VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION"

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION Nykytilanteen analyysi Analys av nuläget

2 SISÄLTÖ INNEHÅLL 1. Suunnittelualue 2. Väestö ja asuminen 3. Työpaikat 4. Kauppa 5. SOTE-palvelut 6. Liikenne 7. Energia 8. Kulttuuriympäristö 9. Luonnonympäristö 10. Virkistys ja matkailu 1. Planeringsområde 2. Invånare och boende 3. Arbetsplatser 4. Kommersiell service 5. Social- och hälsovårdstjänster 6. Trafik 7. Energi 8. Kulturmiljö 9. Naturmiljö 10. Rekreation och turism Tavoitteena tiivis analyysi nykytilanteesta, olemassa olevaa aineistoa hyödyntäen Kaupunkiseudun suunnittelun tausta ja olevat tavoitteet esitetään TAVOITERAPORTTISSA Målet är att skapa en kompakt analys av nuläget genom att utnyttja befintligt material Bakgrunden till och målen för planeringen av stadsregionen presenteras i en MÅLRAPPORT 2

3 SUUNNITTELUALUE Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityön perusselvitykset ja analysointi tehdään Vaasan kaupunkiseudulle, joka käsittää seuraavat kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri Kuntaliitokset Maalahti Bergö (liitetty Maalahteen 1973) Petolahti (liitetty Maalahteen 1973) Pirttikylä (liitetty pääosa Närpiöön ja pienempi osa Maalahteen 1973) Mustasaari Koivulahti (liitetty Mustasaareen 1973) Raippaluoto (liitetty Mustasaareen1973) Björköby (liitetty Mustasaareen1973) Sulva (liitetty Vaasaan ja Mustasaareen 1973) Vaasa Sulva (liitetty Vaasaan ja Mustasaareen 1973) Vähäkyrö (liitetty Vaasaan 2013) Vöyri Vöyri-Maksamaa (Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistettiin Vöyriksi 2011) Vöyri (Vöyri ja Maksamaa yhdistettiin Vöyri-Maksamaaksi 2007) Maksamaa (Vöyri ja Maksamaa yhdistettiin Vöyri-Maksamaaksi 2007) Oravainen (Vöyri-Maksamaa ja Oravainen yhdistettiin Vöyriksi 2011) Vaasan kaupunkiseutu Pohjanmaan liitto: Vaihemaakuntakaava 2 3

4 PLANERINGSOMRÅDE Grundutredningarna och analyserna för strukturmodellarbetet i Vasa stadsregion görs för Vasa stadsregion som omfattar följande kommuner: Storkyro, Korsnäs, Laihela, Malax, Korsholm, Vasa och Vörå Kommunsammanslagningar Malax Bergö (slagits samman med Malax 1973) Petalax (slagits samman med Malax 1973) Pörtom (största delen slagits samman med Närpes och en mindre del med Malax 1973) Korsholm Kvevlax (slagits samman med Korsholm 1973) Replot (slagits samman med Korsholm 1973) Björköby (slagits samman med Korsholm 1973) Solf (slagits samman med Korsholm 1973) Vasa Sulva (slagits samman med Vasa och Korsholm 1973) Lillkyro (slagits samman med Korsholm 1973) Vörå Vörå-Maxmo (Vörå-Maxmo och Oravais slogs samman till Vörå 2011) Vörå (Vörå och Maxmo slogs samman till Vörå-Maxmo 2007) Maxmo (Vörå och Maxmo slogs samman till Vörå-Maxmo 2007) Oravais (Vörå-Maxmo och Oravais slogs samman 4 till Vörå 2011) Vasa stadsregion Österbottens förbund, Etapplandskapsplan 2

5 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille. Maakunnassa on kolme selkeää keskusseutua. Maakunnan keskiosan rannikolla sijaitseva Vaasa on koko maakunnan keskus. Regionstrukturen i Österbotten har uppkommit utmed kusten och älvarna samt runt de städer samt kommun- och bycentra som utvecklats invid dem. I landskapet finns tre klara centrumregioner. På kusten i mellersta delen av landskapet finns Vasa som är hela landskapets centralort. (Pohjanmaan LJS 2013) 5

