ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös Aluepelastuslautakunta Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ ITÄ UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN STRATEGIA PELASTUSTOIMEN KANSALLINEN VISIO VUOTEEN ITÄ UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN VISIO PELASTUSTOIMEN ARVOT TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TARKOITUS JA PERUSTEET PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN VALMISTELU UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY YLEISTÄ ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN RESURSOINTI ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA SIIHEN LIITTYVÄ VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ PAIKALLINEN TURVALLISUUSSUUNNITTELU RAKENTAMISEN OHJAUS JA VALVONTA KAAVOITUS JA RAKENTAMINEN TURVALLISUUSVIESTINTÄ PALOTARKASTUS KEMIKAALIVALVONTA ILOTULITEMYYNNIN JA VARASTOINNIN SEKÄ KÄYTÖN VALVONTA ÖLJYLÄMMITYSLAITTEISTOJEN KATSASTUKSET JA MAANALAISET ÖLJYSÄILIÖT SUURET YLEISÖTAPAHTUMAT ERHEELLISET PALOILMOITUKSET NUOHOUS PALONTUTKINTA OMATOIMINEN VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMINTA YLEISTÄ RESURSSIT HENKILÖSTÖ JA SEN SIJOITUSPAIKAT PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA HARJOITTELU KALUSTO JA VARUSTEET AJONEUVO- JA KONTTIKALUSTO TOIMINTAVALMIUS PELASTUSTOIMINNAN HÄLYTTÄMINEN PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN PÄIVITTÄISET ONNETTOMUUDET LIIKENNEONNETTOMUUDET VESIPELASTUSTOIMINTA VAARALLISTEN AINEIDEN TORJUNTA ÖLJYNTORJUNTA MERIPELASTUSTEHTÄVÄT SUURONNETTOMUUDET ILMALIIKENNEONNETTOMUUDET PELASTUSTOIMINTA YLIKORKEISSA RAKENNUKSISSA JA MAANALAISISSA TILOISSA LUONNONONNETTOMUUDET YETTS:N MUKAISET ERITYISTILANTEET SÄTEILYONNETTOMUUDET PELASTUSTOIMINTA POIKKEUSOLOISSA VÄESTÖN VAROITTAMINEN VÄESTÖN SUOJAAMINEN... 52

3 3.25 SAMMUTUSVESI PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT VARAUTUMINEN PELASTUSLAITOKSEN VALVOMO ENSIHOITOPALVELUT ENSIHOITO- JA SAIRAANKULJETUSPALVELUT ENSIVASTEPALVELUT YHTEISTOIMINTA PELASTUSVIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA YHTEISTOIMINTA VAPAAEHTOISJÄRJESTÖJEN KANSSA VÄESTÖNSUOJELU HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS HENKILÖSTÖ KOULUTUS TIETO- JA VIESTIJÄRJESTELMÄT TOIMITILAT KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET PÄÄTÖKSEN LAADINTA JA VOIMASSAOLOAIKA PALVELUTASON SEURANTA LIITEOSA...70

4 1 YLEISTÄ Itä-Uudenmaan kunnat ovat sopineet pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 2 ja 4 :ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Itä-Uudenmaan pelastustoimen alueella. Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Porvoon kaupunki, jonka ylläpitämä Itä- Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastuslain (468/2003) 3 mukaisesta tehtävien hoitamisesta alueella. Pelastuslaitos toimii omana toimialanaan Porvoon kaupungin hallinnossa. Hallinnon tukipalvelut tuotetaan pääosin omana toimintana. Kirjanpidon ja osittaiset palkanlaskennan sekä henkilöstöhallinnon palvelut hankitaan lisäpalveluina Porvoon kaupungin keskushallinnolta. 1.1 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen strategia Pelastuslaitoksen strategiaa on tarkasteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, resurssien, suorituskyvyn ja henkilöstön näkökulmasta ja kuhunkin pääkohtaan on määritelty pelastuslaitoksen toiminnan kannalta kriittiset menestystekijät. Tehtyjen strategialinjausten mukaisesti palvelutasopäätöksessä kuvataan pelastuslaitoksen toiminnalle asetetut yksityiskohtaisemmat tavoitteet sekä niiden kehittämissuunnitelma ja toteutusaikataulu. Laaditusta strategiasta ja palvelutasopäätöksestä esitetystä kehittämissuunnitelmasta johdetaan edelleen vuosittaiset tulostavoitteet ja arviointikriteerit tai -mittarit. Pelastuslaitoksen toimintaa kuvaava mittaristo esitetään vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. 1.2 Pelastustoimen kansallinen visio vuoteen 2015 SUOMESSA ON HYVÄ TURVALLISUUSKULTTUURI JA EUROOPAN TEHOKKAIN PE- LASTUSTOIMI Tämä tarkoittaa; turvallista yhteiskuntaa, jossa onnettomuuksia estetään tehokkaasti ennakolta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä uhkiin mitoitettuja, asiakaslähtöisiä ja taloudellisesti tuotettuja palveluja ja hyvää kumppanuusverkkoa. 1.3 Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen visio ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNNALLA ON VALTAKUNNALLISESTI HYVÄ TURVALLI- SUUSTASO, JOKA TUOTETAAN TEHOKKAASTI JA AMMATTITAITOISESTI Tämä tarkoittaa; ennaltaehkäistään onnettomuuksia pelastetaan ihmiset ja omaisuutta sekä suojataan ympäristöä varaudutaan onnettomuuksiin yhteiskunnan eri osa-alueilla Sivu 1/101

5 1.4 Pelastustoimen arvot Pelastustoimen arvot on julkistettu vuonna Niiden mukaan "turvallisuus on yhteinen asiamme: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti". Inhimillinen tarkoittaa muun muassa ihmisarvon kunnioitusta, tasapuolisuutta, moniarvoisuutta ja vastuuta ympäristöstä. Ammatillisesti puolestaan kuvaa muun muassa jatkuvaa ja laajenevaa osaamisen kehittämistä sekä oman ja toisen työn arvostusta. Luotettavasti arvon taustalla on ajatus yleisestä luottamuksesta pelastustointa kohtaan. 1.5 Toimintaympäristön muutokset Pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perustuvat kuntarakenteen muutoksiin, valtionhallinnon väliportaan uudistuksiin, terveydenhuoltolain ja pelastuslain uudistushankkeisiin sekä kansalaisten odotuksiin turvallisuuspalvelujen saatavuudesta ja kattavuudesta. Pelastuslaitoksen toimintaan vaikuttavat Itä-Uudenmaan maakunnan monikeskuksinen aluerakenne ja maakuntaa koskevina kehityshankkeina muun muassa suunnitelmat uuden ydinvoimalaitoksen sijoittamisesta Loviisaan, Kilpilahden teollisuusalueen uusi tieyhteys, moottoritien jatkaminen Koskenkylästä Kotkaan, rantarata Helsinki-Porvoo-Kotka sekä mahdollisen lentokentän sijoittaminen Porvoon alueelle. Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen yhä suurempiin yksiköihin lisää suurten onnettomuuksien riskiä ja suuret kauppa-, logistiikka- ja teollisuuskeskittymät edellyttävät lähes poikkeuksetta erityisiä turvallisuusratkaisuja. Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrän lisääntyminen, väestön keskittyminen kasvukeskuksiin, teollisuuden, kaupan ja liikenteen määrän kasvu sekä ilmaston muutokset vaikuttavat myös omalta osaltaan turvallisuuspalvelujen kysyntää lisäävästi. Valtion taholta pelastustointa koskevia tavoitteita on todettu muun muassa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Valtakunnallisiksi koko pelastustointa koskeviksi kehittämiskohteiksi on otettu pelastustoimen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, onnettomuuksien ehkäisy, henkilöstön suorituskyky, varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. 1.6 Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella (alueen pelastustoimi) siten, kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 :ssä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 10 kunnan alueella allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kuntaliitosten johdosta kuntien lukumäärä on alkaen 7 kuntaa. Itä-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastuslaitoksen tuottamien turvallisuuspalveluiden taso pelastusalueella. Palvelutasopäätöksellä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilan- Sivu 2/101

6 teissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitä täydentävät kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 468/ ). Yhteiskunnan toimintojen häiriötilojen sekä poikkeusolojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Aluepelastuslautakunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättää alueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelutasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 468/ ). Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut, joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Lopuksi kuvataan toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Kokonaisuutena asiakirja muodostaa pelastuslain (468/2993)13 :n tarkoittaman päätöksen alueen palvelutasosta. Palvelutasopäätöksessä on pyritty mahdollisimman kattavaan kuvaukseen Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottamista palveluista sekä palvelutoiminnan kehittämisestä. Palvelutasopäätökseen ei ole kirjattu kaikkia mahdollisia uusia resurssitarpeita, jotka ilmenevät vasta toiminnan ja prosessien kehittämisen tuloksena. 1.7 Palvelutasopäätöksen valmistelu Itä-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu on käynnistetty vuoden 2009 toukokuussa. Projektiryhmässä on toiminut kolme onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan tehtäväalueen viranhaltijaa. Palvelutasopäätöksen valmistelussa on noudatettu sisäasiainministeriön julkaisemaa ohjetta palvelutasopäätöksestä (SM /Tu-31). Luonnos lähetetään lausunnolle alueen kunnille sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä edustavalle yt-ryhmälle. Luonnos lähetetään lausunnolle alueen kunnille sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä edustavalle yt-ryhmälle. Päätösluonnoksen sisällön arvioinnissa käytetään Etelä-Suomen aluehallintoviraston ennakkoarviomenettelyä. Pelastuslaitoksen johto käsittelee annetut lausunnot ja valmistelee tarvittavat lisäykset ja muutokset päätösluonnokseen. Pelastuslain 13 :n mukaisesti alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan ja palvelutasopäätös toimitetaan tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Sivu 3/101

7 1.8 Uhkien arviointi ja riskianalyysi Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia. Onnettomuusuhkien määrittelyssä arvioidaan alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Työssä hyödynnetään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Uhkien arviointi tehdään määrävälein ja aina kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoimen kannalta merkittäviä muutoksia. Alueen pelastustoimi tarkastelee toimintaympäristöään yhdessä kuntien, muiden viranomaisten ja tarvittavassa laajuudessa alueen muiden toimijoiden kanssa. Nykytila Pelastuslaitoksen toimialue muodostuu Porvoon ja Loviisan seutukunnista ja niiden seitsemästä kunnasta: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Väkiluku on vuoden 2008 tilastotietojen mukaan ja toimialueen väestömäärä on koko ajan kasvava. Porvoo on toimialueen selkeä keskus, jossa on asukasta. Työpaikkoja koko toimialueella on noin Koko toimialueen ruotsinkielisen väestön osuus on kolmannes väestöstä. Voimakkaat muutokset mm. väestön määrässä ja liikenteen kasvussa luovat uusia haasteita myös pelastustoimen kehittämiselle. Väestönkehitystä, työllisyyttä ja taloudellista kehitystä kuvaavien indikaattoreiden (BTV-indikaattori: BKT, työ, väestö) mukaan Itä- Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialueen kehitys on maan kärkiluokkaa. Itä-Uudenmaan maakunnan väestökasvu on suhteellisesti nopeinta koko maassa. Keskeinen vaikutus pelastustoimialueen kehittymiselle ja muuttumiselle on myös Itämeren alueen kehittyminen. Venäjän ja erityisesti Pietarin metropolialueen voimakas taloudellinen kasvu on näkyvissä jo nyt toimialueen kehittymisessä. Pelastuslaitoksen toimialueen yksityiskohtaisessa riskitarkastelussa on määritelty pelastustoimenkannalta keskeisimmät riskikohteet ja -toiminnot, joiden onnettomuusuhat on pelastuslaitoksen hallittava sekä kyettävä vastaamaan mahdollisiin onnettomuustilanteisiin. Tehdyssä tarkastelussa alueen keskeisimmiksi riskikohteiksi ja -toiminnoiksi on määritelty: Pohjoismaiden suurin öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden keskus sijaitsee Porvoon Kilpilahdessa. Porvoon jalostamo on myös yksi Euroopan suurimpia. Kokonaispinta-alaltaan alue on noin 13 neliökilometriä. Alueella toimii yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveiksi. Tuotannollisesta toiminnasta vastaa 10 eri yritystä. Työpaikkoja teollisuudessa on runsaat 3 500, jonka lisäksi teollisuuden palvelutoimittajat työllistävät alueella satoja ihmisiä. Lisäksi Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu myös Suomen suurin satama, yksi Euroopan suurimmista maantiejakeluterminaaleista, rautatievaunujen purkausterminaali sekä teknologiakeskus koelaitoksineen. Alueella toimivista yrityksistä kuusi yritystä luokitellaan laajamittaiseksi kemikaalilupalaitokseksi, jotka ovat ns. turvallisuusselvityslaitoksia. Sivu 4/101

8 Teollisuusalueelle tulevien ja sieltä lähtevien kemikaalikuljetusten määrät ovat huomattavia. Kilpilahden ratapihan kautta kulkee päivittäin vaarallisia aineita sisältävää junavaunua. Ratapihalta kemikaalikuljetukset siirtyvät päärautatieverkostoon Sipoon läpi kulkevan ratayhteyden kautta. Sataman laivakäynnit vuositasolla ovat vaihdelleet välillä (käsitellyt ainemäärät 16 19,5 milj. tonnia). Maanteitse vaarallisia aineita kulkee noin 380 rekkaa vuorokauden aikana. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue on Suomen toiseksi teollistunein maakunta ja lähes puolet maakunnan bkt:stä tulee teollisuudesta. Alueen teollistuminen ja hyvät logistiikkayhteydet ovat vaikuttaneet myös siihen, että pelastustoimen alueelle kaavoitetaan merkittäviä logistiikkakeskuksia. Toimialueella kulkeva merkittävin maantieyhteys on itä länsisuuntainen yhteyskäytävä E-18, joka on pääosin moottoritienä pelastustoimen alueella. Väylän itäosa muutetaan moottoritieksi vuosien aikana. Lisäksi seututie 148 ( öljytie ), kantatie 55 ( Mäntsälän tie ) sekä valtatie 6 ( Koskenkylän leveäkaistatie ) ovat alueen keskeisiä liikenneväyliä. Liikenneväylät ovat valtakunnallisestikin merkittäviä vaarallisten aineiden kuljetusreittejä alueella sijaitsevan Kilpilahden teollisuusalueen takia. Väylä: Vaarallisten aineiden kuljetukset (v. 2002): E-18 Palavat nesteet tn/vko + muut tn/vko Valtatie 6 Palavat nesteet tn/vko + muut tn/vko Seututie 148 Palavat nesteet tn/vko + muut tn/vko Kantatie 55 Palavat nesteet tn/vko + muut tn/vko Suomenlahden öljykuljetukset muodostavat merkittävän riskin pelastuslaitoksen toimialueen ranta- ja merialueelle. Suomenlahden öljynkuljetusten ennustetaan kasvavan 140 miljoonasta tonnista 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Ennustetun liikenteen kasvun toteutuessa lähitulevaisuuden onnettomuustiheys olisi Suomenlahdella maailmalla vallitsevan yleisen tason mukaan yksi öljysäiliöaluksen lastivuoto ja noin viisi alusten omien polttoaineiden vuotoa vuodessa. Suomenlahden alueella on jatkuvasti noin 20 öljytankkeria, joiden lastina voi olla jopa tonnia öljyä. Loviisasta 15 km, Hästholmenin saarella, sijaitsee Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa oleva Loviisan ydinvoimalaitos, joka oli Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan Voimalaitoksella sijaitsee kaksi eri laitosta, jotka on otettu kaupalliseen käyttöön Loviisa 1 vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna Reaktoreiden nettoteho on 488 MW. Vuosituotanto on hieman alle 8 TWh, joka on hieman vajaat kymmenen prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta. Loviisan voimalaitosalueella on myös loppusijoituspaikat matala- ja keskiaktiivista ydinjätettä varten. Loviisan voimalaitosalueella on töissä noin 470 henkilöä. Voimalaitos luokitellaan myös laajamittaiseksi kemikaalilupalaitokseksi siellä varastoitavien ja käsiteltävien kemikaalimäärien takia. Sivu 5/101

9 Fortum Oyj ja Fortum Power and Heat Oy tulee hakemaan valtioneuvostolta periaatepäätöstä uuden kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Loviisan kaupunkiin Hästholmenin saarelle. Loviisan eteläisessä kaupunginosassa Valkossa sijaitsee satama puutavaran sekä irto- ja kappaletavaran merikuljetuksille. Satamasta on liikenneyhteys E18-tielle, sekä rautatieyhteys Lahti-Loviisa rataa pitkin Lahteen. Loviisan satama yhdistyy Suomenlahden merikuljetusreittiin 9,5 metrin väylän kautta ympäri vuoden. Satama pystyy palvelemaan dwt kokoluokan aluksia. Työpaikkoja alueella on noin 150. Pelastuslaitoksen alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta. Ennen itsenäisyyden aikaa (1917) rakennettuja rakennuksia on koko rakennuskannasta noin 11 %. Suhteellisesti Suomen vanhaa rakennuskantaa on näin ollen eniten juuri Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella. Alueella on vanhojen rakennusalueiden lisäksi myös huomattavan paljon kartanoita ja ruukkimiljöitä. Keskeisimmät vanhat rakennusalueet ovat Porvoon ja Loviisan vanhat kaupungit. Porvoon vanha kaupunki on määritelty Suomen kansallismaisemaksi. Kaupunginosan rakennuskanta 1760-luvulla pystytettyine kivirakennuksineen on rakennushistoriallisesti erittäin merkittävä. Kaupunginosassa on 250 asuinrakennusta ja 300 ulko- ja talousrakennusta. Porvoon vanhan kaupungin alueella asuu noin 700 asukasta. Loviisan vanhan kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset ovat 1600-luvulta peräisin oleva Degerbyn ratsutilan sivurakennus sekä Suomen ainoa tulipalolta säilynyt puinen seurahuone. Lisäksi alueella on vuonna 1865 käyttöön vihitty uusgoottilainen Loviisan kirkko. Loviisan vanhan kaupungin alueella asuu noin 400 asukasta. Yksityiskohtaisen riskitarkastelun lisäksi normaaliolojen kokonaisvaltainen riskien kartoitus on toteutettu tutkimalla sekä alueen onnettomuustilastoja että asukkaiden sijoittumista, ikäjakautumaa ja väestön kasvua, rakennuskantaa, liikennettä, ympäristöä, kulttuuriarvoja, vaarallisten aineiden käsittelyä, varastointia ja kuljetusta sekä alueen erityisriskejä. Työssä on huomioitu myös kuntien maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Kartoituksen tuloksia on hyödynnetty riskialuejakoa laadittaessa. Poikkeusolojen uhkien arviointi on tehty pelastustoimen näkökulmasta. Kunnat arvioivat valmiussuunnitteluunsa liittyviä uhkia erikseen ja pelastustoimi avustaa ja konsultoi alueen kuntia. Alueen pelastustoimen riskialuejako on laadittu sisäasiainministeriön toimintavalmiusohjeen A:71 (SM /Tu-35) mukaisesti. Riskialuejako on viimeksi päivitetty ja vahvistettu käytettäväksi Pelastustoimen alue on jaettu neljään riskiluokkaan I - IV, joista I on korkeariskisin. Alueiden riskiluokittelu perustuu asukastiheyteen ja kerrosalaan sekä liikenneonnettomuuksien todennäköisyyteen. Riskialueita voidaan sanallisesti kuvailla seuraavasti: Sivu 6/101

10 I riskialueet ovat tiheään rakennettuja ja tiheästi asuttuja taajamia sekä vilkkaasti liikennöityjä tiealueita, joissa onnettomuuden todennäköisyys on suuri ja joissa onnettomuudet vaarantavat erityisen suuren ihmismäärän tai uhkaavat erityisen suuria omaisuus-, ympäristö- ja kulttuuriarvoja. II riskialueet ovat alueita, joissa suuren määrän ihmishenkiä vaarantavat tai suuria omaisuus-, ympäristö- tai kulttuuriarvoja uhkaavat onnettomuudet ovat mahdollisia. III riskialueet ovat asuttuja alueita, joissa on yksittäisiä asumuksia laajempia kylätaajamia tai asutuskokonaisuuksia sekä vilkkaasti liikennöityjä väyliä. IV riskialueet ovat asumattomia tai niillä on yksittäisiä asumuksia harvassa. Riskikohteita ja riskialuejakoja määriteltäessä käytetään hyväksi pelastuslaitoksen käytössä olevia tietoteknisiä ratkaisuja ja ohjelmistoja. Yksittäisten III tai IV riskialueille sijoittuvien erityiskohteiden riskit on kartoitettu ja ensitoiminnan valmiuksia on kohotettu eri toimenpitein. Riskialuejaon ja onnettomuustilastoinnin tarkastelulla on seurattu pelastustoiminnan tehokkuutta ja sen perusteella resurssit on kohdennettu mahdollisimman hyvin. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöä koskevassa arvioinnissa on tuotu esille seuraavia pelastustoimen järjestämiseen vaikuttavia näkökohtia: erilaisten toimintojen teknistyminen ja niiden keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi kasvattaa erilaisten onnettomuuksien seurausvaikutuksia. kuntien strategian muutokset, jotka lisäävät voimakkaasti alueen asukaslukua suurten kauppa- ja liikekeskusten sekä teollisuuden tuotantorakennusten rakentaminen, jotka lisäävät pelastustoimen henkilöstön osaamistarvetta sekä tarkastettavien kohteiden määrää pääliikenneväylien liikennemäärä kasvaa henkilöstön keski-ikä nousee, mikä voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen ja työvuorojen operatiivisen toimintakyvyn alenemiseen kriisiviestinnän merkitys lisääntyy erilaisissa onnettomuuksissa väestön ikääntyessä yhä useampia hoidetaan entistä pidempään kotona vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa ilmastomuutoksen seurauksena luonnon ääri-ilmiöt lisääntyvät, joka lisää myrskyjen, tulvien ja maastopalojen määrää Sivu 7/101

11 Tavoite Onnettomuusuhkien paikalliset ja alueelliset muutokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa. Käytössä oleva riskialuejako pidetään ajan tasalla ja riskialueiden muutoksiin varaudutaan. Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja otettu huomioon riskien arvioinnissa. Normaaliolojen riskiarvio sekä häiriö- ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pelastustoimen alueella ja tehdyt arviot on huomioitu toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Onnettomuuskehitystä seurataan onnettomuustilastoinnilla sekä pelastuslaitoksen suorittamalla palontutkinnalla. Onnettomuusuhkien muutokset arvioidaan ja niiden perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnassa huomioidaan myös eri onnettomuuksien kansalliset ja kansainväliset suuntaukset. Pelastuslaitos ylläpitää tilastolliseen menetelmään perustuvaa riskien arviota ja riskialuejakoa. Pelastustoimen alueen riskialuejako päivitetään joka toinen vuosi. Tarvittaessa hyödynnetään saatuja tapahtuma ja historiatietoja. Mikäli arvioinnin perusteella voidaan turvallisuuden jollakin alueella poikkeavan merkittävästi aiemmin arvioidusta, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi. Ennusteet riskialueiden ja toimintaympäristön muutoksista tehdään vuosille 2015 ja 2025 yhteistyössä alueen kuntien ja muiden pelastusalan toimijoiden kanssa. Onnettomuuksien määrän ja syiden seurannan perusteella ryhdytään tarvittaessa riittäviin toimenpiteisiin. Yksittäisten riskikohteiden riskien vaikutus otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelyssä. Yksittäisten riskikohteiden riskienarviointia kehitetään osallistumalla valtakunnalliseen yhteistyöhön järjestelmän kehittämiseksi. Pelastustoimi arvioi kuntien toimintaan vaikuttavia uhkatekijöitä ja antaa arvionsa kuntien käyttöön kunnan varautumisen suunnittelussa. Sivu 8/101

12 2 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2.1 Yleistä Pelastustoimen keskeisimmäksi tehtäväksi on määritelty jo useamman vuoden ajan onnettomuuksien ehkäisy. Onnettomuuksien ehkäisyksi luetaan onnettomuuksien yleinen ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisyhteistyö, rakennusten turvallinen käyttö, viranomaisvalvonta, valistus ja neuvonta, tulen sekä vaarallisten aineiden ja laitteiden huolellinen käsittely (PeL 468/ ). Lisäksi pelastusviranomainen toimii asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa. Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväalueen keskeinen tavoite on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien määrän sekä niistä aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän vähentäminen. Pelastuslain uudistamishanke on parhaillaan valmisteilla. Pelastuslain uusinta sisältää mm. onnettomuuksien ehkäisyä koskevien säädösten tarkistamisen. Uusi lakiesitys aiheuttaa muutoksia onnettomuuksien ehkäisyyn, joita ei tässä vaiheessa vielä voida ennakoida. Resurssien kohdentamista tarkennetaan uudelleen uuden pelastuslakiesityksen tultua hyväksytyksi. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN ) yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi on asetettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen, jonka keskeisiksi kehittämiskohteiksi on otettu mm. asumisen paloturvallisuus sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentäminen. 2.2 Onnettomuuksien ehkäisyn resursointi Asiakaspalvelu ja siihen liittyvä yhteistyö elinkeinoelämän ja muiden viranomaisten kanssa ovat keskeisessä asemassa onnettomuuksien ehkäisytyössä. Viranomaisvalvontatehtävien pääpaino on ns. erityiskohteiden valvonnassa sekä valistus- ja neuvontatoiminnassa. Nykytila Onnettomuuksien ehkäisyn palotarkastushenkilöstö on sijoitettu Sipoon, Porvoon ja Loviisan tarkastusalueille. Porvoon tarkastusalueelle (Porvoo, Askola, Pukkila, Myrskylä) on sijoitettu viisi palotarkastajaa ja väestönsuojelusuunnittelija. Sipoon tarkastusalueelle (Sipoo) on sijoitettu kaksi palotarkastajaa sekä Loviisan tarkastusalueelle (Loviisa, Lapinjärvi) kaksi palotarkastajaa. Palotarkastajien keskeisimmät työtehtävät koostuvat palotarkastuksista sekä valistus- ja neuvontatoiminnasta. Sivu 9/101

13 Tavoite Tavoitteena on henkilöstön sijoittuminen useamman henkilön toimipisteisiin siten, että resurssit ja työtehtävätarpeet sijoittuvat tarkastustehtävien perusteella määriteltyihin kokonaisuuksiin. Useamman henkilön sijoittuminen samaan kokonaisuuteen mahdollistaa ammattiosaamisen jakamisen, työtehtäviin liittyvän tukemisen sekä toimivan sijaisuusjärjestelyn. Järjestelyillä vaikutetaan myös työssä jaksamiseen ja työviihtyvyyteen. Mikäli pelastusalueen elinkeinoelämässä tapahtuu merkittäviä investointeja tai väestönlisäyksiä, on henkilöstöresurssin lisäämistarve kartoitettava tapauskohtaisesti. Merkittäviä elinkeinoelämän investointeja ovat mm. uuden ydinvoimalaitoksen sijoittuminen toimialueelle tai Sipoon kunnan noin lisäasukkaan kasvusuunnitelmat Sipoon kunnan strategian 2025 mukaisesti. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu ( ) Pelastuslaitos laatii tavoitteita tukevan koulutussuunnitelman vuosille vuoden 2011 aikana. Henkilöstön erityisosaamisalueita kehitetään edelleen ja selkeytetään vastaamaan lainsäädännön ja pelastuslaitoksen asettamien tavoitteiden mukaisiksi. Esimiestoiminnassa tuetaan erityisosaamisalueen kehittämistä ja ammattitaidon lisäämistä. Vuoden 2010 aikana aloitetaan kokeilu henkilöstön keskittämisestä isompiin palvelukokonaisuuksiin. Saatujen kokemusten perusteella kartoitetaan muut keskittämistarpeet. Tavoitteena on onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstön sijoittuminen neljään toimipisteeseen. 2.3 Onnettomuuksien ehkäisy ja siihen liittyvä viranomaisten yhteistyö Onnettomuuksien ehkäisyn keskeisimpiä tehtäväkokonaisuuksia ovat rakenteellinen palonehkäisy, viranomaisvalvonta (palotarkastus), kemikaalivalvonta, valistus ja neuvonta sekä omatoimisen varautumisen ohjaus. Yleisenä onnettomuuksien ehkäisynä voidaan pitää pelastuslaitoksen tuottamaa yleistä turvallisuustiedottamista sekä jatkuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Pelastusviranomaisen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja siitä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi pelastusviranomaisten tulee toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa (PeL 468/ ). Sivu 10/101

14 Nykytila Pelastustoimen keskeisin tilastointijärjestelmä on pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä Pronto, joka mahdollistaa tapahtuneiden onnettomuuksien seuraamisen. Pelastustoimella on käytettävissä myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (entinen Kansanterveyslaitos) tuottama katsaus pelastusalueen tapaturmista. Katsauksessa kuvataan suurten ja pienten onnettomuuksien aiheuttamia henkilövahinkoja valtakunnallisista rekistereistä saatavan tiedon pohjalta. Yleistä onnettomuuksien ehkäisyyn ja turvallisuuteen liittyvää tiedottamista on toteutettu pääosin paikallisen median välityksellä. Erityisesti tiettyjen sesonkien aikana on pyritty välittämään kansalaisille ajankohtaista turvatietoutta. Pelastuslaitos on osallistunut pelastustoimen asiantuntijana myös moniin paikallisiin ja valtakunnallisiin poikkihallinnollisiin projekteihin ja työryhmiin. Työryhmätyöskentelyn ja verkostoitumisen kautta on pystytty vaikuttamaan ja edistämään onnettomuuksien ehkäisytyötä. Tavoite Pelastustoimen lainsäädännön muuttumisen myötä pelastuslaitoksella tulee olemaan aiempaa paremmat mahdollisuudet työsuoritteiden kohdentamiseen suunnitellun riskienhallinnan avulla. Onnettomuuksien ehkäisytyön kohdentamista parannetaan hyödyntämällä tilastoista ja muista turvallisuuteen vaikuttavista indikaattoreista saatavia tietoja. Alueen asukkaiden tavoittaminen edellyttää aktiivista tiedottamista. Pelastuslaitos on mukana vaikuttamassa onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvissä paikallisissa ja valtakunnallisissa toiminnoissa sekä viranomaisyhteistyöfoorumeissa. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu ( ) Tilastoihin perustuva työnvaikuttavuuden ja kohdentamisen arviointi aloitetaan vuodesta 2012 lähtien. Keskeiset tilastot seurannassa ovat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmä sekä valtakunnallinen tapaturmatilasto. Pelastuslaitoksen verkkopalveluiden sivustojen sisältöä kehitetään asiakaslähtöisesti 2010 alkaen. Viranomaisyhteistyötä tiivistetään aktiivisella osallistumisella viranomaishankkeisiin. Pelastuslaitos toimii ensisijaisesti pelastustoimen asiantuntijan roolissa ja tekee tarvittaessa toimivaltaiselle viranomaisille ehdotuksia onnettomuuksien ehkäisyn parantamiseksi sekä antaa asiantuntijalausuntoja. Sivu 11/101

15 2.4 Paikallinen turvallisuussuunnittelu Paikallinen turvallisuussuunnittelu on onnettomuuksien ja tapaturmien ehkäisyyn tähtäävä turvallisuusfoorumi, jossa keskeisin vetovastuu on kuntien keskushallinnolla. Pelastusviranomaisen rooli paikallisessa turvallisuussuunnittelussa on tukea ja ohjata eri hallintokuntien turvallisuussuunnittelua sekä tuoda esille pelastustoimen asiantuntijanäkemys. Turvallisuussuunnittelun kautta pelastuslaitos pystyy tekemään tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa (esim. sosiaali- ja vanhuspalvelut sekä opetustoimi). Paikallisen turvallisuussuunnittelun keskeisin tekijä on sisäisen turvallisuuden ohjelma, jossa tavoitteeksi on asetettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi on kirjattu mm: asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteillä, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia riskien ennalta ehkäisystä. koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentäminen vahvistamalla ennalta ehkäisevää työtä. Pelastuslaitos osallistuu paikalliseen turvallisuussuunnitteluun yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa koko alueella. Pelastuslaitos välittää alueen tapaturmatilastot sopijakuntien käyttöön. Nykytila Paikallisen turvallisuussuunnittelun työskentelyä ohjaavat voimassa olevat, pääosin vuonna 2006 päivätyt kuntien turvallisuussuunnitelmat. Pelastuslaitoksella on ollut edustus kuntien turvallisuussuunnittelua koordinoivassa ohjausryhmässä sekä eri aihekokonaisuuksista muodostetuissa työryhmissä. Erityisesti erityisryhmien asumisturvallisuuden osalta pelastuslaitoksella on ollut aktiivinen rooli. Kunnissa, joissa paikallinen turvallisuustyöskentely etenee suunnitellusti, pelastuslaitos on ollut aktiivisesti mukana eri viranomaisten kesken muodostetuissa työryhmissä. Kuntien turvallisuussuunnitelmien tulee olla päivitettynä vuoden 2010 aikana. Tavoite Pelastuslaitoksella on aktiivinen asiantuntijarooli kuntien turvallisuussuunnittelussa ja näkemyksen tulee olla edustettuina laaja-alaisesti eri aihekokonaisuuksiin liittyvissä työryhmissä. Turvallisuussuunnittelussa ja pelastuslaitoksen omissa tavoiteasetteluissa on osin yhtenevät aihekokonaisuudet. Toiminnallisten tavoitteiden tulee perustua tilastoista saatuihin indikaattoreihin sekä lainsäädännön asettamiin velvoitteisiin. Sivu 12/101

16 Toimialueen kuntien turvallisuussuunnitelmat muodostuvat useamman kuin yhden kunnan kokonaisuuksista. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu ( ) Kuntien turvallisuussuunnitelmissa on huomioitu pelastuslaitoksen toiminnalliset tavoitteet ja painopistealueet. Yhteistyö kuntien muiden viranomaisten kanssa on aktiivista. Vuosien aikana on päästy vaikuttamaan vähintään kahteen keskeiseen onnettomuuksien ennaltaehkäisyn aihekokonaisuuteen, asumisen paloturvallisuuden parantamiseen sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ennaltaehkäisyyn. 2.5 Rakentamisen ohjaus ja valvonta Itä-Uudenmaan pelastuslaitos toimii asiantuntijana rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa siten, kuin siitä kunnan kanssa sovitaan (VaA 787/ ). Maankäyttö- ja rakennuslain (132/999) 20 :n mukaan kunta huolehtii rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Käytännössä rakentamisen ohjauksen ja valvonnan kunnassa hoitaa rakennusvalvonta, joka myös aina ratkaisee rakennusluvan. Pelastusviranomainen toimii rakennuslupamenettelyssä pelastustoimen asiantuntijana. Rakentamista ohjaavissa säädöksissä pelastusviranomaiselle on asetettu säädöspohjaan perustuva ohjaus- ja valvontavelvollisuus yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin. Tällaisia suunnitteluratkaisuja ovat mm. savunpoisto- ja alkusammutusjärjestelyt sekä paloilmoittimen suunnittelun ohjaus. Käytännössä kuitenkin rakentamiseen liittyvä ohjaus- ja valvontatoiminta rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen välillä on muotoutunut toimivaksi yhteistyöksi paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Suunnitteluvaiheessa tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla pystytään vaikuttamaan turvallisuuden kannalta onnistuneeseen lopputulokseen. Nykytila Pelastuslaitos antaa rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä pelastustoimen asiantuntijalausunnon. Käytännön toimintamallit vaihtelevat hiukan eri toimialueen kuntien välillä. Pelastuslaitoksen toimesta on järjestetty myös erillisiä koulutustilaisuuksia toimialueen rakennusvalvontaviranomaisille. Pelastuslaitos järjestää rakentamisen liittyvää suunnittelijoiden ohjaus- ja neuvontapalvelua. Suunnittelijoita opastetaan huomioimaan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Lisäksi huomiota kiinnitetään erityisesti henkilöturvallisuuteen sekä pelastuslaitoksen operatiivisten toimintaedellytysten saavuttamiseen. Rakentamiseen ohjaukseen ja neuvontaan liittyen rakennushankkeiden suunnittelijat pyytävät asiantuntijanäkemystä erityissuunnitelmista. Erityiskohteiksi luokitelluissa rakennuksissa ja yli kolmikerroksissa rakennuksissa pelastusviranomainen suorittaa rakennuksen käyttöönottotarkastuksen eli ns. erityisen palotarkastuksen. Tarkastukset suoritetaan rakennushankkeen vastaavan mestarin pyynnöstä ja Sivu 13/101

17 ne on suoritettu 100 %:sti. Pientalojen osalta käytäntö käyttöönottotarkastuksissa vaihtelee kuntakohtaisesti. Väestönsuojiin liittyvissä erityiskysymyksissä pelastuslaitos on antanut asiantuntijalausuntoja rakennusvalvontaviranomaiselle sekä suunnittelijoille. Tavoite Pelastuslaitoksen antaman asiantuntijapalvelun tulee olla laadullisesti ja toiminnallisesti samanlaista eri sopijakuntien välillä. Asiantuntijapalvelu on keskittynyt rakentamiseen liittyvässä neuvonnassa ja ohjauksessa pelastusviranomaiselle lakisääteisesti kuuluviin työtehtäviin. Yhteistyöstä tulee olla sovittu erillisellä yhteistyösopimuksella. Rakennusta käyttöönotettaessa tai toiminnan olennaisesti muuttuessa suoritettava erityinen palotarkastus suoritetaan säädösten mukaisesti kaikissa erityiskohteiksi luokiteltavissa kohteissa sekä kaikissa yli kolme kerroksissa rakennuksissa. Muiden rakennusten osalta erityinen palotarkastus suoritetaan vain erityisistä syistä. Suunnittelijoille ja rakentajille tarkoitetussa asiantuntijapalvelussa on huomioitu erityisesti asiakaspalvelunäkökulmat. Pelastusviranomaisten tuottama asiantuntijapalvelu on ajanmukaista ja osaamisen kannalta laadukasta. Pelastuslaitoksella on palveluksessa vähintään yksi A-paloturvallisuussuunnittelupätevyyden omaava pelastusviranomainen. Pelastuslaitoksen antama ohjaus on etupainotteista siten, ettei lausuntovaiheessa tehdä enää merkittäviä muutoksia palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu ( ) Uuden pelastuslain voimaan tulon jälkeen pelastuslaitoksella ja toimialueen rakennusvalvontaviranomaisilla on yhtenäinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksen mukaiset käytännöt otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana. Henkilöstön koulutussuunnittelussa painopistealueina huomioidaan asiakaspalveluun liittyvä osaamisen sekä rakenteellisen paloturvallisuuden tiedot ja taidot. Ammattiosaamisen tarve korostuu erityisesti korjausrakentamiseen liittyvissä erityiskysymyksissä sekä teollisuuden investointeihin liittyvien hankkeiden rakentamisen ohjauksessa. Asiakaspalvelua kehitetään pelastuslaitoksen verkkopalveluiden sivujen avulla. Pelastuslaitos järjestää tarpeen mukaan yhteisen koulutustilaisuuden alueen rakennusvalvontaviranomaisille. Sivu 14/101

18 2.6 Kaavoitus ja rakentaminen Pelastustoimen tulee järjestää asiantuntija-apua myös maankäytön suunnitteluun pelastustoimeen liittyvistä asioista siten, kuin siitä kunnan kanssa sovitaan (VaA 787/ ). Pelastustoimen tavoitteena on turvallinen elin- ja toimintaympäristö ja mahdollisten onnettomuuksien aiheuttamien seurausvaikutusten minimointi ympäristöön sekä pelastustoimen toimintamahdollisuuksien varmistaminen. Tavoitteiden merkitys korostuu erityisesti energiahuollon sekä kemianteollisuuden alueilla sekä E 18 valtatien kautta tapahtuvissa kemikaalien maantiekuljetuksissa. Nykytila Pelastuslaitos osallistuu maankäytönsuunnitteluun pääosin kirjallisin lausunnoin. Lisäksi merkittävien kaavaratkaisujen viranomaisneuvotteluissa on pelastuslaitoksen edustus. Osallistuminen koko toimialueen maankäytönsuunnitteluun tapahtuu keskitetysti. Kaavoituksessa turvallisuuteen vaikuttavat ratkaisut vaihtelet tapauskohtaisesti eikä yhtenäistä ratkaisumallia ole käytössä. Kaavan valmisteluun liittyvät selvitykset eivät aina yksiselitteisesti ota kantaa tehtyihin turvallisuusratkaisuihin. Tavoitteet Yhteistyö maakuntaliiton ja kuntien kaavoitusviranomaisten kanssa on aktiivista ja yhteistoimintamuotoja kehitetään edelleen. Kaavassa esitetyissä ratkaisuissa on huomioitu pelastuslaitoksen asiantuntijanäkemykset turvallisen elinympäristön varmistamiseksi sekä mahdolliset vaikutukset alueen riskialuejakoon. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu ( ) Yhteistyökäytäntöjä parannetaan nykyistä etupainotteisemmaksi siten, että lausuntovaiheessa esitettyihin kaava-asiakirjoihin ei ole merkittävästi huomautettavia asioita. Pelastuslaitos tuottaa kaavoitusviranomaisille toimintavalmius- ja riskialuejakokaaviot kaavoituksen selvitystyön tueksi vuoden 2011 aikana. Toimialueen kaavoitusviranomaisten kanssa pyritään pitämään säännöllisiä yhteistyöpalavereita toiminnan kehittämiseksi. Tarpeiden mukaan pelastuslaitos järjestää yhteisiä koulutustapahtumia yhteistyössä rakennus- ja kaavoitusviranomaisten kesken. Sivu 15/101

19 2.7 Turvallisuusviestintä Pelastuslain (468/2003)19 :n mukaisesti turvallisuusviestintä on osa onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvästä kokonaisuudesta. Alueen pelastustoimen tehtävänä on ohjata yritysten ja laitosten omatoimiseen varautumiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi alueen pelastustoimen tulee järjestää koulutusta asuintalojen ja laitosten suojeluhenkilöstölle sekä sen perustamisvastuulla olevalle muulle henkilöstölle. (PeL 468/ ). Pelastusviranomaisen suorittama turvallisuusviestintä jaetaan turvallisuuskoulutukseen ja valistustapahtumiin. Turvallisuuskoulutus on vuorovaikutteista, oppitunnin tapaista koulutusta, johon olennaisena osana liittyvät käytännön harjoitukset. Valistustapahtumat ja niissä tehtävä neuvontatyö on turvallisuuskoulutukseen verrattuna yleispiirteisempää. Valistustapahtumilla pyritään saavuttamaan kerralla suuri määrä ihmisiä ja jakamaan turvallisuutta koskevaa tietoutta. Tavoitteena on herättää ihmisten mielenkiinto turvallisuusasioihin ja parantaa omia toimintavalmiuksia. Sisäasianministeriö vahvistaa pelastuslaitoksen tuottaman turvallisuusviestinnän vuosittaisen määrällisen tavoitteen. Tällä hetkellä (2010) toiminnan määrällisenä tavoitteena on tavoittaa 20 % toimialueen asukkaista. Tavoitteesta 75 % koostuu turvallisuuskoulutetuista ja 25 % valistettavista henkilöistä valtakunnan linjauksen mukaisesti. Nykytila Pelastuslaitoksen tuottamasta turvallisuusviestinnästä vastaa pääosin onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö. Pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö osallistuu turvallisuusviestintään pääosin valistustapahtumiin liittyvissä työtehtävissä. Sivutoimisten ja sopimuspalokuntien osallistuminen järjestelmälliseen turvallisuusviestintään on aloitettu vuodesta 2009 alkaen. Palvelutasopäätöskaudella turvallisuusviestintää on pystytty toteuttamaan vuosittain % pelastuslaitoksen toimialueen asukasluvusta. Keskeisimmät vuosittaiset turvallisuuskoulutuksen kohderyhmät ovat olleet päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset. Muita kohderyhmiä ovat olleet toimialueella olevat yritykset ja laitokset tapauskohtaisesti vaihdellen kysynnän ja tarpeen mukaan. Pelastuslaitoksen tuottamaa turvallisuusviestintää seurataan valtakunnallisestikin määrällisten suoritteiden perusteella. Toiminnalle ei ole asetettu tarkempia laadullisia kriteereitä. Asuintalojen ja taloyhtiöiden suojeluhenkilöstölle järjestettävä koulutus on toteutettu yhteistyössä alueellisen pelastusliiton kanssa. Toiminnan järjestelyistä, tavoitteista ja koulutuksista on sovittu erillisellä yhteistoimintasopimuksella pelastuslaitoksen ja Uudenmaan pelastusliiton kesken. Pelastuslaitoksen tuottaman turvallisuusviestinnän yksityiskohtainen suunnittelu ja toteuttaminen pohjautuvat vuosittain tarkistettavaan turvallisuusviestinnän suunnitelmaan. Sivu 16/101

20 Tavoite Tavoitteena on, että pelastuslaitoksen järjestämän turvallisuusviestinnän avulla ihmiset tunnistavat erilaiset vaaran aiheuttajat, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Vuosittainen määrällinen tavoite on tavoittaa 20 % toimialueen asukasluvusta, joista 75 % on turvallisuuskoulutuksen saaneita ja 25 % valistuksen saaneita. Turvallisuusviestinnän avulla vaikutetaan ajankohtaisiin onnettomuuksien ehkäisyyn liittyviin kysymyksiin sekä käytännön toimintamalleihin onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitoksen tuottama turvallisuusviestintä on asiakaslähtöistä ja ammatillisesti laadukasta. Turvallisuusviestinnän osalta jaettava materiaali on laadukasta ja tarkoituksenmukaista. Turvallisuusviestintään liittyvää asiakastyytyväisyyttä pystytään keräämään ja hyödyntämään sitä toiminnan ja laadun kehittämisessä. Pelastuslaitoksen verkkopalvelujen sivuja kehitetään sisällöllisesti tukemaan onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää turvallisuusviestintää. Sivutoimisten ja vapaaehtoispalokuntien tekemä turvallisuusviestintä vastaa pelastuslaitoksen asettamia toiminnallisia ja laadullisia vaatimuksia. Palokuntasopimuksien piirissä olevien palokuntien tekemä valistustyö on kiinteä ja toimiva osakokonaisuus pelastuslaitoksen tuottamassa turvallisuusviestinnässä. Turvallisuusviestinnän sisäisiä käytäntöjä yhdenmukaistetaan koko toimialueella. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu ( ) Turvallisuusviestinnän määrälliset tavoitteet tarkistetaan vuosittain. Tärkeimpien kohde- ja sidosryhmien kanssa (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) laaditaan yhteistyössä vuosittaiset toimintasuunnitelmat, joiden avulla turvallisuuskoulutusta toteutetaan jatkuvana prosessina. Myös vuosittain toistuvat turvallisuusviestinnän tapahtumat (mm. NouHätä, avoimet ovet, paikalliset tapahtumat) otetaan huomioon vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Vuoden 2010 aikana tarkistetaan turvallisuusviestinnän laadulliset ja toiminnalliset kehittämistarpeet. Pelastuslaitoksen verkkopalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon myös vieraskielisten kasvava osuus. Onnettomuuksien ehkäisyn muun henkilöstön ammatillista osaamista ylläpidetään ja kehitetään turvallisuusviestintään liittyen. Turvallisuusviestinnän seuraamisessa hyödynnetään valtakunnallista pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastointijärjestelmää (PRONTO). Pelastuslaitoksen sisäinen seuranta toteutetaan neljännesvuosittain asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sivu 17/101

21 2.8 Palotarkastus Pelastuslain (468/2003) 3 :n mukaisesti alueellisen pelastustoimen tehtävänä on huolehtia palotarkastuksista. Palotarkastuksen pelastustoimialueella saa suorittaa vain alueen pelastustoimeen kuuluva pelastusviranomaiseksi nimetty henkilö (PeL 468/ ). Vuosittain tarkastettavat kohteet, eli ns. erityiskohteet on määritelty pelastuslain (468/2003) 35 :ssä. Asuinrakennuksien ja niihin palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta rinnastettavien rakennuksien osalta tarkastusvälistä päätetään palvelutasopäätöksessä. Nykytila Pelastuslaitoksen suorittamasta palotarkastustoiminnasta vastaa pääosin onnettomuuksien ehkäisyn henkilöstö. Erityiskohteiden osalta palotarkastuksia on suoritettu vuosina , % kaikista kerran vuodessa tarkastettavista kohteista. Muiden rakennusten osalta tarkastussuoritteet samana ajanjaksona ovat vaihdelleen % välillä. Kerran vuodessa tarkastettavat kohteet jakautuvat epätasaisesti pelastuslaitoksen toimialueella. Suurin palotarkastustarve on Porvoon kaupungin alueella. Pelastuslain (468/2003) mukaisia erityiskohteita pelastusalueella on noin 700 kpl. Palotarkastuksista pidetään pelastuslain (468/2003) 72 :n mukaista valvontarekisteriä. Koko toimialueen kattava sähköinen rekisteröintijärjestelmä on hankittu vuonna Pelastuslaitos on ottanut koekäyttöön nk. auditoivan palotarkastusmenettelyn, jossa palotarkastuksen suorittaminen keskittyy pääasiassa kiinteistön omistajan ja haltijan omatoimisen varautumisen tasoon ja velvoitteisiin. Auditoiva palotarkastusmenettely on ensivaiheessa otettu käyttöön kahden palotarkastajan toimesta. Toimintamalli on huomioitu myös uuden pelastuslain luonnoksessa. Mikäli kiinteistössä tai muussa toiminnassa havaitaan palo- ja henkilöturvallisuudessa olennaisia puutteita, suoritetaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen ylimääräinen palotarkastus. Ylimääräisten palotarkastusten suorittamiselle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita. Tavoite Palotarkastustoiminta on ammatillisesti korkeatasoista ja siinä huomioidaan laadukas asiakaspalvelu sekä hallintomenettely. Auditoiva palotarkastus otetaan täysimääräisesti käyttöön vuoteen 2013 aikana, mikäli menetelmää koskeva lainsäädäntömuutos toteutuu. Palotarkastuskohteet, joihin suoritetaan yleinen palotarkastus kerran vuodessa (Pelastuslain 2003/ :n ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/ :n mukaiset erityiskohteet): sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palvelu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet; Sivu 18/101

22 hotelleihin, asuntoloihin, lomakyliin, leirintäalueille ja muihin vastaaviin majoitustiloihin, joissa on yli 10 majoituspaikkaa; kokoontumis- ja liiketiloihin, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja yli 500 neliömetrin kokoisiin myymälöihin, kouluihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, kirkkoihin, kirjastoihin ja liikenneasemille; suurehkoihin tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotiloihin; o yli m² tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 1; o yli 500 m 2 tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 2; o yli m 2 maataloustuotantotila; o maatilat, joiden toiminta on ympäristöluvanalaista kohteisiin, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittely tai varastointi voi aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle; o Kohteet, joissa kemikaalien varastointi ja käsittely on vähäistä (kemikaaliilmoitus pelastusviranomaiselle) tiloihin, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella; Muut vuosittain tarkastettavat kohteet: kohdekohtaisesti määriteltävät kulttuurihistorialliset merkittävät kohteet; yhteiskunnan toiminnan kannalta merkittävät kohteet (vesilaitokset, lämpölaitokset, jätevedenpuhdistamot, energianlaitokset) Palotarkastuskohteet, joissa suoritetaan yleinen palotarkastus 5 vuoden välein (muut paloja henkilöturvallisuuden kannalta merkittävät kohteet): asuinrakennukset Porvoon ja Loviisan vanhan kaupungin alueella; alle 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja alle 500 neliömetrin kokoisiin kouluihin; Palotarkastuskohteet, joissa suoritetaan yleinen palotarkastus 10 vuoden välein (asuinrakennuksiin ja niihin palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta rinnastettavat rakennukset): asuinrakennukset; yritykset, laitokset ja vastaavat kohteet, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla olevien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30; muut yleisessä käytössä olevat kulttuurihistorialliset kohteet; alle 500 neliömetrin kokoiset myymälät, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat. alle 50 asiakaspaikan ravintolat; m² tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 1; alle 500 m 2 tuotanto- ja varastorakennukset palovaarallisuusluokassa 2; Sivu 19/101