimuksella on innovatiivisuuden kasvattamisessa suuri merkitys. Osana hanketta haluttiin arvioida suomalaisen elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän toimivuutta, rahoituksen riittävyyttä ja yhteistyön toimivuutta. Tekesin kannalta tavoitteena oli yhdistää hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi ja myös kokeilla hankkeen puitteissa uusia teknologiaennakoinnin työskentelytapoja. Hankkeen haluttiin aktivoivan vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja tuovan mukaan erilaisia näkökulmia. Pääasialliseksi työskentelymuodoksi valittiin osallistavat työpajat. Tulevaisuuden tarkastelun aikajänteeksi valittiin noin 10 vuotta eteenpäin. Hankkeen toteutusta tukivat muut aikaisemmat ja käynnissä olleet hankkeet. Vuonna 1998 valmistui elintarviketeollisuuden teknologioita laajasti kartoittava katsaus, joka loi pohjan tässä hankkeessa katetuille teknologioille 2. Teknologioiden osalta yksityiskohtia löytyy useista viimeaikaisista teknologiakatsauksista, joita Tekes on teettänyt. Hankkeen kanssa rinnakkain eteni laaja ja tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä tarkastellut Elintarviketalouden reunaehdot hanke, jossa luotiin elintarviketalouden tulevaisuutta kuvaavia skenaarioita 3. Eri alueilla on viime aikoina erityisesti TE-keskusten työnä laadittu alueellisia strategioita, joiden tueksi on myös laadittu teknologiastrategioita hyödyntäen ennakoinnin menetelmiä. Tähän raporttiin on koottu koko hankkeen tulokset. Luvussa 2 esitellään hankkeen toteutuksen pääpiirteet. Luvussa 3 kuvataan elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä sekä keskeisiä haasteita, joihin eri toimijoiden on löydettävä ratkaisuja. Luku 4 antaa yleiskuvauksen hankkeen kattamasta teknologiakentästä ja tutkimuksesta, joka liittyy elintarviketeollisuuteen. Hankkeen tuloksia esitellään luvuissa 5 ja 6. Luku 5 kattaa tutkimusjärjestelmän arvioinnin keskeiset tulokset ja luvussa 6 on esitetty teknologiaennakoinnin yksityiskohtaiset tulokset. Luku 6 on jäsennelty toteutettujen työpajojen mukaisesti ja kuhunkin työpajaan liittyvät tulokset voidaan lukea itsenäisesti. Kunkin työpajan osalta on tehty myös itsenäiset, laajemmat työpajaraportit, jotka ovat saatavilla erikseen pyydettäessä. Sekä tutkimusjärjestelmän arvioinnin että ennakoinnin tuloksien pohjalta esitellään luvussa 7 koko hankkeen johtopäätökset ja suositukset. 1 Lisätietoja ennakoinnista mm. Hjelt et al. (2001) ja Salo (2001) 2 Salo et al. (1998) 3 ETU 2030 (2002) 1

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT

Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija VTT Pastori-Suntio-infotilaisuus: Älyliikenteen palvelujen kehittäminen Matti Roine, johtava tutkija 28.1.2011 VTT 2 Lähtökohtia Älyliikenteen palvelumarkkinoiden kehitys on ollut hidasta Taustalla on monia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia

Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen alan osaaminen Suomessa osaamiskartoituksen tuloksia Fintrip seminaari Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen liikenteen alalla 27.8.2013

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot