Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAKAUDELLE

Transkriptio

1 1/8 Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu TOIMINTAPERIAATTEET TOIMINTAKAUDELLE Tutkijakoulun toiminta ajatus ja toiminnan organisointi Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tutkijakoulu on perustettu vuonna Tutkijakoulun tavoitteena on sen alusta lähtien ollut: 1) Sosiaalityön tutkimuksen laadun ja tason nostaminen 2) Väittelyiän ja ajan alentaminen ja tutkijakoulutuksen tehostaminen 3) Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden tutkimuksen kansainvälistäminen 4) Naisten tutkijanuran edistäminen Tavoitteisiin on edetty lisäämällä tieteellisen jatkokoulutuksen tarjontaa ja tutkimuksen ohjausta, keskittämällä taloudellisia resursseja myös laitosten osalta yhteiseen tutkijakoulutukseen sekä edistämällä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkijakoulun muodostavat kaikki kuusi sosiaalityön koulutusyksikköä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Mukana ovat Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos, Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Itä Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos, Lapin yliopiston sosiaalityön laitos, Tampereen yliopiston sosiaalityön tutkimuksen laitos ja Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkijakoulua koordinoidaan Lapin yliopistosta osana Sosnet verkoston koordinaatiota. Tutkijakoulun keskeinen hallinnollinen elin on Sosnetin johtoryhmä, jonka tehtävänä on: 1) hyväksyä opiskelijavalinnat 2) kehittää jatkokoulutusohjelmaa, tutkijakoulutettavien ohjausta ja tutkijakoulun kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä 3) hyväksyä tutkijakoulun vuosittainen toiminta ja opetussuunnitelma 4) seurata sosiaalityön tieteellisen koulutuksen tilannetta ja sopia jatkokoulutuksen valtakunnallisesta koordinoinnista 5) pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi Tutkijakoulun toiminta keskittyy tutkijakoulun teema alueeseen soveltuvien seminaarien ja muun koulutuksen järjestämiseen, pienryhmissä tapahtuvaan tutkimuksen ohjaukseen ja kansainvälistymisen tukemiseen. Valtakunnallisen tutkijakoulun sisäisessä tiedonvälityksessä hyödynnetään yhteistä verkkoalustaa.

2 2/8 2. Opiskelijavalintoihin liittyvät periaatteet Tutkijakoulussa on kokopäiväisiä, palkallisia tutkijankoulutuspaikkoja (ns. a paikat) ja niiden lisäksi oheispaikkoja (ns. b paikat), jotka mahdollistavat osallistumisen tutkijakoulun ohjaukseen ja opetukseen. Tutkijakoulutettavat (a paikkalaiset) ovat kukin määräaikaisessa työsopimussuhteessa omaan yliopistoonsa. Oheispaikkalaiset ovat muulla rahoituksella tai muun ansiotyön ohella väitöskirjaa tekeviä jatko opiskelijoita. Laitosten tavoitteena on hankkia oheispaikkalaisille rahoitus, joka mahdollistaa väitöskirjatyöskentelyn. Tutkijakoulussa työskentelee myös c paikalla sosiaalityön jatko opiskelijoita, jotka voivat osallistua tutkijakoulun seminaareihin ja tilaisuuksiin. Kaudella on kahdeksan kokopäiväistä tutkijakoulupaikkaa ja 21 oheispaikkaa. Tutkijakoulupaikkojen haku toteutetaan valtakunnallisesti. Ilmoitus julkaistaan työvoimahallinnon sivuilla, tutkijakoulun www sivuilla, laitosten ja yliopistojen ilmoitustauluilla ja www sivuilla sekä välitetään eteenpäin yliopistojen rekrytointipalveluiden kautta. Opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulupaikkojen lisäksi ohjelmaan otetaan yliopistojen ja tutkimusprojektien rahoituksella opiskelevia jatkokoulutettavia, ns. oheispaikkalaisia. Esityksen oheispaikkalaisten hyväksymisestä tekee sen laitoksen vastuullinen professori, johon jatkotutkinto suoritetaan. Oheispaikalla olevat opiskelijat valitaan ja vapautuvat paikat täytetään laitosten sisäistä hakumenettelyä käyttäen. Ehdottomina valintaedellytyksinä on suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan perustutkinto (maisterin tutkinto) tai muutoin todettava jatkokoulutuskelpoisuus sosiaalityössä sekä jatko opinto oikeus sosiaalityön jatkokoulutusta antavassa tiedekunnassa. Hakemus tulee laatia kirjallisesti ja siihen tulee liittää selvitykset seuraavista asioista: 1) Oikeaksi todistettu jäljennös suoritetusta tutkinnosta 2) Lausunnot opinnäytetöistä 3) Selvitys jatko opinto oikeudesta sosiaalityön jatkokoulutusta antavassa tiedekunnassa 4) Henkilökohtainen jatko opintosuunnitelma 5) Väitöskirjan tutkimussuunnitelma toteutusaikatauluineen 6) Selvitys aiemmista opinnoista ja tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV) sekä jatko opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista 7) Selvitys väitöskirjatyön ohjaajista. Opiskelijavalinta perustuu edellä mainittuihin opiskelijan toimittamiin asiakirjoihin. Tutkijakoulutettavat valitsee Sosnetin johtoryhmä. Valinnassa painotetaan seuraavia seikkoja: Aiempi perustutkintomenestys, arvosanat ja opiskeluaika. Valinnassa huomioidaan tiedepainotteinen suuntautuminen ja perustutkinnon valmistumisajankohta. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma aikatauluineen. Valinnassa painotetaan tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman tasoa sekä tutkimusaiheen relevanssia tutkijakoulun teemaalueen) kannalta. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota suunnitelman ja aikataulun realistisuuteen. Tutkijakouluille asetetut tavoitteet

3 3/8 3. Tutkijakoulukauteen liittyvät periaatteet Tutkijakoulukauden pituus, paikan vastaanottaminen ja sivutoimet Opetusministeriön rahoittama tutkijakoulutuspaikka myönnetään jatkokoulutettavalle pääsääntöisesti neljän vuoden ajaksi. Myönnetyn tutkijakoulupaikan vastaanottamista voi perustellusta syystä lykätä enintään kuuden (6) kuukauden ajan paikan vapautumisesta. Tutkijakoulun johtoryhmä päättää, pidennetäänkö opiskelijan tutkijakoulukautta lykkäyskuukausien verran vai vähennetäänkö säästyneet kuukaudet opiskelijan tutkijakoulukaudesta. Tutkijakoulun pääsääntönä on, että myönnetty tutkijakoulukausi koskee vain myönnettyä ajanjaksoa eikä sitä voida siirtää myöhemmin käytettäväksi (ks. poikkeuksena äitiys, isyys ja vanhempainlomat). Mikäli tutkijakoulutettava joutuu luopumaan paikastaan kesken kauden, vapautuva tutkijakoulutettavan kausi laitetaan tutkijakoulun oheispaikkalaisten sisäiseen hakuun. Tutkijakoulutettavan on ilmoitettava luopumisesta tutkijakoulun koordinaattorille ja johtoryhmälle. Tutkijakoulukausi päättyy, kun tutkijakoulutettava on väitellyt ja hänen väitöskirjansa on arvosteltu. Tutkijakoulutettavilta edellytetään päätoimista työskentelyä väitöskirjatutkimuksen parissa. Tutkijakoulutettavat voivat tehdä pienen määrän muita sivutoimia (esim. opetusta) edellyttäen, että ne eivät viivästytä väitöskirjatyön edistymistä. Mikäli tutkijakoulutettavalle halutaan maksaa pätevyyden ja opetuksen perusteella korkeampaa palkkaa, voi yliopisto tehdä sen maksaen erotuksen sivukuluineen omista varoistaan. Määräykseen korotetulla palkalla voidaan sisällyttää velvollisuus antaa opetusta enintään 56 tuntia lukuvuodessa. Sivutoimista tulee ilmoittaa koordinaattorille. Äitiys, isyys ja vanhempainlomat Tutkijakoulutettavat ovat määräaikaisessa työsopimussuhteessa kukin omaan yliopistoonsa. Tutkijakoulutettavilla on lainmukaiset oikeudet äitiys, isyys ja vanhempainlomiin. Äitiys, isyys ja vanhempainlomat eivät vähennä tutkijakoulutettavan kautta, vaan kautta vastaava aika lisätään myönnetyn kauden loppuun. Äitiys isyys tai vanhempainlomaa varten tutkijakoulutettavan on haettava virkavapaata tutkijakoulun johtoryhmältä. Virkavapaushakemukset lähetetään tutkijakoulun koordinaattorille. Oheispaikkalaiset järjestävät äitiys isyys tai vanhempainloma asiansa oman työnantajansa kanssa. Tutkijakoulun teemaryhmän vastuuprofessoreille ja koordinaattorille tulee kuitenkin ilmoittaa, jos ei ko. lomien aikana osallistu tutkijakoulun toimintaan.

4 4/8 4. Oikeuksista ja velvollisuuksista Kokopäiväisen tutkijakoulutettavan oikeudet ja velvollisuudet Tutkijakoulutettavan velvollisuutena on väitöskirjatyön loppuunsaattaminen ja muiden tohtorin tutkinnon edellyttämien opintojen suorittaminen tutkijakoulukauden aikana. Vastuu väitöskirjan valmistumisesta on opiskelijalla itsellään. Tutkijakoulutettavan edellytetään osallistuvan tutkijakoulun tapaamisiin ja oman teemaryhmänsä kokoontumisiin. Teemaryhmien kokoontumisiin ja koko tutkijakoulua koskeviin tapaamisiin kustannetaan matka ja majoituskulut valtion matkustussäännön mukaisesti. Tutkijakoulutettavan edellytetään myös esittelevän tutkimuksensa edistymistä 1 2 kertaa vuodessa teemaryhmätapaamisissa tai koko tutkijakoulua koskevien tapaamisten työryhmissä, luennoimalla tai muulla vastaavalla tavalla. Tutkijakoulutettavilta edellytetään vuosittaista kirjallista raportointia (ns. henkilökohtainen toimintakertomus) väitöskirjatyön edistymisestä, kansainvälisestä toiminnasta ja julkaisutoiminnasta. Raportointiin liittyvät ohjeet saa tutkijakoulun koordinaattorilta. Lisäksi tutkijakoulutettavien edellytetään pyydettäessä arvioimaan tutkijakoulun toimintaa. Tutkijakoulutettavilla on oikeus osallistua kaikkeen tutkijakoulun järjestämään opetukseen ja saada tutkimustaan tukevaa ohjausta. Tutkijakoulutettaville nimetään kolme ohjaajaa, joista yksi on oman laitoksen ohjaaja. Tutkijakoulutettavilla on myös oikeus pyytää tutkijakoulun vastuuprofessoreilta ohjausta ja käytännön neuvoja väitöskirjatyöhönsä. Muissa tutkijakoulua koskevissa käytännön asioissa tutkijakoulutettavia opastaa tutkijakoulun koordinaattori. Oheispaikkalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tutkijakoulun oheispaikkalaiset tekevät väitöskirjatyötään tutkijakoulun ulkopuolisella rahoituksella tai oman ansiotyönsä ohessa. Oheispaikkojen määrää tarkistetaan tarvittaessa. Oheispaikkalaisten odotetaan osallistuvan tutkijakoulun tapaamisiin. Oheispaikkalaisten odotetaan osallistuvan tutkijakoulun toimintaan esittelemällä omaa tutkimustaan teemaryhmissä ja muissa tapaamisissa mahdollisuuksiensa mukaan. Oheispaikkalaisen tulee ilmoittaa luopuvansa paikastaan siinä tapauksessa, että väitöskirjatyön tekeminen lopetetaan kokonaan. Oheispaikalle voidaan tällöin valita toinen opiskelija. Tutkijakoulun johtoryhmälle tulee ilmoittaa myös siinä tapauksessa jos väitöskirjatyö keskeytyy määräajaksi. Tutkijakoulun opetuksessa ei erotella tutkijakoulutettavia ja oheispaikkalaisia, vaan jokaisella tutkijakouluun hyväksytyllä on oikeus saada opetusta ja ohjausta. Tutkijakoulutettaville nimetään kolme ohjaajaa, joista yksi on oman laitoksen ohjaaja. Teemaryhmien vetäjillä on oikeus saada tietoa myös oheispaikkalaisten väitöstyön tilanteesta. Oheispaikkalaisilta edellytetään vuosittaista kirjallista raportointia (ns. henkilökohtainen toimintakertomus) väitöskirjatyön edistymisestä, kansainvälisestä toiminnasta ja julkaisuista. Raportointiin liittyvät ohjeet saa tutkijakoulun koordinaattorilta. Lisäksi oheispaikkalaisten edellytetään pyydettäessä arvioimaan tutkijakoulun toimintaa.

5 5/8 Ohjaajien oikeudet ja velvollisuudet Pääasiallisen vastuun tutkijakoulun toiminnasta ja kehittymisestä kantavat tutkijakoulun johtaja ja teemaryhmien vastuulliset vetäjät. Tutkijakoulun opiskelijat on jaettu tutkimusaiheidensa mukaan kolmeen teemaryhmään: 1) Sosiaalityön interventiotutkimus. Teema alueella keskitytään sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden seurausten, toimintalogiikan ja vaikutusten sekä muutosprosessien ja niihin liittyvien menetelmien tutkimiseen yksilö, yhteisö ja yhteiskuntatasolla. Samalla kehitetään ja monipuolistetaan käsitteellisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja tutkimusta ja käytäntöjä varten. 2) Sosiaalialan asiantuntijuuden ja osaamisen tutkimus. Teema alueen tutkimus paneutuu laajaalaisesti sosiaalialalla käytössä olevaan ja siellä tarvittavaan asiantuntijuuteen ja osaamiseen ja kehittää alueen käsitteellisiä ja menetelmällisiä välineitä. 3) Sosiaalityön kohdeongelmien ja toimintaympäristön tutkimus. Teema alueella tutkitaan sosiaalityön kohteena olevia ilmiötä, niiden syntymekanismeja ja ilmenemismuotoja eri näkökulmista sekä sitä toimintaympäristöä, jossa sosiaalityö kohtaa ja pyrkii ratkaisemaan erilaisia sosiaalisia ongelmia. Kussakin teemaryhmässä vastuullisena vetäjänä toimii 2 3 johtoryhmän nimeämää professoria ja kaksi post doc ohjaajaa. Vetäjät vastaavat oman teemaryhmänsä opiskelijoiden ohjaustarpeen kartoittamisesta, ohjaavat itse ja auttavat opiskelijaa etsimään ulkopuolisen ohjaajan. Teemaryhmien vetäjien edellytetään pyydettäessä raportoivan ryhmänsä toiminnasta. Teemaryhmien vetäjillä on oikeus saada ryhmän opiskelijoilta tietoa väitöskirjatyön edistymisestä. Teemaryhmien vetäjien lisäksi jokaiselle tutkijakoululaiselle nimetään 2 3 ohjaajaa. Tutkijakoulun vetäjien lisäksi tutkijakoulutettavien käytössä on kaikkien laitosten professoreiden ja muiden väitelleiden henkilöiden työpanos. Sosnetin laitokset ovat sitoutuneet antamaan professoreiden työpanoksesta % tutkijakoulutettavien ohjaukseen. Ohjaajaverkoston jäseniltä voidaan tarvittaessa tiedustella mahdollisuutta ohjata tutkijakoulun opiskelijaa. Tutkijakoulun opiskelijoiden omat ohjaajat ovat tervetulleita kaikkiin tutkijakoulun tapaamisiin ja ohjattavansa oman teemaryhmän kokoontumisiin omalla kustannuksellaan.

6 6/8 5. Tutkijakoulutettavien taloudellinen tuki Ottaessaan vastaan opetusministeriön rahoittaman tutkijankoulutuspaikan laitos sitoutuu kustantamaan tutkijakoulutettavan tarvitsemat tilat ja välineet sekä laitoksen määrärahojen puitteissa muita väitöskirjan tekemiseen liittyviä menoja, joita tutkijakoulu ei kata. Tutkijakoulu kustantaa koulutettavien palkat sivukuluineen, tutkijakoulun järjestämästä opetuksesta ja yleishallinnosta aiheutuvat kulut sekä opiskelijoiden pakollisiin opintoihin liittyvät matkat. Tutkijakoulu avustaa konferenssi ja matkakustannusten kattamisessa. Tilavuokria, laitteita ja tarvikkeita ei hyväksytä tutkijakoulun menoina. Suomen Akatemia jakaa vuosittain taloudellista tukea tutkijakoulun toimintaan. Tuki mahdollistaa tutkijakoulun opetuksen ja ohjauksen toteutumisen. Tutkijakoululla ei ole muita rahoittajia, vaan toiminta perustuu laitosten myöntämiin ohjausresursseihin, matka avustukseen ja työtiloihin. Tutkijakoulun opetus ja teemaryhmien kokoontuminen Matka ja majoituskustannukset tutkijakoulun järjestämään opetukseen ja teemaryhmien kokoontumiseen korvataan tutkijakoululaisille määrärahojen puitteissa. Matkustettaessa tulee noudattaa valtion matkustussääntöä. Tutkijakoulu kustantaa matkakulut edullisinta matkustustapaa käyttäen. Matkakustannukset korvataan siinä tapauksessa, että tutkijakoulu ei järjestä kuljetusta erikseen. Muu matkatuki: kansainväliset ja kansalliset konferenssit, kongressit ja seminaarit Tutkijakoulu on varannut osan Suomen Akatemialta saamastaan määrärahasta opiskelijoiden konferenssimatkojen tukemiseen. Tukea voi saada vain perustellusta syystä matkoihin, konferenssiosallistumismaksuihin ja yöpymiskuluihin (päivärahaa, ruokailuja ja materiaalikuluja ei korvata). Tuen saaminen edellyttää pääsääntöisesti oman paperin tai posterin esittämistä tai muuta aktiivista roolia konferenssissa. Matka avustusta haetaan tutkijakoulun johtajalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään esitelmän, abstraktin tai posterin hyväksymiskirje, konferenssin ohjelma sekä matkan budjetti. Matka avustusten hakuaika julkistetaan vuosittain. Matka avustuksia myönnetään pääasiassa ulkomaisiin konferenssimatkoihin, mutta myös kotimaisia konferenssimatkoja voidaan avustaa tutkijakoulun johtajan harkinnan mukaan. Oheispaikkalaisille voidaan myöntää yksittäisiä matka avustuksia, mikäli tutkijakoulun budjetti ne sallii. Oheispaikkalaisille myönnettävää avustusta koskevat samat määräykset kuin tutkijakoulupaikkalaisillakin. Tarkempia tietoja saa koordinaattorilta. Matkustettaessa tulee noudattaa valtion matkustussääntöä. Tutkijakoulu kustantaa matkakulut edullisinta matkustustapaa käyttäen. Matkatukea tulee hakea hyvissä ajoin ennen matkaa. Vuoden loppupuolella tapahtuvista matkoista on muistettava tehdä anomus hyvissä ajoin ennen vuoden loppua. On muistettava, että matkalasku on tehtävä kahden kuukauden kuluttua matkan päättymisestä. Lisäksi on huomattava, että edellisen vuoden matkoja ei voida maksaa seuraavana vuonna. Myöhemmin tulevia matkalaskuja ei välttämättä hyväksytä. Matkatuen hakeminen: Opiskelija lähettää vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen tutkijakoulun koordinaattorille erikseen ilmoitettavien hakuaikojen puitteissa. Hakemuksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: hakijan nimi, postiosoite ja sähköpostiosoite pankkiyhteystiedot konferenssin tms. ohjelma, esite yms. kopio kutsusta, esitelmä tai abstrakti, josta selviää hakijan rooli konferenssissa

7 7/8 matkan eritelty kokonaiskustannusarvio, tutkijakoululta haettava summa ja muut rahoittajatahot Päätöksen matkatuesta tekee tutkijakoulun johtaja. Tutkijakoulun koordinaattori lähettää hakijalle kirjallisen päätöksen tuen hyväksymisestä. Tämän jälkeen hakijan tulee toimittaa matkan tositteet ja matkalasku koordinaattorille. Tositteiksi kelpaavien kuittien tulee olla alkuperäisiä. Tuki voidaan maksaa matkalaskun yhteydessä taikka matkatoimiston tai hakijan toimittamaa laskua vastaan. Lasku ei saa sisältää eriä, jotka eivät kuulu korvauksen piiriin (esim. hotellilaskun henkilökohtaiset kulut).

8 8/8 LIITE: Tutkijakoulun vastuuhenkilöt Tutkijakoulun johtaja: professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto Tutkijakoulun koordinaattori: YTM Noora Tuohino, Lapin yliopisto Sosnetin johtoryhmä: professori Maritta Törrönen, Helsingin yliopisto professori Synnöve Karvinen Niinikoski, Helsingin yliopisto professori Juha Hämäläinen, Itä Suomen yliopisto professori Mikko Mäntysaari, Jyväskylän yliopisto professori Anneli Pohjola, Lapin yliopisto (esittelijä) professori Kyösti Raunio, Tampereen yliopisto professori Katja Forssén, Turun yliopisto (puheenjohtaja) Tutkijakoulun vastuuprofessorit: professori Synnöve Karvinen Niinikoski, Helsingin yliopisto professori Pirjo Pölkki, Itä Suomen yliopisto professori Aila Leena Matthies, Jyväskylän yliopisto professori Anneli Pohjola, Lapin yliopisto professori Tarja Pösö, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) professori Kyösti Raunio, Tampereen yliopisto professori Katja Forssén, Turun yliopisto tutkimuspäällikkö, dos. VTT Riitta Haverinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkijakoulun post doc ohjaajat: yliopistonlehtori, VTT Elina Virokannas, Helsingin yliopisto erikoistutkija, VTT Aini Pehkonen, Itä Suomen yliopisto tutkimusjohtaja, YTT Sanna Väyrynen, Lapin yliopisto yliassistentti, YTT Heli Valokivi, Tampereen yliopisto erikoistutkija, VTT Riitta Liisa Kokko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittämispäällikkö, VTT Anu Muuri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos