Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi"

Transkriptio

1 Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi Mari Hjelt, Totti Könnölä ja Päivi Luoma Teknologiakatsaus 131/2002

2 Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi Loppuraportti Mari Hjelt Totti Könnölä Päivi Luoma Gaia Group Oy Teknologiakatsaus 131/2002 Helsinki 2002

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 50 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2002

4 Esipuhe Ensimmäinen Tekesin elintarvikealan teknologiaohjelma oli Uudistuva elintarvike ( ). Sen jatkona Tekes käynnisti vuonna 2001 terveyttä edistäviin elintarvikkeisiin kohdennetun Elintarvikkeet ja terveys -ohjelman, joka jatkuu vuoteen Teknologiaohjelmat ovat Tekesin näkökulmasta ennakoivaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Niissä luodaan ja kehitetään alan yhteistä näkemystä, strategiaa, yhteistyötä ja verkottumista; siis valmistaudutaan tulevaisuuteen. Tekes teettää kaikista ohjelmistaan ulkopuolisen arvioinnin. Uudistuva elintarvike -ohjelman arvioinnin yhteydessä käynnistettiin myös teknologian ennakointihanke. Sillä kartoitettiin systemaattisesti elintarvikealan teknologista kehitystä ja teknologian hyödyntämisen tuomia uusia haasteita ja mahdollisuuksia muun muassa Tekesin teknologiastrategian taustaksi ja Elintarviketeollisuusliiton strategiatyön tueksi. Elintarvikealan teknologian arviointi ja ennakointi yhdistettiin hankkeeksi, jolla on useita toisiaan tukevia ja toisiaan hyödyntäviä tavoitteita. Samalla hankkeella saatiin teetettyä päättyneen ohjelman arviointi ja koottiin tietoa Suomen elintarvikesektorin tutkimus- ja teknologiajärjestelmän tilasta. Ennakointihanke toi tietoa elintarvikealan tulevaisuuden teknologioista ja teknologisista haasteista. Nykytilan analyysin ja tulevaisuuden haasteiden vertailun pohjalta voidaan arvioida elintarvikealan tutkimus-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmän kehittämistarpeita. Haastava ja monimuotoinen arviointi- ja ennakointitehtävä tilattiin Gaia Group Oy:ltä. Tekes kiittää lämpimästi vastuullisena tutkimusjohtajana toiminutta Mari Hjeltiä taitavasti johdetusta työstä, jossa on poikkeuksellisen hyvin onnistuttu täyttämään monenlaiset tavoitteet. Tällaisen hankkeen onnistuminen vaatii alan osaajien ja eri osapuolien laajaa osallistumista ja sitoutumista, niin tiedon lähteinä kuin viime kädessä myös tulosten hyödyntäjinä; hankkeeseen saatiinkin erittäin laajasti mukaan niin teollisuuden kuin tutkimuksenkin edustajia. Tekes esittää mitä lämpimimmät kiitokset kaikille kymmenille hankkeeseen eri tavoin osallistuneille henkilöille. Itseensä vertaaminen tuottaa harvoin kriittistä näkemystä siitä, missä oikeasti on vahvuuksia tai heikkouksia. Niinpä tähänkin ennakointi-arviointiin haluttiin liittää kansainvälisesti tunnustettuja elintarviketeknologian huippuasiantuntijoita. Yhdysvalloista USDA:sta tutkimusjärjestelmän arviointiosuuteen osallistuivat Kathleen Ellwood ja James Lindsay, joita Tekes kiittää sekä koko elintarvikealan tutkimusjärjestelmää koskeneesta arvioinnista että palautteen antamisesta alan tutkijoille suoraan jo haastattelujen yhteydessä. Arvioinnin mukaan suomalainen elintarviketutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa, vaikkakin tutkimusjärjestelmässä on paljon kehittämismahdollisuuksia. Uudistuva Elintarvike -ohjelman loppu- ja arviointiraportti julkaistaan verkkojulkaisuna (http://www.tekes.fi/julkaisut/verkkojulkaisut.asp). Japanilainen asiantuntija Tsuneo Hirahara (Calpis Ltd) peilasi ennakointiosuuden tuloksia japanilaisiin elintarvikealan teknologisiin tulevaisuuden visioihin. Alan visiot Japanissa ovat hänen mukaansa saman suuntaisia suomalaisessa teknologian ennakointihankkeessa tärkeinä esiin nousseiden asioiden kanssa. Näiden lisäksi hän nosti keskeisiksi kehittämiskohteiksi funktionaalisten elintarvikkeiden terveysvaikutusten verifiointijärjestelmän kehittämisen, tutkimuksen suuntaamisen uusia tuotteita ja innovaatioita kehittävään soveltavaan tutkimukseen sekä alan yritysten oman tutkimus- ja kehityspanoksen voimakkaan kasvattamistarpeen. Tekes kiittää Tsuneo Hiraharaa arvokkaista teollisuuden näkökulmaa korostavista kommenteista. Elokuussa 2002 Tekes

5 Tekijöiden alkusanat Tässä raportissa on esitetty Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimusjärjestelmän arviointi -hankkeen vaiheet ja tulokset. Vuoden kestänyt hanke käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteistyönä. Haluamme kiittää molempia osapuolia hankkeen rahoittamisesta ja erityisesti antoisasta yhteistyöstä läpi koko hankkeen Tekesin Liisa Rosia ja Eija Aholaa sekä Elintarviketeollisuusliiton Seppo Heiskasta. Samoin haluamme kiittää aktiivisesta ja rakentavasta hankkeen ohjauksesta koko johtoryhmää, johon kuuluivat Juha Ahvenainen (VTT Biotekniikka), Eija Ahola (Tekes), Asko Haarasilta (Suomen Rehu), Seppo Heiskanen (Elintarviketeollisuusliitto), Helene Juhola (VTT Tietotekniikka), Annika Mäyrä-Mäkinen (Valio), Esko Pajunen (Sinebrychoff), Markku Raevuori (Lihateollisuuden tutkimuskeskus), Liisa Rosi (Tekes) ja Risto Viskari (Fazer). Keskeisenä osana hanketta järjestettiin työpajoja yhdessä Teknillisen korkeakoulun systeemianalyysin laboratorion Ahti Salon ja Tommi Gustafssonin kanssa. Haluamme kiittää heitä hedelmällisestä yhteistyöstä ja koko laboratoriota mahdollisuudesta käyttää RIIHI-ryhmätyötilaa. Tutkimusjärjestelmän toimivuuden arvioinnissa yhdistettiin hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi. Kiitämme kaikkia arviointityöpajoihin osallistuneita projektivastaavia ja erityisesti ohjelman arviointia varten kutsuttuja Kathleen Ellwood:ia ja James Lindsay:ta (USDA) sekä Tekesin Liisa Rosia ja Ari Virtasta, jotka osallistuivat kaikkiin arviointityöpajoihin. Teknologiaennakointia seurasi ja arvioi Tsuneo Hirahara Japanista (Calpis Ltd). Jukka Salminiitty ja Tadaaki Toyoshima Tekesin Tokion toimistosta koordinoivat tätä työtä ja osallistuivat hankkeeseen muutenkin. Kiitos teille antoisasta yhteistyöstä. Teknologiaennakoinnin keskeisenä työtapana oli ennakointityöpajat. Haluamme kiittää kunkin työpajan tukiryhmää asiantuntemuksesta ja käytetystä ajasta ja kaikkia työpajoihin osallistuneita avoimesta ja innostuneesta osallistumisesta. Arvostamme suuresti myös kaikkien hankkeen yhteydessä haastateltujen tahojen tarjoamia innostavia keskustelutuokioita. Sen lisäksi, että kaikkien osallistuneiden panos on ollut merkittävä edellytys hankkeen toteuttamiseksi, toivomme että he ovat myös hyötyneet osallistumisestaan ja kokevat tärkeäksi esille tuotujen suositusten viemisen käytäntöön. Tekijät Gaia Group Oy

6 Tiivistelmä Hankkeen tausta ja toteutus Suomalainen elintarviketeollisuus on ollut viime vuosina suurien muutoksien edessä EU:hun liittymisen jälkeen. Tulevaisuus on edessä yhtä vaativana. Kansainvälistyminen jatkuu ja markkinatilanne muuttuu yhä nopeammin. Tulevaisuuden strategisten valintojen tueksi on tehtävä laaja-alaista analyysiä. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on teknologioiden ja uusien innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Teknologiat ja toisaalta niitä tukeva pitkäjänteinen tutkimus on nähtävä yhtenä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestymisen reunaehtona. Teknologiaennakointi on yksi työkalu tulevaisuuden analysoimiseksi. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteishankkeena. Teknologiaennakoinnin keskeisenä kysymyksenä oli pohtia, mikä on teknologioiden merkitys vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena oli myös miettiä keinoja innovatiivisuuden lisäämiseksi alueella, joka perinteisesti panostaa vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimuksella on innovatiivisuuden kasvattamisessa suuri merkitys. Osana hanketta haluttiin arvioida suomalaisen elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän toimivuutta. Tekesin kannalta tavoitteena oli yhdistää hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi. Tulevaisuuden tarkastelun aikajänteeksi valittiin noin 10 vuotta eteenpäin. Hanke jaettiin siis kahteen osaan: 1) tutkimusjärjestelmän arviointiin ja 2) teknologiaennakointiin, joita molempia pohjusti kartoitus elintarviketeollisuuden tilasta, tarpeista ja tulevaisuuden haasteista. Tämän kartoituksen tekemiseksi toteutettiin syksyn 2001 aikana haastatteluja. Haastattelujen materiaalia käytettiin hyväksi myös arvioinnissa ja ennakoinnissa. Sekä ennakoinnissa että arvioinnissa tärkeä työskentelymuoto olivat osallistavat työpajat, joihin kutsuttiin alan asiantuntijoita. Työpajoja järjestettiin kaikkiaan kymmenen. Keskeiset tulevaisuuden haasteet Elintarviketeollisuus kohtaa tulevaisuudessa lukuisia haasteita. Osa näistä liittyy vahvasti teknologioihin ja osassa teknologioilla on pienempi rooli. Syksyn kartoituksen pohjalta valittiin alla esitellyt kuusi teemaa, joiden analysoimiseksi järjestettiin erilliset teknologiaennakointityöpajat. 1. Kuluttajat nyt ja tulevaisuudessa. Teollisuuden suurimpia haasteita on ennakoida kuluttajien tarpeita ja käyttäytymistä. Näihin tarpeisiin vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset, kuten yleinen ostovoiman kasvu ja ikärakenne. Lisäksi haasteena on ymmärtää kuluttajien vaihtuvia ostokriteereitä sekä halukkuutta ja kykyä omaksua tietoa. Työpajassa teknologioita katsottiin kuluttajan näkökulmasta. Teknologiat katettiin laajasti siten, että varsinaisesti elintarviketeollisuuden hyödyntämien teknologioiden lisäksi katetaan kaikki teknologiat, joita kuluttaja tulevaisuudessa tarvitsee ja haluaa liittyen ruokailuun ja ostamiseen. 2. Pienten yritysten teknologisen osaamistason nosto. Elinvoimaisen elintarvikesektorin ylläpitoa koko maassa voidaan pitää yhtenä eri toimijoiden keskeisenä tehtävänä. Elintarvikesektorin rakennemuutos on johtanut yhä suurempien yritysten syntymiseen, keskitettyyn elintarviketuotantoon, yritysten omistuksen siirtymiseen ulkomaille ja yhä kasvavaan elintarvikkeiden tuontiin ulkomailta. Keskisuurilla yrityksillä on vaikeuksia koventuneessa kilpailutilanteessa ja pienten yritysten on yhä selkeämmin etsittävä kilpailuetua erikoistumisesta. Pienet, erityisesti perinteisillä aloilla toimivat, yritykset ovat yleensä alueellisia toimijoita, joille alueiden kehittyminen ja alueelliset tukiverkostot ovat tärkeitä. Erikoistumisen strategiat, ympäristökysymykset, lähiruoka ja luomutuotanto ovat asioita, joiden ratkaisemisessa teknologioilla on tärkeä merkitys. 3. Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun. Informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden (ICT) hyödyntäminen läpi arvoketjun tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehostaa yritysten logistiikkaa ja tuotantoprosesseja, parantaa turvallisuutta ja laadunseurantaa sekä tarjota entistä parempaa tietoa kuluttajille. Elintarvikesektori ei kuitenkaan hyödynnä riittävästi ICT-alueen mahdollisuuksia. Tällä kentällä haasteena on teknologioiden hyödyntämisen lisäksi uusien innovatiivisten toimintamallien omaksuminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken. 4. Liiketoimintaa terveellisyydestä ja terveysvaikutteisuudesta. Terveellisyydelle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimmista mahdollisuuksista, johon liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomessakin panostettu suhteellisesti paljon. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan syntynyt kestävää liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis tuotekehitys, kansainvälistyminen sekä kuluttajien

7 käyttäytymisen ennustamattomuus. Näiden haasteiden vuoksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita, terveellisyyden korostumista tuotteiden lisäarvona ja niihin liittyviä teknologioita tulee pohtia edelleen. 5. Puhtaus ja turvallisuus. Kuluttajan luottamuksen säilyttämiseksi koko elintarvikeketjun on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota puhtauteen ja turvallisuuteen. Tällä hetkellä Suomessa ruokaturvallisuus on korkealla tasolla. Hyvä tilanne ei kuitenkaan tarkoita, etteikö turvallisuuteen tulisi jatkuvasti kiinnittää huomiota. Turvallisuusriskit tulevat lisääntymään tulevaisuudessa. 6. Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen. Suomalaisen tutkimuksen (yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset) piirissä on olemassa liiketoimintamielessä hyödyntämättömiä tutkimustuloksia. Tutkimuksen piirissä tehtävien tulosten hyödyntäminen on selkeästi yritysten kannalta tärkeä alue, johon yritykset ovat kiinnittäneet liian vähän huomiota. Toisaalta kaupallistamiseen ei ole yliopistojen ja tutkimuslaitostenkaan osalta panostettu riittävästi. Työpajaan koottiin yhteen aikaisemmissa työpajoissa esiin nousseita tutkimusinnovaatioita ja pohdittiin niiden kaupallistamisen edellytyksiä. Teknologiaennakoinnin työpajoissa tarkasteltiin eri teknologioiden merkitystä näiden haasteiden näkökulmista. Rinnalla edenneessä tutkimusjärjestelmän arvioinnissa tarkasteltiin niitä edellytyksiä, joita tutkimuksella on oltava teknologioiden kehittymiseksi ja teollisuuden tukemiseksi kattaen rahoituksen, yhteistyön ja koulutusjärjestelmän toimivuuden. Tutkimuksella tarkoitetaan tässä ensisijaisesti yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Suositukset teknologisiksi painopisteiksi ja tutkimuksen suuntaamiseksi Ennakoinnin työpajoissa listattiin kunkin teeman kannalta olennaisimpia teknologia-alueita. Työpajojen yksityiskohtaisia tuloksia on esitetty tämän raportin luvussa 6. Työpajoissa nousi esiin viisi eri teknologia-aluetta, joiden suhteen tulevaisuuden kehitykseen ja tutkimuksen vahvistamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Näillä alueilla on yleisesti myös suomalaisen tutkimuksen taso korkea ja siten kotimaisen tutkimustiedon hyödyntämiselle on hyvät edellytykset. 1. Pakkaukset yhä aktiivisempia Elintarvikkeisiin liittyy yhä enemmän tuotekohtaista tietoa, jota sekä kuluttajat että koko toimintaketju hyödyntävät monin tavoin. Tämän monipuolistuvan tiedon keräämisessä, hallinnoinnissa ja hyödyntämisessä pakkauksilla on yhä tärkeämpi rooli. Pakkauksiin tulee tulevaisuudessa integroitumaan yhä enemmän ominaisuuksia siten, että pakkaus kommunikoi aktiivisemmin ympäröivän maailman kanssa ja toimii aktiivisesti elintarvikkeiden laadun ylläpitämiseksi. Tässä hyödynnetään teknologioita, jotka liittyvät mm. materiaaliteknologioihin, painatukseen, prosessointiteknologioihin, tuotannonohjaukseen, anturi- ja kommunikaatioteknologioihin. Suomeen on syntynyt vahva tutkimuksellinen osaaminen tälle kentälle. Perinteisesti Suomessa on huippuosaamista liittyen esimerkiksi pakkausmateriaaleihin ja pakkausten kommunikaatioon liittyviin teknologioihin. Suomesta kuitenkin puuttuu tällä hetkellä tarpeeksi vahvoja yrityksiä, jotka integroisivat kaiken tarvittavan osaamisen tuotteiksi elintarviketeollisuuden tarpeisiin vastaamiseksi. Eri osapuolten välillä on edelleen vahvistettava yhteistyötä ja tiedonvaihtoa, jotta tarpeet ja teknologioiden kehittäminen kohtaavat toisensa. 2. Terveysvaikutteiset elintarvikkeiden ainesosat Suomalaisten raaka-aineiden ominaisuudet tarjoavat paljon mahdollisuuksia, joita ei ole tähän mennessä vielä täysin hyödynnetty. Vahvan tutkimusosaamisen hyödyntäminen vaatii kuitenkin tulevaisuudessa määrätietoisia toimia. Uusien terveysvaikutteisten ainesosien etsimisessä on edettävä samanaikaisesti kahta polkua: Systemaattisesti ja laajasti etsiä mahdollisuuksia eri raaka-aineiden ominaisuuksien joukosta Kuluttajien uusia tarpeita monipuolisesti ja uusista näkökulmista tarkastellen pitää etsiä alueita, joilla on tarvetta uusille tuotteille. Tämän pohjalta voidaan rakentaa uusia tuotekonsepteja, joihin määrätietoisesti panostetaan ja joille tuotelähtöisesti etsitään sopivia ainesosia. Uusien ainesosien kehittäminen vaatii vahvaa tutkimusosaamista ja -panostusta. Tutkimuksen ei pidä kuitenkaan edetä yksinään, vaan jo alusta asti on panostettava liiketoimintakonseptin luomiseen kokonaisuutena. Eri alueita pitää kehittää rinnakkain ja eri toimijoiden on syytä tehdä yhteistyötä. Prosessi- ja tuotantoteknologisia kysymyksiä, markkinointia, alihankintaverkostojen luomista ja rahoitusta tulisi pohtia jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa 3. Älykkäät ravitsemuspalvelut Läpi työpajojen korostui se, että tulevaisuudessa palveluiden kysyntä kasvaa. Tässä on nähtävissä sekä kuluttajien kasvava kysyntä palveluita kohtaan että yritysten tarvitsemien erilaisten palvelujen kasvava määrä. Yhtenä Suomen kannalta erityisen potentiaalisena tulevaisuuden kehityskohteena on nähtävissä terveyteen liittyvät palvelut, joissa teknologisen pohjan luo vahva ICT-alueen osaaminen. Haasteena on näiden palvelujen integrointi elintarvikkeiden valmistukseen ja myyntiin. Yksittäisten elintarvikkeiden sijaan korostuu kokonaisruokavalion hallinta. Elintarvikkeilla on tärkeä asema sairauksien ennaltaehkäisyssä ja myös julkinen näkökulma on otettava mukaan näiden pal-

8 veluiden luomisessa. Yhteistyötä pitää tehdä sekä yksityisten että julkisten terveydenhuollosta ja kansanterveydestä vastaavien tahojen kanssa. 4. Hajautettu tiedonhallinta Tulevaisuudessa tiedonhallinta on yhä tärkeämpää kaikilla yhteiskunnan alueilla ja joka yrityksessä. Tietoa on yhä enemmän käytössä ja haasteena on sen hyödyntäminen. Elintarvikkeiden osalta tiedon hyödyntäminen liittyy ensisijaisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen, jäljitettävyyteen ja toiminnan tehostamiseen läpi koko arvoketjun. Yleisesti tiedonhallinta ja siihen liittyvät teknologiat ovat alue, jolla on vahvaa suomalaista osaamista. Elintarviketeollisuus on kuitenkin tämän alueen hyödyntämisessä muita sektoreita jäljessä. Järjestelmää pitää kehittää hajautetusti ja tiedon kokoamiseen ja saatavuuteen oikeille tahoille oikeaan aikaan on kiinnitettävä huomiota. Järjestelmien kehittäminen edellyttää asteittaisia parannuksia ja uusia yhteistoimintamalleja. 5. Turvallisuus ja riskien hallinnan teknologiat Tämän teknologiakentän tärkeys ei niinkään nouse suomalaisen osaamisen erityisvahvuudesta tai tulevaisuuden liiketoimintapotentiaalista, vaan siitä, että näiden teknologioiden kehittäminen ja hyödyntäminen on tulevaisuuden välttämätön elinehto. Teknologioiden avulla on saavutettavissa tehokkuutta ja luotettavuutta. Erityisinä teknologisina painopistealueina tällä alueella ovat jäljitettävyys, testausmenetelmät ja tiedonhallinnan teknologioiden hyödyntäminen. Lisäksi on muistettava riskien arviointiin ja hallintaan liittyvän osaamisen kasvattaminen ja palvelutuotteiden kehittäminen. Näiden teknologia-alueiden lisäksi tutkimusjärjestelmän arvioinnin yhteydessä nousi esiin kolme tutkimusaluetta, joita Suomessa tulisi vahvistaa. Kaikki nämä alueet ovat lähinnä tukevia tutkimusalueita siinä mielessä, että niitä tarvitaan joko muun tutkimuksen tukemiseksi tai tuottamassa taustatietoa elintarviketeollisuuden tarpeisiin: Geenitekniikassa ja biotieteissä koko Eurooppa on Yhdysvaltoja jäljessä. Erityisesti geeniteknologiat tarjoavat kuitenkin valtavasti tulevaisuuden mahdollisuuksia ja tämän alueen osaamista on syytä ylläpitää kaikin keinoin. Tällä alueella tutkimusta on pystyttävä vahvistamaan vähintään sellaisen tason ylläpitämiseksi, että kyetään seuraamaan kansainvälistä kehitystä. Bioinformatiikka on tukeva tieteenala, jossa yhdistetään tiedonhallintaa, -käsittelyä ja mallintamista. Tällä alueella suomalainen osaaminen on liian suppeaa ja tulevaisuudessa on nähtävissä yhä suurempi pula osaajista. Kuluttajatutkimuksen monipuolisuutta ja poikkitieteellisyyttä pitää vahvistaa. Perinteisen kuluttajien osto- ja ruokailukäyttäytymistä monitoroivan tutkimuksen rinnalla on vahvistettava laaja-alaista tulevaisuuden tarpeita ja yhteiskunnan muutoksia monipuolisesti ennakoivaa tutkimusta, jonka pohjalta elintarviketeollisuus voi suunnitella uusia innovatiivisia tuotekonsepteja, joita vielä ei ole markkinoilla. Suositukset tutkimusjärjestelmän vahvistamiseksi Yliopistojen ja tutkimuslaitosten tekemän tutkimuksen edellytysten yksi heikkous tällä hetkellä on rahoitusrakenteen ohuus. Tekesin panostukset erityisesti teknologiaohjelmien muodossa ovat olleet merkittävä piristysruiske, mutta niiden tarkoitus ei ole luoda pysyviä rahoitusrakenteita. Tutkimuksen rahoituksen jatkuvuuden takaaminen on suuri haaste, joka edellyttää yhteistyötä kaikkien rahoittajien kesken ja yritysten yhä aktiivisempaa otetta pitkäjänteisten yhteistyösuhteiden luomiseksi. Yritysten kannalta haasteena on se, että tutkimustulosten optimaalinen hyödyntäminen vaatii jatkotoimia ja työtä yli pidemmän ajan, kuin mihin perinteisesti on totuttu. Tällä hetkellä on nähtävissä, että teknologia ja tutkimus ei ole vielä yrityksissä kiinteä osa strategiaa, johon johto olisi sitoutunut ja jonka myötä panostukset tälle alueelle nousisivat. Tutkimuksessa on yhä määrätietoisemmin panostettava poikkitieteellisyyteen ja kansainväliseen huipputasoon. Tämä edesauttaa pienten tutkimusresurssien tehokasta käyttöä. Yksi tulevaisuuden huolenaihe on elintarviketeollisuuden ja elintarvikkeisiin liittyvän tutkimuksen heikko kiinnostavuus. Osaajien kouluttaminen ja lahjakkaimpien henkilöiden houkuttelu alalle on kuitenkin tärkein tulevaisuuden innovatiivisuuden takaaja. Tässä on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen ajanmukaisuuteen ja koulutustahojen tieteellisen tason pitämiseen kansainvälisellä huipputasolla. Yrityksille intoa uusiin toimintamalleihin Tutkimustoiminnan vahvistamiseen yrityksissä ei riitä pelkkä visio, vaan vaaditaan konkreettisia toimia. Uusilla teknologia- ja liiketoiminta-alueilla tarvitaan enemmän esimerkkejä ja käytännön kokemusten kasvattamista ja jakamista. Seuraavia ongelmia ja suosituksia listattiin eri työpajoissa: Useilla teknologia-alueilla puuttuu suomalaisia edelläkävijäyrityksiä, jotka näyttäisivät onnistumisen esimerkkiä muille. Esimerkkinä alueista ovat mm. uusien elintarvikkeiden ainesosien tuottajat, laitevalmistajat ja pakkausalueen innovatiivinen liiketoiminta.

9 Pilotointimahdollisuuksia uusien teknologioiden testaamiseksi tarvitaan enemmän. Elintarvikesektorin toimintatapoja pitää verrata muiden sektoreiden toimintaan benchmarking hengessä (esimerkiksi tiedonhallinnan alueella) Palveluliiketoiminta on yksi kasvualue, jota pitää kehittää. Tämä kattaa myös palvelut, joita tarjotaan elintarvikealan yrityksille esimerkiksi riskien arvioinnin ja hallinnan alueella. Elintarvikeyritysten on syytä aktiivisemmin osallistua poikkisektorillisiin Tekesin teknologiaohjelmiin. Yleisesti on tarvetta erilaisille osallistaville, poikkisektorillisille ja -tieteellisille yhteistoimintamuodoille sekä yritysten ja tutkimuksen yhteistyön vahvistamiseksi että tiedon jakamisen kehittämiseksi yli teknologia- tai liiketoimintarajojen. Elintarvikesektorin rakennemuutos jatkuu ja liiketoiminnan kehittämisessä on vielä paljon työtä, jotta perinteisen arvoketjun sijaan toimittaisiin aidossa verkostossa, jossa on monipuolisesti mukana erilaisia toimijoita. Toimintaa voidaan vielä tehostaa hyödyntämällä enemmän alihankintaa ja ulkoistamista. Myös teknologioiden kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että teknologioita kehittävät yritykset (esim. laitevalmistajat) ja niitä hyödyntävät yritykset tekevät aktiivista yhteistyötä. Tiedon hallinnan ja avoimen tiedonjaon kehittäminen hajautetusti ovat ensimmäisiä konkreettisia alueita, joilla yhteistoimintaa on vietävä eteenpäin.

10 Sisältö 1 Johdanto Hankkeen toteutus Elintarviketeollisuus nyt ja tulevaisuudessa Nykytila Tulevaisuuden haasteet Ennakointia varten tunnistetut keskeiset haasteet Ennakoinnin teemat verrattuna muihin viimeaikaisiin selvityksiin Teknologiat ja tutkimus Elintarviketeollisuuden teknologiat Teknologia-alueiden määrittely Yleisesti tärkeimmiksi nostetut teknologiat Elintarvikkeisiin liittyvä tutkimus ja tuotekehitys Suomessa Elintarviketeollisuutta tukevat tutkimusalueet Keskeiset suomalaiset tutkimustahot Panostukset tutkimukseen Tekesin teknologiaohjelmat Uudistuva elintarvike ja Elintarvikkeet ja terveys Muut elintarvikkeisiin liittyvät teknologiaohjelmat Elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän arviointi Arvioinnin tavoitteet ja toteutus Tutkimusjärjestelmän kyky tuottaa huipputuloksia Suomalaisen elintarviketutkimuksen vahvat ja heikot alueet Uudistuva elintarvike -ohjelman tieteelliset ja teolliset tulokset Tulevaisuuden tutkimuksen suuntaaminen ohjelma-arvioinnin pohjalta Tutkimustulosten syntymisen pääedellytykset: tutkijoita ja rahaa Yhteistyön merkitys tutkimukselle Teollisuuden kyky hyödyntää tutkimustuloksia Yritysten osaamispohja, resurssit ja asenne Tutkimuksen ja yritysten välinen yhteistyö: tulevaisuuden kilpailukyvyn edellytys Teknologiaennakointi Ennakoinnin tavoitteet ja työpajojen toteutus Kuluttajien tarpeet ja uudet teknologiat Nykytila ja kehitysnäkymät Teknologiat vastaamassa tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin Yhteenveto Pienten yritysten teknologiatason nosto Nykytila ja kehitysnäkymät Keinoja teknologisen tason nostamiseksi Pienten yritysten teknologiat Kolmen teknologia-alueen arviointi Yhteenveto....56

11 6.4 Tiedonhallinnalla tehokkuutta läpi arvoketjun Nykytila ja kehitysnäkymät Teknologiat ja esimerkkejä kehittämisalueista Yhteenveto Puhtaus ja turvallisuus Nykytila ja kehitysnäkymät Teknologiset ratkaisut ja kehittämisalueiden arviointi pienryhmissä Yhteenveto Liiketoimintaa terveellisyydestä ja terveysvaikutteisuudesta Nykytila ja kehitysnäkymät Mahdolliset liiketoimintakonseptit Tarvittava teknologinen osaaminen Kolmen liiketoimintakonseptin arviointi Yhteenveto Tutkimusinnovaatioiden kaupallistaminen Nykytila ja kehitysnäkymät Tutkimusinnovaatioiden kaupallistamisen kannalta keskeisiä kysymyksiä Potentiaalisia innovaatioalueita Yhteenveto Johtopäätökset ja suositukset Teknologiset painopisteet ja tutkimuksen suuntaaminen Toimintatapoja tulevaisuutta varten Tutkimusjärjestelmän vahvistaminen Yrityksille intoa uusiin toimintamalleihin Lähdeluettelo Liitteet A Hankkeen johtoryhmä B Syksyn 2002 aikana haastatellut C Arviointityöpajojen osallistujat D Ennakointityöpajojen osallistujat E Keskeiset teknologia-alueet F Keskeiset tutkimusalueet Tekesin teknologiakatsauksia

12 1 Johdanto Suomalainen elintarviketeollisuus on ollut viime vuosina suurien muutoksien edessä EU:hun liittymisen jälkeen. Tulevaisuus on edessä yhtä vaativana. Kansainvälistyminen jatkuu ja markkinatilanne muuttuu yhä nopeammin. Tulevaisuuden strategisten valintojen tueksi on tehtävä laaja-alaista analyysiä. Yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena on teknologioiden ja uusien innovaatioiden yhä parempi hyödyntäminen. Teknologiat ja niitä tukeva pitkäjänteinen tutkimus on nähtävä yhtenä suomalaisen elintarviketeollisuuden menestymisen reunaehtona. Teknologiaennakointi on yksi työkalu tulevaisuuden analysoimiseksi. Teknologiaennakointi kattaa laajan joukon menetelmiä ja lähestymistapoja, joilla tunnusomaista on mm. 1) tulevaisuussuuntautuneisuus ja systemaattisuus, 2) tieteen ja teknologian suhteuttaminen koko yhteiskuntaan, 3) innovaatiojärjestelmän eri osapuolten välisen avoimen vuoropuhelun vahvistaminen ja 4) tavoite priorisoida ja antaa suosituksia tulevaisuuden suuntaamiselle 1. Teknologiaennakoinnin lähtökohta voi olla kansallisen, alueellisen, sektorikohtaisen tai instituutiokohtaisen (yritys tai muu organisaatio) strategiaprosessin tukeminen. Suomessa on viime vuosina ollut monipuolista teknologiaennakointitoimintaa, joka kuitenkin on ollut hajanaista. Elintarviketeollisuuden tulevaisuuden pohtiminen on lähtökohdaltaan yhden teollisuussektorin tarpeita pohtiva analyysi, jonka tuloksien hyödyntäjiä ovat alan yritykset ja julkiset toimijat sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi käynnistyi kesällä 2001 Tekesin ja Elintarviketeollisuusliitto ry:n yhteishankkeena. Teknologiaennakoinnin lähtökohtana oli ongelmalähtöisyys eli keskeisenä kysymyksenä oli pohtia sitä, mikä on teknologioiden merkitys vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. Tavoitteena oli miettiä keinoja innovatiivisuuden lisäämiseksi alueella, joka perinteisesti panostaa vähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja on pitkään toiminut hyvin suojatuilla markkinoilla. Tutkimuksella on innovatiivisuuden kasvattamisessa suuri merkitys. Osana hanketta haluttiin arvioida suomalaisen elintarvikkeisiin liittyvän tutkimusjärjestelmän toimivuutta, rahoituksen riittävyyttä ja yhteistyön toimivuutta. Tekesin kannalta tavoitteena oli yhdistää hankkeeseen myös Uudistuva elintarvike -teknologiaohjelman arviointi ja myös kokeilla hankkeen puitteissa uusia teknologiaennakoinnin työskentelytapoja. Hankkeen haluttiin aktivoivan vuoropuhelua eri toimijoiden välillä ja tuovan mukaan erilaisia näkökulmia. Pääasialliseksi työskentelymuodoksi valittiin osallistavat työpajat. Tulevaisuuden tarkastelun aikajänteeksi valittiin noin 10 vuotta eteenpäin. Hankkeen toteutusta tukivat muut aikaisemmat ja käynnissä olleet hankkeet. Vuonna 1998 valmistui elintarviketeollisuuden teknologioita laajasti kartoittava katsaus, joka loi pohjan tässä hankkeessa katetuille teknologioille 2. Teknologioiden osalta yksityiskohtia löytyy useista viimeaikaisista teknologiakatsauksista, joita Tekes on teettänyt. Hankkeen kanssa rinnakkain eteni laaja ja tulevaisuutta pidemmällä aikavälillä tarkastellut Elintarviketalouden reunaehdot hanke, jossa luotiin elintarviketalouden tulevaisuutta kuvaavia skenaarioita 3. Eri alueilla on viime aikoina erityisesti TE-keskusten työnä laadittu alueellisia strategioita, joiden tueksi on myös laadittu teknologiastrategioita hyödyntäen ennakoinnin menetelmiä. Tähän raporttiin on koottu koko hankkeen tulokset. Luvussa 2 esitellään hankkeen toteutuksen pääpiirteet. Luvussa 3 kuvataan elintarviketeollisuuden nykytilaa ja tulevaisuudennäkymiä sekä keskeisiä haasteita, joihin eri toimijoiden on löydettävä ratkaisuja. Luku 4 antaa yleiskuvauksen hankkeen kattamasta teknologiakentästä ja tutkimuksesta, joka liittyy elintarviketeollisuuteen. Hankkeen tuloksia esitellään luvuissa 5 ja 6. Luku 5 kattaa tutkimusjärjestelmän arvioinnin keskeiset tulokset ja luvussa 6 on esitetty teknologiaennakoinnin yksityiskohtaiset tulokset. Luku 6 on jäsennelty toteutettujen työpajojen mukaisesti ja kuhunkin työpajaan liittyvät tulokset voidaan lukea itsenäisesti. Kunkin työpajan osalta on tehty myös itsenäiset, laajemmat työpajaraportit, jotka ovat saatavilla erikseen pyydettäessä. Sekä tutkimusjärjestelmän arvioinnin että ennakoinnin tuloksien pohjalta esitellään luvussa 7 koko hankkeen johtopäätökset ja suositukset. 1 Lisätietoja ennakoinnista mm. Hjelt et al. (2001) ja Salo (2001) 2 Salo et al. (1998) 3 ETU 2030 (2002) 1

Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi: pk-yritysten tulevaisuuden haasteet

Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi: pk-yritysten tulevaisuuden haasteet Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi: pk-yritysten tulevaisuuden haasteet Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari, Mikkeli 1.10. Totti Könnölä, Gaia Group Oy 1 Elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014

Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 Finpron kansainvälistymispalveluiden uudistuminen Jukka Lohivuo Aluepäällikkö, Export Finland 27.11.2014 2 25/09/2014 Finpro Finpron kansainvälinen verkosto 3 25/09/2014 Finpro Export Finlandin palvelut

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut

PASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut PASTORI-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Älykkään liikenteen liiketoimintamallien ja toteutusratkaisujen kehittäminen Matti Roine ja Raine Hautala,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma

Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Food from Finland Team Finland -Kasvuohjelma Pirjo Hakanpää 4.3.2015 Huittinen Tekes -palvelut 2 Elintarvikkeiden vientiohjelman taustaa Elintarvikevienti ja kansainvälistymien Suomen elintarvikevienti

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot