Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille"

Transkriptio

1 Osaamisen johtamisella on selvä yhteys yrityksen menestykseen! Kilpailun kansainvälistyessä ja kiristyessä osaamisesta on tullut merkittävä kilpailutekijä. Yrityksen kilpailukyky riippuu siitä, miten se osaa hyödyntää osaamistaan ja kykenee oppimaan uutta. Hyvin johdetun ja tuotteistetun osaamisen keskeinen etu on siinä, ettei sitä voi jäljitellä yhtä helposti ja nopeasti kuin muita kilpailutekijöitä. Osaamisen johtaminen on systemaattista johtamistyötä, jonka tarkoituksena on turvata yrityksen tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen johtamisen kannalta on oleellista tietää suunta, mihin yritys haluaa mennä, tunnistaa tilanne ja toimia tavoitteen suuntaisesti. Kirjassa on kuvattu teknologiateollisuuden uusmaalaisten pkyritysten tyypillisiä osaamisen johtamisen piirteitä, jotka on ryhmitelty neljäksi yritystyypiksi: osaamisen kehittäjät, tuotannon tehostajat, osaamisen johtajat ja strategiasta poikkeajat. Tyypittely antaa lukijalle viitteitä oman yrityksen osaamisen johtamisen tilan arviointiin ja ideoita osaamisen johtamisen kehittämiseen. Osaamisen johtamisen tulisi olla osa yrityksen arkirutiineja. Kirjaan on valikoitu pk-yrityksille sopivia työkaluja tulevaisuuden suuntaviivojen pohdintaan ja osaamisen johtamiseen. Niistä voi ottaa omaan tilanteeseen käyttökelpoiset työkalut ryhdyttäessä panostamaan järjestelmälliseen osaamisen johtamiseen. Kirja perustuu ELMO Uusimaa -hankkeessa vuosina tehtyyn työhön. Hanke on ollut Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toteuttama ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama ESR-hanke. Kirja on kirjoitettu teknologiateollisuuden pk-yritysten johdolle ja keskijohdolle, mutta kirjassa esitetyt ajatukset ja mallit ovat sovellettavissa myös muille toimialoille. ISBN Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille Keijo Koskinen Keijo Koskinen Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille

2 Keijo Koskinen Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille

3 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Turun kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Rehtorinpellonkatu 3, Turku ISBN Ulkoasu ja taitto: Live!Design Oy Painopaikka: Dark Oy, Vantaa 2006

4 Sisällys Saatteeksi 5 1. Kirjan tavoite ja rakenne 8 2. Osaamisen haaste 12 Vision ja strategian merkitys 12 Yhteisöllisyys 13 Osaaminen johtamisen kohteena 15 Erilaistuminen ja ydinosaaminen 17 Muutos ja osaaminen Haasteellinen toimintaympäristö 22 Viisi haastetta 25 Globalisaation mahdollisuudet Neljä yritystyyppiä useampia strategioita 35 8-kenttäinen SWOT strategiatyökaluna Osaamisen kehittäjät 40 Osaamisen johtaminen on ihmisten johtamista 43 Konekanta osaamisen määrittäjänä Tuotannon tehostajat 48 Päähuomio tehostamisessa ja automatisoinnissa Osaamisen johtajat 51 Ydinosaaminen, strategiset prosessit ja verkostot 53 Kannustava yrityskulttuuri Strategiasta poikkeajat 58 Osaamisen johtamisen ehdot 60 Poikkeamia ja reagointia Mitä yrityksessä voidaan oppia esitetystä tyypittelystä? 65 Osaamisen johtamisella selvä yhteys menestykseen 68

5 5. Työkaluja osaamisen johtamiseen 70 Tulevien osaamisten varmistaminen 72 8-kenttäinen SWOT 74 Ydinprosessien avaaminen 77 Osaamisen ja markkinoiden väliset suhteet 78 Henkilöstöjohtamisen kehitystasot 79 Hyödylliset toimenpiteet henkilöstöjohtamisen eri kehitystasoilla 81 Osaamisen johtamissuunnitelman konkretisointi 82 Kehityskeskustelut 84 Vuosikello 85 Vision näkyväksi tekeminen/yrityksen tarinan elementit 86 Työelämätaidot ja työvaiheet osaamiskartoituksen kehittämiseen 87 Suorituksen, osaamisen ja tiedon johtaminen 89 Viestinnän kanavat Tiivistelmä 93 Liite: Tarkastelun aineisto, kehys ja lähestymistapa 97 Lähteet 100 Asiasanahakemisto 106

6 Saatteeksi Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä puhuttaessa osaamiselle asetetaan usein suuria odotuksia tarkentamatta, mitä asialle käytännössä pitäisi tehdä. Työni uusmaalaisen teknologiateollisuuden pk-yrityksissä on tarjonnut erinomaisen mahdollisuuden tehdä havaintoja siitä, miten toimialan yritykset arjessa kehittävät ja johtavat osaamista. Tämä kirja kertoo osaamisen johtamisesta osana yritysten arkea, raottaa strategiatyön ja osaamisen johtamisen käsitteistön edessä olevaa verhoa ja tarjoaa käytännön esimerkkejä ja työkaluja nimenomaan pk-yrityksissä tehtävään osaamisen johtamis- ja strategiatyöhön. Kirja perustuu ELMO Uusimaa -hankkeessa vuosina tehtyyn työhön. Hanke sai alkunsa Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin ja toimialan etujärjestöjen sekä alaa lähellä olevien koulutusorganisaatioiden tarjottua hanketta toteutettavaksi Uudenmaan TE-keskukselle noudattaen ESR:n Tavoite 3 -ohjelma-asiakirjan linjauksia ja periaatteita. Hanke käynnistyi vuoden 2000 lopussa ja päättyy vuoden 2006 lopussa. Hankkeessa on vuosien varrella ollut mukana yli 50 uusmaalaista teknologiateollisuuden pk-yritystä toimialan eri lohkoilta. Mukana olleet yritykset edustavat yrityskoon sekä tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden puolesta kattavasti alan pk-yrityskenttää. Hankkeen poikkeuksellisen pitkä kaari on tarjonnut mahdollisuuden paitsi toteuttaa hankesuunnitelmassa aikanaan tavoitteeksi asetettuja tavoitteita, myös tehdä havaintoja siitä, miten toimialan yritykset arjessa kehittävät ja johtavat osaamista. Kirja kertoo tästä yritysten arjessa tehtävästä työstä. Paras palkkio tekemästäni työstä ovat olleet lukuisat yrityskäynnit, joita olen saanut tehdä vuosien varrella ja palaute, jota yritysten edustajilta olen saanut. Haluan kiittää kaikkia rakentavasta yhteistyöstä! Tehtävä on ollut erinomainen näköalapaikka suomalaiseen teknologiateollisuuteen, moniin hienoihin tuoteja palvelukonsepteihin ja yritysten osaamisen johtamisen käytäntöihin. Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto, Toimihenkilöunioni, Insinööriliitto, Tekniikan akateemisten liitto TEK, AEL Oy ja Johtamistaidon opisto.

7 Tämä kirja ei olisi ollut mahdollinen ilman aiheesta laatimani teknisen raportin lukeneen ja työtä kommentoineen asiantuntijaraadin kannustavaa palautetta. Erityisen kiitoksen haluankin lausua asiantuntijaraadille. Ilman erinomaisia kommenttejanne kirjaa ei olisi syntynyt! Asiantuntijaraatiin kuuluivat Henrita Ruokonen (tj. Cariitti Oy), Asko Puikkonen (tj. DI, Fennocon Oy), Harri Jokinen (ohjelmajohtaja, Teknologiateollisuus ry), Timo Kiema (seutujohtaja, Ylivieskan seutukunta), Kari Sairo (tutkija, Metallityöväen Liitto), Jouko Toivonen (ma. professori, Turun kauppakorkeakoulu/johtamisen laitos), Sirpa Lappi (johdon assistentti, Toimihenkilöunioni), Eira Yrttiaho (asiantuntija, Teknologiateollisuus ry), Timo Rainio (projektipäällikkö, Teknologiakeskus Hermia Oy), Marja-Terttu Tanttinen (asiantuntija, Teknologiateollisuus ry), Pekka Porvali (ammattikoulutussihteeri, Metallityöväen Liitto) ja Heimo Hokka (johtaja, AEL Oy). Arvokkaita kommentteja ja ajatuksia tätä työtä tehdessäni tarjosivat Sari Salojärvi (kehittämisasiantuntija, JTO), Riitta Viitala (professori, Vaasan yliopisto) ja Paula Pauniaho (apulaisjohtaja, Infor). Lausun kiitokset myös kollegoilleni Kaisu Paasiolle, Johanna Harjulle, Sari-Anne Poikkijoelle, Pekka Stenholmille, Mikko Grönlundille ja Katja Mäelle. Käsikirjoituksen lukivat ja sitä kommentoivat emeritusprofessori Pekka Pihlanto ja erikoistutkija VTT Tom Björkroth. Kiitos hyvistä parannusehdotuksistanne. Hankkeessa tehty työ on osoittanut, että suomalaisten teknologiateollisuuden pk-yritysten osaaminen on varsin korkeatasoista; tästä kertovat mm. yritysten vaikuttavat referenssilistat. Käynnissä oleva globaali teknologinen ja taloudellinen rakennemuutos työntää yritysten eteen kuitenkin vääjäämättä haasteita, joista selviytyminen edellyttää entistä syvempää yhteisöllistä osaamista yritysten sisällä ja toisaalta valmiutta aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön yritysten ja niitä lähellä olevan asiantuntijaverkoston välillä. Osaamisen lisäksi tarvitaan sisäistä paloa motivaatiota, halua oppia ja saavuttaa uutta menestystä. Vaikka olemme saavuttaneet paljon, aiemman menestyksen loiste ei lämmitä pysyvästi. Suomalaisen teknologiateollisuuden juuret juontavat 1600-luvulle, jolloin suurvalta-ruotsi tuki rautaruukkien perustamista Suomeen. Kustaa II Adolf määräsi tuolloin ensimmäisen ruukin perustettavaksi Mustioon. Myöhemmin 1800-luvulla maahan perustettiin ensimmäiset konepajat. Ensimmäisenä varsinaisena konepajana pidetään niin ikään uusmaalaista Fiskarsin konepajaa. On hyvä muistaa, että jo tuolloin toiminta oli hyvin kansainvälistä; osaaminen tuotiin silloin usein Ruotsista ja Britanniasta.

8 Nyt globaalistuvassa toimintaympäristössä osaamisen, toisin sanoen sosiaalisen pääoman, vaihdon kynnykset ovat teknologian ja kansainvälisten sopimusten ansiosta matalammalla kuin koskaan aiemmin. Sosiaalisen pääoman vaihdon ainoita rajoitteita ovat usein inhimilliset tekijät ja yhteisen käsitteistön puuttuminen. Myös asioiden ja teknologian johtaminen palautuvat aina viime kädessä ihmisten johtamiseen. Tämä kirja pyrkii osaltaan madaltamaan tiedon virtaamisen kynnyksiä havainnollisten esimerkkien ja työkalujen avulla. Osaamista kehitettäessä on hyvä muistaa, että oppiminen vaatii aina oman ajan, tilan ja motivaation. Oma motivaationi tämän kirjan tekemiseen on jakaa koettua ja opittua muille: kun jotain tietoa on vain yhdellä ihmisellä, sitä ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole olemassa. Kirja syntyi hiljaa kypsyttelelemällä muun työn ohessa välillä intensiivisemmin ja välillä verkkaisemmin. Ruskolla Keijo Koskinen

9 1. Kirjan tavoite ja rakenne Tässä luvussa kuvataan kirjan keskeiset tavoitteet ja esitellään lyhyesti kirjan lukujen sisältö. Tämä kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat ymmärtää osaamisen johtamiseen ja strategiseen ajatteluun liittyviä ilmiöitä ja haluavat oppia kehittämään yrityksessään piilevää osaamista. Kirja soveltuu työkalumaisuutensa ja tiiviin esitystapansa puolesta erityisen hyvin heille, joilla ei yleensä ole aikaa lukea laajoja esityksiä strategisesta johtamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Kirja on kirjoitettu erityisesti pk-yritysten johdon ja keskijohdon tarpeisiin, toisaalta siihen voivat yhtä hyvin tarttua myös yritysten osaavat tekijät niin sorvin kuin tietokoneenkin äärestä. Koska ei ole olemassa mallia, jolla ratkaistaisiin kaikkien yritysten strategiset ja osaamisen johtamiseen liittyvät haasteet, tässä kirjassa ei nosteta yksittäisiä malleja toisten edelle. Yksittäisten mallien sijaan vaikka niitä esitelläänkin ajattelun tueksi kirjassa pyritään korostamaan strategisen ajattelun ja erilaisten ratkaisumallien pohtimista. Kirjassa pyritään valottamaan aihealueeseen liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista ja tuomaan havainnollisin esimerkein esiin seikkoja, joilla on merkitystä strategisen ajattelun ja osaamisen johtamisen kannalta. Tämän kirjan tavoite on ensinnäkin antaa lukijalle käsitys siitä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan. Toisena tavoitteena on perustella, miksi myös pk-yritysten pitäisi panostaa osaamisen johtamiseen. Kolmantena tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan konkreettisten työkalujen ja havaintojen muodossa välineitä yhteisen käsitteistön löytämiseen yritysten osaamisen johtamistyössä. Osaamisen johtaminen on työtä, jota pitää tehdä osana yrityksen päivittäistä perustehtävää. Sitä ei voi hoitaa kuntoon kerran vuodessa järjestettävillä strategiapäivillä. Osaamisen johtaminen ei myöskään ole vain osaamiskartoi-

10 tusten tekemistä ja henkilökunnan kurssittamista. Osaamisen johtaminen ei ole päivittäisten työohjeiden antamista eikä sitä opita päivän koulutuksessa. Tutkimusten mukaan noin 80 % oppimisesta tapahtuu työssä. Osaamisen johtamisen ydin on muutoksessa ja oppimisessa. Yritysten kilpailukyky riippuu siitä, miten niissä osataan hyödyntää osaamista ja miten ne kykenevät oppimaan uutta. Kyse on yhteistyöstä niin yritysten sisällä kuin yritysten ja niiden lähiverkoston välillä. Yritysten päätehtävä ei ole osaamisen johtaminen. Sitä tulisi kuitenkin ymmärtää, koska se liittyy kahteen yrityksen kolmesta perustehtävästä. Yrityksen liiketaloudellinen perustehtävä on tuottaa omistajilleen varallisuutta ja yritykselle itselleen voimavaroja toiminnan edelleen kehittämiseksi. Sen toiminnallinen perustehtävä on tuottaa asiakkailleen hyötyä ja arvoa; tavaroita, palveluita ja elämyksiä. Hyvin suoritettu toiminnallinen perustehtävä vahvistaa osaamista. Yrityksen sosiaalinen perustehtävä on tarjota työntekijöille mahdollisuus tehdä mielekästä työtä yhteistyössä toisten kanssa. Kaikki ulottuvuudet ovat toisistaan riippuvaisia ja tärkeitä. Minkä tahansa perustehtävän laiminlyöminen johtaa ennen pitkää yrityksen kriisiin (Aro 2006). Osaamisen johtaminen liittyy erityisesti toiminnalliseen perustehtävään, mutta myös sosiaaliseen perustehtävään. Se on lyhyesti sanottuna yrityksen henkilöstön innostamista ja kehittämistä ja yhteisen suunnan näyttämistä. Yrityksen liiketaloudellisen perustehtävän hyvä hoitaminen voi tuoda yritykselle vapausasteita. Toiminnan ja osaamisen kehittämiseen sekä sosiaalisten suhteidenkin hoitamiseen jää tällöin riittävästi aikaa ja rahaa. On kuitenkin syytä huolehtia tasapainosta perustehtävien suhteen. Minkään perustehtävän hoitaminen ei saisi korostua liiaksi. Liiallinen optimointi ja tehostaminen ajavat henkilökunnan uuvuksiin ja tuottavat ennen pitkää ongelmia. Yritys ei toisaalta voi olla työntekijöidensä päiväkoti eli sosiaalisten perustehtävien hoitamiselle on omat rajansa. Yritys ei voi myöskään keskittyä liikaa toiminnalliseen perustehtäväänsä. Ylihyväksi näperretty tuote tai palvelu ei hyödytä sen enempää maksavaa asiakasta kuin yritystäkään. Osaamisen kehittämiselläkin on toki rajansa, mutta ani harva yritys on lähelläkään tämän rajan ylittämistä pikemmin päinvastoin. Suomi on tuottavuuskehityksessä jäljessä useimpia kilpailijamaitaan. Tämä koskee myös teknologiateollisuuden kaikkia toimialoja. Yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan lähinnä kolmella tavalla: teknologisen kehityksen, pääomaintensiteetin kasvattamisen tai henkisen pääoman kasvattamisen avulla (Teknologiateollisuus; Tilanne ja näkymät 1/2006). Teknologian osalta

11 tapahtuu toki kehitystä, mutta teknologia on kuitenkin kaikille markkinoilla toimiville lähes vakio. Pääomaintensiteetin kasvattaminen voi olla ylivoimainen haaste suomalaiselle pk-yritykselle isojen kanssa kilpailtaessa. Se sijaan henkisen pääoman eli osaamisen kasvattamisen raja ei tule heti vastaan. Siinä on monesti ollut ja on myös tulevaisuudessa monen yrityksen menestyksen salaisuus. Teknologiateollisuuden Tulevaisuuden voittajat -raportissa (2003) todetaan, että innovaatio-, oppimis- ja johtamisprosessit on nostettava tärkeydessä yritysten ydinprosessien tasolle. Hyvin johdetun ja tuotteistetun osaamisen yksi keskeinen kilpailuetu on siinä, ettei sitä voi jäljitellä niin helposti kuin muita kilpailutekijöitä. Miten hyvin Sinun yrityksessäsi johdetaan osaamista? Suuri osa suomalaisen talouselämän tilaa käsittelevistä kirjoituksista päättyy lauseisiin kuten, on välttämätöntä panostaa osaamisen kehittämiseen tai yritysten menestys voidaan taata vain voimakkaalla panostamisella osaamiseen. Mitä tällöin halutaan sanoa? Ja mitä käytännön toimenpiteitä tehdään, kun panostetaan osaamiseen ja johdetaan osaamista? Kirja tarjoaa motivoituneelle lukijalle esimerkkejä ja työkaluja osaamisen johtamisen monimuotoisen ilmiön hahmottamiseen. Luvussa 2 avataan osaamisen johtamiseen ja strategiseen ajatteluun liittyvää käsitteistöä. Luvun tavoitteena on antaa lukijalle kuva siitä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan. Luvuissa 2 ja 3 myös määritellään aihealueeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä, kuten osaamisen johtaminen, ydinosaaminen ja hiljainen tieto. Luvussa 3 kuvataan toimintaympäristöön liittyviä haasteita yleisesti teknologiateollisuuden ja erityisesti alan pk-yritysten näkökulmasta. Keskeisimpiä haastatteluissa esiin nousseita haasteita ovat osaamiseen liittyvät haasteet; strategiaan ja johtamiseen liittyvät haasteet; ns. pehmeisiin tekijöihin liittyvät haasteet; talouteen, markkinoihin ja toimialaan liittyvät haasteet sekä teknologiaan liittyvät haasteet Luvussa 4 kuvataan alan uusmaalaista pk-yrityskenttää kartoittaneessa tutkimuksessa havaittuja neljää yritystyyppiä ja niiden piirteitä. Havaittuja yritystyyppejä ovat osaamisen kehittäjät, tuotannon tehostajat, osaamisen johtajat ja strategiasta poikkeajat. Luvun tarkoitus on toimia mallioppimisen lähtökohtana; yrityksissä voidaan pohtia omaa toimintaa suhteessa konkreettisiin autenttisiin esimerkkeihin. Kuten edellä yrityksen perustehtävistä todettiin, toiminnan tavoitteiden välille on haettava järkevä tasapaino. Jokaisella yrityksellä, myös osaamisen johtamisessa pitkällä olevilla, on varaa oppia toisiltaan. Luvussa 5 esitellään työkaluja, joita yrityksessä voidaan käyttää työn tuke- 10

12 na pohdittaessa tulevaisuuden suuntaviivoja ja johdettaessa osaamista. Oleellista on, että yritys ei ota käyttöönsä liian monimutkaisia osaamisen johtamisen malleja. On pyrittävä luomaan käytännössä toimiva järjestelmä, jossa osat liittyvät toisiinsa luontevasti. Luvussa 6 on tiivistelmä kirjassa esitetyistä ajatuksista. Halutessaan lukija voi tutustua myös liitteeseen, jossa esitellään kirjan taustalla olevan tutkimuksen aineistoa ja viitekehystä sekä tutkimuksen kohdejoukkoa. Kirjan lopussa oleva hakusanaluettelo auttaa lukijaa löytämään etsimänsä aihealueen keskeiset käsitteet ja yhteyden, jossa sitä kirjassa käsitellään. Kiireinen lukija voi aloittaa kirjan lukemisen myös luvusta 5, jossa esitellään osaamisen johtamisen työkaluja. Kirjan lukemisen voi aloittaa kiinnostuksen mukaan myös muista luvuista. Luvut on kirjoitettu itsenäisiksi kokonaisuuksikseen, jotka käsittelevät tärkeää teemaa hieman eri näkökulmista. 11

13 2. Osaamisen haaste Tämän luvun tavoitteena on antaa lukijalle käsitys siitä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan. Luvussa määritellään osaamisen johtamiseen liittyvät keskeiset käsitteet. Yrityksen osaamista voi arvioida eri tavoin. Ulkopuoliselle yrityksen osaaminen voi näyttäytyä sen historian kautta. Toisaalta yrityksen itsensä määrittämät kriittiset menestystekijät kertovat myös paljon osaamisesta, siitä kuinka ainutlaatuiset menestystekijät yritys on kyennyt rakentamaan. Ulkopuolisen tarkkailijan on kuitenkin syytä olla kriittinen mainittujen menestystekijöiden suhteen. On kysyttävä, ovatko ne aidosti kriittisiä ja ainutlaatuisia ja ovatko ne ylipäätään oikeasti olemassa. (Ruuska 2002) Osaaminen on noussut selkeästi tiedostetuksi ja tärkeäksi haasteeksi suomalaisissa yrityksissä. Tämä käy ilmi mm. tutkimuksessa, jossa selvitetään säännöllisesti suurimpien yritysten ja julkisorganisaatioiden strategisen henkilöstöjohtamisen koettuja haasteita ja painopistealueita. Osaamisen merkityksen kasvun syiksi mainitaan osaamisen korostuminen kilpailussa entisestään, aiempien osaamisen kehittämisprojektien epäonnistumiset ja tarve löytää uusia, toimivia ratkaisuja osaamisen johtamiseen. (PA-Consulting 2003, Viitala 2005) Vision ja strategian merkitys Miksi osaaminen on niin haasteellinen asia? Yksi keskeisiä syitä on se, että osaaminen liittyy hyvin läheisesti yrityksen visioon ja sen perusteella rakennettuun strategiaan. Osaamisen johtamisen keskeinen kiinnekohta on juuri yrityksen tulevaisuuden tahtotila (Viitala 2005). Jos yrityksessä ei tunneta suuntaa. jota kohti pyritään, ei voida myöskään suunnitella reittiä. Perustavanlaatuinen havainnointikohta on yrityksen strategia. Aidosti ohjaavan strategian tekeminen ja vieläpä sen toteuttaminen kertovat erittäin paljon yrityksen johtamiskyvykkyydestä. Strategian ja yrityksen osaamisen on vastattava hyvin 12

14 toisiaan. Jos näin ei ole, strategia tuskin toteutuu. Olemassa oleva osaaminen ohjaa strategiaprosessia. Toisaalta aito strategianmuutos vaatii useimmiten myös osaamisen kehittämistä. (Ruuska 2002) Yhteisöllisyys Osaamisen toinen haastava piirre liittyy sen yhteisöllisyyteen. Yrityksen tarvitsema osaaminen edellyttää koko työyhteisöä koskevaa osaamisen yhteen kerääntymistä ja yhdistymistä tehokkaalla tavalla (Viitala 2005). Osaamista kehittävä yritys tukee tietoisesti osaamisen muuttumista yhteisölliseksi. Yksilötason osaaminen on tärkeää, mutta jos liian suuri osa osaamisesta saapuu ja poistuu päivittäin yrityksen ovesta ilman, että se muuttuu jaetuksi tai yhteisölliseksi, yrityksen toiminnallinen riski kasvaa (Ruuska 2002). On tunnistettava yrityksen osaamiset ja on kyettävä jakamaan osaamista talon sisällä. Tämänkaltaisen tekemisen ensimmäisiä askeleita on mm. se, että selvitetään yksittäisten työntekijöiden osaamiset, laaditaan niistä yhteisesti tiedossa oleva osaamismatriisi, päivitetään sitä ja turvataan riittävä moniosaaminen. Yhtä tärkeää on samalla tiedostaa ryhmien osaamiseen liittyvä piirre; suuri osa siitä on luonteeltaan hiljaista (tacit). Sitä ei voida kuvata tyhjentävästi erilaisten taitojen luettelona tai yhdistelmänä (Lehtonen 2002). Osaamisen aidon kehittämisen lähtökohta on ollut usein huono, koska yrityksissä on ollut epäselvää, mitä osaamisen johtamisella tai kehittämisellä tarkoitetaan ja millaisia päämääriä sen kautta halutaan saavuttaa. Edelleen ongelmana on ollut, että osaamisnäkökulmaa ei ole liitetty osaksi johtamisen kokonaisuutta, vaan se on jätetty henkilöstöammattilaisten asiaksi. (PA-Consulting 2003) Tässä kirjassa tarkastellun teknologiateollisuuden pk-yrityskentän osalta voidaan lisäksi todeta, että vain harvassa niistä ylipäätään on erillinen henkilöstöasioista vastaava henkilö. Osaamisen kehittämisen kokonaisvastuu jää siis usein muutenkin kuormitetun yrityksen johdon vastuulle. On myös syytä painottaa sitä tosiasiaa, että pk-yritykset eivät ole mittakaavassa pienennettyjä suuria yrityksiä, eivätkä näin ollen myöskään pidä sisällään samankaltaisia rakenteita ja prosesseja kuin suuret yritykset. Esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämisasioista vastaavan henkilön ja vastuualueen puuttuminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että henkilöstön osaamisen johtaminen olisi pk-yrityksissä lähtökohtaisesti huonosti hoidettu. Henkilöstön osaamisen johtaminen voi olla huonosti hoidettu myös suurissa yrityksissä, joissa on vastuuhenkilö, rakenteet ja prosessit asiaa varten. 13

15 Osaamisen johtaminen Osaamisen johtamisesta on esitetty useita toisiaan sivuavia ja täydentäviä määritelmiä. Viitala (2005) kuvaa osaamisen johtamisen tiivistäen systemaattiseksi johtamistyöksi, jonka tarkoituksena on turvata yrityksen tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Sydänmaanlakka (2001) kuvaa saman asian hieman yksityiskohtaisemmin. Hänen mukaansa osaamisen johtaminen tarkoittaa, että lähtien yrityksen visiosta, strategiasta ja tavoitteista määritellään organisaation ydinosaaminen ja muu tarvittava osaaminen. Tämän jälkeen arvioidaan, mikä on osaamisen nykytaso verrattuna tavoitetasoon. Tältä pohjalta laaditaan tarvittavat kehityssuunnitelmat, jotka viedään käytäntöön ja muunnetaan yksilöiden henkilökohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi. Salojärven (2005) mukaan osaamisen johtaminen tarkoittaa käytännössä strategista kykyä hahmottaa suuntaa ja muuttua sen suuntaisesti. Toimenpiteinä se tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön innostamista ja kehittämistä, yhteistyön ja prosessien hiomista, vision ja arvojen jakamista, tiimityöskentelyä ja vuoropuhelua ts. osaamisen jakamista, tuotekehitystä ja innovointia sekä maineen rakentamista ja asiakkuuksien johtamista. Kirjavainen & al. (2005) korostavat osaamisilmiön moniulotteisuutta ja dynaamisuutta. He tunnistavat osaamisen johtamisen liittymäkohdat muuhun johtamistyöhön, työnjakoon ja valtasuhteisiin. Heidän mukaansa varsinaista osaamisen johtamista tapahtuu vasta, kun tieto ja osaaminen muuntuvat yksittäisestä johtamisen kohteesta näkökulmaksi, joka rakentuu sisään kaikkeen johtamiseen. Kaikki em. määritelmät kuvaavat osaamisen johtamisen oleellisia piirteitä. Tässä kirjassa painotetaan erityisesti Kirjavaisen & kumppaneiden määritelmää. Osaamista ei voi johtaa kuten aineellisia tuotannontekijöitä. Osaaminen ei istu varaston hyllyllä odottamassa, eikä sitä voi tilata nopeasti alihankkijalta, vaikka osaamispääomaa voidaankin hyödyntää verkostosuhteissa. Vuorovaikutuksella ja dialogilla on ratkaiseva merkitys osaamisen johtamisessa. Osaamisen johtaminen on ihmisten johtamista, jota voidaan tukea toimivien rakenteiden ja prosessien avulla. Osaamisen johtamisen kannalta oleellista on tietää suunta mihin ollaan menossa, tunnistaa tilanne ja alkaa toimia tavoitteen suuntaisesti. Osaamista voidaan kehittää ja sitä voidaan ostaa. Joistakin osaamisista on pystyttävä myös luopumaan tavoitteiden saavuttamiseksi. 14

16 Osaaminen johtamisen kohteena Kolmas osaamiseen liittyvä haaste liittyy kohteen selkeään määrittelyyn. Osaamiseen liittyvä terminologia on epäselvää ja sen merkitykset yrityksen sisällä ovat sopimatta. Tyypillinen arkitulkinta on, että osaamisen johtaminen on vain osaamiskartoitusten tekemistä, osaamisen arviointia ja koulutustoimintaa. Osaamisen johtamisen muuttuminen näkyväksi ja tietoiseksi toiminnaksi yrityksessä on käytännössä kiinni pitkälti johtajista mutta vastuu yrityksen osaamisen vaalimisesta kuuluu yrityksessä kaikille sen palveluksessa oleville. (Viitala 2005) Jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä osaamisen tulisi olla yrityksissä tietoisen johtamisen kohteena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se olisi nostettava ylimmän johdon neuvottelupöytiin samanlaisen huomion kohteeksi kuin muutkin asiat yrityksessä. Kun puhutaan osaamisesta ja sen johtamisesta puhutaan samalla yrityksen aineettomasta pääomasta tai aineettomasta arvosta. IC-Partnersin Aineeton pääoma-projektissa mukana olleista 16 yrityksestä arvioi taloudellisten ja kiinteiden aineellisten resurssien osuudeksi yrityksen arvonluonnista alle 15 % (IC Partners 2004). Osaamiselle sinällään on vaikea määritellä arvoa, mutta sen sijaan voidaan päätellä, miten osaaminen näkyy yrityksen markkina-aseman kehityksessä, viime kädessä kassavirrassa (Ruuska 2002). Aineettoman pääoman strategisen johtamisen lähtökohtana on varmistaa yrityksen käytettävissä olevien resurssien soveltuvuus ja riittävyys tavoitteisiin nähden. Aineettoman pääoman strategisen johtamismallin voi sanoa koostuvan tiivistetysti seuraavista asiakokonaisuuksista: 1. Yrityksen strategian/liiketoiminnallisten tavoitteiden määrittely. 2. Strategian mahdollistavien tekijöiden, polkujen, määrittely, joilla yritys pyrkii tavoitteisiinsa. 3. Selkeästi strategiaan vaikuttavien toimintojen, tehtävien ja resurssien määrittely. On mahdollista tunnistaa myös yksittäisiä avainasemassa olevia henkilöitä, henkilöstöryhmiä tai tiimejä. Kolme yrityksistä edusti valmistavan teollisuuden yritystä, kolme informaatioteknologia-alan yritystä, kolme bioteknologiaa sivuavaa yritystä, kaksi asiantuntijapalveluyritystä, kolme high-tech insinööritoimistoa sekä erilaisia palvelualan yrityksiä. 15

17 4. Tehtävissä/toiminnoissa tarvittavien osaamisten, rakenteiden, toimintatapojen ja yhteistyösuhteiden tunnistaminen. 5. Resurssien vahvuuksien ja heikkouksien (riittävyys ja laadukkuus) tunnistaminen ja analysoiminen. 6. Strategisesti tärkeiden, mutta puutteellisten tai riittämättömien resurssien kehittämissuunnitelman laatiminen. 7. Seurantajärjestelmän ja mittarien laatiminen kriittisille resursseille. Strategiset tavoitteet Osaamiset ja henkilöstö (inhimillinen pääoma) Strategian mahdollistajat ja kriittiset menestystekijät Rakenteet ja toimintatavat (rakennepääoma) Kriittisten resurssien ja toimintojen määrittely Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Yhteistyösuhteet Toimenpidesuunnitelma ja tavoitteet Mittarit ja seuranta Kuva 2.1 Aineettoman pääoman johtamismalli (IC Partners 2004). Osaamisen johtamisen haasteena on sitoa yrityksen osaaminen myös osaksi laajempia kokonaisuuksia, yritysten ja sitä lähellä olevien muiden toimijoiden verkostoja. Osaamisen johtaminen on yhtä aikaa inhimillisen tietopääoman johtamista, yrityksen sisäisten prosessien ja rakenteellisten tekijöiden (kuten arvot ja kulttuuri) johtamista sekä yrityksen ulkoisesta osaamispääomasta (asiakassuhteet, verkostot) huolehtimista. Osaamisen johtamisessa on siis kyse moniulotteisesta kokonaisuudesta, jota voidaan kuitenkin kehittää ja johtaa kunhan tunnistetaan siihen liittyvät elementit ja otetaan vähittäin käyttöön tiettyjä asiaa selkeyttäviä työkaluja. Kaikissa tätä kirjaa varten tarkastelluissa yrityksissä on valtava määrä osaamista. On selvää, että yritysten osaamisen johtamisessa on selkeitä eroja, mutta yllättävän paljon myös yhteneviä piirteitä. 16

18 Kirjan keskeinen viesti on, että kaikki myös pitkällä osaamisen johtamisessa olevat yritykset voivat oppia toisilta toimijoilta entistä parempia toimintatapoja ja kehittää osaamistaan. Kirjan toinen keskeinen viesti on, että markkinat suosivat erikoistumista ja erilaista osaamista hallitsevien yritysten verkostoja. Markkinoilla tarvitaan kaikkia luvussa 4 kuvattuja yritystyyppejä, eikä yhdenkään niiden tapaa toimia voi pitää kategorisesti vääränä lukuun ottamatta strategiasta poikkeajia, joiden on menestyäkseen opittava ja kehitettävä toimintaansa selkeästi muita enemmän. Voimakkaasti kilpaillussa toimintaympäristössä osaamisen kehittäjä- ja osaamisen johtaja-tyyppiset yritykset voivat oppia jotain tuotannon tehostaja -tyypin toimintatavoista. Pelkkään tehostamiseen juuttuneilla yrityksillä puolestaan on opittavaa tavoista, jolla osaamisen kehittäjä- ja johtaja-tyypin yritykset parantavat osaamistaan ja suorituskykyään. Yritykset voivat siis jäljitellä esitettyjen yritystyyppien parhaita piirteitä ja tehdä korjaavia liikkeitä toimimattomiksi havaittujen piirteiden poistamiseksi. Erilaistuminen ja ydinosaaminen Yritysten toimintaa ohjaa tällä hetkellä voimakas tarve muuntua; kehittää uusia tuotteita ja palveluita, verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia, löytää uusia ansaintamahdollisuuksia sekä kehittää nykyistä liiketoimintaa uusiin suuntiin. Erityyppisten liiketoimintamallien merkitys on kasvanut yhdessä kaupankäynnin vapautumisen, markkinoiden globalisoitumisen ja nopean teknologisen erityisesti informaatioteknologian kehityksen kanssa. Yritykset voivat erikoistua hyvin erilaisiin rooleihin ja tehtäviin ja jättää ydinkyvykkyytensä ulkopuolelle jäävät tehtävät liiketoimintaverkon muiden jäsenten tehtäväksi. (Pulkkinen & al. 2005) Rakenteellisissa muutostilanteissa tarvitaan aina käsitteitä, joilla meneillään olevaa joskus kaoottiseltakin vaikuttavaa ympäristöä voitaisiin ymmärtää paremmin. Tällöin myös aiemmin omaksuttuja strategiseen suunnitteluun liittyviä käsitteitä ja käsityksiä tarkastellaan uudelleen. Muuttuvissa tilanteissa ja ympäristöissä yritykset eivät enää tule toimeen suurella työllä tehdyllä pitkäksi ajaksi kiveen hakatulla strategialla, vaan tarvitsevat sen sijaan muutamia selkeitä, muuttuvat tilanteet huomioon ottavia sääntöjä, joilla määrittelevät tekemisen suunnan rajaamatta sitä liian tiukasti (Eisenhardt & Sull 2001). 17

19 Teknologiateollisuus on noin nelisatavuotisen historiansa ajan ollut pitkälti tuotannollista teollisuutta. Teollista yhteiskuntaa seuranneella tietoaikakaudella tuotannollistenkin yritysten tarjontaan on alkanut liittyä entistä useammin erilaisia palveluita ja yhteistyön muotoja, joita ei voi tarkastella pelkästään tuotannollisen toiminnan kuvaamiseen tarkoitetuilla käsitteillä. Ydinosaaminen Ydinosaamisella tarkoitetaan yrityksen koko henkilöstön kyvykkyyden, tiedon ja osaamisen yhdistelmää. Lähtökohtana ja edellytyksenä on koko työyhteisön jaettu oppimiskokemus. Ydinosaaminen kuvastaa parasta mahdollista osaamisen, toimintojen, teknologisten ratkaisujen jne. yhdistelmää ainutlaatuisen, asiakkaalle erityistä lisäarvoa tuottavan lopputuloksen saavuttamiseksi. Ydinosaaminen on luonteeltaan vaikeasti jäljiteltävää ja sen avulla yritykset menestyvät ja erottuvat kilpailijoistaan. (Prahalad ja Hamel 1990) Ydinosaamista voidaan jalostaa ja soveltaa muuttuvissa tilanteissa. Ydinosaamisen käsite on lähellä organisationaalisen kyvykkyyden (Luoma ym. 2005) käsitettä. Organisationaalinen kyvykkyys muodostuu ihmisten toiminnasta osaamisesta, oppimisesta ja tavasta tehdä työtä. Organisatorisen kyvykkyyden avulla yritys voi saada kestävää kilpailuetua, toisin kuin pelkästään teknologisten, taloudellisten tai tuote- ja markkinalähtöisten tekijöiden avulla. Markkinatilanteet muuttuvat ja teknologisten innovaatioiden suoma kilpailuetu on muuttuvassa ympäristössä usein lyhytaikainen. Ydinosaamista voi havainnollistaa oheisen kuvion avulla: Kynnysosaaminen Ydinosaamiset Yritystoimintaa Perusosaamiset: Kriittiset osaamiset: Kriittinen kynnys: tukevat osaamiset: yhteisiä kaikille alan ratkaisevia asiakkaille taidot ja toiminta- esim. henkilöstö- ja yrityksille tarjoavat kilpailuetuja mallit, joita on taloushallinto välttämättömiä kehitettävät palvelevat lähinnä tulevaisuuden sisäisiä asiakkaita kilpailuedun saavuttamiseksi Lähde: Long & Vickers-Koch

20 Liiketoimintamalli Yritysten välinen kilpailu tapahtuu kasvavassa määrin liiketoimintamallien välillä yksittäisten tuotteiden ja palveluiden sijaan. Yritykset ovat samalla siirtymässä tuotekeskeisestä ajattelusta entistä asiakaslähtöisempään ajatteluun ja toimintatapaan. Käytännössä tämä merkitsee usein aiempaa suuremman vastuun ottamista asiakkaan toiminnoista ja siirtymistä palveluliiketoimintaan sen eri muodoissa. Liiketoimintamallien tutkimus on kuitenkin vasta alkutaipaleellaan ja siihen liittyvä käsitteistö vasta hakemassa muotoaan (Pulkkinen & al. 2005). Liiketoimintamallille löytyy useita erilaisia määritelmiä. Tässä yhteydessä käsitteen voi määritellä seuraavasti: liiketoimintamalli on yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten yritys ansaitsee tietystä liiketoiminnasta toisin sanoen, mikä on sen tarjooma, kenelle tätä tarjotaan ja miten se käytännössä toteutetaan. Liiketoimintamalli on sekä arvon luomisen (value creation) että ansaitsemisen (value capturing) yhdistävä rakenteellinen ratkaisu. (Pulkkinen & al. 2005) Käsitteen määrittelyn näkökulmasta ei ole olemassa yhtä tai useampaakaan oikeaa liiketoimintamallia. Tässä kirjassa ei perehdytä erityisesti liiketoimintamalleihin, vaan osaamisen johtamiseen liittyviin ilmiöihin, joilla on merkitystä myös liiketoimintamalleja koskevan käsitteistön kannalta. Koska tietoaikakauden yritystoimintaa ei harjoiteta enää yksinomaan perinteisen porterilaisen arvoketjun kaltaisessa arvonluontiprosessissa, vaan arvonluontia tapahtuu entistä useammin myös uudenlaisissa tuottaja-asiakassuhteissa, on tärkeää perehtyä uudenlaisiin arvonluontitapahtumiin liittyviin osaamisen johtamisen käytäntöihin. Arvoketjulla tarkoitetaan koko sitä prosessia, joka tarvitaan tuotteen kehittämiseksi, aikaansaamiseksi, myymiseksi ja toimittamiseksi asiakkaille huoltopalvelut mukaan lukien. 19

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin

Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin Sisältö Lukijalle 7 Johdanto 8 Liiketoimintamallin määritelmä 10

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

YRITYKSEN RISKIENHALLINTA

YRITYKSEN RISKIENHALLINTA YRITYKSEN RISKIENHALLINTA Marko Juvonen Mikko Koskensyrjä Leena Kuhanen Virva Ojala Anne Pentti Paavo Porvari Tero Talala Kansi: Indicio Oy Taitto: Eija Högman tmi Kopiointiehdot Tämä teos on oppikirja.

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla

OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN. organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla OSAAMISEN JOHTAMINEN OSAAMISEN JOHTAMINEN Anita Keskinen 4.2.2008 organisaation toimintakyvyn vahvistamista ja varmistamista osaamispohjan avulla sisältää kaiken sellaisen tarkoituksellisen toiminnan,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot