LUMA-PROJEKTI TIEDOTTAA 2

Transkriptio

1 LUMA-PROJEKTI TIEDOTTAA 2 Indikaattorit Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämishanke OPETUSHALLITUS Moniste 16/98

2 Tekijät ja Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN ISSN Edita Oy Helsinki. Huhtikuu

3 JOHDANTO Opetustoimen piirissä on viime vuosina otettu informaatio-ohjauksessa käyttöön kärkihankekäsite. Kärkihankkeessa pyritään asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen tavallisimmin pilottikuntien ja - oppilaitosten avulla. Tarkoitus on luoda pilottiorganisaation ympärille toimiva verkko, jonka avulla kehittämisinnovaatiot leviävät muuallekin. Kärkihankekäytäntö on osa tulosohjausta ja siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tulosten saavuttamista voidaan koko ajan seurata. Jotta tavoitteiden seuraaminen on mahdollista, tulee tavoitteet määritellä tarkasti ja siten, että tavoitteeseen voidaan luoda indikaattori. Keskeinen osa LUMA-projektin tavoitteiden toteamisesta on ilmaistavissa indikaattoreilla. Tarkoitus on tuottaa säännöllisesti täydentyvää tietoa indikaattorijulkaisuun, joka ilmestyy kerran vuodessa. Tarkoituksena on antaa päättäjille ja prosessissa mukana oleville kuva matematiikan ja luonnontieteiden kehittämishankkeen keskeisistä, lähinnä määrällisistä indikaattoreista. Julkaisussa tarkastellaan tilastojen avulla matematiikan ja luonnontieteiden valintoja eri koulu- ja oppilaitosmuodoissa, ylioppilastutkinnon tuloksia, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja sekä opettajien täydennyskoulutusta. Kunkin luvun alussa tuodaan lyhyesti esille kehittämistavoite, jonka saavuttamista indikaattori kuvaa. Esitetyistä tilastoista tehdään keskeisimmät päätelmät. Indikaattorit kuvaavat tavoitteiden saavuttamista. Kunkin tavoitteen toteuttamiseen vaikuttaa huomattava määrä tekijöitä, joihin projektin käytettävissä olevin keinoin voi vaikuttaa. Kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen voi kaventaa valintoja tehokkaammin kuin projektin toimenpiteet. Tärkeintä on kuitenkin tietää, missä mennään. Tavoitteen saavuttaminen on tärkeämpää kuin tekeminen. Helsinki, huhtikuun 24. päivänä 1998 Aslak Lindström ylijohtaja

4 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit SISÄLTÖ 1 Pilottikoulujen oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden valinnat 5 2 Matematiikka ja luonnontieteet ylioppilastutkinnossa Matematiikka kevään ylioppilastutkinnossa Fysiikka, kemia, biologia ja maantieto kevään ylioppilastutkinnon reaalikokeessa Kansainväliset tiedeolympialaiset 25 4 Ammatillinen koulutus Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden valinnat Hakeutuminen tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan koulutukseen, tutkintojen suorittaminen ja nais- ja miesopiskelijoiden määrät näiden alojen koulutuksessa 28 5 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkatiedot Opettajien täydennyskoulutus Arvosanakoulutus ja muu opintoviikkokoulutus LUMA-pilottikoulutus vuosina 1996 ja LIITE 1 Päivälukion ainevalinnat Projektiryhmä 40

5 1 PILOTTIKOULUJEN OPPILAIDEN MATE- MATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN VALINNAT Vuonna 1993 annetun peruskoulun tuntijaon mukaan yläasteella on tarjottava oppilaille yhteisten opintojen lisäksi valinnaisia opintoja enintään 20 vuosiviikkotuntia eli laskennallisesti 760 oppituntia yläasteen aikana. Se on noin 22 prosenttia yläasteen kokonaistuntimäärästä. Koulujen valinnaisainetarjonta vaihtelee niin, että osa kouluista tarjoaa täydet 20 vuosiviikkotuntia ja osa tarjoaa vähemmän. Koulut myös tarjoavat osittain eri oppiaineita ja eripituisia kursseja. Myös lukion uusin tuntijako annettiin vuonna Sen mukaan opiskelijoille on tarjottava pakollisten kurssien lisäksi tietty määrä syventäviä ja soveltavia kursseja. Tuntijaossa on määritelty, kuinka monta kutakin oppiainetta syventävää kurssia koulun on tarjottava, kun taas soveltavien kurssien tarjontaa ei ole sidottu oppiaineisiin. Sekä syventävät että soveltavat kurssit ovat opiskelijoille valinnaisia. Tilastokeskus on aikaisemmin kerännyt tietoja koulujen valinnaisainetarjonnasta, mutta toteutuneista valinnoista vain kielivalinnoista. Syksyn 1997 tietojenkeruussa kysyttiin toteutuneita valintoja myös matematiikassa ja luonnontieteissä. Tyttöjen ja poikien valinnat kysyttiin erikseen. Peruskoulun yläasteilta kerättiin tiedot niiden oppilaiden valinnaisista opinnoista yläasteen aikana, jotka olivat keväällä 1997 päättäneet peruskouluopintonsa. Keruulomakkeessa kysyttiin sekä välittömästi matematiikkaan, fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, maantietoon, tekniseen työhön ja tekstiilityöhön liittyvät valinnaiset kurssit että monioppiaineiset valinnaiskurssit. Lukioilta kerättiin tiedot niiden opiskelijoiden valinnoista, jotka keväällä 1997 olivat suorittaneet lukion koko oppimäärän. Valintatietolomakkeessa kysyttiin matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän suorittaneiden määrät. Valinnaisista opinnoista kysyttiin lukion aikana opiskeltujen matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantiedon syventävien ja soveltavien kurssien määrät. Soveltavista kursseista kysyttiin erikseen suoraan oppiaineisiin liittyvät kurssit ja monioppiaineiset kurssit. LUMA-pilottikouluja pyydettiin lähettämään kopiot täyttämistään keruulomakkeista Opetushallitukseen. Yläasteen kouluilta (30) saatiin 24 lomaketta (80 prosenttia) ja lukioista (30) saatiin 27 lomaketta (90 prosenttia). Peruskoulujen lomakkeista kootut valintatiedot on esitetty taulukoissa 1 3 ja lukioiden tiedot taulukoissa 4 7. Tilastokeskus kerää koko maata koskevat tiedot, joista lukioiden valintatiedot ovat julkaisun liitteenä 1. Peruskoulujen tiedot tulevat myöhemmin. Kyselyn toistaminen syksyllä 1998 tuo esille matematiikan ja luonnontieteiden valinnoissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia.

6 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 1 Keväällä 1997 peruskoulun päästötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot matematiikassa ja luonnontieteissä yläasteen aikana LUMA-pilottikouluissa (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Oppiaine Kursseja Tytöt / pojat 1 / 4 1 / Matematiikka yhteensä Tytöt Pojat Fysiikka yhteensä Tytöt Pojat Kemia yhteensä Tytöt Pojat Biologia yhteensä Tytöt Pojat Maantieto yhteensä Tytöt Pojat Kouluja 24, oppilaita Tilastokeskuksen keruulomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1/2 kurssi = tuntia / vuosi 1 kurssi = tuntia / vuosi 2 kurssia = tuntia / vuosi 3 kurssia = vähintään 95 tuntia / vuosi Peruskoulun tuntijaon (1993) mukaan yläasteen matematiikan ja luonnontieteiden vähimmäisviikkotunnit ovat: Matematiikka 9 Biologia, maantieto 7 Fysiikka, kemia 6 Kaikkiaan yhteisiä oppiaineita on opiskeltava vähintään 70 ja valinnaisia oppiaineita enintään 20 viikkotuntia. Yksi viikkotunti on keskimäärin 38 oppituntia. 6

7 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat TAULUKKO 2 Keväällä 1997 peruskoulun päästötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot yläasteen aikana LUMA-pilottikouluissa, matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyvät monioppiaineiset kurssit (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Oppiaine, johon lähinnä liittyy Kursseja Tytöt / pojat 1 / Matematiikka yhteensä Tytöt Pojat Fysiikka yhteensä Tytöt Pojat Kemia yhteensä Tytöt Pojat Biologia yhteensä Tytöt Pojat Maantieto yhteensä Tytöt Pojat Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) Tytöt Pojat Kouluja 24, oppilaita Tilastokeskuksen keruulomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/2 kurssi = tuntia / vuosi 1 kurssi = tuntia / vuosi 2 kurssia = tuntia / vuosi 3 kurssia = vähintään 95 tuntia / vuosi. 7

8 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 3 Keväällä 1997 peruskoulun päästötodistuksen saaneiden valinnaiset opinnot teknisessä työssä ja tekstiilityössä yläasteen aikan LUMA-pilottikouluissa (ei sisällä 10. luokan oppilaita) Oppiaine Kurssi Tytöt / pojat 1 / 4 1 / Tekninen työ yhteensä Tytöt Pojat Tekstiilityö yhteensä Tytöt Pojat Kouluja 24, oppilaita Tilastokeskuksen keruulomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1/2 kurssi = tuntia / vuosi 1 kurssi = tuntia / vuosi 2 kurssia = tuntia / vuosi 3 kurssia = vähintään 95 tuntia / vuosi Peruskoulun tuntijaon mukaan käsityön, teknisen työn ja tekstiilityön yläasteen vähimmäisviikkotuntimäärä on yhteensä kolme. TAULUKKO 4 Keväällä 1997 lukion koko oppimäärän suorittaneet matematiikan laajuuden mukaan LUMA-pilottilukioissa Pojat Tytöt Yhteensä Oppimäärä lkm % lkm % lkm % Pitkä , , ,4 Lyhyt , , ,6 Yhteensä Kouluja 27, oppilaita Taulukossa 4 esitetyt prosenttiluvut ilmaisevat, kuinka monta prosenttia matematiikan pitkän oppimäärän lukijoista oli poikia (63,7 %) ja tyttöjä (36,3) sekä vastaavat luvut lyhyen oppimäärän lukijoista (26,4 % ja 73,6 %). Yhteensä pitkän oppimäärän suoritti 41,4 prosenttia opiskelijoista. Pilottilukioiden pojista pitkän oppimäärän suoritti 63 prosenttia ja tytöistä 25,8 prosenttia. Koko maan tiedot sisältävästä taulukosta (liite 1 Tilastokeskuksen Oppilastilasto) voidaan laskea, että pitkän oppimäärän suorittaneita oli 39, 5 prosenttia lukioiden opiskelijoista, joten pilottilukioiden vastaava luku oli 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi. Kuitenkin tyttöjen osuus pilottilukioiden pitkän matematiikan suorittaneista (36,3 %) oli pienempi kuin koko maassa (39,3 %). Koko maan lukioiden pojista pitkän oppimäärän suoritti 57,7 prosenttia ja tytöistä 26,5 prosenttia. Tyttöjen osuus lyhyen matemaatiikan suorittaneista oli koko maassa 70,9 prosenttia. 8

9 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat TAULUKKO 5 Keväällä 1997 lukion oppimäärän suorittaneiden koko lukion aikana opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden syventävät kurssit LUMA-pilottilukioissa (pakollisiin kursseihin liittyvät valinnaiset jatkokurssit) Oppiaine Kursseja Tytöt / pojat Pitkä matematiikka yhteensä Tytöt Pojat Lyhyt matematiikka yhteensä Tytöt Pojat Fysiikka yhteensä Tytöt Pojat Kemia yhteensä Tytöt Pojat Biologia yhteensä Tytöt Pojat Maantieto yhteensä Tytöt Pojat Kouluja 27, oppilaita Tilastokeskuksen ainevalintalomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1 kurssi = tuntia / vuosi 2 kurssia = tuntia / vuosi 3 kurssia = tuntia / vuosi 4 kurssia = 133 tuntia / vuosi Lukion tuntijaon mukaan matematiikan ja luonnontieteiden pakollisten ja syventävien kurssien määrät ovat seuraavat: Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Matematiikka Lyhyt oppimäärä 6 2 Pitkä oppimäärä 10 3 Biologia 2 2 Maantieto 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 3 Yksi kurssi on laskennallisesti 38 oppituntia. Syventävien kurssien aihepiirit on annettu opetussuunnitelman peru s t e i s s a. 9

10 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 6 Keväällä 1997 lukion oppimäärän suorittaneiden koko lukion aikana opiskelemat matematiikan ja luonnontieteiden soveltavat kurssit LUMA-pilottilukioissa (lukion omat valinnaiset kurssit) Oppiaine Kursseja Tytöt / pojat 1 / 4 1 / Matematiikka yhteensä Tytöt Pojat Fysiikka yhteensä Tytöt Pojat Kemia yhteensä Tytöt Pojat Biologia yhteensä Tytöt Pojat Maantieto yhteensä Tytöt Pojat Kouluja 27, oppilaita Tilastokeskuksen ainevalintalomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1/2 kurssi = tuntia / vuosi 1 kurssi = tuntia / vuosi 2 kurssia = tuntia / vuosi 3 kurssia = tuntia / vuosi 4 kurssia = 133 tuntia / vuosi Soveltavat kurssit ovat lukion tuntijaon mukaan eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista tai ovat menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja. Soveltavien kurssien sisällyttämisestä opetussuunnitelmaan päättää lukion ylläpitäjä. Soveltavat kurssit ovat oppilaalle valinnaisia. 10

11 Matematiikan ja luonnontieteiden valinnat TAULUKKO 7 Keväällä 1997 lukion oppimäärän suorittaneiden koko lukion aikana opiskelemat soveltavat monioppiaineiset kurssit, jotka liittyvät matematiikkaan tai luonnontieteisiin LUMA-pilottilukioissa (lukion omat valinnaiset kurssit) Oppiaine, johon lähinnä liittyy Kursseja Tytöt / pojat 1 / Matematiikka yhteensä Tytöt Pojat Fysiikka yhteensä Tytöt Pojat Kemia yhteensä Tytöt Pojat Biologia yhteensä Tytöt Pojat Maantieto yhteensä Tytöt Pojat Yhdistelmä (Fy, Ke, Bi, Mt) Tytöt Pojat Kouluja 27, oppilaita Tilastokeskuksen ainevalintalomakkeessa taulukoiden kurssit on ryhmitelty seuraavasti: 1/4 kurssi = alle 10 tuntia / vuosi 1 kurssi = tuntia / vuosi 2 kurssia = tuntia / vuosi 3 kurssia = tuntia / vuosi 4 kurssia = 133 tuntia / vuosi. 11

12 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 2 MATEMATIIKKA JA LUONNONTIETEET YLIOPPILASTUTKINNOSSA Nykymuotoinen ylioppilastutkinto on ollut voimassa vuodesta 1996 lähtien. Tutkinnon voi nyt hajauttaa kolmeen peräkkäiseen kertaan ja matematiikan sekä kielten kokeissa tason voi valita opinnoista riippumatta. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen lisäksi tutkinnon neljännen pakollisen kokeen voi valita matematiikan ja reaalin välillä. Matematiikassa muutos on merkinnyt sitä, että pitkän matematiikan opiskelija voi tutkinnossa suorittaa pitkän tai lyhyen matematiikan kokeen joko pakollisena tai ylimääräisenä tai suorittaa matematiikan asemesta vain reaalikokeen. Opetusministeriön Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen vuonna ohjelman tavoitteen mukaan vuonna 2002 ylioppilastutkinnon matematiikan vaativamman kokeen suorittajia pitäisi olla Reaalikokeen fysiikan tehtävien suorittajia tulisi olla yli ja kemian tehtävien suorittajia yli Biologian ja maantiedon tehtävien suorittamisen halutaan säilyvän vähintään vuoden 1996 tasolla eli noin biologiassa ja maantiedossa. Keväällä 1996 pitkän matematiikan kokeen suoritti ylimääräisenä ja keväällä 1997 noin opiskelijaa, prosentteina 34 prosenttia ja 47 prosenttia pitkän matematiikan opiskelijoista. Kevään 1998 tutkintoon on ilmoittautunut pitkän matematiikan kirjoittajaa, joista eli 51 prosenttia suorittaa sen ylimääräisenä. Keväällä 1997 pitkän matematiikan pakollisena suorittaneiden keskiarvo oli 4,6, ylimääräisenä suorittaneiden 3,2. Pakollisen kirjoittaneista reputti noin kaksi prosenttia, ylimääräisen kirjoittaneista kymmenen prosenttia. Laudaturien kohdalla luvut ovat likimain päinvastoin. Pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden laadullinen taso on siis varsin erilainen. Kevään tutkinnossa pitkän matematiikan kirjoittajien määrän kasvu pysähtyi vuonna 1996 asettuen noin tasolle. Tutkinnon hajauttaminen on lisännyt syksyn kirjoittajien määrää. Syksyllä 1997 pitkän matematiikan kokeeseen osallistui noin opiskelijaa. Tämänkin huomioon ottaen opetusministeriön kehittämisohjelman tavoitteesta ollaan vielä liki oppilaan päässä. Reaalikokeen fysiikan tehtäviin vastaajien määrä on voimakkaassa nousussa. Viime kevään vastaajaa on lähellä vuoden 2002 tavoitetta Noin vastaajan laadullinen taso keväällä 1997 oli kuitenkin alhaalla. He olivat vastanneet korkeintaan kahteen tehtävään pistekeskiarvon ollessa 2,9. Vähintään viiteen fysiikan tehtävään eli laadukkaasti vastanneita oli keväällä 1997 noin pistekeskiarvon ollessa vähintään 3,6. LÄHDE: Ylioppilastutkintorekisteri 12

13 Matematiikka ja luonnontieteet ylioppilastutkinnossa Reaalikokeessa kemian kysymyksiin vastaajien laatutaso on korkea, mutta kuudentuhannen luokkaa oleva vastaajien määrä on vielä vastaajan päässä tavoitteesta. Biologiassa ja maantiedossa tavoite on vuoden 1996 vastaajamäärän säilyttäminen. Keväällä 1997 biologiaan vastanneiden määrä oli noin ja maantietoon vastanneiden määrä noin pienempi kuin keväällä Fysiikan ja kemian tehtäviin sekä pitkään matematiikkaan vastaajien enemmistö on miehiä. Keväällä 1997 fysiikan tehtäviin vastaajista vain 19 prosenttia oli naisia, kemian tehtäviin vastaajista 31 prosenttia ja pitkään matematiikkaan vastaajista 38 prosenttia. Biologian ja maantiedon tehtäviin sekä lyhyeen matematiikkaan vastaajien enemmistö on puolestaan naisia. Keväällä 1997 biologian vastaajissa naisten osuus oli 63 prosenttia, maantiedossa 56 prosenttia ja lyhyessä matematiikassa 63 prosenttia. 13

14 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 2.1 Matematiikka kevään ylioppilastutkinnossa vuosina TAULUKKO 8 Ylioppilastutkinnon matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrät ja prosenttiosuudet (lukion varsinaiset oppilaat) Vuosi Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka Yhteensä lkm % lkm % lkm , , , , , , , , , , , , Vastaajien kokonaismäärässä on tapahtunut vuodesta 1992 vuoteen 1996 vahva nousu. Väheneminen vuoden 1997 kevään tutkinnossa on ilmeisesti yhteydessä syksyn kirjoittajien määrän lisääntymiseen. Prosenttiosuuksissa lyhyt matematiikka on noussut pitkän yläpuolelle vuodesta 1994 lähtien. Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on vuodesta 1994 lähtien asettunut tuntumaan. (Keväällä 1998 pitkän matematiikan kokeeseen on ilmoittautunut noin oppilasta.) Osallistujat Vuosi Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka KUVIO 1 Matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrät 14

15 Matematiikka ylioppilastutkinnossa TAULUKKO 9 Miesten ja naisten määrät ja prosenttiosuudet lyhyen ja pitkän matematiikan kokeissa kevään tutkinnoissa vuosina (lukion varsinaiset oppilaat) Lyhyt matematiikka Pitkä matematiikka Vuosi Naiset Miehet Yhteensä Naiset Miehet Yhteensä lkm % lkm % lkm lkm % lkm % lkm , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Lyhyen matematiikan kirjoittajien määrän kasvu on pysähtynyt vuoteen 1996 sekä naisilla että miehillä. Syksyn tutkinnon vaikutus näkyy ilmeisesti juuri tässä. Naisia on ollut koko tarkastellun ajan lyhyen matematiikan kirjoittajista selvä enemmistö, mutta miesten prosenttiosuus on kasvanut. Pitkän matematiikan kirjoittajien määrän muutokset ovat olleet pieniä sekä naisilla että miehillä. Miehiä on ollut selvä enemmistö pitkän matematiikan kirjoittajista koko tarkastellun ajan. Naisten ja miesten prosenttiosuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina. Lkm Lkm Vuosi Vuosi Naiset Miehet Naiset Miehet KUVIO 2 Naisten ja miesten määrät lyhyen matematiikan kokeissa KUVIO 3 Naisten ja miesten määrät pitkän matematiikan kokeissa 15

16 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 10 Lyhyen matematiikan kokeen kirjoittajien määrät ja osuudet pakollisessa ja ylimääräisessä kokeessa Vuosi Pakollinen Ylimääräinen Yhteensä lkm % lkm % lkm , , , , , , , , , , , , , , Lkm Vuosi Pakollinen Ylimääräinen KUVIO 4 Lyhyen matematiikan kokeen kirjoittajien määrät pakollisessa ja ylimääräisessä kokeessa TAULUKKO 11 Pitkän matematiikan kokeen kirjoittajien määrät ja osuudet pakollisessa ja ylimääräisessä kokeessa Vuosi Pakollinen Ylimääräinen Yhteensä lkm % lkm % lkm , , , , Keväästä 1996 alkaen kokelaat ovat saaneet valita matematiikan lyhyen tai pitkän ja pakollisen tai ylimääräisen kokeen riippumatta siitä, millaisen matematiikan oppimäärän he ovat koulussa opiskelleet. Ylimääräistä pitkää matematiikkaa on voitu siis kirjoittaa vasta keväästä 1996 alkaen. Heti keväällä 1996 pitkän matematiikan kirjoitti ylimääräisenä noin 35 prosenttia. Tämä kirjoittajajoukko on voimakkaassa kasvussa niin, että kevään 1998 pitkän matematiikan kirjoittajista se on jo 51 prosenttia. Ylimääräisen kokeen kirjoittajien määrä on lisääntynyt myös lyhyen matematiikan kokeessa. Ylioppilastutkinnon matematiikassa on siis tapahtumassa radikaali muutos pakollisen kokeen kirjoittajien määrän vähentyessä. 16

17 Matematiikka arvosanojen jakaumat TAULUKKO 12 Matematiikka eri arvosanoja kirjoittaneiden lukumäärät ja prosenttiosuudet sekä kirjoittajien keskiarvot L E M C B A I Yht. Matematiikka lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm Ka Vuosi 1996 Pitkä Pakollinen 602 7, , , , , , , ,50 Ylimääräinen 38 0, , , , , , , ,20 Lyhyt Pakollinen 503 9, , , , , , , ,51 Ylimääräinen 275 2, , , , , , , ,42 Vuosi 1997 Pitkä Pakollinen 606 9, , , , , , , ,65 Ylimääräinen 59 1, , , , , , , ,24 Lyhyt Pakollinen 402 9, , , , , , , ,59 Ylimääräinen 394 4, , , , , , , ,69 Pakollisen pitkän matematiikan kirjoittajat menestyvät kirjoituksissa aikaisempaa paremmin, kun monet ehkä osaamisestaan epävarmat kokelaat ovat siirtyneet kirjoittamaan ylimääräisen kokeen. Ylimääräisessä kokeessa hylättyjen määrä on viisinkertainen pakolliseen kokeeseen verrattuna. Pakollisen pitkän kokeen kirjoittajat saavat laudatureita noin kymmenen kertaa useammin kuin ylimääräisen kokeen kirjoittajat. % 25,00 20,00 15,00 10,00 Pitkä pak. Pitkä ylim. Lyhyt pak. Lyhyt ylim. 5,00 0,00 L E M C B A I Arvosana KUVIO 5 Matematiikka keväällä 1997 kirjoittaneiden eri arvosanojen prosenttiosuudet oppimäärän mukaan 17

18 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 13 Matematiikan ja reaalin pakollisena ja ylimääräisenä kirjoittaneiden määrät sekä matematiikan kokeisiin osallistuneiden määrän suhde reaalikokeeseen osallistuneiden määrään Vuosi Pak. mat. Ylim. mat. Mat. yht. Pak. rea. Ylim. rea. Rea. yht. Mat/rea % , , , , , , ,2 Matematiikassa on tapahtunut kevään tutkinnosta 1996 lähtien voimakas kirjoittajien siirtyminen pakollisesta ylimääräiseen kokeeseen. Va s t a a v a muutos on tapahtunut reaalikokeessa ylimääräisestä pakolliseen kokeeseen. Sekä matematiikassa että reaalissa on kirjoittajia ollut keväällä 1997 vähemmän kuin edellisenä keväänä. Matematiikan kirjoittajien määrän suhde reaalin kirjoittajien määrään on kasvanut vuodesta 1991 vuoteen 1993 mutta sen jälkeen pienentynyt melko nopeasti Lkm Vuosi Matem. yht Reaali yht. KUVIO 6 Matematiikan ja reaalin kirjoittajien määrät vuosina (varsinaiset oppilaat) 18

19 Matematiikka ja reaali vaihtoehtoisten kokeiden vertailua TAULUKKO 14 Matematiikan kirjoittaneiden, äidinkielen kokeeseen osallistuneiden ja 19- vuotiaiden* määrät sekä niiden suhteet Vuosi Äid. Mat. Äid. - Mat. 19-v. Äid / 19-v. Mat / 19-v. Äid. / Mat. lkm lkm lkm lkm % % % ,0 35,0 77, ,5 35,5 78, ,4 36,6 78, ,0 38,2 79, ,6 39,0 78, ,9 40,6 76, ,3 39,4 75,3 * 18-vuotiaat edellisen vuoden viimeisenä päivänä Matematiikan kirjoittaneiden määrät ja äidinkielen kokeeseen osallistuneiden määrät pienenevät ja kasvavat 19-vuotiaiden määrän pienentyessä ja kasvaessa. Matematiikan kirjoittaneiden määrän suhde 19-vuotiaiden määrään on kasvanut vuoteen 1996 asti mutta pienentynyt vähän siitä vuoteen Äidinkielen kirjoittaneiden suhde 19-vuotiaiden määrään on kasvanut vuodesta toiseen. Matematiikan kirjoittaneiden määrän suhde äidinkielen kokeeseen osallistuneiden määrään on pienentynyt viime vuosina. Sarake Äid. Mat. kuvaa suurin piirtein matematiikan kokeeseen osallistumattomien määrää, joka on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa ja ylitti keväällä 1997 jo rajan Lkm Vuosi Äid. Mat. Äid. - Mat. 19-v. KUVIO 7 Äidinkielen kokeeseen osallistuneiden, matematiikan kirjoittaneiden ja kirjoittamatta jättäneiden sekä 19-vuotiaiden määrät 19

20 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 15 Matematiikka syksy 1997 Matema- Koe Suorittajat tiikan Pak. Ylim. Yhteensä Kerta Hajauttajat taso lkm % lkm % Pitkä Lyhyt Tutkinnon hajauttamista käytettiin verraten yleisesti hyväksi ja erityisesti lyhyessä matematiikassa. Pitkän matematiikan ylimääräisenä suorittajien osuus oli yhdeksän pro s e n t- tiyksiköä pienempi kuin keväällä Lyhyen matematiikan ylimääräisenä suorittajien osuus oli 15 prosenttiyksikköä pienempi kuin keväällä Uuden tutkinnon suomien mahdollisuuksien käyttö oli vielä syksyllä 1996 vähäistä. TAULUKKO 16 Kevään 1998 kokeeseen ilmoittautuneet (kaikki kokelaat) Matema- Koe tiikan Pak. Ylim. Yhteensä Naiset taso lkm % lkm % lkm % Pitkä Lyhyt Lyhyen matematiikan suorittajien lukumäärä on edelleen luokkaa Pakollisena suorittajien osuus lyhyessä matematiikassä on kevääseen 1997 verrattuna kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Lyhyen matematiikan kokeeseen ilmoittautuneista 998 kokelasta on opiskellut pitkän matematiikan. Pitkän matematiikan suorittajien määrä on edelleen luokkaa Ylimääräisenä suorittajien määrä pitkässä matematiikassa nousee ensimmäisen kerran yli 50 prosentin. Naisten osuus pitkässä matematiikassa on kasvanut jonkin verran, mutta lyhyessä matematiikassa sukupuolijakaumat ovat likimain ennallaan. 20

21 Matematiikka ja reaali vaihtoehtoisten kokeiden vertailua 2.2 Fysiikka, kemia, biologia ja maantieto kevään ylioppilastutkinnon reaalikokeessa TAULUKKO 17 Fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, ja maantietoon vastanneiden, reaalikokeeseen osallistuneiden (varsinaiset oppilaat) sekä kokelaiden kokelaiden lukumäärä Vuosi Fys Kem Bio Maa Reaali Kokelaiden lkm Lkm Vuosi Fys Kem Bio Maa Reaali Kok. lkm KUVIO 8 Fysiikkaan, kemiaan, biologiaan ja maantietoon vastanneiden, reaalikokeeseen osallistuneiden (varsinaiset oppilaat) sekä kokelaiden lukumäärä Huom: Keväästä 1993 alkaen on reaalissa vastattu vain kahdeksaan tehtävään ja vuodesta 1996 alkaen kokeessa valittavana olevien tehtävien määrä on kasvanut. Reaalikokeeseen osallistuneiden lukion varsinaisten oppilaiden kokonaismäärässä on yli kasvu vuodesta 1992 vuoteen 1993, jolloin vastattavien tehtävien määrä rajoitettiin kymmenestä kahdeksaan ja 19-vuotiaiden määrä kasvoi. Ainekohtaiset vastanneiden määrät vaihtelevat kuvatulla jaksolla melko paljon: fysiikka , kemia , biologia ja maantieto Ainekohtaiset vastanneiden määrien vaihtelut johtuvat ilmeisesti tehtävien laadusta ja suhteesta toisiinsa enemmän kuin reaalikokeeseen osallistuneiden kokonaismäärästä. 21

22 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit % Vuosi Pak. fys Ylim. fys Pak. kem Ylim. kem KUVIO 9 Fysiikan ja kemian vastaajien jakautuminen pakolliseen ja ylimääräiseen reaalikokeeseen prosenttiosuuksina Reaalikokeen fysiikan ja kemian kysymyksiin vastaaminen on muuttanut luonnettaan kahden viime vuoden tutkinnoissa. Vuoteen l995 asti fysiikan ja kemian vastaajien suuri enemmistö on kirjoittanut reaalin ylimääräisenä kokeena ja vain harvat pakollisen reaalin kirjoittajat ovat valinneet näiden aineiden tehtäviä. Vuodesta 1996 alkaen on kuitenkin tapahtunut radikaali muutos: pakollisen kirjoittajat ovat lisääntyneet ja ylimääräisen kirjoittajat vähentyneet. Keväällä 1997 kummankin aineen vastaajista jo yli 40 prosenttia on kirjoittanut pakollisen reaalikokeen. % Vuosi Pak. biol. Ylim. biol. Pak. maant. Ylim. maant. KUVIO 10 Biologian ja maantiedon vastaajien jakautuminen pakolliseen ja ylimääräiseen reaalikokeeseen prosenttiosuuksina Biologiassa ja maantiedossa vastaajat ovat jakaantuneet vuoteen 1995 saakka melko tasan pakolliseen ja ylimääräiseen reaalikokeeseen, mutta vuodesta 1996 alkaen näissäkin aineissa on tapahtunut selvä muutos: pakollisen kirjoittajat ovat lisääntyneet ja ylimääräisen kirjoittajat vähentyneet. Vuoden 1997 keväällä kummankin aineen vastaajista oli jo yli kolmeneljäsosaa pakollisen reaalikokeen kirjoittajia 22

23 Matematiikka ja reaali vaihtoehtoisten kokeiden vertailua % Vuosi Fys/rea Kem/rea Biol/rea Maant/rea KUVIO 11 Naisten määrän suhde reaaliin vastanneiden naisten kokonaismäärään Fysiikan tehtäviin vastanneiden naisten määrä on keväällä 1997 melkein 400 suurempi kuin keväällä Kemian tehtäviin naiset ovat vastanneet lähes joka vuosi enemmän kuin fysiikan tehtäviin. Naisten osuuden muutokset ovat olleet suhteellisen pieniä, paljon pienempiä kuin fysiikassa, biologiassa ja maantiedossa. Biologiaan naiset ovat vastanneet vuodesta toiseen runsaasti. Osuus reaalikokeeseen osallistuneista on vaihdellut paljon. Keväällä 1997 se on ollut pienempi kuin tarkastellun aikavälin muina vuosina. Maantietoonkin naiset ovat vastanneet runsaasti. Osuus reaalikokeeseen osallistuneista on yli 50 prosenttia joka vuosi eikä vaihtele yhtä paljon kuin biologiassa. % Vuosi Fys/rea Kem/rea Bio/rea Maant/rea KUVIO 12 Miesten määrän suhde reaaliin vastanneiden miesten kokonaismäärään Fysiikan tehtäviin vastanneiden miesten määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna melko selvästi. Kemian tehtäviin vastanneiden miesten määrä on kohonnut keväällä 1997 tarkastellun aikavälin korkeimmaksi. Osuuden vaihtelut ovat kemiassa selvästi pienempiä kuin fysiikassa, biologiassa ja maantiedossa. Biologian tehtäviin keväällä 1997 vastanneiden miesten määrä ei ole erityisen korkea. Maantiedon tehtäviin miehet ovat vastanneet joka kevät enemmän kuin muihin nyt tarkasteltuihin aineisiin. Osuus on ollut yli 50 prosenttia joka vuosi, mutta vaihdellut melko paljon. 23

24 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 18 Eri määriä fysiikan tehtäviä valinneiden prosenttiosuudet fysiikan tehtäviin vastanneista kokeen pakollisuuden ja vastaajan sukupuolen mukaan (kevään 1997 tutkinto) Valintojen Kaikki (8592) Pak. (3669) Ylim. (4923) Naiset (1617) Miehet (6975) määrä % % % % % 1 28,9 41,5 19,9 41,1 26,6 2 12,8 15,4 10,9 13,8 12,6 3 11,9 12,9 11,1 13,8 11,5 4 10,1 8,5 11,3 12,8 9,6 5 10,2 7,5 12,2 7,2 10,8 6 9,4 5,4 12,3 5,3 10,2 7 9,0 4,6 12,3 3,5 10,1 8 7,6 4,2 10,1 2,5 8,6 Yhteensä tehtävän vastaajat keskittyvät fysiikkaan ja suorittavat reaalin fysiikan kokeena. Enintään yksi muun aineen vastaus täydentää suoritusta. Otoksesta laskettujen prosenttilukujen mukaan heitä on ollut 16,6 prosenttia fysiikkaan vastanneista eli noin lukion oppilasta. 5 6 tehtävän vastaajat painottavat fysiikkaa reaalikokeessa. Vain enintään kolme muiden aineiden vastausta täydentää suoritusta. Fysiikan tehtävät vaikuttavat ratkaisevasti suoritukseen. Fysiikkaa painottavia oppilaita on ollut 19,6 prosenttia fysiikkaan vastanneista eli noin lukion oppilasta. 3 4 tehtävän vastaajat ottavat fysiikan vakavasti, mutta he vastaavat myös 5 4 muiden aineiden tehtävään. Fysiikan vastausten vaikutus koesuoritukseen on kuitenkin tuntuva. Tällaisia vastaajia on ollut 22,0 prosenttia vastaajista eli noin oppilasta. 1 2 tehtävän vastaajat ottavat fysiikan vain tehtäväsarjan täydennyksenä. Fysiikan vaikutus koesuoritukseen jää melko vähäiseksi. Vain yhden tai kaksi tehtävää fysiikasta valinneita on ollut peräti 41,7 prosenttia fysiikan vastaajista eli noin lukion oppilasta. TAULUKKO 19 Eri määriä fysiikan tehtäviä valinneiden tehtäväkohtaiset keskiarvot kokeen pakollisuuden ja vastaajan sukupuolen mukaan (kevään 1997 tutkinto) Valintojen Kaikki (8592) Pak. (3669) Ylim. (4923) Naiset (1617) Miehet (6975) määrä ka ka ka ka ka 1 2 2,87 2,80 2,97 2,92 2, ,13 3,03 3,20 3,10 3, ,63 3,42 3,71 3,48 3, ,03 3,82 4,09 3,31 4,08 Yhteensä 3,27 3,02 3,45 3,06 3,31 Keskiarvot kohoavat erittäin merkitsevästi sen mukaan, kuinka monta tehtävää oppilaat ovat valinneet. Ainoa poikkeus on 7 tai 8 tehtävään vastanneet naiset. Heidän keskiarvonsa on alempi kuin 5 tai 6 tehtävään vastanneiden naisten. 24

25 3 KANSAINVÄLISET TIEDEOLYMPIA- LAISET Tiedeolympialaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa tapahtumina, joissa eri maiden opiskelijoiden kansalliset huiput mittaavat tietojensa ja taitojensa tason muiden maiden huippujen kanssa. Olympiatoiminta tarjoaa lahjakkaille lukiolaisille myös mahdollisuuden luoda kansainvälisiä yhteyksiä. Voittajat ovat saaneet kunniaa, mutta samalla tuloksia on monissa osallistujamaissa käytetty indikaattorina oman tieteen alan opetuksen onnistumisesta. Suomi on vuodesta 1965 lähtien osallistunut matematiikan olympialaisiin. Muissa oppiaineissa Suomen joukkue on kilpaillut seuraavasti: fysiikka vuodesta 1977, kemia vuodesta 1978, tietotekniikka vuodesta 1992 ja biologia vuodesta1997 lähtien. Tiedeolympialaisissa menestyksen edellytyksenä on osallistujarekrytoinnin onnistuminen ja laadukkaan valmennusohjelman toteuttaminen. Valmennukseen osallistujat on valittu MAOL ry:n ja BMOL ry:n järjestämien valtakunnallisten kilpailujen perusteella. Valmentajina toimivat yliopistojen tai korkeakoulujen opettajat, jotka ovat riittävästi perehtyneet tiedeolympialaisten tehtävien aihepiireihin ja rakenteeseen. TAULUKKO 20 Saavutetut mitalisijat Oppiaine Kulta Hopea Pronssi Kunniamaininta Aik Aik Aik Aik Matematiikka, 1965 alk Fysiikka, 1977 alk Kemia, 1978 alk Tietotekniikka, 1992 alk ei myönnetä Biologia, 1997 alk. 2 ei myönnetä Eri oppiaineissa mitalitilastot eivät säännöistä johtuen ole täysin vertailukelpoisia, ja kunniamainintojen osalta tilastointi on puutteellista. Yleisesti ottaen on menestyminen tiedeolympialaisissa tietotekniikkaa lukuunottamatta ennen vuotta 1997 ollut vaatimaton. Tiedeolympialaiset ovat Suomen tiedeopetuksen ja -harrastuksen huipputulosten esittelypaikka. Olympialaisissa menestyminen motivoi opiskelijoita pyrkimään joukkueeseen, ja menestyvä joukkue voi edistää paljon laajemmankin opiskelijajoukon kuin vain olympiavalmennettavien opiskelumotivaatiota. Menestys lujittaa luottamusta myös koulutusjärjestelmän toimivuuteen ja kohottaa valmennettavien kykyjä ja halua kohdata vaativia haasteita. 25

26 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 4 AMMATILLINEN KOULUTUS 4.1 Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden valinnat Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden opintosaavutuksista on opetusministeriön matematiikan ja luonnontieteiden kehittämistalkoiden asiakirjassa esitetty tavoitteeksi, että opiskelijat saavuttavat ammatillisen osaamisen ja kehityksen sekä jatko-opintojen kannalta riittävän, vähintään lukion yleistä oppimäärää vastaavan tason matematiikassa ja luonnontieteissä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on matematiikkaa pakollisena kolme opintoviikkoa ja luonnontieteet ovat vapaavalintaisia, joten tavoitteen saavuttaminen on ongelmallista. Valinnaisena tarjottavien matematiikan ja luonnontieteiden opintojen valintojen määrät ja laajuudet kuvaavat kuitenkin opiskelijoiden motivoituneisuutta ja innostuneisuutta näihin opintoihin ja osoittavat pyrkimystä hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Taulukoissa 21a c esitetään syksyllä 1995 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden valinnat lukuvuonna Taulukot kuvaavat kuinka suuri osa opiskelijoista on valinnut eri valinnaisopintoja, kuinka suuri osa näistä opiskelijoista oli naisia ja kuinka paljon eri laajuisia opintoja oli valittu kaikilla aloilla, tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alalla. TAULUKKO 21a Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat lukuvuonna kaikkien alojen keskiarvona Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka Valinn. fysiikka Valinn. kemia Valinn. ympäristötieto Valinn. biologia

27 Valinnat ammatillisessa koulutuksessa TAULUKKO 21b Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat lukuvuonna tekniikan ja liikenteen alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka Valinn. fysiikka Valinn. kemia Valinn. ympäristötieto Valinn. biologia TAULUKKO 21c Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat lukuvuonna luonnonvara-alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka Valinn. fysiikka Valinn. kemia Valinn. ympäristötieto Valinn. biologia Taulukot 22a c kuvaavat syksyllä 1995 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden toisen lukuvuoden valintoja syksyllä Taulukoista nähdään, kuinka monta prosenttia opiskelijoista on valinnut eri valinnaisopintoja, kuinka suuri osa näistä opiskelijoista oli naisia ja kuinka paljon eri laajuisia opintoja valittiin kaikilla aloilla, tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alalla. TAULUKKO 22a Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat toisena opiskeluvuotena, syksyllä 1996 kaikkien alojen keskiarvona Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka Valinn. fysiikka Valinn. kemia Valinn. ympäristötieto Valinn. biologia

28 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit TAULUKKO 22b Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat opiskeluvuotena, syksyllä 1996 tekniikan ja liikenteen alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka Valinn. fysiikka Valinn. kemia Valinn. ympäristötieto Valinn. biologia TAULUKKO 22c Ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden valinnat opiskeluvuotena, syksyllä 1996 luonnonvara-alalla Aine Suorittaneet Suoritusten laajuus jakauma (%) Kaikista Naisista 1 ov 2 ov 3 ov tai % % enemmän Valinn. matematiikka Valinn. fysiikka Valinn. kemia Valinn. ympäristötieto Valinn. biologia Hakeutuminen tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan koulutukseen, tutkintojen suorittaminen ja nais- ja miesopiskelijoiden määrät näiden alojen koulutuksessa Tavoitteeksi on esitetty myös, että kansalaisilla on mahdollisuudet hankkia tietoyhteiskunnan ja kestävän kehityksen edellyttämät matematiikan ja luonnontieteiden taidot sekä halu itsensä kehittämiseen näillä aloilla. Lisäksi pyritään siihen, että sukupuolten välinen tasa-arvo paranee niin, että tekniikan alojen uusista opiskelijoista yli 30 prosenttia on naisia. Kansalaisten halua ja valmiuksia hankkia kyseistä koulutusta kuvaa osaltaan opiskelijoiden matematiikan ja luonnontieteellisten opintojen valinnat ammatillisissa toisen asteen oppilaitoksissa, jotka on esitetty taulukoissa 21 ja 22. Sitä kuvaa myös tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan koulutuksen aloittaneiden määrät taulukossa 23 ja kyseisillä aloilla tutkinnon suorittaneiden määrät taulukossa

29 Opiskelu ammatillisessa koulutuksessa TAULUKKO 23 Ammatilliseen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaneet vuonna 1996 Kaikki tutkintoon Nuorisoasteen Aikuisten koulutus johtavat koulutukset koulutus Luonnonvara-ala Tekniikka ja liikenne TAULUKKO 24 Tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alalla suoritetut tutkinnot vuonna 1996 Ammatilliset Vakinaiset ammatti- Yliopistot oppilaitokset korkeakoulut Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia opiskelijoita % opiskelijoita % opiskelijoita % Luonnonvara-ala , , ,1 Tekniikka ja liikenne , , ,8 Taulukoista 24 ja 25 nähdään, että luonnonvara-alalla opiskelevien naisia on lähes yhtä paljon kuin miehiä.vuonna 1996 tutkinnon suorittaneista naisten osuus vaihtelee 37 prosentista ammatillisissa oppilaitoksissa 49 prosenttiin yliopistoissa. Sen sijaan tekniikan ja liikenteen opinnoissa ollaan toistaiseksi kaukana naisten osuuden tavoitteesta, joka on siis yli 30 prosenttia. Näiden lukujen vertailu myöhempien vuosien tilastoihin tuo esille mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. TAULUKKO 25 Tekniikan ja liikenteen sekä luonnonvara-alan opiskelijamäärät eri opintoasteilla vuonna 1996 Ammatilliset Vakinaiset ammatti- Yliopistot oppilaitokset korkeakoulut Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia Yhteensä Naisia opiskelijoita % opiskelijoita % opiskelijoita % Luonnonvara-ala , ,3 Tekniikka ja liikenne , , ,6 Taulukossa 25 esitetään nais- ja miesopiskelijoiden määrät tekniikan ja liikenteen opinnoissa ja luonnonvara-alalla sekä ammatillisissa oppilaitoksissa ja vakinaisissa ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. 29

30 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 5 YLIOPISTOJEN JA AMMATTIKORKEA- KOULUJEN ALOITUSPAIKKATIEDOT Opetusministeriön matematiikan ja luonnontieteiden kehittämistalkoiden asiakirjassa esitetään tavoitteeksi, että vuonna 2002 yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on aloituspaikkaa luonnonvara-alojen sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa. Taulukossa 26 on esitetty koko maan yliopistojen uudet opiskelijat luonnontieteissä, maatalous- ja metsätieteissä ja teknis-tieteellisillä aloilla vuosina Tiedot ovat opetusministeriön KOTA-tietokannasta. Siinä uusiksi opiskelijoiksi on kirjattu ne, jotka ensimmäistä kertaa ilmoittautuivat yliopistojen asianomaisille koulutusaloille, joko läsnä tai poissaolevina, suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. TAULUKKO 26 Yliopistojen uudet opiskelijat luonnontieteissä, maa- ja metsätaloustieteissä sekä teknillistieteellisillä aloilla vuosina Uudet opiskelijat Opintoala Yht. Naiset Yht. Naiset Yht. Naiset Yht. Naiset Luonnontieteet Maatalous- ja metsätieteet Teknillistieteelliset alat Yhteensä Taulukon 26 mukaan opintonsa aloittaneiden kokonaismäärät ovat nousseet tasaisesti (16 %). Lisäys on ollut teknis-tieteellisillä aloilla 24 prosenttia, kun se luonnontieteissä ja maatalous- ja metsätieteissä on ollut 8 9 prosenttia. Naisten osuus opiskelijoista on luonnontieteissä vaihdellut 40 prosentista lähes 45 prosenttiin (vuonna 1997). Maatalous- ja metsätieteissä naisten osuus on ollut vielä suurempi, prosenttia, vuonna 1997 se oli 54 prosenttia. Jatkuvasti se on pienin teknis-tieteellisillä aloilla, jossa nousu on ollut 18 prosentista vajaaseen 20 prosenttiin vuoteen 1997 mennessä. Kaikista näiden alojen opiskelijoista naisten osuus on pysynyt lähes samana, vuonna 1997 se oli 32 prosenttia. 30

31 Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikat TAULUKKO 27 Ammattikorkeakoulujen nuorisoasteen aloituspaikat luonnonvara-aloilla sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa vuosina Aloitusvuosi Luonnonvara-alat Tekniikka ja liikenne Aloituspaikat yhteensä yhteensä yhteensä Taulukosta 27 nähdään, että ammattikorkeakouluissa aloituspaikkojen määrä luonnonvara-aloilla on kasvanut yli kaksinkertaiseksi vuodesta 1995 vuoteen Tekniikan ja liikenteen aloilla lisäys on ollut 127 prosenttia. A l o i- tuspaikkojen kokonaislisäys näillä aloilla on ollut noin 128 prosenttia. Tämä aloituspaikkojen määrän suuri lisääntyminen johtuu siitä, että tilastossa esitettyinä vuosina useita uusia ammattikorkeakouluja aloitti toimintansa eli opistoasteen koulutusta muutettiin ammattikorkeakoulutukseksi, ja myös aikaisemmin toimintansa aloittaneita ammattikorkeakouluja laajennettiin. Kehittämistalkoiden tavoite, aloituspaikkaa, esitettiin vuonna Silloin oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa luonnonvara-alojen sekä tekniikan ja liikenteen koulutuksessa yhteensä aloituspaikkaa. Aloituspaikkojen määrän lisääntyminen oli odotettua nopeampaa, joten tämä tavoite saavutettiin jo vuonna 1997, jolloin oli aloituspaikkaa. 31

32 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit 6 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS 6.1 Arvosanakoulutus ja muu opintoviikkokoulutus Vuodesta 1996 lähtien Opetushallitus on rahoittanut lähinnä yliopistojen järjestämää koulutuspoliittisesti merkittävää lisäkoulutusta. LUMAhankkeessa koulutuksen tavoitteena on parantaa opettajien didaktista osaamista ja aineenhallintaa matematiikassa, ympäristö- ja luonnontiedossa sekä eri luonnontieteissä. Tarjonnassa kiinnitetään huomiota eri aineiden ja aihealueiden monipuolisuuteen sekä alueelliseen kattavuuteen. Koulutustarjouksia arvioitaessa tarkastellaan erityisesti sitä, miten hyvin koulutus vastaa sekä sille asetettuja tavoitteita että opetustyössä olevien opettajien tarpeita. Koulutus on opettajille maksutonta. TAULUKKO 28 Arvosanakoulutus Vuosi 1996 Vuosi 1997 Vuosi 1998" Oppiaine Aloittaneiden Aloittaneiden Aloittaneiden Yhteensä lkm lkm lkm Matematiikka 15 ov ov* ov** Fysiikka 20 ov* Kemia 20 ov* Luonnontieteet*** 15 ov Geografi 15 ov Ympäristötiede 15 ov Yhteensä * Edellytyksenä 20 ov:n koulutukselle on aiemmin suoritetut 15 ov. ** Osana lisensiaattitutkintoa. *** Opinnot koostuvat eri luonnontieteistä. Vuoden 1998 luvut tarkoittavat alkuvuodesta hyväksyttyjen koulutustarjousten aloituspaikkojen määrää. 32

33 Täydennyskoulutukseen osallistuminen Osanottajia yhteensä 142: miehiä 35 ja naisia Lkm Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 13 Matematiikka 15 ja 20 ov: osallistujat lääneittäin Osanottajia yhteensä 128: miehiä 14 ja naisia Lkm Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 14 Ympäristö- ja luonnontieto, lo, 15 ov: osallistujat lääneittäin 33

34 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit Osanottajia yhteensä 69: miehiä 10 ja naisia Lkm Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 15 Ympäristötiede 15 ov: osallistujat lääneittäin Osanottajia yhteensä 79: miehiä 34 ja naisia 45 Lkm KUVIO Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni Kemia 20 ov: osallistujat lääneittäin 34

35 Täydennyskoulutukseen osallistuminen Osanottajia yhteensä 508: miehiä 160 ja naisia Lkm Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 17 Lyhytkestoinen 3 5 ov:n koulutus: osallistujat lääneittäin Osanottajia yhteensä 411: miehiä 154 ja naisia Lkm KUVIO 18 0 Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni Pilottien koulutus 1 ov: osallistujat lääneittäin 35

36 LUMA-projekti tiedottaa 2 Indikaattorit Osanottajia yhteensä 1 337: miehiä 407 ja naisia Lkm Uu T&P Hä Ky Mi Vaa K-S Kuo P-K Ou La Lääni KUVIO 19 Kaikki yhteensä: osallistujat lääneittäin Muu opintoviikkokoulutus (3 5 ov) Vuonna 1996 tällaista koulutusta ei vielä järjestetty. Vuonna 1997 osallistujia oli 20 koulutusohjelmassa noin 500. Koulutusta järjestettiin muun muassa seuraavilta aloilta: genetiikka, geometria, mikrobiologia, tähtitiede ja ympäristötieto sekä esimerkiksi seuraavista aiheista: opetusmenetelmät, kokeellisuus luonnontieteissä, maasto-opetus ja karttaopetus. Vuodelle 1998 on jo hyväksytty 27 koulutusohjelmaa, joissa aloituspaikkoja on yhteensä 770. Uusia aiheita ovat muun muassa biotekniikka ja biokemia, lukiomatematiikan uudet alueet, maapallo ja avaruus ja fysiikan alku sekä LUMA-täydennyskoulutus lähihoitajille. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseen liittyvä koulutus on osoittautunut tarpeelliseksi. Opettajien osallistumishalukkuus on ollut suuri. Pitkäjänteistä työtä edellyttävä arvosanakoulutus on kiinnostanut monia opettajia. Vuosina 1996 ja 1997 tarjolla olleeseen arvosanakoulutukseen on jo osallistunut opettajaa. Vuodelle 1998 on jo tarjolla 170 aloituspaikkaa. Myös lyhytkestoisempi opintoviikkopohjainen koulutus on ollut haluttua. Vuodelle 1997 asetettiin muun opintoviikkokoulutuksen oletusarvoksi noin 300 opettajaa. Osallistujien kokonaismäärä 500 oli myönteinen yllätys. Vuodelle 1998 on jo tarjottu laajaa kirjoa erilaisia täydentäviä opintoja yhteensä 770 aloittajalle. Merkille pantavaa on ollut, että koulujen ylläpitäjät ovat suhtautuneet koulutukseen hakeutumiseen enimmäkseen myötämielisesti. Koulutukseen osallistuneet opettajat ovat usein olleet halukkaita kouluttamaan myös mui- 36