Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja
|
|
- Aili Karjalainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykologian tutkijakoulu Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja
2
3 Psykologian tutkijakoulu Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja Psykologian tutkijakoulu Valtakunnallinen Psykologian tutkijakoulu (Graduate School of Psychology) on verkostomuotoinen, yliopistoverkosto Psykonetin jäsenyliopistojen yhteinen tutkijakoulu. Tutkijakoulun muodostavat yhdessä Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen psykologian laitokset sekä Psykologiska Institutionen vid Åbo Akademi. Tutkijakoulun koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto. Julkaisija: Psykologian tutkijakoulu Taitto, kansi, valokuvat: A1 Media Oy Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina 1. painos. 2010
4 Sisältö Toimintakäsikirjan tarkoitus ja tavoitteet Psykologian tutkijakoulun toiminta Toiminta-ajatus ja tavoitteet Tutkijakoulun organisaatio ja vastuualueet Muu hallinto Opiskelijana psykologian tutkijakoulussa OPM:n rahoittamat tutkijakoulupaikat Valintamenettely Valintaperusteet Tutkijakoulupaikan hakuun tarvittavat liitteet Tutkijakoulupaikan vastaanottaminen Tutkijaopiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä tutkijakoulukauden pidennys Sivutoimet Tutkijakoulun oheispaikat Valintamenettely ja perusteet tutkijakoulun oheispaikoille Haku oheispaikalle Oheispaikalla opiskelevien oikeudet ja velvollisuudet Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä oheispaikkakauden pidennys Psykologian tutkijakoulun opetusjärjestelyt ja opiskelutoiminta Opetus- ja ohjausjärjestelyt Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Viestintäkanavat Ohjaajat ja väitöskirjan ohjaus Opiskelu- tai tutkimussuunnitelma (HOPS) sekä edistymisen seuranta Tutkijakoululaisten henkilötietomuutokset ja vuosiraportointi Toimintaohjeet kiistatilanteissa Kansainvälinen toiminta, opiskelijaliikkuvuus ja työelämäyhteydet Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistyminen Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Matkustustuskäytännöt sekä taloushallinto Tutkijakoulutettavien virkamatkat Kurssimatkatukien myöntäminen Konferenssituki Matkustusohjeet ja käytänteet Psykologian tutkijakoulun toiminnan ja laadun arviointi Opiskelijapalaute toiminnan suuntaamisen apuna Opiskelijasuoritukset ja kurssitoiminta Kurssipalaute, opiskelijakysely ja Vuoden julkaisu Tutkijakoulun yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteistyö laadun näkökulmasta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toiminnan laadun arvioinnissa...28 Liite 1: Tutkijakoulun toimintavuosi Liite 2: Tutkijakoulujen toimintaa ohjaavat tavoitteet, lait ja säännökset... 32
5 Toimintakäsikirjan tarkoitus ja tavoitteet Valtakunnallisen psykologian tutkijakoulun toimintakäsikirjan tavoitteena on Ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen psykologian tutkijakoulun verkostoon kuuluvat voivat suorittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti tutkijakoulun kaikilla toiminnan alueilla. Tutkijakoulun toiminta on dokumentoitu toimintakäsikirjaan ja sitä täydentäviin toimintaohjeisiin. Laadun seuraamisessa ja kehittämisessä otetaan systemaattisesti huomioon määrävuosittain toistuva perustehtävien arviointi sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden palautteet. Verkoston jäsenet ja tutkijakoulun johtoryhmä osallistuvat laatutyöhön sekä vuosittaisten symposiumien, ohjaaja ja opiskelijatapaamisten, johtoryhmän kokousten että ohjaajien kanssa käytyjen kehitys- ja arviointikeskustelujen kautta. Laatutyön kohderyhmänä ovat: entiset ja nykyiset tutkijakoulutettavat sekä ohjaajat, henkilöstö, yhteistyötahot ja toiminnan rahoittajat. 5
6 6 1.
7 Psykologian tutkijakoulun toiminta 1.1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Valtakunnallinen psykologian tutkijakoulu (Graduate School of Psychology) on verkostomuotoinen, psykologian alan yliopistoverkosto Psykonetin ( jäsenyliopistojen yhteinen tutkijakoulu. Psykonetin muodostavat yhdessä Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen psykologian laitokset sekä Psykologiska Institutionen vid Åbo Akademi. Tutkijakoulun koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto. Psykologian tutkijakoulun toiminta-ajatuksena on koota maan parhaat psykologian alan tutkijat ohjaajapooliin, joka valmentaa nuorista tutkijakoulutettavista huipputason osaajia. Oman alan erikoisasiantuntijuuden ohella tutkijakoulu korostaa tieteellistä yleissivistystä. Koulutusympäristö muodostuu tutkimusryhmistä, joilla on kansainvälinen profiili. Psykologian valtakunnallisen tutkijakoulun tavoitteita ovat: 1. psykologian alan tutkimuksen laadun kehittäminen, 2. väittelyiän alentaminen ja koulutuksen tehostaminen, 3. yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkija koulujen välisen yhteistyön lisääminen, yhteiskunnallinan vaikuttaminen sekä 4. naisten tutkijanuran edistäminen. Psykologian tutkijakoulun verkosto kattaa kaikki Suomen psykologian laitokset ja se on luonteeltaan vahvasti kansainvälinen. Se tarjoaa mahdollisimman laajan yleissivistävän koulutuksen sekä edistää vuorovaikutusta psykologian eri osa-alueiden välillä. Psykologian tutkijakoulun vastuuyliopisto on tutkijakoulun perustamisesta (1995) saakka ollut Turun yliopisto. Turun yliopiston strategiassa yliopiston vahvuusalueiksi on tunnistettu molekulaariset biotieteet, verenkiertoelinten ja aineenvaihdunnan sairauksien tutkimus, ekologiset vuorovaikutussuhteet ja ekologisen genetiikan tutkimus, oppimisen ja koulutuksen tutkimus, tulevaisuuden tutkimus sekä instituutiosuunnittelun ja yhteiskunnallisten mekanismien tutkimus. Psykologian tutkijakoulu tukee erinomaisella tavalla erityisesti oppimisen ja koulutuksen tutkimusta. Tutkijakoulussa viime vuosina valmistuneista ja parhaillaan tekeillä olevista väitöskirjatutkimuksista monet liittyvät näihin tutkimusalueisiin. 7
8 1.2 Tutkijakoulun organisaatio ja vastuualueet Tutkijakoulun johtoryhmän puheenjohtajana toimii tutkijakoulun johtaja. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Tutkijakoulun johtoryhmän sihteerinä toimii tutkijakoulun koordinaattori. Tutkijakoulun koordinaattori vastaa tutkijakoulun käytännön työtehtävistä (mm. toimintasuunnitelmien valmistelu, opetuksen järjestelytehtävät, tutkijakoulun talouden seuranta, budjetin laatiminen, opintohallinto, opiskelijavalintojen järjestely- ja valmistelutehtävät). Tutkijakoulun johtajan valitsee yliopistoverkosto Psykonetin yleiskokous. Sama henkilö voi olla tutkijakoulun johtajana tai johtoryhmän jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi nelivuotista tutkijakoulukautta. Tutkijakoulun ohjaajat valitsevat keskuudestaan tutkijakoululle johtoryhmän varajäsenineen. Johtoryhmän tulee edustaa tasapuolisesti psykologian eri osa-alueita ja maan psykologian laitoksia. Tutkijakoulun johtoryhmän nimittää Psykonetin johtoryhmä. Myös tutkijakoulutettavat valitsevat keskuudestaan edustajan ja varajäsenen johtoryhmään. Tutkijakoulun johtaja: 1. vastaa tutkijakoulun rahavirrasta (SA, OPM), hyväksyy ja allekirjoittaa laskut, 2. tekee esitykset vuotuisesta määrärahan käytöstä muille yliopistoille, 3. toimii johtoryhmän puheenjohtajana, 4. hyväksyy opiskelijoiden matkatukianomukset, lakisääteiset virkavapaa-anomukset sekä 5. allekirjoittaa kurssiarviot. Johtoryhmä kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa. Useimmat kokouksista ovat puhelinkokouksia, kasvotusten pidettäviä kokouksia järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Johtoryhmän kokousten lisäksi aloitettiin vuonna 2007 tutkijakoulun johtajan ja koordinaattorin säännölliset kokoukset, joissa valmistellaan johtoryhmässä käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä tekee kokouksissaan päätökset opiskelijavalinnoista, suunnittelee ja kehittää tutkijakoulun opetusohjelmaa, hyväksyy tutkijakoulun toiminta- ja opetussuunnitelmat, kehittää ja vie eteenpäin yhteistyötä lähialojen tutkijakoulujen kanssa sekä pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Tutkijakoulun johtoryhmän tiedot löytyvät tutkijakoulun kotisivulta: tai Yhteystiedot: Psykologian tutkijakoulun koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto Postiosoite: Psykologian tutkijakoulu/psykologian laitos Turun yliopisto Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, 2. krs Puhelin: (02) Faksi: (02) ks. tiedot kotisivulta tai Psykologian tutkijakoulun www-sivut löytyvät osoitteesta 8
9 1.3 Muu hallinto Tutkijakoulu toimii osana Psykonet-verkostoa. Tiedot yhteyshenkilöistä, erikoisaloista ja työryhmästä sekä yleishallinnosta saa linkistä Tutkijakoulu osallistuu Psykonetin yleiskokoukseen kaksi kertaa vuodessa. Tiedot siitä löytyvät Psykonetin www-sivuilta 9
10 10 2.
11 Opiskelijana psykologian tutkijakoulussa 2.1 OPM:n rahoittamat tutkijakoulupaikat Valintamenettely Psykologian tutkijakoululle on myönnetty 14 tutkijaopiskelijapaikkaa vuosille ja 11 tutkijankoulutuspaikkaa vuosille Suomen Akatemia on myöntänyt 11 tutkijankoulutuspaikkaa vuosille Tutkijakoulupaikkojen rahoitus on päällekkäistä siten, että samanaikaisesti tutkijakoulussa on yhteensä noin 20 tutkijakoulutuspaikkaa. Avoin haku tutkijakoulutettavien paikoille järjestetään joka toinen vuosi. Kesken kauden vapautuvat paikat täytetään joko voimassa olevalta varasijalistalta, uudella hakumenettelyllä tai seuraavan haun yhteydessä. Tutkijakoulutettavien paikat julistetaan avoimiksi tutkijakoulun, Turun yliopiston ja yliopistoverkosto Psykonetin www-sivuilla, psykologian laitosten ilmoitustauluilla sekä muilla Psykonetin yhteyskanavilla mahdollisimman kattavasti. Tutkijakoulutettavat valitsee tutkijakoulun johtoryhmä. Valinnat perustuvat hakijoiden toimittamiin asiakirjoihin sekä ohjaajien antamiin arvioihin. Tutkijakoulutuspaikat sijoitetaan yliopistoihin hakijoiden sijoittumisjärjestyksen mukaan. Johtoryhmä päättää valinnan yhteydessä myös kullekin opiskelijalle myönnetyn kauden pituudesta (enintään 48 kk). Valinnassa vahvistetaan myös riittävä määrä varasijoja, jotka ovat voimassa seuraavaan hakuun saakka. Tutkijakoulutettava voi olla opiskelijana OPM-rahoitteisella tutkijakoulutuspaikalla enintään 48 kuukautta. Valinnan suorittamiseksi: 1. Johtoryhmä arvioi hakijoiden ilmoittamien ohjaajien kelpoisuuden ohjaajien ansioluetteloiden, julkaisuluettelonsa ja muiden pyydettävien selvitysten perusteella. Hakijaa, jonka ohjaajat eivät täytä edellytyksiä, ei oteta huomioon. 2. Johtoryhmä pyytää kunkin hakijan ilmoittamalta pääohjaajalta lausunnon hakijasta. Lisäksi pääohjaajan tulee toimittaa tutkijakoululle julkaisuluettelonsa 10 viimeisen vuoden ajalta. 3. Johtoryhmä voi kutsua valintaan ulkopuolisen asiantuntijan arvioimaan hakijoita. 4. Paikkojen täyttämiseksi johtoryhmä asettaa opiskelijat järjestykseen, jonka mukaan varsinaiset ja varasijat täytetään. 5. Tutkijakoulutuspaikkojen jaossa johtoryhmä voi ottaa huomioon myös paikkojen jakautumisen psykologian osa-alueille, ohjaajille ja maan psykologian laitoksille. 6. Tutkijakoulun uuden nelivuotisen rahoituskauden alkaessa valitaan ensisijaisesti ne aiemmalla rahoituskaudella tutkijakoulutuspaikoilla olleet, joilla tutkijakoulukausi on kesken (äitiyslomasta, ase- tai siviilipalveluksesta johtuvat pidennykset huomioiden) eikä siihenastisessa edistymisessä ei ole huomauttamista. 11
12 2.1.2 Valintaperusteet Valinta perustuu hakijoilta pyydettäviin asiakirjoihin sekä ohjaajien antamaan arviointiin. Johtoryhmän opiskelijajäsen ei osallistu hakijoiden tai heidän ohjaajiensa tieteellisen pätevyyden arviointiin. Ehdottomat valintaedellytykset: 1. Maisterintasoinen pohjakoulutus sekä 2. jatko-opinto-oikeus tohtorin tutkintoon jossakin Psykonet -verkostoon kuuluvassa yliopistossa (Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi), ja 3. vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on ns.pääohjaaja. Ainakin toisella ohjaajista on oltava dosentin pätevyys. Johtoryhmä arvioi ohjaajien kelpoisuuden ansioluetteloiden, julkaisuluetteloiden ja muiden selvitysten perusteella. Hakijaa, jonka ilmoittamat ohjaajat eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia, ei oteta huomioon valintamenettelyssä. Hakija ei voi samanaikaisesti kuulua toiseen tutkijakouluun. Arviointiin perustuvat valintaedellytykset: 1. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja aikataulu. Tutkimussuunnitelman arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelman tieteelliseen tasoon ja aikataulun realistisuuteen. 2. Tieteelliset näytöt: selvitys vähintään kahden edeltävän vuoden opinnoista ja tieteellisestä työskentelystä. 3. Tutkimusympäristön taso. 4. Hakijan pääohjaajan antama lausunto hakijasta. Valintaprosessissa vahvistetaan varasijalista, joka on voimassa seuraavaan hakuun saakka. Kesken rahoituskauden vapautuvat paikat täytetään joko varasijalistalta tai uudella hakumenettelyllä. Psykologian tutkijakoulun OPM-paikoille on aikaisempina vuosina usein valittu opiskelijoita, jotka ovat aluksi olleet tutkijakoulun oheispaikalla ja jo ehtineet osoittaa lahjakkuutensa ja motivoituneisuutensa tutkimustyöhön. Tämän vuoksi tutkijakoulupaikkoja on harvoin ollut tarvetta myöntää 4-vuotisina (opiskelija on usein OPM-paikalle tullessaan tehnyt väitöskirjaansa jo 1-2 vuotta). Tutkijakoulussa on kuitenkin siirrytty käytäntöön, jossa osa tutkijapaikoista varataan joka haussa jatkotutkinnon alussa oleville opiskelijoille ja täytetään neljävuotisina. Tällöin osa erityisen lahjakkaiksi tunnistetuista opiskelijoista saa heti mahdollisuuden keskittyä tutkimustyöhön mahdollisimman tehokkaasti ilman huolta rahoituksen katkeamisesta. 12
13 2.1.3 Tutkijakoulupaikan hakuun tarvittavat liitteet Hakija täyttää sähköisen hakukomakkeen annettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi hakija toimittaa seuraavat liitteet + kuusi kopiota kaikista liitteistä tutkijakoulun koordinaattorille: 1. Hakijan esittelykirje 2. Todistus maisterintasoisesta pohjatutkinnosta 3. Selvitys jatko-opinto-oikeudesta. Hakijalla tulee olla oikeus suorittaa tohtoritutkinto Psykonet-verkoston yliopistossa: Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto tai Åbo Akademi. 4. Tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua) Väitöskirjan ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma aikatauluineen. 5. Selvitys aikaisemmista opinnoista sekä tieteellisestä ja muusta tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV - enintään 3 sivua). Selvityksen tulee kattaa vähintään kaksi viimeistä vuotta (muun tutkimuskokemuksen ja julkaisutoiminnan ollessa vähäistä tulee antaa selvitys pro gradu tutkimuksesta). 6. Rahoitussuunnitelma. Selvitys jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista. Lisäksi hakijan tulee mainita ajanjakso, jolle hän hakee rahoitusta tutkijakoululta. 7. Selvitys ohjaajista. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi tohtorin arvon saanutta ohjaajaa, joista ainakin toisella on dosentin pätevyys. Lisäksi hakijan pääohjaajan tulee toimittaa: 9. arviointi hakijasta tutkijakoulun laatimalla lomakkeella sekä 10. julkaisuluettelo 10 viimeisen vuoden ajalta tutkijakoulun koordinaattorille. Julkaisuluettelo lähetetään sähköpostilla, ja arviointilomake toimitetaan postitse (Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto) tai skannattuna kopiona sähköpostilla tutkijakoulun koordinaattorille Tutkijakoulupaikan vastaanottaminen Valituksi tulleelle tutkijakoulun opiskelijalle ilmoitetaan kirjallisesti opiskelupaikasta. Lisäksi koordinaattori ilmoittaa hakijalle myönnetystä opiskelupaikasta kotiyliopistolle (laitos ja talousosasto) sekä tutkijakoulua koordinoivan yliopiston talousosastolle. Tutkijakoulun koordinaattori lisää päätöksen jälkeen opiskelijan nimen, väitöskirjatyön aiheen sekä ohjaajien nimet tutkijakoulun kotisivuille, ja liittää opiskelijan sekä pääohjaajan sähköpostitiedot tutkijakoulun sähköpostilistalle. SA:n rahoittaman tutkijakoulupaikan vastaanottamista voi perustellusta syystä lykätä enintään 6 kuukaudella. Johtoryhmä päättää, pidennetäänkö hakijalle myönnettyä SA-rahoitteista tutkijakoulukautta lykkäyksen verran, vai vähennetäänkö kuukaudet hakijan tutkijakoulukaudesta. Lykkäysanomus perusteluineen tulee toimittaa kirjallisena tutkijakoulun koordinaattorille. Hakemuksessa tulee olla mainittuna lykkäykseen johtanut syy. Tutkijakoulun johtoryhmä päättää asiasta kokouksessaan. Tieto päätöksestä lähetetään kirjallisena tutkijaopiskelijalle sekä opiskelijan kotiyliopistolle (laitos ja talousosasto) sekä tiedoksi koordinoivan yliopiston talousosastolle. 8. Laitoksen johtajan puolto tutkijakoulun laatimalla lomakkeella Hakijan tulee toimittaa vaaditut hakemuksen liitteet postitse tutkijakoulun koordinaattorille (palautusosoite: Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto) annettuun määräaikaan mennessä. 13
14 2.1.5 Tutkijaopiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Tutkijakoulupaikka voidaan myöntää hakijalle enintään 4 vuoden (48 kk) ajaksi. Tutkijakoulukauden pituus määräytyy tutkijakoulun rahoitustilanteen, hakijan väitöskirjatyön vaiheen sekä hakijan aikaisemman rahoituksen mukaan. OPM:n rahoittamilla paikoilla opiskelevat voivat osallistua tutkijakoulun järjestämään opetukseen maksutta. Tutkijakoulun järjestämistä kursseista aiheutuvia kustannuksia korvataan määrärahojen puitteissa halvimman mahdollisen matkustustavan mukaisesti. Matkatukea kongresseihin ulkomaille yms. voi hakea sen jälkeen, kun tutkijakoulun OPM:n rahoittamalla tutkijapaikalla opiskeleva on osallistunut vähintään kahteen tutkijakoulun järjestämään symposiumiin. Konferenssitukea voi saada määrahojen puitteissa 1 krt/tutkijakouluvuosi. Tuki ei ole vuosisidonnainen. Tutkijakoulutettavilta odotetaan sitoutumista päätoimiseen väitöskirjatyöskentelyyn. Tutkijakoulutettavan tulee pyrkiä väitöskirjansa loppuunsaattamiseen ja muiden vaadittavien opintojen suorittamiseen tutkijakoulukautensa aikana. Lisäksi voidaan edellyttää osallistumista myös muihin tehtäviin, joiden tarkoituksena on edistää tutkijakoulutettavan väitöskirjatyöskentelyä, valmistumista tai tutkijanuraa. Psykologian tutkijakoulun opiskelija ei voi samanaikaisesti kuulua toiseen tutkijakouluun. Tutkijakoulutettavan tulee viimeistään viikkoa ennen väitöstilaisuutta toimittaa tutkijakoululle kaksi kappaletta väitöskirjaansa (1 tutkijakoulun johtajalle ja 1 koordinaattorille). Väitöskirjassa, sen osajulkaisuissa sekä muissakin tutkijakoulun rahoituksella tuotetuissa julkaisuissa on ilmaistava sopivalla tavalla (esim. Acknowledgement) tutkijakoulun kautta saatu rahoitus. Väitöksen jälkeen tutkijakoulutettavan tulee siirtyä pois tutkijakoulun rahoitetulta tutkijakoulupaikalta väitöskuukautta seuraavien 4 kuukauden sisällä. Esim. jos väitöspäivä on ollut helmikuussa, on tutkijakoulusta saadun rahoituksen viimeinen päivä 30. kesäkuuta kuluvaa vuotta. Tutkijakoulutettavan tulee ilmoittaa irtisanoutumisestaan kirjallisesti tutkijakoululle. Nelivuotisen tutkijakoulukauden päätyttyä tutkijaopiskelija voi kuulua tutkijakouluun vielä 1 vuoden ajan. Tänä aikana hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta tutkijakoulutettavan palkkaan eikä taloudellisiin etuisuuksiin. Väitellyt tutkijakoulutettava voi halutessaan liittyä tutkijakoulun alumniverkoston jäseneksi Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä tutkijakoulukauden pidennys Tutkijakoulutettava on määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa siihen yliopistoon, jossa hän suorittaa tutkintonsa. Hänellä on tavallisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muullakin yliopiston henkilökunnalla (esim. oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen). Tutkijakoulutettavan lähin esimies on hänen pääohjaajansa, yleishallinnollisissa asioissa esimies on kyseisen laitoksen johtaja. Pääsääntöisesti tutkijakoulutettavien virkavapaat eivät pidennä nelivuotista tutkijakoulukautta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin lakisääteiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä tutkijakoulukautta (näissä tapauksissa virkavapaata vastaava aika lisätään tutkijakoulukauden loppuun). Jokainen hoitovapaa pidentää tutkijakoulukautta enintään yhdellä vuodella. Virkavapaata tai pidennystä on haettava kirjallisesti tutkijakoululta ennen virkavapauden aloittamista. Hakemukset lähetetään tutkijakoulun koordinaattorille. Lakisääteisistä virkavapaista (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus) päättää tutkijakoulun johtaja. Muista virkavapaista päättää tutkijakoulun johtoryhmä. OPM-rahoituskauden loppuessa ei pidennyksiä OPM-kauteen myönnetä. Mahdollisuus uuteen rahoituskauteen on seuraavan tutkijakouluhaun yhteydessä. Mikäli opiskelija luopuu tutkijakoulukaudesta kesken rahoituskauden, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti tutkijakouluun koordinaattorille. Irtisanoutumisen yhteydessä on ilmoitettava, mistä alkaen tutkijakoulutettava on luopumassa paikastaan. Kirje toimitetaan koordinaattorille vähintään kaksi viikkoa ennen irtisanoutumisen voimaantuloa. Tutkijakoulutettavan tulee pitää lomana tutkijakoulussa ansaitsemansa vuosilomapäivät. Tutkijakoulu ei korvaa pitämättömiä vuosilomia rahallisesti. 14
15 2.1.7 Sivutoimet Tutkijakoulutettavilta edellytetään sitoutumista päätoimiseen väitöskirjatyöskentelyyn. Opetustehtäviä ei voida vaatia ilman lisäkorvausta, sen sijaan tutkimusryhmän tehtäviin osallistumista voidaan edellyttää. Halutessaan yliopistot voivat maksaa tutkijakoulutettavalle palkanlisää. Jos korotuksen peruste on opetusvelvollisuus, voi määräykseen sisällyttää opetusta korkeintaan 56 tuntia lukuvuodessa. 2.2 Tutkijakoulun oheispaikat Valintamenettely ja perusteet tutkijakoulun oheispaikoille Psykologian alan väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija voi hakea Psykologian tutkijakoulun johtoryhmältä oikeutta kuulua tutkijakouluun oheispaikalla. Edellytyksenä on mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun. Opiskelijalla tulee olla jatko-opinto-oikeus Psykonet-verkoston yliopistoon: Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Tampere, Turku tai Åbo Akademi. Tutkimuksen rahoitus tulee olla järjestettynä vähintään vuodeksi. Tutkijakoulun oheispaikoille voidaan hyväksyä myös jatkoopiskelijoita, joiden tarkoituksena ei ole väitellä psykologian alalta, mutta jotka tutkimusaiheensa perusteella saavat hyötyä tutkijakoulun yhteydestä tai tuovat tutkijakouluun synergiaetua. Tutkijakoulun oheispaikka myönnetään hakijalle enintään neljän vuoden ajaksi. 15
16 2.2.2 Haku oheispaikalle Haku oheispaikoille on jatkuva. Oheispaikkahakemukset laaditaan kirjallisesti ja ne osoitetaan Psykologian tutkijakoulun johtoryhmälle, joka käsittelee oheispaikkahakemukset kokouksissaan. Tutkijakoulun oheispaikkaa hakevalle hakijalle ilmoitetaan johtoryhmän päätöksestä kirjallisesti kokouksen jälkeen (tutkijakoulun koordinaattori). Tutkijakoulun koordinaattori lisää päätöksen jälkeen opiskelijan nimen, väitöskirjatyön aiheen sekä ohjaajien nimet tutkijakoulun kotisivuille ja liittää opiskelijan sekä pääohjaajan sähköpostitiedot tutkijakoulun s-postilistalle. Tutkijakoulun oheispaikkaa voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään seuraavat asiakirjat: 1. Hakijan esittelykirje 2. Todistus maisterintasoisesta pohjatutkinnosta 3. Selvitys jatko-opinto-oikeudesta 4. Tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua) Väitöskirjan ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma aikatauluineen. 5. Selvitys aikaisemmista opinnoista sekä tieteellisestä ja muusta tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV) (enintään 3 sivua). Selvityksen tulee kattaa vähintään kaksi viimeistä vuotta (muun tutkimuskokemuksen ja julkaisutoiminnan ollessa vähäistä tulee antaa selvitys pro gradu -tutkimuksesta). 6. Selvitys jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista. Rahoitusta tulee olla hankittuna vähintään yhdeksi vuodeksi. 7. Selvitys ohjaajista. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi kansainvälisen tason tutkijan kriteerit täyttävää ja tohtorin arvon saanutta ohjaajaa, joista ainakin toisella on dosentin pätevyys. Lisäksi hakijan pääohjaajan tulee toimittaa: 8. vapaamuotoinen lausunto hakijasta suoraan tutkijakoulun koordinaattorille (hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse). Lausunnosta tulee käydä ilmi väitöskirjatyön ohjaajien nimet sekä se, miten väitöskirjatyön rahoitus on järjestetty. Hakemus liitteineen lähetetään postitse tai sähköpostilla tutkijakoulun koordinaattorille (Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto). Lisätietoja oheispaikoille hakemisesta saa tutkijakoulun koordinaattorilta Oheispaikalla opiskelevien oikeudet ja velvollisuudet Oheispaikka on voimassa enintään 4 vuotta. Oheispaikalla tutkijakoulukauden pituus määräytyy tutkijakoulun rahoitustilanteen, hakijan väitöskirjatyön vaiheen sekä hakijan aikaisemman rahoituksen mukaan. Oheispaikalla opiskelevalla tutkijakoulutettavalla on oikeus osallistua tutkijakoulun järjestämille kursseille ja saada ohjausta OPM:n rahoittamien tutkijakoulutettavien kanssa samoin ehdoin. Oheispaikalla opiskelevalla tutkijakoulutettavalla ei kuitenkaan ole oikeutta OPM:n rahoittamaan palkkaan. Sen sijaan tutkijakoulun järjestämille kursseille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja korvataan myös oheispaikoilla opiskeleville. Matkatukea kongresseihin ulkomaille yms. voi hakea sen jälkeen, kun tutkijakoulun oheispaikalla opiskeleva on osallistunut vähintään kahteen tutkijakoulun järjestämään symposiumiin. Oheispaikoilla opiskelevat voivat saada matkatuen kerran tutkijakoulukautenaan. Tutkijakoulun oheispaikalta väitellyt voi halutessaan liittyä tutkijakoulun alumniverkoston jäseneksi. 16
17 Oheispaikalla opiskelevan tutkijakoulutettavan edut tutkijakoulussa: 1. tutkijakoulun järjestämille kursseille osallistuminen on ilmaista, 2. tutkijakoulun järjestämille kursseille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja korvataan, 3. kursseista ja muista tapahtumista saa opintopisteitä, 4. symposiumeissa on mahdollista tavata muita jatko-opiskelijoita sekä saada ohjausta, 5. kongressimatkoihin voi hakea matkatukea Virkavapaa, irtisanoutuminen sekä oheispaikkakauden pidennys Oheispaikoilla opiskelevien tutkijakoulutettavien tulee ilmoittaa virkavapaistaan (ennen virkavapaan aloittamista) ja irtisanoutumisestaan tutkijakoulun oheispaikalta kirjallisesti tutkijakoulun koordinaattorille. Pääsääntöisesti virkavapaat eivät pidennä nelivuotista oheispaikkakautta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin lakisääteiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä nelivuotiskautta (näissä tapauksissa virkavapaata vastaava aika lisätään kauden loppuun). Jokainen hoitovapaa pidentää kautta enintään yhdellä vuodella. 2.3 Psykologian tutkijakoulun opetusjärjestelyt ja opiskelutoiminta Opetus- ja ohjausjärjestelyt Tutkijakoulun ohjelma on suunniteltu niin, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Opinnoista noin 2/3 koostuu väitöskirjatyöstä ja 1/3 muista opinnoista, mm. teoreettisista ja metodiopinnoista sekä muista tutkintoa tukevista opinnoista. Useimmiten väitöskirjat koostuvat 3-5 artikkelista, joista vähintään kolmessa ao. tutkijakoulun opiskelija on ensimmäisenä kirjoittajana, ja jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Tutkijakoulun opetus ja ohjaus rakentuvat kolmelle pääperiaatteelle: 1. tutkijaopiskelijoiden omilta ohjaajilta saama henkilökohtainen ohjaus tutkimusryhmissä, 2. kahden tai useamman tutkimusryhmän järjestämät workshopit ja 3. yleistä metodologiaa, tutkimusetiikkaa ja muita tutkijantaitoja käsittelevät yhteiset kurssit ja tapahtumat. Vuosittain vaihtuva tutkijakoulun kurssiohjelma koostuu erilaisista kursseista, workshopeista ja koko tutkijakoulun yhteisistä symposiumeista Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Tutkijakoululla on käytössä Moodle eli virtuaalinen oppimisalusta, joka mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäämisen ja virtuaalisten työkalujen hyödyntämisen opetuksen tukena. Lisäksi tutkijakoululla on WorkMates-oppimisalusta, jota käytetään tutkijakoulun kurssimateriaalin jakamiseksi kaikille osapuolille. Kursseja voidaan myös tarpeen vaatiessa välittää videovälitteisesti verkoston yliopiston tutkija- ja perustutkinto-opiskelijoille. Virtuaaliopetus: 17
18 Viestintäkanavat Tutkijakoulun sisäinen viestintä hoidetaan sähköisesti ja kotisivujen kautta. Tutkijakoulun viestintäkieli on englanti ja suomi. Pääsääntöisesti sähköinen viestintä kaikille opiskelijoille toteutetaan englannin kielellä. Kotisivuilla ovat nähtävissä tutkijakoulun säännöt, kurssiohjelmat ja muut ajankohtaiset asiat. Tutkijakoululla on 4 sähköpostilistaa: opiskelijat: gsopisk@lists.utu.fi johtoryhmä + varajäsenet: gsjohto@utu.fi ohjaajat: gsohjaa@utu.fi alumnit: gsalumni@lists.utu.fi Tutkijakoulun koordinaattori välittää viestit ja tiedottaa ajankohtaisista asioista (kurssit, ilmoittautumisen määräajat, muiden tutkijakoulujen tarjonta) opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Sähköpostilistoja ylläpitää tutkijakoulun koordinaattori. Opiskelijoiden tulee tiedottaa tutkijakoululle henkilö- ja osoitetietojensa muutoksista. Tiedotuksen tukena ovat tutkijakoulun posteri sekä esitteet, joita jaetaan mm. laitoksille, psykologian opiskelijoille, kansainvälisille vierailijoille ja tutkijakoulun opiskelijoille ja ohjaajille Ohjaajat ja väitöskirjan ohjaus Tutkijakoulussa on ollut alusta lähtien käytössä ohjaajapooli, jonka muodostavat kaikki tutkijakoulun opiskelijoiden väitöskirjatöiden ohjaajat. Ohjaajapooli on kaikkien opiskelijoiden käytössä ympäri vuoden eikä siis rajoitu tiettyihin ohjaajiin tai tiettyyn ajanjaksoon. Kullakin tutkijakoulun opiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa, jotka ovat tiivissä vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa tutkimuksen tekemisen eri vaiheissa. Vähintään toisella ohjaajista tulee olla dosentin pätevyys. Tutkijakoulutettavan kotiyliopisto on vastuussa tutkijakoulutettavan ohjauksesta. Ohjaajat nimetään tiedekunnan tai laitoksen hyväksymässä jatko-opintosuunnitelmassa. Väitöskirjan ohjauksesta tulee laatia tutkijaopiskelijan kotiyliopistossa ohjaussopimus, jossa määritellään ohjaajan ja tutkijakoulutettavan vastuut, velvollisuudet ja keskinäisen yhteistyön muodot. Sopimukseen tulee liittää opiskelijalle laadittu HOPS, joka laaditaan tutkijaopiskelijan kotiyliopiston ohjeistuksien mukaisesti. Ohjaajien tulee sopia tutkijakoulutettavan kanssa, mikä on kunkin ohjaajan tehtävä tutkijan väitöskirjatyön ohjauksessa ja siihen liittyvässä tutkimustyössä. Ohjaajan ja tutkijakoulutettavan tulee kokoontua säännöllisesti, aina tarpeen vaatiessa. Tutkijakoulutettavan tulee saapua ohjaukseen ennakkoon valmistautuneena. Lisäksi hänen tulisi pitää säännöllisesti yhteyttä omaan ohjaajaansa sekä tehdä asianmukaisesti hänelle annetut tutkimustyöhönsä liittyvät tehtävät määräajan puitteissa. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaukseen ja väitöskirjan valmistumisen edistämiseen. Tutkijaopiskelijan ohjaajan tulee tarkastaa väitöskirjan käsikirjoitus ja esitarkastuskelpoisuus. (Tohtorinkoulutusta koskevat suositukset Turun yliopistossa , 5) Ohjaussuhdetta voidaan perustelluista syistä muuttaa väitöskirjatutkimuksen aikana. Tarpeen vaatiessa voidaan nimetä lisäohjaaja tai pääohjaajaa voidaan vaihtaa, mikäli tutkimuksen aihepiiri muuttuu tai ohjaussuhde ei osoittaudu toimivaksi. Ohjaajan ja ohjattavan välisten erimielisyyksien sopimista varten tulee ensisijaisesti ao. opiskelijan tiedekunnassa laatia menettelytavat, jonka avulla määritellään sekä tohtorikoulutettavan että ohjaajan oikeusturva. Ohjaussuhteen ristiriitatilanteessa ohjaaja ja tohtorikoulutettava voivat ottaa yhteyttä ensin laitoksen johtajaan ja tarpeen vaatiessa tutkijakoulun johtajaan. Mikäli tyydyttävää ratkaisua ei löydy tutkijaopiskelijan kotiyliopistossa, asia voidaan käsitellä tutkijakoulun johtoryhmässä, joka pyrkii etsimään asiassa sopivimman, kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisumallin Opiskelu- tai tutkimussuunnitelma (HOPS) sekä edistymisen seuranta Tutkijaopiskelija laatii HOPSin yhteistyössä ohjaajan kanssa. Se tehdään ja päivitetään tutkijaopiskelijan kotiyliopiston (tiedekunnan) antamien suositusten ja ohjeiden mukaisesti. Tutkijaopiskelijan edistymistä seurataan mm. tutkijakoulun vuosiraportoinnin, päivitetyn tutkimussuunnitelman ja HOPSin avulla. 18
19 2.3.6 Tutkijakoululaisten henkilötietomuutokset ja vuosiraportointi Psykologian tutkijakoulun tutkijaopiskelija OPM:n rahoittama opiskelija sekä oheispaikalla opiskeleva on velvollinen ilmoittamaan henkilötiedoissaan tapahtuneista muutoksista ja raportoimaan vuosittaisen toimintansa tutkijakoululle. Vuosittainen opiskelijakysely kohdennetaan kaikille tutkijakoulun opiskelijoille. Sen yhteydessä päivitetään kaikkien opiskelijoiden tiedot. Mikäli esim. ulkomaisia vierailuja tai julkaisuja ei vuoden aikana ole ollut, tulee kyselylomake kuitenkin täyttää aina henkilötietojen osalta, ja palauttaa se annettuun määräaikaan mennessä tutkijakoulun koordinaattorille Toimintaohjeet kiistatilanteissa Tutkijakoulussa noudatetaan opiskelijan kotiyliopiston ohjeita ja suosituksia kiista- ja kriisitilanteissa. 2.4 Kansainvälinen toiminta, opiskelijaliikkuvuus ja työelämäyhteydet Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Psykologian tutkijakoulun järjestämä opetus on avoinna kaikille psykologian jatko-opiskelijoille. Opetustarjonnan tehostamiseksi tehdään yhteistyötä mm. Psykonetin erikoispsykologikoulutuksen kanssa. Tutkijakoulun kurssitarjonnan lisäksi eri psykologian laitosten järjestämä opetus pyritään tuomaan jokaisen psykologian alan jatko-opiskelijan ulottuville. Yhteistyötä tehdään myös muiden tutkijakoulujen kanssa, joilla on mahdollisesti samoja intressejä. Yhteistyön muotoja ovat mm. tehostettu kursseista tiedottaminen, opiskelijoiden hyväksyminen partneritutkijakoulujen kursseille, ja kokonaisten kurssien järjestäminen yhdessä. Jokaisen opiskelijan käytettävissä olevassa ohjaajapoolissa ovat edustettuina kaikkien psykologian laitosten asiantuntijat. Tutkijakoulun kurssitoimintaa hajautetaan eri kaupunkeihin, jotta osa kursseista olisi tarjolla lähellä, ja kursseille osallistuminen lisäisi valtakunnallista liikkuvuutta. Liikkuvuutta tuetaan tutkijakoulussa myös myöntämällä kurssitukea, joka kattaa ainakin osan opiskelijoiden matkustus- ja majoituskuluista. Lisäksi osalla opiskelijoista on väitöskirjatyön ohjaajia eri yliopistoista, joiden tutkimusryhmissä tutkijakoulutettavalla on mahdollisuus tehdä tutkimusta. Psykologian tutkijakoulu tuo mahdollisuuksien mukaan eri psykologian laitosten ja yhteistyökumppaneina olevien tutkijakoulujen sekä muiden yhteistyötahojen tarjoaman opetuksen psykologian tutkijakoulun opiskelijoiden saataville Kansainvälistyminen Psykologian tutkijakoulun opiskelijoiden kansainvälistä toimintaa tuetaan, mm. hankkimalla ulkomaisia asiantuntijoita luennoimaan ja opettamaan Suomeen, järjestämällä symposiumeja ulkomailla, sekä kustantamalla opiskelijoiden matkoja ulkomailla pidettäville kursseille sekä konferensseihin. Psykologian tutkijakoulun opiskelijoilla voi olla ulkomaisia ohjaajia, ja lisäksi opiskelijat voivat tehdä väitöskirjatyötään kansainvälisissä tutkimusprojekteissa tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön mm. yhteisartikkeleiden muodossa. Opiskelijat voivat vierailla väitöskirjatutkimusta tehden joko oman ulkomaisen ohjaajan tai ulkomaisen tutkimusyhteistyökumppanin tutkimusryhmässä. Kansainvälisen toiminnan aloittajina toimivat erityisesti ohjaajat, joilla on jo valmiita kontakteja useihin ulkomaisiin tahoihin. Myös opiskelijat voivat tehdä aloitteita kansainväliseen toimintaan. Opiskelijat saavat omia kansainvälisiä kontakteja joko tutkijakoulun järjestämissä tai muissa tilaisuuksissa, esim. konferensseissa. Kansainvälisen toiminnan koordinaatiossa tärkeässä roolissa on ohjaajien lisäksi myös tutkijakoulun koordinaattori, joka organisoi yhteistyössä toisen maan koordinaattorin tai yhteyshenkilön kanssa kansainväliset kurssit ja ulkomailla järjestettävät symposiumit sekä huolehtii tiedottamisesta eri osanottajaryhmien välillä. 19
20 Psykologian tutkijakoulu on jäsenenä Nordic-Baltic Doctoral Network in Psychology verkoston toiminnassa ( Lisäksi kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään mm. Unkarin kognitiotieteen tutkijakouluun ja Leipzigin yliopiston Tarkkaavaisuuden ja kognitiivisten prosessien tutkijakouluun Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi Koska tutkijakoulun hakupaine on kova ja joka haussa jää huomattava määrä suomalaisia lahjakkaita hakijoita ilman tutkijakoulupaikkaa, ei mahdollisimman monen ulkomaisen tutkijaopiskelijan rekrytoiminen ole itsetarkoitus sinänsä. Tutkijakouluun pyritään kuitenkin rekrytoimaan ulkomaisia tutkijaopiskelijoita tilanteissa, joissa tunnistetaan lahjakas ja motivoitunut nuori tutkija. Ulkomaisten opiskelijoiden edellytyksiä liittyä tutkijakouluun tuetaan seuraavin tavoin: 1. OPM-rahoitteista paikkaa tai oheispaikkaa ei ole rajoitettu kansallisesti, vaan valinta perustuu muihin kriteereihin, joista tärkeimmät ovat hakijan prognoosi, erityisesti korkeatasoinen ja toteutettavissa oleva tutkimussuunnitelma. Oheispaikalle hyväksytään periaatteessa samoin edellytyksin, mutta hakijalla on oltava täysipäiväinen rahoitus vähintään vuodeksi. 2. Oppimisympäristön kieli on ensisijaisesti englanti: lähes kaikki kurssit ja symposiot järjestetään englanniksi, samoin tutkijakoulun sisäinen ja ulkoinen tiedotus. 3. Ohjaajien ja opiskelijoiden välityksellä kontakteja ulkomaille ja ulkomaisiin opiskelijoihin on runsaasti: niihin rohkaistaan jatkossakin mm. konferenssitukien ja kansainvälisten kurssien/luennoitsijoiden ja koulutusten avulla. Näiden kontaktien lisäksi tutkijakoulussa muodostettavan alumniverkoston kautta yhteys säilyy myös niihin väitelleihin opiskelijoihin, jotka valmistumisensa jälkeen siirtyvät töihin ulkomaille vakinaisesti tai post doc -kaudelle. 4. Tutkijakoulussa tehtävä yhteistyö ulkomaisten tutkijakoulujen ja yhteistyötahojen kanssa lisää ulkomailla jatko-opiskelijoiden tietoa Suomesta ja Psykologian tutkijakoulusta. Tutkijakoulusta tiedottaminen kohdennetaan ensisijassa tutkijakoulun nimettyihin yhteistyökumppaneihin sekä Nordic-Baltic verkostoon kuuluviin tutkijakouluihin ja laitoksiin Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Kokonaisuutena elinkeinoelämäyhteyksien kehittäminen on koettu kasvavaksi haasteeksi johon vastaamiseksi suunnitellaan jatkuvasti uusia keinoja. Yliopistollisen tutkijanuran lisäksi tohtoreiden osaamista ja tietoa arvostetaan ja tarvitaan yhä enemmän julkisella sektorilla ja yritysmaailmassa. Johtoryhmän kokoonpanossa painotetaan jäsenten yhteiskunta- ja elinkeinoelämäsuhteita. Lisäksi Psykonetin tarjoaman erikoispsykologikoulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden tarkastella laajasti julkisen sektorin ja yritysmaailman tarpeita. Osa tutkimushankkeista, joiden puitteissa väitöskirjoja tehdään, koskee suoraan julkisen sektorin ja yritysmaailman työpaikkoja (esim. työ- ja organisaatiopsykologian alan tutkimukset). Tutkijakoulun alumniverkoston tarkoituksena on auttaa tutkijakoulussa parhaillaan opiskelevia oman uransa alkuvaiheissa, antamalla tietoa ja neuvoja vastaväitelleen työskentely- ja uramahdollisuuksista elinkeinoelämässä, sekä kehittää yhteyksiä työelämän eri kentillä. Alumniverkosto antaa tutkijakoulusta tohtoriksi valmistuneille opiskelijoille mahdollisuuden yhteydenpitoon muiden tutkijakoulusta tohtoriksi valmistuneiden kanssa. Tutkijakoulu organisoi yhteisen opiskelija-alumnitapaamisen ja kutsuu alumnejaan puhujiksi tutkijakoulun jokavuotisen kevätsymposiumin yhteydessä. Kutsuttu alumni esittelee omaa uraansa työelämän parissa tutkijakoulun tutkijaopiskelijoille. Tutkijakoulu muodostaa alumniverkostoon pysyvän keskusteluyhteyden ja järjestää mm. alumnitapaamisia kansallisten, joka toinen vuosi pidettävien Psykologia-kongressien yhteydessä. Alumniksi voi ilmoittautua täyttämällä sähköisen lomakkeen kotisivuilla: tai josta on linkki Webropoliin. Tutkijakoulun alumniverkostoon liittymisen ehtona on, että alumniksi liittyvä on valmistunut tohtoriksi psykologian tutkijakoulusta joko psykologian tutkijakoulun OPM/SA-rahoitteiselta tutkijakoulutuspaikalta tai psykologian tutkijakoulun oheispaikalta. 20
21 21
22 22 3.
23 Matkustustuskäytännöt sekä taloushallinto 3.1 Tutkijakoulutettavien virkamatkat Tutkijakoulutettavan tulee noudattaa oman kotiyliopistonsa matkajärjestelyjä koskevia sääntöjä ja ohjeistuksia, esimerkiksi yliopistoihin työsuhteissa olevien tulee laatia matkasuunnitelma hyvissä ajoin ennen virkamatkaa. Matkasuunnitelman hyväksyy tutkijakoulutettavan esimies Kurssimatkatukien myöntäminen Tutkijakoulun järjestämistä kursseista tutkijakoulutettaville aiheutuvia matka- ja majoituskuluja korvataan tutkijakoulun määrärahojen puitteissa 100 euroa/kurssi. Opiskelijan edellytetään matkustavan halvimman mahdollisen matkustustavan mukaan. Matkakuluja ei korvata, mikäli tutkijakoulu järjestää kurssille yhteiskuljetuksen. Matkatuen määrää voidaan korottaa 150 euroon, mikäli 1. kurssille osallistuminen edellyttää majoittumista vähintään kahdeksi yöksi tai 2. mikäli halvinta matkustustapaa käyttäen kulut ylittävät 75 euroa ja kurssille osallistuminen edellyttää majoittumista yhdeksi yöksi. Kaikkien tutkijakoulutettavien tulee noudattaa virkamatkoillaan oman kotiyliopistonsa sääntöjä ja ohjeistuksia. Matkakulut ja kurssimatkatuki laskutetaan kurssin/matkan jälkeen Turun yliopiston matkalaskulomakkeella (saa tutkijakoulun kotisivuilta tai Kurssimatkatukea voidaan maksaa kuluvalle vuodelle aiheutuneista kuluista, ja sitä voivat hakea sekä oheispaikoilla että opetusministeriön rahoittamilla tutkijakoulupaikoilla opiskelevat. Kurssimatkatukea tulee anoa kahden kuukauden kuluessa ja ko.vuoden aikana. Laskuun tulee liittää alkuperäiset matka- ja majoituskuitit. Täytetty ja allekirjoitettu matkalaskulomake postitetaan tutkijakoulun koordinaattorille (Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto), joka tarkistaa laskun ja toimittaa sen eteenpäin. TY:n tutkijaopiskelijat tekevät matkanhallintajärjestelmään matkasuunnitelmansa ja -laskunsa sekä toimittavat ne em. järjestelmässä koordinaattorille. Tämän lisäksi TY:n tutkijaopiskelija toimittaa alkuperäiset kuitit ja tositteet tutkijakoulun koordinaattorille. Tutkijakoulun koordinaattori hankkii Turun yliopiston ulkoopuoliselle opiskelijalle matkustusnumeron (ei koske TY:n tutkijaopiskelijoita) ja siirtää laskun matkanhallintajärjestelmään Konferenssituki Tutkijakoulu on varannut osan Suomen Akatemian myöntämästä kurssirahasta tutkijakoulutettavien konferenssimatkojen tukemiseen. Konferenssitukea voi saada koti- tai ulkomaiseen kansainväliseen konferenssiin tai muuhun omaan tutkimukseen ja koulutukseen liittyvään matkaan, jossa hakijalla on aktiivinen rooli (esim. poster-esitys). Konferenssituella voidaan kattaa osa tutkijakoulutettavan konferenssimatkan kokonaiskustannuksista. Tukeen oikeuttavia kuluja ovat matkoista, majoituksesta ja osallistumismaksuista aiheutuvat kustannukset (esim. materiaaleista tai ruokailuista aiheutuneita kuluja tai päivärahoja ei korvata). Matkatukea konferensseihin voi hakea sen jälkeen, kun tutkijaopiskelija on osallistunut vähintään kahteen tutkijakoulun järjestämään symposiumiin. SA:n (OPM:n) rahoittamilla opiskelupaikoilla olevat tutkijakoulutettavat voivat saada konferenssitukea 1 krt/tutkijakouluvuosi (tuki ei ole vuosisidonnainen) oheispaikoilla opiskelevat voivat saada konferenssituen kerran opiskelukautenaan. Konferenssitukea myönnetään tutkijakoulun määrärahojen puitteissa. Tuen määrästä päättää tutkijakoulun johtaja tapauskohtaisesti hakemuksen perusteella. 23
24 Konferenssitukea haetaan kirjallisesti lyhyellä vapaamuotoisella hakemuksella ennen matkaa. Seuraavien asioiden tulee käydä ilmi hakemuksesta: 1. hakijan yhteystiedot (nimi, osoite, sähköpostiosoite), 2. konferenssi, johon tukea haetaan (liitteenä esite, aikataulu, kutsu tms.), 3. selvitys hakijan roolista kyseisessä konferenssissa, 4. matkan kokonaiskustannusarvio; tutkijakoululta haettava summa ja selvitys siitä, miten muu rahoitus järjestetään Matkustusohjeet ja käytänteet Eri yliopistojen ja laitosten ohjeistukset/lomakkeet: Helsingin yliopisto: tukipalvelut/taloushallinto.html Konferenssitukihakemus toimitetaan tutkijakoulun koordinaattorille. Tutkijakoulun johtaja tekee asiasta kirjallisen päätöksen, joka toimitetaan hakijalle kirjallisena postitse. Myönteisen päätöksen saanut hakija toimittaa matkan jälkeen matkalaskun ja alkuperäiset matkaan liittyvät tositteet tutkijakoulun koordinaattorille (palautusosoite: Psykologian tutkijakoulu, Turun yliopisto). Tuki voidaan maksaa myös etukäteen hakijan toimittamaa laskua (esim. matkatoimiston lasku) vastaan. Matkakulut tulee laskuttaa kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Konferenssitukea voidaan maksaa vain kuluvana vuonna aiheutuneista/aiheutuvista kuluista. 24
25 Jyväskylän yliopisto: Tampereen yliopisto: Åbo Akademi: Turun yliopisto: matkustusohjeet/index.html 25
26 26 4.
27 Psykologian tutkijakoulun toiminnan ja laadun arviointi 4.1 Opiskelijapalaute toiminnan suuntaamisen apuna Opiskelijasuoritukset ja kurssitoiminta Tutkijakoulujärjestelmää perustettaessa tavoitteiksi asetettiin: 1. tutkijankoulutuksen laadun ja tasokkuuden kohoaminen, 2. tutkijankoulutuksen tehostaminen ja väittelyiän alentaminen, 3. tutkijanuran ammattimaistuminen, 4. jatkokoulutuksen suunnitelmallisuuden lisääntyminen, 5. yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääminen, 6. tutkimustyön oheisvastuun selkeytyminen ja 7. kansainvälisen koulutus- ja tutkimusyhteistyön lisääntyminen. Laadun paranemiseen vaikuttavia tekijöitä pyritään analysoimaan: yhtäältä kurssitarjontaan sisältyvien teoreettisten ja metodisten opintojen kautta, toisaalta ohjausjärjestelyjen sujuvuutena (mm. tutkimuksen tekeminen osana tutkimusryhmää, vähintään kaksi henkilökohtaista ohjaajaa, ristiinohjaus tutkimusryhmien välillä, kansainvälinen tutkimusyhteistyö). Koulutuksen laatua arvioidaan myös tutkijakoulun antamien yleisten työelämävalmiuksien ja työelämään sijoittumisen kautta. Tutkijankoulutuksen kehittymistä seurataan mm. väitöskirjojen tason muutoksina. Neljän vuoden tavoiteaikana tehtävä väitöskirja koostuu tavallisesti 3-5:stä kansainvälisissä julkaisuissa ilmestyneestä tutkimusartikkelista sekä yhteenveto-osasta. Artikkelin laatua voidaan arvioida myös sen perusteella minkä tasoisissa julkaisuissa se on julkaistu. Väitöskirjaan sisällytettävät artikkelit käyvät läpi tiukan tarkastusprosessin, koska ne julkaistaan vertaisarviointia käyttävissä korkeatasoisissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Monet näistä artikkeleista on tehty yhteistyössä ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa: yhä useamman tutkijakoulutettavan yhtenä ohjaajana on alan kansainvälistä huippua edustava ulkomainen tutkija. Lisäksi vuoden julkaisu kilpailussa saadaan vuosittain kattavaa tietoa tutkijaopiskelijoiden tuottamista väitöskirjaan liittyvistä artikkeleista alan eri julkaisuihin. Tutkijakoulu seuraa myös väittelyiän kehittymistä vuosittain. Väitelleiden tohtorien ikä on tutkijakoulujärjestelmän myötä selvästi laskenut. Koska kysymys on naisvaltaisesta alasta, arvioinnissa otetaan huomioon, että vanhempainvapaakaudet usein pidentävät tutkijakoulukautta onhan yksi tutkijakoulujärjestelmän tavoite myös tukea tasa-arvoa tutkijanuralla Kurssipalaute, opiskelijakysely ja Vuoden julkaisu Opetuksen laatua seurataan systemaattisesti kursseista kerättävän opiskelijapalautteen avulla. Palaute kootaan verkkolomakkeella (Webropol: opintojaksojen päätteeksi. Yhteenveto palautteesta toimitetaan luennoitsijoille ja johtoryhmälle, jolloin sitä voidaan hyödyntää opetuksen kehittämisessä. Lisäksi työelämään siirtyneiltä kerätään säännöllisesti palautetta koulutuksesta. Näiden tietojen avulla tutkijakoulu pyrkii olemaan ajan tasalla valmistuneiden työllistymisestä ja koulutustarpeista sekä käyttämään myös näitä tietoja opetuksen suunnittelussa. Tutkijakoulussa kerätään aineistoa myös siitä, millainen on alan koulutettujen tarve tulevaisuudessa. Tutkijakoulussa toteutetaan vuosittain opiskelijakysely. Tutkijakoulun koordinaattori toimittaa kyselylomakkeen jokaiselle opiskelijalle sähköisesti marras-joulukuun vaihteessa. Jokainen kyseisenä vuotena tutkijakoulussa opiskellut opiskelija on velvollinen vastaamaan kyselyyn. Vaikka opiskelijalla ei olisi julkaisu- tai vierailutoimintaa kyseiseltä vuodelta, tulee hänen palauttaa sähköisesti annettu kyselylomake henkilötietojen päivitystä sekä tarkastamista varten. Tutkijakoulun koordinaattori tilastoi julkaisu- ja vierailumäärät ennakoiden samalla SA:n vaatimaa toimintaraporttia, joka tehdään joka toinen vuosi SA:n tutkijakouluhaun yhteydessä. 27
28 Opiskeluaktiivisuutta seurataan laskemalla ja laatimalla tilastot kurssiosallistumisista vuosittain. Lisäksi kerätään tutkijakoulun opiskelijoiden julkaisutiedot (Suomen Akatemian luokituksen mukaan) sekä tiedot kotimaisista ja kansainvälisistä konferenssiesitelmistä. Myös tiedot kaikkien tutkijakoulusta valmistuneiden väitöskirjojen toteutustavasta (monografia tai artikkeliväitöskirja) sekä kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön luonteesta ja määrästä (ulkomaiset ohjaajat, kansainväliset yhteisartikkelit) kuuluvat vuosittain kartoitettaviin osa-alueisiin. Tiedot kootaan tutkijakoulun toimintakertomukseen, jonka tuloksista tiedotetaan opiskelijoille ja ohjaajille kevätsymposion yhteydessä sekä Psykonet-verkostolle yleiskokousten yhteydessä. Tutkijakoulun johtoryhmä valitsee vuosittain vuoden julkaisun. (Toteutettiin ensimmäisen kerran 2008). Koordinaattori kerää julkaisutiedot vuoden julkaisu kilpailuun osallistuvilta opiskelijoilta annettuun määräaikaan mennessä. Johtoryhmä arvioi julkaisut ja valitsee niiden joukosta vuoden julkaisun, joka julkistetaan seuraavan kevätsymposiumin yhteydessä. Julkaisukilpailun voittaja pitää symposiumissa artikkeliin liittyvän esitelmän. Parhaan julkaisun tekijän palkitaan. Hän voi kehittää omaa tutkijan kompetenssiaan kongressimatkalla ja/tai esim. alan kirjallisuudella. Kukin opiskelija voi osallistua kisaan enintään yhdellä julkaisulla. Vuoden julkaisun sekä vuosittaisen kyselyn taustalla on saada yleiskäsitys tutkijakoululaisten toiminnasta, kehityksestä ja sen tasosta sekä arvioida ja vertailla tutkijakoulun toimintaa edellisiin vuosiin sekä kartoittaa kehittämiskohteita tulevaisuutta varten. 4.2 Tutkijakoulun yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteistyö laadun näkökulmasta Psykologian tutkijakoulua arvioidaan myös sen kautta, kuinka paljon sillä on yliopistojen keskinäistä että niiden ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Tutkijakoulun ohjaajapoolia kartoittamalla saadaan toiminnan kehittämiseksi tietoa tutkijakoulun yhteistyösuhteista ja määrästä. Ohjaajapooliin kuuluu edustajia paitsi yliopistoista, myös niiden ulkopuolisista tutkimuslaitoksista (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Kansainvälistä yhteistyötä arvioidaan vuosittain mm. opiskelijaliikkuvuutta kartoittamalla, ulkomaisilla konfenssien määrällä ja tutkijavierailuilla, tutkijakoulussa luennoimassa olleiden ulkomaisten luennoitsijoiden määrällä sekä tasolla, yhteisartikkelien määrällä sekä kansainvälisellä koulutus- tai tutkimusyhteistyöllä ja sen tuottamien tuloksien perusteella Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toiminnan laadun arvioinnissa Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sen seuranta liitetään järjestelmällisesti mukaan tutkijakoulun opiskelijakyselyyn toiminnan ja opintojen edistymistä kartoitettaessa. Tässä yhteydessä kartoitetaan mm. asiantuntijaluennot, medianäkyvyys, erilaiset työryhmien jäsenyydet, opetus- ja muut tehtävät yliopiston ulkopuolella. Nykyisen johtoryhmän kaikki jäsenet tulevat yliopistojen sisältä. Johtoryhmän kokoonpanossa painotetaan kuitenkin jäsenten yhteiskunta- ja elinkeinoelämäsuhteita, joita johtoryhmän jäsenillä on runsaasti (esimerkiksi Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, TEKES, ministeriöt). Johtoryhmän jäsenillä on tutkimusyhteistyötä mm. Väestöliiton, Palkitsemiskeskuksen ja Nokian kanssa. Opiskelijoiden ja johtoryhmän yhteiskunnallinen vaikuttamisesta kartoitetut tiedot antavat selkeän käsityksen tutkijakoulun yhteiskunnallisen vaikuttamisen osa-alueista, sen vahvuuksista ja kohteista, jotka kaipaavat jatkossa panostamista. 28
Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja
Psykologian tohtoriohjelma Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja Psykologian tohtoriohjelma www.dopsy.fi Psykologian
LisätiedotValtakunnallisen Memornet tohtoriohjelman toimintakäsikirja
Valtakunnallisen Memornet tohtoriohjelman toimintakäsikirja Sisältö Toimintakäsikirjan idea 1. Memornet tohtoriohjelman toiminta ajatus ja tavoitteet 3 2. Opiskelijaksi hakeminen 2.1 Hakemuksen laatiminen
LisätiedotLuonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA
Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA 1. TYÖSKENTELYAPURAHAT vuodelle 2011 = APURAHAT TOHTORINTUTKINTOON TÄHTÄÄVIIN OPINTOIHIN 1. ERÄ 2. JATKO-OPISKELIJOIDEN MATKA-APURAHAT 3. TUTKIJOIDEN
LisätiedotVastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).
OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen
LisätiedotMikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.
30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille
LisätiedotJyväskylän yliopiston tutkijakoulu
Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA
1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx
LisätiedotHUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella
Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotJyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta
Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen
LisätiedotHAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN
HAKEMUS OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMAAN 1. Henkilötiedot * Etunimi Sukunimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Maa Puhelin Syntymäaika 2. Hakijan pohjatutkinto * Tutkinnon nimi Yliopisto Valmistumispäivä
LisätiedotTiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!
HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön
LisätiedotPohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma
1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala
LisätiedotUudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013
Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT
LisätiedotTampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi
Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen TaY tutkijakoulu Tehtävä: koordinoida
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotMuutokset rahoituspäätöksiin-
SUOMEN AKATEMIA 1.12.2014/19.3.2015/ AKA/3/02.04.10/2014 Muutokset rahoituspäätöksiin- ohjeet rahoituksen saajalle Eri muutoshakemustyypit (1) Uuden rahoituspäätöksen kustannusarvion ja/tai vuosierien
LisätiedotLiikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa
Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,
LisätiedotOrientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille
28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen
LisätiedotYDINTEKNIIKAN JA RADIOKEMIAN TOHTORIOHJELMA (YTERA) TOIMINTAKÄSIKIRJA HYVÄKSYTTY KOKOUKSESSA 8.2.2013
YDINTEKNIIKAN JA RADIOKEMIAN TOHTORIOHJELMA (YTERA) TOIMINTAKÄSIKIRJA HYVÄKSYTTY KOKOUKSESSA 8.2.2013 Tämä asiakirja sisältää Ydintekniikan ja radiokemian tohtoriohjelma YTERAn keskeisiä toiminta- ja menettelytapoja,
LisätiedotTekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet
OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.
LisätiedotKANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)
SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi
LisätiedotHaku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto
Haku neuropsykologian erikoispsykologin koulutukseen 2016 2019 erikoistumiskoulutus 70 op, Helsingin yliopisto Yliopistojen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja,
LisätiedotWIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET. Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet.
WIIPURILAISEN OSAKUNNAN STIPENDISÄÄTIÖN APURAHAT 2017 OHJEET Apurahoja voivat hakea vain Wiipurilaisen Osakunnan nykyiset ja entiset jäsenet. Hakuaika alkaa 1.12.2016 ja päättyy 31.1.2017 klo 19.00. Ajoissa
LisätiedotKYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA
Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot
LisätiedotURALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena
LisätiedotSosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAKAUDELLE
1/8 Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAKAUDELLE 2010 2013 1. Tutkijakoulun toiminta ajatus ja toiminnan organisointi Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden
LisätiedotHakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015
Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)
LisätiedotAPURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004
AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha
LisätiedotJatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,
5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:
LisätiedotApulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa
Apulaisprofessorin ja professorin arviointikriteerit Helsingin yliopistossa Helsingin yliopiston johtosäännössä on määritelty professorin ( 34) ja apulaisprofessorin ( 37) kelpoisuusvaatimukset. Tällä
LisätiedotUTUGS-palkanmaksumalli
UTUGS-palkanmaksumalli 9.1.2013 klo 13.00-15.00, Cal3-luentosali YLIOPISTOJEN RAHOITUSMALLIUUDISTUKSEN VAIKUTUKSET TOHTORIKOULUTUKSEEN Yliopistojen uusi rahoitusmalli voimaan 1.1.2013 o Tutkijankoulutuspalkkarahoitusta
LisätiedotTutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen
LisätiedotValtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja Sisällys
Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja Sisällys Valtakunnallisen kielentutkimuksen tohtorikoulutusverkosto Langnetin toimintakäsikirja... 1 1. Langnetin
LisätiedotPäivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin
LisätiedotSovitut toimintatavat
Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman
LisätiedotYLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen
AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille
LisätiedotFiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE
FISMA ry FiSMA Pätevän Arvioijan yleisohje Sivu 1(2) Prosessijohtaminen Hakemuksen tekeminen ja uusiminen FiSMA PÄTEVÄN ARVIOIJAN NIMIKKEEN HAKEMUSOHJE 1. Yleistä FiSMA Pätevän Arvioijan (FiSMA Competent
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6
LisätiedotTutkijan vastuut, velvollisuudet ja ohjauksen etiikka. Dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus, IHME skylän n yliopisto
Tutkijan vastuut, velvollisuudet ja ohjauksen etiikka Dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus, IHME Jyväskyl skylän n yliopisto 1 Taustaksi: Yli 20 000 jatko-opiskelijaksi opiskelijaksi ilmoittautunutta
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotHumanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle
Humanistisen tiedekunnan väitöskirja-apurahat vuodelle 2012 Petri Karonen 28.10.2011 Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä 1) Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu kattoorganisaationa - Aloittanut
LisätiedotJatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen
Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta
LisätiedotTERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA
TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa
LisätiedotAkatemian rahoitusinstrumentit
Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä
LisätiedotValtakunnallinen tutkimushankkeiden tietovaranto
Valtakunnallinen tutkimushankkeiden tietovaranto Vastaajan yhteystiedot 1. Yhteystiedot (jätä halutessasi) Rahoitusorganisaatio kdjflak Yhteyshenkilö lkjaölksdj Puhelin 5678 Sähköposti 2. Kiinnostus osallistua
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus
Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa
LisätiedotPäätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)
TAMPEREEN YLIOPISTO Saapunut Opinto ja kansainvälisten asiain osasto Päätöksen pvm 33014 Tampereen yliopisto Myönnetään euroa OPISKELIJOIDEN MATKA APURAHAHAKEMUS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet
LisätiedotKiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö
Kiimingin kunnan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sivistysjaosto 22.9.2009 TOIMINTA-AJATUS - Nuorten silimin Nuorisovaltuuston tarkoituksena on saada Kiimingissä nuorten ääni kuuluville, ideat esille ja
LisätiedotTohtoriopintojen rahoitus
Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotTohtorikoulutuksen yhteistyö
Tohtorikoulutuksen yhteistyö Paula Salo, Psykonetin pj, Turun yliopisto Paavo Leppänen, Dopsyn pj, Jyväskylän yliopisto Kari Lehti, Psykonetin koordinaattori Dopsyn tuloksia Dopsyn rahoitus päättyi 31.12.2015
LisätiedotJOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ
JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,
LisätiedotSEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT
SEURASAARISÄÄTIÖN TUTKIMUSSTIPENDIT Suomessa tehtävään kansatieteelliseen tutkimukseen on haettavissa tutkimusstipendejä Seurasaarisäätiön Emil ja Lempi Hietasen rahastosta. Emil ja Lempi Hietasen rahasto
LisätiedotKoulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula
Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,
LisätiedotBIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT
BIOKESKUS SUOMI - BIOCENTER FINLAND -VERKOSTON SAANNOT Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto- ja Abo Akademi ovat perustaneet bioalan yhteistyoverkoston
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotTURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA
sivu 1/6 TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA Edustajiston päätös 5.8.2009, 27.1.2010, 20.4.2011 ja 20.5.2015. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala Sen lisäksi,
LisätiedotTUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS
TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä
LisätiedotVirkamiesvaihto. Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville
Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto-ohjelmat Virkamiesvaihto-ohjelmat tukevat valtionhallinnon työntekijöiden kansainvälistä liikkuvuutta ja henkilöstön
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
Lisätiedot3/2012 Toimintatapojen tarkennuksia väitöskirjatyön valmistumisen loppuvaiheen prosesseihin
8.10.2012 OULUN YLIOPISTO TUTKIJAKOULUN JOHTORYHMÄN PÖYTÄKIRJA, KOKOUS 9/2012 Aika Maanantai 8.10.2012 klo 8.15 10.15 Paikka: KE 1021-2, Student Center Käsiteltävät asiat 1/2012 Kokouksen laillisuus ja
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPPI- JA KEVEKO-TOHTORIOHJELMIEN OHJE OPISKELU-OIKEUSHAKUUN SAIMI-JÄRJESTELMÄSSÄ
KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN OPPI- JA KEVEKO-TOHTORIOHJELMIEN OHJE OPISKELU-OIKEUSHAKUUN SAIMI-JÄRJESTELMÄSSÄ Tähän ohjeeseen on koottu sekä yleisiä Saimi-järjestelmän käyttöön ja lomakkeen täyttämiseen
LisätiedotJATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON
Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta JATKO-OPINTOSUUNNITELMA KASVATUSTIETEEN TOHTORIN TUTKINTOON Henkilökohtaiseen jatko-opintosuunnitelmaan (HOPS) kirjataan tohtorin tutkintoon sisällytettävät
LisätiedotOpintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat
Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi
HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin
LisätiedotKirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke
Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta Kirkkohistorian laitoksen pedagoginen kärkihanke 2007 2009 Hankkeen pääteema: Jatko-opiskelijoiden ohjaaminen erityisesti kansainvälistyminen
LisätiedotTSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?
LisätiedotApurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa
Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen
LisätiedotTampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi
Tampereen yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi Orientaatio uusille väitöskirjatutkijoille Tampereen yliopiston tutkijakoulu Koordinaattori Olli Nuutinen Jatkokoulutuksen tavoitteena on,
LisätiedotSIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO
SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa
LisätiedotRehtorin asettama tenure track ryhmä asettaa yleiset tavoitteet kullekin vakinaistamispolun vaiheelle.
1 (5) VAKINAISTAMISPOLKU JA ARVIOINTIMENETTELY YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Vakinaistamispolkua koskevat ohjeet Rehtori on antanut vakinaistamispolkua koskevan menettelyohjeen 6.2.2013. Tämä ohje
Lisätiedot1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2
Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.
LisätiedotHakuaika päättyy ma klo 14.00, jolloin sähköinen hakuohjelma sulkeutuu. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä.
HAKULOMAKKEEN TÄYTTÖOHJE 16.8.2019 Apurahahakemus täytetään ja lähetetään sähköisesti verkkopalvelussa. Hakuaika päättyy ma 16.9.2019 klo 14.00, jolloin sähköinen hakuohjelma sulkeutuu. Myöhästyneitä hakemuksia
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotSPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma
SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä
Lisätiedot2. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS
HAKULOMAKE 1/6 Hakuaika päättyy 14.2.2014 klo Hakemus ja sen liitteet jätetään 4 kappaleena sen yliopiston psykologian oppiaineeseen, johon hakija ensisijaisesti pyrkii. Kuoreen merkintä Haku erikoispsykologin
LisätiedotOHJE Jatko-opintosuunnitelmat 24.8.2012 1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT
1 (6) JATKO-OPINTOJEN AIKANA LAADITTAVAT SUUNNITELMAT Suunnitelmat Opiskelija laatii ennen jatko-opiskelijaksi hakeutumistaan yhteistyössä työnohjaajansa, työnohjaajiensa tai ohjausryhmän kanssa tutkinnonsuorittamissuunnitelman,
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,
PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotOpetusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 7/08
LAPIN YLIOPISTO 1 341 2253 + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää
LisätiedotTutkintovaatimukset ennen : lääketiede ja hammaslääketiede. Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto
VANHAT TUTKINTOVAATIMUKSET: Tutkintovaatimukset ennen 1.8.2017: lääketiede ja hammaslääketiede... 1 Lääketieteen ja hammaslääketieteen tohtorin tutkinto... 1 Filosofian tohtorin tutkinto... 2 Opintopisteiden
LisätiedotTurun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö
sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen
Jatko-opiskelu Jatkotutkinnon suorittaminen 5. Tutkinnon myöntäminen 2. Jatko-opintojen suorittaminen 1. Valinta jatkokoulutukseen Tutkimuksen tekeminen 3. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyntä
LisätiedotAalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet
Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa
LisätiedotLippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia
Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotTYÖPAIKKATOIMINNAN ABC
NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE
LisätiedotTSV:njakamat konferenssiavustukset. Georg Strien
TSV:njakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus? Raportointikäytännöt
LisätiedotUlkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.
1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen
LisätiedotHAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN FYSI- KAALISTEN JA KEMIALLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAAN
Hakuilmoitus 1 (6) HAKU TOHTORIKOULUTETTAVAKSI TURUN YLIOPISTON TUTKIJAKOULUN FYSI- KAALISTEN JA KEMIALLISTEN TIETEIDEN TOHTORIOHJELMAAN 1 Tohtoriohjelman lyhyt kuvaus Fysikaalisten ja kemiallisten tieteiden
LisätiedotOppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi
APURAHAHAKEMUS YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE APURAHAN HAKIJA TAI HAKIJARYHMÄ Sukunimi (myös entinen) Etunimi (puhuttelunimi alleviivataan) Osoite: Hanikka 19 A, 02360 Espoo Puh. 040 514 2552
LisätiedotTUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, Ajankohtaista tutkijakouluista. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto
TUTKIJAKOULUJEN LIIKKUVUUSSEMINAARI Suomen Akatemia, 3.2.2010 Ajankohtaista tutkijakouluista Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto 1 4.2.2010 TUTKIJAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN opetusministeriö siirsi 1.1.2008
LisätiedotAmmatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Vuosi 2015
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
Lisätiedot1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät
Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä
LisätiedotKANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA
KANSAINVÄLISYYDEN EDISTÄMINEN TURUN YLIOPISTOSSA JA OIKEUSTIETEEN TOHTORIOHJELMASSA Elise Pinta, FT, Koordinaattori, UTUGS Mirkka Ruotsalainen, Tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija, Oikeustieteellinen
LisätiedotProfessorikunnan uudistuminen ja rekrytointi
1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.
LisätiedotHAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5)
Ammatillinen erityisopettajankoulutus Valintaperusteet 1 (5) Hakeminen ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteinen haku on 7. 27.1.2015. Sähköinen hakemus tulee
Lisätiedot