VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION Rakennemallivaihtoehdot Strukturmodellsalternativ

2 MALLIEN PERUSTEET GRUNDER FÖR MODELLERNA

3 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Vaasan seudulla asuu asukasta ( ) luvulla seudun väestö on kasvanut asukkaalla. Kasvua 6 % vuoteen 2000 nähden N. 550 as/vuosi, n. 0,5 % /v. Seitsemän viime vuoden aikana seudun väestö on kasvanut henkilöllä, eli keskimäärin 814 asukkaalla vuodessa. Vasaregionen har invånare ( ). På 2000-talet har invånarantalet i regionen ökat med personer. ökning med 6 % jämfört med år 2000 ca 550 inv./år, ca 0,5 % per år Under de senaste sju åren har invånarantalet i regionen ökat med personer, dvs. i genomsnitt med 814 personer per år. 3

4 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 2000-luvulla Vaasan, Mustasaaren ja Laihian väestö on kasvanut ja seudun muiden kuntien väestö vähentynyt. Under 2000-talet har befolkningen i Vasa, Korsholm och Laihela ökat och befolkningen i regionens övriga kommuner minskat. 4

5 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Seudun taajamissa asui asukasta, kylissä asukasta ja haja-asutusalueilla asukasta Suunnittelematon hajarakentaminen taajamien ja kylien läheisyydessä on monesta syystä ongelmallinen kehityskulku. Se aiheuttaa lisäkustannuksia asukkaille ja kunnille mm. infrastruktuurin, palvelujen järjestämisen ja kuljetuskustannusten muodossa bodde det invånare i tätorterna, invånare i byarna och invånare i glesbygdsområdena. Oplanerad glesbebyggelse i närheten av tätorter och byar är av många orsaker en problematisk utvecklingsriktning. Det medför tilläggskostnader för invånarna och kommunerna bl.a. i form av infrastruktur, anordnande av service samt transportkostnader. 5

6 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Taajamien väestökartat Taajamien nimet näkyvät jäljempänä Tätorterna befolkningskartor Tätorternas namn framkommer senare Taajamien väestö 6

7 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Seudun YKR- luokittelun mukaisten taajamien väestö kasvoi yhteensä asukkaalla YKRtaajama on vähintään 200-asukkaan keskittymä, eli myös monet kylät luokitellaan YKR-taajamiksi. Mustasaaressa usean kylän luokitus on muuttunut taajamaksi luvulla väestönkasvun ja tiivistyvän asutuksen myötä. Valtaosa taajamien väestönkasvusta keskittyi Vaasan, Mustasaaren ja Laihian taajamiin. Kasvavia taajamia ovat Vaasa, Sundom, Sulva, Laihia, Tervajoki, Merikaarto, Vöyri, Helsingby, Sepänkylä, Koivulahti, Karperö, Jungsund, Tölby-Vikby, Molpe, Maxmo ja Raippaluoto Seutu jakautuu kasvavan ja vähenevän väestön alueisiin. Seudun keskusalueiden väestö on kasvanut ja useimpien reuna-alueiden väestö vähentynyt. Befolkningen i regionens tätorter som klassificerats enligt Samhällsstrukturens uppföljningssystem (YKR) ökade med totalt invånare under åren En YKR-tätort är en koncentration med minst 200 invånare, vilket innebär att många tätorter klassificeras som YKRtätorter. I Korsholm har flera byars klassificering ändrats till tätort under 2000-talet till följd av befolkningsökning och tätare bebyggelse. Största delen av befolkningsökningen i tätorterna koncentrerades till tätorter i Vasa, Korsholm och Laihela. Växande tätorter är Vasa, Sundom, Solf, Laihela, Tervajoki, Merikart, Vörå, Helsingby, Smedsby, Kvevlax, Karperö, Jungsund, Tölby-Vikby, Molpe, Maxmo och Replot. Regionen indelas i områden med ökande och minskande befolkning. Befolkningen i regionens centrumområden har ökat och befolkningen i de flesta randområden har minskat. 7

8 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Taajamat ja kylät 2010 sekä taajamien laajenemisalueet Tätorter och byar 2010 samt utvidgningsområden för tätorter

9 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Kylien väestö 2011 Byarnas befolkning

10 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Seudun kyläalueet (alle 200 asukasta) ja haja-asutusalueet (taajamien ja kylien ulkopuoliset alueet) jakautuvat myös väestöltään kasvaviin ja väheneviin alueisiin. Kehitys on hyvin erilainen seudun eri osissa. Varsinkin Mustasaaressa ja Laihialla mutta osin myös Vaasassa väestö kasvaa voimakkaasti myös haja-asutusalueilla ja usein kasvu on voimakkain taajamien ja kylien läheisyydessä. Regionens byområden (under 200 invånare) och glesbygdsområden (områden utanför tätorter och byar) indelas även i områden med ökande och minskande befolkning. Utvecklingen är väldigt olika i olika delar av regionen. Speciellt i Korsholm och Laihela, men även i Vasa, ökar befolkningen kraftigt även i glesbygdsområden. Tillväxten är ofta kraftigast i närheten av tätorter och byar. 10

11 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE VAASAN SEUDUN ASUNTOTUOTANTO / VASAREGIONENS BOSTADSPRODUKTION (Lähde/Källa: SYKE, ELYSE) Alue / Område Taajamat Tätorter % Taajamien laajenemisalueet Tätorternas utvidgningsområden % Kyläalueet Byområden % Haja-asutusalueet Glesbygdsområden % Yhteensä Sammanlagt Vaasa&Vähäkyrö / Vasa&Lillkyro ,1 % 81 4,8 % 3 0,2 % 32 1,9 % Mustasaari / Korsholm ,6 % 98 12,9 % 26 3,4 % 77 10,1 % 760 Laihia / Laihela ,0 % 19 6,1 % 2 0,6 % 32 10,3 % 311 Vöyri / Vörå 43 35,2 % 26 21,3 % 21 17,2 % 32 26,2 % 122 Isokyrö / Storkyro 69 81,2 % 7 8,2 % 0 0,0 % 9 10,6 % 85 Maalahti / Malax 57 67,9 % 3 3,6 % 9 10,7 % 15 17,9 % 84 Korsnäs 20 50,0 % 6 15,0 % 6 15,0 % 8 20,0 % 40 Vaasan seutu ,4 % 240 7,8 % 67 2,2 % 205 6,7 % Vaasan seudun kuntien asuntotuotanto Suuri osa (83 %) rakentamisesta tapahtui olemassa olevissa, v.2005 taajamarajauksen mukaisissa taajamissa. Rakentaminen seudun kyliin oli yllättävän vähäistä. Taajamien laajenemisalueille rakennettiin melko vilkkaasti. Alueet ovat usein väestötiheydeltään alhaisia ja monesti kyseessä on asemakaava-alueen lievealue, jolle rakentaminen on monessa mielessä ongelmallista. Bostadsproduktionen i Vasaregionens kommuner En stor del (83 %) av byggandet skedde i befintliga tätorter enligt tätortsgränserna från år Det byggdes överraskande litet i regionens byar. I tätorternas utvidgningsområden var byggandet ganska livligt. Områdena har ofta en låg befolkningstäthet och i många fall är det frågan om ett randområde till ett detaljplanerat område, där byggande i många avseenden är problematiskt.

12 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Kuvassa SYKE:n seurantatietoja vähintään 20 as./ha - alueilla asuvan väestön osuudesta kaupunkiseututaajamien väestöstä vuosina Vaasa on 8. sijalla, mikä on hyvä, sillä Vaasahan on väestöltään 15. suurin kaupunki. Vaasan keskustaajama on 11. suurin. Osuus on pienentynyt Vaasassa, mutta tämä johtuu pääosin siitä, että Vaasan keskustaajama on laajentunut Mustasaaren puolelle (mm. Karperön taajama on tullut osaksi keskustaajamaa). Huom! Taulukossa keskustaajamat on luokiteltu väestön mukaan. Ei siis sen mukaan, missä 20 as./ha -alueilla asuvan väestön osuus on suurin. På bilden syns uppföljningsuppgifter från Finlands miljöcentral för andelen befolkning som som bor på områden med minst 20 invånare/ha av den totala befolkningen i stadsregionstätorterna under åren Vasa är på 8 plats, vilket är bra eftersom Vasa är den 15 största staden vad gäller folkmängd. Vasa centrumtätort är den 11 största. Andelen har minskat i Vasa, men detta beror främst på att Vasa centrumtätort har utvidgats till Korsholms sida (bl.a. Karperö tätort har blivit en del av centrumtätorten). Obs! I tabellen har centrumtätorterna indelats i klasser enligt befolkning. Inte alltså enligt vilka områden med 20 invånare/ha som har den största befolkningsandelen.

13 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Asemakaava-alueelle sijoittuvien uusien asuntojen osuus kaikista uusista asunnoista vuosina taulukossa Vaasa sijoittuu vasta 21. sijalle. Vaasan keskustaajamassa keskimäärin noin 81 % asunnoista rakennettiin asemakaava-alueelle. I tabellen med uppgifter om andelen nya bostäder på detaljplaneområdet av alla nya bostäder för åren ligger Vasa först på plats 21. I Vasa centrumtätort byggdes i genomsnitt cirka 81 % av bostäderna på detaljplaneområdet.

14 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Vaasan seudun väestö kasvaa noin asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää noin 680 asukkaan kasvua vuodessa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana seudun väestö on kasvanut 814 asukkaalla vuodessa. Viime vuodet ovat tosin olleet väestönkasvun huippuvuosia. Seudulle on laadittu myös erittäin optimistinen väestötavoite, jonka mukaan seudun väestö kasvaa asukkaalla, eli noin asukkaalla vuodessa. Optimistisen väestötavoitteen mukaan seudun väestö kasvaa asukkaalla, eli noin asukkaalla vuodessa. Pessimistisen väestötavoitteen mukaan väestö kasvaisi asukkaalla, eli noin 360 asukkaalla vuodessa. Tilastokeskuksen väestöennusteessa kasvu keskittyy tulevaisuudessakin Vaasaan, Mustasaareen ja Laihialle (91 % seudun kasvusta). Enligt Statistikcentralens befolkningsprognos kommer befolkningen i Vasaregionen att öka med cirka invånare fram till år Detta förutsätter en tillväxt på cirka 680 invånare per år. Under de senaste sju åren har befolkningen i regionen ökat med 814 invånare per år. De senaste åren har dock varit toppår vad gäller befolkningsökning. Ett mycket optimistiskt befolkningsmål har upprättats för regionen. Enligt det skulle regionens befolkning öka med invånare, dvs. med cirka invånare per år. Enligt ett optimistiskt befolkningsmål skulle regionens befolkning öka med invånare, dvs. med cirka invånare per år. Enligt ett pessimistiskt befolkningsmål skulle befolkningen öka med invånare, dvs. med cirka 360 invånare per år. I Statistikcentralens befolkningsprognos koncentreras tillväxten även i framtiden till Vasa, Korsholm och Laihela (91 % av regionens tillväxt). 14

15 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Kunnittaisen väestöennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä väestö kasvaa eniten Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla Enligt en kommunspecifik befolkningsprognos kommer befolkningen fram till år 2040 att öka mest i Vasa, Korsholm och Laihela Väestökehitys Vaasan seudulla ja Tilastokeskuksen ennuste Befolkningsutveckling i Vasaregionen och Statistikcentralens prognos v. 2012: Isokyrö - Storkyro Korsnäs Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Maalahti - Malax Laihia - Laihela Mustasaari - Korsholm Vaasa - Vasa Vaasan seutu

16 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Asuntotuotanto oli vilkkaampaa luvulla (keskimäärin noin 675 asuntoa vuodessa) kuin mitä se on ollut luvulla (keskimäärin noin 618 asuntoa vuodessa). Tosin vuosien 1990 ja 1991 poikkeuksellisen suuri asuntotuotanto nostaa tuntuvasti 1990-luvun keskiarvoa. Bostadsproduktionen var livligare på 1990-talet (i genomsnitt cirka 675 bostäder per år) än vad den har varit på 2000-talet (i genomsnitt cirka 618 bostäder per år). Den exceptionellt stora bostadsproduktionen under år 1990 och 1991 höjer dock betydligt genomsnittet för 1990-talet. 16

17 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Erillisten pientaloasuntojen osuus asuntotuotannosta on ollut huomattavasti suurempi 2000-luvulla (keskimäärin 50,8% vuodessa) kuin mitä se oli 1990-luvulla (keskimäärin 33,6 % vuodessa) luvulla kytkettyjen pientalojen osuus asuntotuotannosta on ollut 17,3 %, kerrostalojen osuus 30,7 % ja muiden asuntojen osuus 1,2 %. Vaasan osuus seudun kerrostaloasuntotuotannosta oli noin 91,3 % vuosina Tällä ajanjaksolla Vaasaan rakennettiin noin kerrostaloasuntoa. Seudun muu kerrostalorakentaminen keskittyi Mustasaareen (noin 370 asuntoa) ja Laihialle (noin 130 asuntoa). Andelen separata småhusbostäder av bostadsproduktionen har varit betydligt större under 2000-talet (i genomsnitt 50,8% per år) än vad den var på 1990-talet (i genomsnitt 33,6 % per år). Under 2000-talet har andelen sammankopplade småhus av bostadsproduktionen varit 17,93%, andelen flervåningshus 30,7 % och andelen övriga bostäder 1,2 %. Vasas andel av regionens flervåningshusproduktion var cirka 91,3 % under åren Under denna tidsperiod byggdes cirka bostäder i flervåningshus i Vasa. Det övriga byggandet av flervåningshus i regionen koncentrerades till Korsholm (cirka 370 bostäder) och Laihela (cirka 130 bostäder). 17

18 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Seudulle vuosina rakennetuista asunnoista noin 62 % rakennettiin Vaasaan. Vaasaan, Mustasaareen ja Laihialle rakennettiin noin 85 % asunnoista. Av de bostäder som byggdes i regionen under åren byggdes cirka 562% i Vasa. Cirka 85 % av bostäderna byggdes i Vasa, Korsholm och Laihela. 18

19 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE VTT on laatinut kolme erilaista, vuoteen 2030 ulottuvaa asuntotuotantoennustetta Vaasan seudulle. Ennusteet perustuvat väestöennusteisiin, asuntokantaan ja asuntojen poistumaan (VTT; Asuntotuotanto 2030). Tässä on sovellettu VTT:n maahanmuutto skenaarioon perustuvaa ennustetta Vaasan seudulle. Sen mukaan seudulle rakennettaisiin noin asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Mikäli käytetään tämän ennusteen vuosituotannon keskiarvoa vuoteen 2040 asti, tuotanto olisi asuntoa, eli noin 618 asuntoa vuodessa. Toteutunut asuntotuotanto 2000-luvulla on ollut noin 618 asuntoa vuodessa VTT har upprättat tre olika prognoser för bostadsproduktionen i Vasaregionen fram till år Prognoserna grundar sig på befolkningsprognoser, bostadsbeståndet och på bostadsavgången (VTT; Bostadsproduktion 2030). I detta sammanhang tillämpas en prognos för Vasaregionen som baserar sig på ett immigrationsscenarium. Enligt den byggs cirka bostäder i regionen fram till år Ifall man använder genomsnittet för årsproduktionen för åren fram till år 2040, skulle produktionen vara bostader, dvs. cirka 618 bostäder per år. Den verkliga bostadsproduktionen under talet har varit cirka 618 bostäder per år. 19

20 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE VTT:n ennuste tarkoittaa noin 0,91 asuntoa per uusi asukas, kun sitä vertaa Tilastokeskuksen väestöennusteeseen Vaasan seudulle ( asukasta). Suhdeluku on lähellä muiden seutujen rakennemalleissa käytettyjä lukuja. Kun tätä suhdelukua käytetään, tarkoittaa erittäin optimistinen väestötavoite noin uutta asuntoa, optimistinen väestötavoite noin uutta asuntoa, Tilastokeskuksen väestöennuste noin uutta asuntoa ja pessimistinen väestötavoite noin uutta asuntoa vuoteen 2040 mennessä. Mikäli eri asuntotyyppien osuus asuntorakentamisesta pysyy samana vuoteen 2040 asti kuin mitä se on ollut , uuden asunnon rakentaminen tarkoittaisi noin pientaloa (51,4 %), noin kerrostaloasuntoa (29,5 %) noin asuntoa rivitaloissa ja kytketyissä pientaloissa (17,9 %) sekä noin 200 muuta asuntoa (1,2 %). VTT:s prognos innebär cirka 0,91 bostäder per ny invånare ifall prognosen jämförs med Statistikcentralens befolkningsprognos för Vasaregionen ( invånare). Förhållandetalet ligger nära tal som används i andra regioners strukturmodeller. Då man använder detta förhållandetal, innebär det mycket optimistiska befolkningsmålet cirka nya bostäder, det optimistiska befolkningsmålet cirka nya bostäder, Statistikcentralens befolkningsprognos cirka nya bostäder och det pessimistiska befolkningsmålet cirka nya bostäder fram till år Ifall andelen olika bostadstyper av bostadsbyggandet förblir oförändrad fram till år 2040 jämfört med åren , skulle byggandet av nya bostäder innebära cirka småhus (51,4 %), cirka flervåningshusbostäder (29,5 %), cirka radhusbostäder 20 och sammankopplade småhus (17,9 %) samt cirka 200 övriga bostäder (1,2 %).

