JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2012

Transkriptio

1 PALUURAHASTON VUOSIOHJELMA 2012 JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: OHJELMASTA TUETTAVAT VALITTUIHIN PAINOPISTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET HUOM. Yhteisrahoitettavia hankkeita jäljempänä esitettyjen toimien täytäntöönpanemiseksi ei ole vielä valittu. Tässä vaiheessa toimien kuvaukset ovat viitteellisiä. Tulokset ja tunnusluvut sekä tarkat taloudelliset tiedot voidaan ilmoittaa vasta sitten, kun hankkeet on valittu. Ne riippuvat suurelta osin jätettyjen hankeehdotusten määrästä ja laadusta PAINOPISTEEN 1 täytäntöönpanotoimet: Tuki strategisen lähestymistavan kehittämiseksi palauttamisen hallintaan Paluurahaston vuosiohjelman 2012 painopisteeseen 1 kuuluvilla toimilla pyritään: kehittämään vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun hallintaa kaikilla tasoilla sekä arvioimaan ja tutkimaan aihetta kehittämään vapaaehtoisuuteen perustuvia paluusuunnitelmia ja -ohjelmia tärkeimmille palaajaryhmille erityisesti kansallisella tasolla kehittämään vapaaehtoisuuteen perustuvia paluusuunnitelmia ja -ohjelmia haavoittuvassa asemassa oleville palaajille parantamaan haavoittuvimmassa asemassa olevien palaajien tilannetta kehittämään pakkoon perustuvan paluun prosesseja. TOIMI A1: Vapaaehtoisuuteen perustuvien paluusuunnitelmien ja -ohjelmien kehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Pitkän aikavälin päätavoitteena on laatia puiteohjelma, jolla luodaan yhteinen järjestelmä vapaaehtoisesti palaavien auttamiseksi ja opastamiseksi ja lisätään toimijoiden, kuten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, vastaanottokeskusten sekä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen, välistä yhteistyötä. Tavoitteen saavuttamiseksi vuosiohjelmasta 2012 toteutettavien hankkeiden

2 yhteydessä hyödynnetään aiempien vuosiohjelmien hankkeista saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Aiemmista vuosiohjelmista saadun kokemuksen perusteella tärkein havainto on, että vapaaehtoinen paluu vaatii kipeästi kattavaa kansallista lähestymistapaa. Tarpeeseen on reagoitu jo vuosiohjelmassa 2009, ja työtä on jatkettu vuosiohjelmissa 2010 sekä Paluudirektiivin myötä vapaaehtoinen paluu saa jatkossa yhä suuremman painoarvon. Vapaaehtoisen paluun järjestelmä on keskittynyt aiempien pienten erillishankkeiden sijaan yhä voimakkaammin yhden ja saman toimijan yhteyteen. Tämän toimen alla vahvistetaan aiempien vuosiohjelmien aikana kehitettyä vapaaehtoisen paluun järjestelmää suomalaisen vapaaehtoisen paluun mallin vakiinnuttamiseksi. Aiempien vuosiohjelmien aikana eri maantieteelliset alueet saivat ajoittain muita korostuneemman aseman, kun taas nyt perusperiaatteena on paluumaiden välinen yhdenvertaisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palaajat saavat samaa palvelua riippumatta maasta, johon he aikovat palata. Huomiota kiinnitetään myös hankkeisiin, jotka keskittyvät uudelleenkotoutumisen seurantaan kohdemaissa. Aiemmissa vuosiohjelmissa on pyritty erityisesti huomioimaan haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja tätä painotusta tullaan jatkamaan. On kuitenkin nähtävissä, että tehokkainta on palvella näitä ryhmiä erityistarpeet huomioivan keskitetyn vapaaehtoisen paluun järjestelmän kautta. Toisaalta myös erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kohdistuvia hankkeita voidaan edelleen rahoittaa. Haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ovat esimerkiksi sosiaalisesti eristyksissä olevat naiset, yksinhuoltajat, vanhukset, lapset sekä kidutuksen uhrit. Toimilinjasta toteutettavat toimet voivat käsittää esimerkiksi matkajärjestelyitä palaajille, palaajille maksettavia kertakorvauksia tai muun tyyppistä tukea uudelleenkotoutumiseen, seminaareja ja koulutustilaisuuksia sidosryhmille jne. Palaajille kohdistettava tuki päätetään yhdessä rahaston johtoryhmän ja tuensaajan kanssa, jotta varmistetaan, ettei eri hankkeiden välillä synny kilpailua. 2. Oletetut tuensaajat Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset sekä kansalliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöt. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Vastuuviranomainen toimii hankintayksikkönä, koska järjestetään avoin ehdotuspyyntö. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut

3 Toimilinjan keskeisin tavoite on lisätä vapaaehtoisten paluiden määrää ja relevantti määrällinen indikaattori on näin ollen vapaaehtoisten todellisten palaajien toteutunut lukumäärä. Aiempien vuosien palaajamääriä voidaan pitää vertailukohtana: vuosina vapaaehtoisia palaajia oli vuosittain noin 40 ja vuonna 2010 palaajia oli noin 250. Vähimmäistavoitteena on säilyttää vuoden 2010 taso ja mahdollisesti jopa ylittää se. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Hankkeiden rahoituspäätösten mukaisesti paluurahaston osallistuminen rahoitukseen sekä EU-tunnukset tulee tehdä näkyviksi kaikessa tiedotus- ja hanketoiminnassa. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) Yhteisrahoitettavia hankkeita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli siihen, täydentävätkö yhteisrahoitettavat toimet kansallista maahanmuutto- ja paluupolitiikkaa ja muita siihen liittyviä toimia, joita rahoitetaan muista yhteisön välineistä. 7. Taloudelliset tiedot Tähän toimeen liittyviä hankkeita voidaan panna täytäntöön osana erityispainopisteitä 1.1 ja 1.2, ja siksi ne saavat korkeintaan 75 prosenttia yhteisön rahoitusta. Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa.

4 3.3. PAINOPISTEEN 3 täytäntöönpanotoimet: Tuki innovatiivisille kansallisille (ja kansainvälisille) välineille palauttamisen hallinnassa Paluurahaston vuosiohjelmassa 2012 painopisteeseen 3 kuuluvilla toimilla pyritään: kehittämään neuvonta- ja tiedotustoimenpiteitä vapaaehtoisen paluun edistämiseksi ja vapaaehtoisesti palaavien määrän lisäämiseksi kehittämään uudelleenkotouttamisen seurantaa kohdemaiden olosuhteita koskevien tietojen keräämiseksi ja välittämiseksi Suomen viranomaisille ja mahdollisille vapaaehtoisesti palaaville kehittämään tietojärjestelmiä, kuten maatietokantoja ja muita tietojärjestelmiä, asiaankuuluvien viranomaisten päätöksenteon tukemiseksi. TOIMI C3: Mahdollisille palaajille tarjottavien tieto- ja neuvontapalvelujen kehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Toimen tavoitteena on kehittää neuvonta- ja opastustoimenpiteitä vapaaehtoisen paluun edistämiseksi ja vapaaehtoisten palaajien lukumäärän kasvattamiseksi. Tavoitteena on saada kohdeyhteisöjä osallistumaan tiedonjakamiseen. Tarkoitus on, että tieto siirtyy kahteen suuntaan, mahdollisille palaajille sekä toisaalta kohdemaista palaajien eri yhteisöille ja viranomaisille Suomessa. Näin on tarkoitus tukea mahdollisia palaajia ja heidän uudelleenkotouttamistaan kolmanteen maahan sekä rahallisesti että antamalla tietoa kohdemaan olosuhteista. Tietoa voidaan tarjota esimerkiksi koulutus- ja työmahdollisuuksista, asumisesta ja kohdemaassa tarjolla olevasta muuntyyppisestä tuesta. Lisäksi mahdollisille palaajille voidaan tiedottaa heille Suomessa tarjolla olevista vaihtoehdoista, jotka koskevat vapaaehtoista paluuta. Kohdemaiden paikallisten toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön myötä syntyneitä verkostoja voidaan myös käyttää uudelleenkotoutumisen seurantaan. Maahanmuuttajien kansalaisjärjestöjen odotetaan osallistuvan kohderyhmän tavoittamiseen tarjoamalla ajantasaista tietoa sen äidinkielillä. Tällaisilla kansalaisjärjestöillä on yleensä hyvät yhteydet kohdemaihin, mistä syystä ne kykenevät paremmin viestimään paluuseen liittyvistä riskeistä ja kohdemaan tarpeista asiaankuuluville maahanmuuttajayhteisöille Suomessa. Tämän toimen osana rahoitusta saaneet hankkeet voivat myös auttaa muihin toimiin liittyviä hankkeita kohderyhmän saavuttamisessa mahdolliset palaajat pitävät tietoja usein luotettavampina ja paikkansapitävämpinä, kun he saavat ne omalla äidinkielellään maanmiehiltään. Esimerkiksi seuraavia tiedotustoimenpiteitä voidaan toteuttaa tämän toimen osana: radio-ohjelmia, verkkosivujen kehittämistä, seminaareja ja muuntyyppistä koulutusta. On kuitenkin huomioitava, että myös toimen 1 osana toteutetut hankkeet

5 sisältävät mitä todennäköisimmin informaatiotoimenpiteitä, joten rahaston johtoryhmän tulee huolehtia siitä, minkä laajuisina yksittäiset informaatioon suuntautuneet hankkeet tullaan rahoittamaan tämän toimen osana. Vuosiohjelmista 2010 tai 2011 ei valittu hankkeita rahoitettavaksi 3. toimesta. Näin ollen korostetaan, että toimen toimeenpano riippuu hankkeiden valintaprosessista. Toimen 3 rahoitettavat hanketoimet ovat pääosin samankaltaisia kuin kuvatut hanketoimet aiemmissa vuosiohjelmissa. 2. Oletetut tuensaajat Kansalaisjärjestöt, kansainväliset kansalaisjärjestöt ja kansalliset viranomaiset. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Vastuuviranomainen toimii hankintayksikkönä, koska järjestetään avoin ehdotuspyyntö. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut Toimen keskeisin määrällinen tulostavoite on vapaaehtoisten palaajien lukumäärän kasvu. Tavoitteen toteutumista on kuitenkin vaikeampi mitata kuin toimessa 1. Pääindikaattorina pidetään niiden ihmisten lukumäärää, joihin on kohdistettu toimesta rahoitettuja tiedotustoimia. Lukumäärät riippuvat pitkälti rahoitettavista hankkeista, mutta odotettavaa on, että yksittäisen hankkeen tiedotustoimet tavoittavat sadoista jopa tuhanteen kohderyhmään kuuluvaa ihmistä. Myös jaetut esitteet tai järjestetyt seminaarit voivat toimia määrällisinä indikaattoreina. Tarkkoja lukemia on jälleen vaikea arvioida etukäteen. Jokainen hanke järjestää lähtökohtaisesti ainakin päätösseminaarin, jossa keskustellaan hankkeen tuloksista ja teemoista. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Hankkeiden rahoituspäätösten mukaisesti paluurahaston osallistuminen rahoitukseen sekä EU-tunnukset tulee tehdä näkyviksi kaikessa tiedotus- ja hanketoiminnassa. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) Yhteisrahoitettavia hankkeita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli siihen, täydentävätkö yhteisrahoitettavat toimet kansallista maahanmuutto- ja paluupolitiikkaa ja muita siihen liittyviä toimia, joita rahoitetaan muista yhteisön välineistä. 7. Taloudelliset tiedot

6 Tähän toimeen liittyviä hankkeita voidaan panna täytäntöön osana erityispainopistettä 3,1, ja siksi ne saavat korkeintaan 75 prosenttia yhteisön rahoitusta. Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Hankkeelle myönnettävän paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa. TOIMI C4: Tietojärjestelmien jatkokehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Toimen 4 tavoitteena on tukea palauttamisen hallinnan kehittämistä jatkokehittämällä Maahanmuuttoviraston maatietopalvelua tai muita tietojärjestelmiä. Maahanmuuttoviraston hallinnoima nykyisin toiminnassa oleva maatietopalvelu on suunniteltu pääasiassa viraston sisäiseen käyttöön, mutta se tarjoaa myös tiettyjä palveluja ulkopuolisille tahoille. Maatietopalvelu toimii riippumattomana päätöksentekoon osallistuvista yksiköistä Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikön alaisuudessa.. Maatietopalvelun päätehtävät ovat: luotettavien ja ajantasaisten alkuperämaata koskevien tietojen hankinta ja tarjoaminen; tietojen käyttö rajoittuu turvapaikkaa, maahanmuuttoa ja kansallisuutta koskevaan päätöksentekoon lähinnä sisäisesti mutta myös maahanmuuttoviranomaisten käyttämän sähköisen tietokannan hallinnointi ja kehittäminen. Maatietopalvelun palveluja tai muiden viranomaisten tai järjestöjen ylläpitämiä pienimuotoisempia tietokantoja tai palveluja ei ole suunniteltu erityisesti paluita ja palauttamista koskevia kysymyksiä varten. Rahastosta rahoitetut toimenpiteet rajoittuvat kuitenkin vapaaehtoista tai pakkopalautuksia koskevaan toimialaan. Vuosiohjelmasta 2008 maatietopalveluun luotiin Afganistania ja vuosiohjelmasta 2010 Irakia koskeva tieto-osio paluun mahdollisuuksista. Osio liittyy avoimeen, Maahanmuuttoviraston Internet-sivuilla ( olevaan maatietokantaan. Käyttöoikeuksia Lähtömaatietojärjestelmään (COI-järjestelmä), jota kutsutaan Tellukseksi, on suunniteltu laajennettavan kaikille vapaaehtoisen paluun prosesseihin osallistuville toimijoille, kansalaisjärjestöille sekä muille tahoille kuten palaajille itselleen. Kansallisilla viranomaisilla on jo nykyisellään mahdollisuudet henkilökohtaisten käyttöoikeuksien saamiseksi Tellus-järjestelmään. Tietokanta auttaa viranomaisia ja palaajia itseään näkemään, mihin maihin palaaminen on vakaan ja kestävän paluun kannalta mahdollista ja realistista. Tämän toimen alla aiemmin toteutetuissa hankkeissa on saatu enimmäkseen turvallisuusasioihin keskittyvää tietoa paluun turvallisuuden arvioimiseksi. Tietokanta tarjoaa myös tietoa kohdemaan tarpeista; millaisia ammattilaisia ja yrittäjiä ja osaamista ym. tarvitaan kohdemaan yhteiskunnan kehittämiseen. Hankkeet hyödyttävät paluuprosessien kanssa työskentelevien viranomaisten lisäksi myös rahaston kohderyhmiä, jotka ovat palaamassa tai suunnittelevat paluuta lähtömaihinsa. Aiemmissa vuosiohjelmissa toteutetut hankkeet ovat keskittyneet Suomen paluuprosessien kannalta tärkeimpiin lähtömaihin, kuten Afganistaniin ja

7 Irakiin. Aiemmat hankkeet ovat tuottaneet palaajille korvaamatonta tietoa vallitsevista olosuhteista näissä maissa. Tulevat hankkeet jatkavat tältä perustalta arvioiden uusia, kansallisen paluupolitiikan kannalta olennaisia maakohtaisia tietotarpeita. Eri viranomaiset, kansalaisjärjestöt, kansainväliset kansalaisjärjestöt ja hankkeet (myös palaajat) voivat antaa tai ehdottaa tietoja, joita maatietokannassa käytetään. Palaajia, kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä voidaan myös kuulla kehitettäessä tieto-osion ja avoimen maatietokannan toimintaa. Toiminnot tukevat sekä paluurahaston eri toimintojen toteuttamista että paluun ja paluujärjestelmien pitkän aikavälin kehittämistä Suomessa. Ne tukevat myös palaajaryhmien osallistamista kehitystyöhön ja vapaaehtoisen paluun mahdollisuuksia. Erityisesti luotettavien ja yhteisten tietojen saaminen sekä keskinäinen luottamus ovat tärkeässä asemassa tässä kehityksessä. 2. Oletetut tuensaajat Toimivaltaiset viranomaiset, kuten Maahanmuuttovirasto, mutta myös kansalaisjärjestöt ja kansainväliset kansalaisjärjestöt (hankkeet valitaan avoimen ehdotuspyynnön perusteella). 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Vastuuviranomainen toimii hankintayksikkönä, koska järjestetään avoin ehdotuspyyntö. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut Toimen päätavoite on maatietokannan tai muun vastaavan järjestelmän tiedonlaadun parantaminen. Tärkein indikaattori on hallinto-oikeuteen tehdyt, sittemmin hyväksytyt tai hylätyt valitukset (jotka ilmaisevat käännytys- ja karkotuspäätösten oikeellisuutta). Keskeinen indikaattori on myös tietokantaan tehdyt lisäykset, joiden perusteella voidaan arvioida järjestelmän hyödyllisyyttä eri paluutoimijoiden kannalta. Määrälliset tulokset riippuvat kuitenkin rahoitettavista hankkeista sekä yleisesti kolmansiin maihin palaavien ihmisten lukumäärästä. Jokainen hanke järjestää lähtökohtaisesti ainakin päätösseminaarin, jossa keskustellaan hankkeen tuloksista ja havainnoista. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys

8 Hankkeiden rahoituspäätösten mukaisesti paluurahaston osallistuminen rahoitukseen sekä EU-tunnukset tulee tehdä näkyviksi kaikessa tiedotus- ja hanketoiminnassa. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) Yhteisrahoitettavia hankkeita valittaessa kiinnitetään erityistä huomiota täydentävyyteen, eli siihen, täydentävätkö yhteisrahoitettavat toimet kansallista maahanmuutto- ja paluupolitiikkaa ja muita siihen liittyviä toimia, joita rahoitetaan muista yhteisön välineistä. 7. Taloudelliset tiedot Toimeen kuuluvilla hankkeilla ei panna täytäntöön erityisiä painopisteitä. Hankkeelle myönnettävän paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa. TOIMI C5: Matkustusasiakirjojen hankinnan kehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Toimilinjan tavoitteena on tehostaa matkustusasiakirjoja vailla olevien palaajien/palautettavien henkilöiden tunnistamista. Toimilinjassa kehitetään uusia työskentelytapoja matkustusasiakirjojen hankinnan nopeuttamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maihin, joiden kanssa tehtävä yhteistyö on ollut haasteellista. Toimilinjan hankkeet toteutetaan yhteistyössä konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa sekä Suomessa että kolmansissa maissa. Kohdemaita voivat olla esimerkiksi Nigeria, Venäjä ja Valko-Venäjä jne. Tulosten ja hyvien käytänteiden levittämiseksi toimilinjan tuotoksena tuotetaan uudet ohjeet kolmansien maiden viranomaisten kanssa työskentelyyn. Niin ikään toimilinjassa voidaan järjestää aiheesta koulutusta Suomen viranomaisille. 2. Oletetut tuensaajat Oletettu tuensaaja on poliisi, joka yhdessä rajavartiolaitoksen kanssa kantaa päävastuun maasta karkotusten ja käännyttämispäätösten täytäntöönpanosta Suomessa. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Suomen ulkomaalaislain (301/2004) mukaan poliisi ja rajavartiolaitos ovat toimivaltaiset viranomaiset pantaessa täytäntöön maasta karkotuksia ja käännyttämispäätöksiä. Siten poliisilla on lakiin perustuva yksinoikeus tällä alalla. Siksi soveltamissääntöjen (2008/458/EY) 7 artiklan 3 kohdan perusteella vastuuviranomainen toimii toimeenpanevana elimenä. Vastuuviranomainen ei

9 kuitenkaan osallistu hankkeiden varsinaisiin toimiin osana tätä toimenpidettä, vaan sen asema on melko välillinen ja hallinnollinen. Kutakin osapuolta koskevat ehdot määritellään yksityiskohtaisesti rahoituspäätöksessä. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut Tunnistettavien henkilöiden lukumäärät kasvavat vertailtuna aiempiin vuosiin. Maastapoistamisten täytäntöönpanoviiveet lyhenevät vertailtuna aiempiin vuosiin. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Hankkeeseen osallistuville kansallisille viranomaisille tiedotetaan paluurahaston osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Kaikissa koulutustilaisuuksissa, seminaareissa ym. osallistujille tiedotetaan paluurahaston osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Kaikissa asiakirjoissa, esitteissä ja muussa hankkeeseen liittyvässä materiaalissa tulee olemaan EU:n logo. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) N/A. 7. Taloudelliset tiedot Tähän toimeen kuuluvat hankkeet voivat toteuttaa erityispanopistettä Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa.