Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi

Transkriptio

1 Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi Päivi Korkealaakso

2 - Seudun asukasluku on (9/2015). Siihen kuuluvat seuraavat kunnat: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vöyri, Isokyrö, Maalahti ja Korsnäs - Seudulla on työpaikkaa ( ) - Vaasan väkiluku (9/2015) - Vaasassa on työpaikkaa ( ) - Työllisyys maan kärkitasoa opiskelijaa - Merenkulun saariston maailmanperintökohde - Suomen aurinkoisin kaupunki

3

4

5

6

7

8

9 Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Vuonna 2014 Vaasan kaupunkiseutu on tunnettu vahvasta energiaosaamisesta, elävistä keskustoista ja maaseudusta. Merellisyydestä ja saaristosta sekä kansainvälisistä yhteyksistään. Vaasan kaupunkiseutu katsoo rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: asukkaan kasvua tavoitellaan ja asukkaan kasvuun varaudutaan. Kasvu tulisi ohjata hallitusti Vaasan kaupunkiseudulle. Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava :lla. Kasvu edellyttää energiateknologiakeskittymän, muun elinkeinoelämän ja kaupan työpaikkojen määrän voimakasta kasvua. Julkisen sektorin osuus kasvusta olisi huomattavasti pienempi kuin ennen ja suuri osa sen uusista työpaikoista syntyisi terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutukseen. Uudessa rakentamisessa keskeinen kilpailutekijä on rakentamisen korkea laatutaso ja paikallisidentiteetin korostaminen. Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seudun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Se toteutetaan yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin.

10 BJÖRKBY ORAVAINEN AURINKOMALLI 2040 RAKENNEMALLI- YHDISTELMÄ KORSNÄS SÖDRA VALLGRUND BERGÖ MOIKIPÄÄ RAIPPALUOTO SUNDOM VAASA SULVA PETOLAHTI MAALAHTI MUSTASAARI KOIVULAHTI SEPÄNKYLÄ TÖLBY VIKBY HELSINGBY MAKSAMAA MERIKAARTO VÄHÄKYRÖ LAIHIA TERVAJOKI VÖYRI ISOKYRÖ Säteet (kehittämisvyöhykkeet) 1. Elinkeinoelämää vahvistava säde Kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä hyödyntävä yritysten vyöhyke ja niitä tukevat palvelut Logistiset solmut ja niiden yhteydessä sijaitsevat työpaikkakeskittymät Palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa, hyviin liikenneyhteyksiin ja joukkoliikenteeseen pohjautuvaa asumista Kansainvälistä matkailua 2. Merellisyyttä korostava säde Merellisiä asuinympäristöjä virkistysalueiden läheisyydessä Rantareitit ja virkistysyhteydet Meren läheisyyteen perustuva energiantuotanto ja matkailu Merenkurkun maailmanperintökohde 3. Maaseutua vahvistavat säteet Kylien viihtyisät asuinympäristöt ja lähipalvelukeskukset Hyvä saavutettavuus, kevyen liikenteen ympäristöt ja kattava tietoliikenneverkko Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle paikallinen energiantuotanto Maaseutumatkailu, lähiruoka

11 Asuminen SÖDRA VALLGRUND BERGÖ BJÖRKBY RAIPPALUOTO +200 SUNDOM VAASA ISKMO SULVA MAALAHTI KOSKÖ KARPERÖ PETSMO KOIVULAHTI KUNI SEPÄNKYLÄ TÖLBY- VIKBY VÄSTERHANKMO +700 MUSTASAARI VEIKKAALA MAKSAMAA MERIKAARTO VÄHÄKYRÖ HELSINGBY TERVAJOKI KAITSOR VÖYRI ORAVAINEN ISOKYRÖ Asukasmäärätavoite (noin 0,9-1,3 %/v.) Vetovoimainen ja elävä Vaasan kaupunkikeskusta Tiivistä palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa asumista hyvien liikenneyhteyksien varrella Merellisiä asuinympäristöjä Kylien viihtyisät asuinympäristöt +800 LAIHIA Kehitettävät asuinkeskukset KORSNÄS +150 MOIKIPÄÄ PETOLAHTI Vuonna 2040 Asukkaat: Yli Yli Yli Yli HARRSTRÖM Kasvukylä +300 Väestön muutos vuoteen 2040 Kehitettävä joukkoliikennekäytävä Asemanseutu

12 BERGÖ RAIPPALUOTO VAASA VASKILUOTO MOIKIPÄÄ SUNDOM 724 PETOLAHTI SULVA MAALAHTI KARPERÖ MUSTASAARI SEPÄNKYLÄ TÖLBY VIKBY KOIVULAHTI 717 HELSINGBY 3 18 MERIKAARTO MAKSAMAA LAIHIA VÄHÄKYRÖ TERVAJOKI 8 VÖYRI ORAVAINEN ISOKYRÖ 18 Elinkeinot, LOGISTIIKKA ja liikenne työpaikkaa Elinkeinoelämää palvelevat logistiset yhteydet Elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke Isostakyröstä Raippaluotoon Työpaikkakeskittymät kehittämisvyöhykkeellä ja väylien varsilla Elinkeinojen kehittämisen kärkikohteet Elinkeinojen kehittämisen kasvukäytävä Logistiikkaväylät Vt 3 Vt 8 Vt 18 Logistiikkasolmut Asemanseutu Lentokenttä Satama Uudet tieyhteystarpeet KORSNÄS HARRSTRÖM 8 3 Kehitettävät nykyiset työpaikkakeskukset sekä Kehitettävät nykyiset työpaikkakeskukset Vaasan ulkopuolella 673 Tärkeimmät elinkeinotoiminnan alueet (Vaasan seudun logistiikkakeskus, Airport Park, Vaasan keskusta, Strömberg Park, Palosaaren Science Park, Sepänkylä/Lintuvuori) Peltoalueet

13 palvelut BERGÖ ORAVAINEN 8 RAIPPALUOTO MAKSAMAA 724 KOIVULAHTI KARPERÖ VAASA VÖYRI MUSTASAARI 725 SEPÄNKYLÄ MERIKAARTO VASKILUOTO VÄHÄKYRÖ SUNDOM HELSINGBY TERVAJOKI 3 ISOKYRÖ 18 SULVA 18 MAALAHTI LAIHIA MOIKIPÄÄ PETOLAHTI Väestöpohjaan ja palvelukriteereihin perustuva kolmitasoinen palvelukeskusluokitus Kaupunkikeskus, paikalliskeskukset ja lähipalvelukeskukset Keskusten kävelyvyöhykkeet ja niitä ympäröivät pyöräilyvyöhykkeet Kehitettävät palvelukeskukset Kaupunkikeskus Paikalliskeskus KORSNÄS 3 Lähipalvelukeskus HARRSTRÖM Kehitettävät kävely- ja pyöräilyvyöhykkeet (tiiveimmät asuinkeskukset) Asemanseutu Lentokenttä Satama

14 BJÖRKBY Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus BERGÖ ORAVAINEN RAIPPALUOTO MAKSAMAA KOIVULAHTI KARPERÖ VÖYRI MUSTASAARI VAASA SEPÄNKYLÄ MERIKAARTO VÄHÄKYRÖ SUNDOM HELSINGBY ISOKYRÖ TERVAJOKI SULVA MAALAHTI LAIHIA - Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta - Maaseudun historialliset jokivarsimaisemat, kulttuuriympäristöt sekä Merenkurkun saaristokylät antavat mahdollisuuden erilaistuneisiin asuin- ja työympäristöihin. - Maailmanperintöstatuksen omaava Merenkurkun maankohoamisalue on merkittävä luontoarvoihin liittyvä vetovoimatekijä ja virkistysalue Merenkurkun saariston maailmanperintöalue Arvokkaat vaalittavat luontokohteet Pilvilampi-Eteläinen kaupunginselkä-söderfjärden- Öjberg-Öjen Kyrönjokimaisema Levaneva KORSNÄS MOIKIPÄÄ HARRSTRÖM PETOLAHTI Arvokkaat vaalittavat kulttuuriympäristöt Vaasan keskusta Vanha Vaasa Stundars Kimojokilaakso Orisbergin kartanon ympäristö Saaristokylät (mm. Bergö, Raippaluoto, Björköby, Maksamaa) Majakka- ja luotsisaaret Kyrönjokivarren kulttuuriympäristöt Maalahden, Laihian, Vöyrin, Maksamaan ja Harrströmin jokilaaksot Matkailun ja virkistyksen vetovoimaalueet Peltoalueet

15 Kärkitoimenpiteet SPETSÅTGÄRDER

16

17

18

19 Riskianalyysi Asukaslukutavoite asukasta on epärealistinen Onko kasvu hallittavissa ja miten seudun palvelut voidaan järjestää? Riskinä on merkittävä rakentamisen lisääntyminen yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisilla alueilla huomattavia kustannusvaikutuksia kuntatalouteen Seutuyhteistyö ei maankäytössä toteudu Hallitsematon rakentaminen aiheuttaa uhkia asuinviihtyvyydelle Paikallisten riskien lisäksi Vaasan seudun tulevaisuuteen vaikuttavat globaalit megatrendit

20

21

22

23 Mitä kunta tavoittelee alueidenkäytön suunnittelulla? Eheä yhdyskuntarakenne Toimiva palveluverkko Kilpailukykyiset työpaikka-alueet Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Vetovoimainen ja kohtuuhintainen asuntotarjonta Toimivat yhteydet (työmatkat, tavaraliikenne) Monipuoliset, laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut, helppo arki Ilmastomuutoksen haasteisiin vastaaminen Kestävä kuntatalous, kasvuun vaikuttaminen

24 Asuntomarkkina-analyysi Projektin tarkoituksen oli ulkopuolinen ja objektiivinen näkemys maankäytön suunnittelu tueksi. Analysointi perustuu matemaattiseen regressioanalyysiin pohjautuvaan mallinnukseen Mallin tuloksia verrataan kaupungin omaan näkemykseen asuntotuotannosta ja sen kohdentamisesta. Lopullinen analyysi perustuu mallinnukseen, kaupungin näkemykseen sekä Newsecin asiantuntemukseen markkinoista.

25 Asuntomarkkinoiden trendejä Talouden taantuma, kotitalouksien epävarmuus Lainat, kahden asunnon loukku, vuokra-asuminen Väestö kasaantuu yhä enemmän suurille kaupunkiseuduille Muuttoliike- työpaikat, luonnollinen väestökasvu Väestön demografiset muutokset Ikääntyminen, työikäinen väestö, kotitalouksien keskikoon pieneneminen Tulevaisuuden asuminen Kiinteistöveron kohdentaminen Korjausvelka suhteessa markkina-arvoon Rivitaloasumisen taantuma

26 Havaintoja Muunkielisten osuus suuri Ostovoima melko korkealla tasolla Työttömyysaste alhainen Yli 64-vuotiaiden osuus jo tällä hetkellä korkea, tulevaisuuden kasvu hitaampaa kuin vertailukaupungeissa Havaittavissa alueellista kasautumista Korkea koulutusaste, korkea ostovoima ja matala työttömyys Matala ostovoima, matala koulutusaste ja korkea työttömyys Myytyjen asuntojen lukumäärät laskussa jokaisessa talotyypissä Asuntojen hinnat kehittyneet maltillisesti, yksiöt erottuvat markkinasta Kerrostaloja markkinoilla vertailukaupungeista suhteellisesti eniten

27

28

29

30

31

32

33 Keskustan osayleiskaavan tavoitteet keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen keskustan kehittäminen toiminnallisesti monipuolisena liike-elämän toimintamahdollisuuksien kehittäminen keskustassa kävelykeskustan laajentaminen keskustan laajentaminen ja tiivistäminen keskustan ja keskustatoimintojen laajentaminen radan toiselle puolelle, Klemettilään sekä Raviradan alueelle korkean rakentamisen mahdollisuuksien ja edellytyksien tutkiminen keskustan asukasmäärän nostaminen keskustan pysäköinnin, liikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen keskustan pysäköintitilanteen selvittäminen ja kehittäminen keskustan pyöräliikenteen edellytyksien parantaminen keskustatunnelin huomioiminen keskustan kehittämisessä keskustan viihtyisyyden ja omaleimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen liikenteen rauhoittaminen ja palokatuverkoston kehittäminen viheralueverkoston ja sosiaalisen ympäristön kehittäminen

34 Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi Seudun yhteiset tavoitteet selviä Työpaikat, toimintaedellytysten turvaaminen Liikenne; väylät, vuorot Urbanisoituminen, vaikutusten hallinta Palvelujen uudet tuulet, vaikutukset arkeen Monipuoliset asumismahdollisuudet, asumismuodot ja asuntojen koot Toimivallan siirto kunnille, vaikutusten hallinta Virkamiesyhteistyö seudun yhteistyömuotona, yhteiset periaatteet, miten pitkälle riittää? Yhteiset tietovarannot

35 Kiitokset