Pajafestarit raportti 2013
|
|
- Onni Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pajafestarit raportti Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Espoon kaupunki
2 2(25) Sisällysluettelo 1 Johdanto Kuntouttava työtoiminta Pajafestarit Tarve Tavoitteet Mukana olleet toimijat Suunnittelu ja markkinointi Toteutus Asiakasosallisuus tapahtumassa Kustannukset Palaute ja arviointi Palaute Arviointi Lähteet Liitteet
3 3(25) 1 Johdanto Espoossa kuntouttavaan työtoimintaan ohjautuvien asiakkaiden määrä on ollut arvioitua vähäisempi ja palveluiden markkinointi asiakkaille on ollut vaisua. Lisäksi on kaivattu yhteistyön lisäämistä eri toimijoiden, palvelutuottajien ja kaupungin välille. Myös asiakkaiden osallistuminen kuntouttavan työtoiminnan palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin on ollut melko vähäistä. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke lähti hakemaan ratkaisua asiakasmäärien kasvattamiselle, palvelun markkinoinnille ja yhteistyön lisäämiselle uudenlaisella yhteistyöllä kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajien kanssa. Tästä syntyi Pajafestarit -tapahtuma. Tähän asti sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden järjestäminen on tapahtunut järjestelmän näkökulmasta. Painopiste on kuitenkin siirtymässä asiakasnäkökulman huomioonottamiseen, asiakkaan toiveista ja osallisuudesta lähtevään palveluiden tuottamiseen. (Virtanen ym. 2011, 8-10, 20.) Keväällä valtionvarainministeriössä laaditun Julkisen hallinnon asiakkuusstrategian luonnoksessa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen Asiakkuusstrategiassa visio on seuraavanlainen: Asiakkaalla on käytettävissään tarvitsemansa palvelut, joiden sisältöön ja toteuttamiseen hänellä on mahdollisuus vaikuttaa... (Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia ). Myös Espoon kaupungin
4 4(25) visio on olla asukas- ja asiakaslähtöinen: Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut (Espoo-tarina ). Palveluiden ja toiminnan asiakaslähtöisyyteen olennaisena osana kuuluu palveluista tiedottaminen ja niiden esittely niin, että asiakkailla on mahdollisuus olla oman työllistymispolkunsa aktiivinen toimija. Kaupungin Työhönvalmennuskeskuksen, koulutuskuntayhtymä Omnian ja Espoon työväenopiston työpajatiloissa Suomenojalla marraskuussa järjestetty Pajafestarit -tapahtuma oli suunnattu espoolaisille, jotka ovat ilman työtä tai opiskelupaikkaa. Tapahtuma toimi samalla kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevien ammattilaisten kohtaamispaikkana. Tapahtuma sai erinomaista palautetta ja sille asetetut tavoitteet saatiin toteutettua. Tarkoituksena onkin jatkossa suunnitella ja toteuttaa samantyyppinen tapahtuma ja saada näin toimintaa juurrutettua uudeksi kaupungin, toimijoiden ja asiakkaiden väliseksi yhteistyön muodoksi. Tässä raportissa esitellään Pajafestarit -tapahtuma tarkemmin. Raportti on tuotettu osana Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanketta.
5 5(25) 2 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää aktiivista sosiaalipolitiikkaa pitkäaikaistyöttömien työllisyysmahdollisuuksien parantamiseksi ja sen tavoitteena on mm. katkaista pitkäaikaistyöttömyys ja luoda valmiuksia/edellytyksiä työelämään Kuntouttavaa työtoimintaa on lain edellytysten mukaisesti järjestetty vuodesta 2001, jolloin tuli voimaan laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001). Kuntouttavan työtoiminnan järjestää kunta. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse, tekemällä kirjallisen sopimuksen sen järjestämisestä toisen kunnan tai kuntayhtymän taikka rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. Kunnan tulee antaa tieto työvoimatoimistolle kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä tekemästään sopimuksesta. Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001, 6.) Kuntouttava työtoiminta on kaikenikäisille siihen ohjatuille velvoittavaa. Kuntouttavaa työtoimintaa voidaankin käyttää yhtenä aktivoinnin välineenä. Työttömyysturvalain 5 luvun 10 :n mukaan henkilön katsotaan olleen työssäoloehdon voimassaolon suhteen työmarkkinoilla, jos hän on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa. Tältä osin kuntouttavaa työtoimintaa arvioidaan siten samoin kuin muitakin työllistymistä edistäviä palveluita. (Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja.)
6 6(25) Espoon kaupunki ostaa kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkoja kilpailutuksen kautta (laki julkisista hankinnoista 348/ 2007) valituiksi tulleilta alan toimijoilta. Lisäksi kaupungilla on tarjolla omia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Järjestöillä on vahva osaaminen kuntouttavan työtoimintaan liittyen ja heiltä löytyy myös asiakaspaikkoja. Tarjolla on pääasiassa pajatoimintaa, mutta myös muunlaista toimintaa on mahdollista toteuttaa asiakkaiden tarpeista lähtien, yhdessä suunnitellen. Uusi kilpailutus käytiin vuoden 2012 lopulla ja valituiksi tulleet toimijat pääsivät aloittamaan toimintansa vuoden alussa. Kilpailutuksessa mukaan valittiin niin aikaisemmin tuttuja toimijoita kuin uusia kuntouttavan työtoiminnan tarjoajiakin. 3 Pajafestarit 3.1 Tarve Asiakasohjaus tapahtuu kuntouttavaan työtoimintaan työvoiman palvelukeskuksen kautta. Kevään aikana Espoon kaupungin työllisyyspalveluissa on noussut esiin asiakasohjauksen haasteet. Tämä on käytännössä näkynyt kuntouttavan työtoiminnan tarjoajilla vähäisinä asiakasmäärinä. Asiakasohjaukseen pyritään löytämään uudenlaisia keinoja, jotta se olisi suoraviivaisempaa, mutta tämä ei ole toistaiseksi näkynyt ostopalvelujen kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien kasvuna riittävästi.
7 7(25) Kuntouttava työtoiminta ja erityisesti siihen ohjautuminen on näyttäytynyt Espoossa melko byrokraattisena toimintana eikä eri vaihtoehdoista aina tunnu olevan riittävästi tietoa niin asiakkailla kuin asiakastyötä tekevällä verkostollakaan. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke on nostanut esiin kuntouttavan työtoiminnan markkinointia. Kuntouttavan työtoiminnan markkinointi ja esittely yhtenä viranomaisen tarjoamana lakisääteisenä palveluna pitkäaikaistyöttömille on ollut kankeaa ja selkeästi synnyttänyt tarpeen esitellä palveluja uudella tavalla asiakaslähtöisesti ja toiminnan kautta. Lisäksi tietoa kuntouttavan työtoiminnan paikoista ei ole juurikaan annettu työvoiman palvelukeskuksen ulkopuolelle vaan on nähty, että palvelusta ja sen sisällöstä kertominen on nimenomaan työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajan keskeistä osaamisaluetta. Kevään aikana on noussut esiin myös eri toimijoiden verkostoitumisen tarve, jotta palveluista saataisiin joustavampia ja asiakkaat voisivat ohjautua heille oikeanlaiseen toimintaan. Kuntouttavan työtoiminnan tarjoajat eivät ole juurikaan olleet tietoisia toistensa tarjoamista palveluista. Myös kuntouttavan työtoiminnan eri sidosryhmät ja verkostot eivät ole osanneet motivoida ja opastaa asiakkaitaan palvelun piiriin, sillä tietoa on ollut melko vähän tarjolla. KOPPI -hankkeen projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä ja Espoon Diakoniasäätiön työ- ja yksilövalmennuspäällikkö Hannele Liesmäki pohtivat kuntouttavan työtoiminnan asiakasohjausta ja toiminnan markkinointia keväällä, ajatuksena saada lisättyä asiakasohjausta ja verkoston sekä eri toimijoiden tietoisuutta
8 8(25) palvelujen olemassa olosta ja niihin ohjautumisesta. Tästä lähti jalostumaan idea tapahtumasta, jossa olisi tekemisen meininkiä eikä paperinmakuisuutta. Kuva 1: Festareiden arvonnan pääpalkintona oli tuunattu fillari TVK:lta. 3.2 Tavoitteet Pajafestareiden tavoitteena oli: Tarjota tietoa kuntouttavan työtoiminnan palveluista toiminnan kautta
9 9(25) Markkinoida palveluita asiakaslähtöisesti ja tavoittaa uusia asiakkaita Yhteistyön lisääminen kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden välillä Uuden toimintamallin kehittäminen ja pilotointi 3.3 Mukana olleet toimijat Päätettiin koota suunnittelutiimi, johon kutsuttiin mukaan seuraavat tahot ja työntekijät: Espoon kaupungin Työhönvalmennuskeskus (TVK), Terhi Salmelin Työ ja Toiminta ry, Jaana Hono Lautta ry, Harri Ruotsalainen Rinnekoti-Säätiö, Henna-Marita Kallio Aikuisten sosiaalipalvelut, Kaijus Varjonen Työvoiman palvelukeskus, Sanna-Maria Haapamäki
10 10(25) Espoon Diakoniasäätiö, Hannele Liesmäki ja Liisa Rissanen KOPPI -hanke, Hilla-Maaria Sipilä Suunnittelun edetessä tapahtumaan kutsuttiin myös muita kuntouttavaan työtoiminaan liittyviä toimijoita. Näitä olivat Autismisäätiö, Emy ry, Omnia, ja Espoon Vamos. Lisäksi tapahtumassa mukana olivat kaupungin Pohjoinen aluesosiaalityö, nuorten tiimi ja työvoiman palvelukeskuksen asiantuntijat nuorten tiimistä. 3.4 Suunnittelu ja markkinointi Kokousten koolle kutsumisesta vastasi KOPPI -hankkeen projektisuunnittelija. Kokouksia pidettiin syksyn aikana yhteensä viisi. Kokouspaikaksi valikoitui luontevasti Espoon Diakoniasäätiön tilat Hyljeluodontiellä, sillä myös festreiden päätettiin pitää siellä. Kokouksissa käytiin läpi käytännön asioita ja suunniteltiin päivän kulkua. Tehtäväjako määräytyi jokaisen toimijan osaamisalueen kautta. Suunnittelukokoukset toimivat myös erinomaisena tiedonvaihdon areenana. Keskustelua käytiin toimijoiden välillä niin asiakasohjauksesta kuin muistakin kuntouttavaan työtoimintaan liittyvistä käytännöistä. Festareille luotiin tapahtuma Facebookiin ( Tarkoituksena oli päivittää sinne ajankohtaista tietoa tulevasta tapahtumasta. Sivuilta löytyi
11 11(25) mm. Pajafestarit video, johon kummiksi lupautui Hanna Pakarinen. Facebookin avulla pyrittiin tavoittamaan erityisesti nuoret. Lisäksi Festareista painettiin julisteita, jotka suunniteltiin Työhönvalmennuskeskuksessa. Julisteita levitettiin ympäri Espoota mm. virastojen, kirjastojen ja seurakunnan ilmoitustauluille. Tapahtumasta jaettiin myös flyereita mm. Asunnottomien yön tapahtumassa. Festareista laitettiin ilmoitus Espoon kaupungin nettisivuille ja intraan työntekijöitä varten (Liite 1.). Aikaisemman kokemuksen perusteella kaupungin sivut ovat olleet hyvä kanava tapahtumien markkinoinnille. Festareille pyydettiin THL:n työntekijä mukaan. Hän lupautui kirjoittamaan tapahtumasta jutun THL:n verkkosivuille. Markkinointia kohdennettiin eritysiesti kaupungin toimijoille, jotta he ohjaisivat asiakkaita tapahtumaan. Espoon Kipinä ryhmiä oli tapahtuman aikaan toiminnassa kolme ja kaikki ryhmät kutsuttiin paikalle. Mainontaa kohdennettiin myös eri asumisyhteisöille ja muille yhteistyökumppaneille.
12 12(25) 3.5 Toteutus Kuva 2. Festarialueen opasteet tehtiin EDS:n puupajalla. Tapahtuvan suunniteltiin olevan kello Edellisellä viikolla oli hoidettu jo käytännön asioita, joten tapahtumapäivän aamuna riitii, kun toimijat saapuivat paikalle klo 9. Espoon Diakoniasäätiön tilat sijaitsevat Suomenojalla osoittessa Hyljeluodontie 3. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Työhönvalmennuskeskuksen tiloja, Omnian tiloja sekä Espoon työväenopiston tiloja. Näistä tiloista tehtiin etukäteen kartta, joka jaettiin kaikille festarivieraille sisääntuloaulassa (Liite 2.). Tarkoituksena oli, että vieraat voivat kiertää koko talon ja tutustua eri toimijoihin heidän järjestämissään työpisteissä. Näissä pisteissä
13 13(25) oli mahdollista kokeilla erilaisia kuntouttavan työtoiminnan töitä mm. voiveitsen tekemistä, heijastinten valmistusta sekä kukka-asetelman tekemistä. Pisteissä oli myös henkilökuntaa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevia asiakkaita kertomassa toiminnasta. Näin tutustuminen oli toiminnallista ja informatiivista. Diakoniasäätiön kahvitila toimi tapahtuman keskuksena. Siellä oli tarjolla lounaaksi hod dogeja, kahvia ja pullaa sekä popcorneja. Kahvioon oli pystytetty screeni, jolta näytettiin videoita ja juuri kuvattua festarimateriaalia sekä päivitettiin facebook sivuja tapahtuman edetessä. Kaksi huonetta festareilla oli varattu viranomaisten käyttöön. Paikalla oli sossu (Pohjoisen alueen kaksi työntekijää) ja työkkäri (työvoiman palvelukeskuksen kaksi työntekijää) palvelemassa festarivieraita. Molemmilla oli etäyhteydet viranomaisjärjestelmiin ja näin heillä oli mahdollista antaa asiakkaille henkilökohtaista palvelua. Yhteen huoneeseen oli koottu esitteitä ja materiaalia kuntouttavan työtoiminnan kenttään liittyvistä muista palveluista. Pajafesreilla kävi n. 250 vierasta. Vieraita tuli mm. eri järjestöistä, asumisyhteisöistä ja ryhmätoiminnoista (kaupungin Kipinä ryhmät) sekä Omnian ja Vamoksen palveluista. Vieraita kävi kaupungin eri organisaatioista kuten päihde- ja mielenterveyspalveluista,vammaispalveluista, työllisyyspalvleluista ja aluesosiaalityöstä sekä lastensuojelusta. Työntekijät olivat ottaneet asiakkaitaan mukaan tutustumaan toimintaan.
14 14(25) Vieraista suurin osa oli yli 25 -vuotiata, mutta myös nuoria oli joukossa. Osa oli ottanut kaverinsakin mukaan. Kuva 4. Espoon Diakoniasäätiön puupajalla oli mahdollista valmistaa itselleen voiveitsi 3.7 Asiakasosallisuus tapahtumassa Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat osallistuivat aktiivisesti Pajafestareiden suunnitteluun ja toteutukseen. Käytännön järjestelyissä asiakkaat huolehtivat tavaroiden kuljetuksesta ja mm. arvontapalkintojen valmistuksesta.
15 15(25) Tapahtumassa asiakkaat olivat mukana kertomassa kuntouttavasta työtoiminnasta ja esittelemässä toimintaa eri pisteissä. Lisäksi asiakkaat vastasivat käytännön järjestelyistä mm. kahvin keitosta ja hoddogien valmistuksesta ja tarjoilusta. Liäsksi he kuvasita päivän tapahtumia ja päiviitivät facebookia. Jokaiselle halukkaalle annettiin rintamerkki, jossa luki Pajafestarit. Merkin tarkoituksena oli näyttää vieraille, että merkin kantaja kuuluu henkilökuntaan ja osaa tarvittaessa opastaa ja kertoa toiminnasta. 3.6 Kustannukset Suoria kustannuksia tapahtuman järjestämisestä koitui yhteensä 426. Tapahtuman kustannukset jaettiin eri toimijoiden kesken. Espoon kaupungin aikuisososiaalityö kustansi tapahtuman tarjoilut, julisteiden painatuksen ja hoddog kärryn vuokrauksen. Espoon Diakoniasäätiölle tuli erilaisia toimistokuluja pääasiassa kopiointikuluja ja Lautta ry:n kulut koostuivat markkinoinnista. Lisäksi jokaiselle toimijalle koitui kustannuksia tehdystä työajasta ja mm. erilaisista esittelymateriaaleista, joita vieraat saivat työstää tapahtumassa.
16 16(25) Kustannukset ( ) Kahvitarjoilut Hoddog kärryn vuokra Juisteiden painatus Kopiontikustannukset Nettimainonta Kuva 5. Tapahtuman kustannukset. 4 Palaute ja arviointi 4.1 Palaute Palautetta tapahtumasta kerättiin palautelaatikon avulla. Lisäksi festarikahvilassa oli pöytäliinoja, joihin vieraat saivat kirjata palautteensa ja terveisensä järjestäjille. Erityisen paljon hyvää palautetta sai työkkärin piste, jossa tuntuikin olevan koko tapahtuman ajan kävijöitä jonoksi asti.
17 17(25) Tapahtuma sai erinomaista palautetta sen paikallisuudesta ja siitä, että tapahtumassa oli toimintaa ja tietoa sopivassa suhteessa. Lisäksi asiakkaiden kannalta hieno asia oli, että tapahtumassa syntyi suoria polkuja pajoille. mukava tapahtuma josta sai paljon uutta tietoa eri toiminnoista kiva kun paljon erilaisia palveluntarjoajia samassa paikassa oli mukavaa erityisesti se että sai kokeilla erilaisia asioita pajoilla NÄITÄ LISÄÄ! Kuva 6. Palautetta paperisessa pöytäliinassa. Suunnittelussa ja tapahtumassa mukana olleet toimijat antoivat hyvää palautetta. Yhteistyö asioiden hoidon suhteen oli sujunut hyvin ja selkeästi lisääntynyt tapahtuman
18 18(25) järjestämisen myötä. Tapahtuman jälkeen toiminnoissa aloitti neljä uutta asiakasta. Asiakkaiden tutustumiskäyntejä järjestettiin fesraiden jälkeen 7-8. Lisäksi työntekijöitä eri organisaatioista kävi tutustumassa eri toimintoihin. Soittoja ja kyselyjä on tullut ja tietoisuus palveluiden olemassa olosta on lisääntynyt. Asiakasohjaus on helpottunut ja uusia palvelupolkuja ja jatkosuunnitelmia saatu asiakkaille. 4.2 Arviointi Pajafestareilla yhdessä toimiminen jonkin etukäteen määritellyn tavoitteen eteen on lisännyt työn mielekkyyttä ja tehnyt palvelun tuottajista tasavertaisia yhteistyökumppaneita kaupungin kanssa. Tilaajatuottaja -asetelma on väistynyt yhteisen asian edessä. Toimijat ovat tämän Pajafestari kokemuksen kautta saaneet paljon uutta tietoa toistensa toiminnasta. Tällä on ollut vaikutusta asiakasohjaukseen; yhdessä toimiminen on luonut asiakkaille uusia jatkopolkuja ja helpottanut kuntouttavaan työtoimintaan ohjaamista. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun esittely niin ammattilaisten verkostolle kuin kuntalaisille ei tarvitse olla paperinmakuista ja byrokraattista. Tässä raportissa on käytetty vaikuttavuuden arviointiin IVA -menetelmää. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) on ennakkoon tehtävää arviointia päätöksen vaikutuksista ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Se sisältää sekä sosiaalisten vaikutusten
19 19(25) arvioinnin (SVA) että terveysvaikutusten arvioinnin (TVA). Sitä sovelletaan monitieteellisesti erilaisten hankkeiden, suunnitelmien, ohjelmien tai päätösten ennakkoarviointiin. (Kauppinen & Tähtinen 2003.) Asia: Pajafestarit Vaikutukset Nykytila: Kuntouttavan työtoiminnan paikoista ei saa kattavaa tietoa yhden katon alta. Kuntouttavan työtoiminnan pajat ovat vajaakäytöllä, ei ole tarpeeksi asiakkaita. Toimijat eivät tunne toistensa toimintaa. Verkostot ja asiakasohjausta tekevät tahot eivät tiedä kuntouttavasta työtoiminnasta tarpeeksi. Tiedonsaanti on teoreettista, ei kovinkaan käytännöllistä. Toimintaa ei esitellä innostavasti eikä sitä markkinoida tarpeeksi asiakaslähtöisesti. Tulevaisuus (muutos): Toimijat oppivat tuntemaan toistensa työtä ja palveluja. Asiakasohjaus helpottuu, kun verkostot saavat ajankohtaista tietoa. Palvelupolut ovat sujuvampia. Palvelujen hahmottaminen helpottuu toiminnan kautta. Kaupungin ja palveluntuottajien yhteistyö muuttaa muotoaan ja vuorovaikutus lisääntyy. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkuudet lisääntyvät ja pajojen täyttöaste kasvaa.
20 20(25) Asiakas ja kaupunkilainen Asiakkailla ei ole tietoa palveluista. Asiakkaita ei kiinnosta kuntouttava työtoiminta. Asiakkaat motivoituvat aloittamaan kuntouttavan työtoiminnan. Asiakkaat pääsevät palveluihin joustavammin. Palvelujen järjestäminen Henkilöstö Asiakkaat joko eivät ohjaudu pajoille tai asiakasprosessit ovat liian hitaita. Asiakasohjaus on byrokraattista. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy ennallaan. Syrjäytymiskehitys jatkuu. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky heikkenee. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat hajanaisena ja vaikeasti hahmotettavana kenttänä. Palveluihin pääseminen on pitkä prosessi. Palvelut ovat työllisyyspalvelujen porttien takana. Toimijat eivät tunne tosiaan ja toistensa palveluja. Asiakkaat saavat haluamaansa palvelua matalalla kynnyksellä. Asiakkaat pääsevät arvioinnin sijaan tekemään työtä/mukaan toimintaan. Osallisuus lisääntyy. Asiakkaiden elämänhallinta lisääntyy ja työllisyysmahdollisuudet paranevat. Asiakkaiden työ- ja toimintakyky parantuu. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat yhtenä kokonaisuutena. Asiakasprosessi kuntouttavaan työtoimintaan nopeutuu. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat kakkien tavoitettavissa ja niihin pääsee tutustumaan matalalla kynnyksellä. Toimijat oppivat tekemisen kautta tuntemaan toisiaan ja toimintatapojaan.
21 21(25) Talous Ympäristö Asetelma palvelun tuottaja ja palvelun ostaja ohjaavat yhteistyötä kaupungin ja kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden välillä. Verkosto ja ohjaavat tahot eivät osaa ohjata asiakkaita palveluun, kun eivät tunne palvelua. Kaupungin toimeentulotukimenot kasvavat. Kunnat maksavat puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukimenoista Välilliset kustannukset lisääntyvät terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön lisääntyessä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttö lisääntyy. Pitkäaikaistyöttömien turhautuneisuus lisääntyy, kun palveluja ei tunnu löytyvän. Vuoropuhelu lisääntyy. Syntyy aitoa dialogia. Yhteistyö kaupungin ja eri toimijoiden välillä lisääntyy ja on hedelmällistä. Verkosto saa tietoa kuntouttavan työtoiminnan palveluista ja osaa motivoida asiakkaita. Kuntouttavan työtoiminnan toimijat ja eri sidosryhmät tapaavat toisiaan ja vaihtavat kokemuksiaan. Aktiivitoimenpiteiden osuus kasvaa ja kaupunki saa valtionosuuksia. Kunnan maksuvelvollisuus poistuu niiden henkilöiden osalta, jotka ovat työllistymistä edistävissä palveluissa. Kustannussäästöjä kertyy pitkällä aikavälillä kun pitkäaikaistyöttömiä saadaan integroitua takaisin osaksi yhteiskuntaa. Saavutetaan pitkällä aikavälillä terveydenhuollon, työhallinnon ja sosiaalitoimenkulujen laskua. Pitkäaikaistyöttömät aktivoituvat. Viranomaistoiminta näyttäytyy positiivisessa valossa ja asiakkaat huomioon ottavammin.
22 22(25) Johtopäätökset Perheiden huonovointisuus lisääntyy pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Terveys- ja hyvinvointierot pysyvät ennallaan/lisääntyvät. Toimintaa ja palveluja ei markkinoida. Palvelut eivät tavoita asiakkaita. Asiakkaat ja ohjaavat tahot eivät ole tietoisia kuntouttavan työtoiminnan palveluista. Yhteistyö kaupungin ja toimijoiden välillä on vähäistä. Terveys- ja hyvinvointierot eivät kavennu. Pitkäaikaistyöttömyys pysyy ennallaan. Perheiden hyvinvointi lisääntyy vanhempien osallisuuden lisääntymisen myötä. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat. Kuntalaiset ja eri verkostot tietävät palvelusta. Yhteistyö kaupungin ja toimijoiden välillä on vuorovaikutteista ja toimivaa. Kaupunki toteuttaa yhteiskuntatakuuta lisäämällä mahdollisuuksia osallistua palveluun. Kaupunki toteuttaa Espoo strategiaan määriteltyjä arvoja sekä julkisen hallinnon strategiaa. Yhteistyöllä toteutetut tapahtumat parantavat ja joustavoittavat toimijoiden välistä asiakasohjausta. Terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat. Pitkäaikaistyöttömyys vähenee. Syrjäytyminen vähenee ja osallisuus lisääntyy.
23 23(25) Lähteet Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Valtiovarainministeriö. uusstrategia_kaikki_luonnos.pdf (viitattu ). Kauppinen, T. & Tähtinen, V Ihmisiin kohdistuva vaikutusten arviointi -käsikirja. Stakes. Helsinki: Stakesin monistamo. Virtanen, P. Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Tekes 281/2011.
24 24(25) Pajafestarit - Työtä, tekemistä ja toimintaa Liite 1. MILLOIN: , klo MISSÄ: Hyljeluodontie 3 (autokuljetus halukkaille myös muihin Suomenojan pisteisiin) KENELLE: Ilman työtä tai opiskelupaikkaa oleville espoolaisille sekä asiakasohjausta tekeville tahoille ja verkostolle Tympiikö toimettomuus, kaipaatko tekemisen meininkiä? Jos vastauksesi on kyllä, tule tutustumaan Espoossa tarjottaviin kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuuksiin! Paikalla on työpajatoimintoja tarjoavia tahoja ja TE-hallinnon asiantuntijoita sekä kaupungin työntekijöitä. Heidän kanssaan voit kartoittaa omaa tilannettasi ja jatkosuunnitelmiasi. Tapahtuma on myös hyvä mahdollisuus asiakasohjausta tekeville tahoille tutustua kuntouttavaan työtoimintaan ja siihen liittyviin palveluihin. Tule mukaan festaritunnelmaan ja kokeile erilaisten työpajojen töitä! Lisäksi voit halutessasi jättää jälkesi seinämaalaukseen ja antaa palautetta/kehittämisehdotuksia. Tarjolla hodareita hyvässä seurassa! Paikalle saapuvien kesken arvotaan pajatuotteita mm. fillari. MUKANA: INFO: Espoon Diakoniasäätiön työpajat Työvalmennuskeskus, Espoon kaupunki Lautta ry Työ- ja toiminta ry Omnian pajat Rinnekoti-Säätiö Vamos, Hdl EMY ry Espoon kaupunki, työvoiman palvelukeskus Espoon kaupunki, aikuissosiaalityö Tapahtuman facebook sivut ovat avautuneet: w.facebook.com/pajafestarit Sivut päivittyvät ahkerasti ja sieltä löytyy tapahtuman oheisohjelmaa. Tulossa myös flyeriä ja esitettä tapahtumasta piakkoin! TERVETULOA! Tee treffit tapahtumaan kaverin, tutun, työntekijän tai asiakkaasi kanssa LISÄTIETOJA: Hannele Liesmäki, Espoon Diakoniasäätiö, Hilla-Maaria Sipilä, KOPPI -hanke, Espoon kaupunki,
25 25(25) Liite 2.
Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö
Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden
LisätiedotTarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2
Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena
LisätiedotKuntouttava työtoiminta Espoossa 2013
Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotTyöelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke. KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.
Työelämäosallisuuden edistäminen ja KOPPI-hanke KOPPI Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hankkeen seminaari 21.1.2013, Espoo Jarno Karjalainen KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke
LisätiedotTurun Ohjaamo 2015-2018
Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa
LisätiedotRenessanssi-hanke. - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke
Renessanssi-hanke - Sosiaalisen resilienssin ja yhteiskuntavastuullisen työllistämisen kehittämishanke 2015 2018 Heikki Rantala Oma Häme II Järjestöfoorumi : Renessanssi-hankkeen järjestöyhteistyö Heikki
LisätiedotRyhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa
Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotTyöllisyyspalveluiden organisaatio
Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus
LisätiedotVAMOS ESPOO Päihdeasiain neuvottelukunta 3.3.2014
VAMOS ESPOO Päihdeasiain neuvottelukunta 3.3.2014 VAMOS ESPOO Matalankynnyksen toimintakeskus 16-29 vuotiaille Espoon, Kauniaisen sekä Kirkkonummen, syrjäytymisvaarassa oleville tai jo syrjäytyneille,
LisätiedotKOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013
KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA
ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys
LisätiedotTyökyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä
Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 13.6.2017 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori
LisätiedotMarkkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta
Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotTyöpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija
Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset
LisätiedotMiten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?
Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-
LisätiedotAsiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto
Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotNakkilan kunnan työpaja
Nakkilan kunnan työpaja Nakkilan kunnan työpaja sai alkunsa 20.8.2012. Paja on suunnattu pääasiassa 16 29-vuotiaille nuorille. Reipas ilmapiiri antaa turvallisen tilan nuorille testata ja kehittää taitojaan
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa
Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut
LisätiedotAsiakasläht. htöisyyden. sektorilla Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä
Asiakasläht htöisyyden näkökulmia kulmia julkisella sektorilla 7.6.2012 Eija Tolonen vanhuspalvelujohtaja, YTM Kainuun maakunta kuntayhtymä Ivalo 625 km Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2011 Kainuu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2015 1 (6) 138 Päätös kuntouttavan työtoiminnan hankinnasta HEL 2015-000198 T 02 08 01 00 Päätös päätti tarjouskilpailun perusteella valita seuraavat palveluntarjoajat palvelukokonaisuuksittain
LisätiedotKaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan
Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN STARTTIRYHMÄT
VANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN STARTTIRYHMÄT KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki
LisätiedotOsakokonaisuuden toimijat
NUORET PUDOKKAAT Osakokonaisuuden toimijat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri - EKSOTE (Hanna Puustinen) SIPOO (Lassi Puonti) KOTKA (Tarja Nyström) LOVIISA (Ann-Louise Björkas) ESPOO (Tuila Juvonen)
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotAKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi
AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina
LisätiedotPikatreffit. Pikatreffien kuvaus
1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotVoimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013).
Voimalinja Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Hanke on kaupungin rahoittama ja toimii osana sosiaali- ja terveysviraston nuorten sosiaalityön
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotKuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen
Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen Aikuissosiaalityön päivät 25.1.2017 Lahti Palvelupäällikkö Tuula Kähäri ja sosiaaliohjaaja Henna Nousiainen (Eksote)
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
Lisätiedothenkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.
Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan
LisätiedotSosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus
Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotOhjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset
Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä
LisätiedotVANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN RYHMÄMUOTOISTA TOIMINTAA
VANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN RYHMÄMUOTOISTA TOIMINTAA KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotSOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi ASKEL- ja KOPPI -hankkeet. 30.11.2011 Jarno Karjalainen
SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN UUDET NÄKÖKULMAT-foorumi ASKEL- ja KOPPI -hankkeet 30.11.2011 Jarno Karjalainen ASKEL-hanke ASKEL-hankkeessa ovat olleet mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, VATES-säätiö,
LisätiedotK-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.
K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotJÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN
JÄRJESTÖILLE OVIA SOTEEN 2017-2020 Hyvinkää 17.5.2016 @yverkosto @AliciaPerho #yhdistysverkosto KESKI-UUDENMAAN YHDISTYSVERKOSTO RY Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten yhteistyöelin Edistää järjestöjen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Muonio 12.4.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotIhmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä
Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi
LisätiedotValtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)
Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotPalvelukahvila pilotti
Palvelukahvila pilotti Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä Espoon kaupunki 7.7. 2(24) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Palvelukahvila... 4 2.1 Taustaa ja tarve... 4 2.2 Tavoitteet... 7 2.3 Suunnittelu
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotSosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta
Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotFoorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014
Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta
LisätiedotVälityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli
Välityömarkkinoiden työllisyyspolitiikan malli Lähtökohtana nostaa esille Työllisyyspalveluiden asiakkaiden hyvin moninaiset ja tasoiset tarpeet Pääosin järjestötaustaisten toimijoiden tarjoamien palvelujen
LisätiedotOHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori
OHJAAMO STAGE HÄMEENLINNA Vuosi 2018 Veera Takala-Tikkanen/ Ohjaamokoordinaattori Mikä Ohjaamo? - Ohjaamo on palvelua alle 30 vuotiaille nuorille. - Ohjaamoissa tarjotaan henkilökohtaista neuvontaa, ohjausta
LisätiedotNuorisotakuun toteuttaminen
Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotViite: Asiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa keskiviikkona klo 11.30
LAUSUNTO Helsinki 7.6.2017 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa keskiviikkona 7.6.2017 klo 11.30 Asia: HE 51/2017 vp Hallituksen
LisätiedotPALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI
PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Tornio 18.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotVaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku
Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014
Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö
LisätiedotJärjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä. Helsinki Kaija Ray
Järjestöjen rooli yhteistyön kehittämisen näkymiä Helsinki 1.6.2018 Kaija Ray Vates-säätiön toiminta 2 Perustettu 1993, nyt 44 taustayhteisöä, henkilöstöä 11-15, rahoittajana STEA (ent. RAY) Vates edistää
LisätiedotMonet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen
Monet polut Työelämään hanke (ESR) 1.11.2016-31.12.2018 Tukea kotoutumiseen Monet polut työelämään -hanke 1.11.2016-31.12.2018 (ESR) Tukea kotoutumiseen Kootut toimintamallit Tekijät: Peltonen Mirja, Rintala
LisätiedotAsumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto
Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Hankinnan yksilöinti 1083/ / Hankinnan yksilöinti
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (6) Espoon kaupunki hankkii ostopalveluna v. 2012 noin 14 000 työtoimintapäivää. Tulevalla sopimuskaudella kaupunki pyrkii hankkimaan vuosittain 20 000 työtoimintapäivää ostopalveluna.
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotPALVELUSETELI PALVELUN TUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA
PALVELUSETELI PALVELUN TUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 21.11.2017 Risto Tolonen Kaarinan Pajamestarit ry PALVELUSETELI Palvelusetelillä tarkoitetaan kuntouttavaan
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke Tavoite: Hanke tukee maakunnan
LisätiedotYhdessä hyvä OTE Osatyökykyisille tie työelämään TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Kehruuhuone
Yhdessä hyvä OTE Osatyökykyisille tie työelämään TYÖHÖNVALMENNUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ 24.1.2018 Kehruuhuone Aamupäivän sisältö Tervetuloa, Yhdessä hyvä OTE-hankkeen esittely Osallistujien esittäytyminen,
LisätiedotJulkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi
Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat
LisätiedotSavoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku
Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki
LisätiedotEedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville
Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä
LisätiedotKajaanin kaupunginvaltuuston seminaari
Kajaanin kaupunginvaltuuston seminaari 20.9.2017 Työllisyys Anne Huotari Työllisyysasiantuntija/TYP-johtaja Kajaanin ja Kainuun työttömyysaste 2015-7/2017 20 18 16 18,2 17,4 14 12 13,4 10 8 6 Kajaani Kainuu
LisätiedotKilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotTYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa
TYÖLLISYYSAREENA Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa 19.1.2012 Kuntouttava työtoiminta Raahen seutukunnassa Sosiaalihuoltolain 17 mukainen sosiaalipalvelu, jonka organisoi kunnan/kaupungin määräämät
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotTyöttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi
Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 29.9.2016 Työkyvyn arvioinnin
LisätiedotTyökykyisenä Työelämään hankkeen loppuseminaari. Reda Oulmane, Keijo Kylänpää
Työkykyisenä Työelämään hankkeen loppuseminaari Reda Oulmane, Keijo Kylänpää 20.8.2019 Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) liikunnan aluejärjestö toimii 16 kunnan alueella jäseniä ovat seurat,
LisätiedotSyrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä
Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?
Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen teematyö Ari Nieminen (Diak), Helka Raivio (THL) & Jaana Eubanks (Vantaa)
Sosiaalisen kuntoutuksen jatkopolut mitä on ja mitä puuttuu? Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 13.6.2017 Ari Nieminen (Diak), (THL) & Jaana Eubanks (Vantaa) Sosiaalisen kuntoutuksen tarkoitus Tavoitteena
LisätiedotOulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015. Sanna Rautio 24.4.2013
Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeiluhanke 1.10.2012 31.12.2015 Sanna Rautio 24.4.2013 Hallitusohjelman kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi Oulun kaupungin työllistämisen kuntakokeilu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos
17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,
LisätiedotPalautekysely. Valtakunnalliset Aikuissosiaalityönpäivät Lahdessa
Palautekysely Valtakunnalliset Aikuissosiaalityönpäivät Lahdessa 25.-26.1.2017 1. Missä tehtävissä toimit? 8. Opiskelijana: 3% 7. Muu tehtävä, mikä: 8% 1. Sosiaalityönteki jänä: 26% 6. Kouluttajana /Opettaja:
LisätiedotOhjaamo-päivät Lahdessa
Ohjaamo-päivät Lahdessa 23.09.2015 Työllisyystietoa Lahdesta - elokuu 2015 Työttömyysaste 18,0 % (8912) (koko maa 13,2 %) 2012: ka-14,0 %; 2013: ka-16,1 %; 2014: ka-17,3 % Nuorten osuus työttömistä 15,0
LisätiedotValtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi
Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat
Lisätiedot