V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä, T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä, T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A"

Transkriptio

1 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI AURINKOMALLI 2040 V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä, T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A L U O N N O S L U O N N O S

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ RAKENNEMALLITYÖ...4 PROSESSI VAASAN KAUPUNKISEUTU NYT...6 ASUMINEN JA VÄESTÖ...6 TYÖPAIKAT...8 LIIKENNE KAUPUNKISEUDUN KEHITYSTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET...12 TAVOITTEIDEN TAUSTALLA...12 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET...13 MAAKUNNALLISET TAVOITTEET...13 SEUDUN YHTEISET PÄÄTAVOITTEET RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT...18 VE0+ NYKYTRENDI...20 VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI...21 VE2 PALVELUKESKUSMALLI...22 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI: AURINKOMALLI AURINKOMALLIN YLEISKUVAUS...26 AURINKOMALLI 2040 RAKENNEMALLI- YHDISTELMÄ ASUMINEN ELINKEINOT, LOGISTIIKKA JA LIIKENNE ALUEIDENTITEETTI JA VETOVOIMAISUUS VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ALUSTAVA TOIMENPIDEOHJELMA MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN ASUMINEN LIIKENNE PALVELUT JA ELINKEINOT RAKENNEMALLIN SEURANTA RAKENNEMALLISOPIMUS RISKIANALYYSI JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1. VAASAN SEUDUN RAKENNEMALLIN 2040 ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE LIITE 2. RAKENNEMALLISEMINAARI , ALUSTAVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET LIITE 3. RAKENNEMALLIKARTAT

3 KUVAT Kuva 1. Vuorovaikutus- ja prosessikaavio... 4 Kuva 2. Sidosryhmien vuorovaikutusmenetelmiä... 5 Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla Kuva 4. Taajamien väestö Vaasan seudulla vuonna Kuva 5. Asuntotuotanto Vaasan seudulla Kuva 6. Taajamien väestömuutos Kuva 7. Työpaikkojen määrän kasvu viidellä suurimmalla toimialalla Kuva 8. Työpaikkojen määrän muutos Kuva 9. Haja-asutusalueiden väestömuutos Kuva 10. Kylien väestö Kuva 11. Kylien väestönmuutos Kuva 12. Kunnalliset palvelut Vaasan kaupunkialueen ulkopuolella Kuva 13. Vaasan kaupunkiseudun kehitystä ohjaavat tavoitteet Kuva 14. Vahvuudet ja haasteet Vaasan kaupunkiseudulla Kuva 15. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kuva 16. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto) Kuva 17. Vaasan kaupunkikeskustan saavutettavuus päätieverkolla 80 km/h Kuva 18. Tavoitteiden perusta Kuva 19. Rakennemallivaihtoehtojen perusta Kuva 20. Rakennemallivaihtoehtojen luominen Vaasan kaupunkiseudulle; kolme vaihetta Kuva 21. Väestöennusteet rakennemalleittain Kuva 22. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitteiden toteutumisen vertailu Kuva 23. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin yhteenveto Kuva 24. Rakennemallin luominen Kuva 25. Aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä sekä kasvun keskuksesta Vaasasta Kuva 26. Aurinkomallin asuminen Kuva 27. Aurinkomallin elinkeinot, logistiikka ja liikenne Kuva 28. Aurinkomallin palvelut Kuva 29. Aurinkomallin alueidentiteetti ja vetovoimaisuus Kuva 30. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisen arvioinnista Kuva 31. Yhteenveto teemoittaisten vaikutusten arvioinnista

4 TIIVISTELMÄ VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI AURINKOMALLI 2040 Visio kestävästä, toimivasta ja energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta Vaasan kaupunkiseudulle (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri) on laadittu pitkän tähtäimen maa n- käytön suunnitelma, Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli Rakennemallityön tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Työ liittyy kiinteästi seudun energiaosaamisesta, merellisyydestä ja kulttuurista kumpuavaan elinvoimaan. Toimivasta yhdyskuntarakenteesta huolehtimalla tuetaan koko seudun elinvoimaa. Rakennemallityötä on viety läpi seudun kuntien kesken tiiviinä yhteistyönä ja vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä kuunnellen. Pääkonsulttina työssä on toiminut Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö Oy). Seudun tulevaisuuden maankäytön rakennemalli on luotu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niihin liittyvien vaikutustarkast e- lujen kautta. Prosessin tuloksena on muodostettu Aurinkomalli 2040, jolla tavoitellaan uutta asukasta ja uutta työpaikkaa. Aurinkomallissa painottuu Vaasan seudun johtava asema Suomen kansainvälisenä energiaosaamisen alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kaupunkiseutuna, jossa panostetaan virkistykseen, laadukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen. Tärkeää on seudun identiteetin ja erityispiirteiden vahvistaminen, mikä lisää seudun vetovoimaisuutta. Aurinkomalli 2040 on kuvattu neljän teeman kautta: ASUMINEN: Rakennemallissa suurin osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kehitys on jatkoa vuosien trendille, mutta rakennemallissa väestökehitys jakautuu tasaisemmin ympäri seutua. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen seudun suurimpiin asuinkeskuksiin, jotka sijaitsevat Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla. Uusi asuminen on laadukasta ja ekologista, osittain muihin maankäyttömuotoihin sekoittunutta asumi s- ta. Uusilta asuinalueilta on tärkeää pääsy vesistöjen, luontokohteiden ja kulttuurikohteiden äärelle. ELINKEINOT, LOGISTIIKKA JA LIIKENNE: Vaasan seudulta luodaan toimivat, elinkeinoelämää ja matkailua palvelevat logistiset yhteydet. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä Raippaluotoon sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja sen asemaseutuja sekä valtatieyhteyksiä kehitetään eli n- keinotoimintaa palvelevina solmuina. Elinkeinoelämän Hotspot -alueina kehittyvät kaupunkikeskusalueella Vaasan keskustan työpaikka-alue, Vaasan seudun logistiikkakeskus, Strömberg Park, Airport Park, Science Park ja Sepänkylä/Lintuvuori. PALVELUT: Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus sekä lähipalvelukeskus) väestöpo h- jan, asiakaspotentiaalin ja palvelukriteerien perusteella. Lähipalvelut (ts. päivähoito, peruskoulu, vanhusten palvelut, lastenneuvola) pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa, kun taas harvemmin käytettäviä palveluita keskitetään suure m- piin keskuksiin. Keskuksissa kehitetään palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta kävelyvyöhykkeitä ja niitä ympäröiviä pyöräilyvyöhykkeitä. ALUEIDENTITEETTI JA VETOVOIMAISUUS: Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kul t- tuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös sen fyysisiin rakenteisiin. Maankäytön keinoin nostetaan esiin mm. Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta, arvokkaat vaalittavat luontokohteet, Merenkurkun saariston maailmanperi n- töalue, Merenkurkun saaristokylät, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat sekä muut kulttuuriympäristöt. Aurinkomalli 2040 edistää eheytyvää ja toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä kilpailukykyyn ja imagoon liittyvien tavoitteiden toteutumista. Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia, kuntien yhteisiä toimenpiteitä, organisoitumista ja resurssointia. Rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti valtuustokausittain. Rakenn e- malliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja ja työkaluja. 3

5 1. RAKENNEMALLITYÖ Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena ja tuloksena on löytää yhteinen näkemys Vaasan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Visiona on yhdyskuntarakenteen kestävää ja energiatehokasta kehitystä, energiainnovaatioita sekä alueen vetovoimaisuutta edistävä ja paikallisidentiteettiä vahvistava rakennemalli vuoteen Rakennemallityössä haetaan ratkaisuja seudullisesti merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelinjauksiin. Rakennemallityössä esitetään alueellisia kehityskuvia koskien: asumista työpaikka-alueita kaupan ja palveluiden alueita liikenneverkkoa virkistyksen ja vapaa-ajan alueita yhdyskuntatekniikkaa Tavoitteena on tiivistää kuntien maankäyttöön liittyvää yhteistyötä ja luoda optimaalinen, kuntarajoista riippumaton aluerakenne. Rakennemallityöllä vahvistetaan Vaasan kaupunkiseudun asemaa ja kilpailukykyä kansallisessa kaupunkiseutujen verkostossa ja kansainvälisesti. Tarkoituksena on luoda kaupunkiseudulle yhteinen rakennemalli, joka ohjaa kuntien tulevaa maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti. Rakennemallia on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoituksen lähtökohtana, perusteluna ja arvioinnin kriteerinä. Luonteeltaan rakennemalli on kuntien yhteinen maankäyttöstrategia. Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityössä on ennen muuta kyse siitä, miten seudulle suuntautuva asukasluvun ja työpaikkojen ennustettu kasvu voidaan hallitusti toteuttaa ja miten eri toiminnot voidaan kasvua tukien tasapainoisesti sijoittaa Vaasan kaupunkiseudulle. Tämä edellyttää strategisia valintoja sekä tiivistä yhteistä kuntien välillä ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa sekä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seudun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnittelua. Se toteutuu yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin. Kuva 1. Vuorovaikutus- ja prosessikaavio 4

6 P R O S E S S I Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli projekti käynnistyi syksyllä Työhön ovat osallistuneet kaikki seudun kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Rakennemallityön valmistelusta on vastannut MALvirkamiesryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kaikki kaupunkiseudun kunnat, Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus ja VASEK. Aputyöryhmänä sille on toiminut konsultin, Vaasan kaupungin, Mustasaaren ja Laihian kuntien sekä Pohjanmaan liiton edustajista koostuva pienempi MAL-aputyöryhmä. Hankeen pääkonsulttina on toiminut Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö); FM Kimmo Vähäjylkkä, FM KTM Susanna Harvio, FM Kimmo Koski, FM Noora Reittu, mais. ins Justiina Nieminen ja DI Jouko Riipinen. Konsultin asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettuina erityisasiantuntijoina Strafica Oy (liikenne), Irmeli Wahlgren (VTT), prof. Mari Vaattovaara sekä talousjohtaja Esa Katajamäki. Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityö on toteutettu kokoamalla ja analysoimalla kattava lähtötietoaineisto, muodostamalla yhteiset Vaasan kaupunkiseudun kehittämistavoitteet, luomalla vaihtoehtoisia rakennemalleja, vertailemalla niitä ja valitsemalla optimaalisin toteutusvaihtoehto. Valitun rakennemallin osalta on käynnistetty sen vaikutusten arviointi ja sillä tullaan laatimaan toteuttamisohjelma. Hankkeen aikana on laadittu seuraavat raportit: Lähtötietoanalyysi-raportti Tavoiteraportti Hankkeen aikana on järjestetty keskeisissä vaiheissa neljä seminaaria tärkeimmille sidosryhmille, joissa osallistujat ovat ideoineet ja arvioineet rakennemallivaihtoehtoja. Sidosryhmien kanssa käytävää vuorovaikutusta ja avointa suunnittelutapaa on edistetty lisäksi vuorovaikutteisen ZEF -kyselyn kautta. Työn alkuvaiheessa on toteutettu myös haastattelukierros, jonka avulla on selvitetty alueen elinkeinoelämän tavoitteita. Prosessin kuluessa keskeisistä tuloksista on tiedotettu: Tiedottamista on hoidettu myös paikallismedian kautta. Osallistaminen ja tiedottaminen on toteutettu suomen ja ruotsin kielellä. Haastat -telut Kysely Seminaarit, työpajat, tiedotteet Kuva 2. Sidosryhmien vuorovaikutusmenetelmiä Vaikka strategista kaavaprosessia ei ole laissa säädelty, on rakennemallityössä pyritty mahdollisimman monipuoliseen vuorovaikutteisuuteen, suunnitteluosapuolten laajaan kuulemiseen ja avoimen suunnittelukäytännön periaatteiden noudattamiseen. 5

7 2. VAASAN KAUPUNKISEUTU NYT A S U M I N E N J A V Ä E S T Ö Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt rannikon ja jokien varsille sekä niiden äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä kunta- ja kyläkeskusten ympärille. Maakunnassa on kolme selkeää keskusseutua: Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja eteläinen Pohjanmaa. Maakunnan keskiosan rannikolla sijaitseva Vaasa on koko maakunnan keskus. Vaasan seudulla asuu asukasta ( ) luvulla seudun väestö on kasvanut n henkilöllä. Viimeisen 7 vuoden aikana keskimääräinen kasvu on ollut n. 830 asukasta vuodessa (n. 0,76 % vuodessa). Vaasan seudun väestönkasvu on 7. suurin Suomen kaupunkiseuduista ( ). Väkiluvultaan seutu on 11. suurin. Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla. Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla Seudun taajamissa asui noin asukasta, kylissä noin asukasta ja haja-asutusalueilla noin asukasta ( ). Taajamien väestö kasvoi yhteensä noin asukkaalla Kylien väestö väheni noin -150:lla, pienkylien väestö kasvoi noin 20:lla ja haja-asutusalueen väestö väheni noin -370:lla (SYKE:n YKR-ainesto). Valtaosa seudun väestönkasvusta keskittyy Vaasan, Mustasaaren ja Laihian alueille. Niiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli asukasta vuosina (Vaasa , Mustasaari ja Laihia + 558). Merkittävä osa näiden kuntien väestönkasvusta keskittyy niiden suurimpiin taajamiin. Niissä on kuitenkin myös kasvavia kyliä ja hajaasutusalueita, joiden väestönkasvu tosin on maltillinen. Seudun muiden kuntien väestö on vähentynyt 2000-luvulla (Korsnäs -48, Maalahti -81, Isokyrö -331 Kuva 4. Taajamien väestö Vaasan seudulla vuonna

8 ja Vöyri -353). Väestökehitys on erilainen kuntien eri osissa. Yleisesti ottaen kuntien suurimpien taajamien ja kylien väestö on kasvanut maltillisesti, kun väestö on vähentynyt pienemmissä kylissä ja hajaasutusalueilla. Toteutunut väestökehitys sekä todennäköinen tuleva kehitys on hyvin erilainen seudun eri osissa luvulla valtaosa seudun väestönkasvusta on keskittynyt suurimpiin taajamiin/asuinkeskuksiin. Vaikka seudun kylien ja haja-asutusalueiden väestökehitys onkin kokonaisuudessaan ollut negatiivinen 2000-luvulla, kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Kasvavia kyliä ja hajaasutusalueita löytyy varsinkin kasvavien taajamien ympärillä, erityisesti Mustasaaressa. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden väestönkasvu on maltillinen. Mitä kauemmaksi Vaasasta, Mustasaaresta ja seudun kasvualueista mennään, sitä enemmän kylien ja haja-asutusalueiden väestö on vähentynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat varsinkin pääteiden varret. Kuva 5. Asuntotuotanto Vaasan seudulla Asuntotuotanto oli hieman vilkkaampaa 1990-luvulla (keskimäärin noin 620 asuntoa vuodessa) kuin mitä se on ollut 2000-luvulla (keskimäärin noin 590 asuntoa vuodessa). Tosin vuosien 1990 ja 1991 poikkeuksellisen suuri asuntotuotanto nostaa tuntuvasti 1990-luvun keskiarvoa. Kuva 6. Taajamien väestömuutos

9 T Y Ö P A I K A T Noin puolet koko Vaasan kaupunkiseudun työikäisestä väestöstä asuu ja työskentelee Vaasassa. Työpaikkaomavaraisuus on yli 130 %. Vaasaan sukkuloidaan töihin lähinnä lähiseudulta, Kyrönmaalta ja Suupohjan rannikkoseudulta. Vaasan seudulla työpaikkojen määrä on kasvanut 6 185:lla vuosina Vaasan osuus kasvusta on noin 90 % (+5 509). Vaasan lisäksi työpaikkojen määrä on kasvanut merkittävästi vain Mustasaaressa (+670). Seudun muissa kunnissa työpaikkojen määrä on joko kasvanut maltillisesti tai vähentynyt hieman. Taajamittain tarkasteltuna työpaikkojen määrä on kasvanut eniten Vaasan keskustaajamassa ( ), Sepänkylässä (+800), Oravaisissa (+206), Vöyrin kirkonkylässä (+183) ja Tölby-Vikbyn alueella (+150) vuosina (SYKE:n YKRainesto). Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Pohjoismaiden merkittävimmällä energiakeskittymällä on monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja energia- ja ympäristöteknologia-alalla. 140 yritystä, joista usea on globaali markkinajohtaja. Työntekijöitä: , neljäsosa Suomen energiaalan työntekijöistä. Tutkimus- ja kehitystyötä tekee yli 1000 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto: 4,4 miljardia ja viennin osuus: 80 %. Viennin arvo kansallisessa vertailussa 12 % Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä ja 30 % energiateknologiaviennistä Kuva 7. Työpaikkojen määrän kasvu viidellä suurimmalla toimialalla Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi Vaasan seudulla. Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa (2012) -selvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. L I I K E N N E Liikennöidympiä teitä Vaasan kaupunkiseudulla ovat VT8 ja VT3. Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen maakunnista suurimpia. Henkilöliikennetutkimus :n mukaan kuitenkin Pohjanmaan matkasuorite (km/henkilö/vrk) on kolmanneksi lyhin ja Vaasan on lyhin suurimpien kaupunkien joukossa. Vaasa-Seinäjoki välinen ratayhteys on tärkeää asiointija työssäkäyntiliikenteelle. Rata-osuudella on viisi asemaa. Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain noin Lisää nykytila-aineistoa on koottu lähtötietoanalyysiraporttiin. 8

10 Kuva 8. Työpaikkojen määrän muutos Kuva 9. Haja-asutusalueiden väestömuutos

11 Kuva 10. Kylien väestö 2012 Kuva 11. Kylien väestönmuutos

12 Kuva 12. Kunnalliset palvelut Vaasan kaupunkialueen ulkopuolella 11

13 3. KAUPUNKISEUDUN KEHITYSTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET Vaasan kaupunkiseudun alueidenkäyttöä ja alueiden kehittämistä ohjaavat eri sidosryhmien tavoitteet. Rakennemallityössä tavoitteena on ollut löytää yhteinen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälinjoista. Tähän osioon on koottu keskeisimmät kehitystä ohjaavat tavoitteet ja tavoitetarkastelun tuloksena syntynyt Vaasan kaupunkiseudun tavoitteet ja visio vuoteen Tavoitetarkastelussa on huomioitu valtakunnallisten ja maankunnallisten tavoitteiden lisäksi myös eri sidosryhmille järjestetyn tavoiteseminaarin ja tavoitekyselyn tulokset. Lisää tavoitevaiheen tuloksia on koottu erilliseen tavoiteraporttiin. T A V O I T T E I D E N T A U S T A L LA Kuva 13. Vaasan kaupunkiseudun kehitystä ohjaavat tavoitteet Kuva 14. Vahvuudet ja haasteet Vaasan kaupunkiseudulla 12

14 V A L T A K U N N A L L I S E T T A V O I T T E E T Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt uusista alueiden kehittämisen tavoitteista vuonna Tavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Tavoitteet suuntaavat ja ohjaavat maakuntaohjelmia sekä eri hallinnonalojen alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2010) 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Keskeisinä tavoitteina tulee alueiden kehittämisessä valtioneuvoston päätöksen mukaisesti olla Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen Alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja alueellisten kehityserojen pienentäminen sekä Alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen Alueiden kehittämisen tavoitteet: Vahvistaa alueiden kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä Edistää taloudellista tasapainoa ja elinkeinotoiminnan kehitystä Edistää kestävää työllisyyttä Vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehittyneisyyseroja sekä parantaa niiden omia vahvuuksia ja erikoistumista Edistää väestön hyvinvointia ja osaamista sekä alueiden kulttuuria Parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta Kuva 15. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet M A A K U N N A L L I S E T T A V O I T T E E T Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Vaasan kaupunkiseudun kehittämistä koskee vuonna 2010 hyväksytty Pohjanmaan maakuntasuunnitelma Pohjanmaan visio 2040: Uuden energian Pohjanmaa energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Uudet tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät seuraavat seutua koskettavat kokonaisuudet: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen, osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen alue-rakenne -kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue 13

15 Taulukko 1. Pohjanmaan maakuntaohjelmassa seurattavat aluekehitystä kuvaavat mittarit (Pohjanmaan maakuntastrategia , maakuntaohjelma , luonnos ) Seurantaindikaattori Uusin tieto (2012) Tavoite 2017 Muuttoliike ja väestö - Väkiluku - Väestömuutos Kilpailukyky - BKT/asukas - Yrityskanta Työllisyys - Työttömyysaste (%) - Työpaikkojen määrä (2010), 107,2 % koko maan tasosta (2011) 110 % koko maan tasosta Pohjanmaan liitossa on käynnissä Pohjanmaan maakuntastrategian valmistelu. Keväällä 2013 alkaneessa valmisteluprosessissa maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma laaditaan yhtaikaa ja ne yhdistetään yhdeksi asiakirjaksi eli Pohjanmaan maakuntastrategiaksi. (Pohjanmaan liitto) Pohjanmaan maakuntakaava 2030 Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa korostuvat elinvoimaiset kaupunkiseudut ja toimivat liikenneyhteydet sekä jokilaaksot maaseutuelinkeinoineen. Vaasan seutu (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat) valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena toimii Pohjanmaan veturina. Vaasan seudun asemaa maakunnan veturina korostaa myös sen keskeinen asema Merenkurkun ja Itämeren yhteistyössä sekä Vaasa merkittävänä kansainvälisenä yliopistokaupunkina. 14

16 Kuva 16. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto) Vaihemaakuntakaava: kaupalliset palvelut Suunnittelualuetta koskeva maakuntakaavan vaihekaava 1 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntavaltuustossa (vahvistettiin ympäristöministeriössä ). Vaihemaakuntakaava: uusiutuvat energiamuodot Suunnittelualuetta koskeva uusiutuvien energiamuotojen vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä keväällä 2014 ja sen jälkeen lähettää ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Pohjanmaan liitto laatii yhdessä Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa Pohjanmaan maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka arvioidaan valmistuvan 2014 aikana. 15

17 Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmalle asetettiin kolme päätavoitetta: Tavoite 1: Luodaan edellytykset maankäytön ja liikenteen yhteensovittamiseksi Pohjanmaalla Tavoite 2: Kehitetään Pohjanmaan saavutettavuutta ja liikkumisen mahdollisuuksia Tavoite 3: Parannetaan kuljettamisen toimintaedellytyksiä Pohjanmaalla Kuva 17. Vaasan kaupunkikeskustan saavutettavuus päätieverkolla 80 km/h 16

18 S E U D U N Y H T E I S E T P Ä Ä T A V O I T T E E T Prosessin kuluessa on seudun päättäjien ja muiden sidosryhmien yhteisissä seminaareissa ja kokouksissa päätetty Vaasan kaupunkiseudun kehittämisen visio vuodelle 2040 ja keskeiset kehittämistavoitteet. Vuonna 2040 Vaasan kaupunkiseutu on tunnettu kansainvälisesti vahvasta energiaosaamisesta, elävistä keskustoista ja maaseudusta, merellisyydestä ja saaristosta sekä kansainvälisistä yhteyksistään Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: asukkaan kasvua tavoitellaan ja asukkaan kasvuun varaudutaan. Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava :lla. Tämä tarkoittaa merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista, palvelujen uudelleen järjestämistä ja infrastruktuurin rakentamista, jotka tulee hallitusti hoitaa maankäytön keinoin. 1. Ainutlaatuinen ja identiteetiltään vahva Meren, UNESCO:n maailmanperintökohteen ja rannikon huomioiminen vahvuutena Kaksikielisyyden ja vahvan kulttuuriperinnön korostaminen ja hyödyntäminen seudun rikkautena Energiaosaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen maankäytössä 2. Yhdyskunta- ja aluetaloudeltaan kestävä Eheän, energiatehokkaan ja liikkumistarvetta vähentävän yhdyskuntarakenteen luominen Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen torjuminen Paikallisesti tuotetun energian suosiminen 3. Asuinympäristöltään viihtyisä ja omaleimainen Elinvoimaisten kylien kehittäminen maaseutualueilla tiivistämällä rakenteita, lisäämällä yhteisöllisyyttä ja vahvistamalla sosiaalista pääomaa Saariston hyödyntäminen monipuolisesti pysyvän ja osa-aikaisen asumisen alueena 4. Sujuva arki Palveluiden kehittämisen turvaaminen täydennys- ja lisärakentamisella taajamissa ja kyläalueilla Innovatiiviset palveluratkaisut ja saavutettavuuden parantaminen palvelumuotoilulla 5. Helposti saavutettava Suorien, kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen ja kehittäminen Saavutettavuuden parantaminen akselilla Seinäjoki Vaasa Uumaja liikenneyhteyksiä liikennejärjestelmää, toimintojen sijoittumista ja logistiikkaa kehittämällä Norja- ja Venäjäyhteydet huomioiden Virtuaalisten yhteyksien parantaminen tietoverkkoja kehittämällä Kevytliikenneyhteyksien kehittäminen keskuksissa, niiden läheisyydessä ja vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä Toimivan joukkoliikennevyöhykkeen tukeminen maankäytön keinoin 6. Elinvoimainen Vaasan kaupunkiseutu Seudun kehittäminen kansainvälisesti vahvana energia-alan kärkiosaajana ja kehittäjänä Yritysten uudistumismahdollisuuksien turvaaminen ja sijoittumisvaihtoehtojen tarjoaminen uusille yrityksille Maaseutualueiden kehittäminen uusiutuvan energian ja puhtaan lähiruuan tuotantoalueina Mereen ja kulttuurin perustuvan matkailun kehittäminen Vaasan omaleimaisen ydinkeskustan kehittäminen yhteisenä, elävänä kohtaamisen ja asioinnin paikkana Taajamien kehittäminen monimuotoisina ja energiatehokkaina, lähipalveluja sisältävinä asuinalueina Kuva 18. Tavoitteiden perusta 17

19 4. RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Tavoitetarkastelun pohjalta Vaasan kaupunkiseudulla lähdettiin hahmottamaan eri teemoja painottavia tulevaisuuden rakennemallivaihtoehtoja. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitevuosi on Kuva 19. Rakennemallivaihtoehtojen perusta. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin kolme mallia VE1 Energiamalli: Paikallisia energian tuottamistapoja ja energiasektoria painottava malli. VE2 Aurinkomalli: Kehittämisen painopistealueena Vaasan keskusta, pääväylät ja niiden varrelle sijoittuvat työpaikka- ja asuinalueet. VE3 Ekomalli: Energiatehokuutta, nykyisiä kuntakeskuksia ja niiden lähialueiden kehittämistä painottava taloudellinen malli. Toisessa vaiheessa energiateema jätettiin omana teemanaan pois ja luotiin rakenteellisesti eri alueita painottavat vaihtoehdot. VE0+ Nykymalli; Kehitys jatkuu nykyisellään, ilman yhteistä strategista maankäytön suunnittelua, väestömäärä muuttuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. VE1 Sädemalli: kehittämisen painopistealueena on säteen omaisesti VT3 ja väylän läheinen rannikkoseutu, ratayhteys ja asemaseudun sekä niiden varrelle sijoittuvat asuin- ja työpaikka-alueet. VE2 Palvelukeskusmalli: energiatehokasta, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää asumista ja työpaikkaalueita, nykyistä tiiviimpi ja keskittyneempi alue- ja yhdyskuntarakenne. VE3: Aurinkomalli: Liikkumisvyöhykkeisiin perustuva malli, tiivis yhdyskuntarakenne asumisen kehittämisvyöhykkeellä, osin tiivistyvää asumista maaseudun kehittämisvyöhykkeellä. Kolmannen vaiheen tuloksena syntyi kolme jalostettua rakennemallivaihtoehtoa. 18

20 Kuva 20. Rakennemallivaihtoehtojen luominen Vaasan kaupunkiseudulle; kolme vaihetta Kuva 21. Väestöennusteet rakennemalleittain 19

21 V E 0 + N Y K Y T R E N D I 20

22 V E 1 K E H I T Y S K Ä Y T Ä V Ä M A L L I 21

23 V E 2 P A L V E L U K E S K U S M A L LI 22

24 V A I H T O E H T O J E N V E R T A I L U Rakennemallivaihtoehtoja arvioitiin suhteessa valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin sekä rakennemallille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi arviointia tehtiin teemoittain sanallisesti ja +/- -arviointina. Arviointiteemat käsittävät Ympäristöministeriön vaikutusten arvioinnin ohjeistuksen mukaiset arviointiteemat. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin on tehnyt Strafica Oy ja ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutoksiin liittyvä arvioinnin Irmeli Wahgren VTT:ltä. Nykytrendimalli vastaa maakunnallisiin ja seudullisiin tavoitteisiin heikoimmin - malli joko ei edistä tai sillä ei ole merkittävää vaikutusta tavoitteiden toteutumiseen. Nykytrendimalli on myös vaikutustensa puolesta vähiten suositeltava rakennemallivaihtoehto. Alue- ja yhdyskuntarakenteen myönteisen kehittymisen kannalta epäedullisin ratkaisu olisikin antaa kehityksen jatkua samaan tapaan kuin tähän asti. Seudun tavoitteellisen kehittämisen perustana pitää olla selkeä näkemys alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta. Uudisrakentamisen alueellinen sijoittuminen vaikuttaa merkittävästi myös kuntatalouteen. Kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi, mikä sisältyy riskitekijänä nykytrendimalliin (Ympäristöministeriö 2008: Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne): Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä rakentamisessa noin 500 asukkaan alueesta kunnalle 30 vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 25 miljoonaa euroa. Suunnittelematon hajarakentaminen voi maksaa kunnalle jopa 12 miljoonaa euroa enemmän ( auroa/asukas) Kehityskäytävämallin ja palvelukeskusmallin välillä ei ole ratkaisevaa eroa, mutta ne painottavat asioita hieman eri tavoin. Kumpikin malli vastaa hyvin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin ja vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Kehityskäytävämallin mukainen alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja myönteiset painottuvat erityisesti elinkeinoelämään, liikenteeseen sekä ilmasto- ja energiavaikutuksiin. Palvelukeskusmallin mukaisen aluekehittämisen suosio on ollut kasvussa, mutta toistaiseksi kehitys on käytännössä kuitenkin painottunut kehityskäytäville. Positiiviset vaikutukset painottuvat erityisesti kuntatalouteen, palvelujen saavutettavuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, väestöön ja asumiseen sekä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Kuva 22. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitteiden toteutumisen vertailu 23

25 Taulukko 2. Vaihtoehtojen vertailu VE0+ VE1 VE2 Kuntatalous Selvästi muita malleja kalliimpi ratkaisu infrastruktuuri- ja palveluverkon rakentamisessa ja ylläpitämisessä Kustannustehokas vain kehityskäytävän alueella Eniten täydentävää rakentamista sisältävänä kuntatalouden kannalta edullisin vaihtoehto Palvelujen saavutettavuus Kaupallisten ja julkisten palvelujen saavutettavuus heikkenee nykyisestä Keskittää palveluja kehityskäytävän alueelle, muilla alueilla saavutettavuus heikkenee Mahdollisuus palvelujen alueellisesti tasapuoliseen kehittymiseen tuottaa saavutettavuuden kannalta parhaan vaihtoehdon Alue- ja yhdyskuntarakenne Selvästi muita malleja hajautuneempi alue- ja yhdyskuntarakenne Vahvistaa nykyisiä keskuksia, alakeskuksia ja palvelurakennetta kehityskäytävän alueella, mutta ei seudun reuna-alueilla Tukee parhaiten alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja eheytymisen tavoitetta Väestö ja asuminen Asuntotuotantotarjonta ei monipuolistu, mikä voi aiheuttaa segregoitumista Edistää osin monipuolista asuntotuotantotavoitetta ja segregaation ehkäisemistä Tukee parhaiten monipuolisia täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja korostaa myös maaseutumaisen asumisen mahdollisuuksia Elinkeinoelämä Ei tuo mainittavia uusia edellytyksiä elinkeinorakenteen muutokseen eikä toimintojen sijoittumiseen Luo parhaimmat edellytykset elinkeinoelämän toimintaympäristön suotuisalle kehittymiselle ja on logistisesti paras malli Kaikki palvelukeskukset eivät voi kehittyä merkittäviksi elinkeinoelämän keskuksiksi ja on logistisesti haastava, mutta mahdollinen Liikenne ja liikkuminen Lisää liikkumistarvetta, nostaa julkisen liikenteen kustannuksia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta Tukee yhteyksiä saavutettavuudeltaan jo parhaalla alueella ja mahdollistaa joukkoliikenteen tehokkaan hyödyntämisen Tukeutuu työmatkaliikenteessä henkilöautoiluun, koska kustannustehokasta joukkoliikennettä on vaikea järjestää Luonnonympäristö, maisema ja kulttuuriympäristö Hajarakentaminen voi pirstoa arvokkaita luonnon- ja kulttuuri-ympäristöjä ja vaikuttaa maisemansuojelualueiden arvoon Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu arvokkaille alueille, mutta kehityskäytäväalueen maankäytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia suojelualueisiin Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu arvokkaille alueille, mutta palvelukeskusrakenne edistää niiden säilymistä muualla, eikä maankäyttö vaikuta merkittävästi suojelualueisiin Virkistys Hajarakentaminen voi pirstoa viher- ja virkistysverkon toimivuutta ja vaikuttaa viher- ja virkistysyhteyksien säilymiseen Kasvava asukasmäärä kasvattaa paineita myös luontoalueiden virkistyskäyttöön Kasvava asukasmäärä kasvattaa paineita myös luontoalueiden virkistyskäyttöön Ihmisten elinolot ja elinympäristö Ei tuo positiivisia muutoksia elinympäristöön, mutta ei toisaalta heikennäkään niitä merkittävästi Kehityskäytävän alueella puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat hyvät Puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat parhaat peruspalvelujen, kevyen liikenteen reitistöjen ja yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta 24

26 Alueen imago Vaasan seudun imago on hyvä, mutta ei erityisen vahva Imago on nykytrendimallia parempi ja vetovoimaisuus rakentuu erityisesti Vaasavetoisesti ja kansainvälistymisen vuoksi Imago on nykytrendimallia parempi ja vetovoimaisuus rakentuu erityisesti hyvään elinympäristöön, joka nostaa alueen houkuttelevuutta vakituisen asumisen alueena Ilmasto ja ilmanlaatu Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu eniten kasvihuonekaasu- ym. päästöjä/asukas Tuottaa vähiten päästöjä/asukas Päästöt/asukas ovat kahden muun mallin välissä Energia ja ekotehokkuus Rakennuksista, perusrakenteesta ja liikenteestä aiheutuu eniten energian ja raakaaineiden kulutusta, kasvihuonekaasu- ym. päästöjä sekä kustannuksia Aiheuttaa vähiten kulutusta, päästöjä ja kustannuksia asukasta kohden Kulutus, päästöt ja kustannukset asukasta kohden ovat kahden muun mallin välissä Kuva 23. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin yhteenveto. 25

27 5. VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI: AURINKOMALLI 2040 A U R I N K O M A L L I N Y L E I S K U V A U S Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli on kolmen edellä kuvatun rakennemallivaihtoehdon yhdistelmä. Aurinkomalli on laadittu seminaarin, MALvirkamiesryhmän ja MAL-aputyöryhmän tulosten ja ideoiden pohjalta. Aurinkomallin tavoitteena on että, Vaasan kaupunkiseutu katsoo rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: asukkaan kasvua tavoitellaan ja asukkaan kasvuun varaudutaan. Rakennemallia ja sen toimenpiteitä (kaavoitus ja kehittämistoimenpiteet) toteuttamalla kasvu tulisi ohjata hallitusti Vaasan kaupunkiseudulle. Aurinkomallissa painottuu Vaasan seudun johtava asema Suomen kansainvälisenä energiaosaamisen alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kaupunkiseutuna, jossa panostetaan virkistykseen, laadukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen. Tärkeää on seudun identiteetin vahvistuminen ja erityispiirteiden vahvistaminen, mikä lisää seudun vetovoimaisuutta. Kehittämisen logistiikka ja kansainväliset yhteydet ovat erittäin tärkeitä: kasvuakselina ovat yhteydet välillä Pietari pääkaupunkiseutu Seinäjoki Vaasa Uumaja Norja sekä pohjois-etelä yhteydet Turkuun, Poriin, Kokkolaan ja Ouluun. Kasvu tarkoittaa nykyistä selvästi suurempaa muuttovoittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja syntyvyyden pysymistä vähintään viime vuosien tasolla. Se tarkoittaa myös ennestään voimakkaan maahanmuuton jatkumista. Kasvu näkyy maankäytön rohkeina ja ekologisina ratkaisuina: tiiviit keskustat, maaseudun elävät kylät, panostukset joukko- ja kevyeen liikenteeseen ja merellisyyden hyödyntäminen asumisessa. Uudessa rakentamisessa keskeinen kilpailutekijä on rakentamisen korkea laatutaso ja paikallisidentiteetin korostaminen. Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava :lla. Kasvu edellyttää energiateknologiakeskittymän, muun elinkeinoelämän ja kaupan työpaikkojen määrän voimakasta kasvua. Julkisen sektorin osuus kasvusta on huomattavasti pienempi kuin ennen ja suuri osa sen uusista työpaikoista syntyy terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutukseen. Väestötavoitteen mukainen uutta työpaikkaa tarkoittaa kiihtyvää kasvua työpaikkojen määrässä (2000-luvulla seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 6 200:lla ja tämän kasvuvauhdin jatkuminen tarkoittaa noin uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä). Toisin sanoen työpaikkojen kasvu on itseään ruokkiva ja elinkeinotoimintaa kiihdyttävä ilmiö luvulla julkisen sektorin osuus työpaikkojen määrän kasvusta on ollut noin 50 %. Suurin osa julkisen sektorin uusista työpaikoista on syntynyt sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden osuus koko seudun työpaikkojen määrän kasvusta oli noin 40 % vuosina (noin työpaikkaa). Osa sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista työpaikoista on toki syntynyt yksityiselle puolelle. Rakennemallin keskeinen sisältö esitetään seuraavilla kartoilla. Kartat ovat raportin liitteenä A3-koossa. Asuminen Elinkeinot, logistiikka ja liikenne Palvelut Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus 26

28 Kuva 24. Rakennemallin luominen A U R I N K O M A L L I R A K E N N E M A L L I - Y H D I S T E L M Ä Aurinkomalli peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä sekä sen kasvun keskuksesta Vaasasta. Säteet (kehittämisvyöhykkeet) 1) Elinkeinoelämää vahvistava säde Kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä hyödyntävä yritysten vyöhyke ja niitä tukevat palvelut Logistiset solmut ja niiden yhteydessä sijaitsevat työpaikkakeskittymät Palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa, hyviin liikenneyhteyksiin ja joukkoliikenteeseen pohjautuvaa asumista Kansainvälistä matkailua 2) Merellisyyttä korostava säde Merellisiä asuinympäristöjä virkistysalueiden läheisyydessä Rantareitit ja virkistysyhteydet Meren läheisyyteen perustuva energiantuotanto ja matkailu Merenkurkun maailmanperintökohde 3) Maaseutua vahvistavat säteet Kylien viihtyisät asuinympäristöt ja lähipalvelukeskukset Hyvä saavutettavuus, kevyen liikenteen ympäristöt ja kattava tietoliikenneverkko Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle paikallinen energiantuotanto Maaseutumatkailu, lähiruoka 27

29 Kuva 25. Aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä säteestä sekä kasvun keskuksesta Vaasasta 28

30 A S U M I N E N Rakennemallissa suurin osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen. Kehitys on jatkoa vuosien trendille. Suurin ero on se, että rakennemallissa väestökehitys jakautuu tasaisemmin ympäri seutua. Kaikkien seudun asuinkeskusten/taajamien ennakoidaan kasvavan. Rakennemallin ennusteessa väestönkasvu on suurempi Vaasan, Mustasaaren ja Laihian ulkopuolisissa asuinkeskuksissa ja kylissä kuin vuosien väestökehityksen perusteella tehdyssä ennusteessa. Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen seudun suurimpiin asuinkeskuksiin, jotka sijaitsevat Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla. Väestönkasvun keskittymistä tukevat kaupungistumisen jatkuminen sekä maahanmuuttajien määrän kasvu. Väkiluku kasvaa väestötavoitteen mukaisesti noin asukkaalla. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että seudun viimeisen 7 vuoden väestönkasvun jatkuminen vuoteen 2040 asti tarkoittaa noin asukasta (840 as./vuosi). Rakennemallissa valtaosa väestönkasvusta sijoittuu asuinkeskuksiin, jotka muodostuvat nykyisistä taajamista ja kylistä. Vuonna 2040 niiden väestö vaihtelee Vaasan taajaman noin asukkaasta Raippaluodon ja Korsnäsin kirkonkylien kylätaajamien noin 900 asukkaaseen. Rakennemallin ennuste seuraa siis vuosien trendiä, jolloin valtaosa seudun väestönkasvusta keskittyi suurimpiin asuinkeskuksiin/taajamiin. Tosin rakennemallissa myös kylien ja haja-asutusalueiden väestön ennakoidaan kasvavan (maaseudun uudet työpaikat, maatalouden uusi nousu). Kylällä tarkoitetaan tässä alle 600 asukkaan keskittymää. Tämä on merkittävä muutos, sillä vuosina niiden yhteenlaskettu väestö väheni. Kylien ja haja-asutusalueiden osalta on pidettävä mielessä, että vuosien kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Yleisesti ottaen niillä alueilla, joissa taajamien tai alhaisemman väestötiheyden kylätaajamien väestö kasvaa melko voimakkaasti, kasvaa myös kylien ja hajaasutusalueiden väestö. Tämä koskee erityisesti Mustasaarta. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden Kuva 26. Aurinkomallin asuminen 29

31 väestönkasvu on maltillinen. Varsinkin seudun reunaalueilla kylien ja haja-asutusalueiden väestö on vähentynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat mm. pääteiden varret (rakennemallin alueittainen väestöennuste on raportin liitteenä). Vuosien kehitys antaa osviittaa tulevasta: - Vuonna 2012 asuinkeskuksissa asui noin asukasta, eli noin 82 % seudun väestöstä. Asuinkeskusten väestö kasvoi asukkaalla Vuonna 2012 kylätaajamissa ja suurissa kylissä asui noin asukasta, kun keskikokoissa kylissä, pienissä kylissä ja haja-asutusalueilla asui noin asukasta, eli yhteensä noin 18 % seudun väestöstä. Kylien ja hajaasutusalueiden väestö väheni (yht as.); kylätaajamat (-44 as.) suuret kylät (- 6 as.), keskikokoiset kylät (-147), pienet kylät (+23) ja haja-asutusalueet (-370). Kävely- ja pyöräilyvyöhykkeillä on tiivistä kaupunkiasumista lähellä palveluita. Aseman seuduilla huomioidaan raideliikenteen kehittymismahdollisuudet tulevaisuudessa, varaamalla alueita asumiselle sekä työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiselle. Merenranta-asumista kehitetään Vaasan seudun vetovoimatekijöinä alueilla, joilla on hyvä saavutettavuus, olemassa oleva infrastruktuuri (mm. kunnallistekniikka) sekä palveluja (esim. Raippaluodossa ja Sundomissa). Rannikkovyöhykkeellä on pysyvän ja lomaasumisen sekoittuneita alueita. Aktiivista maaseutuasumista on vanhoissa kyläyhteisöissä ja Vaasa- Seinäjoki -säteellä, jossa on työpaikkoja ja hyvät liikenneyhteydet. Pienten taajamien ja kylien palvelujen säilymistä tuetaan ohjaamalla uusi rakentaminen taajamien ja kylien keskustoihin ja niiden läheisyyteen. Kattavat joukkoliikennepalvelut (bussi, paikallisjuna) sisältävä joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustasta pohjoisessa Koivulahteen, etelässä Maalahteen ja idässä Isoonkyröön saakka (josta edelleen hyvä raideliikenneyhteys Seinäjoelle). 30

32 E L I N K E I N O T, L O G I S T I I K K A J A L I I K E N N E Vaasan seudulta luodaan toimivat, elinkeinoelämää ja matkailua palvelevat yhteydet länteen Uumajaan, Norjaan, Atlantille sekä itään ja etelään Seinäjoelle, Helsinkiin ja Pietariin. Logistiikan kannalta tärkeiden valtateiden, niiden liittymäalueiden, sataman, ratayhteyden sekä kansainvälisiä lentoyhteyksiä sisältävän lentokentän merkitys korostuu. Kehittämisen painopisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt 3 + raideyhteys sekä Vt 8 ja Vt 18. Uusia tieyhteystarpeita ovat: Vaasan satamatie (Satama Vt3 Vt8), Vt 8 yhteys Helsingbystä Vassoriin sekä Lintuvuorelta sekä yhteys Alskatintieltä Runsoriin ja Karperöhön. Saaristoon rakennetaan uusia pysyvää ja vapaa-ajan asumista sekä matkailua palvelevia yhteyksiä. Virkistysmahdollisuuksia parannetaan luomalla uusia rantareittejä. Satamayhteydet Uumajaan turvataan ja yhteyksiä muihin Itämeren satamiin kehitetään. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä Raippaluotoon, sekä Oravaisilta Korsnäsiin saakka. Vaasan ulkopuolella sijaitsevissa, potentiaalisesti kehitettävissä työpaikkakeskittymissä on vähintään 150 työpaikkaa, joista merkittävä osa on teollisuutta, elinkeinoelämän palveluja tai kaupallisia toimintoja. Keskittymät perustuvat nykyisiin työpaikka-alueisiin ja yrittäjien kehittämistarpeisiin. Elinkeinoelämän hotspot -alueina kehittyvät kaupunkikeskus-alueella Vaasan keskustan työpaikka-alue (nyt työpaikkaa), Vaasan seudun logistiikkakeskus, Strömberg Park (4 000 työpaikkaa), Airport Park (4 000 työpaikkaa), Science Park ja Sepänkylä/Lintuvuori (2 500 työpaikkaa) Kasvun edellytyksenä on 2000-luvun voimakkaan työpaikkojen määrän kasvun jatkuminen luvulla seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 6 200:lla. Tätä tukee seudun elinkeinopoliittinen tavoite kaksinkertaistaa energia-alan työpaikat nykyisestä vuoteen 2020 mennessä (n työpaikkaan). Työpaikkojen Kuva 27. Aurinkomallin elinkeinot, logistiikka ja liikenne 31

33 määrän voimakkaan kasvun jatkuminen edellyttää mm. nykyisten työpaikka-alueiden laajentamista, uusia työpaikka-alueita ja uusia toimitiloja. Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle luodaan paikallisen energiantuotannon yksiköitä ja työpaikkoja. Kehittämisen painopistealueita ovat myös maaseutumatkailu sekä lähiruoan tuotanto. Tuotannon lisäämiseksi ja jalostusasteen nostamiseksi on tärkeää turvata yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilyminen. Viljavia ja yhtenäisiä peltoja ei tulisi ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä arvokkaita ja laajoja metsäalueita tulisi pilkkoa. Vaasan kaupunkikeskusta on merkittävä matkailukeskus, jonka majoituskapasiteetti ja muu matkailuinfra kasvaa. Ydinkeskustan kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu Vanha Vaasa Matkailua palvelevat liikenneyhteydet, logistiikka ja infrastruktuuri Matkailurakentaminen Vaasan keskustassa Kansainvälisiä yhteyksiä sisältävä lentoasema ja sen logistiikkapalvelut Satama-alueen matkustajaterminaali ja matkailupalvelut Matkailua palveleva Vaasan rautatieasema lähiympäristöineen (muut asemanseudut) 32

34 P A L V E L U T Palvelukeskukset voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen luokkaan. Alla on kuvattu luokkien minimiväestöpohja (asukkaat ja palvelujen käyttäjät) ja palvelutasoa kuvaavat kriteerit. Kaupunkikeskus: Väestöpohja yli asukasta Monipuoliset kaupunkitasoiset palvelut Vaasan kaupunkikeskusta Paikalliskeskus: Väestöpohja yli asukasta Monipuoliset keskustaajaman palvelut Sepänkylä ja Laihia, Sundom Lähipalvelukeskus: Väestöpohja yli asukasta Helsingby, Koivulahti, Maalahti, Merikaarto, Oravainen, Sulva, Tervajoki, Vähäkyrö, Vöyri, Isokyrö Mikäli etäisyys seuraavaan palvelukeskukseen on pitkä (yli 10 km) ja keskus palvelee laajempaa aluetta, väestöpohja voi olla asukasta: Korsnäs, Petolahti, Maksamaa, Raippaluoto Vähintään kolme julkista palvelua (esim. alaaste, päiväkoti, vanhusten palvelu) Dynaamiset lähipalvelut (ts. päivähoito, peruskoulu, vanhusten palvelut, lastenneuvola) pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa entistä enemmän. Sen sijaan muita julkisia palveluita, joita yksittäiset asukkaat käyttävät kohtuullisen harvoin, keskitetään entistä enemmän. Tämä tarkoittaa esim. terveys- ja sosiaalipalveluita, joissa suuremmilla yksiköillä taataan toimivat, moniammatilliset palvelutiimit. Palveluiden kehittäminen tähän suuntaan merkitsee erityisesti liikkumisen ja julkisen liikenteen järjestämiselle edelleen kasvavia haasteita. Mobiili- ja muita vähemmän paikkasidonnaisia teknologisia palveluratkaisuja kehitetään. Keskuksissa sijaitsevat kehitettävät kävelyvyöhykkeet ja kävelyvyöhykkeitä ympäröivät pyöräilyvyöhykkeet. Kävelyvyöhykkeillä asiointi tapahtuu pääasiassa kävel- Kuva 28. Aurinkomallin palvelut 33

35 leen ja pyöräilyvyöhykkeellä keskeiset palvelut sijaitsevat pyöräilyetäisyydet päässä. Palvelujen kehittämisessä olennaista on niiden joustava toteuttaminen seudullisesti kieli- ja kuntarajat ylittäen. Kävelyvyöhyke on noin kilometrin ja pyöräilyvyöhyke noin 2,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta (Urban Zone -vyöhykkeiden mukaisesti) Tulevaisuudessa etäisyydet voivat kasvaa niin, että kävelyvyöhyke on 2 kilometriä ja pyöräilyvyöhyke 5 kilometriä keskustasta 34

36 A L U E I D E N T I T E E T T I J A V E T O V O I M A I S U U S Vaasan kaupunkiseutu on ajan ja historian saatossa kehittynyt omaleimainen alue, jolla on runsaasti kulttuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös sen fyysisiin rakenteisiin. Laadukkaan fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys kaupunkiseudun kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointitekijänä on merkittävä. Tunnistamalla, vaalimalla ja vahvistamalla näitä omaleimapiirteitä lisätään paikkasidonnaisuutta, koko seudun kilpailukykyä ja houkuttelevuutta niin asuinympäristönä kuin elinkeinojenkin, erityisesti matkailun kannalta. Kaupunkiseudun kokonaisuus, sisältö ja kuva on kova mittari seudun kehitystasosta, tärkeimpänä siinä itse keskuskaupunki. Omaleimapiirteiden kaikkiin ulottuvuuksiin taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin on tulevaisuuden luomisessa kiinnitettävä samanaikaisesti huomiota. Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta instituutioineen, arvokkaiden rakennusten luomana kaupunkikudoksena luo vahvan kokoavan paikan seudun kohtaamiseen. Maaseudun historialliset jokivarsimaisemat, kulttuuriympäristöt sekä Merenkurkun saaristokylät antavat mahdollisuuden erilaistuneisiin asuin- ja työympäristöihin. Maailmanperintöstatuksen omaava Merenkurkun maankohoamisalue on merkittävä luontoarvoihin liittyvä vetovoimatekijä ja virkistysalue, jonka yhteyteen syntyy uusia matkailu- ja virkistyspalveluita. Perinteen ja uuden, luonnon ja rakennetun ympäristön kohtaaminen, korkealaatuinen arkkitehtuuri ja rakentaminen on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupunkiseudun omaleimaisen, kestävän kehityksen toteutumisessa. Alueen ja sen eri saavutettavuuden kannalta tärkeistä liikenneyhteyksistä eri kulkumuodoin huolehditaan. Infrastruktuuria kehitetään erilaisten fyysisten verkkojen, vyöhykkeiden ja reitistöjen sekä teknologian avulla helpottamaan asukkaiden arkipäivää ja uudistumista. Ekologisen liikkumisen mahdollisuuksia kehitetään. Kuva 29. Aurinkomallin alueidentiteetti ja vetovoimaisuus 35

37 V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I Aurinkomallia 2040 arvioitiin suhteessa valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan ja - kaavaan, Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja Länsi-Suomen ympäristöstrategiaan. Lisäksi tarkasteltiin mallin vaikutuksia erilaisiin teemoihin kuten alueja yhdyskuntarakenteeseen ja kuntatalouteen. Yhteenvedot arvioinneista esitetään alla olevissa kuvissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Länsi-Suomen ympäristöstrategia VAIKUTUS / KONSEKVENS Myönteinen Kohtuullisen myönteinen Ei merkittävää vaikutusta Kohtuullisen kielteinen Kielteinen Positiv Förhållandevis positiv Ingen betydande kondekvens Förhållandevis negativ Negativ Tehtyjen arviointien pohjalta mallin voidaan katsoa vastaavan hyvin kaikkiin edellä mainittuihin tavoitteisiin. Malli edistää etenkin eheytyvään ja toimivaan alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kilpailukykyyn ja imagoon liittyvien tavoitteiden toteutumista, mikä on erittäin tärkeää Vaasan seudun tavoitteellisen kehittämisen kannalta. Teemoittaisessa vaikutusten arvioinnissa ei ilmennyt selkeästi kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä virkistykseen saattavat olla kielteisiä rakentamisen määrän voimakkaan kasvun vuoksi. Kielteiset vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä ja niitä voidaan hillitä ja hallita huolellisella maankäytön suunnittelulla sekä suojelu- ja virkistysalueiden säilyttämisellä. Joukkoliikenteen kehittämiselle keskittyvä kehitys antaa mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös paineita ja edellyttää kehittämistoimenpiteitä. Muilta osin vaikutukset ovat joko kohtuullisen myönteisiä (+) tai myönteisiä (++). Erityisen merkittävää on, että vaikutukset Riksomfattande mål för områdesanvändningen Österbottens landskapsöversikt 2040 Österbottens lanskapsplan Österbottens trafiksystemplan 2040 Västra Finlands miljöstrategi Kuva 30. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisen arvioinnista. kuntatalouteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja liikkumiseen, elinkeinoelämään ja seudun imagoon ovat myönteisiä. Nämä ovat kulmakiviä, joiden varaan Vaasan seutua voidaan kehittää kuntien kannalta hallitusti ja taloudellisesti sekä uusia asukkaita ja yrityksiä houkuttelevasti. Myönteisten vaikutusten muodostuminen edellyttää, että mallin mukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen pyritään seudullisessa yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä sekä asetettuihin tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja toimintatapoihin sitoutuen. Yksi mallin merkittävimmistä tekijöistä on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä väljien asuinalueiden rakentamisen ja hajarakentamisen merkittävä vähentäminen. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä, tarkkaan harkittua seutuyhteistyönä tehtyä asuin- ja työpaikkarakentamisen alueellisen ja ajallisen toteuttamisen suunnitelmaa, siihen sitoutumista ja sen noudattamista sekä yhdenmukaisia käytäntöjä kaavoituksessa ja hajarakentamislupien myöntämisessä. 36

38 Vaikutukset kuntatalouteen Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset väestöön ja asumiseen Vaikutukset elinkeinoelämään Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kult. ymp Vaikutukset virkistykseen Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset ilmastoon ja energia- ja ekotehokkuuteen Vaikutukset seudun imagoon Konsekvenser för kommunekonomin Konsekvenser för tillgången på service Konsekvenser för region- och samhällsstrukturen Konsekvenser för befolkning och boende Konsekvenser för näringsliv Konsekvenser för trafiken och trafikförhållandena Konsekvenser för naturmiljö, landskap och kulturmiljö Konsekvenser för rekreation Kons. för människans levnadsförhållanden och livsmiljö Konsekvenser för klimat och energi- och ekoeffektivitet Konsekvenser för regionens image VAIKUTUS / KONSEKVENS Myönteinen Kohtuullisen myönteinen Ei merkittävää vaikutusta Kohtuullisen kielteinen Kielteinen Positiv Förhållandevis positiv Ingen betydande kondekvens Förhållandevis negativ Negativ Kuva 31. Yhteenveto teemoittaisten vaikutusten arvioinnista. Vaasan seudulla osa uusista pientaloalueista on laajoja ja väljiä, ja ne sijaitsevat kaukana työpaikoista ja palveluista. Alueista ei myöskään tule osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, vaan ne muodostavat omia erillisiä saarekkeitaan. Mikäli kehitys jatkuu tähän tapaan, edellä kuvattuja myönteisiä vaikutuksia ei synny etenkään kuntataloudellisen kustannustehokkuuden ja ekotehokkuuden kannalta katsottuna. Tulevaa kehitystä suunniteltaessa on lisäksi otettava huomioon, että toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa tarjolla on vain rajoitetusti alueita hyvien liikenneyhteyksien varsilta ja valmiin infrastruktuurin ääreltä. Mikäli hajarakentamista tällaisille alueille ei rajoiteta, heikennetään merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa jatkossa kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mallia on siis lähdettävä toteuttamaan alueellisesti hallitusti ja nykyrakennetta täydentäen (ei etäälle, ei yhdellä alueella väljästi eikä etenkään hajalleen). Esimerkiksi kuntatalouden kannalta rakennemalli tuottaa pääosin kustannustehokasta yhdyskuntarakennetta, koska valtaosa väestönkasvusta sijoittuu asuinkeskuksiin nykyisiä taajamia täydentäen. Mikäli alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys ei etene tämän tavoitteen mukaisesti tai pahimmillaan jatkuu samaan tapaan kuin tähän asti, hajarakentaminen lisääntyy merkittävästi voimakkaan väestönkasvun myötä. Kyseessä on erittäin merkittävä asia, sillä eri toimintojen sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kaupungille ja asukkaille aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdyskuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat myös pitkäkestoisia ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin. Maankäyttöratkaisuilla sidotaan myös merkittäviä pääomia pitkäksi ajaksi rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan. Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuva ja keskittynyt rakentaminen on pääsääntöisesti edullisempi ratkaisu kuin hajanaisen rakenteen muodostaminen. Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla, ympäristöministeriön Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne - julkaisuun (Suomen ympäristö 42/2008) perustuvalla esimerkkilaskelmalla. Kyseisessä julkaisussa tarkastellaan kolmen yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvan, noin 500 asukkaan alueen kuntataloudellisia menoja ja tuloja. Tarkastellut aluetyypit ovat taajamaa täydentävä alue, taajamasta irrallaan oleva alue ja taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen. Taajamaa täydentävällä ja siitä irrallaan olevilla alueilla kuntataloudelliset tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen. Hajarakentamisen alueella menot sen sijaan ovat tuloja suuremmat ja nettovaikutus siten negatiivinen. Yhtä asukasta kohti 30 vuodelle laskettu keskimääräinen kuntataloudellinen nettovaikutus on aluetyypeittäin seuraava: - taajamaa täydentävä alue /asukas - taajamasta irrallaan oleva alue 700 /asukas 37

39 - hajarakentaminen /asukas Rakennemallissa Vaasan seudun haja-asutusalueiden väestömäärä kasvaa noin 300 asukkaalla. Edellä mainitulla hajarakentamisen yksikköhinnalla laskettuna tämä asukasmäärä tuottaa kuntataloudelle noin yhden miljoonan euron menoerän. Jos haja-asutusalueiden väestömäärä kasvaa rakennemallista poiketen esimerkiksi kaksinkertaiseksi, myös kustannukset kasvavat kaksinkertaisiksi eli kahteen miljoonaan euroon. Summaa sinänsä saatetaan pitää pienenä, koska se kertyy suhteellisen pitkän ajan kuluessa. Oleellisempaa on kuitenkin se, että haja-asutusalueelle sijoittuvat uudet asukkaat aiheuttavat kunnille menoja. Taajamiin ja niiden läheisyyteen sijoittuvat uudet asukkaat sen sijaan tuovat tullessaan tuloja. Oleellista on myös taajamasta irrallaan olevan ja taajamaa täydentävän alueen välinen ero: yksi taajamasta irrallaan olevalle alueelle sijoittuva asukas tuo kunnalle tuloja 700 euroa, mutta taajamaan sijoittuva asukas lähes puolet enemmän. Kun vielä otetaan huomioon se, että haja-asutus ei jakaudu seudullisesti tasaisesti, vaikutukset kohdistuvat huomattavilta osiltaan muutamaan kuntaan. Maankäytön ja kuntatalouden suunnittelussa voimakkaan hajarakentamisen aiheuttamien vaikutusten realistinen hahmottaminen on haastavaa etenkin kuntapalvelujen tuottamisesta ja infrastruktuurin rakentamisesta aiheutuvien kustannusten hallittavuuden kannalta - vaikutukset kertautuvat joka vuosi. Hajarakentamisen vaikutukset tulevatkin näkyviin hitaasti - yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta vaikutusta kuntien talouteen. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy. Yksittäin toteutetuista asuntorakentamishankkeista saattaa vuosien mittaan muodostua hajanainen ja tehottomasti rakennettu taajama, mikäli kehitys ei etene suunnitelmallisesti. Tällaisen taajaman kunnallistekniikan rakentaminen jälkikäteen on hankalaa ja kallista, samoin asemakaavan laatiminen. Jo yksikin väärässä paikassa sijaitseva rakennus voi haitata kaavaa esimerkiksi estämällä toimivimman ja kustannuksiltaan edullisimman katulinjauksen. Kehitys voi edetä esimerkiksi seuraavalla tavalla: Alueen väestömäärä on jo useita vuosia kasvanut hitaasti, mutta tasaisesti. Asuinrakentamisen yhä lisääntyessä alueelle rakennetaan vesi- ja viemäriverkko, joka yhdistetään kunnan verkostoon. Kunta maksaa tarvittavat investoinnit. Vesihuollon järjestäminen tekee alueen entistä houkuttelevammaksi ja tehtyjen investointien hyödyntäminen edellyttää lisärakentamista. Lisääntyvää rakentamista on yhä vaikeampaa toteuttaa yksittäisillä rakennusluvilla. Alueelle laaditaan osayleiskaava. Yhä nopeammin lisääntyvä asutus nostaa lähimmän koulun oppilasmäärän yli sen kapasiteetin. Paine uuden koulun rakentamiseen tai nykyisen koulun laajentamiseen kasvaa. Myös koulukuljetusten määrä kasvaa nopeasti. Alueen lasten päivähoito muualla sijaitsevissa hoitopaikoissa alkaa käydä ylivoimaiseksi. Pitäisikö niitä laajentaa tai pitäisikö alueelle rakentaa oma päiväkoti? Väestömäärän lisääntymisestä huolimatta taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen järjestäminen on vaikeaa, koska asutusrakenne on edelleen hajanainen ja asukkaat käyttävät omia autojaan. Vaihtoehtoina on tukea joukkoliikennettä, supistaa vuoroja tai lakkauttaa linja-autolinja. Lakkauttaminen merkitsee linjaautolla kouluun kulkevien oppilaiden siirtämistä taksikuljetukseen. Henkilöautoliikenteen kasvun vuoksi alueelle johtavat yleiset tiet kuormittuvat ja liikennemäärät kasvavat myös yksityisteillä. Paine alueen tieverkon parantamiseen kasvaa ja teille vaaditaan valaistusta ja kevyen liikenteen väyliä. Ajan myötä alue alkaa muistuttaa taajamaa ja sen asemakaavoitusta harkitaan. Asemakaavoitus on itse asiassa ainoa vaihtoehto lisärakentamiselle, mutta kaavoituksen myötä kunnalle syntyy myös velvoitteita. Lähtökohta on kuitenkin kuntatalouden kannalta huono, koska alueelta puuttuu useita taajamille luonteenomaisia piirteitä. Alueella ei ole koulua eikä kaupallisia palveluja. Myöskään puistoja tai muita yleisiä alueita ei ole. Tiet ovat päällystämättömiä ja pääosin valaisemattomia, jalkakäytäviä ei ole. Alkuaan suunnittelematon kehitys on johtanut ja johtaa edelleen kuntatalouden kannalta erittäin kalliisiin ratkaisuihin. Kuntatalouden suunnittelun kannalta asian tekee erityisen vaikeaksi se, että investointeja ei välttämättä tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa. Jossain vaiheessa voi kuitenkin ylittyä kynnys, jonka jälkeen tarvitaan toimenpiteitä. Oleellinen kysymys kuuluu: milloin tämä kynnys ylitetään ja mitä se merkitsee kuntataloudelle? Väestömäärän kasvun ohella kynnys voi ylittyä myös asukkaiden vaatimusten vuoksi: menoja voi kertyä esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden kuten alikulkujen, pyöräteiden ja katuvalaistuksen rakentamisesta. Myös kunnallisten palvelujen toimintamenoissa tulee ajan kuluessa vastaan kynnyskohtia. Tällainen voi syntyä esimerkiksi silloin, kun valtaosa nykyisen kotipalveluhenkilöstön työajasta kuluu auton ratissa: kun ei 38

40 ehditä hoitaa kaikkia asiakkaita, tarvitaan lisää henkilökuntaa. Kynnys voi tulla vastaan myös asukkaiden taholta. Vaikka asukkaat aluksi maksavatkin mieleiseensä asuinpaikkaan liittyvät kustannukset, he voivat myöhemmin kokea, että kunnan pitäisi ottaa suurempi vastuu heidän palveluistaan. Tällainen tilanne voi ajankohtaistua esimerkiksi siten, että lähialueelle vaaditaan perhepäivähoitoa kaukana sijaitsevan päiväkodin sijasta. Kuntapalvelut ovat myös maankäytön suunnittelussa hyvin vakavasti otettava asia, sillä niiden toiminnasta kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa uudisrakentamisalueiden kokonaismenoista. Kuntatalouden hallinnan näkökulmasta hajaasutusalueeseen liittyy vielä se, kuinka suunnitelmallista taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen on. Jos rakennuslupia annetaan suunnitelmallisesti vain vähän ja lopulta ei enää ollenkaan, em. kynnykset eivät välttämättä ylity. Kehityksen hallinta ja kustannusten ennakointi on kuitenkin vaikeaa, jos käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumisesta ja määrästä. Ero kaavoitettujen alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä. Lisäksi on otettava huomioon se, että asuinalueiden väestömäärä ja väestön ikärakenne muuttuu ajan kuluessa. Rakentamisvaiheen jälkeen väestömäärä kasvaa nopeasti, mutta kääntyy myöhemmin hitaaseen laskuun. Samalla lasten määrä vähenee ja väestö ikääntyy. Sukupolven vaihtuessa muutokset alkavat uudelleen. Tämä merkitsee sitä, että myös kunnan taloudelliset velvoitteet muuttuvat ajan kuluessa. Taajamissa näihin muutoksiin voidaan varautua paremmin kuin hajarakentamisessa, koska väestömuutoksia voidaan ennakoida paremmin. Investointien ja käyttötalouden suunnittelu on helpompaa, kun asuinrakentaminen ohjautuu suunnitelmallisesti taajamiin. Vaasan seudulla, kuten muillakaan maamme kaupunkiseuduilla, alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja hajarakentamisen vähentäminen ei toteudu kuntakohtaisella suunnittelulla ilman seutuyhteistyötä. Kunta on aina osa laajempaa aluerakennetta, jossa asukkaiden, työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen vaikuttaa paitsi alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, myös kuntien vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Yksi menestyvä kunta voi vastata pitkälle seudullisesta vetovoimasta ja kilpailukyvystä, mutta useamman kunnan yhteistyöllä ja työnjaolla kehittymismahdollisuudet ovat paremmat. Tulevaisuudessa edullisimmassa asemassa ovat alue- ja yhdyskuntarakenteeltaan eheät ja toiminnallisesti tasapainoiset seudut. Kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan myös vähentää yhdessä kunnassa tehtävien ratkaisujen taloudellisia seurausvaikutuksia naapurikunnissa. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitotoimista, jos asuminen, työpaikat ja palvelut keskittyvät liiaksi eri kuntiin. Liikenne on yksi merkittävimmistä yhdyskuntien energiankulutukseen ja ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. Myös liikenteen kasvun hillitseminen edellyttää ylikunnallista näkökulmaa, koska yhdessä kunnassa tehtävien ratkaisujen vaikutukset eivät pysähdy kuntarajalle. Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisen seudullisella suunnittelulla ja toteuttamisella voidaan vähentää liikennemääriä. Samalla vähentyvät myös liikenteen seurausvaikutukset eli kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin kohdistuvat liikennekustannukset, kuntiin kohdistuvat liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannukset sekä liikenteen päästöt. 39

41 6. ALUSTAVA TOIMENPIDEOHJELMA Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia, kuntien yhteisiä toimenpiteitä. Kaikkea ei voida toteuttaa, vaan on valittava ja aikataulutettava kärkitoimenpiteet. Rakennemallin toteuttaminen on jatkuva prosessi, jossa kannattaa edetä vaiheittain ja pienin askelin. Toimenpiteitä on ideoitu Vaasan seudun rakennemalliseminaarissa sekä MAL-virkamiestyöryhmän ja MAL-aputyöryhmän kokouksissa. M A A N K Ä Y T T Ö J A R A K E N T A M I N E N 1. KOORDINOITU MAAPOLITIIKKA 1.1 Lisätään yhteistä tietoa maapolitiikan Keinoista ja mahdollisuuksista. 1.2 Käynnistetään yhteisiä maapoliittisia toimia, joilla ennakoidaan alue- Ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä sekä vastataan elinkeinoelämän ja asumisen kehittämistarpeisiin. 1.3 Laaditaan yhteiset hajarakentamisen pelisäännöt. 1.4 Edistetään yhteisten paikkatietoaineistojen ja -ohjelmistojen käyttöönottoa sekä sähköisiä palveluita. RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU / KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO 2. KOORDINOITU KAAVOITUSOHJELMA 3. SEUDULLINEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 4. SEUDULLISEN RAKENNUSVALVONNAN ORGANISOINTI 2.1 Virkamiesyhteistyön tiivistäminen. 2.2 Seudullisesti tärkeät hankkeet priorisoidaan ja koordinoidaan vuosittain kaavoitusohjelmissa/-katsauksissa. 3.1 Laaditaan maankäytön toteuttamisohjelma, joka sisältää mm. asuntotuotannon, työpaikkarakentamisen, merkittävät yhteishankkeet sekä kunnallistekniikan rakentamisen ohjelmoinnin. Työ kytketään seudun väestö- ja työpaikkaennusteisiin sekä kuntatalouksiin. 4.1 Rakennusvalvontojen yhteen liittämisen valmistelu meneillään (YM:n esitys tulossa syksyllä) kuntien maankäyttötavoitteiden toteuttamisen turvaamiseksi, rakennusvalvonnan toiminnan tehostamiseksi ja voimavarojen suuntaamiseksi. 4.2 Edistetään yhteisten tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämistä 40

42 5. SEUDULLINEN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA 6. MAASEUTUALUEIDEN KEHITTÄMISSUUNNITEL- MA 7. SEUDULLINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ- OHJELMA 8. ASEMANSEUTUJEN KEHITTÄMINEN 5.1 Osallistutaan Pohjanmaan liiton vetämään ilmastostrategiatyöhön, jossa määritellään seutukohtaiset toimenpiteet. Huomio on toimenpiteissä, joilla pyritään toisaalta ehkäisemään ilmastonmuutosta ja toisaalta varautumaan sen vaikutuksiin. 5.2 Määritellään periaatteet ekotehokkaalle rakentamiselle ja huomioidaan maaseutualueiden kehittymismahdollisuudet paikallisen energia tuottajina. 5.3 Laaditaan selvitys, miten uuden asutuksen ja toimitilojen energiajärjestelmät voidaan kytkeä uusiutuvan energian käyttöön (jäte-, aurinko- ja tuulienergia). Rakennemallin toteuttamisen kytkeminen energiateknologian innovaatioihin (INKA - hankkeet). 6.1 Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma maaseutuasumisen ja maatalous- elinkeinojen kehittämiseksi. Huomioidaan ihmisten asumista koskevat tarpeet sekä maaseudun mahdollisuudet puhtaiden elintarvikkeiden ja lähienergian tuotannossa. 6.2 Kyläkohtaiset kehittämisperiaatteet kirjataan esim. kyläkortteihin. 7.1 Laaditaan kulttuuriympäristöohjelma jolla tuetaan asukkaiden viihtyvyyttä, uusien ja jo olemassa olevien elinkeinojen kehittymistä sekä alueen omiin vahvuuksiin perustuvaa kehittämistä, kuten matkailua. 7.2 Olemassa olevan rakennuskannan, infrastruktuurin ja kulttuurimaisemien hyvä hoito kestävän kehityksen perustana. 8.1 Raideliikenteeseen perustuvan yhdyskuntarakenteen kehittämisedellytysten selvittäminen Pohjanmaan liitto A S U M I N E N 9. YHTEINEN ASUNTOPOLITIIKKA 9.1 Kehittämiskohteena mm. asuntotuotannon ohjelmointi, yhteiset vuokraasuntomarkkinat, viranomaistehtävien hoito, korjausavustukset ja erityisasuminen. RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU, KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO 41

43 L I I K E N N E 10. LIIKENNEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN 10.1 Pohjanmaan liikennejärjestelmä- suunnitelman mukaisesti Toteuttamismahdollisuuksien (rahoitus, toteuttajatahot, aikataulu) määrittely keskeisten liikennehankkeiden osalta: Vt 3 Vaasa-Tampere toteuttaminen ja liikennejärjestelyt Laihian kohdalla Vaasan yhdystien nelikaistaistaminen Vt 8 parantaminen välillä Vaasa- Kokkola Vaasan satamatien toteuttaminen (satama-vt3-vt8) Yhteys Helsingbystä Vassoriin / Lintuvuorelle Kuntakeskusten välisten tieyhteyksien parantaminen välillä Vöyri- Isokyrö Vaasa-Seinäjoki raideyhteyden parantaminen (lentoaseman siirto radan varteen selvitetään) Yhteys Alskatintieltä Runsoriin ja Karperöhön RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU, KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO Pohjanmaan liitto 11. SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE Kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman toteuttaminen (Ketjuhanke) ja yhteisen, toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen määrittely. Liikenteen kehittämisessä näkökulmana erityisesti maankäytön ja asumisen yhteensovittaminen, palvelu- ja julkisen liikenteen yhdistäminen sekä keskeisten matkaketjujen aikaansaaminen (liityntäpysäköinti ja -yhteydet, mobility management) Selvitetään taajamajunaliikenteen ja/tai pikaraitiotien toteuttamismahdollisuudet ja edellytykset seudulla. 12. SEUDULLINEN KÄVELY- JA PYÖRÄILYSTRATEGIA 13. LAIVALIIKENTEEN JA VAASAN SATAMAN KEHITTÄMINEN 12.1 Laaditaan strategia, jolla edistetään liikkumista jalan ja pyörällä, palveluiden saavutettavuutta, kuntoilua, virkistystä ja matkailua. Tavoitteena viihtyisät, jatkuvat reitit ja turvallinen, sujuva liikkuminen Ekologisen, logistiikka ja kasvavaa matkailua palvelevan yhteyden kehittäminen Vaasan ja Uumajan välillä sekä siihen liittyvän satamalogistiikan ja yritystoiminnan kehittäminen. 42

44 P A L V E L U T J A E L I N K E I N OT 14. SEUDULLINEN ELINVOIMASTRATEGIA 14.1 Työ käynnistyi vuoden 2014 alussa ja sitä vetää Vaasan kaupungin kaupunkikehitys. Tavoitteena on seudun elinvoimaa vahvistavien toimenpiteiden kehittäminen. RESURSSIT TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS- AIKATAULU, KIIREELLISYYS- JÄRJESTYS VASTUU- TAHO Kunnat ja VASEK 15. VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEEN TOTEUTTAMINEN 16. SEUDULLINEN PALVELUVERKKOSELVITYS 17. VESILIIKENTEEN JA PIENVENESATAMIEN KEHITTÄMINEN 18. SEUDULLINEN MATKAILUSTRATEGIA 19. MERENKURKUN MAAILMANPERINTÖALUE 15.1 Toteutusyhteistyön jatkaminen NLC:n kautta Yritystoiminnan aktiivinen kehittäminen ja markkinointi 16.1 Laaditaan arvio kaupallisten ja julkisten palveluiden mitoituksesta, sijoittumisesta ja palveluiden kehittymisestä. Sen avulla hahmotetaan tontti- ja tilatarpeita, palvelukokonaisuuksia ja kehittämis-mahdollisuuksia erityisesti alakeskuksissa Kartoitetaan palvelutarpeen muutokset väestöennusteet huomioivalla palvelumallilla, jolla ennakoidaan tulevaa palvelutarvetta ja palveluiden sijoittumistarpeita. Selvitetään palveluiden uusia tuotantotapoja Pienveneväylien ja -venesatamien seudullinen kehittämissuunnitelma, joka sisältää elinkeinotoiminnan, matkailun ja virkistyksen näkökulmat Uusi matkailuyhtiö vastaa strategian laadinnasta Strategiassa otettava huomioon kohteiden saavutettavuus ja liittyminen maankäyttöön Osallistutaan alueen kehittämistyöhön ja edistetään alueen markkinointia. Kehittämistoimenpiteet mm. saaristomatkailu, virkistysreitit sekä pienveneväylät ja - satamat. Nordic Logistic Center 2015 Pohjanmaan liitto Vaasan seudun Matkailu Oy Metsähallitus, Merenkurkun maailmanperintö ry 43

45 7. RAKENNEMALLIN SEURANTA Rakennemallin toteutumista seurataan vuositasolla ja se päivitetään säännöllisesti esim. valtuustokausittain. Säännöllinen ja aikataulutettu seuranta on välttämätöntä rakennemallin mukaisen kehittämisen toteuttamiseksi. Suunnitelmaa tulee arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tapahtuneeseen kehitykseen määräajoin. Seurantaa toteutetaan yksiselitteisillä indikaatt o- reilla, jotka ovat sekä määrällisiä että laadu l- l isia. Indikaattoreilla arvioidaan rakennemallin toteutumista sekä sille asetettuja tavoitteita. Keskeisin osa seurantaa ovat toimenpideohjelman toteutuminen, tilasto- ja paikkatietotarkastelut sekä erilaiset hyvinvointia kuvaavat mielipidemittaukset ja palautteet. Seurantaindikaattoreita voivat olla esimerkiksi seuraavat: T oimenp ite iden toteutu min en ja sen vaikutukset asumiseen, maankäyttöön, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä naapurikuntiin Yhdyskuntarake nteen muuto ksi en seuraaminen yleisindikaattoreilla: tilasto- ja paikkatietotarkastelut, yhdyskuntaseurantajärjestelmän (YKR) hyödyntäminen, kaavoitustarkastelut S idosryhmäta rkastelut: Asukastyytyväisyys, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, jatkuvan palautteen systemaattinen kerääminen ja huomiointi, kesäasukkaat, yrittäjyyskysely, nuorten huomiointi Yleis indi kaattore ita ovat mm. (tilasto- ja paikkatietotarkastelut): Asukasluku, ikärakenne, muuttotase, rakentaminen, myönnetyt rakennusluvat ja talotyyppijakauma, loma- ja muu vapaa-ajan asuminen, yritysten lukumäärä ja toimialajakauma, matkailun kehitys (matkailutulo, yöpymisten määrä, käyttöasteet), työpaikkojen lukumäärä ja toimialajakauma, työpaikkaomavaraisuus, työllisyys ja kuntatalous. Lisäksi rakennemallin päivityksen yhteydessä olisi hyvä tarkastella mm. seuraavia indikaattoreita: Palveluverkkotar kastelu: palvelujen saavutettavuus, tarve ja käyttö Liikent een ja l iik kumi sen seura n- ta: tehdään osana Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa alueellisissa ryhmissä (esim. Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohja) Alueellisen kilpa ilukyvyn indi kaa t- torit: innovaatiotoiminta (mm. T&Kmenot), yritysten kilpailukyky, investoinnit jne. Hyvinvoint i- ind ikaatto rit: Asukastyytyväisyys, hyvinvointitilastot (esim. SOTKAnet) Ympär istö ind ikaattor it: energian kulutus, kasvihuonepäästöt, liikenne, kestävä kehitys 44

46 8. RAKENNEMALLISOPIMUS Rakennemallin konkreettinen toteuttaminen on keskeistä Vaasan seudun kehittymisen ja seudun tulevan maankäytön kannalta. Sitoutuminen yhdessä muodostettuihin tavoitteisiin ja strategisiin valintoihin on tärkeää. Sitoutumista lisääviä keinoja ovat mm.: seudullinen rakennemallisopimus konkreettinen toteuttamisohjelma rakennemallin seurantajärjestelmä maapolitiikka ja muut työkalut Näiden lisäksi tarvitaan avointa ja ennakkoluulotonta vuorovaikutusta keskusteluja kuntien, yrittäjien ja kuntalaisten välillä. Rakennemallisopimus on kuntien yhteinen, vapaaehtoisuuteen ja yhteisiin kehittämistavoitteisiin perustuva asiakirja, jota on käytetty rakennemallin sitouttamisen keinona mm. Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduilla. Sopimus voidaan kytkeä esim. MAL-aiesopimukseen tai valtion kanssa solmittavaan kasvusopimukseen. Rakennemallisopimuksessa kuvataan yhteiset ja koko seutua koskevat maankäytön strategiset linjaukset ja periaatteet. Rakennemallisopimus sisältää esimerkiksi seuraavat pääkohdat: sopimuksen tavoitteet sopijaosapuolet päätös sopimuksen sitovuudesta sopimuksen ohjausvaikutus yhteensovittamista koskevat linjaukset sopimuksen keskeinen sisältö (rakennemallin kuvaus) seurantaryhmän ja sen tehtävien määrittely Vaasan seudulla rakennemallin toteuttamiseen ja sitouttamisen keinoihin otetaan kantaa kevään 2014 kuluessa mm. ohjausryhmän toimesta. 45

47 9. RISKIANALYYSI Vaasan seudun rakennemallin 2040 toteutuminen sisältää epävarmuustekijöitä ja riskejä, jotka on syytä tunnistaa. Kyseessä on nykyhetkestä 27 vuoden päässä oleva tilanne, jonka kuluessa monet seikat vaikuttavat kehitykseen. Täsmälliseen vuosilukuun pitää suhtautua viitteellisenä ainakin tavoitteellisen väestönkasvun osalta. Esimerkiksi Jyväskylän rakennemallityössä väkiluvun tavoite sidottiin vuoteen 20X0, jolloin seudulla asukkaan väkiluku ylittyy. Suurin epävarmuustekijä liittyy asukaslukutavoitteeseen asukasta, joka tarkoittaisi erittäin suurta kasvua (liian suurta?) seudun ydinalueilla ( asukkaan lisäys tarkoittaa asukkaan lisäystä vuodessa, asukkaan lisäys as./v., nykytrendin jatkuessa 850 as./v). Kasvu tulee olemaan suurin Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla, jotka jo kauan ovat saaneet eniten nettomuuttovoittoa ja joissa myös syntyvyys on suurin. Vaasan seutu saa muuttovoittoa mm. Pietarsaaresta ja Närpiöstä ja muulta Pohjanmaalta, mutta siitä huolimatta tarvitaan suurta muuttoaaltoa myös muualta Suomesta ja ennen kaikkea ulkomailta. Tulomuuton edellytyksenä tulee olla merkittävä työpaikkojen kasvu Vaasan seudulla. Työpaikkojen ja väkiluvun voimakkaan kasvun myötä syntyvä riski liittyy erityisesti siihen, onko kasvu hallittavissa ja miten seudun palvelut voidaan järjestää. Kasvun kanssa toteutuu samanaikaisesti vanhusväestön suhteellisen osuuden lisääntyminen, jota runsas työperäinen tulomuutto voi toki tasapainottaa. Pahimmassa tapauksessa seutua kohtaa palvelu- ja talouskriisi, jossa kuntien taloustilanne ei kestä uusien palvelujen rakentamista. Toinen merkittävä epävarmuustekijä liittyy rakentamiseen jo nykyisin väljien taajamien/kylätaajamien lievealueille ja haja-asutusalueille, jota voimakas väestönkasvu edelleen kasvattaa. Mikäli alue- ja yhdyskuntarakenne ei kehity rakennemallin tavoitteiden mukaisesti ja väestömäärä kasvaa väestötavoitteen mukaisesti, seurauksena on merkittävä rakentamisen lisääntyminen yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisilla alueilla. Tällä on huomattavia kustannusvaikutuksia kuntalouteen mm. infrastruktuuri- ja palveluverkon rakentamisen ja ylläpidon sekä kuntapalvelujen tuottamisen kautta. Myös maankäytön suunnittelu vaikeutuu tällaisen rakentamisen lisääntyessä. Kehityksen hallinta ja kustannusten ennakointi on vaikeaa, jos käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumisesta ja määrästä. Ero kaavoitettujen alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä. Epävarmuustekijänä voidaan pitää myös merkittävää alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta, mikäli maankäytön suunnittelun seutuyhteistyö ei toteudu odotetusti. Seudulla rakennetaan nykyään sekä tiiviisti (lähinnä Vaasa ja Sepänkylä) että väljästi (väljät pientaloalueet ja suunnittelematon rakentaminen kylätaajamiin ym.). Tiivistämisen tavoite liittyy siten pääasiassa siihen, että tarvitaan enemmän suunniteltua tiivistävää rakentamista. Tämä edellyttää voimakkaita poliittisia päätöksiä, tarkkaan harkittua seudullista uudisrakentamisen alueellisen ja ajallisen toteutuksen suunnitelmaa, siihen sitoutumista ja noudattamista sekä yhdenmukaisia käytäntöjä kaavoituksessa ja hajarakennuslupien myöntämisessä. Mallin myönteiset vaikutukset eivät synny itsestään. Seudulla, jossa tavoitellaan merkittävää kasvua, tulee erityisesti ottaa huomioon rakentamisessa alueidentiteetti ja ympäristön arvot. Suuri tulomuuttajien joukko muuttaa väistämättä identiteettiä ja hallitsematon rakentaminen aiheuttaa uhkia asuinviihtyvyydelle. kasvuun liittyvät riskit maisemalle, ympäristölle ja olemassa oleville yhteisöille tulee tunnistaa. Paikallisten riskien lisäksi Vaasan seudun tulevaisuuteen vaikuttavat globaalit megatrendit, joihin vaikuttaminen on lähes mahdotonta. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät globaalin taloustilanteen kehittymiseen, mikä vaikuttaa viennin kautta merkittävästi myös Vaasan seudun kehittymiseen. Riskeistä huolimatta Vaasan seudulla tulee varautua ja tavoitella kasvua, joka on elinkeinoelämän toiminnan ja kilpailukyvyn edellytys. Ikärakenteen heikkeneminen edellyttää välttämättä uutta työvoimaa. Suomen kasvukeskusten välisessä kilpailussa menestyvät ne seudut, joiden vetovoima ja kyky vastaanottaa uusia investointeja, työvoimaa ja matkailijoita on riittävä. 46

48 10. JOHTOPÄÄTÖKSET Vaasan rakennemallin 2040 mukaisen väestönkasvun ( asukasta) ja työpaikkojen kasvun ( työpaikkaa) toteuttaminen on valtava haaste seudun kunnille ja elinkeinoelämälle. Toteuttaminen edellyttää kuntarakenteista riippumatta saumatonta yhteistyötä seudun kuntien välillä sekä elinkeinoelämän toimijoiden aktiivista osallistumista kaavoitus- ja kehitysprosesseihin. Vaasan seudulla on käynnissä noste, jota tulee pystyä hyödyntämään uusien työpaikkojen, uuden yritystoiminnan, investointien, asuinrakentamisen ja matkailusekä vapaa-ajan rakentamisen kautta. Kasvun tulee olla hallittua ja tasapainoista niin, että palvelujen tuotannon tai kuntatalouden kestokyvyn rajat eivät ylity. Vaasan seudun tulevaisuuden kannalta epäedullisin ratkaisu olisi antaa kehityksen jatkua samaan tapaan kuin tähän asti. Seudun maankäytön suunnittelun ja kehittämisen perustana pitää olla selkeää näkemystä alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta. Strateginen näkemys yksinään ei kuitenkaan riitä, ellei maankäyttöä voida kehittää halutulla tavalla, halutuilla alueilla ja halutulla aikataululla. Tämä edellyttää aktiivista ja ennakoivaa maanhankintaa ja maapolitiikkaa, johon maapoliittinen lainsäädäntö antaa tehokkaita keinoja. Keskeinen työkalu kasvun toteuttamiseksi on tuleva kaavoitus, jota Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin tulee ohjata. Rakennemallityön konkreettiset toimenpiteet on priorisoitava ja käynnistettävä välittömästi olemassa olevat resurssit ja aikataulu huomioiden. Tavoitteisiin pääsemiseksi rakennemallityöhön on sitouduttava. Keskeisiä sitoutumisen keinoja ovat toteuttamisohjelman lisäksi seudun kuntien yhteinen rakennemallisopimus ja yhteinen rakennemallin seurantajärjestelmä. Rakennemallia on tarpeen päivittää strategiakausittain (vähintään joka toinen vaalikausi). Rakennemallin tulee toimia kuitenkin jokapäiväisenä suunnittelun apuvälineenä, kaavojen ohjaustyökaluna ja arvioinnin kriteerinä. Rakennemallin ohella Vaasan seudulla on tarpeen pohtia yhteisen maapolitiikan pelisääntöjä. Mikään työkalu tai seurantajärjestelmä ei korvaa avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötä ja ilmapiiriä, joka rakennemalliprosessin kuluessa on jo syntynyt. Tiivis keskusteluyhteys ja luottamus on avain onnistuneeseen maankäyttöön. 47

49 LIITTEET L I I T E 1. V A A S A N S E U D U N R A K E N N E M A L L IN A L U E I T T A I N E N V Ä E S T Ö E N N U S T E 48

Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi

Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi Kaupunkiseutujen toimet asuntopolitiikan seudullistamiseksi 21.10.2015 Päivi Korkealaakso - Seudun asukasluku on 114 331 (9/2015). Siihen kuuluvat seuraavat kunnat: Vaasa, Mustasaari, Laihia, Vöyri, Isokyrö,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i

K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k

Lisätiedot

Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy

Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011. Info 1/2011. Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy Rakennemallien vertailu ja vaikutusten arviointi 06.10.2011 Info 1/2011 Kuva: Kuopion viestintäpalvelut, Scanfoto Kimmo Vähäjylkkä, AIRIX Ympäristö Oy A. Rakennemallivaihtoehdot B. Rakennemallien vertailu

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015

MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSET JYVÄSKYLÄN SEUDULLA MAL-TYÖPAJAN YHTEENVETO 30.9.2015 Keskustelukysymykset / YLEINEN KEHITYS 1. Onko kasvu ja kehitys ollut toivotun kaltaista Jyväskylän

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa Henri Jutila, Uudenmaan liitto HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 iikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Alakeskukset

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto

Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta. EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Lomakylä Saimaan maakunnan näkökulmasta EkoLATu-seminaari 17.3.2010 Suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savossa Suomen puhtaimmat vesistöt Loma-asumisen ykkösmaakunta 50

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 MAL-seminaari 16.10.2012 Kaavoitusjohtaja Saini Heikkuri-Alborzi Visio kestävästä, energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta - 8 kuntaa - ohjaa kuntien tulevaa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA

Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi MAAKUNTAKAAVA Maankäyttövaihtoehtojen vaikutusten arviointi 2040 MAAKUNTAKAAVA Yhteiskunnan yleisiä muutoksia Esimerkkejä kohdattavista muutoksista Merkitys aluerakenteelle Merkitys liikennejärjestelmälle Elinkeinot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet 1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista

Lisätiedot

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1 UUSI OHJ MNKÄÖN KEHISKUV J RKENNEMI VOIEE Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 IM 1 avoitteet tavoitteet on määritelty vyöhykkeittäin lähtötietojen ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen perusteella

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot