Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja

Transkriptio

1 Psykologian tohtoriohjelma Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja

2

3 Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma Toimintakäsikirja Opiskelijan käsikirja Psykologian tohtoriohjelma Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma (National Doctoral Programme of Psychology) on verkostomuotoinen, yliopistoverkosto Psykonetin jäsenyliopistojen yhteinen tohtoriohjelma. Tohtoriohjelman muodostavat yhdessä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen psykologian oppiaineet sekä Psykologiska institutionen vid Åbo Akademi. Tohtoriohjelman koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto. Julkaisija: Psykologian tohtoriohjelma Taitto, kansi, valokuvat: A1 Media Oy Paino: Painola, T. Nieminen Oy, Kaarina 2. painos. 2011

4 Sisältö Toimintakäsikirjan tarkoitus ja tavoitteet Psykologian tohtoriohjelman toiminta Toiminta-ajatus ja tavoitteet Tohtoriohjelman organisaatio ja vastuualueet Muu hallinto Opiskelijana psykologian tohtoriohjelmassa OKM:n rahoittamat tohtorikoulutuspaikat Valintamenettely Valintaperusteet Tohtorikoulutuspaikan hakuun tarvittavat liitteet Tohtorikoulutuspaikan vastaanottaminen Tohtorikoulutettavan oikeudet ja velvollisuudet Työstävapautukset, irtisanoutuminen sekä tohtorikoulutuskauden pidennys Sivutoimet Tohtoriohjelman oheispaikat Valintamenettely ja perusteet tohtoriohjelman oheispaikoille Haku oheispaikalle Oheispaikalla opiskelevien oikeudet ja velvollisuudet Työstävapautukset, irtisanoutuminen sekä oheispaikkakauden pidennys Psykologian tohtoriohjelman opetusjärjestelyt ja opiskelutoiminta Opetus- ja ohjausjärjestelyt Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Viestintäkanavat Ohjaajat ja väitöskirjan ohjaus Opiskelu- tai tutkimussuunnitelma (HOPS) sekä edistymisen seuranta Tohtorikoulutettavien henkilötietomuutokset ja vuosiraportointi Toimintaohjeet kiistatilanteissa Kansainvälinen toiminta, opiskelijaliikkuvuus ja työelämäyhteydet Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistyminen Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Matkustustuskäytännöt sekä taloushallinto Tohtorikoulutettavien työmatkat Kurssimatkatukien myöntäminen Konferenssituki Matkustusohjeet ja käytänteet Psykologian tohtoriohjelman toiminnan ja laadun arviointi Opiskelijapalaute toiminnan suuntaamisen apuna Opiskelijasuoritukset ja kurssitoiminta Kurssipalaute, opiskelijakysely ja Vuoden julkaisu Tohtoriohjelman yhteistyö ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteistyö laadun näkökulmasta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen toiminnan laadun arvioinnissa...28 Tohtoriohjelman toimintavuosi... 31

5 Toimintakäsikirjan tarkoitus ja tavoitteet Psykologian valtakunnnallisen tohtoriohjelman toimintakäsikirjan tavoitteena on ylläpitää sellaista laadunhallintajärjestelmää, johon nojautuen psykologian tohtoriohjelman verkostoon kuuluvat voivat suorittaa perustehtävänsä luotettavasti ja korkealaatuisesti tohtoriohjelman kaikilla toiminnan alueilla. Tohtoriohjelman toiminta on dokumentoitu toimintakäsikirjaan ja sitä täydentäviin toimintaohjeisiin. Laadun seuraamisessa ja kehittämisessä otetaan systemaattisesti huomioon määrävuosittain toistuva perustehtävien arviointi sekä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden palautteet. Verkoston jäsenet ja tohtoriohjelman johtoryhmä osallistuvat laatutyöhön sekä vuosittaisten symposiumien, ohjaaja- ja opiskelijatapaamisten, johtoryhmän kokousten että ohjaajien kanssa käytyjen kehitys- ja arviointikeskustelujen kautta. Laatutyön kohderyhmänä ovat: entiset ja nykyiset tohtorikoulutettavat sekä ohjaajat, henkilöstö, yhteistyötahot ja toiminnan rahoittajat. 5

6 6 1.

7 Psykologian tohtoriohjelman toiminta 1.1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma (National Doctoral Programme of Psychology) on verkostomuotoinen, psykologian alan yliopistoverkosto Psykonetin ( jäsenyliopistojen yhteinen tohtoriohjelma. Psykonetin muodostavat yhdessä Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistojen psykologian oppiaineet sekä Psykologiska institutionen vid Åbo Akademi. Tohtoriohjelman koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto. Psykologian tohtoriohjelman toiminta-ajatuksena on koota maan parhaat psykologian alan tutkijat ohjaajapooliin, joka valmentaa nuorista tohtorikoulutettavista huipputason osaajia. Oman alan erikoisasiantuntijuuden ohella tohtoriohjelma korostaa tieteellistä yleissivistystä. Koulutusympäristö muodostuu tutkimusryhmistä, joilla on kansainvälinen profiili. Psykologian valtakunnallisen tohtoriohjelman tavoitteita ovat: 1. psykologian alan tutkimuksen laadun kehittäminen, 2. väittelyiän alentaminen ja koulutuksen tehostaminen, 3. yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tohtoriohjelmien välisen yhteistyön lisääminen, yhteiskunnallinan vaikuttaminen sekä 4. naisten tutkijanuran edistäminen. Psykologian tohtoriohjelman verkosto kattaa kaikki Suomen psykologian oppiaineet ja se on luonteeltaan vahvasti kansainvälinen. Se tarjoaa mahdollisimman laajan yleissivistävän koulutuksen sekä edistää vuorovaikutusta psykologian eri osa-alueiden välillä. Psykologian tohtoriohjelman vastuuyliopisto on tohtoriohjelman perustamisesta (1995) saakka ollut Turun yliopisto. Turun yliopiston strategiassa ( ) tutkimuksen yhdeksi kuudesta vahvuusalueesta on määritelty oppimisen ja koulutuksen tutkimus, mitä Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma tukee erinomaisella tavalla. Strategiassa määritellyistä vahvan kehitysvaiheen tutkimusaloista Psykologian tohtoriohjelma tukee parhaiten kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessien tutkimusta. Tohtoriohjelmassa viime vuosina valmistuneista ja parhaillaan tekeillä olevista väitöskirjatutkimuksista monet liittyvät juuri näihin tutkimusalueisiin. Tekeillä olevien väitöskirjojen joukossa on sekä valtakunnallisesti että Turun yliopistossa useita, jotka käsittelevät varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä oppimiselle ja sosiaaliselle sopeutumiselle, lasten ja nuorten vertaisryhmissä tapahtuvaa vuorovaikutusta sekä motivaatiota ja oppimista sekä toiminnan ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä esimerkiksi iän ja kaksikielisyyden kautta.tohtoriohjelmassa viime vuosina valmistuneista ja parhaillaan tekeillä olevista väitöskirjatutkimuksista monet liittyvät näihin tutkimusalueisiin. 7

8 1.2 Tohtoriohjelman organisaatio ja vastuualueet Tohtoriohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii tohtoriohjelman johtaja. Johtoryhmä valitsee keskuudestaan varajohtajan, joka toimii myös johtoryhmän varapuheenjohtajana. Tohtoriohjelman johtoryhmän sihteerinä toimii tohtoriohjelman koordinaattori. Tohtoriohjelman koordinaattori vastaa tohtoriohjelman käytännön työtehtävistä (mm. toimintasuunnitelmien valmistelu, opetuksen järjestelytehtävät, tohtoriohjelman talouden seuranta, budjetin laatiminen, opintohallinto, opiskelijavalintojen järjestely- ja valmistelutehtävät). Tohtoriohjelman johtajan nimittää yliopistoverkosto Psykonetin johtokunta. Sama henkilö voi olla tohtoriohjelman johtajana tai johtoryhmän jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi nelivuotista tohtorikoulutuskautta. Kukin Psykonet-yliopisto valitsee keskuudestaan edustajansa johtoryhmään. Johtoryhmän tulee edustaa tasapuolisesti psykologian eri osa-alueita ja maan psykologian oppiaineita. Myös tohtorikoulutettavat valitsevat keskuudestaan edustajan ja varajäsenen johtoryhmään. Tohtoriohjelman johtaja: 1. vastaa tohtoriohjelman rahavirrasta (SA, OKM), hyväksyy ja allekirjoittaa laskut, 2. tekee esitykset vuotuisesta määrärahan käytöstä muille yliopistoille, 3. toimii johtoryhmän puheenjohtajana, 4. hyväksyy opiskelijoiden matkatukianomukset, lakisääteiset työstävapautusanomukset sekä 5. allekirjoittaa kurssiarviot. 6. Myös varajohtajalla on allekirjoitusoikeus tohtorikoulutettavien matkatukianomuksiin, lakisääteisiin työstävapautuksiin sekä kurssiarvioihin. Johtoryhmä kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa. Useimmat kokouksista ovat puhelinkokouksia, kasvotusten pidettäviä kokouksia järjestetään 1-2 kertaa vuodessa. Johtoryhmän kokousten lisäksi aloitettiin vuonna 2007 tohtoriohjelman johtajan ja koordinaattorin säännölliset kokoukset, joissa valmistellaan johtoryhmässä käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä tekee kokouksissaan päätökset opiskelijavalinnoista, suunnittelee ja kehittää tohtoriohjelman opetusohjelmaa, hyväksyy tohtoriohjelman toiminta- ja opetussuunnitelmat, kehittää ja vie eteenpäin yhteistyötä lähialojen tohtoriohjelmien kanssa sekä pitää yhteyttä alan keskeisiin toimijoihin tieteellisen jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Tohtoriohjelman johtoryhmän tiedot löytyvät tohtoriohjelman kotisivulta: tai Yhteystiedot: Psykologian tohtoriohjelman koordinaatioyksikkönä toimii Turun yliopisto Postiosoite: Psykologian tohtoriohjelma/käyttäytymistieteiden ja filosofian laitos, Psykologian oppiaine Turun yliopisto Käyntiosoite: Assistentinkatu 7, 2. krs Puhelin: (02) ks. tiedot kotisivulta tai Psykologian tohtoriohjelman www-sivut löytyvät osoitteesta 8

9 1.3 Muu hallinto Tohtoriohjelma toimii osana Psykonet-verkostoa. Tiedot yhteyshenkilöistä, erikoisaloista ja työryhmästä sekä yleishallinnosta löytyvät osoitteesta 9

10 10 2.

11 Opiskelijana psykologian tohtoriohjelmassa 2.1 OKM:n rahoittamat tohtorikoulutuspaikat Valintamenettely Psykologian tohtoriohjelmalle on myönnetty 14 tohtorikoulutuspaikkaa vuosille , 11 tohtorikoulutuspaikkaa vuosille sekä 9 paikkaa vuosille Tohtorikoulutuspaikkojen rahoitus on päällekkäistä siten, että samanaikaisesti tohtoriohjelmassa on yhteensä noin 20 tohtorikoulutuspaikkaa. Avoin haku tohtorikoulutuspaikoille järjestetään joka toinen vuosi. Kesken kauden vapautuvat paikat täytetään joko voimassa olevalta varasijalistalta, uudella hakumenettelyllä tai seuraavan haun yhteydessä. Tohtorikoulutettavien paikat julistetaan avoimiksi tohtoriohjelman, Turun yliopiston ja yliopistoverkosto Psykonetin www-sivuilla, psykologian oppiaineiden ilmoitustauluilla sekä muilla Psykonetin yhteyskanavilla mahdollisimman kattavasti. Tohtorikoulutettavat valitsee tohtoriohjelman johtoryhmä. Valinnat perustuvat hakijoiden toimittamiin asiakirjoihin sekä ohjaajien antamiin arvioihin. Tohtorikoulutuspaikat sijoitetaan yliopistoihin hakijoiden sijoittumisjärjestyksen mukaan. Johtoryhmä päättää valinnan yhteydessä myös kullekin opiskelijalle myönnetyn kauden pituudesta (enintään 48 kk). Valinnassa vahvistetaan myös riittävä määrä varasijoja, joilta vapautuvat paikat täytetään. Johtoryhmä päättää varasijalistan sulkeutumisesta erikseen. Tohtorikoulutettava voi olla opiskelijana OKMrahoitteisella tohtorikoulutuspaikalla enintään 48 kuukautta. Valinnan suorittamiseksi: 1. Johtoryhmä arvioi hakijoiden ilmoittamien ohjaajien kelpoisuuden ohjaajien ansioluetteloiden, julkaisuluettelonsa ja muiden pyydettävien selvitysten perusteella. Hakijaa, jonka ohjaajat eivät täytä edellytyksiä, ei oteta huomioon. 2. Johtoryhmä pyytää kunkin hakijan ilmoittamalta pääohjaajalta lausunnon hakijasta. Lisäksi pääohjaajan tulee toimittaa tohtoriohjelmalle julkaisuluettelonsa 10 viimeisen vuoden ajalta. 3. Johtoryhmä voi kutsua valintaan ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan hakijoita. 4. Paikkojen täyttämiseksi johtoryhmä asettaa opiskelijat järjestykseen, jonka mukaan varsinaiset ja varasijat täytetään. 5. Tohtorikoulutuspaikkojen jaossa johtoryhmä voi ottaa huomioon myös paikkojen jakautumisen psykologian osa-alueille, ohjaajille ja maan psykologian oppiaineille. 6. Tohtoriohjelman uuden nelivuotisen rahoituskauden alkaessa valitaan ensisijaisesti ne aiemmalla rahoituskaudella tohtorikoulutuspaikoilla olleet, joilla tohtorikoulutuskausi on kesken (äitiyslomasta, ase- tai siviilipalveluksesta johtuvat pidennykset huomioiden) ja joilla ei opintojen siihenastisessa edistymisessä ole ollut huomauttamista. 11

12 2.1.2 Valintaperusteet Valinta perustuu hakijoilta pyydettäviin asiakirjoihin sekä ohjaajien antamaan arviointiin. Johtoryhmän opiskelijajäsen ei osallistu hakijoiden tai heidän ohjaajiensa tieteellisen pätevyyden arviointiin. Ehdottomat valintaedellytykset: 1. Maisterintasoinen pohjakoulutus sekä 2. jatko-opinto-oikeus tohtorin tutkintoon jossakin Psykonet -verkostoon kuuluvassa yliopistossa (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi), ja 3. vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on ns. pääohjaaja. Ainakin toisella ohjaajista on oltava dosentin pätevyys. Johtoryhmä arvioi ohjaajien kelpoisuuden ansioluetteloiden, julkaisuluetteloiden ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella. Hakijaa, jonka ilmoittamat ohjaajat eivät täytä kelpoisuusvaatimuksia, ei oteta huomioon valintamenettelyssä. Hakija ei voi kuulua samanaikaisesti toiseen tohtoriohjelmaan (pl. sellaiset yleiset tiedekuntakohtaiset tohtoriohjelmat, joihin jatko-opiskelija mahdollisesti liitetään jatko-opinto-oikeuden myönnön yhteydessä). Arviointiin perustuvat valintaedellytykset: 1. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma ja aikataulu. Tutkimussuunnitelman arvioinnissa kiinnitetään huomiota tutkimussuunnitelman tieteelliseen tasoon ja aikataulun realistisuuteen. 2. Tieteelliset näytöt: selvitys vähintään kahden edeltävän vuoden opinnoista ja tieteellisestä työskentelystä. 3. Tutkimusympäristön taso. 4. Hakijan pääohjaajan antama lausunto hakijasta. Valintaprosessissa vahvistetaan varasijalista, jonka sulkeutumisesta johtoryhmä päättää erikseen. Kesken rahoituskauden vapautuvat paikat täytetään joko varasijalistalta tai uudella hakumenettelyllä. Psykologian tohtoriohjelman OKM-paikoille on aikaisempina vuosina usein valittu opiskelijoita, jotka ovat aluksi olleet tohtoriohjelman oheispaikalla ja jo ehtineet osoittaa lahjakkuutensa ja motivoituneisuutensa tutkimustyöhön. Tämän vuoksi tutkijakoulupaikkoja on harvoin ollut tarvetta myöntää 4-vuotisina (opiskelija on usein OKM-paikalle tullessaan tehnyt väitöskirjaansa jo 1-2 vuotta). Tohtoriohjelmassa on kuitenkin siirrytty käytäntöön, jossa osa tohtorikoulutuspaikoista varataan joka haussa jatkotutkinnon alussa oleville opiskelijoille ja täytetään neljävuotisina. Tällöin osa erityisen lahjakkaiksi tunnistetuista opiskelijoista saa heti mahdollisuuden keskittyä tutkimustyöhön mahdollisimman tehokkaasti ilman huolta rahoituksen katkeamisesta. 12

13 2.1.3 Tohtorikoulutuspaikan hakuun tarvittavat liitteet Hakija täyttää sähköisen hakukomakkeen annettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi hakija toimittaa seuraavat liitteet + kuusi kopiota kaikista liitteistä tohtoriohjelman koordinaattorille: 1. Hakijan esittelykirje 2. Todistus maisterintasoisesta pohjatutkinnosta 3. Selvitys jatko-opinto-oikeudesta. Hakijalla tulee olla oikeus suorittaa tohtoritutkinto Psykonet-verkoston yliopistossa: Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto tai Åbo Akademi. 4. Väitöskirjan ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua) aikatauluineen. 5. Selvitys aikaisemmista opinnoista sekä tieteellisestä ja muusta tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV - enintään 3 sivua). Selvityksen tulee kattaa vähintään kaksi viimeistä vuotta (muun tutkimuskokemuksen ja julkaisutoiminnan ollessa vähäistä tulee antaa selvitys pro gradu -tutkimuksesta). 6. Rahoitussuunnitelma. Selvitys jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista. Lisäksi hakijan tulee mainita montako kuukautta hän hakee rahoitusta. 7. Selvitys ohjaajista. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi tohtorin arvon saanutta ohjaajaa, joista ainakin toisella on dosentin pätevyys. 8. Laitoksen johtajan puolto tohtoriohjelman laatimalla lomakkeella Hakijan tulee toimittaa vaaditut hakemuksen liitteet postitse tohtoriohjelman koordinaattorille (palautusosoite: Psykologian tohtoriohjelma, Turun yliopisto) annettuun määräaikaan mennessä. Lisäksi hakijan pääohjaajan tulee toimittaa: 9. arviointi hakijasta tohtoriohjelman laatimalla lomakkeella sekä 10. julkaisuluettelo 10 viimeisen vuoden ajalta tohtoriohjelman koordinaattorille. Julkaisuluettelo lähetetään sähköpostilla, ja arviointilomake toimitetaan postitse (Psykologian tohtoriohjelma Turun yliopisto) tai skannattuna kopiona sähköpostilla tohtoriohjelman koordinaattorille Tohtorikoulutuspaikan vastaanottaminen Valituksi tulleelle tohtoriohjelman opiskelijalle ilmoitetaan kirjallisesti opiskelupaikasta. Lisäksi koordinaattori ilmoittaa hakijalle myönnetystä opiskelupaikasta kotiyliopistolle (laitos ja talousosasto) sekä tohtoriohjelmaa koordinoivan yliopiston talousosastolle. Tohtoriohjelman koordinaattori lisää päätöksen jälkeen opiskelijan nimen, väitöskirjatyön aiheen sekä ohjaajien nimet tohtoriohjelman kotisivuille ja liittää opiskelijan sekä pääohjaajan sähköpostitiedot tohtoriohjelman sähköpostilistalle. Tohtorikoulutuspaikan vastaanottamista voi perustellusta syystä lykätä enintään 6 kuukaudella (poikkeuksena lakisääteiset työstävapautukset, kuten perhevapaat, joiden myötä lykkäys voi olla pidempi). Johtoryhmä päättää, pidennetäänkö hakijalle myönnettyä OKM-rahoitteista tohtorikoulutuskautta lykkäyksen verran, vai vähennetäänkö kuukaudet hakijan tohtorikoulutuskaudesta. Lykkäysanomus perusteluineen tulee toimittaa kirjallisena tohtoriohjelman koordinaattorille. Hakemuksessa tulee olla mainittuna lykkäykseen johtanut syy. Tohtoriohjelman johtoryhmä päättää asiasta kokouksessaan. Tieto päätöksestä lähetetään kirjallisena tohtorikoulutettavalle sekä opiskelijan kotiyliopistolle (laitos ja talousosasto) sekä tiedoksi koordinoivan yliopiston talousosastolle. 13

14 2.1.5 Tohtorikoulutettavan oikeudet ja velvollisuudet Tohtorikoulutuspaikka voidaan myöntää hakijalle enintään 4 vuoden (48 kk) ajaksi. Tohtorikoulutuskauden pituus määräytyy tohtoriohjelman rahoitustilanteen, hakijan väitöskirjatyön vaiheen sekä hakijan aikaisemman rahoituksen mukaan. OKM:n rahoittamilla paikoilla opiskelevat voivat osallistua tohtoriohjelman järjestämään opetukseen maksutta. Tohtoriohjelman järjestämistä kursseista aiheutuvia kustannuksia korvataan määrärahojen puitteissa halvimman mahdollisen matkustustavan mukaisesti. Matkatukea kongresseihin ulkomaille yms. voi hakea sen jälkeen, kun tohtoriohjelman OKM:n rahoittamalla tohtorikoulutuspaikalla opiskeleva on osallistunut vähintään kahteen tohtoriohjelman järjestämään symposiumiin. Konferenssitukea voi saada määrahojen puitteissa 1 krt/tohtorikoulutusvuosi. Tohtorikoulutettavilta odotetaan sitoutumista päätoimiseen väitöskirjatyöskentelyyn. Tohtorikoulutettavan tulee pyrkiä väitöskirjansa loppuunsaattamiseen ja muiden vaadittavien opintojen suorittamiseen tohtorikoulutuskautensa aikana. Lisäksi voidaan edellyttää osallistumista myös muihin tehtäviin, joiden tarkoituksena on edistää tohtorikoulutettavan väitöskirjatyöskentelyä, valmistumista tai tutkijanuraa. Psykologian tohtoriohjelman opiskelija ei voi kuulua samanaikaisesti toiseen tohtoriohjelmaan (pl. sellaiset yleiset tiedekuntakohtaiset tohtoriohjelmat, joihin jatko opiskelija mahdollisesti liitetään jatko-opinto-oikeuden myönnön yhteydessä). Tohtorikoulutettavan tulee viimeistään viikkoa ennen väitöstilaisuutta toimittaa tohtoriohjelmalle kaksi kappaletta väitöskirjaansa (1 tohtoriohjelman johtajalle ja 1 koordinaattorille). Väitöskirjassa, sen osajulkaisuissa sekä muissakin tohtoriohjelman rahoituksella tuotetuissa julkaisuissa on ilmaistava sopivalla tavalla (esim. Acknowledgement) tohtoriohjelman kautta saatu rahoitus. Väitöksen jälkeen tohtorikoulutettavan tulee siirtyä pois tohtoriohjelman rahoitetulta tohtorikoulutuspaikalta väitöskuukautta seuraavien 4 kuukauden sisällä. Esim. jos väitöspäivä on ollut helmikuussa, on tohtoriohjelmasta saadun rahoituksen viimeinen päivä 30. kesäkuuta kuluvaa vuotta. Tohtorikoulutettavan tulee ilmoittaa irtisanoutumisestaan kirjallisesti tohtoriohjelmalle. Tohtorikoulutettavan tulee pitää lomana tohtoriohjelmassa ansaitsemansa vuosilomapäivät. Tohtoriohjelma ei korvaa pitämättömiä vuosilomia rahallisesti. Säännönmukaisen tohtorikoulutuskauden päätyttyä tohtorikoulutettava, joka ei ole väitellyt, voi kuulua tohtoriohjelmaan vielä 1 vuoden ajan. Tänä aikana hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta tohtorikoulutettavan palkkaan eikä muihin taloudellisiin etuisuuksiin. Väitellyt tohtoriohjelman opiskelija voi halutessaan liittyä tohtoriohjelman alumniverkostoon Työstävapautus, irtisanoutuminen sekä tohtorikoulutuskauden pidennys Tohtorikoulutettava on määräaikaisessa työsuhteessa siihen yliopistoon, jossa hän suorittaa tutkintonsa. Hänellä on tavallisesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muullakin yliopiston henkilökunnalla (esim. oikeus äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen). Tohtorikoulutettavan lähin esimies on hänen pääohjaajansa, yleishallinnollisissa asioissa esimies on kyseisen laitoksen johtaja. Pääsääntöisesti tohtorikoulutettavien työstävapautukset eivät pidennä nelivuotista tohtorikoulutuskautta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin lakisääteiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä tohtorikoulutuskautta (näissä tapauksissa työstävapautusta vastaava aika lisätään tohtorikoulutuskauden loppuun). Jokainen hoitovapaa pidentää tohtorikoulutuskautta enintään yhdellä vuodella. Työstävapautusta tai pidennystä on haettava kirjallisesti tohtorikoulutuspaikalta ennen työstävapautuksen aloittamista. Hakemukset lähetetään tohtoriohjelman koordinaattorille. Lakisääteisistä työstävapautuksista (äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus) päättää tohtoriohjelman johtaja. Muista työstävapautuksista päättää tohtoriohjelman johtoryhmä. OKM-rahoituskauden loppuessa ei pidennyksiä OKM-kauteen myönnetä. Mahdollisuus uuteen rahoituskauteen on seuraavan tohtorikouluhaun yhteydessä. Mikäli opiskelija luopuu tohtorikoulutuskaudesta kesken rahoituskauden, tulee hänen ilmoittaa siitä kirjallisesti tohtoriohjelman koordinaattorille. Irtisanoutumisen yhteydessä on ilmoitettava, mistä alkaen tohtorikoulutettava on luopumassa paikastaan. Kirje toimitetaan koordinaattorille vähintään kaksi viikkoa ennen irtisanoutumisen voimaantuloa. 14

15 2.1.7 Sivutoimet Tohtorikoulutettavilta edellytetään sitoutumista päätoimiseen väitöskirjatyöskentelyyn. Opetustehtäviä ei voida vaatia ilman lisäkorvausta, sen sijaan tutkimusryhmän tehtäviin osallistumista voidaan edellyttää. Halutessaan yliopistot voivat maksaa tohtorikoulutettavalle palkanlisää. Jos korotuksen peruste on opetusvelvollisuus, voi määräykseen sisällyttää opetusta korkeintaan 56 tuntia lukuvuodessa. 2.2 Tohtoriohjelman oheispaikat Valintamenettely ja perusteet tohtoriohjelman oheispaikoille Psykologian alan väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija voi hakea Psykologian tohtoriohjelman johtoryhmältä oikeutta kuulua tohtoriohjelmaan oheispaikalla. Edellytyksenä on mahdollisuus päätoimiseen opiskeluun. Opiskelijalla tulee olla jatko-opintooikeus Psykonet-verkoston yliopistoon: Helsinki, Itä-Suomi, Jyväskylä, Tampere, Turku tai Åbo Akademi. Tutkimuksen rahoitus tulee olla järjestettynä vähintään vuodeksi. Tohtoriohjelman oheispaikoille voidaan hyväksyä myös jatkoopiskelijoita, joiden tarkoituksena ei ole väitellä psykologian alalta, mutta jotka tutkimusaiheensa perusteella saavat hyötyä tohtoriohjelman yhteydestä tai tuovat tohtoriohjelmaan synergiaetua. Tohtoriohjelman oheispaikka myönnetään hakijalle enintään neljän vuoden ajaksi. 15

16 2.2.2 Haku oheispaikalle Haku oheispaikoille on jatkuva. Oheispaikkahakemukset laaditaan kirjallisesti ja ne osoitetaan Psykologian tohtoriohjelman johtoryhmälle, joka käsittelee oheispaikkahakemukset kokouksissaan. Tohtoriohjelman oheispaikkaa hakevalle hakijalle ilmoitetaan johtoryhmän päätöksestä kirjallisesti kokouksen jälkeen (tohtoriohjelman koordinaattori). Tohtoriohjelman koordinaattori lisää päätöksen jälkeen opiskelijan nimen, väitöskirjatyön aiheen sekä ohjaajien nimet tohtoriohjelman kotisivuille ja liittää opiskelijan sekä pääohjaajan sähköpostitiedot tohtoriohjelman s-postilistalle. Tohtoriohjelman oheispaikkaa voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään seuraavat asiakirjat: 1. Hakijan esittelykirje. 2. Todistus maisterintasoisesta pohjatutkinnosta. 3. Selvitys jatko-opinto-oikeudesta. 4. Väitöskirjan ohjaajien hyväksymä tutkimussuunnitelma (enintään 3 sivua) aikatauluineen. 5. Selvitys aikaisemmista opinnoista sekä tieteellisestä ja muusta tutkimukseen liittyvästä toiminnasta (CV) (enintään 3 sivua). Selvityksen tulee kattaa vähintään kaksi viimeistä vuotta (muun tutkimuskokemuksen ja julkaisutoiminnan ollessa vähäistä tulee antaa selvitys pro gradu -tutkimuksesta). 6. Selvitys jatko-opintoja varten saadusta rahoituksesta ja akateemisista työsuhteista. Rahoitusta tulee olla hankittuna vähintään yhdeksi vuodeksi. 7. Selvitys ohjaajista. Hakijalla tulee olla vähintään kaksi kansainvälisen tason tutkijan kriteerit täyttävää ja tohtorin arvon saanutta ohjaajaa, joista ainakin toisella on dosentin pätevyys. Lisäksi hakijan pääohjaajan tulee toimittaa: 8. vapaamuotoinen lausunto hakijasta suoraan tohtoriohjelman koordinaattorille (hakemuksen voi lähettää myös sähköpostitse). Lausunnosta tulee käydä ilmi väitöskirjatyön ohjaajien nimet sekä se, miten väitöskirjatyön rahoitus on järjestetty. Hakemus liitteineen lähetetään postitse tai sähköpostilla tohtoriohjelman koordinaattorille (Psykologian tohtoriohjelma, Turun yliopisto). Lisätietoja oheispaikoille hakemisesta saa tohtoriohjelman koordinaattorilta Oheispaikalla opiskelevien oikeudet ja velvollisuudet Oheispaikka on voimassa enintään 4 vuotta. Oheispaikalla tohtorikoulutuskauden pituus määräytyy tohtoriohjelman rahoitustilanteen, hakijan väitöskirjatyön vaiheen sekä hakijan aikaisemman rahoituksen mukaan. Oheispaikalla opiskelevalla tohtorikoulutettavalla on oikeus osallistua tohtoriohjelman järjestämille kursseille ja saada ohjausta OKM:n rahoittamien tohtorikoulutettavien kanssa samoin ehdoin. Oheispaikalla opiskelevalla tohtorikoulutettavalla ei kuitenkaan ole oikeutta OKM:n rahoittamaan palkkaan. Sen sijaan tohtoriohjelman järjestämille kursseille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja korvataan myös oheispaikoilla opiskeleville. Matkatukea kongresseihin ulkomaille yms. voi hakea sen jälkeen, kun tohtoriohjelman oheispaikalla opiskeleva on osallistunut vähintään kahteen tohtoriohjelman järjestämään symposiumiin. Oheispaikoilla opiskelevat voivat saada matkatuen kerran tohtorikoulutuskautenaan. Tohtoriohjelman oheispaikalta väitellyt voi halutessaan liittyä tohtoriohjelman alumniverkoston jäseneksi. 16

17 Oheispaikalla opiskelevan tohtorikoulutettavan edut.tohtoriohjelmassa: 1. tohtoriohjelman järjestämille kursseille osallistuminen on ilmaista, 2. tohtoriohjelman järjestämille kursseille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja korvataan, 3. kursseista ja muista tapahtumista saa opintopisteitä, 4. symposiumeissa on mahdollista tavata muita jatko-opiskelijoita sekä saada ohjausta, 5. kongressimatkoihin voi hakea matkatukea Työstävapautus, irtisanoutuminen sekä oheispaikkakauden pidennys Oheispaikoilla opiskelevien tohtorikoulutettavien tulee ilmoittaa työstävapautuksistaan (ennen työstävapautuksen aloittamista) ja irtisanoutumisestaan tohtoriohjelman oheispaikalta kirjallisesti tohtoriohjelman koordinaattorille. Pääsääntöisesti työstävapautukset eivät pidennä nelivuotista oheispaikkakautta. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin lakisääteiset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä siviili- ja asepalvelus, jotka eivät lyhennä nelivuotiskautta (näissä tapauksissa työstävapautusta vastaava aika lisätään kauden loppuun). Jokainen hoitovapaa pidentää kautta enintään yhdellä vuodella. 2.3 Psykologian tohtoriohjelman opetusjärjestelyt ja opiskelutoiminta Opetus- ja ohjausjärjestelyt Tohtoriohjelma on suunniteltu niin, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa. Opinnoista noin 2/3 koostuu väitöskirjatyöstä ja 1/3 muista opinnoista, mm. teoreettisista ja metodiopinnoista sekä muista tutkintoa tukevista opinnoista. Useimmiten väitöskirjat koostuvat 3-5 artikkelista, joista vähintään kolmessa ao. tohtoriohjelman opiskelija on ensimmäisenä kirjoittajana, ja jotka on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi korkeatasoisissa kansainvälisissä tiedelehdissä. Tohtoriohjelman opetus ja ohjaus rakentuvat kolmelle pääperiaatteelle: 1. tohtoriopiskelijoiden omilta ohjaajilta saama henkilökohtainen ohjaus tutkimusryhmissä, 2. kahden tai useamman tutkimusryhmän järjestämät workshopit ja 3. yleistä metodologiaa, tutkimusetiikkaa ja muita tutkijantaitoja käsittelevät yhteiset kurssit ja tapahtumat. Vuosittain vaihtuva tohtoriohjelman kurssiohjelma koostuu erilaisista kursseista, workshopeista ja koko tohtoriohjelman yhteisistä symposiumeista Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Tohtoriohjelmalla on käytössä Moodle eli virtuaalinen oppimisalusta, joka mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisäämisen ja virtuaalisten työkalujen hyödyntämisen opetuksen tukena. Kursseja voidaan myös tarpeen vaatiessa välittää videovälitteisesti verkoston yliopiston tutkija- ja perustutkinto-opiskelijoille. Virtuaaliopetus: 17

18 Viestintäkanavat Tohtoriohjelman sisäinen viestintä hoidetaan sähköisesti ja kotisivujen kautta. Tohtoriohjelman viestintäkieliä ovat englanti ja suomi. Pääsääntöisesti sähköinen viestintä kaikille opiskelijoille toteutetaan englannin kielellä. Kotisivuilla ovat nähtävissä tohtoriohjelman säännöt, kurssiohjelmat ja muut ajankohtaiset asiat. Tohtoriohjelmalla on 4 sähköpostilistaa: opiskelijat: gsopisk@lists.utu.fi johtoryhmä-varajäsenet: dpjohto@lists.utu.fi ohjaajat: gsohjaa@utu.fi alumnit: gsalumni@utu.fi Tohtoriohjelman koordinaattori välittää viestit ja tiedottaa ajankohtaisista asioista (kurssit, ilmoittautumisen määräajat, muiden tohtoriohjelmien tarjonta) opiskelijoille ja muille sidosryhmille. Sähköpostilistoja ylläpitää tohtoriohjelman koordinaattori. Opiskelijoiden tulee tiedottaa tohtoriohjelmalle henkilö- ja osoitetietojensa muutoksista. Tiedotuksen tukena ovat tohtoriohjelman posteri sekä esitteet, joita jaetaan mm. laitoksille, psykologian opiskelijoille, kansainvälisille vierailijoille ja tohtoriohjelman opiskelijoille ja ohjaajille Ohjaajat ja väitöskirjan ohjaus Tohtoriohjelmassa on ollut alusta lähtien käytössä ohjaajapooli, jonka muodostavat kaikki tohtoriohjelman opiskelijoiden väitöskirjatöiden ohjaajat. Ohjaajapooli on kaikkien opiskelijoiden käytössä ympäri vuoden eikä siis rajoitu tiettyihin ohjaajiin tai tiettyyn ajanjaksoon. Kullakin tohtoriohjelman opiskelijalla on vähintään kaksi ohjaajaa, jotka ovat tiivissä vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa tutkimuksen tekemisen eri vaiheissa. Vähintään toisella ohjaajista tulee olla dosentin pätevyys. Tohtorikoulutettavan kotiyliopisto on vastuussa tohtorikoulutettavan ohjauksesta. Ohjaajat nimetään tiedekunnan tai laitoksen hyväksymässä jatko-opintosuunnitelmassa. Väitöskirjan ohjauksesta tulee laatia tohtoriopiskelijan kotiyliopistossa ohjaussopimus, jossa määritellään ohjaajan ja tohtorikoulutettavan vastuut, velvollisuudet ja keskinäisen yhteistyön muodot. Sopimukseen tulee liittää opiskelijalle laadittu HOPS, joka laaditaan tohtoriopiskelijan kotiyliopiston ohjeistuksien mukaisesti. Ohjaajien tulee sopia tohtorikoulutettavan kanssa, mikä on kunkin ohjaajan tehtävä tutkijan väitöskirjatyön ohjauksessa ja siihen liittyvässä tutkimustyössä. Ohjaajan ja tohtorikoulutettavan tulee kokoontua säännöllisesti, aina tarpeen vaatiessa. Tohtorikoulutettavan tulee saapua ohjaukseen ennakkoon valmistautuneena. Lisäksi hänen tulisi pitää säännöllisesti yhteyttä omaan ohjaajaansa sekä tehdä asianmukaisesti hänelle annetut tutkimustyöhönsä liittyvät tehtävät määräajan puitteissa. Ohjaajan tulee sitoutua ohjaukseen ja väitöskirjan valmistumisen edistämiseen. Tohtoriopiskelijan ohjaajan tulee tarkastaa väitöskirjan käsikirjoitus ja esitarkastuskelpoisuus. (Tohtorikoulutusta koskevat suositukset Turun yliopistossa , 5) Ohjaussuhdetta voidaan perustelluista syistä muuttaa väitöskirjatutkimuksen aikana. Tarpeen vaatiessa voidaan nimetä lisäohjaaja tai pääohjaajaa voidaan vaihtaa, mikäli tutkimuksen aihepiiri muuttuu tai ohjaussuhde ei osoittaudu toimivaksi. Ohjaajan ja ohjattavan välisten erimielisyyksien sopimista varten tulee ensisijaisesti ao. opiskelijan tiedekunnassa laatia menettelytavat, jonka avulla määritellään sekä tohtorikoulutettavan että ohjaajan oikeusturva. Ohjaussuhteen ristiriitatilanteessa ohjaaja ja tohtorikoulutettava voivat ottaa yhteyttä ensin laitoksen johtajaan ja tarpeen vaatiessa tohtoriohjelman johtajaan. Mikäli tyydyttävää ratkaisua ei löydy tohtoriopiskelijan kotiyliopistossa, asia voidaan käsitellä tohtoriohjelman johtoryhmässä, joka pyrkii etsimään asiassa sopivimman, kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisumallin Opiskelu- tai tutkimussuunnitelma (HOPS) sekä edistymisen seuranta Tohtoriopiskelija laatii HOPSin yhteistyössä ohjaajan kanssa. Se tehdään ja päivitetään tohtoriopiskelijan kotiyliopiston (tiedekunnan) antamien suositusten ja ohjeiden mukaisesti. Tohtoriopiskelijan edistymistä seurataan mm. tohtoriohjelman vuosiraportoinnin, päivitetyn tutkimussuunnitelman ja HOPSin avulla. 18

19 2.3.6 Tohtorikoulutettavien henkilötietomuutokset ja vuosiraportointi Psykologian tohtoriohjelman tohtorikoulutettavat (sekä OKM:n rahoitteiset että oheispaikkalaiset) ovat velvollisia ilmoittamaan henkilötiedoissaan tapahtuneista muutoksista ja raportoimaan vuosittaisen toimintansa tohtoriohjelmalle. Vuosittainen opiskelijakysely kohdennetaan kaikille tohtoriohjelman opiskelijoille. Sen yhteydessä päivitetään kaikkien opiskelijoiden tiedot. Mikäli esim. ulkomaisia vierailuja tai julkaisuja ei vuoden aikana ole ollut, tulee kyselylomake kuitenkin täyttää aina henkilötietojen osalta, ja palauttaa se annettuun määräaikaan mennessä tohtoriohjelman koordinaattorille Toimintaohjeet kiistatilanteissa Tohtoriohjelmassa noudatetaan opiskelijan kotiyliopiston ohjeita ja suosituksia kiista- ja kriisitilanteissa. 2.4 Kansainvälinen toiminta, opiskelijaliikkuvuus ja työelämäyhteydet Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö Psykologian tohtoriohjelman järjestämä opetus on avoinna kaikille psykologian jatko-opiskelijoille. Opetustarjonnan tehostamiseksi tehdään yhteistyötä mm. Psykonetin erikoispsykologikoulutuksen kanssa. Tohtoriohjelman kurssitarjonnan lisäksi eri psykologian oppiaineiden järjestämä opetus pyritään tuomaan jokaisen psykologian alan jatko-opiskelijan ulottuville. Yhteistyötä tehdään myös muiden tohtoriohjelmien kanssa, joilla on mahdollisesti samoja intressejä. Yhteistyön muotoja ovat mm. tehostettu kursseista tiedottaminen, opiskelijoiden hyväksyminen partneritohtoriohjelmien kursseille ja kokonaisten kurssien järjestäminen yhdessä. Jokaisen opiskelijan käytettävissä olevassa ohjaajapoolissa ovat edustettuina kaikkien psykologian oppiaineiden asiantuntijat. Tohtoriohjelman kurssitoimintaa hajautetaan eri kaupunkeihin, jotta osa kursseista olisi tarjolla lähellä, ja kursseille osallistuminen lisäisi valtakunnallista liikkuvuutta. Liikkuvuutta tuetaan tohtoriohjelmassa myös myöntämällä kurssitukea, joka kattaa ainakin osan opiskelijoiden matkustus- ja majoituskuluista. Lisäksi osalla opiskelijoista on väitöskirjatyön ohjaajia eri yliopistoista, joiden tutkimusryhmissä tohtorikoulutettavalla on mahdollisuus tehdä tutkimusta. Psykologian tohtoriohjelma tuo mahdollisuuksien mukaan eri psykologian oppiaineiden ja yhteistyökumppaneina olevien tohtoriohjelmien sekä muiden yhteistyötahojen tarjoaman opetuksen psykologian tohtoriohjelman opiskelijoiden saataville Kansainvälistyminen Psykologian tohtoriohjelman opiskelijoiden kansainvälistä toimintaa tuetaan, mm. hankkimalla ulkomaisia asiantuntijoita luennoimaan ja opettamaan Suomeen, järjestämällä symposiumeja ulkomailla sekä kustantamalla opiskelijoiden matkoja ulkomailla pidettäville kursseille sekä konferensseihin. Psykologian tohtoriohjelman opiskelijoilla voi olla ulkomaisia ohjaajia, ja lisäksi opiskelijat voivat tehdä väitöskirjatyötään kansainvälisissä tutkimusprojekteissa tai osallistua kansainväliseen yhteistyöhön mm. yhteisartikkeleiden muodossa. Opiskelijat voivat vierailla väitöskirjatutkimusta tehden joko oman ulkomaisen ohjaajan tai ulkomaisen tutkimusyhteistyökumppanin tutkimusryhmässä. Kansainvälisen toiminnan aloittajina toimivat erityisesti ohjaajat, joilla on jo valmiita kontakteja useihin ulkomaisiin tahoihin. Myös opiskelijat voivat tehdä aloitteita kansainväliseen toimintaan. Opiskelijat saavat omia kansainvälisiä kontakteja joko tohtoriohjelman järjestämissä tai muissa tilaisuuksissa, esim. konferensseissa. Kansainvälisen toiminnan koordinaatiossa tärkeässä roolissa on ohjaajien lisäksi myös tohtoriohjelman koordinaattori, joka organisoi yhteistyössä toisen maan koordinaattorin tai yhteyshenkilön kanssa kansainväliset kurssit ja ulkomailla järjestettävät symposiumit sekä huolehtii tiedottamisesta eri osanottajaryhmien välillä. 19

20 Psykologian tohtoriohjelma on jäsenenä Nordic-Baltic Doctoral Network in Psychology -verkoston toiminnassa ( Lisäksi kansainvälisiä yhteyksiä ylläpidetään mm. Unkarin kognitiotieteen tutkijakouluun ja Leipzigin yliopiston Tarkkaavaisuuden ja kognitiivisten prosessien tutkijakouluun Ulkomaisten opiskelijoiden rekrytointi Koska tohtoriohjelman hakupaine on kova ja joka haussa jää huomattava määrä suomalaisia lahjakkaita hakijoita ilman tohtorikoulutuspaikkaa, ei mahdollisimman monen ulkomaisen tohtoriopiskelijan rekrytoiminen ole itsetarkoitus sinänsä. Tohtoriohjelmaan pyritään kuitenkin rekrytoimaan ulkomaisia tohtoriopiskelijoita tilanteissa, joissa tunnistetaan lahjakas ja motivoitunut nuori tohtori. Ulkomaisten opiskelijoiden edellytyksiä liittyä tohtoriohjelmaan tuetaan seuraavin tavoin: 1. OKM-rahoitteista paikkaa tai oheispaikkaa ei ole rajoitettu kansallisesti, vaan valinta perustuu muihin kriteereihin, joista tärkeimmät ovat hakijan prognoosi, erityisesti korkeatasoinen ja toteutettavissa oleva tutkimussuunnitelma. Oheispaikalle hyväksytään periaatteessa samoin edellytyksin, mutta hakijalla on oltava täysipäiväinen rahoitus vähintään vuodeksi Työelämäyhteydet ja alumnitoiminta Kokonaisuutena elinkeinoelämäyhteyksien kehittäminen on koettu kasvavaksi haasteeksi, johon vastaamiseksi suunnitellaan jatkuvasti uusia keinoja. Yliopistollisen tutkijanuran lisäksi tohtoreiden osaamista ja tietoa arvostetaan ja tarvitaan yhä enemmän julkisella sektorilla ja yritysmaailmassa. Johtoryhmän kokoonpanossa painotetaan jäsenten yhteiskunta- ja elinkeinoelämäsuhteita. Lisäksi Psykonetin tarjoaman erikoispsykologikoulutuksen kanssa tehtävä yhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden tarkastella laajasti julkisen sektorin ja yritysmaailman tarpeita. Osa tutkimushankkeista, joiden puitteissa väitöskirjoja tehdään, koskee suoraan julkisen sektorin ja yritysmaailman työpaikkoja (esim. työ- ja organisaatiopsykologian alan tutkimukset). Tohtoriohjelman alumniverkoston tarkoituksena on auttaa tohtoriohjelmassa parhaillaan opiskelevia oman uransa alkuvaiheissa, antamalla tietoa ja neuvoja vastaväitelleen työskentely- ja uramahdollisuuksista elinkeinoelämässä, sekä kehittää yhteyksiä työelämän eri kentillä. 2. Oppimisympäristön kieli on ensisijaisesti englanti: lähes kaikki kurssit ja symposiumit järjestetään englanniksi, samoin tohtoriohjelman sisäinen ja ulkoinen tiedotus. 3. Ohjaajien ja opiskelijoiden välityksellä kontakteja ulkomaille ja ulkomaisiin opiskelijoihin on runsaasti: niihin rohkaistaan jatkossakin mm. konferenssitukien ja kansainvälisten kurssien/luennoitsijoiden ja koulutusten avulla. Näiden kontaktien lisäksi tohtoriohjelmassa toimivan alumniverkoston kautta yhteys säilyy myös niihin väitelleihin opiskelijoihin, jotka valmistumisensa jälkeen siirtyvät töihin ulkomaille vakinaisesti tai post doc -kaudelle. 4. Tohtoriohjelmassa tehtävä yhteistyö ulkomaisten tohtoriohjelmien ja yhteistyötahojen kanssa lisää ulkomailla jatkoopiskelijoiden tietoa Suomesta ja Psykologian tohtoriohjelmasta. Tohtoriohjelmasta tiedottaminen kohdennetaan ensisijassa tohtoriohjelman nimettyihin yhteistyökumppaneihin sekä Nordic-Baltic verkostoon kuuluviin tohtoriohjelmiin ja laitoksiin. 20 Alumniverkosto antaa tohtoriohjelmasta tohtoriksi valmistuneille opiskelijoille mahdollisuuden yhteydenpitoon muiden tohtoriohjelmasta valmistuneiden kanssa. Tohtoriohjelma organisoi yhteisen opiskelija-alumnitapaamisen ja kutsuu alumnejaan puhujiksi tohtoriohjelman jokavuotisen kevätsymposiumin yhteydessä. Kutsuttu alumni esittelee omaa uraansa työelämän parissa tohtoriohjelman tohtoriopiskelijoille. Tohtoriohjelma muodostaa alumniverkostoon pysyvän keskusteluyhteyden ja järjestää mm. alumnitapaamisia kansallisten, joka toinen vuosi pidettävien Psykologia-kongressien yhteydessä. Alumniksi voi ilmoittautua täyttämällä sähköisen lomakkeen kotisivuilla Tohtoriohjelman alumniverkostoon liittymisen ehtona on, että alumniksi liittyvä on valmistunut tohtoriksi psykologian tohtoriohjelmasta joko psykologian tohtoriohjelman OKM/SA-rahoitteiselta tohtorikoulutuspaikalta tai psykologian tohtoriohjelman oheispaikalta.