6 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Vaasan seudulla asuu asukasta ( ) luvulla seudun väestö on kasvanut henkilöllä. Seitsemän viime vuoden aikana seudun väestö on kasvanut henkilöllä, eli keskimäärin 814 henkilöllä vuodessa. Vasaregionen har invånare ( ). På 2000-talet har invånarantalet i regionen ökat med personer. Under de senaste sju åren har invånarantalet i regionen ökat med personer, dvs i genomsnitt med 814 personer per år. 6

7 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE NYKYTILARAPORTTI Vaasan kaupunkiseudun väestönkasvu on 7. suurin Vasa stadsregion har den 7. snabbaste befolkningsökningen 7

8 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 8

9 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE NYKYTILARAPORTTI 9

10 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 10

11 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt yhä enemmän kaupunkeihin sekä maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut. Kuten muuallakin Suomessa, myös Pohjanmaalla väestö ikääntyy huomattavaa vauhtia. Yli 65-vuotiaita on Pohjanmaan väestöstä 20 % (Pohjanmaan LJS 2013) I och med att näringsstrukturen förändrats har bosättningen i allt högre grad koncentrerats till städerna samt landsbygdstätorterna och bystrukturen har utglesats. På samma sätt som på andra ställen i Finland åldras befolkningen i rask takt även i Österbotten. 20 % av befolkningen i Österbotten har fyllt 65 år (Österbottens trafiksystemplan 2013) 11

12 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE Haja-asutus Maakunnan asukkaan väestönkasvusta vuosien aikana noin puolet sijoittui asemakaava-alueiden ulkopuolelle, ja tästä puolet hajaasutusalueelle. (Österbottens trafiksystemplan 2013) Punaiset nuolet: Viimeisen 10 vuoden kehityksen perusteella tehdyt johtopäätökset hajaasutuksen leviämisen suunnista Röda pilar: Slutsatser av i vilka riktningar glesbebyggelsen kommer att sprida sig. Slutsatserna grundar sig på de senaste 10 årens utveckling. 12 Av befolkningsökningen på 5200 invånare under placerade sig ungefär hälften utanför detaljplaneområdena, och hälften av denna i lesbygd. (Pohjanmaan LJS 2013)

13 VÄESTÖ JA ASUMINEN INVÅNARE OCH BOENDE 13

14 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Noin puolet koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa (Pohjanmaan LJS 2013) Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Vaasaan sukkuloidaan töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. Isostakyröstä pendelöidään sekä Vaasaan että Seinäjoelle. Useassa Vaasan seudun kunnassa on hyvä työpaikkaomavaraisuusaste perinteisissä maatalouselinkeinoissa, turkistarhauksessa ja kasvihuoneviljelyssä Ungefär hälften av landskapets hela befolkning i arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa (Österbottens trafiksystemplan 2013) Arbetsplatssufficiensen är över 130 %. Till Vasa pendlar man för att arbeta främst från närregionen, Kyrönmaa och Sydösterbotten. Från Storkyro pendlar man både till Vasa och Seinäjoki. Flera kommuner i Vasaregionen har en hög grad av arbetsplatssufficiens inom traditionella lantbruksnäringar, pälsnäring och växthusodling. 14

15 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER 15

16 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER TYÖPAIKAT VAASAN SEUDULLA JOBBEN I VASAREGIONEN VUOSITTAINEN MUUTOS ÅRLIG FÖRÄNDRING LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK

17 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Keskittymän yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 4,4 miljardia euroa, ja 80 % tuotannosta menee vientiin. Tämä on 12 % koko Suomen teknologiaviennistä. Keskittymän yritykset työllistävät noin ihmistä. Alueen teollisuus on voimakkaasti kansainvälisesti suuntautunut ja 140 yrityksen joukossa on usea markkinajohtaja. 10 % keskittymän työntekijöistä tekee täysipäiväistä tuotekehitystyötä ja yritysten T&K-panostus on lähes kolminkertaistunut viime viiden vuoden aikana. (Merinova / Kaupan maakuntakaava, kaavaselostus) En avsevärd del av Finlands och hela Nordens energiteknologiindustri har koncentrerats till Vasaregionen. Den sammanlagda omsättningen för företagen i klustret är 4,4 miljarder euro, och 80 % av produktionen går till export. Det här är 12 % av hela Finlands teknologiexport. Klustrets företag sysselsätter ungefär personer. Industrin i regionen är kraftigt internationellt riktad och bland 140 företag finns flera marknadsledare. 10 % av klustrets arbetstagare gör produktutvecklingsarbete på heltid och företagens FoUsatsningar har nästan tredubblats under de fem senaste åren. (Merinova / Landskapsplan för kommersiell service, planbeskrivning) 17

18 TYÖPAIKAT ARBETSPLATSER Yritysalueet ja varaukset (t-merkintä) Företagsområden och -reserveringar (t-beteckning) 18

19 MAATALOUSALUEET LANTBRUKSOMRÅDEN Lantbruksområden (CORINE-material 2006) Vasaregionen Åkrar i bruk Övrigt lantbruksområde 19

20 KAUPPA KOMMERSIELL SERVICE 20

21 KAUPPA Kaupan palvelut Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kehittyneet suotuisasti Vaasan seudulla. Kauppaselvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kaupalle on edelleen tärkeää luoda kehittymismahdollisuuksia, jotta Vaasan seutu säilyttää asemansa merkittävänä kauppapaikkana Länsi-Suomessa. Vaasassa on kaupan laajentumismahdollisuuksia sekä pienehköillä alueilla keskustassa että laatukäytävässä, joka ulottuu lentokentältä keskustan kautta Palosaaren yliopistoalueelle. Vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan merkitty laatukäytävä on varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle. (Kaupan maakuntakaava, selostus) Ostovoimasiirtymät (%) Pohjanmaalla. Vasemmanpuoleisissa kuvissa on esitetty päivittäistavarakaupan vaikutusalue ja oikeanpuoleisissa erikoiskaupan vaikutusalue. (Lähde: Pohjanmaa Kaupallisten 21 palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa 2009).

22 KOMMERSIELL SERVICE Kommersiell service Den kommersiella servicen har ökat gynnsamt i Vasaregionen under de senaste åren. Enligt en utredning av den kommersiella servicen kommer köpkraften i Vasaregionen att fördubblas fram till år För handeln är det fortsättningsvis viktigt att man skapar utvecklingsmöjligheter för att Vasaregionen ska bevara sin ställning som en viktig handelsplats i Västra Finland. I Vasa finns förutsättningar för att utvidga handeln både i mindre områden i centrum och i en kvalitetskorridor som sträcker sig från flygplatsen via centrum till universitetsområdet på Brändö. Den kvalitetskorridor som anvisats i den fastställda landskapsplanen har i första hand reserverats för utveckling av företagsverksamhet, kommersiell service och vetenskap. (Landskapsplan för kommersiell service, beskrivning) Överföringar av köpkraft (%) i Österbotten. På bilderna till vänster presenteras dagligvaruhandelns influensområde och till höger fackhandelns influensområde. (Källa: Österbotten Lokalisering av kommersiell service i landskapet 22 Österbotten 2009).

23 SOTE-PALVELUT SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSTJÄNSTER 23

24 LIIKENNE TRAFIK Vaasan kaupunkiseudun päätieverkon muodostaa VT3, VT8 ja VT18 Seinäjoki-Vaasa ratayhteys Vaasan lentoasema Vaasan satama Huvudvägnätet i Vasa stadsregion bildas av RV3, RV8 och RV18 Banavsnittet Seinäjoki Vasa Vasa flygplats Vasa hamn 24

25 LIIKENNE TRAFIK Liikennemäärät vuonna 2011 valta- ja kantateillä sekä tärkeimmillä seututeillä. Trafikmängder på riks- och stamvägar samt de viktigaste regionala vägarna år Liikennemäärien kasvun sijoittuminen vuoteen 2040 (Yleiseen kehitykseen perustuva perusennuste). Ökning av trafikmängderna fram till år 2040 (Grundprognos baserad på allmän utveckling). Liikennöidympiä teitä ovat VT8 ja VT3 Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia (Pohjanmaan LJS 2013) De mest trafikerade vägarna är RV8 och RV3 Österbotten är ett av de landskap i Finland som har den högsta 25 personbilstätheten (Österbottens trafiksystemplan 2013)

26 LIIKENNE TRAFIK Rataverkon henkilöliikenteen matkojen määrät vuonna 2011 (1000 matkustajaa/v) Antal resor inom persontrafiken på bannätet år 2011 (1000 resenärer/år) Vaasa Seinäjoki-rataosuus on yksiraiteinen rata, jonka pituus on 75 kilometriä Radalla on viisi asemaa Sähköistys valmistui vuonna 2011 Seinäjoki Kaskinen-rata on nykyisin huonossa kunnossa ja nopeustaso on erittäin matala (Sito Oy) Vaasan radan eli 75 kilometrin pituisella Seinäjoki Vaasa( Vaskiluoto) ratayhteydellä henkilöliikennemäärä on noin matkustajaa 26 vuodessa (v. 2011). (Pohjanmaan LJS 2013) Banavsnittet Vasa Seinäjoki är en bana med enkel räls vars längd är 75 kilometer Längs banan finns fem stationer Elektrifieringen slutfördes år 2011 Banavsnittet Seinäjoki Kaskö är numera i dåligt skick och hastighetsnivån är mycket låg (Sito Oy) Persontrafiken på Vasabanan, dvs. den 75 kilometer långa järnvägsförbindelsen Seinäjoki Vasa( Vasklot) uppgår till cirka passagerare om året (2011). (Pohjanmaan LJS 2013)

27 LIIKENNE TRAFIK Lentoliikenne Flygtrafik Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain noin (Kruunupyyn lentoaseman kautta vajaa matkustajaa) Tiheä päivittäinen vuorotarjonta Helsinkiin Suoria kansainvälisiä reittilentoyhteyksiä. Vaasasta lennetään päivittäin neljä suoraa lentoa Tukholmaan. Kansainvälistä tilausmatkaliikennettä Matkustajamäärältään Suomen viidenneksi vilkkain (Sito Oy, Pohjanmaan liitto) Via Vasa flygplats reser årligen cirka personer (knappa via Kronoby flygplats) Tätt dagligt turutbud till Helsingfors Direkta internationella reguljärflygförbindelser. Från Vasa avgår dagligen fyra direkta flyg till Stockholm. Internationell charterresetrafik Femte livligaste flygplatsen i Finland vad gäller antalet resenärer (Sito Oy, Österbottens förbund) 27

28 LIIKENNE TRAFIK Joukkoliikenne Pohjanmaan joukkoliikenteen verkko on sekä maakunnallisesti että seututasolla jotakuinkin kattava, mutta pääteiden ja kaupunkiseutujen ulkopuolella vuorotarjonta on jopa peruspalvelutason alapuolella (Pohjanmaan LJS 2013) Vaasassa joukkoliikenteen tarjonta on lisääntynyt 2000-luvulla, mutta se on silti tuntuvasti suppeampi kuin 1990-luvulla ja maamme muissa keskisuurissa kaupungeissa. (Kaupan maakuntakaava, selostus) 28 Kollektivtrafiknätet i Österbotten är något så när heltäckande på såväl landskaps- som regionnivå, men utanför huvudvägarna och stadsregionerna ligger utbudet av turer t.o.m. under grundservicenivå. (Österbottens trafiksystemplan 2013) I Vasa har kollektivtrafikutbudet ökat på 2000-talet, men det är märkbart mindre än på 1990-talet och i andra medelstora städer i vårt land. (Landskapsplan för kommersiell service, planbeskrivning)

29 ENERGIA ENERGI Vuonna 2010 Pohjanmaalla tuotettiin noin 5,5 TWh sähköä, mikä tekee noin 7 % koko maan sähkontuotannosta Kristiinankaupungin ja Vaasan voimalaitokset käyttävät polttoaineinaan lähinnä kivihiiltä ja öljyä. Pohjanmaan maakunnassa oli vuonna 2009 yhteensä neljä tuulivoimala-aluetta, joilla sijaitsi yhdeksän voimalaa. Tuulivoimatuotannon kokonaistuotanto maakunnassa oli noin 9 GWh, joka vastaa noin 2 % Suomen tuulivoimatuotannosta. Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Pohjanmaan liiton selvityksen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla mukaan Pohjanmaalla suurimman käyttämättömän biomassavaran muodostaa metsähake. År 2010 producerades cirka 5,5 TWh el i Österbotten, vilket motsvarar 7 % av hela landets elproduktion. Kraftverken i Kristinestad och Vasa använder främst stenkol och olja som bränsle. I landskapet Österbotten fanns år 2009 totalt fyra vindkraftsområden med nio kraftverk. Vindkraftens totalproduktion i landskapet var ungefär 9 GWh, vilket motsvarar cirka 2 % av Finlands vindkraftsproduktion. Förbränningsanläggningarna i landskapet övergår så småningom från fossila bränslen till bioenergi. Enligt Österbottens förbunds utredning Förnyelsebara energikällor och deras placering i Österbotten består den största oanvända biomassatillgången i Österbotten av flis. 29

30 ENERGIA ENERGI Maakuntakaava, liite Landskapsplan, bilaga 30

31 ENERGIA ENERGI Maakuntakaava, vaihe 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla, Ehdotus Landskapsplan, Etapplandskapsplan 2 Förnybara energiformer och deras placering i Österbotten Förslag 31

32 KULTTUURIYMPÄRISTÖ KULTURMILJÖ 32

33 LUONNONYMPÄRISTÖ NATURMILJÖ 33

34 LUONNONYMPÄRISTÖ NATURMILJÖ Pohjanmaan maisemassa on monta erityispiirrettä, jotka vaikuttavat alueen yhdyskuntarakenteeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Merenrannikon rantaviiva on pitkä, saaret mukaan luettuna rantaviivan pituus on noin km. Vesipinta-ala muodostaa kolmasosan maakunnan kokonaispinta-alasta, vaikka Pohjanmaalla on muuhun Suomeen verrattuna poikkeuksellisen vähän järviä. Nopea maankohoaminen, noin 8 mm vuodessa, yhdistettynä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa. Sen seurauksena muodostuu fladoja ja kluuvijärviä, jotka ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia ekosysteemejä. Erityisen arvokas ja monimuotoisuudeltaan rikas alue Merenkurkun saaristossa on ainutlaatuisen geomorfologiansa ansiosta hyväksytty Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. (Vaihekaava 2 uusiutuvat energiamuodot) Landskapet i Österbotten har många karakteristiska drag som påverkar regionens samhällsstruktur. Grundstommen i Österbottens landskapsstruktur bildas av en omfattande skärgård, kustens älvdelta och totalt 11 älv- och ådalar som avskiljs av vattendelarryggar. Vattnet från älv- och ådalarna mynnar ut i Bottniska viken. Havskustens strandlinje är lång. Inklusive öar och holmar är strandlinjens längd ungefär km. Vattenarealen bildar en tredjedel av landskapets totala areal trots att det jämfört med övriga Finland finns exceptionellt få insjöar i Österbotten. Den snabba landhöjningen, som är cirka 8 mm per år, kombinerat med en långsluttande terräng förändrar ständigt kusten och skärgården. Till följd av detta uppkommer flador och glosjöar som bildar enastående ekosystem ur ett världsomfattande perspektiv. Ett speciellt värdefullt och mångfaldigt område i Kvarkens skärgård har tack vare sin enastående geomorfologi godkänts som Finlands första naturarv. (Etapplan 2 förnyelsebara energikällor) 34

35 VIRKISTYS JA MATKAILU REKREATION OCH TURISM 35

36 YHTEENVETO SAMMANFATTNING 36

37 YHTEENVETO SAMMANFATTNING Vaasan kaupunkiseutu käsittää seuraavat kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri Aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille Vaasan seudulla asuu asukasta. Elinkeinorakenteen muutosten myötä asutus on keskittynyt yhä enemmän kaupunkeihin sekä maaseututaajamiin ja kylärakenne on harventunut. Väkiluku on kasvanut viimevuosina noin 800 hlö/vuosi. Vaasan kaupunkiseudun väestönkasvu 6. suurin verraten muihin kaupunkiseutuihin. Noin puolet on sijoittunut asemakaava-alueiden ulkopuolelle, ja tästä puolet haja-asutusalueelle Väestö ikääntyy huomattavaa vauhtia. Yli 65- vuotiaita on Pohjanmaan väestöstä 20 % Noin puolet koko maakunnan työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa. Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Suurin osa alueen työpaikoista on teollisuuden sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. 37 Vasa stadsregion omfattar följande kommuner: Storkyro, Korsnäs, Laihela, Malax, Korsholm, Vasa och Vörå. Regionstrukturen i Österbotten har uppkommit längs kusten, älven och åarna samt vid städer och kommunoch bycentrum som uppkommit kring dessa. Vasaregionen har invånare. I takt med förändringar i näringsstrukturen har bosättningen i allt större utsträckning koncentrerats till städer och landsbygdstätorter medan bystrukturen har blivit glesare. Invånarantalet har under de senaste åren ökat med 800 personer/år. Befolkningsökningen i Vasa ligger på sjätte plats i förhållande till andra stadsregioner. Ungefär hälften har bosatt sig utanför detaljplaneområden och av dessa bor cirka hälften i glesbygdsområden. Befolkningen åldras snabbt. Av invånarna i Österbotten är 20 % över 65 år. Ungefär hälften av hela landskapets befolkning i arbetsför ålder bor och arbetar i Vasa. Arbetsplatssufficiensen är över 130 %. År 2010 fanns totalt arbetsplatser i Vasaregionen; största delen inom industri, social- och hälsovårdsservice samt branscher inom parti- och detaljhandel. En betydande del av Finlands och hela Nordens energiteknologiindustri har koncentrerats till Vasaregionen.

38 YHTEENVETO SAMMANFATTNING Kaupan palvelut ovat keskittyneet pääosin taajamaalueille. Suurin kaupan tiheys on luonnollisesti Vaasan keskustassa. Tilaa vaativaa kauppaa on merkittävästi sijoittunut myös muualle (erit. autokauppa). Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä. Vahvistettuun kokonaismaakuntakaavaan merkitty laatukäytävä on varattu ensisijaisesti yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen ja tieteen kehittämiselle Vaasan kaupunkiseudun päätieverkon muodostaa VT3, VT8 ja VT18. Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia. Vaasan radan eli 75 kilometrin pituisella Seinäjoki Vaasa( Vaskiluoto) ratayhteydellä henkilöliikennemäärä on noin matkustajaa vuodessa (v. 2011). Radalla on viisi asemaa. Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain noin Tiheä päivittäinen vuorotarjonta Helsinkiin, reittilentoja myös Tukholmaan. Pohjanmaan joukkoliikenteen verkko on melko kattava, mutta pääteiden ja kaupunkiseutujen ulkopuolella vuorotarjonta on jopa peruspalvelutason alapuolella, joukkoliikenteen tarjonta on lisääntynyt 2000-luvulla Den kommersiella servicen har huvudsakligen koncentrerats till tätortsområdena. Den tätaste kommersiella servicen finns självfallet i Vasa centrum. Handel som kräver mycket utrymme finns i betydande grad även på andra ställen (spec. bilhandel). Enligt uppskattning kommer köpkraften i Vasaregionen att fördubblas fram till år Den kvalitetskorridor som anvisats i den fastställda landskapsplanen har i första hand reserverats för utveckling av företagsverksamhet, kommersiell service och vetenskap. Huvudvägnätet i Vasa stadsregion bildas av RV3, RV8 och RV18. Personbilstätheten i Österbotten är en av de största av landskapen i Finland. Persontrafikmängden längs Vasabanan, dvs det 75 kilometer långa banavsnittet mellan Seinäjoki och Vasa (Vasklot), är ungefär resenärer per år (år 2011). Längs banan finns fem stationer. Via Vasa flygplats reser årligen cirka personer. Tätt dagligt turutbud till Helsingfors, reguljärflyg även till Stockholm. Kollektivtrafiknätet i Österbotten är förhållandevis täckande, men utanför huvudvägarna och stadsregionerna ligger turutbudet till och med under grundservicenivå. Utbudet av kollektivtrafik har ökat under 2000-talet. 38

39 YHTEENVETO SAMMANFATTNING Vuonna 2010 energia tuotettiin Pohjanmaalla pääosin erillisellä lämpövoimaloissa. tuulivoiman osuus jäi alle 1 %. Energiakulutuksesta 52 % on teollisuuden ja kolmannes asumisen ja maatalouden käyttöä. Maakunnan polttolaitokset siirtyvät vähitellen fossiilisista polttoaineista bioenergian käyttöön. Vaasan seudulla sijaitsee valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä (jokivarsi), ja mm. kulttuurihistoriallisesti merkittäviä tielinjauksia, jotka on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa. Saaristo kuuluu osin maailmanperintöalueeseen. Pohjanmaan maisemarakenteen perusrungon muodostavat laaja saaristo, rannikon jokisuistoalueet ja yhteensä 11 vedenjakajaselänteiden erottamaa jokilaaksoa, joiden vedet laskevat Pohjanlahteen. Nopea maankohoaminen, sekä loivapiirteiseen maastoon muuttaa jatkuvasti rannikkoa ja saaristoa Merenkurkun saariston maailmanperintöalue houkuttelee vuosittain alueelle kävijää. Maailmanperintöstatus aiheuttaa myös omat rajoituksensa alueen suunnitteluun. I Österbotten producerade man år 2010 energi främst i separata värmekraftverk. Andelen vindkraft förblev under 1 %. Av energiförbrukningen används 52 % av industrin och en tredjedel för boende och lantbruk. Förbränningsanläggningarna i landskapet övergår så småningom från fossila bränslen till bioenergi. I Vasaregionen finns värdefulla kulturmiljöer av riksintresse (älv- och ådalarna) och bl.a. kulturhistoriskt betydande vägsträckningar som bör beaktas i planeringen av områdesanvändningen. Skärgården ingår delvis i världsarvet. Grundstommen i Österbottens landskapsstruktur bildas av en omfattande skärgård, kustens å- och älvdeltan och totalt 11 å- och älvdalar som avskiljs av vattendelarryggar. Vattnet från å- och älvdalarna mynnar ut i Bottniska viken. Den snabba landhöjningen samt den långsluttande terrängen förändrar ständigt kusten och skärgården. Världsarvet Kvarkens skärgård lockar årligen besökare till området. Världsarvsstatusen medför även begränsningar för planeringen av regionen. 39

40 40

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION Nykytilanteen analyysi Analys av nuläget 2.4.2013 SISÄLTÖ INNEHÅLL 1. Suunnittelualue 2. Väestö ja asuminen 3. Työpaikat

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Pohjanmaan liitto. Österbottens förbund www.obotnia.fi. Regional Council of Ostrobothnia

Pohjanmaan liitto. Österbottens förbund www.obotnia.fi. Regional Council of Ostrobothnia Österbotten i tillväxt Pohjanmaa kasvun uralla Olav Jern landskapsdirektör maakuntajohtaja Valtakunnallinen Geologian päivän seminaarin avaus 15.9.2012 Österbottens förbund Pohjanmaan liitto 28 v. maankohoamista

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla

Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Pendelöinti ja työpaikkaomavaraisuus Vaasan seudulla Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 24.11.2014 Pendelöinti Vaasaan ja Vaasasta vuosina 1995 2013 *) Vaasasta pendelöivien lukumäärän

Lisätiedot

Godkänd av landskapsfullmäktige 14.5.2012 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Godkänd av landskapsfullmäktige 14.5.2012 Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.5.2012. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Lokalisering av kommersiell service i landskapet Österbotten Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa Beteckningar och bestämmelser Merkinnät ja määräykset Godkänd av landskapsfullmäktige

Lisätiedot

ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA OSTROBOTHNIA IN NUMBERS

ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA OSTROBOTHNIA IN NUMBERS 2015 ÖSTERBOTTEN I SIFFROR POHJANMAA LUKUINA OSTROBOTHNIA IN NUMBERS Kaskinen - Kaskö Korsnäs Isokyrö - Storkyro Larsmo - Luoto Malax - Maalahti Kronoby - Kruunupyy Vörå - Vöyri Kristinestad - Kristiinankaupunki

Lisätiedot

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi

Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi LEHDISTÖTIEDOTE STT:n sivuilta Östersundomin kuntien yhteisen yleiskaavaehdotuksen kartta Östersundomin kaavaehdotus päätöksentekijöiden punnittavaksi 22.10.2014 10:00 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011

Isokyröstä pendelöijät v. 2011. Isoonkyröön pendelöijät v. 2011 Isokyröstä pendelöijät v. 20 Laihia Laihela Lapua Lappo Tampere Tammerfors Ilmajoki Kurikka 3 2 2 19 1 9 9 3 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä yhteensä 1 130 530 0 0 200 300 400 500 00 Isoonkyröön

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 STRUKTURMODELL 2040 FÖR VASA STADSREGION Rakennemallivaihtoehdot Strukturmodellsalternativ 12.9.2013 MALLIEN PERUSTEET GRUNDER FÖR MODELLERNA VÄESTÖ JA ASUMINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI OPEN DAYS 2015 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI INDEX I. Regional Partnerships Official Partners of the OPEN DAYS 2015 City of Helsinki 3 Helsinki-Uusimaa 4 Österbotten 5 Varsinais-Suomi 6 2 I. Regional

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID

VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID VAASAN KAUPUNKI TULEVAISUUDEN SAARISTO VASA STAD SKÄRGÅRDENS FRAMTID PRELIMINÄRA ANALYSER AV UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR ARBETET FRAMTIDENS SKÄRGÅRD ALUSTAVAT ANALYYSIT TULEVAISUUDEN SAARISTO TYÖN LÄHTÖKOHDISTA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009

Isokyröstä pendelöijät v. 2009. Isokyröön pendelöijät v. 2009 Isokyröstä pendelöijät v. 200 Vähäkyrö - Lillkyro Laihia - Laihela Lapua - Lappo Tampere - Tammerfors Ilmajoki Espoo - Esbo 42 30 1 1 1 8 4 0 0 0 200 20 300 30 400 40 2 Isokyröstä toisiin kuntiin pendelöijiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN Hyvinvoiva ja terve Pohjanmaa/ Välmående och friska Österbotten 22.9.2011 Aluekehitysjohtaja/Regionalutvecklingsdirektör Varpu Rajaniemi Österbottens förbund Pohjanmaan

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi

Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi 21.10.2015 Päivi Korkealaakso - Seudun asukasluku on 114 331 (9/2015). Siihen kuuluvat seuraavat kunnat: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vöyri, Isokyrö,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Jakobstad-Karleby-Vasa Pietarsaari-Kokkola-Vaasa

Jakobstad-Karleby-Vasa Pietarsaari-Kokkola-Vaasa 1 Jakobstad-Karleby-Vasa Samhällsstrukturen och servicenätet inom handeln Pietarsaari-Kokkola-Vaasa Yhdyskuntarakenne ja kaupan palveluverkko Utgångspunkter Tarkastelunäkökulma 2 Strukturförändringen inom

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto. Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2011 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 212:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 211 Autokanta kasvoi Vuoden 211 lopussa Helsingissä oli rekisteröitynä yhteensä lähes 28

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht.

12 25.01.2010. Tulosalue, kustannuspaikka Hyväksyjä Varahenkilö. 4000 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontapääll. Rakennusvalvontasiht. Tekniikka- ja ympäristövlk/utsk. f tekn. och miljö 12 25.01.2010 Laskujen hyväksyminen 2010 / Godkännande av räkningar 2010 840/V1.14.141/2005 TEYMPVLK 12 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta / Utskottet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Faktoja Viestintäalalta 2009 Fakta från Mediabranchen 2009

Faktoja Viestintäalalta 2009 Fakta från Mediabranchen 2009 Faktoja Viestintäalalta 29 Fakta från Mediabranchen 29 Kustantamisen ja painamisen liikevaihto 1995-28 Omsättningen för förlagsverksamhet och grafisk produktion 4 35 M Kustantaminen Förlag Painaminen Tryckning

Lisätiedot

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus

Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Pelastuslaitos ja paloturvallisuus Räddningsverket och brandsäkerhet Bölen alueen rakentajien infotilaisuus Infotillfälle för byggare på Böle området 31.1.2011 Thomas Nyqvist palotarkastusinsinööri brandsynsingenjör

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 214:2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 213 Liikennekäytössä lähes saman verran autoja Automääriä on pitkään tarkasteltu ajoneuvojen

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT

MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS LANDSKAPETS TILLSTÅND SOMMAREN 2013 -ÖVERSIKT MAAKUNNAN TILA KESÄ 2013 -KATSAUS

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Käyntisatamat - Besökshamnar 2011

Käyntisatamat - Besökshamnar 2011 Käyntisatamat - Besökshamnar 2011 Suomenlahti - Saaristomeri - Ahvenanmaa - Pohjanlahti VENEPUHELINLUETTELO - BÅTTELEFONKATALOG MEDIAKORTTI Kustantaja Painos Levikki Päijätmark Ky PL 61, 40101 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot