PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 PALUURAHASTO MONIVUOTINEN OHJELMA JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, Kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: OHJELMAN OPERATIIVISET TAVOITTEET Kuvaus nykytilanteeseen liittyvistä haasteista Yhteistyö kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa Yhteistyön tehostaminen kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa (tärkeimpinä kohdemaina esimerkiksi Afganistan, Kosovo, Nigeria, Bangladesh, Iran, Kiina, Turkki, Valko-Venäjä ja Thaimaa) parantaa asiakirjojen hallintaa ja matkajärjestelyjä ja vähentää siten paluun esteitä ja lisää paluun turvallisuutta. Vapaaehtoiset kahden- tai kolmenväliset paluusopimukset ja niihin liityvien menettelyjen ja yhteistyön vakiinnuttaminen tärkeimpien kohdemaiden kanssa, joihin Suomesta palataan, helpottavat paluun järjestämistä ja uudelleenkotouttamista. Suomi harkitsee konsuli- ja maahamuuttoyhteistyötä 2-4 maan kanssa, joiden kanssa solmittavista sopimuksista vähintään yksi keskittyy vapaaehtoiseen paluuseen. Vapaaehtoiseen ja pakkoon perustuvaan paluuseen sovellettavat toimenpiteet ja käytännöt Yhteistyö- ja tietojärjestelmiä on kehitettävä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Kansallisten viranomaisten toiminta on nähtävä laajana kokonaisuutena, joka pyrkii toimivaan maahanmuuttopolitiikkaan, jonka yhtenä osa-alueena on vapaaehtoinen paluu. Viralliset rutiinit on järjestettävä niin, että pullonkaulakohdat paljastuvat selvästi ja voidaan poistaa. Yksi esimerkki tästä on turvapaikkaprosessin aikana kadonneiden henkilöiden tapausten hallinnointi. Toiminnan arviointi ja tutkimus ovat ensiarvoisen tärkeitä kehitystoimien suuntaamisessa, ja tehokkaiden, tarvittaessa erityiskohderyhmille suunnattujen paluusuunnitelmien ja -ohjelmien kehittäminen lisää vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta ja tehokkuutta. Viranomaisten käytettävissä on myös oltava yhtenäinen tietokanta, jonka avulla saadaan pikainen yleisarvio tilanteesta ja tieto asian käsittelijästä.

2 Viranomaisilla on oltava käytettävissään erilaisia keinoja paluun tehokasta ja taloudellisesta hallinnointia varten. Vaihtoehtoisia keinoja pakkoon perustuvan paluun toteuttamiseksi ja tähän liittyviä yhteistyön mahdollisuuksia pitäisi tutkia hallinnonalojen kesken ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Näin voidaan valmistautua muutoksiin toimeenpanovaatimuksissa ja -olosuhteissa. Tilanteen muuttuessa on myös mahdollista, että säilöönoton kustannuksia on arvioitava uudelleen. Vapaaehtoisen paluun toteuttamista pitäisi laajentaa lähinnä matkajärjestelyjen ja taloudellisen tuen osalta parantamalla tiedonhankintaa, kohdeyhteisöihin suunnattua tiedotustoimintaa ja yhteistyötä kohdeyhteisöjen kanssa. Toimivamman yhteistyörakenteen luominen viranomaisten (vastaanottoviranomaiset, päätöksentekijät ja kunnat mukaan lukien) ja kansalaisjärjestöjen välille parantaa paluujärjestelyjen tehokkuutta ja luotettavuutta. Pakkoon perustuvissa paluutapauksissa kohteena on saattajan kanssa toetutettavan paluun kustannustehokkuus siitäkin huolimatta, että paluumaiden määrä ja palaavien henkilöiden määrä voi lisääntyä. Vapaaehtoisten paluutapausten osalta Suomi keskittyy toteuttamaan vähintään 50 valmisteltua, järjestettyä ja valvottua paluuta vuosittain. Uudelleenkotouttaminen ja pysyvä paluu Uudelleenkotouttamista voidaan tukea taloudellisesti, vaikka on otettava huomioon, että tukea saatetaan käyttää väärin. Taloudellinen tuki voidaan kohdistaa vapaaehtoisiin palaajiin, varsinkin naisiin ja niihin, joilla ei ole paluumaassa tukiverkkoa. Koulutusta, yrittäjyyttä ja ammatillista neuvontaa voidaan tukea paitsi taloudellisesti, myös Suomessa tapahtuvalla valmennuksella ja suunnittelulla sekä kohdemaahan ulottuvan tukiverkon avulla. Tukiverkossa voi olla mukana oppilaitoksia, rahalaitoksia, työnantajia, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämän järjestöjä. Naisten, yksinhuoltajien, vanhusten, lasten, kidutuksen ja ihmiskaupan uhrien ja tilapäisesti suojeltujen erityistarpeista, turvallisuudesta ja riskien arvioinnista on huolehdittava. Asumista, terveydenhuoltoa, lääkitystä ja toimeentulon turvaamista koskevat asiat on myös otettava huomioon.. Laaja, kaiken edellä mainitun huomioon ottava malli lisäisi toimenpiteiden vaikutusta myös ympäröivään yhteiskuntaan. Uudelleenkotouttamisen yleisen seurannan voisi järjestää tehokkaimmin yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Seuranta varmistaisi sen, että palaajia kohdellaan kotimaissaan oikeudenmukaisesti, että uudelleenkotouttamismahdollisuus tarjotaan ja että mahdollisesti maksettava uudelleenkotouttamistuki käytetään oikein. Järjestelmän avulla voitaisiin myös välittää Suomea koskevaa tietoa kohdemaan asukkaille, jotka saattavat harkita muuttoa Suomeen, ja kohdemaata koskevaa tietoa Suomessa oleskeleville.

3 Toimivaltaisten hallinto- ja oikeusviranomaisten valmiuksien lisääminen Vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta koskevien viranomaistoimien kehittäminen ja käsittelyaikoihin vaikuttaminen vaativat riittävästi alojen välisiä erikoistoimia. Käytettävissä olevia keinoja ovat muun muassa tiedonhankintayhteistyö, tietojen vaihto ja koulutus. On tärkeää järjestää tarpeen mukaan yhteistä koulutusta, seminaareja ja kehitysohjelmia eri viranomaisille siten, että eri hallinnonalat saatetaan yhteen. Tietojärjestelmien parantaminen ja niiden käytettävyyteen keskittyminen esimerkiksi koulutuksen avulla on ensiarvoisen tärkeää. Poliisiasioiden tietokannan ja uuden ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän (UMA) välinen yhteys on toteutettava siten, että poliisin ulkomaiden kansalaisia koskevat toimet näkyvät ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmässä viipymättä ja että tietyt tiedot siirtyvät poliisiasioiden tietojärjestelmästä automaattisesti ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmään ulkomaiden kansalaisten tietojen rekisteröimisprosessin yksinkertaistamiseksi. Poliisiasioiden tietojärjestelmä sisältää tietoa kaikista niistä asioista, joita poliisi käsittelee. Poliisin lisäksi järjestelmään on pääsy rajavartiostolla ja tullilla. Ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmä UMA on maahanmuuttoasioiden sähköinen käsittelyjärjestelmä, jota Maahanmuuttovirasto parhaillaan kehittelee. Se tekee mahdollisesti tapausten sähköisen käsittelyn, parantaa hallinnonalojen yhteisten prosessien ohjausta ja seurantaa, lisää tapausten käsittelyn avoimuutta ja laatua, parantaa asiakastyytyväisyyttä ja toiminnan tehokkuutta, lyhentää käsittelyaikoja ja alentaa kustannuksia. Ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän kehittäminen on osa Sisäasiainministeriön tuottavuusohjelmaa ja se on määrä ottaa käyttöön vuonna Järjestelmien välinen yhteys täydentäisi näitä erillisiä järjestelmiä ja parantaisi niiden käytettävyyttä. Tehokas tiedonhankinta auttaa myös päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Sekä hallinto- että oikeusviranomaisten asiantuntemusta on parannettava alojen välisellä koulutuksella, oikeusviranomaisten kansainvälisellä yhteistyöllä ja pääsyllä yhteisiin tietokantoihin. Maatietopalvelun toteutusta voidaan myös parantaa. Nykytilanteessa ainoastaan tärkeimmillä muutoksenhakuviranomaisilla ja turvapaikanhakijoiden palauttamisesta vastaavalla poliisilla on pääsy Maatietopalvelun maatietokantaan, jossa on tietoja paluutapauksista ja alkuperämaiden tilanteista. Tietokantaa voidaan kehittää siten, että se tukee päätöksentekoa pakkoon perustuvissa ja vapaaehtoisissa paluutapauksissa maatietokannan yhteyteen luotavan osaston avulla, joka kattaa pakkoon perustuvat ja vapaaehtoiset

4 paluutapaukset. Käyttöoikeus voidaan laajentaa kaikkiin paluuprosesseihin osallistuviin viranomaisiin, kanslaisjärjestöihin ja muihin osapuoliin, myös palaajiin (jolloin palaajat saisivat tietoa kotimaansa tilanteesta). Yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa edellä mainituissa asioissa Ulkomaalaisten palaajien kierrättämistä EU:n jäsenvaltioiden välillä pitäisi välttää viranomaisten läheisemmän yhteistyön avulla. Tästä on hyvänä esimerkkinä Pohjoismaiden välinen tehostettu yhteistyö. Jäsenvaltioiden päätöksentekojärjestelmien pitäisi olla yhteensopivia siinä määrin, että yhdessä jäsenvaltiossa tehtyä päätöstä voitaisiin soveltaa toisessakin. Pohjoismaiden on jatkettava yhteistyötä yhteisten paluulentojen järjestämiseksi ja yhteistyön muotojen parantamiseksi. Yhteistyötä pitää jatkaa ja tukea siten, että eri maiden viranomaiset oppivat tuntemaan toistensa organisaation, toiminnan ja menettelyt. Tällainen yhteistyö on tärkeää myös turvapaikanhakijoiden vastaanottoon, päätöksentekoon ja kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvän tiedonvaihdon ja hyvien käytäntöjen kannalta. Poliisin, rajavartioston ja ulkoasiainhallinnon osallistuminen monialaiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden välillä, esimerkiksi koulutustapahtumiin, seminaareihin, asiantuntijavaihtoon, vierailuihin, tutustumiskäyteihin ja kehitysohjelmiin, on tärkeää alojen väliselle koordinoinnille ja yhteistyön paranemiselle. Erityisesti uudelleenkototutumisen tukeminen ja seuranta ovat alueita, joilla oppiminen jäsenvaltioiden välillä on Suomelle erityisen tärkeää.

5 STRATEGIA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Kuvaus siitä, kuinka rahasto myötävaikuttaa vaatimusten täyttämiseen, mitkä painopisteet on valittu ja miksi PAINOPISTE 1 Tuki strategisen lähestymistavan kehittämiseksi palauttamisen hallintaan a) Strategian tavoite (tavoitteet) ja esimerkkejä avaintoimista Ryhdytään toimiin paluun hallinnoimisen osaamisen ja pätevyyden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Paluumenettelyjen yhdenmukaisen hallinnoinnin kehittämisessä otetaan huomioon kaikki paluun ulottuvuudet. Yhdenmukainen hallinnointi perustuu kattavaan arvioon mahdollisesti palaavien tilanteesta jäsenvaltioissa ja alkuperämaissa ja suunniteltuihin toimiin liittyvistä haasteista. Paluumenettelyjen yhdenmukainen hallinnointi käsittää toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on taata paluun toimeenpano ja pysyvyys, valmistelut, toteutus ja maasta poistamisen seuranta mukaan lukien. Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvassa asemassa olevien palaajien tilanteeseen ja tarpeisiin. Paluuohjelmien toimivuus arvioidaan ja sitä seurataan, ja osapuolten välinen yhteistyö toimii sujuvasti. Kohderyhmässä on sekä viranomaisia että muita asianomaisia toimijoita, muun muassa niitä, jotka antavat lainopillista apua, sekä kansalaisjärjestöjä. Esimerkkejä toimenpiteistä: 1. Paluusuunnitelmien ja -ohjelmien kehittäminen erityisesti merkittäville palaajaryhmille ja haavoittuvimmassa asemassa olevien palaajien (alaikäisten, vanhusten, vammaisten, seksuaalivähemmistöjen, raskaana olevien naisten, alaikäisiä hoitavien yksinhuoltajien) auttamiseksi. 2. Vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun hallinnointi (kadonneet ja säilöönotetut mukaan lukien), arvioiminen ja tutkimus. Yhteistyötä ja toimenpiteitä kierrättämisen vähentämiseksi. 3. Yhteistyö kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa ihmisarvoisen ja pysyvän paluun tukemiseksi. 4. Erityistuki, kuten koulutus ja ohjaus haavoittuvassa asemassa olevien palaajien tilanteeseen puuttumiseksi ja sen parantamiseksi. 5. Pakkoon perustuvien palautustoimenpiteiden parantaminen, jonka tarkoituksena on painottaa poliisin uskottavuutta ja palaajien ihmisarvoa ja lyhentää säilöönottoaikoja. 6. Toimenpiteet muutoksenhaun käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

6 b) Tavoitte(id)en kuvaus ja tunnusluvun (-lukujen) käyttö Pitkän aikavälin tavoitteet: Kehitetään kestävät paluusuunnitelmat Kehitetään paluuohjelmia merkittäville palaajaryhmille ja pyritään parantamaan erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ryhmien tilannetta Parannetaan vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun hallinnointia Vähennetään kierrättämistä yhteistyön ja toimenpiteiden avulla Lisätään yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen välillä paluun tukemiseksi Parannetaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen osaamista haavoittuvassa asemassa olevien palaajien tilanteeseen puuttumiseksi ja sen parantamiseksi Parannetaan pakkoon perustuvan paluun uskottavuutta ja ihmisarvoisuutta Lyhennetään pakkoon perustuvaa paluuta edeltävää säilöönottoaikaa Lyhennetään muutoksenhaun käsittelyaikoja Tietoa kerätään loppuun saatetuista hankkeista, erillisistä arviointikertomuksista ja Maahanmuuttoviraston ja poliisin tietojärjestelmistä. Esimerkkejä käytettävistä tunnusluvuista: Kehitettyjen paluusuunnitelmien määrä ja laatu Merkittävien palaajaryhmien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien paluuohjelmien määrä ja laatu Vapaaehtoiseen ja pakkoon perustuvaan paluuseen koulutettujen viranomaisten määrä Vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta käsittelevien arvioiden ja tutkimusten määrä ja laatu Kierrätystä vähentävien toimenpiteiden määrä ja laatu Paluuyhteistyötä parantavien toimenpiteiden määrä Suositusten määrä ja laji Julkaistujen raporttien määrä Pakkoon perustuvien paluutapausten säilöönottoaika Muutoksenhaun käsittelyaika c) Tarvittaessa selvitys siitä, mitkä avaintoimet toteuttavat kutakin painopistettä valitulla painopistealueella Toimet, joilla toteutetaan erityisiä vapaaehtoisen paluun ohjelmia, ja haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistetut toimenpiteet toteutetaan osana erityispainopistealuetta 1.2. Muut toimet

7 toteutetaan yleisen painopistealueen osana. Toiminnan toteuttaminen kattaa koko ohjelmakauden. PAINOPISTE 2 Tuki jäsenvaltioiden yhteistyölle palauttamisen hallinnassa Painopistealue 2:n osana ryhdytään toimenpiteisiin jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi paluun hallinnoinnissa vaihtamalla tietoja ja järjestämällä tutustumiskäyntejä, koulutusta ja seminaareja. Pohjoismaiden välistä yhteistyötä tuetaan järjestämällä yhteisiä paluulentoja ja parantamalla yhteistyön muotoja siten, että eri maiden viranomaiset oppivat tuntemaan toistensa organisaation, toiminnan ja menettelytavat. Tällainen yhteistyö on tärkeää myös turvapaikanhakijoiden vastaanottoa, päätöksentekoa ja kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihdon takia. Poliisin, rajavartioston ja ulkoasiainhallinnon osallistuminen jäsenvaltioiden väliseen monialaiseen yhteistyöhön, esimerkiksi koulutustapahtumien, seminaarien, asiantuntijavaihdon, vierailujen, tutustumiskäyntien ja kehitysohjelmien muodossa, on tärkeää alojen välisen koordinoinnin ja yhteistyön parantamiseksi. Uudelleenkotouttamisen tukeminen ja seuranta ovat aivan erityisesti sellainen alue, jolla jäsenvaltioiden välinen oppiminen on Suomelle erityisen tärkeää. a) Strategian tavoite (tavoitteet) ja esimerkkejä avaintoimista Toimiin sisältyy jäsenvaltioiden välistä monialaista toimintaa, esimerkiksi koulutustapahtumia, seminaareja, asiantuntijavaihtoa, vierailuja ja tutustumiskäyntejä. Yhteisten paluulentojen järjestämisen tehostamisen lisäksi toimintaan vois sisältyä tiedonhankintaa pakkoon perustuvan paluun käytäntöjen tehostamiseksi. Yhteistyötä jo käytössä olevien toimintamuotojen tehostamiseksi voidaan järjestää varsinkin sellaisten jäsenvaltioiden kanssa, joista Suomeen tulee eniten kolmansien maiden kansalaisia ja turvapaikanhakijoita, kuten muiden Pohjoismaiden ja Saksan kanssa. Tutustumiskäyntejä voidaan järjestää myös yhdessä toisten jäsenvaltioiden kanssa, joilla on paljon kokemusta yhteisistä paluujärjestelyistä. Erityisesti keskitytään yhteistyöhön FRONTEXin, kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa.

8 Esimerkkejä toimenpiteistä: 1. Järjestetään jäsenvaltioiden välisiä koulutustapahtumia, seminaareja ja asiantuntijavaihtoa 2. Perustetaan mekanismeja ja verkostoja yhteistyön parantamiseksi 3. Kehitetään tehokkaita, vakaita ja pitäaikaisia operatiivisia suhteita eri jäsenvaltioiden viranomaisten välille 4. Laaditaan ja organisoidaan yhdenmukaisia paluusuunnitelmia yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa FRONTEXin ja kansalaisjärjestöjen kanssa tarkoituksena koota yhteen jäsenvaltioiden erilaisia taitoja, kokemuksia ja voimavaroja 5. Osallistutaan tärkeisiin kohdemaihin tehtäviin EU:n yhteisiin tutustumiskäynteihin 6. Arvioidaan nykytilanne, mahdollisuudet tehostettuun jäsenvaltioiden väliseen hallintoyhteistyöhön paluuasioissa sekä kansalaisjärjestöjen rooli. b) Tavoitte(id)en kuvaus ja tunnusluvun (-lukujen) käyttö Pitkän aikavälin tavoitteet: Tehostetaan jäsenvaltioden, FRONTEXin ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä Tehokkaat, vakaat ja pitkäaikaiset operatiiviset suhteet jäsenvaltioiden eri viranomaisten välille Jatkuva ja toimiva tiedonvaihto jäsenvaltioiden ja eri toimijoiden välillä Yhteistyötä tukevat mekanismit ja verkostot Lisätietoa paluun nykytilanteesta ja mahdollisuuksista Yhteiset, yhdenmukaiset paluusuunnitelmat, jotka osaltaan vähentävät paluutaakkaa Tietoa kerätään loppuun saatetuista hankkeista ja erillisistä arviointikertomuksista. Esimerkkejä käytettävistä tunnusluvuista: Järjestettyjen koulutustapahtumien, seminaarien ja asiantuntijavaihtojen määrä Kehitettyjen yhdenmukaisten paluusuunnitelmien määrä ja laatu Jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä tukevien verkostojen ja mekanismien määrä ja laji Tehtyjen tutkimusten ja arvioiden määrä ja laji c) Tarvittaessa selvitys siitä, mitkä avaintoimet toteuttavat kutakin painopistettä valitulla painopistealueella Toimet, joissa suunnitellaan ja organisoidaan yhdenmukaisia paluusuunnitelmia yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden ja tarvittaessa FRONTEXin ja kansalaisjärjestöjen kanssa jäsenvaltioiden viranomaisten taitojen, kokemusten ja voimavarojen yhdistämiseksi, toteutetaan

9 erityispainopistealueella. Muut toimet toteutetaan yleisellä painopistealueella. Toiminnan toteutus kattaa koko ohjelmakauden. PAINOPISTE 3 Tuki innovatiivisille kansallisille (ja kansainvälisille) välineille palauttamisen hallinnassa a) Strategian tavoite (tavoitteet) ja esimerkkejä avaintoimista Painopistelaueella 3 ryhdytään toimiin neuvonnan ja tiedonvälityksen toimenpiteiden laatimiseksi ja parantamiseksi. Paluusuunnitelmien ja -ohjelmien kohdeyhteisöihin suunnattu tiedonvälitys ja yhteistyö kohdeyhteisöjen kanssa ovat etusijalla. Yhteistyötä ja sopimuksia kolmansien maiden kanssa kehitetään myös, konsuliyhteistyö ja kahden- ja kolmenväliset sopimukset mukaan lukien. Uudelleenkotouttamisen tukeminen sekä rahallisesti että valmennuksen ja ammatillisen suunnittelun avulla Suomessa ja kohdemaahan ulottuvan tukiverkoston kautta, johon kuuluu koulutuslaitoksia, rahalaitoksia, työnantajia, kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoleämän järjestöjä. Naisten, yksinhuoltajien, vammaisten, seksuaalivähemmistöjen, vanhusten, lasten, kidutuksen ja ihmiskaupan uhrien ja tilapäisesti suojeltujen erityistarpeista huolehtiminen ja heidän turvallisuutensa varmistaminen ja riskien arvioiminen; myös asumista, terveydenhuoltoa, lääkitystä ja toimeentulon turvaamista koskevat asiat on otettava huomioon. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden laajempiin vaikutuksiin kohdemaissa, kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen voimavarojen käyttöön ja esimerkiksi kehitysyhteistyön rooliin uudelleenkotouttamisessa ja seurannassa. Uudelleenkotouttamisen yleinen seuranta, mahdollisesti yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämä järjestelmän avulla voitaisiin myös välittää Suomea koskevaa tietoa niille kohdemaan asukkaille, jotka saattavat harkita muuttoa Suomeen, ja kohdemaata koskevaa tietoa Suomessa oleskeleville. EU:n laajuinen järjestelmä, jossa voidaan käyttää kansallisia asiantuntijoita ja järjestää heille käyntejä palaajien kohdemaihin. Riittävät seurantaresurssit on turvattava myös silloin, kun kotiinpalaajia ja seurantaa vaativia tapauksia on vähän. Paluukäytäntöjen tukitoimien toteuttamisessa toimenpiteiden innovatiivisuus perustuu moniammatilliseen verkostoon viranomaisten ja muiden toimijoiden kuten kansalaisjärjestöjen välillä ja ne kattavat tiedonvälityksen palaajakandidaateille, paluun ja paluunjälkeiset toimet.

10 Toinen tavoite on parantaa tietojärjestelmiä ja keskittyä niiden käytettävyyteen koulutuksen kautta. Maahanmuuttoviraston maatietokantaa kehitetään siten, että se tukee päätöksentekoa ja antaa palaajakandidaateille tietoa kohdemaiden tilanteesta. Esimerkkejä toimenpiteistä: 1. Kehitetään innovatiivisia tieto- ja neuvontapalveluja tukemaan ja ohjaamaan palaajakandidaatteja. 2. Kehitetään innovatiivisia kannustimia vapaaehtoisten palaajien määrän lisäämiseksi. 3. Kehitetään innovatiivisia ohjelmia paluun ja uudelleenkotouttamisen edistämiseksi, mahdollisesti yhteistyössä FRONTEXin kanssa. 4. Kehitetään mekanismeja paluunjälkeista seurantaa ja tukea varten, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia palaajia ja uudelleenkotouttamisen ja turvallisuuden seurantaa varten. 5. Laaditaan lähtöä edeltäviä riskienarviointiohjelmia haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. 6. Tuetaan uudelleenkotouttamista sekä rahallisesti että valmennuksen ja ammatillisen suunnittelun keinoin Suomessa ja tukiverkoston kautta kohdemaassa. 7. Kehitetään Maahanmuuttoviraston maatietokantaa vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta koskevan päätöksenteon tueksi ja tietojen antamiseksi palaajakandidaateille kohdemaiden tilanteesta. 8. Luodaan maatietokantaan osasto vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta varten ja laajennetaan sen käyttöoikeudet kaikkiin paluuprosesseihin osallistuviin viranomaisiin, kansalaisjärjestöihin ja muihin osapuoliin, kuten palaajiin. b) Tavoitte(id)en kuvaus ja tunnusluvun (-lukujen) käyttö Tavoitteet: Kehitetään toimenpiteitä tietojen antamiseksi palaajakandidaateille kohdemaiden tilanteesta. Kehitetään innovatiivisia tieto- ja nevontapalveluja tukemaan ja ohjaamaan palaajakandidaatteja. Kehitetään innovatiivisia kannustimia vapaaehtoisten palaajien määrän lisäämiseksi. Lisätään vapaahetoisten palaajien määrää. Kehitetään innovatiivisia ohjelmia edistämään paluuta ja uudellenkotouttamista. Kehitetään mekanismeja paluunjälkeistä seurantaa ja tukea varten.

11 Perustetaan lähtöä edeltäviä riskinarvioitiohjelmia haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Pyritään kestävään paluuseen ja uudelleenkototutumiseen. Ulotetaan tukiverkosto kohdemaahan. Parannetaan maatietokantaa, joka tukee vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta koskevaa päätöksentekoa. Luodaan tietokantaan vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta koskeva osasto. Lisätään kiinnostusta vapaaehtoiseen paluuseen paremman tiedottamisen kautta. Tietokannan käyttöoikeus laajennetaan kaikkiin paluuprosesseihin osallistuviin viranomaisiin, kansalaisjärjestöihin ja muihin osapuoliin, kuten palaajiin. Tietoa kerätään loppuun saatetuista hankkeista ja erillisistä arviointikertomuksista. Esimerkkejä käytettävistä tunnusluvuista: Innovatiivisten tieto- ja neuvontapalvelujen määrä ja laji Vapaaehtoisen paluun lisäämiseen käytettävien innovatiivisten kannustimien määrä ja laji Vapaaehtoisten paluutapausten määrä Paluun ja uudelleenkotouttamisen edistämiseen tarkoitettujen innovatiivisten ohjelmien määrä ja laji Paluunjälkeisen seurannan ja tuen mekanismien määrä ja laji Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien riskienarviointiohjelmien määrä ja laji Uudelleenkotouttamista tukevan koulutuksen määrä (esim. valmennus ja ammatillinen suunnittelu) Tukiverkostojen määrä kohdemaissa Parannetun maatietokannan laatu Tietokannan sisältämien tietojen laji c) Tarvittaessa selvitys siitä, mitkä avaintoimet toteuttavat kutakin painopistettä valitulla painopistealueella Toimet, joilla kehitetään innovaativisia tieto- ja neuvontapalveluja paluukandidaattien tukemiseksi ja opastamiseksi, vapaaehtoisen paluun lisäämiseksi, paluun ja uudelleenkotouttamisen edistämiseksi ja mekanismien laatimiseksi paluunjälkeistä seurantaa varten, toteutetaan erityispainopistealueen 3.1 osana. Muut toimet toteutetaan yleisen painopistealueen alaisuudessa. Toiminnan toetuttaminen kattaa koko ohjelmakauden.

12 PAINOPISTE 4 Tuki yhteisön normeille ja parhaille käytännöille palauttamisen hallinnassa a) Strategian tavoite (tavoitteet) ja esimerkkejä avaintoimista Tavoitteena on luoda monen osapuolen välinen yhteistyörakenne viranomaisten (vastaanottoviranomaiset, päätöksentekijät ja kunnat mukaan lukien) ja kansalaisjärjestöjen välille siten, että se kattaa tiedonhankinnan, tiedonvaihdon, koulutuksen, seminaarit ja kehitysohjelmat ja saattaa eri hallinnonalat yhteen. Eri viranomaiset (esim. poliisi, tuomarit, maahanmuuttoviranomaiset) koulutetaan ja kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja EUlainsäädäntöä koskevissa asioissa järjestetään paluuseen liittyviä työpajoja, asiantuntijakokouksia ja seminaareja. Toinen tavoite on parantaa tietojärjestelmiä ja keskittyä niiden käytettävyyteen koulutuksen kautta. Kehitetään tilastollinen järjestelmä vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun seurantaan. Lisäksi luodaan yhteys poliisiasioiden tietokannan ja uuden ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän (UMA) välille. Kolmas tavoite on verrata paluuta ja prosessien hallinnointia koskevia parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken. Poliisia varten järjestetään yhteistyössä FRONTEXin kanssa työpajoja ja seminaareja, joissa käsitellään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä vapaaehtoisessa, saattajien kanssa toteutettavassa ja pakkoon perustuvassa paluussa. Esimerkkejä toimenpiteistä: 1. Kehitetään tilastollinen järjestelmä vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun seurantaan. Luodaan raportointivaihtoehto maahanmuuttoasioiden sähköistä käsittelyä varten vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta koskevien tilastojen ja kustannusraporttien laatimiseksi. 2 Luodaan yhteys poliisiasioiden tietokannan ja uuden ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän (UMA) välille. 3. Järjestetään kansainvälisiä ihmisoikeusstandardeja ja EU-lainsäädäntöä koskevaa paluuasioihin liittyvää monialaista koulutusta ja seminaareja hallinto- ja oikeusviranomaisille ja alueellisille viranomaisille ja toimijoille. 4. Järjestetään paluuasioita koskevia ja yhteisölainsäädäntöä käsitteleviä koulutusseminaareja/työpajoja/asiantuntijakokouksia maahanmuuttoviranomaisille ja tuomareille 5. Osallistutaan EU:n yhteisiin paluuasioihin liittyviin tutustumiskäynteihin kohdemaihin.

13 6. Verrataan parhaita käytäntöjä paluuasioissa ja prosessien hallinnoinnissa muiden jäsenvaltioiden kanssa (vierailut, seminaarit, analyysi, raportointi). 7. Avoin tiedonvälitys vapaaehtoisen paluun mahdollisuuksista vastaanottokeskusten kautta ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa (vastaanotto, päätöksenteko, kunnat ja poliisi mukaan lukien). 8. Järjestetään yhteistyössä FRONTEXin kanssa poliisille tarkoitettuja työpajoja/seminaareja, joissa käsitellään hyviä eurooppalaisia käytäntöjä vapaaehtoisessa, saattajien kanssa toteutettavassa ja pakkoon perustuvassa paluussa. b) Tavoitte(id)en kuvaus ja tunnusluvun (-lukujen) käyttö Pitkän aikavälin tavoitteet: Kehitetään tilastollinen järjestelmä vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun seurantaan. Parannetaan tietojärjestelmien käytettävyyttä luomalla yhteys poliisiasioiden tietokannan ja uuden ulkomaalaisasioiden tietojärjestelmän (UMA) välille. Parannetaan eri viranomaisten osaamista ja tietoja kansainvälisistä ihmisoikeusstandardeista ja paluuta koskevasta EU:n/yhteisön lainsäädännöstä. Parannetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Lisätään tietoa muiden jäsenvaltioiden paluuta ja prosessien hallinnointia koskevista parhaista käytännöistä. Parannetaan osaamista vapaaehtoista, saattajan kanssa toteutettavaa ja pakkoon perustuvaa paluuta koskevissa hyvissä eurooppalaisissa käytännöissä ja yhteistyötä FRONTEXin kanssa. Tietoa kerätään loppuun saatetuista hankkeista ja erillisistä arviointikertomuksista. Esimerkkejä käytettävistä tunnusluvuista: Vapaaehtoista ja pakkoon perustuvaa paluuta koskevan tilastollisen tiedon määrä ja laji Järjestettyjen koulutustapahtumien, seminaarien, työpajojen ja asiantuntijakokousten määrä Koulutettujen viranomaisten määrä Jäsenvaltioiden välisen yhteistyön määrä ja laji Muista jäsenvaltioista hankittujen paluun ja prosessien hallinnoinnin parhaiden käytäntöjen määrä Julkaistujen raporttien määrä

14 c) Tarvittaessa selvitys siitä, mitkä avaintoimet toteuttavat kutakin painopistettä valitulla painopistealueella Toimet, joissa järjestetään koulutusta, työpajoja, asiantuntijakokouksia ja seminaareja eri viranomaisille, poliisille, tuomareille jne. toteutetaan erityispainopistealueen 4.2 osana. Muut toimet toteutetaan yleisen painopistealueen osana. Toiminnan toteuttaminen kattaa koko ohjelmakauden. Vuosien 2008 ja 2009 ohjelmissa kehitetään tilastollinen järjestelmä vapaaehtoisen ja pakkoon perustuvan paluun seurantaan. Vuosien ohjelmissa huomio kohdistetaan eri viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyörakenteen parantamiseen.