LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4

Transkriptio

1 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämishanke OPETUSHALLITUS Moniste 1/2002

2 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN ISSN Edita Oyj. Helsinki

3 JOHDANTO KANSALLISEN LUMA-hankkeen viimeistä edeltävä vuosi on kulumassa loppuun. LUMA-kuntien ja koulujen määrä on pysynyt aikaisemmassa määrässä. LUMAkuntia on 78 ja kouluja yhteensä 319. Tähän on laskettu mukaan perusopetus, lukiot, erityis- ja normaalikoulut. Siinä on myös mukana 23 ruotsinkielistä koulua. LUMAkunnat muodostavat yhteensä 16 toimintaverkkoa, joissa yhteistyökuntia on 31 ja verkkokuntia 47. Ammatillisista oppilaitoksista 30 on LUMA-oppilaitoksia ja niistä arviolta puolella on aktiivista LUMA-toimintaa. Koulujen LUMA-toiminta tuntuu saavan jo varsin vakiintuneita piirteitä ja kehittämistyö on osa arkipäivää. Tämä on tullut esiin niissä kuntavierailuissa ja kehittämisseminaareissa, joita on vuoden aikana järjestetty. Kouluissa LUMA-toiminta on saanut hyvin innovatiivisia piirteitä ja parasta on, että kunnat ovat selkeästi kouluissa tehtävän työn tukena. Ongelmaksi näyttää muodostuvan se, että saavutetuista tuloksista on vaikea saada tietoa levitettyä muille. Käytettävissä on perinteinen printtimedia, erilaiset opettajien kokoontumiset ja konferenssit sekä Internet. Internetin merkitys on kasvamassa, mutta myös tarjonta Internetissä kasvaa koko ajan siinä määrin, että tiedon välittymiseen sitä kautta ei voi aina luottaa. Vuoden 2002 aikana tiedottaminen nouseekin aivan keskeiseen asemaan LUMA-toiminnassa. Tärkeimmät tiedonvälityskanavat ovat julkaisut, Internetsivut, koulutus ja päätösseminaari. Yksi vuoden päätehtävistä on laajan loppuarvioinnin toteuttaminen ja intensiivisen opettajakoulutuksen jatkaminen. Hankkeen onnistumisen kannalta tämä koulutus lieneekin yksi vaikuttavimmista tekijöistä. Vuoden 2001 aikana on julkaistu kaksi merkittävää kansainvälistä arviointitutkimusta, jotka mittasivat muun muassa matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Tutkimukset olivat TIMMS (Th i rd Intern ational Mat h e m atics and Science Study) sekä PISA(Programme for International Student Assessment). Ne antoivat Suomen kannalta hiukan ristiriitaisia tuloksia, mutta Suomen menestys erityisesti PISA-tutkimuksessa oli erinomainen. Syksyllä 2001 ilmestyi myös Irma Aroluoman tutkimus "Tunnilla ei tympäse", jossa tutkittiin LUMA-talkoiden merkitystä opetuskäytänteiden muuttajana. Tulokset olivat siinäkin tutkimuksessa varsin myönteisiä. Panoksestaan LU M A - ke h i t t ä m i s t yöhön osallistuneet ansaitsevat suuren kiitoksen. Edellä mainitut arv i o i n t i t u t k i mukset va h v i s t avat sen, että nämä kiitokset eivät ole aih e e t t o m i a. M at e m atiikan ja luonnontieteiden kehittäminen on jat k u vaa työ t ä, joka vuosien kuluessa saa aina uusia mu o t o j a. Tähän työhön tarvitaan motivoituneita ja innovat i ivisia ke h i t t ä j i ä. Niitä ihmisiä, joita LU M A - kouluissa nyt on. Toivotan parhainta menestystä kaikille hankkeen piirissä työskenteleville. Aslak Lindström ylijohtaja

4 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 SISÄLTÖ 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa 5 sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa 2 Matematiikka ylioppilastutkinnossa 19 Professori Aatos Lahtinen, YTL 3 Reaalikoe kevään 2000 ylioppilastutkinnossa 24 Professori Heikki Saarinen, YTL, kemia FT Erkki Arminen, YTL fysiikka Lehtori Antti Koskenniemi, YTL, biologia Dosentti Lea Houtsonen, YTL, maantieto 4 Kansainväliset tiedeolympialaiset 34 5 Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelun aloittaneet ja tutkinnon suorittaneet 38 6 Opetushenkilöstön täydennyskoulutus 42 Projektiryhmä 45

5 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa 1 MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN VALINNAT LUMA-KOULUISSA SEKÄ KOKO MAAN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA MATEMATIIKAN ja luonnontieteiden valinnaiskursseille osallistuneiden määrät osoittavat oppilaiden kiinnostusta näihin aineisiin. Seuraavissa taulukoissa olevat tiedot valinnoista pohjautuvat Tilastokeskuksen tietojenkeruuseen, joka tehtiin syksyllä Perusopetuksen valintatiedot kerättiin niistä oppilaista, jotka olivat päättäneet peruskoulunsa keväällä Nämä oppilaat aloittivat peruskoulun yläasteen vuonna Yleensä peruskoulut siirtyivät uuteen tuntijakoon lukuvuonna , joten nyt kerätyt tiedot ovat vertailukelpoisia vuosina 1998 ja 1999 kerättyjen tietojen kanssa. (Vertailtaessa tämän julkaisun taulukoita vuoden 1998 taulukoihin on huomattava, että Indikaattorit 2 -julkaisussa esitetyissä taulukoissa on virhe oppilaiden määrässä. Peruskoulunsa päättäneiden määrä pilottikouluissa vuonna 1998 oli 4 200, joista tyttöjä oli ) Lukion valintatiedot kerättiin niistä opiskelijoista, joiden päättötodistukset on päivätty Vuoden 2000 tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 1998 ja 1999 tietoihin, koska nyt kerätyt tiedot sisältävät tiedot kaikista lukioista, eikä pelkästään päivälukioista. Myös vertailtavuus vuoden 1997 tietoihin on epäluotettavaa, koska opiskelijoiden kokonaismäärä määriteltiin hiukan eri pohjalta. LUMA-kuntien määrää kasvoi vuoden 2000 alussa, jolloin mukaan tuli yli 50 uutta kuntaa. Tilastotietojen vertailtavuuden vuoksi indikaattoreihin on otettu mukaan myös projektissa vuodesta 1996 mukana olleiden LUMA-koulujen tilastotiedot. Keruulomakkeessa kurssit on luokiteltu seuraavasti: Perusopetuksen valinnaiskurssit 1/4 kurssi = 10 tuntia 1/2 kurssi = tuntia 1 kurssi = tuntia 2 kurssia = tuntia 3 kurssia = vähintään 95 tuntia. Lukion syventävät ja soveltavat kurssit 1/4 kurssi = 9 tuntia 1/2 kurssi = tuntia 1 kurssi = tuntia 2 kurssia = tuntia 3 kurssia = tuntia 4 5 kurssia = tuntia 6 7 kurssia = tuntia 8 kurssia = vähintään 283 tuntia. Peruskoulut Peruskoulun tuntijaon (1993) mukaan oppilaat voivat 7 9 luokkien aikana käyttää enintään 20 vuosiviikkotuntia valinnaisten oppiaineiden opiskeluun. Näissä rajoissa koulu tai koulutuksen järjestäjä päättää valinnaisen opetuksen tuntimäärästä ja tarjonnasta. Taulukoissa 1 3 esitetään keväällä 2000 perusopetuksen päättäneiden oppilaiden valinnat matematiikassa ja luonnontieteissä vuosiluokkien 7 9 aikana. 5

6 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 1. Keväällä 2000 LUMA-kouluissa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä sekä teknisessä työssä ja tekstiilityössä vuosiluokkien 7 9 aikana. Suluissa prosentuaalinen osuus tytöistä ja pojista. Kouluja 78, oppilaita , joista tyttöjä Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 13 (0,25) 24 (0,48) 264 (5,11) 242 (4,85) (21,78) 971 (19,46) 357 (6,91) 255 (5,11) Fysiikka 5 (0,10) 2 (0,04) 212 (4,10) 121 (2,42) 363 (07,03) 153 (03,07) 91 (1,76) 13 (0,26) Kemia 10 (0,19) 8 (0,16) 221 (4,28) 118 (2,36) 323 (06,25) 151 (03,03) 90 (1,74) 42 (0,84) Biologia 22 (0,43) 19 (0,38) 187 (3,62) 155 (3,11) 376 (07,28) 297 (05,95) 98 (1,90) 107 (2,14) Maantieto 25 (0,48) 26 (0,52) 158 (3,06) 80 (1,60) 122 (02,36) 76 (01,52) 22 (0,43) 16 (0,32) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 3 (0,06) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 51 (0,99) 21 (0,42) 0 (0,00) 0 (0,00) Fysiikka 4 (0,08) 0 (0,00) 11 (0,21) 0 (0,00) 61 (1,18) 4 (0,08) 14 (0,27) 8 (0,16) Kemia 8 (0,15) 5 (0,10) 1 (0,02) 10 (0,20) 28 (0,54) 4 (0,08) 0 (0,00) 0 (0,00) Biologia 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (0,43) 25 (0,50) 64 (1,24) 43 (0,86) 47 (0,91) 40 (0,80) Maantieto 0 (0,00) 0 (0,00) 21 (0,41) 20 (0,40) 11 (0,21) 12 (0,24) 0 (0,00) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 20 (0,39) 8 (0,16) 3 (0,06) 25 (0,50) 84 (1,63) 48 (0,96) 58 (1,12) 31 (0,62) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ 25 (0,48) 1 (0,02) 48 (0,93) 17 (0,34) 464 (8,98) 85 (01,70) (28,80) 35 (00,70) (3 Tekstiilityö 3 (0,06) 23 (0,46) 0 (0,00) 102 (2,04) 21 (0,41) 510 (10,22) 52 01,01) ,26) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka (0,47) (2,75) 136 (0,42) 70 (1,40) (3,34) (3,30) (16,47) (14,89) (5,78) (4,31) Fysiikka (0,34) (1,28) 27 (0,08) 31 (0,62) 789 (2,35) 396 (1,23) (06,61) 867 (02,69) 530 (1,58) 241 (0,75) Kemia (0,24) (0,83) 68 (0,21) 32 (0,64) 723 (2,15) 419 (1,30) (06,58) (03,19) 436 (1,30) 301 (0,93) Biologia (0,20) (1,82) (0,42)(2,16) 568 (1,69) 634 (1,96) (06,44) (07,31) 843 (2,51) 773 (2,40) Maantieto (0,08) (0,79) 29 (0,09) 31 (0,62) 356 (1,06) 231 (0,72) 793 (02,36) 752 (02,33) 363 (1,08) 242 (0,75) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 88 0 (0,26) (0,00) 57 (0,18) 0 (0,00) 165 (0,49) 135 (0,42) 349 (1,04) 243 (0,75) 44 (0,13) 48 (0,15) Fysiikka 57 0 (0,17) (0,00) 57 (0,18) 0 (0,00) 188 (0,56) 50 (0,15) 442 (1,32) 96 (0,30) 40 (0,12) 8 (0,02) Kemia 42 0 (0,13) (0,00) 49 (0,15) 0 (0,00) 72 (0,21) 29 (0,09) 126 (0,38) 71 (0,22) 35 (0,10) 31 (0,10) Biologia (0,67) (0,37) 219 (0,68) 3 (0,06) 164 (0,49) 224 (0,69) 481 (1,43) 348 (1,08) 126 (0,38) 132 (0,41) Maantieto 26 0 (0,08) (0,00) 38 (0,12) 0 (0,00) 121 (0,36) 95 (0,29) 104 (0,31) 59 (0,18) 0 (0,00) 1 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt (0,18) (0,46) 62 (0,19) 33 (0,66) 33 (0,10) 50 (0,15) 564 (1,68) 307 (0,95) 175 (0,52) 94 (0,29) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ (0,40) (37,80) (0,14) (00,38) 426 (1,27) 86 (0,27) (7,72) 459 (1,42) (24,29) 388 (01,20) Tekstiilityö 39 4 (0,12) (0,08) (0,46) (20,68) 57 (0,17) 561 (1,74) 137 (0,41) (9,13) 200 (00,60) (18,09) 6

7 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 2. Keväällä 2000 vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-kouluissa peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä sekä teknisessä työssä ja tekstiilityössä vuosiluokkien 7 9 aikana. Suluissa prosentuaalinen osuus tytöistä ja pojista. Kouluja 37, oppilaita 4 127, joista tyttöjä Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 12 (0,56) 17 (0,86) 69 (3,21) 78 (3,95) 529 (24,58) 415 (21,01) 182 (8,46) 107 (5,42) Fysiikka 31 (1,44) 0 (0,00) 93 (4,32) 63 (3,19) 128 (05,95) 99 (05,01) 72 (3,35) 15 (0,76) Kemia 0 (0,00) 0 (0,00) 91 (4,23) 55 (2,78) 125 (05,81) 84 (04,25) 37 (1,72) 5 (0,25) Biologia 37 (1,72) 62 (3,14) 61 (2,83) 59 (2,99) 184 (08,55) 182 (09,22) 52 (2,42) 60 (3,04) Maantieto 19 (0,88) 24 (1,22) 51 (2,37) 38 (1,92) 49 (02,28) 39 (01,97) 11 (0,51) 4 (0,20) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Fysiikka 17 (0,79) 10 (0,51) 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 1 (0,05) 14 (0,65) 8 (0,41) Kemia 0 (0,00) 0 (0,00) 1 (0,05) 10 (0,51) 10 (0,46) 2 (0,10) 0 (0,00) 0 (0,00) Biologia 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 25 (1,27) 21 (0,98) 26 (1,32) 21 (0,98) 1 (0,05) Maantieto 0 (0,00) 0 (0,00) 21 (0,98) 20 (1,01) 11 (0,51) 12 (0,61) 0 (0,00) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 10 (0,46) 2 (0,10) 3 (0,14) 25 (1,27) 53 (2,46) 44 (2,23) 0 (0,00) 9 (0,46) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7-9 aikana Tekninen työ 0 (0,00) 0 (0,00) 13 (0,60) 17 (0,86) 228 (10,59) 28 (01,42)512 (23,79) 49 (02,48) Tekstiilityö 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 8 (0,41) 4 (00,19) 261 (13,22) 3 (00,14) 370 (18,73) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Matematiikka 1216 (0,56) (0,74) 17 (0,86) 1 (0,05) 69 (3,21) 78 (3,95) 529 (24,58) 415 (21,01) 182 (8,46) 107 (5,42) 16 (0,74) Fysiikka 3122 (1,44) (1,02) 0 (0,00) 0 (0,00) 93 (4,32) 63 (3,19) 128 (05,95) 99 (05,01) 72 (3,35) 15 (0,76) 22 (1,02) Kemia 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 91 (4,23) 55 (2,78) 125 (05,81) 84 (04,25) 37 (1,72) 5 (0,25) 0 (0,00) Biologia 3734 (1,72) (1,58) 62 (3,14) 32 (1,62) 61 (2,83) 59 (2,99) 184 (08,55) 182 (09,22) 52 (2,42) 60 (3,04) 34 (1,58) Maantieto 19 0 (0,88) (0,00) 24 (1,22) 0 (0,00) 51 (2,37) 38 (1,92) 49 (02,28) 39 (01,97) 11 (0,51) 4 (0,20) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Matematiikka 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Fysiikka 17 0 (0,79) (0,00) 10 (0,51) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 1 (0,05) 14 (0,65) 8 (0,41) 0 (0,00) Kemia 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 1 (0,05) 10 (0,51) 10 (0,46) 2 (0,10) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Biologia 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 22 (1,02) 25 (1,27) 21 (0,98) 26 (1,32) 21 (0,98) 1 (0,05) 0 (0,00) Maantieto 0 0 (0,00) (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) 21 (0,98) 20 (1,01) 11 (0,51) 12 (0,61) 0 (0,00) 0 (0,00) 0 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 1013 (0,46) (0,60) 2 (0,10) 14 (0,71) 3 (0,14) 25 (1,27) 53 (2,46) 44 (2,23) 0 (0,00) 9 (0,46) 13 (0,60) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7-9 aikana Tekninen työ (0,00) (38,80) 0 35 (0,00) (01,77) 13 (0,60) 17 (0,86) 228 (10,59) 28 (01,42)512 (23,79) 49 (02,48) 835 (38,80) Tekstiilityö 04 (0,00) (00,19) 0445 (0,00) (22,53) 0 (0,00) 8 (0,41) 4 (00,19) 261 (13,22) 3 (00,14) 370 (18,73) 4 (00,19) 7

8 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 3. Keväällä 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä sekä teknisessä työssä ja tekstiilityössä vuosiluokkien 7 9 aikana koko maassa. Oppilaita joista tyttöjä Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 157 (0,47) 136 (0,42) (3,34) (3,30) (16,47) (14,89) (5,78) (4,31) Fysiikka 114 (0,34) 27 (0,08) 789 (2,35) 396 (1,23) (06,61) 867 (02,69) 530 (1,58) 241 (0,75) Kemia 81 (0,24) 68 (0,21) 723 (2,15) 419 (1,30) (06,58) (03,19) 436 (1,30) 301 (0,93) Biologia 66 (0,20) 135 (0,42) 568 (1,69) 634 (1,96) (06,44) (07,31) 843 (2,51) 773 (2,40) Maantieto 27 (0,08) 29 (0,09) 356 (1,06) 231 (0,72) 793 (02,36) 752 (02,33) 363 (1,08) 242 (0,75) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka 88 (0,26) 57 (0,18) 165 (0,49) 135 (0,42) 349 (1,04) 243 (0,75) 44 (0,13) 48 (0,15) Fysiikka 57 (0,17) 57 (0,18) 188 (0,56) 50 (0,15) 442 (1,32) 96 (0,30) 40 (0,12) 8 (0,02) Kemia 42 (0,13) 49 (0,15) 72 (0,21) 29 (0,09) 126 (0,38) 71 (0,22) 35 (0,10) 31 (0,10) Biologia 225 (0,67) 219 (0,68) 164 (0,49) 224 (0,69) 481 (1,43) 348 (1,08) 126 (0,38) 132 (0,41) Maantieto 26 (0,08) 38 (0,12) 121 (0,36) 95 (0,29) 104 (0,31) 59 (0,18) 0 (0,00) 1 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 60 (0,18) 62 (0,19) 33 (0,10) 50 (0,15) 564 (1,68) 307 (0,95) 175 (0,52) 94 (0,29) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ 135 (0,40) 46 (0,14) 426 (1,27) 86 (0,27) (7,72) 459 (1,42) (24,29) 388 (01,20) (37 Tekstiilityö 39 (0,12) 149 (0,46) 57 (0,17) 561 (1,74) 137 (0,41) (9,13) 200 (00,60) (18,09) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden valinnaiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka (0,47) (3,45) 136 (0,42) (2,63) 121 (3,34) (3,30) (16,47) (14,89) (5,78) (4,31) Fysiikka (0,34) (1,11) 27 (0,08) 260 (0,81) 789 (2,35) 396 (1,23) (06,61) 867 (02,69) 530 (1,58) 241 (0,75) Kemia (0,24) (0,75) 68 (0,21) 212 (0,66) 723 (2,15) 419 (1,30) (06,58) (03,19) 436 (1,30) 301 (0,93) Biologia (0,20) (1,54) 135 (0,42) 615 (1,91) 568 (1,69) 634 (1,96) (06,44) (07,31) 843 (2,51) 773 (2,40) Maantieto (0,08) (0,85) 29 (0,09) 231 (0,72) 356 (1,06) 231 (0,72) 793 (02,36) 752 (02,33) 363 (1,08) 242 (0,75) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden monioppiaineiset opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka (0,26) (0,27) 57 (0,18) 70 (0,22) 165 (0,49) 135 (0,42) 349 (1,04) 243 (0,75) 44 (0,13) 48 (0,15) Fysiikka (0,17) (0,14) 57 (0,18) 0 (0,00) 188 (0,56) 50 (0,15) 442 (1,32) 96 (0,30) 40 (0,12) 8 (0,02) Kemia 42 (0,13) 0 (0,00) 49 (0,15) 0 (0,00) 72 (0,21) 29 (0,09) 126 (0,38) 71 (0,22) 35 (0,10) 31 (0,10) Biologia (0,67) (0,22) 219 (0,68) 70 (0,22) 164 (0,49) 224 (0,69) 481 (1,43) 348 (1,08) 126 (0,38) 132 (0,41) Maantieto 26 (0,08) 7 (0,02) 38 (0,12) 17 (0,05) 121 (0,36) 95 (0,29) 104 (0,31) 59 (0,18) 0 (0,00) 1 (0,00) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden fysiikan, kemian, biologian, maantiedon yhdistelmä kurssit vuosiluokkien 7 9 aikana 1/4 kurssia 3 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt (0,18) (0,39) 62 (0,19) 81 (0,25) 33 (0,10) 50 (0,15) 564 (1,68) 307 (0,95) 175 (0,52) 94 (0,29) Keväällä 2000 peruskoulun päättäneiden muut opinnot vuosiluokkien 7 9 aikana Tekninen työ (0,40) (37,96) (0,14) (01,06) 426 (1,27) 86 (0,27) (7,72) 459 (1,42) (24,29) 388 (01,20) Tekstiilityö (0,12) (00,62) (0,46) 464 (20,03) 57 (0,17) 561 (1,74) 137 (0,41) (9,13) 200 (00,60) (18,09) 8

9 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa Kuviossa 1 esitetään vuosina peruskoulun päättäneiden oppilaiden luonnontieteiden ja matematiikan valinnat yhteensä. Oppilaiden valinnaiskurssien määrä on suhteutettu koko oppilasmäärään LUMA-kouluissa ja koko maan peruskouluissa. 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,632 0,675 1,273 1,338 0,821 0,981 1,049 0,990 0,938 LUMA vanhat Koko maa 0,200 LUMA kaikki 0, KUVIO 1. Keväällä 1997, 1998 ja 1999 ja 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä yhteensä vuosiluokkien 7 9 aikana; kurssien määrä oppilasta kohti (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Kuvion 1 mukaan valintojen määrä on hieman pudonnut edellisestä vuodesta. Vanhojen LUMA-koulujen oppilaiden valinnat matematiikassa ja luonnontieteissä ovat vähentyneet 21,6 %. Koko maassa valintojen väheneminen oli huomattavasti maltillisempaa eli 4,4 %. Ero LUMA-koulujen ja koko maan välillä on pienentynyt edelleen (vuonna 1999 ero 0,357 kurssia/oppilas ja vuonna 2000 ero 0,111 kurssia/oppilas). Vielä edellisessä indikaattoritarkastelussa molemmat olivat selvässä kasvuvaiheessa (LUMA 5,1% ja koko maa 19,5 %). Kevään 2000 perusopetuksen päättövaiheen matematiikan oppimistulosten arvioinnin yhteydessä koottujen taustatietojen perusteella LUMA-kouluissa vuosiluokkien 7 9 aikana matematiikkaa pakollisena minimimäärää (9 vuosiviikkotuntia) enemmän opiskeli 21,5 % oppilaista (tiedot 27 LUMA-koulusta) vastaavasti arviointitutkimuksen otoskoulujen ( oppilasta) minimäärän ylittävään opetukseen osallistui keskimäärin joka kymmenes oppilas (10,7 %). Kuvioissa 2 ja 3 on esitetty keväällä 2000 perusopetuksen päättäneiden tyttöjen ja poikien valinnat. Kuvioiden mukaan suoraan oppiaineeseen liittyviä matematiikan ja luonnontieteiden kursseja on valittu LUMA-kouluissa yleensä enemmän kuin koko maan peruskouluissa (vertailussa on käytetty vuodesta 1996 mukana olleita LUMA-kouluja). 9

10 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Kurssia/oppilas KUVIO 2. Keväällä 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden poikien suoraan oppiaineeseen liittyvät valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä vuosiluokkien 7 9 aikana; kurssien määrä oppilasta kohti (ei sisällä 10. vuosiluokan oppilaita) Kurssia/oppilas Kurssia/oppilas 0,5 0,45 0,4 0,35 0,3 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 LUMA-tytöt Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 3. Keväällä 2000 peruskoulun päättötodistuksen saaneiden tyttöjen suoraan oppiaineeseen liittyvät valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä vuosiluokkien 7 9 aikana; kurssien määrä oppilasta kohti (ei sisällä 10. vuosiluokan oppilaita) Lukiot Lukion opiskelijat voivat matematiikassa valita joko lyhyen tai pitkän oppimäärän. Lukion tuntijaossa (1993) pitkän matematiikan oppimäärä on vähintään 10 kurssia ja lyhyen 6 kurssia. Kurssin kesto on laskennallisesti 38 oppituntia. Taulukoissa 4, 5 ja 6 esitetään vuosina 1999 ja 2000 lukion päättäneiden matematiikan valinnat erikseen LUMAssa vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa, nykyisissä LUMA-lukioissa ja koko maan lukioissa. Kuvioissa 4 ja 5 on mukana myös tiedot vuodelta 1997 ja 1998, joskin vuoden 1997 tiedonkeruussa opiskelijoiden kokonaismäärä määriteltiin hiukan eri pohjalta. 10

11 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 4. Päättötodistuksen ja saaneiden lukiolaisten ja matematiikan valinnat lukion aikana vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa Oppi määrä Opiskelijoita Tyttöjä (%) Opiskelijoita Tyttöjä (%) yhteensä (%) yhteensä (%) Pitkä (44,4) 649 (44,2) (43,1) 690 (43,3) Lyhyt (55,6) (65,9) (56,9) (71,3) (100,0) (56,3) (100,0) (59,2) TAULUKKO 5. Päättötodistuksen saaneiden lukiolaisten matematiikan valinnat lukion aikana nykyisissä LUMA-lukioissa Oppi määrä Opiskelijoita Tyttöjä (%) yhteensä (%) Pitkä (42,0) (43,1) Lyhyt (58,0) (68,5) (100,0) (57,9) TAULUKKO 6. Päättötodistuksen ja saaneiden lukiolaisten matematiikan valinnat lukion aikana koko maassa Oppi määrä Opiskelijoita Tyttöjä(%) Opiskelijoita Tyttöjä (%) yhteensä (%) yhteensä (%) Pitkä (40,6) (41,8) (39,4) (43,8) Lyhyt (59,4) (70,4) (60,6) (69,4) (100,0) (58,8) (100,0) (61,8) Kuvion 4 mukaan pitkän matematiikan suorittaneiden määrä on kasvanut päättötodistuksen saaneiden joukossa. Suhteellinen osuus kuitenkin on hiukan pienentynyt. Vuosien 1998 ja 1999 LUMA-lukioiden voimakas pitkän matematiikan oppimäärän suorittaneiden suhteellisen määrän kasvu näyttää taittuneen, mitä ainakin osittain selittää aikuislukioiden ja iltalukioiden ottaminen mukaan tilastoihin. Kuviossa 5 esitetään kuinka pitkän matematiikan suorittaneiden osuudet sukupuolittain ovat jakautuneet eri vuosina. Tyttöjen osuus näyttää kasvaneen koko maassa melko tasaisesti. LUMA-lukioissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta sitten vuoden

12 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Opiskelijat ,5 % pojat 40,3 % 40,6 % 39,4 % tytöt opiskelijat ,4 % 42,1 % 44,4 % 43,1 % 0 koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA KUVIO 4. Lukion pitkän matematiikan oppimäärän suorittaneet päättötodistuksen vuosina saaneista koko maassa ja LUMA-lukioissa (vuodesta 1996 mukana olleet). Prosentit kuvaavat pitkän matematiikan valintojen osuutta kunakin vuonna. Huom. Vuoden 2000 luvuissa ovat mukana aikuislukiot, iltalukiot ja lukioiden iltalinjat 100 % 80 % 60 % 40 % tytöt pojat 20 % 0 % koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA koko maa LUMA KUVIO 5. Lukion päättötodistuksen vuosina saaneiden pitkän matematiikan valintojen suhde sukupuolittain koko maan lukioissa ja vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa Pakollisten kurssien lisäksi lukiossa tarjotaan syventäviä ja soveltavia kursseja, jotka ovat opiskelijoille valinnaisia. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja, joita opiskelijan on valittava vähintään 10. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, muita koulun tarjoamia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Niiden tarjonnasta päättää lukion ylläpitäjä ja niiden valinta on opiskelijalle vapaaehtoista. Taulukoissa 7 ja 8 esitetään matematiikan ja luonnontieteiden syventävien ja soveltavien kurssien valinnat. 12

13 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 7. Päättötodistuksen saaneiden lukiolaisten opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät, soveltavat ja soveltavat monioppiaineiset kurssit vuodesta 1996 mukana olleissa LUMA-lukioissa. Lukioita 32, opiskelijoita 3 304, joista tyttöjä Syventävät kurssit 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat kurssit 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) Syventävät kurssit kurssia Väh. 28 tai > kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat kurssit 1/4 3 kurssia Väh. 1/2 4 tai kurssia > kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt)

14 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 8. Päättötodistuksen saaneiden lukiolaisten opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät, soveltavat ja soveltavat monioppiaineiset kurssit LUMA-lukioissa. Lukioita 32, opiskelijoita 8 620, joista tyttöjä Syventävät kurssit 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat kurssit 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) Syventävät kurssit kurssia Väh. 2 8 tai kurssia > kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat kurssit 1/4 3 kurssia Väh. 1/24 kurssia tai > kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt)

15 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa TAULUKKO 9. Päättötodistuksen saaneiden lukiolaisten opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät, soveltavat ja soveltavat monioppiaineiset kurssit koko maan lukioissa. Opiskelijoita , joista tyttöjä Syventävät kurssit 1 kurssi 2 kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat kurssit 1/4 kurssia 1/2 kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) Syventävät kurssit kurssia Väh. 2 8 tai kurssia > kurssia 3 kurssia 4 5 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat kurssit 1/4 3 kurssia Väh. 1/2 4 tai kurssia > kurssia 1 kurssi 2 kurssia Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Soveltavat monioppiaineiset kurssit Matematiikka Fysiikka Kemia Biologia Maantieto Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt)

16 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Kuviossa 7 esitetään vuonna 1999 ja 2000 lukion oppimäärän suorittaneiden laajojen luonnontieteiden oppimäärien valinnat koko maan lukioissa. LUMA-lukioissa vuonna 2000 päättötodistuksen saaneiden valinnat ovat kuvioissa 8 ja 9. Tyttöjen ja poikien osuudet valinnoista sekä LUMA-lukioissa että koko maan lukioissa nähdään taulukoissa Laaja oppimäärä tarkoittaa, että opiskelija on suorittanut fysiikassa vähintään 6 syventävää kurssia, kemiassa vähintään 3 syventävää kurssia sekä biologiassa ja maantiedossa vähintään 2 syventävää kurssia. Opiskelijaa Pojat Tytöt 38,4 % 34,2 % 27,5 % 26,8 % 23,5 % 20,7 % 19,1 % 17,3% Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 6. Lukion päättötodistuksen vuosina 1999 ja 2000 saaneiden suorittamat luonnontieteiden laajat oppimäärät koko maan lukioissa. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuuden päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä Opiskelijat ,7 % 22,9 % 20,9 % 18,1 % 38,2 % 31,5 % Pojat 22,4 % Tytöt 23,6 % Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 7. Vuodesta 1996 mukana olleista LUMA-lukioista päättötodistuksen vuosina 1999 ja 2000 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä. 16

17 1 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat LUMA-kouluissa sekä koko maan peruskouluissa ja lukioissa Opiskelijat ,5% 19,7% 36,2% Pojat 28,9% Tytöt Fysiikka Kemia Biologia Maantieto KUVIO 8. Nykyisistä LUMA-lukioista päättötodistuksen vuonna 2000 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä TAULUKKO 10. Nykyisistä LUMA-lukioista päättötodistuksen saaneiden vuonna 2000 suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( opiskelijaa, joista tyttöjä 4 987) Pojat % Tytöt % % Fysiikka , , ,5 Kemia , , ,7 Biologia , , ,2 Maantieto , , ,9 TAULUKKO 11. Vuodesta 1996 mukana olleista LUMA-lukioista päättötodistuksen vuonna 2000 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( 3698 opiskelijaa, joista tyttöjä 2191). Pojat % Tytöt % % Fysiikka , , ,9 Kemia , , ,1 Biologia , , ,5 Maantieto , , ,6 17

18 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 TAULUKKO 12. Vuodesta 1996 mukana olleista LUMA-lukioista päättötodistuksen vuonna 1999 saaneiden suorittamat laajat oppimäärät luonnontieteissä. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( opiskelijaa, joista tyttöjä 2 191) Pojat % Tytöt % % Fysiikka , , ,9 Kemia , , ,1 Biologia , , ,5 Maantieto , , ,6 TAULUKKO 13. Lukion päättötodistuksen vuonna 2000 saaneiden suorittamat luonnontieteiden laajat oppimäärät koko maan lukioissa. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( opiskelijaa, joista tyttöjä ) Pojat % Tytöt % % Fysiikka , , ,7 Kemia , , ,3 Biologia , , ,2 Maantieto , , ,8 TAULUKKO 14. Lukion päättötodistuksen vuonna 1999 saaneiden suorittamat luonnontieteiden laajat oppimäärät koko maan lukioissa. Prosenttiluvut kertovat laajan oppimäärän suorittaneiden osuudet päättötodistuksen saaneiden kokonaismäärästä sekä tytöistä ja pojista. ( opiskelijaa, joista tyttöjä ). Luvuissa ei ole mukana aikuislukioita eikä lukioiden iltalinjoja Pojat % Tytöt % % Fysiikka , , ,5 Kemia , , ,1 Biologia , , ,4 Maantieto , , ,5 Koko maata koskevien lukujen vertailussa on otettava huomioon se, että tilastointitapa on muuttunut vuonna Aiemmin indikaattoreissa tarkasteltiin vain päivälukion päättötodistuksen saaneita, uudessa tilastoinnissa ovat mukana kaikki lukiot oppilaitosmuodosta riippumatta. LUMA-lukioissa näyttäisi siltä, että luonnontieteiden laajojen oppimäärien suoritusten kokonaismäärä on pysynyt samana, vaikkakin valinnat eri luonnontieteissä vaihtelevat vuosittain (vuonna 1999 suorituksia 3 575, vuonna 2000 suorituksia 3 555). Vuonna 2000 maantiedon oppimäärän suorittaneita on enemmän kuin edellisvuonna. 18

19 2 Matematiikka ylioppilastutkinnossa 2 MATEMATIIKKA YLIOPPILASTUTKINNOSSA Lukuvuosi oli ensimmäinen, jona ylioppilastutkinnossa järjestettiin vain uusimuotoista matematiikan koetta. Tarkastelen tässä lähemmin eräitä piirteitä näistä kokeista. Syksyllä 2000 ja keväällä 2001 matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrät kasvoivat hivenen viime lukuvuodesta (vrt. taulukko 15). Lukuvuonna osallistui pitkän matematiikan kokeeseen kaikkiaan opiskelijaa (lv osallistujia ) ja lyhyen matematiikan kokeeseen opiskelijaa (lv osallistujia ) eli yhteensä opiskelijaa (lv osallistujia ). TAULUKKO 15. Lukumäärätiedot, syksy 2000 ja kevät 2001 Tutkinto Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka Pak. Ylim. Yht. Pak. Ylim. Yht. Pak. Ylim. Yht. Syksy 2000 Vars.opisk Kaikki kok Kevät 2001 Vars.opisk Kaikki kok Luvuissa on mukana aiemman kokeen uusijat, joten ne antavat hieman liian optimistisen kuvan matematiikan suosiosta. Näinkin laskettuna pitkän matematiikan kirjoittajien lukumäärä ei kuitenkaan vielä yllä lähellekään LUMA-tavoitetta kirjoittajaa vuodessa. Edelleen noin neljäsosa lukiolaisista jättää matematiikan kokonaan kirjoittamatta. Heistä valtaosa on lyhyen oppimäärän lukijoita. Tässä on se potentiaali, josta matematiikan lisäkirjoittajat on ammennettava. Entistä valinnaisempi matematiikan koe on eräs käypä houkutin näissä talkoissa. On huomattava, että myös tutkintoon osallistuvien kokonaismäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta. Syksyn 2000 tutkintoon ilmoittautui kaikkiaan ja kevään 2001 tutkintoon opiskelijaa. Syksyn ylioppilastutkinto oli ennen lähes yksinomaan kokeiden uusijoiden tutkintokerta. Asiantila muuttui tutkinnon hajautusmahdollisuuden myötä. Valtaosa ylioppilaskokelaista kirjoittaa nyk yään kolmannen lukiovuoden syksyllä yhden tai kaksi ainetta "alta pois". Erityisesti tämä pätee kieliin. Matematiikan ennenaikainen suorittaminen on ollut vähäistä, joskin kasvavaa. Syksyllä 1999 oli pitkässä matematiikassa kirjoittajaa ja lyhyessä Syksyn 2000 vastaavat luvut olivat pitkän ja lyhyen matematiikan kirjoittajaa, joten kasvua on todella tapahtunut. Pitkään matematiikkaan osallistumisen nousu on ollut vähäistä. Sen sijaan lyhyessä matematiikassa on syksyn kirjoittajamäärän selvä kasvu jatkunut koko hajautetun tutkinnon elinajan. Tämä ei sinänsä ole yllättävää. Lyhyessä matematiikassa on vain kuusi pakollista kurssia. Näitä ei ole tavattoman vaikeaa saada suoritetuksi kolmannen vuoden syksyyn mennessä. Sen sijaan pitkän matematiikan kymmenen pakollisen kurssin suorittaminen samassa ajassa on jo huomattavasti haastavampi tehtävä. 19

20 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Pitkässä matematiikassa vanha syksyn kokeen leima näkyy edelleen muun muassa koetulosten heikkotasoisuutena (vrt. taulukko 16). Pitkän matematiikan kokeen arvosanojen keskiarvo oli syksyllä 2000 vain 2,59, kun se keväällä 2001 oli 3,89. Eroa oli yhden arvosanan verran. Lyhyessä kokeessa erot olivat, ainakin tällä kerralla, pienempiä. Siinä arvosanojen keskiarvo syksyllä 2000 oli 3,58 ja keväällä 2001 vain vähän parempi, 3,84. Pienempää eroa selittää hyvin varsinaisten kokelaiden osuus, joka on syksyn lyhyessä kokeessa noin 67 % ja pitkässä noin 30 % kokeeseen osallistujista. TAULUKKO 16. Arvosanajakaumat, syksu 2000 Arvosana I A B C M E L % % % % % % % lkm ka haj Pitkä Miehet 28,66 18,34 21,69 15,08 9,08 4,59 2, ,53 1,97 23,34 18,29 23,17 18,82 9,58 5,05 1, ,72 1,87 26,87 18,33 22,19 16,33 9,25 4,74 2, ,59 1,94 Lyhyt Miehet 13,04 15,18 21,21 20,92 18,25 8,69 2, ,40 1,82 11,12 12,93 19,28 20,40 19,60 12,02 4, ,68 1,87 11,79 13,72 19,96 20,58 19,12 10,86 3, ,58 1,86 Huolimatta lyhyen matematiikan suosion kasvusta syksyllä voidaan edelleen sanoa, että matematiikan ylioppilaskokeessa kevät dominoi selvästi. Näin ollen kevään ylioppilastutkinnon matematiikan kokeiden tulokset antavat edelleen hyvän kuvan kyseisen vuosiluokan matematiikan taidoista. Uusittu matematiikan koe antaa opiskelijoille mahdollisuuden antaa kaunisteltu kuva osaamisestaan. Koska on suoritettava vain 10 tehtävää 15 annetusta, voi kokelas aivan laillisesti jättää suorittamatta ne viisi tehtävää, jotka hän osaa huonoimmin, ja tällä tavalla kätkeä osaamattomuuttaan. Asian merkitystä ei pidä kuitenkaan yliarvioida. Ensinnäkin, matematiikan kumulatiivisen luonteen vuoksi jokaisen tehtävän ratkaisemiseen tarvitaan yleensä usean kurssin tietoja. Näin yhdenkin matematiikan ydinalueeseen kuuluvan asian osaamattomuus voi sulkea kokelaalta pois monta sinänsä helppoa tehtävää. Toiseksi, keskeinen testattava asia kokeessa on matemaattisen ajattelun osaaminen. Tämä tai sen puute tulee kyllä näkyviin, valitsipa kokelas laskemansa tehtävät annetuista, miten tahansa. Kevät 2001 oli hajautetun ylioppilastutkinnon kuudes. Vaikka hajautus tarjoaa mahdollisuuden valmentautua kokeisiin entistä paremmin, ei se ole nostanut suoritusten yleistasoa missään aineessa, ei myöskään matematiikassa. Uuden koemuodon myötä näyttäisi kevään 2001 tulosten tilastojen valossa matematiikan kokeen suosio hieman nousseen. Erot ovat kuitenkin pieniä. Kevään 2001 ylioppilaskokelaista 68 % kirjoitti joko pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen. Kirjoittajista kaksi kolmasosaa oli tutkinnon hajauttajia. Keväällä 2001 pitkän matematiikan kirjoittajia oli , mikä oli hieman enemmän kuin edelliskeväänä. Pitkän matematiikan kokeen kirjoittajista 48 % valitsi sen pakolliseksi (46 % keväällä 2000). Lyhyeen kokeeseen loikanneiden pitkän matematiikan lukijoiden määrä kasvoi edelleen. Heitä oli jo yli 8 % lyhyeen kokeeseen osallistuneiden määrästä. Nämä loikkaria saivat keskimäärin yhden arvosanan verran paremman tuloksen kuin lyhyen lukeneet (vrt. taulukko 17). Toisaalta lähes neljä prosenttia loikkareista ei läpäissyt edes lyhyttä koetta. 20

21 2 Matematiikka ylioppilastutkinnossa TAULUKKO 17. Oppimäärän merkitys arvosanajakaumaan lyhyen matematiikan kokeessa, kevät 2001 Oppimäärä I A B C M E L % % % % % % % lkm ka haj Pitkä 3,62 6,06 9,76 19,26 22,96 26,9 11, ,75 1,64 Lyhyt 11,16 12,99 14,95 21,45 18,74 15,4 5, ,80 1,92 Pitkässä matematiikassa pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden osaamistason välinen kuilu tuntuu jähmettyneen nykyiseen leveyteensä. Pakolliseksi kokeen valinneet olivat tällä kertaa keskimäärin 1,37 arvosanayksikköä parempia kuin ylimääräisenä kirjoittaneet. Keskimääräisesti kokeen pakolliseksi valinnut sai kirkkaasti cum lauden, kun ylimääräiseksi valinnut tyytyi lubenteriin. Laudaturin saaneista noin 90 % ja reputtaneista noin 22 % oli pakollisena kirjoittavia. Pitkän matematiikan pakollisena kirjoittavien keskimääräinen pistemäärä vaikeissa tehtävissä oli jopa kaksinkertainen ylimääräisenä kirjoittavien keskimääräiseen pistemäärään verrattuna. Naisten osuus pitkän matematiikan kirjoittajista pysyi oleellisesti ennallaan. Keväällä 2001 heitä oli 41 %. Heistä 32 % valitsi kokeen pakolliseksi, kun taas miehistä pakollisuuden valitsi 60 %. Molemmat osuudet ovat hieman viime kevättä suurempia. Ylimääräisen pitkän kirjoittajissa naiset ovat edelleen enemmistönä. Valinnaisuuden lisääntyminen kokeessa ei ole houkutellut naisia mukaan odotusten mukaisesti. Pienenä valopilkkuna on, että naisilla oli jälleen miehiä parempi arvosanojen keskiarvo sekä pakollisessa että ylimääräisessä pitkässä matematiikassa. Tosin yhteenlasketussa aineistossa miehet ovat edelleen parempia (vrt. taulukko 18)! TAULUKKO 18. Arvosanajakauma, kevät 2001 Arvosana I A B C M E L % % % % % % % lkm ka haj Pitkä Miehet 8,50 11,7 15,88 20,58 18,7 17,28 7, ,02 1,88 10, ,55 21, ,32 3, ,71 1,84 9,31 12,2 16,97 20,85 18,9 16,07 5, ,89 1,87 Lyhyt Miehet 9,47 13,89 16,23 23,24 18,51 14,47 4, ,78 1,82 11,77 12,03 13,63 20,20 18,50 16,95 6, ,88 1,99 10,86 12,77 14,66 21,41 18,50 15,96 5, ,84 1,93 Lyhyen matematiikan kirjoittajien suhteellinen osuus matematiikan kirjoittajista (52,5 %) oli sama kuin keväällä Absoluuttinen määrä, , oli hitusen suurempi. Lisäksi syksyn kirjoituksissa lyhyen matematiikan suosio lisääntyy edelleen. Pakollisena kirjoittavien osuus (42,4 %) nousi myös edelliskeväästä. Naisten paremmuus lyhyessä matematiikassa jatkui tänäkin vuonna. Lyhyen pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittavien arvosanojen ero (0,74) on edelleen selvästi pienempi kuin pitkässä kokeessa. Mitä sitten voi sanoa uuden koemuodon vaikutuksesta? Tilastoista ei ilmene merkittäviä muutoksia. Lisäksi kahden kevään ja yhden syksyn perusteella on vaikea tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jotain voi kuitenkin arvella. Kevään 2001 sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeen osallistujamäärät kasvoivat jo toisena peräkkäisenä vuotena, ei paljon mutta kuitenkin. Lisäksi pitkän matematiikan kokeen keskiarvo (29,70) oli noin 4,5 pistettä ja lyhyen matematiikan kokeen keskiarvo (27,19) noin 3 pistettä korkeampi kuin vanhan kokeen viimeisenä keväänä Keväiden 2001 ja 1999 tulosten ero näkyy selvimpänä pakollisen pitkän matematiikan kokeen pistejakaumassa. 21

22 LUMA-projekti tiedottaa 7 Indikaattorit 4 Ylimpiä pistemääriä on runsaammin kuin koskaan aiemmin. Myös ylimääräisen pitkän matematiikan kokeen jakaumassa yläpisteitä oli aiempaa runsaammin. Kaikkiaan pitkässä matematiikassa sai täydet pisteet ennätykselliset 121 kokelasta. Tämä löi edellisen, vuoden vanhan ennätyksen reilusti. Itse asiassa tuntuu luonnolliselta, että keskitasoa paremmat matematiikan taitajat hyötyvät valinnaisuuden kasvusta. He voivat sarjan loppupään vaikeista tehtävistä valita itselleen parhaiten sopivat ja näin maksimoida pistemääränsä. Jakauman alapäässä muutokset olivat pienempiä. Toki pitkän matematiikan kokeen hyväksymisraja nousi viime keväästä yhdellä pisteellä. Hyväksymiseen vaadittiin nyt tasan kahden laskun verran osaamista. Tuntuu oudolta, että kaikki eivät yllä edes tälle tasolle. Ilmeisesti huonosti opiskelleelle saattavat lähes kaikki tehtävät olla vaikeita, jolloin valinnaisuuden hyöty jää pieneksi. Tähänastiset kokemukset voisi tiivistää toteamalla, että valinnaisuuden kasvu saattaa kasvattaa matematiikan kirjoittajien määrää. Valinnaisuudesta näyttävät hyötyvän lähinnä keskitasoa paremmat opiskelijat. Lisäksi vaikuttaa siltä, että valinnaisuuden kasvu lisää kokelaan suoritusten määrää. Sen sijaan, vastoin viime kevään luuloa, se ei näytä vähentävän toivottomien yritysten määrää. Lisääntynyt valinnaisuus avaa opiskelijoille mahdollisuuksia antaa positiivinen kuva osaamisestaan. Tätä etua ei kannata turmella tarttumalla tehtävään, jota ei osaa. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että jokainen nolla tehtävän perässä ilmaisee väärän valinnan. Etenkin viimeisissä valinnoissa on usein edullisempaa valita jo laskettujen tehtävien tarkastaminen kuin aukeamattoman loppupään tehtävän repostelu. Esimerkiksi kevään 2001 pitkän matematiikan kokeen tehtävän 9, jossa tarkasteltiin itseisarvofunktion integraalia, valitsi puolet kokelaista. Heistä vain 1/7 sai positiivisen pistemäärän. Toisin sanoen, 6/7 teki ilmeisesti väärän valinnan. En lähde tässä ihmettelemään sitä, miksi kyseinen integraali oli useimmille niin vaikea. Vastaavasti kevään 2001 lyhyen matematiikan kokeessa 60 % kokelaista uskoi osaavansa tehtävän 8, joka käsitteli eksponentiaalista vähenemistä. Silti heistä 2/3 jäi pisteittä yleisimmän virheen ollessa muutoksen käsitteleminen lineaarisena! Tätä tietämättömyyttä voisi jo enemmänkin ihmetellä. Vielä enemmän voi kummastella sitä, miten huonosti tavallista prosenttilaskua osataan. Samaisen lyhyen matematiikan prosenttilaskutehtävässä (tehtävä 5) yli kolmannes valitsijoista jäi ilman pisteitä. Peruskoulutiedot olisivat riittäneet! Itse asiassa valinnaisuus antaa uuden mahdollisuuden tarkastella valintojen ja valintojen onnistumisten kautta sekä kokelaiden käsityksiä osaamisestaan että todellista osaamista. Eräiden tehtävien pistemääräjakaumien korkeat nollapylväät saattavat lisäksi ilmaista lisävalaistusta kaipaavia oppimäärän kohtia. Edellä esiteltyjen pettymysten vastapainoksi voidaan tässä vielä mainita pitkän matematiikan kokeen tehtävä 5, joka käsitteli avaruusgeometriaa. Lähes kaikki uskalsivat valita tehtävän ja heistä vain 3 % jäi nollaan pisteeseen. Suoritusten keskiarvo oli kunnioitettava 5,0. Lopuksi pari yleistä huomiota kokeiden tiimoilta. Matematiikan lyhyen oppimäärän pitäisi antaa valmiuksia "arkipäivän matematiikan" hallitsemiseen. Koetuloksista päätellen pääpaino on ilmeisesti sanalla arkipäivä; matematiikka on jäänyt kovin vähälle huomioon ottamiselle. Lyhyen matematiikan kirjoittajilla on usein suuria vaikeuksia käyttää matematiikan tarjoamia mahdollisuuksia yksinkertaistenkin ongelmien ratkomisessa. Enemmän tai vähemmän umpimähkäisillä kokeiluilla pyritään ratkaisemaan tehtäviä, joista selviäisi paljon helpommin täsmällisillä matemaattisilla työkaluilla. Asiaan pitäisi kiinnittää huomiota myös opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa. 22