21 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE VAASAN SEUDUN ASUNTOTUOTANTO / VASAREGIONENS BOSTADSPRODUKTION (Lähde/Källa: SYKE, ELYSE) Alue / Område Taajamat Tätorter % Taajamien laajenemisalueet Tätorternas utvidgningsområden % Kyläalueet Byområden % Haja-asutusalueet Glesbygdsområden % Yhteensä Sammanlagt Vaasa&Vähäkyrö / Vasa&Lillkyro ,9 % 225 6,7 % 8 0,2 % 71 2,1 % Mustasaari / Korsholm ,4 % ,9 % 47 3,9 % 120 9,8 % Laihia / Laihela ,9 % 38 6,9 % 4 0,7 % 53 9,6 % 554 Vöyri / Vörå 91 46,7 % 27 13,8 % 31 15,9 % 46 23,6 % 195 Isokyrö / Storkyro ,5 % 23 13,5 % 1 0,6 % 23 13,5 % 171 Maalahti / Malax ,7 % 9 4,3 % 23 10,9 % 34 16,1 % 211 Korsnäs 32 47,1 % 10 14,7 % 11 16,2 % 15 22,1 % 68 Vaasan seutu ,3 % 477 8,3 % 125 2,2 % 362 6,3 % Vaasan seudun kuntien asuntotuotantoennuste Ennuste on laadittu seuraavien tietojen avulla: VTT:n asuntotuotantoennusteen ja Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella luotu seudun asuntotuotantoennuste ( asuntoa vuoteen 2040 mennessä). Toteutunut asuntotuotanto taajamittain, kylittäin ja haja-asutusalueittain Vaasan seudun kunnissa Prognos för bostadsproduktionen i Vasaregionens kommuner Prognosen har gjorts på basen av följande uppgifter: Regionens prognos för bostadsproduktionen ( bostäder fram till år 2040) som gjorts på basen av VTT:s prognos för bostadsproduktionen och Statistikcentralens befolkningsprognos. Den förverkligade bostadsproduktionen i tätorterna, byarna och glesbygdsområdena i Vasaregionens kommuner

22 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Noin puolet koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa (Pohjanmaan LJS 2013) Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Vaasaan pendelöidään töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. Isokyröstä pendelöidään sekä Vaasaan että Seinäjoelle. Useassa Vaasan seudun kunnassa on hyvä työpaikkaomavaraisuusaste perinteisissä maatalouselinkeinoissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä Ungefär hälften av landskapets hela befolkning i arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa (Österbottens trafiksystemplan 2013) Arbetsplatssufficiensen är över 130 %. Till Vasa pendlar man för att arbeta främst från närregionen, Kyrönmaa och Sydösterbotten. Från Storkyro pendlar man både till Vasa och Seinäjoki. Flera kommuner i Vasaregionen har en hög grad av arbetsplatssufficiens inom traditionella lantbruksnäringar, pälsnäring och växthusodling. 22

23 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Työpaikkojen määrä on vuosien välillä kasvanut voimakkaimmin Vaasassa ja Mustasaaressa. Mustasaaren Sepänkylässä työpaikat ovat kasvaneet 800:lla Työpaikat ovat kasvaneet merkittävästi myös Oravaisissa, Vöyrissä, Tölby-Vikbyssä Merkittäviä työpaikka-alueita on myös myös kylissä ja hajaasutusalueillakin (eivät näkyvissä tällä kartalla). Antalet arbetsplatser under åren har ökat kraftigast i Vasa och Korsholm. I Smedsby i Korsholm har arbetsplatserna ökat med 800 Arbetsplatserna har ökat betydligt även i Oravais, Vörå och Tölby- Vikby Betydande arbetsplatsområden finns även i byar och glesbygdsområden (syns inte på denna karta). 23

24 ISKMO BJÖRKBY VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT KOIVULAHT I KARPERÖ KOSKÖ RAIPPALUOT O PETSMO VÄST ERHANKMO ORAVAINEN MAXMO S Ö D R A V A L L G R U5N3D3-10 VAASA SMEDSBY MERIKAART O KORSHOLM VÖYRI SUNDOM HELSINGBY ISOKYRÖ SULVA BERGÖ TÖLBY VIKBY T ERVAJOKI MAALAHTI PET OLAHT I KORSNÄS HARRST RÖM Yli työpaikkaa Yli 1500 työpaikkaa Yli 500 työpaikkaa Yli 250 työpaikkaa Yli 100 työpaikkaa Alle 100 työpaikkaa LAIHIA MOIKIPÄÄ Yli asukasta Yli 5000 asukasta Yli 1000 asukasta Alle 1000 asukasta Työpaikkakeskukset v VÄHÄKYRÖ VASKILUOT O Asuinkeskukset v VEIKKAAL A Asukkaiden lkm. V Asukkaiden lkm. muutos Työpaikkojen lkm. v Työpaikkojen lkm. muutos

25 ISKMO BJÖRKBY BEFOLKNING OCH ARBETSPLATSER KOIVULAHT I KARPERÖ KOSKÖ RAIPPALUOT O PETSMO VÄST ERHANKMO ORAVAINEN MAXMO Bostadscentrum år Över invånare Över 5000 invånare Över 1000 invånare Under 1000 invånare S Ö D R A V A L L G R U5N3D3-10 VAASA SMEDSBY MERIKAART O KORSHOLM VÖYRI Arbetsplatscentrum år 2010 VÄHÄKYRÖ VASKILUOT O Över arbetsplatse Över arbetsplatser Över 500 arbetsplatser Över 250 arbetsplatser Över 1000 arbetsplatser Under 1000 arbetsplatser SUNDOM HELSINGBY ISOKYRÖ SULVA BERGÖ TÖLBY VIKBY T ERVAJOKI LAIHIA MAALAHTI MOIKIPÄÄ PET OLAHT I KORSNÄS HARRST RÖM VEIKKAAL A Antalet Antalet Antalet Antalet invånare 2011 invånare, förändring arbetsplatser år 2010 arbetsplatser, förändring

26 ASUKASSAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA HENKILÖAUTOLLA TILLGÄNGLIGHET FÖR INVÅNARE I NUVARANDE SITUATION MED PERSONBIL Asukassaavutettavuutta henkilöautolla on kuvattu koko alueelta lasketulla suhteellisella saavutettavuusluvulla (liukuvärikuva) sekä osoittamalla konkreettisesti kuinka suuri määrä asukkaita saavutetaan alueen eri osista 15 minuutin ajoetäisyydellä (luokiteltu 6 luokkaan). Asukassaavutettavuus henkilöautolla kuvastaa kuinka hyvin suunnittelualueen eri alueilta (YKR ruutu 250 m x 250 m) saavutetaan kaikki alueen asukkaat henkilöautoa käyttäen. Parhaan asukassaavutettavuuden alueet soveltuvat siten hyvin työpaikkojen ja erilaisten palvelujen sijoittamisalueiksi, koska tuolloin niihin liittyvät työ- ja asiointimatkat ovat lyhyempiä ja aiheuttavat siten vähemmän liikennesuoritetta. Asukassaavutettavuus henkilöautolla 15 minuutin aikaetäisyydellä havainnollistaa saavutettavuutta kertomalla konkreettisesti kuinka suuri määrä asukkaita sijaitsee kustakin YKR-ruudusta 15 minuutin ajomatkan etäisyydellä. Seudun parhaiten saavutettavasta pisteestä 15 minuutin ajoetäisyydellä sijaitsee siis asukasta. Invånarnas tillgänglighet med personbil beskrivs med ett relativt tillgänglighetstal (se färgbild) som beräknats för hela området samt genom att på ett konkret sätt anvisa hur stor mängd invånare som nås från olika delar av området på 15 minuters köravstånd (indelat i 6 klasser). Invånarnas tillgänglighet med personbil beskriver hur väl alla invånare i området nås med personbil från olika delar av planeringsområdet (YKR-ruta 250 m x 250 m). Områden med bäst tillgänglighet för invånarna lämpar sig därför väl som placeringsområden för arbetsplatser och olika typer av service, eftersom arbetsresor och resor som uppkommer när människor sköter sina ärenden är kortare och därför medför mindre trafik. Invånarnas tillgänglighet med personbil på 15 minuters avstånd åskådliggör tillgängligheten genom att på ett konkret sätt berätta hur stor mängd invånare som finns på 15 minuters köravstånd från varje YKR-ruta. Från den punkt i regionen med bäst tillgänglighet finns alltså invånare på 15 minuters köravstånd.

27 ASUKASSAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA HENKILÖAUTOLLA TILLGÄNGLIGHET FÖR INVÅNARE I NUVARANDE SITUATION MED PERSONBIL Tillgänglighet för invånare med personbil år 2011 (antalet invånare på 15 minuters avstånd) Tillgänglighet för invånare med personbil år 2011 Ottaa huomioon tieverkon etäisyydet ja nopeudet (YKR 2011) Beaktar vägnätets avstånd och hastigheter (YKR 2011)

28 ASUKASSAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA POLKUPYÖRÄLLÄ TILLGÄNGLIGHET FÖR INVÅNARE I NUVARANDE SITUATION MED CYKEL Asukassaavutettavuutta polkupyörällä on kuvattu koko alueelta lasketulla suhteellisella saavutettavuusluvulla (liukuvärikuva) sekä osoittamalla konkreettisesti kuinka suuri määrä asukkaita saavutetaan alueen eri osista 30 minuutin ajoetäisyydellä (luokiteltu 6 luokkaan). Asukassaavutettavuus polkupyörällä kuvastaa kuinka hyvin suunnittelualueen eri alueilta (YKR ruutu 250 m x 250 m) saavutetaan kaikki alueen asukkaat polkupyörää käyttäen. Parhaan asukassaavutettavuuden alueet soveltuvat siten hyvin työpaikkojen ja erilaisten palvelujen sijoittamisalueiksi, koska tuolloin niihin liittyvät työ- ja asiointimatkat ovat lyhyempiä ja polkupyörä pystyy kilpailemaan noilla alueilla henkilöauton kanssa. Asukassaavutettavuus polkupyörällä 30 minuutin aikaetäisyydellä havainnollistaa saavutettavuutta kertomalla konkreettisesti kuinka suuri määrä asukkaita sijaitsee kustakin YKR-ruudusta 30 minuutin ajomatkan etäisyydellä. Seudun parhaiten saavutettavasta pisteestä 30 minuutin polkupyöräajoetäisyydellä sijaitsee siis n asukasta. Invånarnas tillgänglighet med cykel har beskrivits med ett tillgänglighetstal som beräknats för hela området (se färgbild) samt genom att konkret anvisa hur stor mängd invånare som nås från olika delar av området på 30 minuters köravstånd (indelats i 6 klasser). Invånarnas tillgänglighet med cykel beskriver hur väl alla invånare i området nås från planeringsområdets olika delar (YKR-ruta 250 m x 250 m) genom att använda cykel. Områden med bäst tillgänglighet lämpar sig därför som områden för placering av arbetsplatser och olika typer av service eftersom arbetsresor och resor som uppkommer när människor sköter ärenden är kortare och cykeln kan konkurrera med personbilen på områdena. Tillgänglighet med cykel på 30 minuters tidsavstånd åskådliggör tillgängligheten genom att på ett konkret sätt berätta hur stor mängd invånare som finns på 30 minuters avstånd från varje YKR-ruta. Från den punkt i regionen som har bäst tillgänglighet finns alltså ca invånare på 30 minuters avstånd med cykel.

29 ASUKASSAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSAPOLKUPYÖRÄLLÄ TILLGÄNGLIGHET FÖR INVÅNARE MED CYKEL Tillgänglighet för invånare med cykel år 2011 (antalet invånare på 30 minuters avstånd) Tillgänglighet för invånare med cykel år 2011 Ottaa huomioon pyörätieverkon etäisyydet ja nopeudet (YKR 2011) Beaktar cykelvägnätets avstånd och hastigheter (YKR 2011)

30 TYÖPAIKKASAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA HENKILÖAUTOLLA TILLGÄNGLIGHET FÖR INVÅNARE I NUVARANDE SITUATION MED PERSONBIL Työpaikkasaavutettavuus henkilöautolla osoittaa miltä asuinalueilta seudun työpaikat ovat parhaiten saavutettavissa. Kuvassa saavutettavuusalueet on luokiteltu viiteen asukasmäärien perusteella jaettuun tasaväliseen luokkaan (jokaisen luokan alueella asuu 20% seudun väestöstä) siten, että parhaassa luokassa asuu 20% asukkaista jotka saavuttavat koko suunnittelualueen työpaikat helpoiten. Toiseksi parhaassa luokassa asuu 20% asukkaista, jotka saavuttavat työpaikat seuraavaksi helpoiten, ja niin edelleen. Hyvän työpaikkasaavutettavuuden alueella asuvat pystyvät siten tarvittaessa sujuvammin vaihtamaan työpaikkaa tai sopeutumaan työpaikkarakenteen muutoksiin, kun mahdollinen työpaikan vaihdos ei vaikeuta/muuta liikkumistarvetta oleellisesti. Hyvän työpaikkasaavutettavuuden alueilla voidaan myös todennäköisemmin hyödyntää liikkumisessa polkupyörää tai joukkoliikennettä. Arbetsplatstillgängligheten med personbil anvisar från vilka bostadsområden regionens arbetsplatser är bäst tillgängliga. På bilden indelas tillgänglighetsområdena i fem likvärdiga klasser enligt invånarantal (i området för varje klass bor 20 % av regionens befolkning) så att 20 % av invånarna med bäst tillgänglighet till arbetsplatserna i hela planeringsområdet finns i den bästa klassen. I den näst bästa klassen bor 20 % av invånarna med näst bäst tillgänglighet till arbetsplatserna osv. De som bor i ett område med en god tillgänglighet till arbetsplatserna kan på så sätt vid behov lättare byta arbetsplats eller anpassa sig till förändringar i arbetsplatsstrukturen eftersom ett eventuellt byte av arbetsplats inte avsevärt försvårar/ändrar behovet av att röra sig. I områden med en god arbetsplatstillgänglighet kan man även mera sannolikt utnyttja cykel och kollektivtrafik som färdsätt.

31 TYÖPAIKKASAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA HENKILÖAUTOLLA TILLGÄNGLIGHET FÖR INVÅNARE I NUVARANDE SITUATION MED PERSONBIL Ruudun (250 m x 250 m) sijainti seudun työpaikkojen suhteen Luokiteltu 5 luokkaan, siten että jokaiseen luokkaan sijoittuu 20% seudun asukkaista, esim. luokka 5 tarkoittaa ruutuja, joissa asuu 20% asukaista, joilla on paras työpaikkasaavutettavuus Ottaa huomioon tieverkon etäisyydet ja nopeudet Tillgänglighet till arbetsplatsen med personbil 2011 YKR 2011 Rutans (250 m x 250 m) läge i förhållande till regionens arbetsplatser Klassificerats i tre klasser så att 20 % av regionens invånare finns i en klass, t.ex. klass 5 innebär rutor där 20 % av befolkningen har bäst tillgänglighet till arbetsplatsen Beaktar vägnätets avstånd och hastigheter Uppföljning av samhällsstrukturen YKR 2011

32 TYÖPAIKKASAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA POLKUPYÖRÄLLÄ TILLGÄNGLIGHET TILL ARBETSPLATSER I NUVARANDE SITUATION MED CYKEL Työpaikkasaavutettavuus polkupyörällä osoittaa miltä asuinalueilta seudun työpaikat ovat parhaiten saavutettavissa polkupyörällä. Kuvassa saavutettavuusalueet on luokiteltu viiteen asukasmäärien perusteella jaettuun tasaväliseen luokkaan (jokaisen luokan alueella asuu 20% seudun väestöstä) siten, että parhaassa luokassa asuu 20% asukkaista jotka saavuttavat koko suunnittelualueen työpaikat helpoiten polkupyörällä. Toiseksi parhaassa luokassa asuu 20% asukkaista, jotka saavuttavat työpaikat seuraavaksi helpoiten, ja niin edelleen. Hyvän työpaikkasaavutettavuuden alueella asuvat pystyvät siten tarvittaessa sujuvammin vaihtamaan työpaikkaa tai sopeutumaan työpaikkarakenteen muutoksiin, kun mahdollinen työpaikan vaihdos ei vaikeuta/muuta liikkumistarvetta oleellisesti. Arbetsplatstillgängligheten med cykel anvisar från vilka bostadsområden regionens arbetsplatser är bäst tillgängliga med cykel. På bilden indelas tillgänglighetsområdena i fem likvärdiga klasser enligt invånarantal (i området för varje klass bor 20 % av regionens befolkning) så att 20 % av invånarna med bäst tillgänglighet till arbetsplatserna med cykel i hela planeringsområdet finns i den bästa klassen. I den näst bästa klassen bor 20 % av invånarna med näst bäst tillgänglighet till arbetsplatserna osv. De som bor i ett område med en god tillgänglighet till arbetsplatserna kan på så sätt vid behov lättare byta arbetsplats eller anpassa sig till förändringar i arbetsplatsstrukturen eftersom ett eventuellt byte av arbetsplats inte avsevärt försvårar/ändrar behovet av att röra sig.

33 TYÖPAIKKASAAVUTETTAVUUS NYKYTILANTEESSA POLKUPYÖRÄLLÄ TILLGÄNGLIGHET TILL ARBETSPLATSER I NUVARANDE SITUATION MED CYKEL Ruudun (250 m x 250 m) sijainti seudun työpaikkojen suhteen Luokiteltu 5 luokkaan, siten että jokaiseen luokkaan sijoittuu 20% seudun asukkaista, esim. luokka 5 tarkoittaa ruutuja, joissa asuu 20% asukaista, joilla on paras työpaikkasaavutettavuus Ottaa huomioon pyörätie-verkon etäisyydet ja nopeudet YKR 2011 Rutans (250 m x 250 m) läge i förhållande till regionens arbetsplatser Klassificerats i tre klasser så att 20 % av regionens invånare finns i en klass, t.ex. klass 5 innebär rutor där 20 % av befolkningen har bäst arbetsplatstillgänglighet Beaktar cykelvägnätets avstånd och hastigheter Uppföljning av samhällsstrukturen YKR 2011 (Tillgänglighet till arbetsplatser med cykel 2011)

34 AIEMMAT KEHITTÄMISSUUNNITELMAT VAASANSEUDUN ALUERAKENNESUUNNITELMA 2030 (2001) TIDIGARE UTVECKLINGSPLANER SAMHÄLLSTRUKTURPLAN FÖR VASAREGIONEN 2030 (2001) POLARISOITUNUT YHDYSKUNTARAKENNE 2030 POLARISERAD SAMHÄLLSSTRUKTUR 2030 KEHITYSVYÖHYKE YHDYSKUNTARAKENNE 2030 UTVECKLINGSZON SAMHÄLLSSTRUKTUR 2030 HAJAUTUNUT YHDYSKUNTARAKENNE 2030 DECENTRALISERAD SAMHÄLLSTRUKTUR 2030

35 AIEMMAT KEHITTÄMISSUUNNITELMAT VAASANSEUDUN ALUERAKENNESUUNNITELMA 2030 (2001) TIDIGARE UTVECKLINGSPLANER SAMHÄLLSTRUKTURPLAN FÖR VASAREGIONEN 2030 (2001) Vuonna 2001 laadittuihin väestö- ja työpaikkaennusteisiin nähden, Vaasan seudun kehitys on ollut voimakkaampaa ja polarisaatio on ollut nopeampaa (Aluerakennesuunnitelmatyössä mukana oli myös Jurvan kunta, joka asukkaallaan vaikutti myös ennusteisiin) Med tanke på befolknings- och arbetsplatsprognoser som utarbetats år 2001, har utvecklingen i Vasaregionen varit kraftigare och polariseringen snabbare (I regionstrukturplanarbetet deltog även Jurva kommun, som med sina invånare även påverkade prognoserna)

36 KANSAINVÄLINEN KEHITYSKÄYTÄVÄ NORJA-VAASA- VENÄJÄ DEN INTERNATIONELLA UTVECKLINGSKORRIDOREN NORGE-VASA-RYSSLAND Liidea Oy:n laatimassa Vaasan seudun raidelogistiikkaselvityksessä Logistiikkayritykset arvioivat Merenkurkun ylittävässä ja Venäjälle suuntautuvassa liikenteessä olevan merkittäviä kasvumahdollisuuksia, jotka kohdistuisivat raideliikenteeseen. Kyselyssä ja käydyissä keskusteluissa nousi esille itä länsisuuntaisen transitoliikenteen mahdollisuuksia. Jo lähivuosina merkittäviä kuljetuspotentiaalia on esimerkiksi Volvon kuorma-autojen hyttien ja metsäkoneiden kuljetuksissa Ruotsista Venäjälle. Lisäksi säännöllisen syöttö- eli feederliikenteen aloittaminen (on jo aloitettu) Vaasan satamasta Keski Eurooppaan lisäisi todennäköisesti konttiliikennettä Vaasan satamaan. Osa konttiliikenteen kasvusta voisi ohjautua rautatiekuljetuksiin. I en utredning om Vasaregionens järnvägslogistik, som utarbetats av Liidea Oy, bedömer logistikföretagen att trafiken över Kvarken och mot Ryssland har stora tillväxtpotential som riktas till järnvägstrafiken. I enkäten och i diskussioner framkom möjligheterna inom transitotrafiken i riktningen öst-väst. Redan under de närmaste åren kommer det att finnas en betydande transportpotential inom t.ex. transporter av hytter och skogsmaskiner från Volvo från Sverige till Ryssland. Dessutom skulle inledandet av en regelbunden matartrafik (har redan påbörjats) från hamnen i Vasa till Mellaneuropa sannolikt öka containertrafiken till Vasa hamn. En del av containertrafikens tillväxt kunde styras till järnvägstransporter. BOTHNIAN CORRIDOR

37 MALLIEN PERUSTEIDEN POHJANA GRUND FÖR MODELLERNAS MOTIVERINGAR The Global Project The Kvarken Multimodal Link (2012) Tilastokeskus / Statistikcentralen Vaasan kaupungin kaupunkikehitys / Stadsutvecklingen på Vasa stad Vaasan kaupungin rakennusvalvonta / Byggnadstillsynen på Vasa stad Vaasanseudun aluerakennesuunnitelma 2030 (2001) / samhällstrukturplan för Vasaregionen 2030 (2001) Vaasan seudun raidelogistiikka (2010). VASEK, Liidea Oy VTT Asuntotuotanto Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä / Faktorer som påverkar storleken på bostadsproduktionen 2030 Urban Zone (UZ) Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä. Vaasan UZ Road Show Yhdyskuntarakenneselvitys Vaasanseudun kuntayhteistyö- ja kuntaliitosselvitys. Yhdyskuntarakennetyöryhmä Hannu Koverola. YKR / SYKE LISÄTIETOJA SEUDUN NYKYTILASTA JA KEHITYKSESTÄ SEKÄ MUISTA KESKEISISTÄ ALUEELLE TEHDYISTÄ SUUNNITELMISTA HANKKEEN PROJEKTIPANKISTA LÖYTYVISTÄ TAUSTARAPORTEISTA: NYKYTILANTEEN ANALYYSI: LINKKI ykytila_analyysi_finswe_ _pienennetty.pdf TAVOITERAPORTTI: LINKKI df MERA INFORMATION OM REGIONENS NULÄGE OCH UTVECKLING SAMT ANDRA VIKTIGA PLANER SOM UPPGJORTS FÖR REGIONEN FINNS I BAKGRUNDSRAPPORTER I PROJEKTBANKEN : NULÄGESANALYS: LÄNK ykytila_analyysi_finswe_ _pienennetty.pdf MÅLRAPPORT: LÄNKhttp:// 013.pdf

38 RAKENNEMALLIN TAVOITTEET STRUKTURMODELLENS MÅL

39 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN PERUSTA GRUNDEN FÖR STRUKTURMODELLSALTERNATIVEN Kunnat Kommuner Luottamushenkilöt Förtroendepersoner Elinkeinoelämä Näringsliv Maakunnan liitto Landskapsförbund ELY NTM Muut sidosryhmät Övriga intressentgrupper Tavoitekysely / Målenkät Tavoiteseminaari / Målseminariu m Nykytilatarkastelu / Granskning av nuläge Tavoitetarkastelu / Granskning av mål Rakennemallin tavoitteet ja tavoitekartta / Strukturmodellens mål och målkarta Vaihtoehtoja Alternativ

40 SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖPAINOTTEINEN VISIO REGIONENS GEMENSAMMA MARKANVÄNDNINGSBETONADE VISION Vuonna 2040 Vuonna 2040 Vaasan kaupunkiseutu on tunnettu kansainvälisesti vahvasta energiaosaamisesta, elävistä keskustoista ja maaseudusta, merellisyydestä ja saaristosta sekä kansainvälisistä yhteyksistään År 2040 År 2040 är Vasa stadsregion känd för sin internationellt sett starka energikompetens, sina levande centrum och sin landsbygd, närheten till havet och skärgården samt sina internationella förbindelser

41 SEUDUN YHTEISET PÄÄTAVOITTEET: YHTEENVETOA TAVOITERAPORTISTA REGIONENS GEMENSAMMA HUVUDMÅL: SAMMANFATTNING AV MÅLRAPPORTEN 1. Ainutlaatuisuus ja identiteetti Meren, UNESCO:n maailmanperintökohteen ja rannikon huomioiminen vahvuutena Kaksikielisyyden ja vahvan kulttuuriperinnön korostaminen ja hyödyntäminen seudun rikkautena Energiaosaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen maankäytössä 1. Unikhet och identitet Havet, UNESCOs världsarvsobjekt och kusten beaktas som en stark sida Tvåspråkigheten och den starka kulturtraditionen betonas och utnyttjas som en av regionens rikedomar Energikompetens och innovationer utnyttjas i markanvändningen 2. Kestävä yhdyskunta- ja aluetalous Eheän, energiatehokkaan ja liikkumistarvetta vähentävän yhdyskuntarakenteen luominen Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen torjuminen Paikallisesti tuotetun energian suosiminen 3. Viihtyisät, omaleimaiset asuinympäristöt Vaasan omaleimaisen ydinkeskustan kehittäminen yhteisenä, elävänä kohtaamisen ja asioinnin paikkana Taajamien kehittäminen monimuotoisina ja energiatehokkaina, lähipalveluja sisältävinä asuinalueina Elinvoimaisten kylien kehittäminen maaseutualueilla tiivistämällä rakenteita, lisäämällä yhteisöllisyyttä ja vahvistamalla sosiaalista pääomaa Saariston hyödyntäminen monipuolisesti pysyvän ja osa-aikaisen asumisen alueena 2. Hållbar samhälls- och regionekonomi Skapande av en enhetlig, energieffektiv samhällsstruktur som minskar rörelsebehovet Anpassning till klimatförändringen och förebyggande av den Lokalt producerad energi föredras 3. Trivsamma, särpräglade bostadsmiljöer Vasas särpräglade kärncentrum utvecklas som en gemensam och levande plats där man träffas och sköter ärenden Tätorterna utvecklas som mångsidiga och energieffektiva bostadsområden med närservice På landsbygden utvecklas livskraftiga byar genom att skapa tätare strukturer, öka gemenskapen och stärka det sociala kapitalet. Skärgården utnyttjas på ett mångsidigt sätt som ett område för fast boende och deltidsboende

42 SEUDUN YHTEISET PÄÄTAVOITTEET: YHTEENVETOA TAVOITERAPORTISTA REGIONENS GEMENSAMMA HUVUDMÅL: SAMMANFATTNING AV MÅLRAPPORTEN 4. Sujuva arki Palveluiden kehittämisen turvaaminen täydennys- ja lisärakentamisella taajamissa ja kyläalueilla Innovatiiviset palveluratkaisut ja saavutettavuuden parantaminen palvelumuotoilulla 5. Saavutettavuus ja logistiikka Suorien, kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen ja kehittäminen Saavutettavuuden parantaminen akselilla Seinäjoki Vaasa Uumaja liikenneyhteyksiä liikennejärjestelmää, toimintojen sijoittumista ja logistiikkaa kehittämällä Norja- ja Venäjäyhteydet huomioiden Virtuaalisten yhteyksien parantaminen tietoverkkoja kehittämällä Kevytliikenneyhteyksien kehittäminen keskuksissa, niiden läheisyydessä ja vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä Toimivan joukkoliikennevyöhykkeen tukeminen maankäytön keinoin 6. Seudun elinvoima Seudun kehittäminen kansainvälisesti vahvana energia-alan kärkiosaajana ja kehittäjänä Yritysten uudistumismahdollisuuksien turvaaminen ja sijoittumisvaihtoehtojen tarjoaminen uusille yrityksille Maaseutualueiden kehittäminen uusiutuvan energian ja puhtaan lähiruuan tuotantoalueina Mereen ja kulttuurin perustuvan matkailun kehittäminen 4. En fungerande vardag utvecklingen av service tryggas genom kompletterande och tilläggsbyggande i tätorterna och byområdena innovativa servicelösningar och förbättrad tillgänglighet genom servicedesign 5. Tillgänglighet och logistik Direkta, internationella förbindelser förstärks och utvecklas Tillgängligheten förbättras på axeln Seinäjoki Vasa Umeå genom att utveckla trafikförbindelser, trafiksystem, lokalisering av funktioner och genom att utveckla logistiken. Virtuella förbindelser förbättras genom att utveckla datanät kollektivtrafikförbindelser utvecklas i centrum, i närheten av dem och längs livligt trafikerade leder En fungerande kollektivtrafikzon stöds med markanvändningsmetoder 6. Regionens livskraft Utveckling av regionen som en spetsexpert och utvecklare inom energibranschen Företagens möjligheter att förnyas tryggas och etableringsalternativ erbjuds för nya företag Landsbygdsområden utvecklas som områden för produktion av förnybar energi och ren närproducerad mat De havs- och kulturbaserade turismen utvecklas

43 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

44 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN PERUSTA GRUNDEN FÖR STRUKTURMODELLSALTERNATIVEN TALOU- DELLINEN EKONOMISK SOSI- AALI- NEN SO- CIAL KESTÄ- VYYS HÅLLBAR HET KULT- TUURI- NEN KULTU RELL EKOLOGINEN EKOLOGISK

45 RAKENNEMALLIVAIHTOEHTOJEN PERUSTA GRUNDEN FÖR STRUKTURMODELLSALTERNATIVEN Väestöennuste/ Befolkningsprognos Asuntotuotantoennuste / Bostadsproduktionsprognos as. / inv as/v. / inv./år + 0,6 % /v. / + 0,6 %/år asuntoa / bostäder as. / inv as/v. / inv./år + 0,8 % /v. / + 0,8 % /år asuntoa / bostäder as. / inv as/v. / inv./år + 1,0 % /v. / + 1,0 % /år asuntoa / bostäder

46 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT STRUKTURMODELLSALTERNATIV Väestöennuste/ Befolkningsprognos as as/v. + 0,6 % /v as as/v. + 0,8 % /v as as/v. + 1,0 % /v. VE0+ NYKYTRENDI ALT0+ NUTREND VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI ALT1 UTVECKLINGSKORRIDOR- MODELLEN VE2 PALVELUKESKUSMALLI ALT2 SERVICECENTRUM- MODELL

47 VE0+ NYKYTRENDI ALT0+ NUTREND

48 VE0+ NYKYTRENDI Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys jatkaa luvulta alusta toteutunutta kehitystä ilman maankäytön seudullista suunnittelua Väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaisesti noin asukkaalla. Väestö keskittyy yhä vahvemmin Vaasaan ja Mustasaareen sekä osin Laihialle. Kylärakenne harvenee seudun reuna -alueilla Seudun kasvualueilla Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla kylärakenne toisaalta tiivistyy (kyliä muuttuu taajamiksi) ja toisaalta laajenee (hajarakentaminen laajentaa nykyisiä ja synnyttää uusia kyliä) Asuntotuotannossa erillisten pientalojen osuus korostuu suhteessa kerrostaloihin tai kytkettyihin pientaloihin Merkittävä osa omakotitalorakentamisesta sijoittuu asemakaava-alueiden ulkopuolisiin taajamiin ja haja - asutusalueille nykytilanteen mukaisesti Kasvavia taajamia mm. Vaasa, Sundom, Sulva, Laihia, Tervajoki, Merikaarto, Vöyri, Helsingby, Sepänkylä, Koivulahti, Karperö, Jungsund, Tölby-Vikby, Molpe, Maxmo ja Raippaluoto Valtaosa hajarakentamisesta toteutuu seudun nykyisellä haja-asutusalueella. Haja-asutusalue on rakentamisen painealuetta ja suuri osa rakentamisesta toteutuu hajarakentamisena asemakaava-alueiden ja taajamien lievealueilla Työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaimmin Vaasassa ja Mustasaaressa, mutta merkittävästi myös Oravaisissa, Vöyrissä, Tölby-Vikbyssä ja Tervajoella Palvelut sijaitsevat nykyisissä keskuksissa väestökehityksen mahdollistamissa puitteissa, mutta paine palvelujen lisääntyvään keskittymiseen seudun kasvualueille Vaasaan, Mustasaareen ja osin Laihialle kasvaa voimakkaasti Liikkuminen eri kulkumuodoilla jatkuu nykytilanteen mukaisesti (voimakas henkilöautoriippuvuus) ASUKASMÄÄRÄTAVOITE

49 ALT0+ NUTREND Utvecklingen av region- och samhällsstrukturen fortsätter utvecklingen som inletts i början av talet utan regional planering av markanvändningen Befolkningsmängden ökar enligt Statistikcentralens prognos med cirka invånare. Befolkningen koncentreras allt starkare till Vasa och Korsholm samt delvis till Laihela. Bysttukturen blir glesare i regionens randområden. I regionens tillväxtområden Vasa, Korsholm och Laihela blir å ena sidan bystrukturen tätare (byar blir till tätorter) å andra sidan större (glesbebyggelsen gör nuvarande byar större och skapar nya byar) I bostadsproduktionen betonas andelen separata småhus i förhållande till flervåningshus eller sammankopplade småhus En betydande del av egnahemsbyggandet finns i tätorter och glesbygdsområden utanför detaljplanerade områden på samma sätt som i nuläget Växande tätorter är bl.a. Vasa, Sundom, Solf, Laihela, Tervajoki, Merikart, Vörå, Helsingby, Smedsby, Kvevlax, Karperö, Jungsund, Tölby-Vikby, Molpe, Maxmo och Replot Största delen av glesbebyggelsen förverkligas i regionens nuvarande glesbygdsområde. En press att bygga riktas till glesbygdsområdet och en stor del av byggandet förverkligas i form av glesbebyggelse i detaljplaneområdenas och tätorternas randområden Arbetsplatsernas mängd ökar kraftigast i Vasa och Korsholm, men i betydlig grad även i Oravais, Vörå, Tölby-Vikby och Tervajoki Servicen finns i nuvarande centrum i den utsträckning som befolkningsutvecklingen tillåter, men ett tryck att öka koncentreringen av service i regionens tillväxtområden Vasa, Korsholm och Laihela ökar kraftigt Sättet att röra sig med olika färdmedel fortsätter på samma sätt som i nuläget (kraftigt beroende av personbil) MÅL FÖR BEFOLKNINGSMÄNGD

50 BJÖRKBY ORAVAINEN VE0+ NYKYTRENDI + RAIPPALUOT O PETSMO ISKMO KOSKÖ KARPERÖ SÖDRA VALLGRUND VÄST ERHANKMO KOIVULAHT I VÖYRI SMEDSBY VEIKKAAL A MERIKAART O VÄHÄKYRÖ VASKILUOT O SUNDOM +++ MAXMO KORSHOLM VAASA ++ HELSINGBY T ERVAJOKI - Keskittyvä ja hajautuva rakenne - Ei yhteistä seudullista suunnittelua - Asukasmäärätavoite ISOKYRÖ SULVA TÖLBY VIKBY BERGÖ MAALAHTI LAIHIA Asuinkeskukset MOIKIPÄÄ Työpaikkakeskukset PET OLAHT I KORSNÄS Vuonna 2040 Asukkaat: Yli Yli 5000 Yli 2500 Yli 1000 HARRST RÖM Työpaikat: Yli Yli 1500 Yli 500 Yli 250 Yli 100

51 B J Ö R K B Y ALT0+ NUTREND O R A V A I S R E P L O T P E T S M O M A X M O I S K M O K O S K Ö V Ä S T E R H A N K M O S Ö D R A V A L L G R U N D K A R P E R Ö K V E V L A X V Ö R Å V AS A V A S K L O T K O R S H O L M S M E D S B Y V E I K A R S M E R I K A R T L I L L K Y R O S U N D O M H Ä L S I N G B Y S T O R K Y R O T E R V A J O K I B E R G Ö S O L F T Ö L B Y V I K B Y M ALAX L AI H E L A Bostadscentrum M O L P E P E T A L A X K O R S N ÄS H A R R S T R Ö M Arbetsplatscentrum År 2040 Invånare: Över Över 5000 Över 2500 Över 1000 Arbetsplatser: Över Över 1500 Över 500 Över 250 Över 100

52 VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI ALT1 UTVECKLINGSKORRIDOR- MODELLEN Microsoft VR

53 VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI Kehittämisen painopisteenä on VT 3 väylä ja sen läheinen rannikkoseutu Asuminen, työpaikat ja palvelut painottuvat akselin Vaasa Mustasaari - Laihia - Isokyrö keskuksiin toimintoja sijoittuu kuitenkin merkittävästi myös kehitettävän joukkoliikennekäytävän varrelle ja sen asemanseutujen asuin- ja työpaikka-alueille Pyritään kehittämään jo nykyisin vahvan vyöhykkeen toiminnallisuutta Kansainvälisiä yhteyksiä ja itä-länsisuuntaista kehittämistä painottava malli, jossa logistiikan valtatien, sataman, ratayhteyden sekä lentokentän ja kansainvälisten lentoyhteyksien merkitys korostuu mahdollisuuksina mm. itä-länsisuuntainen transitoliikenne ja säännöllinen syöttö- eli f eederliikenne toimivat yhteydet länteen Uumajaan, Norjaan, Atlantille sekä itään ja etelään Seinäjoelle, Helsinkiin, Pietariin Seudun väkiluku kasvaa noin asukkaalla, mikä on Vaasan seudulle laadittu maltillinen väestötavoite Kehityskäytävän nykyinen väestö ja työpaikat Noin asukasta (noin 77 % Vaasan seudun väkiluvusta) Noin työpaikkaa (noin 80 % Vaasan seudun työpaikoista) Kehityskäytävän väkiluku on kasvanut noin asukkaalla 2000-luvulla (noin 90 % Vaasan seudun väestönkasvusta) Vaasan seudun 2000-luvun työpaikkamäärän kasvu (noin työpaikkaa) on kohdistunut lähes kokonaan kehityskäytävän alueelle Kehityskäytävän suurin ja nopeimmin kasvanut työpaikka - alue on Runsorin Airport Park, jossa on tällä hetkellä noin työpaikkaa ASUKASMÄÄRÄTAVOITE Vaasan seudun väestö- ja työpaikkamäärän kasvu kohdistuu lähes kokonaan kehityskäytävä - vyöhykkeelle ja etenkin Vaasaan, Mustasaareen, Laihialle ja Isokyröön

54 ALT1 UTVECKLINGSKORRIDOR- MODELLEN Tyngdpunkten för utvecklingen är RV 3 och den omgivande kustregionen Utvecklingskorridorens nuvarande befolkning och arbetsplatser Boende, arbetsplatser och service koncentreras till centra på axeln Vasa-Korsholm-Laihela-Storkyro Funktioner lokaliseras dock i betydande grad även längs den kollektivtrafikkorridor som ska utvecklas och i bostads- och arbetsplatsområden i korridorens stationsregioner Man strävar efter att utveckla funktionen i den redan nu starka zonen Modell som betonar internationella förbindelser och utveckling i öst-västlig riktning där logistikens, dvs. riksvägens, hamnens, banförbindelsens samt flygplatsens och de internationella flygförbindelsernas betydelse betonas Möjligt med bl.a. transitotrafik i öst-västlig riktning samt regelbunden matartrafik fungerande förbindelser västerut till Umeå, Norge, Atlanten samt öster- och söderut till Seinäjoki, Helsingfors, S:t Petersburg Invånarantalet i regionen ökar med cirka , vilket är ett resonligt befolkningsmål som upprättats för Vasaregionen Ökningen av befolkning och arbetsplatser i Vasaregionen riktas nästan helt till utvecklingskorridorszonen och speciellt till Vasa, Korsholm, Laihela och Storkyro Cirka invånare (cirka 77 % av Vasaregionens befolkning) Cirka arbetsplatser (cirka 80 % av arbetsplatserna i Vasaregionen) Folkmängden i utvecklingskorridoren har ökat med cirka invånare under 2000-talet (cirka 90 % av Vasaregionens befolkningsökning) Det ökade antalet arbetsplatser i Vasaregionen på talet (cirka arbetsplatser) har riktats nästan helt till utvecklingskorridorens område Det största och mest snabbväxta arbetsplatsområdet i utvecklingskorridoren är Airport Park i Runsor, där det för tillfället finns cirka arbetsplatser MÅL FÖR BEFOLKNINGSMÄNGD

55 BJÖRKBY ORAVAINEN RAIPPALUOT O PETSMO ISKMO SÖDRA VALLGRUND KARPERÖ MAXMO + VÄST ERHANKMO KOSKÖ VÖYRI SMEDSBY VEIKKAAL A MERIKAART O VÄHÄKYRÖ VASKILUOT O ISOKYRÖ HELSINGBY SUNDOM SULVA BERGÖ KOIVULAHT I KORSHOLM VAASA VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI - Vahva panostus logistiikkaan - Kansainvälisyys - Asukasmäärätavoite T ERVAJOKI TÖLBY VIKBY MAALAHTI LAIHIA MOIKIPÄÄ PET OLAHT I KORSNÄS HARRST RÖM Kehitettävät asuinkeskukset Kehitettävät työpaikkakeskukset Kehitettävä joukkoliikennekäytävä Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen painottuminen Vuonna 2040 Asukkaat: Yli Yli 5000 Yli 2500 Yli 1000

56 BJÖRKBY ORAVAIS REPLOT PETSMO ISKMO KOSKÖ SÖDRA VALLGRUND KARPERÖ ALT1 UTVECKLINGSKORRIDORMODELLEN MAXMO + VÄST ERHANKMO KVEVLAX VÖRÅ KORSHOLM SMEDSBY VASA VEIKARS VASKLOT MERIKART LILLKYRO HÄLSINGBY SUNDOM SOLF BERGÖ STORKYRO T ERVAJOKI TÖLBY VIKBY MALAX LAIHELA Arbetsplatscentrum som ska utvecklas MOLPE PET ALAX KORSNÄS Bostadscentrum som ska utvecklas Korridor för kollektivtrafik som bör utvecklas Koncentrering av boende, arbetsplatser och service HARRST RÖM År Invånare: Över Över 5000 Över 2500 Över 1000

57 VE2 PALVELUKESKUS-MALLI ALT2 SERVICECENTRUMMODELLEN

58 VE2 PALVELUKESKUSMALLI Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden kehittäminen painottuu seudun eri osissa kehitettäviin palvelukeskuksiin Palvelukeskusten minimiväestöpohjana on tavoite - tilanteessa Vaasassa asukasta ja muualla asukasta. Mikäli asuinkeskuksen etäisyys palveluihin on pitkä (yli 10 km) ja keskus palvelee laajempaa aluekokonaisuutta, väestöpohja voi olla Uutta asuntorakentamista ohjataan hajarakentamisesta palvelukeskuksiin ja niiden välittömään läheisyyteen pyritään luomaan edellytyksiä olemassa olevien lähipalvelujen säilymiselle ja uusille palveluille lähipalveluja ovat lasten ja ikääntyvien palvelut sekä isoimmissa palvelukeskuksissa myös lähikaupat antaa mahdollisuuden myös liikkuvien palvelujen kehittämiselle Seudun väkiluku kasvaa noin asukkaalla, mikä on Vaasan seudulle laadittu optimistinen väestötavoite Väestönkasvu on voimakkainta Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla Lisää joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja vähentää henkilöautoriippuvuutta ASUKASMÄÄRÄTAVOITE Asumista tiivistetään etenkin kävely- ja pyöräilyetäisyydellä palveluista ja keskuksiin luodaan toimivat kevyenliikenteen ympäristöt kävelyvyöhyke on noin kilometrin ja pyöräilyvyöhyke noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Urban Zone -vyöhykkeiden mukaisesti tulevaisuudessa etäisyydet voivat kasvaa esimerkiksi siten, että kävelyvyöhyke on kaksi kilometriä ja pyöräilyvyöhyke viisi kilometriä

59 ALT2 SERVICECENTRUMMODELLEN Utvecklingen av boende, arbetsplatser och service koncentreras till servicecentrum som utvecklas i olika delar av regionen Minimibefolkningsunderlaget för servicecentrum i målsituationen är invånare för Vasa och invånare på andra håll. Ifall avståndet till service är långt (över 10 km) från ett bostadscentrum och centrumet tjänar ett större område, kan befolkningsunderlaget vara Regionens invånarantal ökar med cirka invånare, vilket är ett optimistisk befolkningsmål för Vasaregionen Befolkningsökningen är kraftigast i Vasa, Korsholm och Laihela Ökar möjligheterna att utveckla kollektivtrafiken och gång- och cykeltrafiken och minskar beroendet av personbil Byggande av nya bostäder styrs från glesbebyggelse till servicecentrum och deras omedelbara närhet man strävar efter att skapa förutsättningar för att befintlig service ska bevaras och för att skapa ny service närservicen består av tjänster för barn och äldre och i större servicecentrum även av närbutiker ger möjlighet att även utveckla mobil service Bebyggelsen görs tätare speciellt på gång- och cykelavstånd från service och i centrum skapas fungerande miljöer för gång- och cykeltrafik gångzonen finns på cirka en kilometers och cykelzonen på cirka 2,5 kilometers avstånd i enlighet med Urban Zone-zoner i framtiden kan avstånden växa till exempel så att gångzonen omfattar två kilometer och cykelzonen fem kilometer MÅL FÖR BEFOLKNINGSMÄNGD

60 BJÖRKBY ORAVAINEN VE2 PALVELUKESKUSMALLI RAIPPALUOT O PETSMO ISKMO MAXMO VÄST ERHANKMO KOSKÖ KOIVULAHT I SÖDRA VALLGRUND KARPERÖ VÖYRI KORSHOLM VAASA VASKILUOT O SUNDOM SMEDSBY VEIKKAAL A MERIVÄHÄKYRÖ KAART O HELSINGBY SULVA BERGÖ T ERVAJOKI TÖLBY VIKBY ISOKYRÖ - Urban zone: kävely- ja pyöräilyvyöhykkeiden kehittäminen - Lähipalvelut - Asukasmäärätavoite MAALAHTI LAIHIA MOIKIPÄÄ PET OLAHT I KORSNÄS Kehitettävät kävely- ja pyöräilyvyöhykkeet (tiiveimmät asuinkeskukset) HARRST RÖM Kehitettävät palvelukeskukset Joukkoliikennevyöhyke Asumisen, työpaikkojen ja palvelujen painottuminen

61 BJÖRKBY ORAVAIS ALT2 SERVICECENTRUMMODELL + REPLOT PETSMO ISKMO KOSKÖ SÖDRA VALLGRUND MAXMO VÄST ERHANKMO KVEVLAX KARPERÖ VÖRÅ KORSHOLM SMEDSBY VASA VEIKARS MERIKART LILLKYRO VASKLOT HÄLSINGBY SUNDOM T ERVAJOKI STORKYRO LAIHELA SOLF BERGÖ TÖLBY VIKBY MALAX MOLPE PET ALAX KORSNÄS Promenad- och cykelzoner som ska utvecklas (tätaste bosättningscentrum ) HARRST RÖM Servicecentra som bör utvecklas Kollektivtrafikzon Koncentrering av boende, arbetsplatser och service

62