MEKRIJÄRVEN ABSTRAKTIT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEKRIJÄRVEN ABSTRAKTIT 1. 2.10.2009"

Transkriptio

1 MEKRIJÄRVEN ABSTRAKTIT Suomi viro-koodinvaihto Facebookissa Maria Frick Helsingin yliopisto Esitelmäni käsittelee Facebook-verkkoympäristössä tapahtuvaa suomen ja viron vaihtelua. Analyysin pääpaino on koodinvaihdon pragmatiikassa, eli siinä, miten suomen ja viron vaihtelu jäsentää tekstiä ja keskusteluita, säätelee osallistumiskehikkoa ja kontekstualisoi sanottua. Aineisto on koottu Tartossa asuvien tai siellä joskus asuneiden suomalaisten kirjoituksista, mutta mukaan tulee myös heidän suomalaisten ja virolaisten kavereittensa kirjoittamia kommentteja. Suurin osa käsittelemistäni esimerkeistä on ns. statusrivejä, jotka kasvavat joskus kommenttien myötä pidemmiksi keskusteluiksi. Statusrivi on käyttäjän itsensä täyttämä kenttä, jonka hänen kavereikseen linkittyneet henkilöt näkevät. Statuksessa saatetaan kertoa olinpaikasta, tekemisistä, mielentilasta, kuulumisista ja suunnitelmista, tai siinä voidaan esittää kutsuja, pyyntöjä, tarjouksia tai julkaista linkkejä. Käyttäessään viroa suomen rinnalla kirjoittajat voivat osoittaa paikkaa, eli ilmaista, että kyseinen asia sijaitsee tai tapahtuu Virossa. Esimerkiksi statusrivillä Risto löysi kuuria siivotessaan asuntonsa vanhat ovenkarmit oleva vironkielinen sana kuur 'puuvaja' kertoo kirjoittajan puhuvan virolaisesta asunnostaan. Myös kirjoittajan senhetkinen olinpaikka selviää implisiittisesti tämänkaltaisista kirjoituksista. Joskus koodinvaihto liittyy affektisiin ilmauksiin, tai sillä voidaan ilmaista asennonvaihdosta, kuten siirtymää "objektiivisesta" henkilökohtaiseen sävyyn. Myös eri toimintojen rajakohdissa tavataan koodinvaihtoa: sillä saatetaan erottaa esimerkiksi kutsu tai kannanotto muusta tekstistä. Koodinvaihto jäsentää myös kommenttiketjujen muodostamia keskusteluita, joissa voi olla useita osanottajia: vierusparit (esim. kysymys ja vastaus) ovat usein samankielisiä. Useimmiten kommentit noudattelevat kommentoitavan statusrivin kieltä, mutta joskus kieleksi valitaan vastaanottajan äidinkieli, kun taas joskus jokainen käyttää omaa äidinkieltään. Toisinaan käy niinkin, että kaikki keskustelijat vaihtavat kieltä kommenttiketjun puolivälissä. Kirjallisuus Androutsopoulos, J. (2007):'Language choice and code-switching in German-based diasporic web forums' The Multilingual Internet (eds Brenda, Susan & C. Herring), pp Oxford: OUP. Axelsson, Ann-Sofie; Abelin, Åsa; Schroeder, Ralph: Anyone speak Swedish? Tolerance for language shifting in graphical multi-user virtual environmnets B. Danet & S. Herring (Eds.), The multilingual Internet: Language, culture and communication online, pp Danet, Brenda Herring, Susan C. 2009: Introduction Welcome to the Multilingual Internet. Teoksessa Danet & S. Herring (Toim), The multilingual Internet: Language, culture and communication online, pp Gumperz, John J. 1982: Discourse strategies. Cambridge University Press, Cambridge. Kalliokoski, Jyrki 1995: Koodinvaihto ja keskustelun moniäänisyys. Virittäjä 99.

2 Lappalainen, Hanna 2004: Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki. Oja, Anni (2008). Choosing language in Internet conversations between Russians and Estonians. Kibrik, A. E. jt (Toim.). Computational Linguistics and Intellectual Technologies ( ). Moskva: РГГУ Siebenhaar, B Code choice and code- switching in Swiss-German Internet relay chat rooms. In Journal of Sociolinguistics, 10(4), pp Skinstad, Marianne 2008: Facebook: A Digital Network of Friends. Paper to be presented at the 24th Conference of the Nordic Sociological Association, University of Aarhus, August %20-%20consumption%20and%20lifestyles.pdf Suomenkielisen suullisen tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen virolaisilla opiskelijoilla Heinike Heinsoo Tarton yliopisto Oikeinkirjoituksen periaatteet Suomen ja viron oikeinkirjoitusta on sanottu foneettiseksi fonologiseksi ja foneemi- eli aakkosperiaatetta noudattavaksi Viron uuden kirjoitustavan esikuvana on pidetty suomen oikeinkirjoitusta. Näin ollen suomen ja viron oikeinkirjoituksella pitäisi olla paljon yhteistä. Suomen kirjakielen kirjaimiin kuuluvat konsonanttimerkit: d, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t ja v, virossa lisäksi z, ž Klusiilimerkit b, d, g ovat suomen kirjakielessä erikoisia. Se paljastuu jo foneemiperiaatteen näkökulman avulla selvästi. Viron oikeinkirjoitusopetuksessa on tapana kutsua k:ta, p:tä ja t:tä koviksi klusiilimerkeiksi ja g:tä, b:tä ja d:tä heikoiksi klusiilimerkeiksi. soinnillinen d-kirjain vastaa suomen omaperäisissä sanoissa t:n heikkoa vastinetta, esimerkiksi pata : padan ja morfologisen periaatteen mukaan on hyvinkin mielekästä kirjoittaa astevaihteluparit kaikkialla samalla tavalla; Virossa d usein heikossa asteessa häviää: pada : paja Sanelutehtävän tulosten erittelyä Virolaisten ongelmia -jälkitavun pitkä vokaali puuttuu virosta: pistest pro pisteestä., harjan pro harjaan, puuhan pro puuhaan suunnittelu, kiinnostava pitkän vokaalin jälkeen ei esiinny viron kielessä geminaattaa vokaalisointu puuttuu: tavallisin virhe- personaalpronominit minä, sinä; virossa mina, sina tällainen, joka useimmiten on ääntämyksessä mukautunut vokaalisointuun: tällänen (tai paperista luettaessa tälläinen). Virolainen on oppinut vokaalisoinnun! Sitä korostetaan usein. Sanan tuttuus ja tuntemattomuus eivät vaikuta erittäin paljon virheisiin.

3 Sanan tuntemiseen tarvitaan, tietysti merkityksen tuntemisen lisäksi, kuitenkin paljon muutakin tietoa: sanan äänneasu sanan taivutusmuodot sekä puhuttuina että kirjoitettuina sanan muoto yhdyssanan alkuosana :nainen- nais-(naiskerho), ellei sitä lueta taivutusmuotoihin kuuluvaksi sanan muotojen käyttöä koskevat erityiset lauseopilliset säännöt, esimerkiksi käytetäänkö paikannimestä sisä- vai ulkopaikallissijoja (Karviassa vai Karvialla). Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa lähdekielen vaikutus lähisukukielen fonologian omaksumiseen Hanna-Ilona Härmävaara Helsingin yliopisto Esitelmäni perustuu Suomessa asuvien virolaisten puhuman suomen kielen vokaalien keston variaatiota tarkastelleeseen pro gradu -tutkimukseeni. Tutkimuksen tarkoituksena oli jatkaa Jääskeläisen (2002) konsonanttien ääntymistä tutkimalla aloittamaa virolaisten puhuman suomen kielen fonologisten piirteiden kartoittamista. Tarkasteluni kohteena oli kahden virossa ja suomessa kestoltaan toisistaan poikkeavasti ääntyvän piirteen edustuminen virolaisten suomenkielisessä puheessa. Tutkittavat piirteet olivat diftongien jälkikomponentin ja jälkitavun pitkien vokaaliainesten pituus. Tarkastelin myös A-loppuisten vokaaliyhtymien edustumista jälkitavujen pitkän vokaaliaineksen edustumisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten viron kieli vaikuttaa suomen kielen vokaalien keston ääntymiseen ja miten keston edustuminen varioi informanteilla. Tarkastelin variaatiota sekä erilaisissa kielellisissä ympäristöissä että sosiolingvistisiltä taustamuuttujiltaan erilaisilla informanteilla. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat olivat kontrastiivisessa kielentutkimuksessa, toisen kielen variaation tutkimuksessa ja sosiolingvistiikassa. Kontrastiivisen tarkastelun fokuksessa oli siirtovaikutus, jonka esiintymistä ja esiintymisen ehtoja selvitin tutkimalla kielenpiirteiden edustumisessa esiintyvää variaatiota erilaisissa äänne- ja leksikaalisissa ympäristöissä. Tutkimukseni keskeisin tulos oli se, että fonologisen tason siirtovaikutus kytkeytyy leksikaalisen tason ilmiöihin. Siirtovaikutuksen esiintyminen on todennäköisintä silloin, kun virossa ja suomessa kestoltaan eri tavoin ääntyvä vokaaliaines esiintyy viron sanamuotoa muistuttavassa sanamuodossa. Sosiolingvistiseltä kannalta tarkastelin vokaalien keston viron- ja suomenmukaisen edustuksen variaatiota taustoiltaan erilaisilla informanteillani. Pyrin selvittämään, miten muun muassa Suomessa asutun ajan pituus, informanttien sukupuoli ja koulutustausta vaikuttavat informanttien välillä esiintyvään variaatioon. Havaitsin informanttien väliseen variaatioon vaikuttavan ennen kaikkea Suomessa asutun ajan pituuden. Koska informanttijoukkoni oli melko pieni (9 kpl) ja taustoiltaan hyvin heterogeeninen, on kuitenkin vaikea sanoa, mitkä muuttujat todella vaikuttavat virolaisten puhuman suomen variaatioon.

4 Erityisesti A-loppuisten vokaaliyhtymien edustumisen variaatiota tarkastellessani tein mielenkiintoisia havaintoja siitä, miten virolaisten puhumaan suomen kieleen vaikuttavat suomen yleiskielen lisäksi niin viron kieli kuin erilaiset puhesuomen muodotkin. Havaitsin myös virolaisilla esiintyvän variaation rakenteen poikkeavan suomea äidinkielenään puhuvien variaation rakenteesta. Kiinnostaviksi jatkotutkimusaiheiksi nousikin viroa äidinkielenään puhuvien puhesuomen variaation vertaaminen suomen natiivipuhujilla esiintyvään variaatioon ja sosiolingvistisen kompetenssin kehittymisen tarkastelu taustoiltaan erilaisilla puhujilla. Verification of crosslinguistic influence Scott Jarvis Ohio University/Jyväskylän yliopisto This paper describes and proposes enhancements to Jarvis (2000) methodological framework for investigating crosslinguistic effects. According to the framework, there are three potential consequences of transfer in learners interlanguage performance, and any compelling argument for transfer will rely on evidence of at least two of these consequences. These consequences can thus be thought of as types of evidence, or premises for transfer, and they include the following phenomena: (1) intra-group homogeneity in the use of the target language by speakers of the same source language, (2) inter-group heterogeneity in the use of the target language by speakers of different source languages, and (3) cross-language congruity in learners use of both the source language and target language. These types of evidence for transfer are drawn from comparisons between individuals, groups, and languages. The purpose of this paper is to introduce a classification scheme that highlights the relationships among these types of evidence and also shows that there is yet a fourth type of evidence for crosslinguistic evidence that has not yet been accounted for within the framework. The fourth type of evidence is drawn from an intra-language comparison of learners performance in relation to multiple features of the target language that vary with respect to how congruent they are with corresponding features of the source language. This type of comparison essentially splits the target language into multiple sub-target languages, which allows for simulated between-group comparisons. The results of an intra-language comparison can provide strong evidence for crosslinguistic effects that can complement the three other types of evidence, and might even substitute for inter-group heterogeneity in cases where it is possible to test learners from only a single source-language background. In this paper, I will illustrate these types of evidence with examples from Finnish and Finland Swedish learners of English. Reseptiivinen monikielisyys: mitä suomenkielinen oppija ymmärtää virosta äidinkielensä pohjalta Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

