Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille"

Transkriptio

1 Osaamisen johtamisella on selvä yhteys yrityksen menestykseen! Kilpailun kansainvälistyessä ja kiristyessä osaamisesta on tullut merkittävä kilpailutekijä. Yrityksen kilpailukyky riippuu siitä, miten se osaa hyödyntää osaamistaan ja kykenee oppimaan uutta. Hyvin johdetun ja tuotteistetun osaamisen keskeinen etu on siinä, ettei sitä voi jäljitellä yhtä helposti ja nopeasti kuin muita kilpailutekijöitä. Osaamisen johtaminen on systemaattista johtamistyötä, jonka tarkoituksena on turvata yrityksen tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen johtamisen kannalta on oleellista tietää suunta, mihin yritys haluaa mennä, tunnistaa tilanne ja toimia tavoitteen suuntaisesti. Kirjassa on kuvattu teknologiateollisuuden uusmaalaisten pkyritysten tyypillisiä osaamisen johtamisen piirteitä, jotka on ryhmitelty neljäksi yritystyypiksi: osaamisen kehittäjät, tuotannon tehostajat, osaamisen johtajat ja strategiasta poikkeajat. Tyypittely antaa lukijalle viitteitä oman yrityksen osaamisen johtamisen tilan arviointiin ja ideoita osaamisen johtamisen kehittämiseen. Osaamisen johtamisen tulisi olla osa yrityksen arkirutiineja. Kirjaan on valikoitu pk-yrityksille sopivia työkaluja tulevaisuuden suuntaviivojen pohdintaan ja osaamisen johtamiseen. Niistä voi ottaa omaan tilanteeseen käyttökelpoiset työkalut ryhdyttäessä panostamaan järjestelmälliseen osaamisen johtamiseen. Kirja perustuu ELMO Uusimaa -hankkeessa vuosina tehtyyn työhön. Hanke on ollut Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toteuttama ja Uudenmaan TE-keskuksen rahoittama ESR-hanke. Kirja on kirjoitettu teknologiateollisuuden pk-yritysten johdolle ja keskijohdolle, mutta kirjassa esitetyt ajatukset ja mallit ovat sovellettavissa myös muille toimialoille. ISBN Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille Keijo Koskinen Keijo Koskinen Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille

2 Keijo Koskinen Johda yrityksesi osaamista näkökulmia pk-yrityksille

3 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA Turun kauppakorkeakoulu Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskus Rehtorinpellonkatu 3, Turku ISBN Ulkoasu ja taitto: Live!Design Oy Painopaikka: Dark Oy, Vantaa 2006

4 Sisällys Saatteeksi 5 1. Kirjan tavoite ja rakenne 8 2. Osaamisen haaste 12 Vision ja strategian merkitys 12 Yhteisöllisyys 13 Osaaminen johtamisen kohteena 15 Erilaistuminen ja ydinosaaminen 17 Muutos ja osaaminen Haasteellinen toimintaympäristö 22 Viisi haastetta 25 Globalisaation mahdollisuudet Neljä yritystyyppiä useampia strategioita 35 8-kenttäinen SWOT strategiatyökaluna Osaamisen kehittäjät 40 Osaamisen johtaminen on ihmisten johtamista 43 Konekanta osaamisen määrittäjänä Tuotannon tehostajat 48 Päähuomio tehostamisessa ja automatisoinnissa Osaamisen johtajat 51 Ydinosaaminen, strategiset prosessit ja verkostot 53 Kannustava yrityskulttuuri Strategiasta poikkeajat 58 Osaamisen johtamisen ehdot 60 Poikkeamia ja reagointia Mitä yrityksessä voidaan oppia esitetystä tyypittelystä? 65 Osaamisen johtamisella selvä yhteys menestykseen 68

5 5. Työkaluja osaamisen johtamiseen 70 Tulevien osaamisten varmistaminen 72 8-kenttäinen SWOT 74 Ydinprosessien avaaminen 77 Osaamisen ja markkinoiden väliset suhteet 78 Henkilöstöjohtamisen kehitystasot 79 Hyödylliset toimenpiteet henkilöstöjohtamisen eri kehitystasoilla 81 Osaamisen johtamissuunnitelman konkretisointi 82 Kehityskeskustelut 84 Vuosikello 85 Vision näkyväksi tekeminen/yrityksen tarinan elementit 86 Työelämätaidot ja työvaiheet osaamiskartoituksen kehittämiseen 87 Suorituksen, osaamisen ja tiedon johtaminen 89 Viestinnän kanavat Tiivistelmä 93 Liite: Tarkastelun aineisto, kehys ja lähestymistapa 97 Lähteet 100 Asiasanahakemisto 106

6 Saatteeksi Suomalaisen teollisuuden kilpailukyvystä puhuttaessa osaamiselle asetetaan usein suuria odotuksia tarkentamatta, mitä asialle käytännössä pitäisi tehdä. Työni uusmaalaisen teknologiateollisuuden pk-yrityksissä on tarjonnut erinomaisen mahdollisuuden tehdä havaintoja siitä, miten toimialan yritykset arjessa kehittävät ja johtavat osaamista. Tämä kirja kertoo osaamisen johtamisesta osana yritysten arkea, raottaa strategiatyön ja osaamisen johtamisen käsitteistön edessä olevaa verhoa ja tarjoaa käytännön esimerkkejä ja työkaluja nimenomaan pk-yrityksissä tehtävään osaamisen johtamis- ja strategiatyöhön. Kirja perustuu ELMO Uusimaa -hankkeessa vuosina tehtyyn työhön. Hanke sai alkunsa Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin ja toimialan etujärjestöjen sekä alaa lähellä olevien koulutusorganisaatioiden tarjottua hanketta toteutettavaksi Uudenmaan TE-keskukselle noudattaen ESR:n Tavoite 3 -ohjelma-asiakirjan linjauksia ja periaatteita. Hanke käynnistyi vuoden 2000 lopussa ja päättyy vuoden 2006 lopussa. Hankkeessa on vuosien varrella ollut mukana yli 50 uusmaalaista teknologiateollisuuden pk-yritystä toimialan eri lohkoilta. Mukana olleet yritykset edustavat yrityskoon sekä tarjoamiensa tuotteiden ja palveluiden puolesta kattavasti alan pk-yrityskenttää. Hankkeen poikkeuksellisen pitkä kaari on tarjonnut mahdollisuuden paitsi toteuttaa hankesuunnitelmassa aikanaan tavoitteeksi asetettuja tavoitteita, myös tehdä havaintoja siitä, miten toimialan yritykset arjessa kehittävät ja johtavat osaamista. Kirja kertoo tästä yritysten arjessa tehtävästä työstä. Paras palkkio tekemästäni työstä ovat olleet lukuisat yrityskäynnit, joita olen saanut tehdä vuosien varrella ja palaute, jota yritysten edustajilta olen saanut. Haluan kiittää kaikkia rakentavasta yhteistyöstä! Tehtävä on ollut erinomainen näköalapaikka suomalaiseen teknologiateollisuuteen, moniin hienoihin tuoteja palvelukonsepteihin ja yritysten osaamisen johtamisen käytäntöihin. Teknologiateollisuus ry, Metallityöväen Liitto, Toimihenkilöunioni, Insinööriliitto, Tekniikan akateemisten liitto TEK, AEL Oy ja Johtamistaidon opisto.

7 Tämä kirja ei olisi ollut mahdollinen ilman aiheesta laatimani teknisen raportin lukeneen ja työtä kommentoineen asiantuntijaraadin kannustavaa palautetta. Erityisen kiitoksen haluankin lausua asiantuntijaraadille. Ilman erinomaisia kommenttejanne kirjaa ei olisi syntynyt! Asiantuntijaraatiin kuuluivat Henrita Ruokonen (tj. Cariitti Oy), Asko Puikkonen (tj. DI, Fennocon Oy), Harri Jokinen (ohjelmajohtaja, Teknologiateollisuus ry), Timo Kiema (seutujohtaja, Ylivieskan seutukunta), Kari Sairo (tutkija, Metallityöväen Liitto), Jouko Toivonen (ma. professori, Turun kauppakorkeakoulu/johtamisen laitos), Sirpa Lappi (johdon assistentti, Toimihenkilöunioni), Eira Yrttiaho (asiantuntija, Teknologiateollisuus ry), Timo Rainio (projektipäällikkö, Teknologiakeskus Hermia Oy), Marja-Terttu Tanttinen (asiantuntija, Teknologiateollisuus ry), Pekka Porvali (ammattikoulutussihteeri, Metallityöväen Liitto) ja Heimo Hokka (johtaja, AEL Oy). Arvokkaita kommentteja ja ajatuksia tätä työtä tehdessäni tarjosivat Sari Salojärvi (kehittämisasiantuntija, JTO), Riitta Viitala (professori, Vaasan yliopisto) ja Paula Pauniaho (apulaisjohtaja, Infor). Lausun kiitokset myös kollegoilleni Kaisu Paasiolle, Johanna Harjulle, Sari-Anne Poikkijoelle, Pekka Stenholmille, Mikko Grönlundille ja Katja Mäelle. Käsikirjoituksen lukivat ja sitä kommentoivat emeritusprofessori Pekka Pihlanto ja erikoistutkija VTT Tom Björkroth. Kiitos hyvistä parannusehdotuksistanne. Hankkeessa tehty työ on osoittanut, että suomalaisten teknologiateollisuuden pk-yritysten osaaminen on varsin korkeatasoista; tästä kertovat mm. yritysten vaikuttavat referenssilistat. Käynnissä oleva globaali teknologinen ja taloudellinen rakennemuutos työntää yritysten eteen kuitenkin vääjäämättä haasteita, joista selviytyminen edellyttää entistä syvempää yhteisöllistä osaamista yritysten sisällä ja toisaalta valmiutta aiempaa tiiviimpään yhteistyöhön yritysten ja niitä lähellä olevan asiantuntijaverkoston välillä. Osaamisen lisäksi tarvitaan sisäistä paloa motivaatiota, halua oppia ja saavuttaa uutta menestystä. Vaikka olemme saavuttaneet paljon, aiemman menestyksen loiste ei lämmitä pysyvästi. Suomalaisen teknologiateollisuuden juuret juontavat 1600-luvulle, jolloin suurvalta-ruotsi tuki rautaruukkien perustamista Suomeen. Kustaa II Adolf määräsi tuolloin ensimmäisen ruukin perustettavaksi Mustioon. Myöhemmin 1800-luvulla maahan perustettiin ensimmäiset konepajat. Ensimmäisenä varsinaisena konepajana pidetään niin ikään uusmaalaista Fiskarsin konepajaa. On hyvä muistaa, että jo tuolloin toiminta oli hyvin kansainvälistä; osaaminen tuotiin silloin usein Ruotsista ja Britanniasta.

8 Nyt globaalistuvassa toimintaympäristössä osaamisen, toisin sanoen sosiaalisen pääoman, vaihdon kynnykset ovat teknologian ja kansainvälisten sopimusten ansiosta matalammalla kuin koskaan aiemmin. Sosiaalisen pääoman vaihdon ainoita rajoitteita ovat usein inhimilliset tekijät ja yhteisen käsitteistön puuttuminen. Myös asioiden ja teknologian johtaminen palautuvat aina viime kädessä ihmisten johtamiseen. Tämä kirja pyrkii osaltaan madaltamaan tiedon virtaamisen kynnyksiä havainnollisten esimerkkien ja työkalujen avulla. Osaamista kehitettäessä on hyvä muistaa, että oppiminen vaatii aina oman ajan, tilan ja motivaation. Oma motivaationi tämän kirjan tekemiseen on jakaa koettua ja opittua muille: kun jotain tietoa on vain yhdellä ihmisellä, sitä ei sanan varsinaisessa merkityksessä ole olemassa. Kirja syntyi hiljaa kypsyttelelemällä muun työn ohessa välillä intensiivisemmin ja välillä verkkaisemmin. Ruskolla Keijo Koskinen

9 1. Kirjan tavoite ja rakenne Tässä luvussa kuvataan kirjan keskeiset tavoitteet ja esitellään lyhyesti kirjan lukujen sisältö. Tämä kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat ymmärtää osaamisen johtamiseen ja strategiseen ajatteluun liittyviä ilmiöitä ja haluavat oppia kehittämään yrityksessään piilevää osaamista. Kirja soveltuu työkalumaisuutensa ja tiiviin esitystapansa puolesta erityisen hyvin heille, joilla ei yleensä ole aikaa lukea laajoja esityksiä strategisesta johtamisesta ja osaamisen kehittämisestä. Kirja on kirjoitettu erityisesti pk-yritysten johdon ja keskijohdon tarpeisiin, toisaalta siihen voivat yhtä hyvin tarttua myös yritysten osaavat tekijät niin sorvin kuin tietokoneenkin äärestä. Koska ei ole olemassa mallia, jolla ratkaistaisiin kaikkien yritysten strategiset ja osaamisen johtamiseen liittyvät haasteet, tässä kirjassa ei nosteta yksittäisiä malleja toisten edelle. Yksittäisten mallien sijaan vaikka niitä esitelläänkin ajattelun tueksi kirjassa pyritään korostamaan strategisen ajattelun ja erilaisten ratkaisumallien pohtimista. Kirjassa pyritään valottamaan aihealueeseen liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista ja tuomaan havainnollisin esimerkein esiin seikkoja, joilla on merkitystä strategisen ajattelun ja osaamisen johtamisen kannalta. Tämän kirjan tavoite on ensinnäkin antaa lukijalle käsitys siitä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan. Toisena tavoitteena on perustella, miksi myös pk-yritysten pitäisi panostaa osaamisen johtamiseen. Kolmantena tavoitteena on pyrkiä tarjoamaan konkreettisten työkalujen ja havaintojen muodossa välineitä yhteisen käsitteistön löytämiseen yritysten osaamisen johtamistyössä. Osaamisen johtaminen on työtä, jota pitää tehdä osana yrityksen päivittäistä perustehtävää. Sitä ei voi hoitaa kuntoon kerran vuodessa järjestettävillä strategiapäivillä. Osaamisen johtaminen ei myöskään ole vain osaamiskartoi-

10 tusten tekemistä ja henkilökunnan kurssittamista. Osaamisen johtaminen ei ole päivittäisten työohjeiden antamista eikä sitä opita päivän koulutuksessa. Tutkimusten mukaan noin 80 % oppimisesta tapahtuu työssä. Osaamisen johtamisen ydin on muutoksessa ja oppimisessa. Yritysten kilpailukyky riippuu siitä, miten niissä osataan hyödyntää osaamista ja miten ne kykenevät oppimaan uutta. Kyse on yhteistyöstä niin yritysten sisällä kuin yritysten ja niiden lähiverkoston välillä. Yritysten päätehtävä ei ole osaamisen johtaminen. Sitä tulisi kuitenkin ymmärtää, koska se liittyy kahteen yrityksen kolmesta perustehtävästä. Yrityksen liiketaloudellinen perustehtävä on tuottaa omistajilleen varallisuutta ja yritykselle itselleen voimavaroja toiminnan edelleen kehittämiseksi. Sen toiminnallinen perustehtävä on tuottaa asiakkailleen hyötyä ja arvoa; tavaroita, palveluita ja elämyksiä. Hyvin suoritettu toiminnallinen perustehtävä vahvistaa osaamista. Yrityksen sosiaalinen perustehtävä on tarjota työntekijöille mahdollisuus tehdä mielekästä työtä yhteistyössä toisten kanssa. Kaikki ulottuvuudet ovat toisistaan riippuvaisia ja tärkeitä. Minkä tahansa perustehtävän laiminlyöminen johtaa ennen pitkää yrityksen kriisiin (Aro 2006). Osaamisen johtaminen liittyy erityisesti toiminnalliseen perustehtävään, mutta myös sosiaaliseen perustehtävään. Se on lyhyesti sanottuna yrityksen henkilöstön innostamista ja kehittämistä ja yhteisen suunnan näyttämistä. Yrityksen liiketaloudellisen perustehtävän hyvä hoitaminen voi tuoda yritykselle vapausasteita. Toiminnan ja osaamisen kehittämiseen sekä sosiaalisten suhteidenkin hoitamiseen jää tällöin riittävästi aikaa ja rahaa. On kuitenkin syytä huolehtia tasapainosta perustehtävien suhteen. Minkään perustehtävän hoitaminen ei saisi korostua liiaksi. Liiallinen optimointi ja tehostaminen ajavat henkilökunnan uuvuksiin ja tuottavat ennen pitkää ongelmia. Yritys ei toisaalta voi olla työntekijöidensä päiväkoti eli sosiaalisten perustehtävien hoitamiselle on omat rajansa. Yritys ei voi myöskään keskittyä liikaa toiminnalliseen perustehtäväänsä. Ylihyväksi näperretty tuote tai palvelu ei hyödytä sen enempää maksavaa asiakasta kuin yritystäkään. Osaamisen kehittämiselläkin on toki rajansa, mutta ani harva yritys on lähelläkään tämän rajan ylittämistä pikemmin päinvastoin. Suomi on tuottavuuskehityksessä jäljessä useimpia kilpailijamaitaan. Tämä koskee myös teknologiateollisuuden kaikkia toimialoja. Yritykset voivat parantaa tuottavuuttaan lähinnä kolmella tavalla: teknologisen kehityksen, pääomaintensiteetin kasvattamisen tai henkisen pääoman kasvattamisen avulla (Teknologiateollisuus; Tilanne ja näkymät 1/2006). Teknologian osalta

11 tapahtuu toki kehitystä, mutta teknologia on kuitenkin kaikille markkinoilla toimiville lähes vakio. Pääomaintensiteetin kasvattaminen voi olla ylivoimainen haaste suomalaiselle pk-yritykselle isojen kanssa kilpailtaessa. Se sijaan henkisen pääoman eli osaamisen kasvattamisen raja ei tule heti vastaan. Siinä on monesti ollut ja on myös tulevaisuudessa monen yrityksen menestyksen salaisuus. Teknologiateollisuuden Tulevaisuuden voittajat -raportissa (2003) todetaan, että innovaatio-, oppimis- ja johtamisprosessit on nostettava tärkeydessä yritysten ydinprosessien tasolle. Hyvin johdetun ja tuotteistetun osaamisen yksi keskeinen kilpailuetu on siinä, ettei sitä voi jäljitellä niin helposti kuin muita kilpailutekijöitä. Miten hyvin Sinun yrityksessäsi johdetaan osaamista? Suuri osa suomalaisen talouselämän tilaa käsittelevistä kirjoituksista päättyy lauseisiin kuten, on välttämätöntä panostaa osaamisen kehittämiseen tai yritysten menestys voidaan taata vain voimakkaalla panostamisella osaamiseen. Mitä tällöin halutaan sanoa? Ja mitä käytännön toimenpiteitä tehdään, kun panostetaan osaamiseen ja johdetaan osaamista? Kirja tarjoaa motivoituneelle lukijalle esimerkkejä ja työkaluja osaamisen johtamisen monimuotoisen ilmiön hahmottamiseen. Luvussa 2 avataan osaamisen johtamiseen ja strategiseen ajatteluun liittyvää käsitteistöä. Luvun tavoitteena on antaa lukijalle kuva siitä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan. Luvuissa 2 ja 3 myös määritellään aihealueeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä, kuten osaamisen johtaminen, ydinosaaminen ja hiljainen tieto. Luvussa 3 kuvataan toimintaympäristöön liittyviä haasteita yleisesti teknologiateollisuuden ja erityisesti alan pk-yritysten näkökulmasta. Keskeisimpiä haastatteluissa esiin nousseita haasteita ovat osaamiseen liittyvät haasteet; strategiaan ja johtamiseen liittyvät haasteet; ns. pehmeisiin tekijöihin liittyvät haasteet; talouteen, markkinoihin ja toimialaan liittyvät haasteet sekä teknologiaan liittyvät haasteet Luvussa 4 kuvataan alan uusmaalaista pk-yrityskenttää kartoittaneessa tutkimuksessa havaittuja neljää yritystyyppiä ja niiden piirteitä. Havaittuja yritystyyppejä ovat osaamisen kehittäjät, tuotannon tehostajat, osaamisen johtajat ja strategiasta poikkeajat. Luvun tarkoitus on toimia mallioppimisen lähtökohtana; yrityksissä voidaan pohtia omaa toimintaa suhteessa konkreettisiin autenttisiin esimerkkeihin. Kuten edellä yrityksen perustehtävistä todettiin, toiminnan tavoitteiden välille on haettava järkevä tasapaino. Jokaisella yrityksellä, myös osaamisen johtamisessa pitkällä olevilla, on varaa oppia toisiltaan. Luvussa 5 esitellään työkaluja, joita yrityksessä voidaan käyttää työn tuke- 10

12 na pohdittaessa tulevaisuuden suuntaviivoja ja johdettaessa osaamista. Oleellista on, että yritys ei ota käyttöönsä liian monimutkaisia osaamisen johtamisen malleja. On pyrittävä luomaan käytännössä toimiva järjestelmä, jossa osat liittyvät toisiinsa luontevasti. Luvussa 6 on tiivistelmä kirjassa esitetyistä ajatuksista. Halutessaan lukija voi tutustua myös liitteeseen, jossa esitellään kirjan taustalla olevan tutkimuksen aineistoa ja viitekehystä sekä tutkimuksen kohdejoukkoa. Kirjan lopussa oleva hakusanaluettelo auttaa lukijaa löytämään etsimänsä aihealueen keskeiset käsitteet ja yhteyden, jossa sitä kirjassa käsitellään. Kiireinen lukija voi aloittaa kirjan lukemisen myös luvusta 5, jossa esitellään osaamisen johtamisen työkaluja. Kirjan lukemisen voi aloittaa kiinnostuksen mukaan myös muista luvuista. Luvut on kirjoitettu itsenäisiksi kokonaisuuksikseen, jotka käsittelevät tärkeää teemaa hieman eri näkökulmista. 11

13 2. Osaamisen haaste Tämän luvun tavoitteena on antaa lukijalle käsitys siitä, mitä osaamisen johtamisella tarkoitetaan. Luvussa määritellään osaamisen johtamiseen liittyvät keskeiset käsitteet. Yrityksen osaamista voi arvioida eri tavoin. Ulkopuoliselle yrityksen osaaminen voi näyttäytyä sen historian kautta. Toisaalta yrityksen itsensä määrittämät kriittiset menestystekijät kertovat myös paljon osaamisesta, siitä kuinka ainutlaatuiset menestystekijät yritys on kyennyt rakentamaan. Ulkopuolisen tarkkailijan on kuitenkin syytä olla kriittinen mainittujen menestystekijöiden suhteen. On kysyttävä, ovatko ne aidosti kriittisiä ja ainutlaatuisia ja ovatko ne ylipäätään oikeasti olemassa. (Ruuska 2002) Osaaminen on noussut selkeästi tiedostetuksi ja tärkeäksi haasteeksi suomalaisissa yrityksissä. Tämä käy ilmi mm. tutkimuksessa, jossa selvitetään säännöllisesti suurimpien yritysten ja julkisorganisaatioiden strategisen henkilöstöjohtamisen koettuja haasteita ja painopistealueita. Osaamisen merkityksen kasvun syiksi mainitaan osaamisen korostuminen kilpailussa entisestään, aiempien osaamisen kehittämisprojektien epäonnistumiset ja tarve löytää uusia, toimivia ratkaisuja osaamisen johtamiseen. (PA-Consulting 2003, Viitala 2005) Vision ja strategian merkitys Miksi osaaminen on niin haasteellinen asia? Yksi keskeisiä syitä on se, että osaaminen liittyy hyvin läheisesti yrityksen visioon ja sen perusteella rakennettuun strategiaan. Osaamisen johtamisen keskeinen kiinnekohta on juuri yrityksen tulevaisuuden tahtotila (Viitala 2005). Jos yrityksessä ei tunneta suuntaa. jota kohti pyritään, ei voida myöskään suunnitella reittiä. Perustavanlaatuinen havainnointikohta on yrityksen strategia. Aidosti ohjaavan strategian tekeminen ja vieläpä sen toteuttaminen kertovat erittäin paljon yrityksen johtamiskyvykkyydestä. Strategian ja yrityksen osaamisen on vastattava hyvin 12

14 toisiaan. Jos näin ei ole, strategia tuskin toteutuu. Olemassa oleva osaaminen ohjaa strategiaprosessia. Toisaalta aito strategianmuutos vaatii useimmiten myös osaamisen kehittämistä. (Ruuska 2002) Yhteisöllisyys Osaamisen toinen haastava piirre liittyy sen yhteisöllisyyteen. Yrityksen tarvitsema osaaminen edellyttää koko työyhteisöä koskevaa osaamisen yhteen kerääntymistä ja yhdistymistä tehokkaalla tavalla (Viitala 2005). Osaamista kehittävä yritys tukee tietoisesti osaamisen muuttumista yhteisölliseksi. Yksilötason osaaminen on tärkeää, mutta jos liian suuri osa osaamisesta saapuu ja poistuu päivittäin yrityksen ovesta ilman, että se muuttuu jaetuksi tai yhteisölliseksi, yrityksen toiminnallinen riski kasvaa (Ruuska 2002). On tunnistettava yrityksen osaamiset ja on kyettävä jakamaan osaamista talon sisällä. Tämänkaltaisen tekemisen ensimmäisiä askeleita on mm. se, että selvitetään yksittäisten työntekijöiden osaamiset, laaditaan niistä yhteisesti tiedossa oleva osaamismatriisi, päivitetään sitä ja turvataan riittävä moniosaaminen. Yhtä tärkeää on samalla tiedostaa ryhmien osaamiseen liittyvä piirre; suuri osa siitä on luonteeltaan hiljaista (tacit). Sitä ei voida kuvata tyhjentävästi erilaisten taitojen luettelona tai yhdistelmänä (Lehtonen 2002). Osaamisen aidon kehittämisen lähtökohta on ollut usein huono, koska yrityksissä on ollut epäselvää, mitä osaamisen johtamisella tai kehittämisellä tarkoitetaan ja millaisia päämääriä sen kautta halutaan saavuttaa. Edelleen ongelmana on ollut, että osaamisnäkökulmaa ei ole liitetty osaksi johtamisen kokonaisuutta, vaan se on jätetty henkilöstöammattilaisten asiaksi. (PA-Consulting 2003) Tässä kirjassa tarkastellun teknologiateollisuuden pk-yrityskentän osalta voidaan lisäksi todeta, että vain harvassa niistä ylipäätään on erillinen henkilöstöasioista vastaava henkilö. Osaamisen kehittämisen kokonaisvastuu jää siis usein muutenkin kuormitetun yrityksen johdon vastuulle. On myös syytä painottaa sitä tosiasiaa, että pk-yritykset eivät ole mittakaavassa pienennettyjä suuria yrityksiä, eivätkä näin ollen myöskään pidä sisällään samankaltaisia rakenteita ja prosesseja kuin suuret yritykset. Esimerkiksi henkilöstön osaamisen kehittämisasioista vastaavan henkilön ja vastuualueen puuttuminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että henkilöstön osaamisen johtaminen olisi pk-yrityksissä lähtökohtaisesti huonosti hoidettu. Henkilöstön osaamisen johtaminen voi olla huonosti hoidettu myös suurissa yrityksissä, joissa on vastuuhenkilö, rakenteet ja prosessit asiaa varten. 13

15 Osaamisen johtaminen Osaamisen johtamisesta on esitetty useita toisiaan sivuavia ja täydentäviä määritelmiä. Viitala (2005) kuvaa osaamisen johtamisen tiivistäen systemaattiseksi johtamistyöksi, jonka tarkoituksena on turvata yrityksen tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Sydänmaanlakka (2001) kuvaa saman asian hieman yksityiskohtaisemmin. Hänen mukaansa osaamisen johtaminen tarkoittaa, että lähtien yrityksen visiosta, strategiasta ja tavoitteista määritellään organisaation ydinosaaminen ja muu tarvittava osaaminen. Tämän jälkeen arvioidaan, mikä on osaamisen nykytaso verrattuna tavoitetasoon. Tältä pohjalta laaditaan tarvittavat kehityssuunnitelmat, jotka viedään käytäntöön ja muunnetaan yksilöiden henkilökohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi. Salojärven (2005) mukaan osaamisen johtaminen tarkoittaa käytännössä strategista kykyä hahmottaa suuntaa ja muuttua sen suuntaisesti. Toimenpiteinä se tarkoittaa esimerkiksi henkilöstön innostamista ja kehittämistä, yhteistyön ja prosessien hiomista, vision ja arvojen jakamista, tiimityöskentelyä ja vuoropuhelua ts. osaamisen jakamista, tuotekehitystä ja innovointia sekä maineen rakentamista ja asiakkuuksien johtamista. Kirjavainen & al. (2005) korostavat osaamisilmiön moniulotteisuutta ja dynaamisuutta. He tunnistavat osaamisen johtamisen liittymäkohdat muuhun johtamistyöhön, työnjakoon ja valtasuhteisiin. Heidän mukaansa varsinaista osaamisen johtamista tapahtuu vasta, kun tieto ja osaaminen muuntuvat yksittäisestä johtamisen kohteesta näkökulmaksi, joka rakentuu sisään kaikkeen johtamiseen. Kaikki em. määritelmät kuvaavat osaamisen johtamisen oleellisia piirteitä. Tässä kirjassa painotetaan erityisesti Kirjavaisen & kumppaneiden määritelmää. Osaamista ei voi johtaa kuten aineellisia tuotannontekijöitä. Osaaminen ei istu varaston hyllyllä odottamassa, eikä sitä voi tilata nopeasti alihankkijalta, vaikka osaamispääomaa voidaankin hyödyntää verkostosuhteissa. Vuorovaikutuksella ja dialogilla on ratkaiseva merkitys osaamisen johtamisessa. Osaamisen johtaminen on ihmisten johtamista, jota voidaan tukea toimivien rakenteiden ja prosessien avulla. Osaamisen johtamisen kannalta oleellista on tietää suunta mihin ollaan menossa, tunnistaa tilanne ja alkaa toimia tavoitteen suuntaisesti. Osaamista voidaan kehittää ja sitä voidaan ostaa. Joistakin osaamisista on pystyttävä myös luopumaan tavoitteiden saavuttamiseksi. 14

16 Osaaminen johtamisen kohteena Kolmas osaamiseen liittyvä haaste liittyy kohteen selkeään määrittelyyn. Osaamiseen liittyvä terminologia on epäselvää ja sen merkitykset yrityksen sisällä ovat sopimatta. Tyypillinen arkitulkinta on, että osaamisen johtaminen on vain osaamiskartoitusten tekemistä, osaamisen arviointia ja koulutustoimintaa. Osaamisen johtamisen muuttuminen näkyväksi ja tietoiseksi toiminnaksi yrityksessä on käytännössä kiinni pitkälti johtajista mutta vastuu yrityksen osaamisen vaalimisesta kuuluu yrityksessä kaikille sen palveluksessa oleville. (Viitala 2005) Jatkuvasti muuttuvissa toimintaympäristöissä osaamisen tulisi olla yrityksissä tietoisen johtamisen kohteena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se olisi nostettava ylimmän johdon neuvottelupöytiin samanlaisen huomion kohteeksi kuin muutkin asiat yrityksessä. Kun puhutaan osaamisesta ja sen johtamisesta puhutaan samalla yrityksen aineettomasta pääomasta tai aineettomasta arvosta. IC-Partnersin Aineeton pääoma-projektissa mukana olleista 16 yrityksestä arvioi taloudellisten ja kiinteiden aineellisten resurssien osuudeksi yrityksen arvonluonnista alle 15 % (IC Partners 2004). Osaamiselle sinällään on vaikea määritellä arvoa, mutta sen sijaan voidaan päätellä, miten osaaminen näkyy yrityksen markkina-aseman kehityksessä, viime kädessä kassavirrassa (Ruuska 2002). Aineettoman pääoman strategisen johtamisen lähtökohtana on varmistaa yrityksen käytettävissä olevien resurssien soveltuvuus ja riittävyys tavoitteisiin nähden. Aineettoman pääoman strategisen johtamismallin voi sanoa koostuvan tiivistetysti seuraavista asiakokonaisuuksista: 1. Yrityksen strategian/liiketoiminnallisten tavoitteiden määrittely. 2. Strategian mahdollistavien tekijöiden, polkujen, määrittely, joilla yritys pyrkii tavoitteisiinsa. 3. Selkeästi strategiaan vaikuttavien toimintojen, tehtävien ja resurssien määrittely. On mahdollista tunnistaa myös yksittäisiä avainasemassa olevia henkilöitä, henkilöstöryhmiä tai tiimejä. Kolme yrityksistä edusti valmistavan teollisuuden yritystä, kolme informaatioteknologia-alan yritystä, kolme bioteknologiaa sivuavaa yritystä, kaksi asiantuntijapalveluyritystä, kolme high-tech insinööritoimistoa sekä erilaisia palvelualan yrityksiä. 15

17 4. Tehtävissä/toiminnoissa tarvittavien osaamisten, rakenteiden, toimintatapojen ja yhteistyösuhteiden tunnistaminen. 5. Resurssien vahvuuksien ja heikkouksien (riittävyys ja laadukkuus) tunnistaminen ja analysoiminen. 6. Strategisesti tärkeiden, mutta puutteellisten tai riittämättömien resurssien kehittämissuunnitelman laatiminen. 7. Seurantajärjestelmän ja mittarien laatiminen kriittisille resursseille. Strategiset tavoitteet Osaamiset ja henkilöstö (inhimillinen pääoma) Strategian mahdollistajat ja kriittiset menestystekijät Rakenteet ja toimintatavat (rakennepääoma) Kriittisten resurssien ja toimintojen määrittely Vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen Yhteistyösuhteet Toimenpidesuunnitelma ja tavoitteet Mittarit ja seuranta Kuva 2.1 Aineettoman pääoman johtamismalli (IC Partners 2004). Osaamisen johtamisen haasteena on sitoa yrityksen osaaminen myös osaksi laajempia kokonaisuuksia, yritysten ja sitä lähellä olevien muiden toimijoiden verkostoja. Osaamisen johtaminen on yhtä aikaa inhimillisen tietopääoman johtamista, yrityksen sisäisten prosessien ja rakenteellisten tekijöiden (kuten arvot ja kulttuuri) johtamista sekä yrityksen ulkoisesta osaamispääomasta (asiakassuhteet, verkostot) huolehtimista. Osaamisen johtamisessa on siis kyse moniulotteisesta kokonaisuudesta, jota voidaan kuitenkin kehittää ja johtaa kunhan tunnistetaan siihen liittyvät elementit ja otetaan vähittäin käyttöön tiettyjä asiaa selkeyttäviä työkaluja. Kaikissa tätä kirjaa varten tarkastelluissa yrityksissä on valtava määrä osaamista. On selvää, että yritysten osaamisen johtamisessa on selkeitä eroja, mutta yllättävän paljon myös yhteneviä piirteitä. 16

18 Kirjan keskeinen viesti on, että kaikki myös pitkällä osaamisen johtamisessa olevat yritykset voivat oppia toisilta toimijoilta entistä parempia toimintatapoja ja kehittää osaamistaan. Kirjan toinen keskeinen viesti on, että markkinat suosivat erikoistumista ja erilaista osaamista hallitsevien yritysten verkostoja. Markkinoilla tarvitaan kaikkia luvussa 4 kuvattuja yritystyyppejä, eikä yhdenkään niiden tapaa toimia voi pitää kategorisesti vääränä lukuun ottamatta strategiasta poikkeajia, joiden on menestyäkseen opittava ja kehitettävä toimintaansa selkeästi muita enemmän. Voimakkaasti kilpaillussa toimintaympäristössä osaamisen kehittäjä- ja osaamisen johtaja-tyyppiset yritykset voivat oppia jotain tuotannon tehostaja -tyypin toimintatavoista. Pelkkään tehostamiseen juuttuneilla yrityksillä puolestaan on opittavaa tavoista, jolla osaamisen kehittäjä- ja johtaja-tyypin yritykset parantavat osaamistaan ja suorituskykyään. Yritykset voivat siis jäljitellä esitettyjen yritystyyppien parhaita piirteitä ja tehdä korjaavia liikkeitä toimimattomiksi havaittujen piirteiden poistamiseksi. Erilaistuminen ja ydinosaaminen Yritysten toimintaa ohjaa tällä hetkellä voimakas tarve muuntua; kehittää uusia tuotteita ja palveluita, verkostoitua ja rakentaa kumppanuuksia, löytää uusia ansaintamahdollisuuksia sekä kehittää nykyistä liiketoimintaa uusiin suuntiin. Erityyppisten liiketoimintamallien merkitys on kasvanut yhdessä kaupankäynnin vapautumisen, markkinoiden globalisoitumisen ja nopean teknologisen erityisesti informaatioteknologian kehityksen kanssa. Yritykset voivat erikoistua hyvin erilaisiin rooleihin ja tehtäviin ja jättää ydinkyvykkyytensä ulkopuolelle jäävät tehtävät liiketoimintaverkon muiden jäsenten tehtäväksi. (Pulkkinen & al. 2005) Rakenteellisissa muutostilanteissa tarvitaan aina käsitteitä, joilla meneillään olevaa joskus kaoottiseltakin vaikuttavaa ympäristöä voitaisiin ymmärtää paremmin. Tällöin myös aiemmin omaksuttuja strategiseen suunnitteluun liittyviä käsitteitä ja käsityksiä tarkastellaan uudelleen. Muuttuvissa tilanteissa ja ympäristöissä yritykset eivät enää tule toimeen suurella työllä tehdyllä pitkäksi ajaksi kiveen hakatulla strategialla, vaan tarvitsevat sen sijaan muutamia selkeitä, muuttuvat tilanteet huomioon ottavia sääntöjä, joilla määrittelevät tekemisen suunnan rajaamatta sitä liian tiukasti (Eisenhardt & Sull 2001). 17

19 Teknologiateollisuus on noin nelisatavuotisen historiansa ajan ollut pitkälti tuotannollista teollisuutta. Teollista yhteiskuntaa seuranneella tietoaikakaudella tuotannollistenkin yritysten tarjontaan on alkanut liittyä entistä useammin erilaisia palveluita ja yhteistyön muotoja, joita ei voi tarkastella pelkästään tuotannollisen toiminnan kuvaamiseen tarkoitetuilla käsitteillä. Ydinosaaminen Ydinosaamisella tarkoitetaan yrityksen koko henkilöstön kyvykkyyden, tiedon ja osaamisen yhdistelmää. Lähtökohtana ja edellytyksenä on koko työyhteisön jaettu oppimiskokemus. Ydinosaaminen kuvastaa parasta mahdollista osaamisen, toimintojen, teknologisten ratkaisujen jne. yhdistelmää ainutlaatuisen, asiakkaalle erityistä lisäarvoa tuottavan lopputuloksen saavuttamiseksi. Ydinosaaminen on luonteeltaan vaikeasti jäljiteltävää ja sen avulla yritykset menestyvät ja erottuvat kilpailijoistaan. (Prahalad ja Hamel 1990) Ydinosaamista voidaan jalostaa ja soveltaa muuttuvissa tilanteissa. Ydinosaamisen käsite on lähellä organisationaalisen kyvykkyyden (Luoma ym. 2005) käsitettä. Organisationaalinen kyvykkyys muodostuu ihmisten toiminnasta osaamisesta, oppimisesta ja tavasta tehdä työtä. Organisatorisen kyvykkyyden avulla yritys voi saada kestävää kilpailuetua, toisin kuin pelkästään teknologisten, taloudellisten tai tuote- ja markkinalähtöisten tekijöiden avulla. Markkinatilanteet muuttuvat ja teknologisten innovaatioiden suoma kilpailuetu on muuttuvassa ympäristössä usein lyhytaikainen. Ydinosaamista voi havainnollistaa oheisen kuvion avulla: Kynnysosaaminen Ydinosaamiset Yritystoimintaa Perusosaamiset: Kriittiset osaamiset: Kriittinen kynnys: tukevat osaamiset: yhteisiä kaikille alan ratkaisevia asiakkaille taidot ja toiminta- esim. henkilöstö- ja yrityksille tarjoavat kilpailuetuja mallit, joita on taloushallinto välttämättömiä kehitettävät palvelevat lähinnä tulevaisuuden sisäisiä asiakkaita kilpailuedun saavuttamiseksi Lähde: Long & Vickers-Koch

20 Liiketoimintamalli Yritysten välinen kilpailu tapahtuu kasvavassa määrin liiketoimintamallien välillä yksittäisten tuotteiden ja palveluiden sijaan. Yritykset ovat samalla siirtymässä tuotekeskeisestä ajattelusta entistä asiakaslähtöisempään ajatteluun ja toimintatapaan. Käytännössä tämä merkitsee usein aiempaa suuremman vastuun ottamista asiakkaan toiminnoista ja siirtymistä palveluliiketoimintaan sen eri muodoissa. Liiketoimintamallien tutkimus on kuitenkin vasta alkutaipaleellaan ja siihen liittyvä käsitteistö vasta hakemassa muotoaan (Pulkkinen & al. 2005). Liiketoimintamallille löytyy useita erilaisia määritelmiä. Tässä yhteydessä käsitteen voi määritellä seuraavasti: liiketoimintamalli on yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten yritys ansaitsee tietystä liiketoiminnasta toisin sanoen, mikä on sen tarjooma, kenelle tätä tarjotaan ja miten se käytännössä toteutetaan. Liiketoimintamalli on sekä arvon luomisen (value creation) että ansaitsemisen (value capturing) yhdistävä rakenteellinen ratkaisu. (Pulkkinen & al. 2005) Käsitteen määrittelyn näkökulmasta ei ole olemassa yhtä tai useampaakaan oikeaa liiketoimintamallia. Tässä kirjassa ei perehdytä erityisesti liiketoimintamalleihin, vaan osaamisen johtamiseen liittyviin ilmiöihin, joilla on merkitystä myös liiketoimintamalleja koskevan käsitteistön kannalta. Koska tietoaikakauden yritystoimintaa ei harjoiteta enää yksinomaan perinteisen porterilaisen arvoketjun kaltaisessa arvonluontiprosessissa, vaan arvonluontia tapahtuu entistä useammin myös uudenlaisissa tuottaja-asiakassuhteissa, on tärkeää perehtyä uudenlaisiin arvonluontitapahtumiin liittyviin osaamisen johtamisen käytäntöihin. Arvoketjulla tarkoitetaan koko sitä prosessia, joka tarvitaan tuotteen kehittämiseksi, aikaansaamiseksi, myymiseksi ja toimittamiseksi asiakkaille huoltopalvelut mukaan lukien. 19

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Osaamispääoman johtaminen

Osaamispääoman johtaminen johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Str at Mar k : Str at e g i n e n

Str at Mar k : Str at e g i n e n Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT For Industry -skenaariot Miten tehdä menestyksekästä liiketoimintaa suomalaisissa valmistavan teollisuuden yrityksissä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Työn mielekkyyden johtaminen

Työn mielekkyyden johtaminen Kati Järvinen Työn mielekkyyden johtaminen Käytännön opas Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Kati Järvinen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin

Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot. Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin Liiketoimintamallit arvonluojina ketjut, pajat ja verkot Matti Pulkkinen Mervi Rajahonka Riikka Siuruainen Markku Tinnilä Robert Wendelin Sisältö Lukijalle 7 Johdanto 8 Liiketoimintamallin määritelmä 10

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.

Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista. Päivän ohjelma. 7:30 Aamiainen 8:30 Hyvän aamun aloitus. Mieli ja keho auki. 8:40 Tervetuloa! 8:45 Johtoryhmätyöskentelyä. Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA

MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA MYYNNIN JA MARKKINOINNIN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelma, jonka keskiössä ovat yrityksellesi ajankohtaiset asiat. Myyntikoulutuksessamme keskitytään asiakaslähtöisempien myynti- ja markkinointitoimenpiteiden

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä

Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset. Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Osataan! Tampereen, Turun ja Vaasan osahankkeiden kuulumiset Aloitusseminaari 27.9.2012, Jyväskylä Tampere, Turku & Vaasa, kaikille yhteiset teemat Miten työpaikalla tapahtuva osaaminen tehdään näkyväksi?

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 15.9.2016 Insinööritieteiden korkeakoulu Minna Nevala, psykologi Materiaalit: psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Mitä hyötyä on itsetuntemuksesta? Reflektointiprosessi

Lisätiedot