JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: 2013

Transkriptio

1 PALUURAHASTON VUOSIOHJELMA 2013 JÄSENVALTIO: Suomi RAHASTO: Paluurahasto VASTUUVIRANOMAINEN: Sisäasiainministeriö, kansainvälisten asioiden yksikkö AJANJAKSO: OHJELMASTA TUETTAVAT VALITTUIHIN PAINOPISTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET HUOM. Yhteisrahoitettavia hankkeita jäljempänä esitettyjen toimien täytäntöönpanemiseksi ei ole vielä valittu. Tässä vaiheessa toimien kuvaukset ovat viitteellisiä PAINOPISTEEN 1 täytäntöönpanotoimet: Tuki strategisen lähestymistavan kehittämiseksi palauttamisen hallintaan TOIMI A1: Vapaaehtoisuuteen perustuvien paluusuunnitelmien ja -ohjelmien kehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Pitkän aikavälin päätavoitteena on laatia vapaaehtoinen paluuohjelma, jolla luodaan yhteinen järjestelmä vapaaehtoisesti palaavien auttamiseksi ja opastamiseksi ja lisätään toimijoiden, kuten kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, vastaanottokeskusten sekä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen, välistä yhteistyötä. Tavoitteen saavuttamiseksi vuosiohjelmasta 2013 toteutettavien hankkeiden yhteydessä hyödynnetään aiempien vuosiohjelmien hankkeista saatuja tuloksia ja hyviä käytäntöjä. Huomiota kiinnitetään myös niihin kysymyksiin, jotka vaativat (edelleen) kehittämistä. Vapaaehtoista paluuta koskevan ohjelman edelleen vakiinnuttamiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa huomiota kiinnitetään niiden käytänteiden ja järjestelmien kehittämiseen, jotka liittyvät ohjelmakehyksen kattavuuden laajentamiseen ja uudelleenkotoutumiseen. Ensimmäiseen aiheeseen liittyvät toimenpiteet voisivat liittyä mm. haavoittuvassa asemassa olevien palaajien entistä parempaan tunnistamiseen ja heidän toimivaltaisuutensa parantamiseen. Yleisellä tasolla tehokkaampi tiedonvaihto maahanmuuttoviranomaisten ja muiden paluuasioiden parissa työskentelevien tahojen välillä voisi helpottaa tämän tavoitteen toteutumista. Eri viranomaisten välillä tapahtuva kommunikointi ja tietojen vaihtaminen saataisiin tehokkaammaksi järjestämällä tapaamisia, seminaareja, työpajoja ja muita vastaavia tilaisuuksia. Aikaisemmissa vuosiohjelmissa Suomessa on kiinnitetty erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin palaajiin. Suomessa ollaan yhä sitä mieltä, että tätä toimintatapaa tulisi

2 jatkaa. Uudelleenkotoutumiseen liittyvät toimet voisivat liittyä mm. koulutus- ja työmahdollisuuksiin, yritysten tukiohjelmiin ja yrittäjyyttä koskeviin mentorointipalveluihin, yleiseen neuvontaan, terveyspalveluihin, väliaikaiseen asumiseen ja kohdemaassa tarjolla olevaan muuntyyppiseen tukeen. 2. Oletetut tuensaajat Kansalaisjärjestöt, kansainväliset kansalaisjärjestöt, yliopistot ja tutkimuslaitokset. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut vapaaehtoista paluuta koskeva yhteinen kehysjärjestelmä parempi tietämys ja ymmärrys nykyisen paluujärjestelmän ongelmista ja haasteista, mukaan lukien uudelleenkotoutuminen paikallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja palaajayhteisöjen osallistamisen ja tietämyksen lisääminen paluusuunnitelmat haavoittuvassa asemassa oleville palaajille uudelleenkotoutumiseen liittyvät tehokkaat toimenpiteet, joilla varmistetaan paluun pysyvyys Määrälliset tunnusluvut, joita odotetaan käytettävän (luettelo ei ole tyhjentävä eikä täydellinen): noin henkilöä hyödyntää vapaaehtoista paluuta vapaaehtoisuuteen perustuvien paluusuunnitelmien määrä ja laajuus haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille laadittujen vapaaehtoisuuteen perustuvien paluusuunnitelmien määrä ja laajuus haavoittuvassa asemassa olevien palaajien tilanteen parantamiseen tähtäävien muiden toimenpiteiden määrä ja laajuus julkaistujen raporttien, ohjeiden ja vastaavan aineiston määrä muille paluujärjestelmän alalla työskenteleville viranomaisille järjestettyjen tiedotustilaisuuksien, seminaarien ja vastaavien tapahtumien määrä laadittujen arvioiden määrä.

3 Toimilinjan keskeisin tavoite on lisätä vapaaehtoisten paluiden määrää ja relevantti määrällinen indikaattori on näin ollen vapaaehtoisten todellisten palaajien toteutunut lukumäärä. Aiempien vuosien palaajamääriä voidaan edelleen pitää vertailukohtana: vuonna 2010 vapaaehtoisia paluita oli noin 250 ja vuonna 2011 noin 300. Vähimmäistavoitteena on säilyttää saavutettu taso ja mahdollisesti jopa ylittää se. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Hankkeiden rahoituspäätösten mukaisesti paluurahaston osallistuminen rahoitukseen sekä EU-tunnukset tulee tehdä näkyviksi kaikessa tiedotus- ja hanketoiminnassa. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) 7. Taloudelliset tiedot Tähän toimeen liittyviä hankkeita voidaan panna täytäntöön osana erityispainopisteitä 1.1 ja 1.2, ja siksi ne saavat korkeintaan 75 prosenttia yhteisön rahoitusta. Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa PAINOPISTEEN 3 täytäntöönpanotoimet: Tuki innovatiivisille kansallisille (ja kansainvälisille) välineille palauttamisen hallinnassa TOIMI C3: Mahdollisille palaajille tarjottavien tieto- ja neuvontapalvelujen kehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Toimen tavoitteena on kehittää neuvonta- ja opastustoimenpiteitä vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotoutumisen edistämiseksi ja vapaaehtoisten palaajien lukumäärän kasvattamiseksi. Erityishuomiota kiinnitetään neuvonta- ja opastustoimenpiteisiin, jotka on kohdistettu haavoittuvassa asemassa oleviin palaajiin. Tavoitteena on saada kohdeyhteisöjä osallistumaan tiedonjakamiseen. Tarkoitus on, että tieto siirtyy kahteen suuntaan, mahdollisille palaajille sekä toisaalta kohdemaista palaajien eri yhteisöille ja viranomaisille Suomessa. Näin on tarkoitus tukea mahdollisia palaajia ja heidän uudelleenkotouttamistaan kolmanteen maahan sekä rahallisesti että antamalla tietoa kohdemaan olosuhteista. Vapaaehtoiseen paluumenetelmään sekä uudelleenkotoutumiseen liittyvää tietoa voidaan tarjota esimerkiksi koulutus- ja työmahdollisuuksista, yritysten tukiohjelmista ja yrittäjyyttä koskevista mentorointipalveluista, yleisestä neuvonnasta, terveyspalveluista, väliaikaisesta asumisesta ja kohdemaassa tarjolla olevasta muuntyyppisestä tuesta. Kohdemaiden paikallisten toimijoiden kanssa

4 tehdyn yhteistyön myötä syntyneitä verkostoja voidaan myös käyttää uudelleenkotoutumisen seurantaan. Maahanmuuttajien kansalaisjärjestöjen odotetaan osallistuvan kohderyhmän tavoittamiseen tarjoamalla ajantasaista tietoa sen äidinkielillä. Tällaisilla kansalaisjärjestöillä on yleensä hyvät yhteydet kohdemaihin, mistä syystä ne kykenevät paremmin viestimään paluuseen liittyvistä riskeistä ja kohdemaan tarpeista asiaankuuluville maahanmuuttajayhteisöille Suomessa. Tämän toimen osana rahoitusta saaneet hankkeet voivat myös auttaa muihin toimiin liittyviä hankkeita kohderyhmän saavuttamisessa mahdolliset palaajat pitävät tietoja usein luotettavampina ja paikkansapitävämpinä, kun he saavat ne omalla äidinkielellään maanmiehiltään. Esimerkiksi seuraavia tiedotustoimenpiteitä voidaan toteuttaa tämän toimen osana: radio-ohjelmia, verkkosivujen kehittämistä, seminaareja ja muuntyyppistä koulutusta. On kuitenkin huomioitava, että myös toimen 1 osana toteutetut hankkeet sisältävät mitä todennäköisimmin informaatiotoimenpiteitä, joten rahaston johtoryhmän tulee pohtia sitä, minkä laajuisina yksittäiset informaatioon suuntautuneet hankkeet tullaan rahoittamaan tämän toimen osana. Vuosiohjelmista ei valittu hankkeita rahoitettavaksi 3. toimesta. Näin ollen korostetaan, että toimen toimeenpano riippuu hankkeiden valintaprosessista. Toimen 3 rahoitettavat hanketoimet ovat pääosin samankaltaisia kuin kuvatut hanketoimet aiemmissa vuosiohjelmissa. 2. Oletetut tuensaajat Kansalaisjärjestöt, kansainväliset kansalaisjärjestöt ja kansalliset viranomaiset. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut Toimen keskeisin määrällinen tulostavoite on vapaaehtoisten palaajien lukumäärän kasvu. Tavoitteen toteutumista on kuitenkin vaikeampi mitata kuin toimessa 1. Pääindikaattorina pidetään niiden ihmisten lukumäärää, joihin on kohdistettu toimesta rahoitettuja tiedotustoimia. Lukumäärät riippuvat pitkälti rahoitettavista hankkeista, mutta odotettavaa on, että yksittäisen hankkeen tiedotustoimet tavoittavat sadoista jopa tuhanteen kohderyhmään kuuluvaa ihmistä. Myös jaetut esitteet tai järjestetyt seminaarit voivat toimia määrällisinä indikaattoreina. Tarkkoja lukemia on jälleen vaikea arvioida etukäteen. Jokainen hanke järjestää lähtökohtaisesti ainakin päätösseminaarin, jossa keskustellaan hankkeen tuloksista ja teemoista. 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys

5 Hankkeiden rahoituspäätösten mukaisesti paluurahaston osallistuminen rahoitukseen sekä EU-tunnukset tulee tehdä näkyviksi kaikessa tiedotus- ja hanketoiminnassa. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) 7. Taloudelliset tiedot Tähän toimeen liittyviä hankkeita voidaan panna täytäntöön osana erityispainopistettä 3.1., ja siksi ne saavat korkeintaan 75 prosenttia yhteisön rahoitusta. Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Hankkeelle myönnettävän paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa. TOIMI C5: Matkustusasiakirjojen hankinnan kehittäminen 1. Tavoite ja soveltamisala Toimilinjan tavoitteena on tehostaa matkustusasiakirjoja vailla olevien palaajien/palautettavien henkilöiden tunnistamista. Toimilinjassa kehitetään uusia työskentelytapoja matkustusasiakirjojen hankinnan nopeuttamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään maihin, joiden kanssa tehtävä yhteistyö on ollut haasteellista. Toimilinjan hankkeet toteutetaan yhteistyössä konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa sekä Suomessa että kolmansissa maissa. Vuoden 2013 kohdemaat päätetään myöhemmin ajankohtaisen tilanteen mukaisesti (esimerkiksi Nigeria, Venäjä ja Valko-Venäjä jne.). Saavutettujen tulosten ja toimien aikana testattujen uusien menetelmien kestävyyden varmistamiseksi, toimilinjan tuotoksena tuotetaan uudet ohjeet kolmansien maiden viranomaisten kanssa työskentelyyn. Niin ikään toimilinjassa voidaan järjestää aiheesta koulutusta Suomen viranomaisille. 2. Oletetut tuensaajat Oletettu tuensaaja on poliisi. 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Suomen ulkomaalaislain (301/2004) mukaan poliisi ja rajavartiolaitos ovat toimivaltaiset viranomaiset pantaessa täytäntöön maasta karkotuksia ja käännyttämispäätöksiä (mukaan lukien karkotettujen henkilöiden tunnistaminen ja tarpeellisten matkustusasiakirjojen hankkiminen). Siten poliisilla on lakiin perustuva yksinoikeus tällä alalla. Siksi soveltamissääntöjen (2008/458/EY) 7 artiklan

6 3 kohdan perusteella vastuuviranomainen toimii toimeenpanevana elimenä. Vastuuviranomainen ei kuitenkaan osallistu hankkeiden varsinaisiin toimiin osana tätä toimenpidettä, vaan sen asema on melko välillinen ja hallinnollinen. Kutakin osapuolta koskevat ehdot määritellään yksityiskohtaisesti rahoituspäätöksessä. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut Nämä hankkeet ovat kvalitatiivisia ja vain suuntaa antavia, sillä tulokset riippuvat varsinaisten hankkeiden laajuudesta ja lopputuloksista. Yleinen kansallinen kehys, joka antaa ohjeistuksen tarpeellisten matkustusasiakirjojen hankkimisesta tunnistamattomille henkilöille, jotka poistetaan maasta. Tunnistamattomien henkilöiden lukumäärän pieneneminen (prosenteissa) poistettavien henkilöiden kokonaismäärään ja aiempiin vuosiin verrattuna. Maasta poistamisten täytääntöönpanoviiveiden lyheneminen verrattuna aiempiin vuosiin (olemassa voi kuitenkin olla riippumattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat päinvastaisesti). Toimivaltaisten viranomaisten parempi ammattitaito maasta poistamisen täytäntöönpanossa. Määrälliset tunnusluvut, joita odotetaan käytettävän (luettelo ei ole tyhjentävä eikä täydellinen): Konsulinvirastoissa käyntien lukumäärä Kolmannen maan viranomaisten Suomeen tekemien tunnistuskäyntien lukumäärä Kehitettyjen työmenetelmien lukumäärä Seminaarien, koulutustilaisuuksien ja muiden vastaavien tapahtumien lukumäärä Tämän toimen perimmäisenä tavoitteena on pienentää tunnistamattomien henkilöiden lukumäärää kokonaismäärästä prosentteina laskettuna ja verrattuna edellisvuosiin. Tämän seurauksena maastapoistamisten täytäntöönpanoviiveet lyhenevät vertailtuna aiempiin vuosiin.

7 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Hankkeeseen osallistuville kansallisille viranomaisille tiedotetaan paluurahaston osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Kaikissa koulutustilaisuuksissa, seminaareissa ym. osallistujille tiedotetaan paluurahaston osallistumisesta hankkeen rahoitukseen. Kaikissa asiakirjoissa, esitteissä ja muussa hankkeeseen liittyvässä materiaalissa tulee olemaan EU:n logo. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa). 7. Taloudelliset tiedot Tähän toimeen kuuluvat hankkeet voivat toteuttaa erityispanopistettä 3.2. ja siksi ne saavat korkeintaan 75 prosenttia yhteisön rahoitusta. Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa PAINOPISTEEN 4 täytäntöönpanotoimet: Yhteisön normien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen TOIMI D6: Parhaiden paluukäytäntöjen vertaileminen 1. Tavoite ja soveltamisala Tämän toimen tavoitteena on jäsenvaltioiden parhaiden paluukäytänteiden vertailu. Tähän tavoitteeseen liittyvien toimenpiteiden avulla voitaisiin edelleen kehittää hyvin toimivia käytänteitä ja pakkoon perustuvan ja vapaaehtoisen paluun toteuttamista. Mahdollisia työmenetelmiä voisivat olla esimerkiksi raportit, seminaarit ja vierailut. Huomiota kiinnitetään ajankohtaisiin aiheisiin, jotka liittyvät kolmannen maan kansalaisten palauttamiseen, kuten heidän hyväksymiseensä kolmannessa maassa, charter-lentoihin ja kauttakulkualueilla noudatettaviin erilaisiin käytänteisiin, mukaan lukien kauttakulkumaiden viranomaisten avustaminen. Erityishuomiota voitaisiin kiinnittää kolmansiin maihin, joissa esimerkiksi omien kansalaisten hyväksyminen on ollut haasteellista. 2. Oletetut tuensaajat Kansalliset toimivaltaiset viranomaiset.

8 3. Tarvittaessa perustelut sellaisen (sellaisten) hankkeen (hankkeiden) osalta, joiden täytäntöönpanossa vastuuviranomainen on toiminut suoraan toimeenpanevana elimenä Suomen ulkomaalaislain (301/2004) mukaan poliisi ja rajavartiolaitos ovat toimivaltaiset viranomaiset pantaessa täytäntöön maasta karkotuksia ja käännyttämispäätöksiä (mukaan lukien karkotettujen henkilöiden tunnistaminen ja tarpeellisten matkustusasiakirjojen hankkiminen). Siten poliisilla on lakiin perustuva yksinoikeus tällä alalla. Siksi soveltamissääntöjen (2008/458/EY) 7 artiklan 3 kohdan perusteella vastuuviranomainen toimii toimeenpanevana elimenä. Vastuuviranomainen ei kuitenkaan osallistu hankkeiden varsinaisiin toimiin osana tätä toimenpidettä, vaan sen asema on melko välillinen ja hallinnollinen. Kutakin osapuolta koskevat ehdot määritellään yksityiskohtaisesti rahoituspäätöksessä. 4. Odotetut määrälliset tulokset ja käytettävät tunnusluvut Tässä vaiheessa on vaikeaa arvioida, mitä odotetut määrälliset tulokset ovat, sillä tulokset riippuvat suuresti mahdollisista paluurahaston esityksistä ja tulevien hankkeiden päämääristä, laajuudesta ja aikatauluista. Määrälliset tunnusluvut, joita odotetaan käytettävän (luettelo ei ole tyhjentävä eikä täydellinen): Järjestettyjen seminaarien ja vastaavien tilaisuuksien lukumäärä Muiden jäsenvaltioiden kanssa järjestettyjen tapaamisten lukumäärä Julkaistujen raporttien ja vastaavan aineiston määrä 5. Yhteisön rahoituksen näkyvyys Hankkeiden rahoituspäätösten mukaisesti paluurahaston osallistuminen rahoitukseen sekä EU-tunnukset tulee tehdä näkyviksi kaikessa tiedotus- ja hanketoiminnassa. Kaikissa asiakirjoissa, esitteissä ja muussa hankkeeseen liittyvässä materiaalissa tulee olemaan EU:n logo. 6. Täydentävyys vastaavien muista yhteisön välineistä rahoitettujen toimien kanssa (tarvittaessa) 7. Taloudelliset tiedot Tähän toimeen kuuluvat hankkeet voivat toteuttaa erityispainopisteitä 4.1. tai 4.2., ja siksi ne saavat korkeintaan 75 prosenttia yhteisön rahoitusta. Hankkeita voidaan myös toteuttaa yleisen painopistealueen osana. Paluurahaston osuuden arvioidaan olevan euroa.