5 Reseptiivisellä monikielisyydellä tarkoitetaan sellaista monikielisen kommunikaation tapaa, jossa vuorovaikutuksessa kukin osallistuja käyttää toisille puhuessaan omaa äidinkieltään ja ymmärtää toisen kieltä. Reseptiivistä monikielisyyttä on käsitelty pääasiassa sosiaalisena, sosiokulttuurisena ja kielipoliittisena ilmiönä. Koska kyseessä ovat tilanteet, joissa lingvistiset resurssit rakennetaan, muotoillaan ja toteutetaan kielenkäyttäjien yhteisissä konkreettisissa kielellisissä toiminnoissa, reseptiivisen monikielisyyden periaate toimii myös oppimisprosessissa sekä suullisessa että kirjallisessa vuorovaikutuksessa. Esittelmässäni pyrin analysoimaan, mitä ja miten suomenkielinen oppija ymmärtää vironkielisestä kirjallisesta tekstistä oman äidinkielensä pohjalta ilman eksplisiittistä opetusta. Aineistona käytän 14 Jyväskylän yliopiston suomen kielen opiskelijan viron kielen alkeiskurssin ensimmäisen tapaamisen aikana kirjoitettuja pohdiskeluja. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppijat ymmärsivät läheisestä sukukielestä melko paljon varsinkin lähde- ja kohdekielen sanaston ja rakenteiden samanlaisuuden vuoksi. Ymmärtämisprosessissa kaikki kielitasot (fonetiikka, morfologia, syntaksi jne.) olivat mukana ja erityisen tärkeä rooli oli lausekontekstillä. Olennaisina tekijöinä toimivat myös oppijan strateginen kompetenssi, oman äidinkielen tuntemus ja metalingvistinen tietoisuus. Avainsanat: reseptiivinen monikielisyys, lähdekielen vaikutus, kirjallinen teksti, lukeminen, kielitasot, strategiat, metalingvistinen tietoisuus, suomenkieliset vironoppijat Spatiaalisesta adpositiosta rektion merkitsimeksi Leena Kolehmainen Joensuun yliopisto Kielihistoriallisia tutkimuksia lukuun ottamatta (vrt. esim. VVSK) suomen kielen tähänastisissa kuvauksissa ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota rektiosuhdetta ilmaiseviin adpositioihin (1 2), joita voidaan verrata vastaavassa funktiossa esiintyviin paikallissijoihin (3 4): (1) ymmärtää hyvän ruuan päälle (2) kysyä kunniansa perään (3) pitää suklaasta (4) ihastua Madonnan musiikkiin Kielihistoriallinen h-hetki suomen adpositiorektion synnyn kannalta olivat kielikontaktit saksan ja ruotsin kanssa erityisesti vanhan kirjasuomen kaudella, jolloin lukuisia lähdekielten mallien mukaisia leksikaalisia ja kieliopillisia innovaatioita käännöslainautui suomen kieleen (vrt. 1 2 vs. 5 6). (5) saksa: sich auf etwas verstehen ruotsi: förstå sig på någon/något (SAOB, s. v. förstå sig på) (6) saksa: nach jemandem/etwas fragen ruotsi: fråga efter något/någon Osan nykysuomen adpositioiden käyttö rektion merkitsijänä ei ole produktiivista vaan rajoittuu tiettyjen yksittäisten verbien yhteyteen (vrt. 1). Osa adpositioista taas kuuluu suurempaan

6 samanlaisista ilmauksista koostuvaan sarjaan, joka toimii produktiivisena mallina uusien ilmausten muodostamiselle. Yksi produktiivinen rektion merkitsin on esimerkiksi perään (vrt. 2), jonka käyttöä Kielipankin aineistossa (SKTP-A) suosivat ajatuksia, tunteita ja aistimuksia ilmaisevat verbit (verba sentiendi) (5) sekä puhumista, ääniä ja kommunikaatiota ilmaisevat verbit (verba dicendi) (6): (5) haaveilla, haikailla, hätäillä, ikävöidä (jne.) jonkun/jonkin perään (6) huokailla, itkeä, marista, kotkottaa, voivotella (jne.) jonkun/jonkin perään Koska diakronisia prosesseja ei ole mahdollista lainata kielestä toiseen (Johanson 2008; 2009), kielikontaktit ja käännöslainaaminen eivät riitä produktiivisten tapausten (vrt. 5 6) ymmärtämiseen ja selittämiseen. Rinnalle on oletettava toinen kehityslinja, kielensisäinen kieliopillistuminen. Tarkastelen esitelmässäni suomen perään-adpositiota rektion merkitsijänä ja vertailen sitä saksan vastaavan nach-rektion kanssa. Vertailun keskiössä on kieliopillistuminen. Millaisissa ominaisuuksissa perään- ja nach-ilmausten kieliopillistuminen näkyy sekä millaisin välinein sitä voidaan kuvata ja sen määrää mitata? Mainitut lähteet Johanson, Lars (2008): Remodeling grammar. Copying, conventionalization, grammaticalization. Teoksessa: Language Contact and Contact Linguistics. Toim. Peter Siemund & Noemi Kintana. Amsterdam/Philadelphia: John Benjamins Johanson, Lars (2009): Case and Contact Linguistics. Teoksessa: The Oxford Handbook of Case. Toim. Andrej Malchukov & Andrew Spencer. Oxford: Oxford University Press VVKS = Virtuaalinen vanha kirjasuomi. Verkkoaineisto. Saatavilla: Reseptiivinen monikielisyys ja VIRSU Pirkko Muikku-Werner Joensuun yliopisto Euroopan neuvoston kieliohjelmassa on asetettu päämääräksi, että äidinkielen lisäksi hallittaisiin kaksi vierasta kieltä. Niissä maissa, joissa tilanne on uudehko, on mietitty, miten tavoitteeseen päästäisiin. Esille on nostettu myös kysymys, millaista kielitaitoa kohti olisi pyrittävä ja miten alennettaisiin ainakin toisen kielen ymmärtämiskynnystä. Yhtenä taitojen kertymisen nopeahkona edistäjänä pidetään sukukielten yhteisten ominaisuuksien hyödyntämistä. Edellä mainitusta taustasta kohoaa ajatus reseptiivisestä monikielisyydestä kielitaidon kehittäjänä. Reseptiivisellä multilingualismilla (RM) tarkoitetaan tässä yhteydessä erityistä monikielisen kommunikaation tapaa: vuorovaikutuksessa kukin osallistuja käyttää toisille puhuessaan omaa äidinkieltään ja ymmärtää toisen kieltä. Molemminpuolisen ymmärtämisen takaamiseksi voidaan L1:tä hiukan mukauttaa L2:n suuntaan. Reseptiivinen monikielisyys vaatii jonkinasteista tietoa toisesta, useimmiten (läheisestä) sukukielestä sekä monia muita kielen opiskeluun liittyviä taitoja. RM:ssä kyse ei ole pidginin käytöstä, koska kielet eivät ole vuorovaikutukseen osallistujille täysin tuntemattomia. Ilmiötä ei myöskään voi kuvata epätäydelliseksi kielenomaksumiseksi vaan

7 osoitukseksi kuuntelijan / lukijan hyödyntämistä monenlaisista kielenkäyttöstrategioista. Kuulija / lukija selvittää kielten samankaltaisuuden perusteella sanan merkityksen, joka on ollut hänelle aiemmin tuntematon. Passiivinen kompetenssikaan ei siten sovi nimitykseksi, sillä kuulija / lukija työskentelee aktiivisesti ymmärtääkseen sanotun / luetun. Tutkimusta on tehty paljon indoeurooppalaisten sukukielten yhteydessä (esim. skandinavinen RM), mutta teoriaa ja käytäntöä olisi varmasti rikastuttamassa esimerkiksi viron ja suomen tutkiminen RM-tilanteessa. Tässä esitelmässä käsittelen reseptiivistä monikielisyyttä ja alan tutkimusta mutta lisäksi pohdiskelen, miten aihepiiri soveltuu VIRSUn alaan: miten ja missä yhteydessä reseptiivistä monikielisyyttä voitaisiin tutkia, ja mitä pedagogisia sovelluksia tutkimuksella voisi olla. Kommentoin joitakin RM:n perusasioita myös kriittisesti. Kirjallisuus Receptive Multilingualism. Linguistic analyses, language policies and dialectic concepts Jan D. ten Thije & Ludger Zeevaert (toim.). John Benjamins: Amsterdam / Philadelphia. Kielenoppiminen ja kielenkäyttö tapaustutkimus kolmen suomenoppilaan suomen kielestä Leena Niiranen Høgskolen i Finnmark Esitelmässäni pohdin kolmen pohjois-norjalaisen peruskoulun yläasteen oppilaan verbien osaamista. Tiina ja Anna ovat oppineet suomea myös perheessään. Molemmat näistä oppilaista olivat aloittaneet suomen kielen käyttämisen jo varhaisessa lapsuudessa. Tiina on käyttänyt suomea jatkuvasti kotikielenään, mutta Anna on käyttänyt suomen kieltä aktiivisesti lähinnä suomen opetuksessa ollessaan, ja sen lisäksi hän on puhunut suomea suomalaisten sukulaistensa kanssa. Nämä kaksi oppilasta olivat luokkatovereita, mutta eivät oman kertomansa mukaan käyttäneet suomea keskenään. Kolmas oppilas, Berit, oli norjankielinen, joka oli aloittanut suomi toisena kielenä -opinnot peruskoulun alaluokilla ja suomen kieli oli hänelle koulussa opittu kieli. Esitelmässäni kysynkin sitä, kuinka informanttien kielenkäytön ero vaikuttaa siihen, miten nämä oppilaat osasivat suomen kielen verbejä ja niihin liittyviä kompleksisia konstruktiota, eli verbi- ja lauseargumentteja. Tomasello (2003) kuvaa lapsen kielen oppimista konstruktioiden oppimisena, joka lähtee liikkeelle yksittäisistä verbeistä ja niihin liittyvistä konstruktioista (item-based constructions). Kun sanasto laajenee, lapsen kielenkäyttö muuttuu kompleksisemmaksi ja abstraktimmaksi. Kompleksiset syntaktiset rakenteet, joissa verbit saavat argumentikseen toisia verbejä tai lauseita, ilmaantuvat lapsenkieleen sen jälkeen kun verbit, joihin tällaiset konstruktiot voivat liityä, on omaksuttu. (Lieko 1992). Verbit voidaan jakaa konkreettisiin, mentaaleihin ja abstrakteihin (mm. modaaliverbit). Verbit, jotka kuuluvat näihin semanttisiin pääkategorioihin, saavat erilaisia argumetteja. (Iso suomen kielioppi 2004; Pajunen 2001).Informanttien verbit suullisessa ja kirjallisessa tuotoksessa on analysoitu näihin pääkategorioihin. Analyysi osoittaa, että Tiina ja Anna, jotka ovat käyttäneet suomea myös luokkahuoneen ulkopuolella, eroavat Beritistä siinä, että heidän tuotokseensa kuuluu verbejä kaikista semanttisista pääkategorioista. Berit sen sijaan käyttää eniten konkreettisia verbejä, ja häneltä puuttuvat abstraktit verbit kokonaan suullisesta tuotannosta, ja kirjallisessakin tuotannossa hänellä on käytössä vain yksi modaaliverbi.

8 Tiinalla on informanteista eniten verbilekseemejä, ja hänellä on myös eniten sellaisia verbejä, jotka saavat argumentikseen infinitiivin. Annalla on käytössään vähemmän eri verbejä, jotka saavat infinitiivin kuin Tiinalla. Beritillä konstruktiot, joissa esiintyy verbiketju, koostuvat suullisessa tuotannossa vain sellaista rakenteista, joissa finiittiverbinä on verbi haluta. Tiina käyttää myös useita sellaisia verbejä, jotka saavat lauseargumentin. Anna käyttää suullisessa tuotannossa enimmäkseen vain sellaisia lauseargumentteja, jotka liittyvät verbiin sanoa, ja Beritillä tämä verbi on ainoa, joka saa lauseargumentin suullisessa tuotannossa. Beritin tuottamat kompleksiset konstruktiot suullisessa tuotannossa vaikuttavat siten sellaisilta, jotka hän toistaiseksi pystyy tuottamaan vain yhden yksittäisen verbin avulla (vrt. Tomasello 2003). Beritin tuotantoa voi osittain selittää luokassa käytetyn oppikirjan avulla. Perussanaston ja -rakenteiden aktiivista osaamista ei näytä olevan helppo saavuttaa traditionaalisessa luokkahuoneopetuksessa, jos opetusta tarjotaan vain muutama tunti viikossa. Annan verbien määrä on pienempi kuin Tiinalla, ja siksi hän pystyy varioimaan tuotantoaan Tiinaa vähemmän, mutta hän osaa kuitenkin tavallisimmat suomen kielen verbit. Tiina käyttää näistä kolmesta informantista eniten suomea, ja hänellä on, paitsi eniten verbilekseemejä, myös eniten niihin liittyviä kompleksisia konstruktioita. Hakulinen, A., Vilkuna, M., Korhonen R., Koivisto V., Heinonen, T.R. & Alho, I. (2004). Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Lieko, A. (1992). The development of complex sentences: a case study of Finnish. Studia Fennica Linguistica. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Hesinki. Pajunen, A. (2001). Argumenttirakenne. Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Tomasello, M. (2003). Constructing a language: a usage-based theory of language acquisition. Cambridge, Mass. : Harvard University Press. Suomen lähteä- ja mennä-verbien korpuspohjainen vertailu Kristi Pällin Tallinnan yliopisto Vaikka viro ja suomi ovat läheisiä sukulaiskieliä, on minema ja mennä-verbeissä tapahtunut historiallinen erilliskehitys. Suomessa on säilynyt rakenteellisesti kaksi täydellistä rinnakkaista paradigmaa: mennä : menen ja lähteä : lähden, virossa sen sijaan kaksi vajannaisessa täydennysjakaumassa olevaa paradigmaa: minema : lähen. Erilaiset paradigmat aiheuttavat ongelmia oppimisessa ja kohdekielen käytössä, sekä ovat kielenoppijoille haastavia: äidinkielen käsitteet ohjaavat väärään suuntaan. Virolaisen suomenoppijan on siis vaikea määritellä, milloin käyttää mennä-verbiä ja milloin lähteä-verbiä. Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, millaisia kollokaatioita kyseiset verbit muodostavat ja milloin niitä saa käyttää synonyymisinä. Esitelmässäni pyrin korpusanalyysin avulla tarkastelemaan, millaisissa käyttöyhteyksissä suomen lähteä- ja mennä-verbejä käytetään. Aineistona käytin Tietotekniikan keskuksen CSC:n tekstikorpuksen vuoden 1995 Helsingin Sanomien osastoja. Verbien jaottelusta selvisi, että lähteä-verbiä käytetään ilmaisuissa, jossa elollisten olioiden toiminta alkaa, tai elollinen olio ryhtyy johonkin. Elottomien olioiden kohdalla käytetään lähteäverbiä vain siinä kontekstissa, jossa eloton olio pystyy itse aloittamaan liikkumistaan, joko moottorin voimalla (esim. juna lähtee), luonnonvoimien avulla (esim. jäät lähtevät) tai irrotessaan

9 jostakin (esim. nappi lähti). mennä-verbi on yleisempi ja sitä käytetään myös abstrakteissa ilmaisuissa. Analyysin tuloksena selvisi, että toiminnan alkua ilmaisevissa kollokaatioissa esiintyy vain lähteäverbi, esimerkiksi lähteä liikkeelle, lähteä siitä. Prosessin kestoa tai teon epätoivottavuutta ilmaisevissa kollokaatioissa käytetään mennä-verbiä. Avainsanat: korpustutkimus, kollokaatiot, lähteä- ja mennä- verbit Kielten sulautuminen suomen ja viron kontaktissa Helka Riionheimo Joensuun yliopisto Morfologian ja morfofonologian ajatellaan olevan vastustuskykyisiä kieltenvälisen vaikutuksen suhteen, ja erityisesti sidonnaisten morfeemien uskotaan siirtyvän vain harvoin kielestä toiseen. Stabiilius johtuu luultavasti siitä, että morfologiset rakenteet muodostavat hyvin strukturoituneen ja sulkeisen systeemin, johon on vaikea integroida kieltenvälisiä piirteitä. Läheisten sukukielten väliset kontaktit näyttävät kuitenkin olevan tässä suhteessa poikkeus, sillä kun kontaktissa on kaksi rakenteellisesti samankaltaista ja morfologisesti rikasta kieltä, morfologiselle lainaamiselle on vähemmän rajoituksia. Esitelmässäni käsittelen morfologista sulautumista eli kahden kielen morfologisten ja morfofonologisten elementtien sekoittumista käyttämällä hyväkseni esimerkkejä inkerinsuomen ja viron välisestä kielikontaktista. Tutkimusaineistona on 1990-luvulla tehtyjä suomenkielisiä nauhoituksia, joissa on haastateltu Viroon toisen maailmansodan jälkeen muuttaneita inkerinsuomalaisia. Tässä kontaktissa kaksisuuntainen kieltenvälinen vaikutus (lainaaminen virosta inkerinsuomeen ja inkerinsuomen aiheuttama siirtovaikutus informanttien puhumassa virossa) tuottaa suomen ja viron välisiä "kompromissimuotoja", joissa kielten väliset rajat sumenevat. Suomen ja viron elementit sekoittuvat ja sulautuvat monin tavoin, niin että yksi sananmuoto voi sisältää fonologisia, morfologisia ja semanttisia aineksia molemmista kielistä. Aineistossa esiintyvät kieltenväliset hybridimuodot ryhmittyvät useiksi erilaisiksi tyypeiksi. Sekamuodot voivat esimerkiksi olla suomenkielisen vartalon ja viron kieliopillisen suffiksin yhdistelmiä (koatasimma, äititepäivä, panep), pleonastisia muotoja, joissa on sekä suomen että viron kieliopillinen morfeemi (veisimme, istuup, käyväkse), tai suomen ja viron taivutusmuotojen kontaminaatioita (lõppus, naero, otsit). Esitelmässä esittelen lähemmin kieltenvälisen vaikutuksen monimuotoisuutta ja etsin variaation joukosta yleisiä linjoja. Korpuspohjainen tutkimus vironkielisten suomenoppijoiden sisäpaikallissijojen käytöstä Keaty Siivelt Tallinnan yliopisto

10 Esitelmässä tarkastellaan vironkielisten suomenoppijoiden sisäpaikallissijojen käyttöä suomen oppijankielen korpuksessa (International Corpus of Learner Finnish - ICLFI). Oppijankielen tutkiminen antaa mahollisuuden käsitellä sekä lähdekielen vaikutusta että myös oppijankielelle itselleen ominaisia piirteitä. Oppijankielen tutkimus on ensinnäkin merkittävä syystä, että sen avulla voi muokata kielen opettamisprosessia kielen oppijan tarpeisiin (Eslon 2007: 98). Esitelmässäni pyrin analysoimaan, miten vironkieliset suomenoppijat käyttävät sisäpaikallissijoja ja millainen on mahdollinen lähdekielen vaikutus. Tutkimuksen lähtökohtana oli viron ja suomen sisäpaikallissijojen kontrastiivinen analyysi, jonka tuloksia on mahdollisen lähdekielen vaikutuksen selvittämiseksi verratu sisäpaikallissijojen korpuspohjaisen analyysin tuloksiin. Korpuspohjainen tutkimus takaa laajan aineiston vuoksi tulosten paremman yleistettävyyden. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että vironkielisille oppijoille aiheuttavat eniten ongelmia suomen ja viron morfologian ja fonologian eikä morfosyntaksin väliset eroavaisuudet. Tuloksista selvisi että lähdekielen vaikutuksen kannalta ovat olennaisia kaikkien kielitasojen lähde- ja kohdekielen väliset samanlaisuudet ja eroavaisuudet. Samanlaisuudet kielten eri kielitasoilla saattavat vahvistaa mahdollista positiivista lähdekielen vaikutusta. Avainsanat: oppijankieli, korpuspohjainen tutkimus, oppijankielen universaalit, kontrastiivinen analyysi, lähdekielen vaikutus, vironkieliset suomenoppijat Eslon, Pille 2007: Õppijakeelekorpused ja keeleõpe. - Tallinna Ülikooli keelekorpuste optimaalsus, töötlemine ja kasutamine. Eesti filoloogia osakonna toimetised 9 / Toim. P. Eslon. Tallinn: TLÜ Kirjastus, Maahanmuuttaja asiakkaana: näkökulmia työvoimaneuvojan kielellisiin valintoihin Tarja Tanttu Joensuun yliopisto Millaista viestintä- ja vuorovaikutusosaamista tarvitsee työvoimaneuvoja, jonka tehtävänä on maahanmuuttaja-asiakkaiden palveleminen? Millaista suomea näissä asiointitilanteissa puhutaan? Suomi on verrattain nuori maahanmuuttomaa. Vuonna 2005 Suomessa oli noin maahanmuuttajaa, ja määrä on ollut voimakkaassa kasvussa ( Yhteiskunnallista keskustelua on käyty työperäisen maahanmuuton edistämisestä ja maahanmuuttajien kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan. Millaista viestintäkompetenssia ja suomen kieltä esimerkiksi maahanmuuttajia työssään kohtaavat viranomaiset tarvitsevat tässä uudessa tilanteessa? Maahanmuuttaja-asiakas saattaa osata suomea vasta vähän, ja lisäksi suomalaisen viranomaisasioinnin käytänteet voivat olla hänelle vieraita. Asiointikeskustelu on monella tavalla epäsymmetrinen vuorovaikutustilanne, ja työvoimaneuvojan on osattava sekä sopeuttaa

11 kieltään maahanmuuttaja-asiakkaan kielitaidon mukaan että tarvittaessa selittää myös asiointikäytänteitä siten, että asiakas voisi ymmärtää, mitä tilanteessa tapahtuu. Maahanmuuttajatyötä tekevän viranomaisen näkökulmasta asiointikeskustelussa keskeistä onkin usein juuri sanoman perillemeno ja sen varmistaminen: ymmärtääkö asiakas todella, mistä on kysymys, miten hänen odotetaan toimivan ja miksi? Maahanmuuttajat viranomaistapaamisissa on Joensuun yliopiston suomen kielen oppiaineen tutkimushanke, jossa pyritään selvittämään muun muassa virkakielen ja viranomaisasioinnin ominaisuuksia sekä maahanmuuttajien ja virkailijoiden kommunikaatio- ja kompensaatiostrategioita suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Aineistona ovat viranomaisten ja maahanmuuttajien autenttiset asiointitilanteet sekä taustahaastattelut. Esitelmässä käsitellään maahanmuuttajatyötä tekevän työvoimaneuvojan vuorovaikutusosaamista ja kielellisiä valintoja ennen kaikkea toiminnan epäsymmetriseen vuorovaikutustilanteeseen sopeuttamisen näkökulmasta. Vuorojen vaihtuminen suomalaisissa ja virolaisissa arkikeskusteluissa Anna Vatanen Helsingin yliopisto Perehdyn esitelmässäni suomalaisten ja virolaisten arkikeskustelujen vuoronvaihtoon keskustelunanalyyttisella menetelmällä (esim. Sacks ym. 1974, Schegloff 2007) sekä vuorovaikutuslingvistisen syntaksin ja prosodian tutkimuksen keinoin (esim. Couper-Kuhlen & Selting 1996 ja 2001; Schegloff, Ochs & Thompson 1996). Aineistona on tunti suomalaista ja tunti virolaista tuttavien välistä arkista kasvokkaiskeskustelua. Tärkeimmät käsitteet liittyvät vuorottelujäsennykseen: vuoron rakenneyksikkö (VRY), jona toimii puhutun kielen yksikkö lausuma, sekä vuoronvaihdon mahdollistava kohta (VMK), joka sijaitsee VRY:iden välissä. (Käsitteistä ks. esim. Ford & Thompson 1996, Ford, Fox & Thompson 1996, Selting 1996, 2000.) Myös puhujanvaihdossäännöstö (ks. Sacks ym. 1974) on esitelmässä tarkastelun kohteena. Keskustelussa vuoron vastaanottajat havainnoivat mm. vuoron/vry:n syntaksia, prosodiaa, semantiikkaa ja pragmatiikkaa ja päättelevät näiden perusteella, milloin seuraavan vuoron voi ottaa (ks. em. viitteet). Vuorottelu on sujuvaa silloin, kun siinä ei esiinny pitkiä taukoja tai pitkiä päällekkäisyyksiä eikä kesken jääneisiin vuoroihin palata. Pitkät tauot tai päällekkäisyydet ja kesken jääneisiin vuoroihin palaaminen taas voivat tehdä vuorottelusta sujumatonta. Sekä suomalaisissa että virolaisissa keskusteluissa vuorot vaihtuvat tavallisimmin VMK:ssa. Vuorottelu on tällöin sujuvaa. Vuoron vaihtuminen muualla kuin VMK:ssa (eli kesken VRY:n) ei ole puhujanvaihdossäännöstön mukaista, mutta silti sitä tapahtuu sekä suomalaisissa että virolaisissa keskusteluissa. Ilmiö on tutkittavissa kielissä kuitenkin erilainen. (Vatanen 2008.) Suomalaisissa keskusteluissa vuoron ottaminen kesken VRY:n yleensä häiritsee vuorottelun sujuvuutta, ja tällaiseen vuoronvaihtoon suhtaudutaan yleensä ongelmallisena. Näitä tapauksia on suomalaisissa keskusteluissa kuitenkin melko vähän, ja ne ovat keskenään erilaisia.

12 Virolaisissa keskusteluissa uuden vuoron alkaminen kesken VRY:n ei yleensä näytä aiheuttavan vuorotteluun ongelmia. Tapauksia on aineistossa melko paljon, ja ne ovat melko samanlaisia keskenään: syntyvä päällekkäisyys jää lyhyeksi, kun edellinen puhuja lopettaa vuoronsa pian kesken eikä enää palaa kesken jääneeseen vuoroonsa. Vuorottelun sujuvuus ei täten yleensä häiriinny. Vuoronvaihto VMK:n ulkopuolella ei yleensä ole vuorottelusäännöstön mukaista. Esittelemäni tutkimustulokset herättävät siis kysymyksen siitä, millaisia tavallisen, arkisen vuoronvaihdon keinot ja säännöt erityisesti virolaisissa keskusteluissa ovat, ja onko vuorojen valmiudella niissä sittenkään merkitystä, kuten on oletettu. Tähän minulla on tarkoitus tulevassa tutkimuksessani perehtyä. Viitteet: COUPER-KUHLEN, ELIZABETH & SELTING, MARGRET 1996: Towards an interactional perspective on prosody and a prosodic perspective on interaction. In Prosody in Conversation. Interactional studies, E. Couper-Kuhlen & M. Selting (eds), pp Cambridge University Press, Cambridge. & SELTING, MARGRET 2001: Introducing interactional linguistics. In Margret Selting and Elizabeth Couper-Kuhlen (eds), Studies in interactional linguistics. Studies in Discourse and grammar 10 pp John Benjamins Publishing Company, Amsterdam/Philadelphia. FORD, CECILIA & FOX, BARBARA A. & THOMPSON, SANDRA A. 1996: Practices in the Construction of Turns: the 'TCU' revisited. Pragmatics 6(3) pp & THOMPSON, SANDRA A. 1996: Interactional units in conversation: syntactic, intonational, and pragmatic resources for the management of turns. In Elinor Ochs, Emanuel A. Schegloff & Sandra A. Thompson (eds) Interaction and grammar pp Studies in interactional sociolinguistics 13. Cambridge University Press, Cambridge. SACKS, HARVEY & SCHEGLOFF, EMANUEL & JEFFERSON, GAIL 1974: A simplest systematics for the organization of turn-taking for conversation. Language 50 pp SCHEGLOFF, EMANUEL A. 2007: Sequence Organization in Interaction. A primer in conversation analysis, vol. 1. Cambridge University Press, Cambridge. & OCHS, ELINOR & THOMPSON, SANDRA A. 1996: Introduction. In Elinor Ochs, Emanuel A. Schegloff & Sandra A. Thompson (eds) Interaction and grammar pp Studies in interactional sociolinguistics 13. Cambridge University Press, Cambridge. SELTING, MARGRET 1996: On the interplay of syntax and prosody in the constitution of turnconstructional units and turns in conversation. Pragmatics 6 pp : The construction of units in conversational talk. Language in Society 29 pp VATANEN, ANNA 2008: Päällekkäispuhunta suomalaisessa ja virolaisessa arkikeskustelussa: mitä, missä ja milloin. Master s thesis, University of Helsinki, Department of Finnish language and literature.

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus

Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus Lähisukukielen vaikutus suomen ja viron omaksumiseen: korpuspohjainen tutkimus 11. FU-kongressin VIRSU-symposiumi 10.8.2010 Annekatrin Kaivapalu Pille Eslon Tallinnan yliopisto Taustaa Transfer (crosslingusitic

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen

Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen lektiot Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen Leena Nissilä Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 3. joulukuuta 2011 Kieleni rajat ovat maailmani rajat, kirjoitti

Lisätiedot

KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ

KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ KORPUSPOHJAINEN TUTKIMUS VIRONKIELISTEN SUOMEN- OPPIJOIDEN SISÄPAIKALLIS- SIJOJEN KÄYTÖSTÄ Keaty Siivelt Abstrakti Tässä artikkelissa tarkastellaan vironkielisten suomenoppijoiden sisäpaikallissijojen

Lisätiedot

Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa

Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa Pro gradu Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos Hanna-Ilona Härmävaara maaliskuu 2009 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa The 5th autumn seminar of Tallinn University 27.10.2010 Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa Tuija Määttä Umeå universitet Institutionen

Lisätiedot

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli?

Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? Totta kirjoitetun keskustelun dialogipartikkeli? VAKKI-Symposium 13.2.2015 Liisa Kääntä Vaasan yliopisto Lähtökohdat kirjoitettu Puheen ja kirjoituksen erot ja yhteneväisyydet keskustelu (Välitteinen)

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

11th International Congress for Finno-Ugric Studies 11th International Congress for Finno-Ugric Studies VIRSU symposium 9.-14.8.2010 Piliscsaba Corpus-based Analysis of how Swedish-speaking students learning Finnish use the local cases in text production

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

One-to-many mapping between closely related languages and its influence on second language acquisition

One-to-many mapping between closely related languages and its influence on second language acquisition One-to-many mapping between closely related languages and its influence on second language acquisition Kristi Pällin Annekatrin Kaivapalu 27.9.2013 LCR 2013 Framework Projects Cross-linguistic influence

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19

Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 Lähivõrdlusi Lähivertailuja19 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D E V E M I K O N E, K I R S T I S I I T O N E N, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Finnish ONL attainment descriptors

Finnish ONL attainment descriptors Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING

Lisätiedot

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS

RANS0002 P2. Phonetics and Pronunciation (Fonetiikka ja ääntäminen), O, 2 ECTS. RANS0010 P3. Translation Exercise (Käännösharjoitukset) s, O, 3 ECTS FRENCH Curriculum of the academic year 2013-2014 BASIC STUDIES (First year, French Studies and French Translation and Interpreting) 25 ECTS, O = Obligatory RANS0001 P1. French Grammar (Kielioppi), O, 4

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Varhainen leikki ja sen arviointi

Varhainen leikki ja sen arviointi Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]:

1998a [1997]: 16, Raevaara et al. 2001: 15]: ,.,, -.,. [Nuolijärvi & Tiittula 2000: 80],.,, ([ 12],. [ 2006]);,,,..,. [2002: 3] -,,,, -,. «, -,,,. [---],» [ ]..,,,,.,, (.,, [Kajanne 2001a, 2001b; Berg 2001, 2003]).,,.,,,....,,,.,,.., -.,,,. ,,.,,.

Lisätiedot

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS

THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS THE TEHDESSÄ CONSTRUCTION OF FINNISH AND THE TYPICALITY OF ADVANCED LEARNER LANGUAGE IN THE LIGHT OF NATIVE USERS' GRAMMATICALITY JUDGEMENTS Kirsti Siitonen & Ilmari Ivaska FUXII Oulu TEHDESSÄ AND TEHTÄESSÄ

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto

Kielet. Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Professori Ritva Kantelinen Itä-Suomen yliopisto, Filosofinen tiedekunta, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena

Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena kirjallisuutta Suomen verbit ja verbirektiot vironkielisen suomenoppijan haasteena Leena Nissilä: Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Acta Universitatis Ouluensis

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja20

Lähivõrdlusi Lähivertailuja20 Lähivõrdlusi Lähivertailuja20 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T I R A K

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus. kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteet Tarja Nikula tarja.nikula@jyu.fi Soveltavan kielentutkimuksen keskus Kielikoulutuspolitiikan tutkimus- ja kehittämisverkosto Kielikoulutuksen haasteita (1) Suomen kielivarannon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21

Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 Lähivõrdlusi Lähivertailuja21 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A PA L U T O I M E T A N U D J O H A N N A L A A K S O, P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M ARIA- M A R E N S E PPER

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Lähdekieli kielenoppimisen apuna

Lähdekieli kielenoppimisen apuna lektiot Lähdekieli kielenoppimisen apuna ANNEKATRIN KAIVAPALU Väitöksenalkajaisesitelmä Jyväskylän yliopistossa 17. joulukuuta 2005 Meillä kaikilla on henkilökohtaisia kokemuksia vieraiden kielten opiskelusta.

Lisätiedot

Toimimalla tavoitteisiin

Toimimalla tavoitteisiin Toimimalla tavoitteisiin Akateemiset tekstitaidot kielikeskusopetuksessa Peda-forum 20.-21.8.2013 Kaisa Alanen, Riitta Marikainen & Tiina Männikkö Kielikeskus, Tampereen yliopisto Haaste Opiskelijan tulee

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan. Englanninkielisen aineiston löytäminen Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen Kielellinen päättely Kielellisen ympäristön hahmottaminen Arvioinnin kohde Englannin kielen arviointikriteerit

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Lähivõrdlusi Lähivertailuja20

Lähivõrdlusi Lähivertailuja20 Lähivõrdlusi Lähivertailuja20 P E A T O I M E T A J A A N N E K A T R I N K A I V A P A L U T O I M E T A N U D P I R K K O M U I K K U - W E R N E R, M A R I A - M A R E N S E P P E R E E S T I R A K

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot