KIMMOKE-INDIKAATTORIT

Transkriptio

1 KIMMOKE-INDIKAATTORIT Tilastoja kieltenopiskelusta peruskouluissa ja lukioissa Raportti 1 KIELTENOPETUKSEN MONIPUOLISTAMIS- JA KEHITTÄMISHANKE Moniste 54/1998 OPETUSHALLITUS

2 Opetushallitus Taitto Pirjo Nylund ISBN ISSN Edita Oy Helsinki, Joulukuu 1998

3 ESIPUHE Kieltenopetuksen monipuolistamis- ja kehittämishanke KIMMOKE on yksi Opetushallituksen kärkihankkeista. Siinä on mukana 39 kuntaa ja niissä yhteensä 275 oppilaitosta kaikista oppilaitosmuodoista ja kaikilta koulutusasteilta. Pilottiorganisaation ympärille luodaan toimiva verkko kehittämisinnovaatioiden levittämiseksi. Jotta hankkeelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata koko ajan, tavoitteet tulee määritellä tarkasti ja siten, että tavoitteeseen voidaan luoda indikaattori. KIMMOKE-projektissa on indikaattoreiden avulla mahdollista seurata lähinnä määrällisten tavoitteiden toteutumista. Tässä julkaisussa tarkastellaan kielivalintoja peruskoulussa ja lukiossa valtakunnallisesti lukuvuosina 1994/ /98 ja K I M M O K E-oppilaitoksissa lukuvuonna 1997/98. Kussakin luvussa tuodaan lyhyesti esille kehittämistavoitteet, joiden saavuttamista indikaattori kuvaa. Esitetyistä tilastoista tehdään keskeisimmät päätelmät. Lisäksi tarkastellaan kansainvälistymisen edistämistä ja opettajien täydennyskoulutusta pilottioppilaitoksissa sekä ylioppilastutkinnon tuloksia. Tarkoitus on tuottaa säännöllisesti täydentyvää tietoa vuosittain ilmestyvään indikaattorijulkaisuun. Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kieltenopetuksesta, opiskelusta ja osaamisesta on julkaistu erilliset selvitykset vuonna Valtakunnallisten tilastojen tarkastelu osoittaa, että englanti on edelleen ylivoimaisesti suosituin A1-kieli, joskin sen osuus valinnoista on hieman vähentynyt. Ala-asteen kielivalinnat ovat monipuolistuneet erityisesti vapaaehtoisen (A2) kielen opiskelun laajenemisen myötä. Varsinkin saksan opiskelu A2-kielenä on lisääntynyt voimakkaasti; lukuvuonna 1997/98 sen osuus kaikista A2-kielen valinnoista oli 44 prosenttia. Myös ruotsin kielen valitseminen A2-kieleksi on selvästi lisääntynyt, joskin sen osuus A1-kielen valinnoista on vähentynyt. Koska osa oppilaista opiskelee jo ala-asteella kahta kieltä, tulee yläasteella alkavan valinnaisen kielen (B2) opiskelu todennäköisesti lähivuosina vähenemään. Lukuvuonna 1997/98 jotain B2-kieltä opiskeli 23 prosenttia yläasteen oppilaista, mikä osoittaa valintojen kääntyneen laskuun edellisvuosien tasaisen lisääntymisen jälkeen. Lähes puolet päivälukion oppilaista opiskeli englannin ja toisen kotimaisen kielen lisäksi saksaa, joka viides ranskaa ja muutama prosentti oppilaista venäjää. Kielivalikoiman laajenemisen myötä saksan opiskelu on vähentynyt. Venäjän opiskelu erityisesti lukiossa alkavana on selvästi lisääntynyt. Myös espanjan ja italian valinnat ovat lisääntyneet voimakkaasti. KIMMOKE-kouluista on vertailukelpoista tietoa vain yhdestä lukuvuodesta. Vertailu valtakunnallisiin lukuihin osoittaa, että KIMMOKE-kouluissa opiskellaan muita kouluja useammin ranskaa, saksaa ja venäjää niin yhteisenä kuin valinnaisenakin kielenä, ja että kielen opiskelu valinnaisaineena on niissä yleisempää kuin maassa keskimäärin. Kielenopetuksen kehittämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen riippuu useista eri tekijöistä. Esimerkiksi kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen saattaa kuitenkin kaventaa kuntien ja koulujen kielitarjontaa. Aslak Lindström ylijohtaja

4 SISÄLTÖ 1 Kielivalinnat peruskoulussa ja lukiossa Kielivalinnat ala-asteella Kielivalinnat yläasteella Kielivalinnat lukiossa 10 2 Vieraat kielet ylioppilastutkinnossa 13 3 Kansainvälistymisen ja kieliryhmien välisen vuorovaikutuksen edistäminen 16 4 Opettajien täydennyskoulutus 17 LIITTEET 1 A1- ja A2-kielten valinnat peruskoulun ala-asteella 1994/ /98 ja KIMMOKE-ala-asteilla 1997/ Kielten valinnat peruskoulun yläasteella lukuvuosina 1994/ / Päivälukion kielivalinnat lukuvuosina 1994/ / Kielten arvosanajakaumat kevään 1997 ylioppilaskirjoituksissa 21 5 Kielten arvosanajakaumat kevään 1997 ylioppilaskirjoituksissa 22 6 Ylioppilaskokeiden arvosanajakauma opiskellun oppimäärän mukaan 23 7 Ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvot alueellisesti tarkasteltuina A-englannissa ja keskipitkässä ruotsissa (keväät 1997 ja 1998) 24

5 1 KIELIVALINNAT PERUSKOULUSSA JA LUKIOSSA Ala-asteen opetussuunnitelmaan kuuluu kielen opetusta kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi kielen opetusta voi olla myös vapaaehtoisena aineena. Yläasteen opetussuunnitelman mukaan opiskellaan yhteisinä aineina kahta kieltä, minkä lisäksi valinnaisiin aineisiin kuuluu myös vieraita kieliä. Lukion kieliohjelmaan voi kuulua myös lukiossa alkavia kieliä. Kieltenopetuksen laajuudet on määritelty seuraavasti: A1 = ala-asteelta alkava yhteinen kieli (englanti, ranska, saksa, venäjä ja ruotsi/suomi) A2 = ala-asteelta alkava vapaaehtoinen kieli (mikä kieli tahansa) B1 = yläasteelta alkava yhteinen toinen kotimainen kieli tai englanti; mikäli oppilas kuitenkin jo ala-asteella on aloittanut sekä toisen kotimaisen että englannin kielen opiskelun, hän voi jatkaa niitä molempia A-kielinä yläasteellakin B2 = yläasteella alkava valinnainen kieli (mikä kieli tahansa) B3 = lukiossa alkava valinnainen kieli (mikä kieli tahansa) Lisäksi yläasteen ja lukion opetussuunnitelmaan voi kuulua sellaisia valinnaisia kieliopintoja, jotka eivät yllä B-tasolle asti. Kielivalintojen ongelmana on yksipuolisuus ja epätasainen sukupuolijakauma. Lisäksi tarjonta vaihtelee suuresti alueittain ja oppilaitostyypeittäin. KIMMOKE-projektin eräänä tavoitteena on monipuolistaa kielten opiskelua perus - koulussa ja lukiossa siten, että puuttumatta englannin ja ruotsin kielen valintoihin venäjän kielen opiskelijamäärä kasvaa nykyisestä kolminkertaiseksi ja myös rans - kan, saksan ja espanjan kielen opiskelijamäärät kasvavat prosenttia. Tilastokeskus kerää koko maata koskevat tiedot kielivalinnoista; tarjonnasta Tilastokeskus ei kerää tietoja. Tähän julkaisuun sisällytetyt tiedot perustuvat Tilastokeskuksen lukuvuosittain keräämiin peruskoulujen ja lukioiden ainevalintatilastoihin. KIMMOKE-koulujen tiedot on koottu koulujen Opetushallitukselle syksyllä 1997 lähettämistä kopioista Tilastokeskuksen lukuvuoden 1997/98 keruulomakkeista. KIMMOKKEESSA on tähän saakka tilastoitu ainoastaan suomenkieliset koulut. Tarkastelusta on rajattu pois projektissa mukana olevat kielikoulut (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin saksalainen koulu, Suomalais-venäläinen koulu ja Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu), koska niiden osuus pienehkössä oppilasmäärässä vääristäisi ranskan, saksan ja venäjän valintaluvut liian korkeiksi. 1.1 Kielivalinnat ala-asteella KIMMOKE-projektin tavoitteena on, että ala-asteella alkavan vapaaehtoisen (A2) kielen tarjonta kattaa mahdollisuuksien mukaan kaikki kunnat. 5

6 Vieraan kielen opiskelu aloitetaan A1-kielen opinnoilla yleisimmin kolmannella luokalla, joskin sitä opiskelee pieni osa jo ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista. A2-kielen opiskelu puolestaan alkaa yleisimmin 5. vuosiluokalla, mutta sitä on jossain määrin alettu opiskella alemmillakin luokka-asteilla, yleensä tällöin 4. luokalla. Kieltenopetuksen aloituksen varhentaminen näyttää olevan lisääntymässä. A1-kielen opiskelun 1. tai 2. vuosiluokilla aloittavia on lukuvuodesta 1994/95 lähtien ollut seuraavasti: TAULUKKO 1 Varhennettuun kieltenopetukseen osallistuvien määrä 1994/ /98 Luku- 1. vuosiluokka 2. vuosiluokka vuosi Ikäluok- A1-kie- Osuus Ikäluok- A1-kie- Osuus ka len va- ikäluo- ka len va- ikäluolinnat kasta (%) linnat kasta (%) 1994/ , ,4 1995/ , ,9 1996/ , ,0 1997/ , ,4 Varhennettuna A1-kielenä aloitetaan yleisimmin englanti (yli puolet 1. ja 2. luokkien valinnoista). Kielikoulujen ja Steiner-koulujen kieltenopetus alkaa yleensä ensimmäiseltä luokalta, ja ilman niiden osuutta luvut olisivat hieman pienemmät. Englanti on edelleen ollut ylivoimaisesti suosituin A1-kieli, joskin tarkasteluajanjaksona sen osuus on aavistuksen verran vähentynyt (87,0 86,3 % valinnoista). Myös ruotsin kielen valinnat A1-kielenä ovat vähentyneet (3,4 2,7 %), mutta A2-kielenä ne sen sijaan ovat selvästi lisääntyneet (7,6 16,2 %). Ruotsinkielisten oppilaiden toisen kotimaisen kielen, suomen/ finska osalta kielen opiskelu A1-kielenä on hieman lisääntynyt samalla kun kielen valinnat A2-kielenä ovat vähentyneet. Liitteestä 1 ilmenee eri kielten A1- ja A2-oppimäärien valinnat ala-asteella sekä tyttöjen prosentuaalinen osuus kunkin kielen valinnoista ja kunkin kielen prosentuaalinen osuus kaikista A1- tai A2-oppimäärän valinnoista. A2-kielen valinnat ovat lisääntyneet muutaman viime vuoden ajan voimakkaasti: Vuonna 1994 valintoja oli yhteensä , kun niitä lukuvuonna 1997/98 oli jo (kuvio 1). Kun A2-kieltä vuonna 1994 opiskeltiin vain kolmasosassa Suomen kunnista, vuonna 1996 sitä opiskeltiin jo 255 kunnassa eli 56 prosentissa kaikista kunnista (Tilastokeskus. Oppilaitostilastot Koulutus 1997:5). 6

7 Saksa Ranska Muu Ruotsi Saame Venäjä Englanti KIMM. 97/ /98 KIMM 1996/ / / Valintojen määrä KIMM. 97/98 Suomi 1997/ / / / Valintojen määrä KUVIO 1 A2-kielen valinnat ala-asteella valtakunnallisesti 1994/ /98 ja KIMMOKE 1997/98 Peruskoulun kielivalinnat ovat monipuolistuneet erityisesti A2-kielen avulla. Peruskoulussa on kasvamassa ikäluokat, jotka opiskelevat kahta pitkää kieltä, englantia ja jotain muuta kieltä, joka useimmiten on saksa. Lukuvuonna 1994/95 englannin kielen osuus A2-kielen valinnoista oli peräti 65 prosenttia. Samalla kun muiden kielten osuudet ovat lisääntyneet, englannin kielen osuus A2-kielen valinnoista on tarkasteluajanjaksona laskenut 28 prosenttiin. Erityisen voimakkaasti sen sijaan on noussut saksan kielen suosio: sen osuus on lisääntynyt 16 prosentista 44 prosenttiin valinnoista. Koska osa oppilaista valitsee jo ala-asteella kaksi kieltä, tulevat yläasteella alkavan B2-kielen valinnat lähivuosina todennäköisesti jonkin verran vähenemään. 7

8 TAULUKKO 2 A2-kielen valinnat ja niiden prosentuaalinen osuus ikäluokasta Luku- 5.lk 6.lk Yhteensä vuosi (1. 6. lk) A2-valin- 1994/ nat yht. 1995/ / / A2-valin- 1994/95 17,6 11,5 5,5 nat % ikä- 1995/96 30,8 17,6 9,2 luokasta 1996/97 37,6 29,7 12,3 1997/98 41,0 35,2 13,7 Taulukko 2 osoittaa, että lukuvuonna 1997/98 jo 41 prosenttia 5. luokan oppilaista opiskeli jotain A2-kieltä, kun vastaava osuus lukuvuonna 1994/95 oli vain noin 18 prosenttia. Näyttää siltä, että A2-kielen opintoja keskeytetään jossain määrin jo ennen ala-asteen päättymistä: Lukuvuonna 1997/98 oli A2-kielen valintoja 6. luokalla lähes vähemmän kuin edellisenä vuonna 5. luokalla, ja vuotta aiemmin vastaava oppilasmäärän vähentyminen oli 743. Kielivalintojen tarkastelu sukupuolen mukaan osoittaa, että tytöt ovat A1- englantia ja suomen kieltä lukuun ottamatta enemmistönä kaikissa kielissä. Tyttöjen osuus kielen opiskelijoista on ollut suurin ranskan kielessä, esimerkiksi lukuvuonna 1997/98 se oli noin 62 prosenttia. KIMMOKE-kouluissa on valtakunnallista tilannetta useammin valittu A1- kieleksi muu kieli kuin englanti. Lisäksi A2-kieltä opiskelevien osuus on niissä ollut suurempi ja eri kieliä on valittu tasaisemmin kuin muissa kouluissa. Mahdollisuus jonkin A2-kielen opiskeluun on ollut lähes kaikissa KIMMOKE-kunnissa. Sen sijaan sukupuolten väliset erot ovat KIMMOKEkouluissa olleet ranskan kieltä lukuun ottamatta vähintään yhtä suuret kuin valtakunnallisesti tarkastellen. 1.2 Kielivalinnat yläasteella Yläasteella KIMMOKE- hankkeen keskeisenä tavoitteena on, että 50 prosenttia ylä - asteen oppilaista opiskelee jotain valinnaista kieltä eikä sukupuolten välillä ole mer - kittäviä eroja. Tavoitteena on myös monipuolistaa kielten opiskelua siten, että puut - tumatta englannin ja ruotsin kielen valintoihin venäjän kielen opiskelijamäärä kas - vaa nykyisestä kolminkertaiseksi sekä myös ranskan ja saksan kielen opiskelijamäärät kasvavat pro s e n t t i a. Käytössä olevasta tilastoaineistosta ei voi päätellä, kuinka suuri osuus yläasteen oppilaista tosiasiallisesti opiskelee valinnaista kieltä, koska sama oppilas voi opiskella sekä A2- että B2-kieltä. Lisäksi Tilastokeskus on vuoden 1996 jälkeen tilastoinut yläasteen ja lukion A1- ja A2 -kielten valinnat yhteen. 8

9 Samalla kun A1/A2 -kielten valintojen kokonaismäärä on tarkasteluajankohtana tasaisesti lisääntynyt, yläasteella alkavan valinnaisen kielen valinta on kääntynyt laskuun lukuvuonna 1997/98 (Kuvio 2). Tämä johtunee siitä, että A2-kielen valintojen lisääntymisen myötä oppilaat eivät niin yleisesti enää yläasteella valitse uutta kieltä. Muu Enlanti Englanti Finska Latina Venäjä Veäjä KIMMOKE Ruotsi Valintojen määrä Saksa KIMMOKE Ranska Valintojen määrä KUVIO 2 B2-kielen valinnat peruskoulun yläasteella 1994/ /98 ja KIMMOKE-yläasteilla 1997/98 Lähes kaikki yläasteen oppilaat opiskelevat englantia sekä ruotsia tai suomea jonkin oppimäärän laajuisena. Vastaavasti toiseksi suosituinta kieltä saksaa opiskelee noin joka viides yläasteen oppilas. Saksan kieltä A1/A2 - kielenä opiskelevien osuus on lisääntynyt vajaasta 2 prosentista yli 6 prosenttiin yläasteen oppilaista. B2-kielenä sen osuus on puolestaan vähentynyt. Ranskan valinnat sen sijaan sekä ala-asteelta alkaneena että erityisesti 9

10 B2-kielenä ovat lisääntyneet siten, että lukuvuonna 1997/98 jotain ranskan oppimäärää opiskeli runsaat 8 prosenttia yläasteen oppilaista. Venäjän kielen opiskelu on pysynyt varsin vähäisenä, ja A1/A2 -kielenä sen valinnat ovat olleet laskusuunnassa. Sen sijaan venäjän opiskelu B2 -kielenä on lisääntymässä. Venäjän jonkin oppimäärän opiskelijoita oli lukuvuonna 1997/98 yhteensä eli 1,2 % yläasteen oppilaista.yläasteen kielivalinnat esitetään yksityiskohtaisemmin liitteenä 2. KIMMOKE-yläasteilla niin saksaa, ranskaa kuin venäjääkin opiskeltiin sekä A1/A2- että B2-kielinä yleisemmin kuin yläasteilla keskimäärin. 1.3 Kielivalinnat päivälukioissa KIMMOKE-projektin tavoitteena on, että lukiossa 90 prosenttia oppilaista opiske - lee valinnaista kieltä eikä merkittäviä sukupuolten välisiä eroja ole havaittavissa. Tavoitteena on myös monipuolistaa kielten opiskelua siten, että puuttumatta eng - lannin ja ruotsin kielen valintoihin venäjän kielen opiskelijamäärä kasvaa nykyi - sestä kolminkertaiseksi ja myös ranskan, saksan ja espanjan kielen opiskelijamäärät kasvavat prosenttia. Kuvioista 3 ja 4 (s. 12) sekä liitteenä 3 olevasta taulukosta käy ilmi B2- ja B3- kieliä (liitteestä myös A1/A2- ja B1-kieliä) valinneiden oppilaiden prosenttiosuudet lukioiden koko oppilasmäärästä. Tilastoista ei kuitenkaan voi päätellä opiskelijoiden todellista lukumäärää, koska sama oppilas voi opiskella sekä B2- että B3-kieltä. Lukuvuodesta 1997/98 alkaen A1- ja A2-kielten opiskelijat on tilastoitu yhteen. Lähes kaikki lukiolaiset opiskelevat englantia ja toista kotimaista kieltä. Saksan jotain oppimäärää opiskeli lukuvuonna 1997/98 lähes puolet lukiolaisista, ranskaa joka viides ja venäjää muutama prosentti lukiolaisista. Saksaa opiskelevien määrä on valtakunnallisesti jonkin verran vähentynyt lukuvuodesta 1994/95. Venäjän valinnat ovat selvästi lisääntymässä; erityisesti kasvu näkyy B3-kielen valinnoissa. Myös latinan ja ranskan valinnat ovat hieman lisääntyneet kaikki oppimäärät huomioon ottaen, mutta B3- kielenä ne ovat hieman vähentyneet. Voimakkaasti suosiotaan B3-kielenä ovat lisänneet espanja ( opiskelijaa lukuvuonna 1997/98, vuotta aiemmin opiskelijaa ) ja italia (vastaavat opiskelijamäärät ja 1 109). Viime vuosina lukion kielitarjontaan on lisäksi tullut aivan uusia kieliä, kuten unkari ja viro. Pojat opiskelevat valinnaiskieliä selvästi tyttöjä vähemmän: sekä B2- että B3- kielen lukijoista on poikia ollut vain noin kolmannes. Osaltaan tähän vaikuttaa myös se, että lukioiden oppilaista on tyttöjä reilusti yli puolet (valtakunnallisesti %, KIMMOKE-lukioiden oppilaista 60 %). Tyttövaltaisimpia ovat B2- ja B3-ranskan opiskelijaryhmät: noin 80 % opiskelijoista on tyttöjä. Suhteellisesti eniten poikia on B2-latinan opiskelijoissa. Sekä tytöt että pojat ovat lukuvuonna 1997/98 opiskelleet B2- ja etenkin B3 -kieliä vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. 10

11 Muu Saame Englanti Latina Ranska Venäjä KIMMOKE KIMMOKE -97 Valintojen määrä Saksa Valintojen määrä KUVIO 3 B2-kielten valinnat koko maan ja KIMMOKE-lukioissa TAULUKKO 3 Tyttöjen ja poikien B2- ja B3-kielten valinnat päivälukioissa 1996/97 ja 1997/98 sekä KIMMOKE-lukioissa 1997/98 p rosenttiosuuksina sukupuolensa kokonaisoppilasmäärästä 1996/ /98 KIMMOKE 1997/98 Oppimäärä Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat % % % % % % B2 45,6 28,0 44,2 26,3 45,0 29,6 B3 47,1 25,0 44,8 23,0 43,2 37,8 Alle B3 5,6 2,8 6,7 3,6 ei tilastoitu 11

12 Muu Venäjä Englanti Ranska KIMMOKE -97 Saame Suomi Saksa Valintojen määrä KIMMOKE -97 Latina Valintojen määrä KUVIO 4 B3 -kielten valinnat koko maan ja KIMMOKE-lukioissa KIMMOKE-lukioissa on B3-kieltä opiskeltu hieman yleisemmin kuin koko maan lukioissa keskimäärin, ja niissä poikien osuus B2- ja B3-kielten opiskelijoista on suurempi kuin maan lukioissa keskimäärin. 12

13 2 VIERAAT KIELET YLIOPPILASTUTKINNOSSA Nykymuotoista ylioppilastutkintoa koskeva asetus (1 000/ ) on ollut voimassa alkaen. Ylioppilastutkintoon osallistuva suorittaa pakollisina äidinkielen, toisen kotimaisen ja vieraan kielen kokeet sekä joko matematiikan kokeen tai reaalikokeen. Kokelas voi toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. Ylioppilastutkinnon voi em. asetuksen 16 pykälän perusteella hajauttaa kolmeen perättäiseen tutkintokertaan.toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä sekä matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukainen koe. Kokelas voi opinnoistaan riippumatta valita, kumman tasoiseen kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa hänen on kuitenkin suoritettava vaativampi koe. Vuoteen 1997 saakka englannin kielessä voitiin suorittaa myös keskipitkän oppimäärän mukainen koe. Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0). Ylioppilastutkinnon tuloksia tarkastellaan seuraavassa kevään 1997 ja kevään 1998 ylioppilaskirjoitusten perusteella varsinaisten kokelaiden osalta eli ensimmäistä kertaa ko. kokeeseen osallistuvista lukion oppilaista. Tällöin esimerkiksi kokeen uusijat tai arvosanan korottajat eivät sisälly seuraavassa tarkasteltaviin lukuihin. Kielten kokeisiin osallistuneiden määrä on laskenut keväällä 1998 useimmissa kokeissa edellisestä keväästä. Eri laajuisia kielten kokeita suoritettiin seuraavasti: Kokeen laajuus pitkä keskipitkä lyhyt Kielten koesuorituksia yhteensä Yo-kirjoituksiin ilmoittautuneita yht Keskipitkän oppimäärän kokeeseen osallistuvien muita voimakkaampi vähentyminen johtunee osaksi myös siitä, että vuoden 1997 tilastoissa on vielä mukana englannin koe. 13

14 Suosituin pitkä kieli on edelleen ollut englanti, joskin sen kirjoittaneiden määrä on vähentynyt edellisestä keväästä (- 2079). Huomattavasti on vähentynyt myös lyhyen saksan (-1749) ja pitkän suomen/finska (-289) kokeen kirjoittaneiden määrä. Myös pitkän ruotsin kirjoittaneiden määrä on laskenut (-198). Nousua sen sijaan on ollut erityisesti lyhyen oppimäärän mukaisessa englannissa (+456), lyhyessä venäjässä (+51), pitkässä saksassa (+32) sekä keskipitkän oppimäärän mukaisessa suomessa (+22). Kirjoittajien määrän vaihtelusta ei voi tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska tässä tarkastellaan vain kahden kevään ylioppilaskirjoituksia. Tällöin ylioppilaskirjoitusten suorittaminen hajautetusti voi aiheuttaa sattumanvaraisuutta kirjoittajamääriin. Menestyminen eri pitkien kielten kokeissa ei ole suuresti poikennut toisistaan, koska niissä vuosittain pyritään samoihin prosenttiosuuksiin. Englannin pitkän kokeen keskiarvo on molempina vuosina ollut hieman muita pitkiä kieliä alempi (4,13). Pitkän venäjän kirjoittajat ovat yltäneet huomattavasti muita useammin arvosanaan laudatur, ja laudaturin kirjoittaneiden osuus on keväällä 1998 vielä kohonnut edellisestä vuodesta 4 prosenttia. Selittävänä tekijänä on äidinkieleltään venäjänkielisten oppilaiden osuus tuloksissa. Toisaalta venäjän kokeissa arvosanojen hajonta on ollut muita pitkän oppimäärän mukaisia kokeita hieman suurempi. (Liitteet 4 ja 5) Keväästä 1996 alkanutta mahdollisuutta kokeen laajuuden valitsemiseen opiskellusta oppimäärästä riippumatta on englannin, ruotsin, ranskan, saksan ja venäjän kokeissa käytetty hyväksi molempiin suuntiin: A1/A2-oppimäärän mukaan opiskelleet ovat suorittaneet lyhyen kielen kokeen ja lyhyen/b1 -oppimäärän opiskelleet puolestaan suorittaneet pitkän kokeen. Esimerkiksi englannin kokeissa keväällä 1998 lyhyen oppimäärän mukaisen kokeen suorittaneista (N = 1087) 58 prosenttia on opiskellut A1- tai A2- oppimäärän mukaan. Heistä A2- oppimäärän opiskelleet suoriutuivat erinomaisesti (keskiarvo 5,36), kun taas A1-oppimäärän opiskelleista lyhyen kielen kokeen kirjoittaneista 528 kokelaasta 46 prosenttia saavutti korkeintaan arvosanan lubenter approbatur. Pitkän englannin kielen kokeisiin osallistuneista :sta kokelaasta 928 oli opiskellut B1-oppimäärän ja 27 kokelasta B2- tai B3-oppimäärän mukaan. Ruotsin pitkän oppimäärän mukaisen kokeen suorittaneista on molempina vuosina lähes puolet ( % ja %) opiskellut B1-oppimäärän mukaan. He ovat menestyneet kokeessa varsin hyvin: keskiarvo on ollut lähes 5, kun se A1-oppimäärän opiskelleilla on ollut noin 4. Keskipitkän ruotsin kirjoittaneista puolestaan A1/A2 -oppimäärän opiskelleita on ollut keväällä 1997 yhteensä 268 ja 1998 yhteensä 309. (Liite 6) Liitteenä 7 olevasta taulukosta ilmenevät kevään 1997 ja kevään 1998 ylioppilaskirjoitusten englannin A-oppimäärän ja ruotsin B1-oppimäärän mukaisten kokeiden tulosten keskiarvot lääneittäin. Tulosten vertailu osoittaa, että vain Etelä-Suomen läänin alueella keskiarvo on kaikissa kokeissa ollut yli neljä. Oulun läänissä tarkasteltavien kokeiden keskiarvo on puolestaan kaikissa kokeissa jäänyt alle neljän. Yleensä tyttöjen tulokset kielten kokeissa ovat olleet parempia kuin poikien tulokset. Erot ovat erityisen selvät B1-ruotsissa: kun poikien keskiarvo 14

15 vuonna 1997 oli 3,72 (1998: 3,71), tyttöjen keskiarvo vastaavasti oli 4,42 (1998: 4,47). Sen sijaan pojat ovat menestyneet jonkin verran tyttöjä paremmin pitkän suomen ja pitkän englannin kokeissa, mutteivät vastaavissa lyhyissä kokeissa. Tarkasteltaessa arvosanajakaumia kokelaiden kielen mukaan havaitaan,että ruotsinkieliset kirjoittajat ovat menestyneet pitkän englannin ja pitkän saksan kokeissa selvästi suomenkielisiä paremmin. Ruotsinkielisten oppilaiden suomen kielen kokeissa menestymisessä on ollut selvä ero pitkän ja lyhyen kokeen kirjoittaneiden kesken. Pitkässä kokeessa, jonka kirjoittaneista osa lienee kaksikielisiä, on onnistuttu hyvin: keskiarvo on molempina vuosina ollut yli 4,5. Keskipitkän oppimäärän mukaisen kokeen keskiarvo sen sijaan on ollut alle 3 ja kokeessa hylättyjä on ollut huomattavasti keskimääräistä enemmän. 15

16 3 KANSAINVÄLISTYMISEN JA KIELIRYHMIEN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN EDISTÄMINEN KIMMOKE-projektin yhtenä tavoitteena on oppilaitosten kansainvälisten yhteyk - sien kasvu. KIMMOKE- oppilaitoksilta kysyttiin syksyllä 1997, missä määrin ja minkälaiseen kansainväliseen yhteistyöhön ne ovat lukuvuonna 1996/97 osallistuneet. Vastaava kysely on tehty myös lukuvuoden 1997/98 tilanteesta. Jälkimmäisen tulokset valmistuvat vuoden 1999 alkupuolella. Yhteenveto peruskoulu- ja lukioasteen oppilaitosten kansainvälisen yhteistyön laajuudesta ja muodoista lukuvuonna 1996/97 esitetään kuviossa 5. Oppilaita ulkomailla Ulkomaisia vaihto-oppilaita Opettajia ulkomailla 80 Toimintamuodot Ulkomaisia opettajia EU-projektit Muut kv.projektit Ystävyyskoulutoiminta Kv.tietoverkot 111 Muu Toimintamuotoa käyttäneitä kouluja (vastanneita yhteensä 141) KUVIO 5 KIMMOKE-peruskoulujen ja lukioiden kansainväliset yhteydet toimintamuodoittain 1996/97 Selvästi yleisimmät yhteistyömuodot olivat kansainvälisten tietoverkkojen käyttö (79 % vastanneista), ystävyyskoulutoiminta (70%) ja osallistuminen kansainvälisiin projekteihin (EU-projekteihin 50 % ja muihin kansainvälisiin projekteihin 29 %). EU-projekteista suosituimpia ovat olleet Sokrates, Comenius sekä Lingua. Muut kansainväliset projektit ovat olleet varsin laajalta alalta kattaen miltei kaikki oppiaineet. 70 % vastanneista kouluista oli osallistunut ystävyyskoulutoimintaan. Toiminta on ollut monipuolista ja laaja-alaista: kirjeenvaihtoa, sähköpostiyhteyksiä, yhteisiä projekteja ja materiaalin vaihtoa, leirikoulumatkoja ystävyyskouluihin ja -kuntiin, kuoro- ja orkesterivierailuja, taidenäyttelyjä, kulttuuriolympialaisia, urheilujoukkueiden ja -luokkien vierailuja ja valmennusta, kummilapsi- ja kummiluokkatoimintaa, oppilas- ja opettajavaihtoa jne. 16 Yli puolessa kouluista (57 %) oli opettaja ollut ulkomailla joko tutustumassa tai opettamassa ja toisaalta koulussa oli ollut ulkomaisia opettajia (58 %).

17 4 OPETTAJIEN TÄYDENNYSKOULUTUS VUOSINA 1996 ja 1997 KIMMOKE- hankkeessa on täydennyskoulutuksen tavoitteena on parantaa opetta - jien didaktista osaamista ja aineenhallintaa vieraissa kielissä. Opetushallitus on vuodesta 1996 lähtien rahoittanut lähinnä yliopistojen järjestämää koulutuspoliittisesti merkittävää lisäkoulutusta. KIMMOKEhankkeessa täydennyskoulutusta on järjestetty ns. vähemmän opiskelluissa kielissä A2 -kieltä opettaville kieltenopettajille sekä vieraalla kielellä opettamista ja kielitaitoa aineenopettajille, jotka opettavat omaa ainettaan jollakin muulla kuin oppilaiden äidinkielellä. Lisäksi on kieltenopettajille järjestetty koulutusta kieltenopetuksen menetelmien monipuolistamiseksi. A2 -kielen edistämiseksi on toteutettu seuraavat ohjelmat (osa ohjelmista alkanut vuonna 1996, osa vuonna 1997): Italia Ranska Venäjä Saksa Espanja Ruotsi Suomi Englanti (15 ov.) (18-20 ov.) (15 ov.) (15-20 ov.) (18 ov.) (15 ov.) (15 ov.) (15 ov.). Koulutus on järjestetty 11 pisteessä. Osallistujia on ollut yhteensä 215. Vieraalla kielellä opettamisen tukemiseksi on yhdeksässä pisteessä toteutettu 15 opintoviikon pituinen ohjelma opettamisesta englannin kielellä. Osallistujia on ollut yhteensä 188. Vuonna 1997 toteutettiin 14 pisteessä 3-5 opintoviikon laajuisia ohjelmia vaihtelevista aiheista. Opetushallitus on myös tukenut KIMMOKE-hankkeen kullekin aiheverkolle räätälöityä koulutusta, jonka toteuttamisesta ovat huolehtineet täydennyskoulutuskeskukset. Koulutukseen on osallistunut yhteensä 893 opettajaa. 17

18 LIITE 1 A1- ja A2-kielten valinnat peruskoulun ala-asteella 1994/ /98 ja KIMMOKE-ala-asteilla 1997/98 Kieli Lukuvuosi Oppilas- A1-kieliä opiskelleiden määrät A2-kieliä opiskelleiden määrät A1/A2-valinnat määrä Yhteensä Näistä Valin- Valinnat Näistä % A2-kieltä Yhteensä yht. (N) tyttöjä (N) % noista % yht. (N) tyttöjä (N) % opiskelevista (N) % a-a.opp. Englanti 1994/ ,3 87, ,8 65, ,8 1995/ ,5 86, ,0 40, ,5 1996/ ,4 86, ,0 31, ,6 1997/ ,7 86, ,1 28, ,3 KIMMOKE 97/ ,1 78, ,3 30, ,8 Ruotsi 1994/ ,2 3, ,2 7, ,7 1995/ ,1 3, ,9 14, ,5 1996/ ,4 3, ,8 15, ,0 1997/ ,2 2, , ,1 KIMMOKE 97/ ,8 2, ,2 17, ,9 Suomi 1994/ ,4 4, ,6 6, ,5 1995/ ,6 4, ,2 3, ,6 1996/ ,4 5, ,0 2, ,8 1997/ ,7 5, ,1 2, ,8 KIMMOKE 97/ , ,0 Ranska 1994/ ,8 1, ,9 3, ,9 1995/ ,4 1, ,6 6, ,4 1996/ ,6 1, ,2 7, ,8 1997/ ,3 1, ,9 7, ,0 KIMMOKE 97/ ,4 7, ,4 11, ,2 Saksa 1994/ ,9 3, ,0 15, ,4 1995/ ,9 3, ,8 33, ,7 1996/ ,5 3, ,6 41, ,8 1997/ ,4 3, ,5 44, ,7 KIMMOKE 97/ ,0 10, ,0 37, ,3 Venäjä 1994/ ,8 0, ,7 0, ,2 1995/ ,4 0, ,7 0, ,2 1996/ ,8 0, ,1 0, ,2 1997/ ,3 0, ,1 0, ,3 KIMMOKE 97/ ,9 0, ,4 1, ,0 Saame 1994/95 2 * * 0,0 202 * - 1, ,1 1995/96 2 * * 0, ,6 0, ,1 1996/ ,0 0, ,4 0, ,1 1997/ ,0 0, ,5 0, ,1 KIMMOKE 97/ ,0 0, ,0 0 0,0 Muu 1994/ ,3 0, ,8 1, ,1 1995/ ,9 0, ,8 0, ,0 1996/ ,2 0, ,6 0, ,1 1997/ ,9 0, ,4 0, ,1 KIMMOKE 97/ ,4 1, ,7 1, ,3 Yh- 1994/ ,8 100, ,2 100, ,7 teensä 1995/ ,1 100, ,5 100, ,1 1996/ ,0 100, ,8 100, ,4 1997/ ,2 100, ,9 100, ,5 KIMMOKE 97/ ,0 100, ,4 100, ,5 18

19 LIITE 2 Kielten valinnat peruskoulun yläasteella lukuvuosina 1994/ /98 Kieli ja Yläast. Kielten valinnat oppimäärän mukaan Valinnat yht. lukuvuosi oppil. A1/A2 B1 B2 A1/A2+ määrä Tyttöjä Yht. ya opp. Valin- Tyttöjä Yht. ya opp. Valin- Tyttöjä Yht. ya opp. Valin- B1+B2 ya:n op- (N) (N) % noista % (N) (N) % noista % (N) N % noista % (N) pil. % Englanti 1994/95 * ,0 86,7 * ,3 5,9 * 930 0,5 1, ,8 1995/ ,8 87, ,7 4, ,3 1, ,9 1996/ ,5 86, ,0 2, ,3 1, ,8 1997/ ,9 84, ,3 1, ,3 1, ,5 KIMMOKE 97/ ,8 84, ,5 1, ,2 0, ,5 Ruotsi 1994/95 * ,7 5,4 * ,5 93,8 * 251 0,1 0, ,3 1995/ ,9 4, ,1 95, ,2 0, ,2 1996/ ,3 3, ,6 97, ,2 0, ,1 1997/ ,7 4, ,9 98, ,0 0, ,7 KIMMOKE 97/ ,3 3, ,4 98, ,0 0, ,7 Suomi/Finska 1994/95 * ,2 4,9 * 424 0,2 0,2 * 75 0,0 0, ,4 1995/ ,4 4, , ,0 0, ,5 1996/ ,3 4,8-3 0,0 0, ,0 0, ,4 1997/ ,2 4, ,2 0, ,0 0, ,4 KIMMOKE 97/ Ranska 1994/95 * ,8 0,8 * 28 0,0 0, ,1 23, ,0 1995/ ,9 0, , ,2 26, ,1 1996/ ,1 1, ,0 0, ,9 28, ,1 1997/ ,6 1, ,1 0, ,7 28, ,3 KIMMOKE 97/ ,1 3, ,0 0, ,7 31, ,9 Saksa 1994/95 * ,8 1,7 * 145 0,1 0, ,8 69, ,7 1995/ ,4 2, , ,9 66, ,3 1996/ ,7 3, ,0 0, ,1 64, ,8 1997/ ,2 5, ,1 0, ,7 63, ,0 KIMMOKE 97/ ,4 7, ,0 0, ,7 59, ,1 Venäjä 1994/95 * 968 0,5 0, ,6 2, ,1 1995/ ,4 0, ,7 2, ,1 1996/ ,3 0, ,0 3, ,2 1997/ ,3 0, ,9 3, ,2 KIMMOKE 97/ ,5 0, ,7 5, ,2 Saame 1994/95 * 34 0,0 0, ,0 0, ,1 1995/ ,0 0, ,0 0,1 88 0,0 1996/ ,0 0, ,0 0,1 98 0,0 1997/ ,0 0, ,0 0,1 67 0,0 KIMMOKE 97/ Latina 1994/95 1 0,0 0, ,5 1, ,5 1995/ ,4 1, ,4 1996/ ,4 1, ,4 1997/ ,4 1, ,4 KIMMOKE 97/ ,0 0,2 99 0,6 Muu 1994/95 * 69 0,0 0, ,1 0, ,1 1995/ , ,2 0, ,2 1996/ ,0 0, ,3 1, ,3 1997/ ,1 0, ,1 0, ,2 KIMMOKE 97/ , ,2 0,7 44 0,3 Yhteensä 1994/ * ,0 100,0 * ,2 100,0 * ,7 100, / ,3 100, ,0 100, ,0 100, / ,4 100, ,6 100, ,2 100, / ,9 100, ,6 100, ,1 100, KIMM. 97/ ,1 100, ,9 100, ,1 100,

20 20 KIMMOKE-INDIKAATTORIT Raportti 1

21 21

22 22

23 LIITE 6 Ylioppilaskokeiden arvosanajakauma opiskellun oppimäärän mukaan Oppi- Yo-koe Yo-kokeen arvosana/ englanti kevät 1998 Yhteensä määrä laajuus I A B C M E L lkm ka haj. Ei tietoa pitkä ,98 1,5 lyhyt ,57 1,5 A1 pitkä ,07 1,5 lyhyt ,68 1,3 A2 pitkä ,93 1,3 lyhyt ,36 1,2 B1 pitkä ,38 1,4 lyhyt ,39 1,2 B2 pitkä ,32 1,3 lyhyt ,88 0,9 B3 pitkä ,00 0 lyhyt ,57 1,8 Yht. pitkä ,13 1,5 lyhyt ,23 1,4 Oppi- Yo-koe Yo-kokeen arvosana / ruotsi 1998 Yhteensä määrä laajuus I A B C M E L lkm ka haj. ei tietoa pitkä ,51 1,6 B ,89 1,6 A1 pitkä ,02 1,5 B ,77 1,3 A2 pitkä ,81 1,4 B ,88 1,2 B1 pitkä ,78 1,5 B ,15 1,5 B2 pitkä B ,20 1,5 Yht. pitkä ,40 1,5 B ,15 1,5 23

24 LIITE 7 Ylioppilastutkinnon arvosanojen keskiarvot alueellisesti tarkasteltuina A-englannissa ja keskipitkässä ruotsissa (keväät 1997 ja 1998) LÄÄNI ENGLANTI A KESKI-PITKÄ RUOTSI N KA N KA N KA N KA UUSIMAA ETELÄ-S , , , ,22 HÄME , ,27 KYMI , ,14 TURKU-PORI LÄNSI-S , , , ,17 VAASA , ,08 KESKI-SUOMI , ,85 MIKKELI ITÄ-S , , , ,10 POHJOIS-K , ,19 KUOPIO , ,93 OULU , , , ,88 LAPPI , , , ,16 AHVENANMAA 68 4, , YHTEENSÄ , , , ,15 24

25