Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 1

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 1 Kaupunginvaltuusto Kokoustiedot Aika Maanantai, klo Paikka Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Taavitsainen Satu, puheenjohtaja Olkkonen Kirsi, 1.varapuheenjohtaja Miettinen Mauri, 2. varapuheenjohtaja Aho Eero Ahonen Liisa Barck Paavo Berndt Rauni Harmoinen Taina Heikkilä Pekka, varavalt., poistui klo Heinänen Raimo Himanen Vesa Hokkanen Marita Huoponen Marianne Hämäläinen Marja Hölttä Elina Järvinen Sami Kakriainen Markku Kauppi Marja Kauria Outi Kivinen Harri Koivikko Jyrki Kontinen Juha, varavalt. Korhonen Tapani Kuikka Seija Lehkonen Raine Mielonen Hannu Moilanen Pekka Nepponen Olli Nieminen Kalle Nykänen Heikki Oksman Juhani Pekonen Petri Piispa Leevi, varavalt. Piispa Matti Puikkonen Tero Pulkkinen Satu Pyrhönen Heikki Pöntinen Minna Pöyry Jukka Pöyry Pekka Rantalainen Erkki Roivas Jari Salo-Oksa Armi Seppälä Arto Siitari Keijo Siitari Markku Soininen Mali, varavalt. Strandman Jaana Tikkanen Petri, varavalt. Toivonen Hannu Tullinen Hannu Turkia Markku Ukkonen Osmo Vartiainen Jaana Viitamies Pauliina Vuori Juha Ylönen Päivi

2 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 2 Poissa Aholainen Markku Liikanen Veli Miettinen Olli Oksa Pertti Siitonen Mikko Toivakka Lenita Väänänen Jaakko Muut saapuvilla olleet Mikander Kimmo, kaupunginjohtaja Lehtinen Annaliisa, kaupunginlakimies Liikanen Ari, hallintojohtaja, sihteeri Peltonen Merja, toimistosihteeri Riihelä Jouni, tekninen johtaja Saastamoinen Arja-Leena, talousjohtaja Siekkinen Virpi, sivistystoimenjohtaja Tolonen Satu-Mari, viestintäpäällikkö Töttölä Kimmo, henkilöstöjohtaja Kähkönen Kati, kaupunginhallituksen jäsen Teittinen Sari, kaupunginhallituksen jäsen Asiat :t Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Pöytäkirjantarkastus Satu Taavitsainen Ari Liikanen Pöytäkirja on tarkastettu ja oikeaksi todettu Jaana Strandman Hannu Toivonen Pöytäkirjan nähtävänäolo Kaupunginkansliassa Hallintojohtaja Ari Liikanen

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 2 / 2015 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 17 Pöytäkirjan tarkastus 3 / 18 Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä Jari Roivaksen valitseminen hänen tilalleen jäseneksi ja puheenjohtajaksi 4 / 19 Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen 5 / 20 Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle Etelä-Savon maakuntaliiton edustajainkokouksesta ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen 6 / 21 Eron myöntäminen Sari Teittiselle kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta hänen sijaansa 7 / 22 Liite 1-2 Asuntomessutonttien hinnoittelu 8 / 23 Liite 3 Konserniohje 9 / 24 Liite 4-6 Mikkelin muistipoliklinikan ja sairaanhoitopiirin muistipoliklinikan yhdistäminen yhteiseksi Geriatrian poliklinikaksi alkaen 10 / 25 Liite 7 Pellosniemen koulun lakkauttaminen 11 / 26 Muut asiat / kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin huomioiminen

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty valtuutetuille Kokouskutsu on asetettu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle ja julkaistu sanomalehdissä Länsi-Savo ja Mikkelin Kaupunkilehti Päätös Kaupunginvaltuusto: Suoritetussa nimenhuudossa todettiin, että valtuutetut Veli Liikanen, Mikko Siitonen, Olli Miettinen, Lenita Toivakka, Jaakko Väänänen ja Markku Aholainen olivat ilmoittaneet esteestä osallistua valtuuston kokoukseen ja heidän varajäsenikseen oli kutsuttu Pekka Heikkilä, Leevi Piispa, Mali Soininen, Juha Kontinen, Pirjo Siiskonen ja Petri Tikkanen. Todettiin, että nimenhuudossa oli paikalla 52 varsinaista valtuutettua ja 5 varavaltuutettua. Koska kokouskutsu on julkaistu valtuuston edellyttämällä tavalla valituissa ilmoituslehdissä ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä lähetetty vähintään neljä päivää aikaisemmin valtuutetuille, puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Merkitään, että valtuutettu Pertti Oksa ja varavaltuutettu Pirjo Siiskonen olivat poissa kokouksesta. Merkitään, että varavaltuutettu Pekka Heikkilä poistui kokouksesta klo

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan valtuutetut Jaana Strandman ja Hannu Toivonen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Jaana Strandman ja Hannu Toivonen.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 013 / 2012 Eron myöntäminen Vesa Himaselle rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä Jari Roivaksen valitseminen hänen tilalleen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Kaupunginhallitus Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Rakennuslautakunnan puheenjohtaja Vesa Himanen on lähettänyt kaupunginhallitukselle päivätyn seuraavan sisältöisen kirjeen: "Anon eroa Mikkelin rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja sen puheenjohtajan tehtävistä vuoden 2015 alusta alkaen, kun tulen valituksi kaupunginhallituksen jäseneksi Ristiinasta toimikaudelle Ristiinassa Vesa Himanen" Rakennuslautakunnan kokoonpano toimikaudella on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Puntanen Pia, FM, historiantutkija 2. Kervinen Jaana, yhteisöpedagogi AMK 3. Kortelainen Hannu, yrittäjä 4. Väisänen Kauko, yo-merkonomi, VPJ 5. Haukijärvi Erja, diplomi-insinööri, tradenomi 6. Sikanen Mikko, pääluottamusmies 7. Savander Susanna, rehtori, KM 8. Arnell Kalevi, eläkeläinen 9. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 10. Suutari-Piispa Eija, AMK-hortonomi 11. Himanen Vesa, kiinteistönhoitaja, laitosmies, PJ Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Halme Wilhelmiina, tekstiilitaiteilija 2. Mäkeläinen Terttu, luokanopettaja 3. Nousiainen Jouko, everstiluutnantti evp. 4. Mynttinen Jarmo, insinööri 5. Pajunen Leevi, kauppatieteiden maisteri, eläkeläinen 6. Liikanen Kari, rakennusmestari

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Kaupunginvaltuusto Nyyssönen Nina, myyjä 8. Toiviainen Harri, rakennusmies 9. Kohvakka Asko, eversti evp. 10. Puustinen-Kiljunen Tanja, maatalouslomittaja 11. Härkönen Päivi, yrittäjä Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Esitys hyväksyttiin. Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Vesa Himaselle hänen pyytämänsä eron rakennuslautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä. Edelleen kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että varastomies Jari Roivas valitaan rakennuslautakunnan jäseneksi ja nimetään puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto: Asia jätettiin pöydälle. Tiedoksi Vesa Himanen, Jari Roivas, rakennuslautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 8 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 013 / 2012 Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen ja puheenjohtajan nimeäminen Kaupunginhallitus Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan myöntänyt eron Pirkko Valtolalle kaupunginvaltuuston jäsenyydestä vaalikelpoisuuden menettämisen vuoksi. Kuntalain 36 1 momentissa todetaan, että Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Teknisenlautakunnan kokoonpano toimikaudella on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Valtola Pirkko, työterveyslääkäri, PJ 2. Rasola Nina, yrittäjä, toimitusjohtaja 3. Puhakka Paavo, DI 4. Heikkilä Pekka, suojelubiologi 5. Puikkonen Tero, yrittäjä,, VPJ 6. Strandman, Jaana, rehtori, erityisopettaja 7. Kauppi Marja, fysioterapeutti, yrittäjä 8. Siiriäinen Jukka, työnjohtaja 9. Paasonen Leena, sosionomi (AMK), ohjaaja 10. Hokkanen Marita, opettaja, apulaisjohtaja 11. Liukkonen Seppo, autonkuljettaja

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 Kaupunginvaltuusto Ruotsalainen Raimo, apulaisjohtaja 13. Heinänen Raimo, lähiruokayrittäjä Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Manninen Jyrki, alueellinen riskipäällikkö 2. Kankkunen Tarja, toimitusjohtaja, yrittäjä 3. Korhonen Leena, kiinteistönvälittäjä 4. Lausas Pekka, tietotekniikkakouluttaja 5. Ylönen Päivi, oppisopimuskoordinaattori 6. Panula-Ontto-Suuronen Anni, erikoissuunnittelija 7. Kurvinen Minna, asiakaspalvelija 8. Viitikka Jari, metsäkoneen kuljettaja 9. Hokkanen Outi, lomittaja 10. Riepponen Tapio, DI, yrittäjä 11. Härkönen Keijo, asentaja-koneistaja 12. Juopperi Topias, sorvari 13. Tissari Markku, metsäkoneurakoitsija, maanviljelijä Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Pirkko Valtolalle eron vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta teknisen lautakunnan jäsenyydestä ja puheenjohtajan tehtävästä sekä valitsee uuden jäsenen hänen tilalleen ja nimeää puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto myönsi eron Pirkko Valtolalle ja valitsi hänen sijaansa teknisen lautakunnan jäseneksi filosofian maisteri Pia Puntasen ja nimesi puheenjohtajaksi diplomi insinööri Paavo Puhakan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 10 Tiedoksi Pirkko Valtola, valittu henkilö, tekninen lautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 013 / 2013 Eron myöntäminen Pirkko Valtolalle Etelä-Savon maakuntaliiton edustajainkokouksesta ja uuden jäsenen valitseminen hänen tilalleen Kaupunginhallitus Valmistelija kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh Pirkko Valtola on jättänyt eropyynnön koskien hänen jäsenyyttään Etelä-Savon maakuntaliiton edustajainkokouksessa. Valtola on perustellut pyyntöään sillä, että hän ei ole enää Mikkelin kaupunginvaltuuston jäsen eikä näin ole enää vaalikelpoinen edustajainkokoukseen. Kuntayhtymän perussopimuksen 10 mukaisesti edustajat maakuntavaltuustoon eli edustajainkokoukseen valitaan jäsenkunnissa. Jäsenkuntien edustajan ja varaedustajan edustajankokouksessa tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja. Asukasluvun perusteella laskettu edustajamäärä Mikkelin kaupungilla on 22. Kaupunginvaltuusto valitsi Etelä-Savon maakuntaliiton edustajainkokoukseen: Varsinaiset jäsenet: 1. Markku Kakriainen, toimitusjohtaja 2. Matti Piispa, maaseutuyrittäjä 3. Outi Kauria, mökkiyrittäjä 4. Seija Korhonen, erikoislääkäri 5. Päivi Ylönen, oppisopimuskoordinaattori 6. Arto Seppälä, ylitarkastaja 7. Kalle Nieminen, terveystarkastaja 8. Osmo Ukkonen, apulaisrehtori, eläkeläinen 9. Markku Turkia, psykologi 10. Satu Taavitsainen, sosionomi, toiminnanjohtaja 11. Marianne Huoponen, sosionomi, erityisopettaja 12. Lenita Toivakka, kansanedustaja 13. Pirkko Valtola, työterveyslääkäri 14. Elina Hölttä, yhteiskuntatieteen kandidaatti 15. Hannu Toivonen, eversti evp. 16. Olli Nepponen, prikaatikenraali evp. 17. Jukka Pöyry, LVI-teknikko

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 12 Kaupunginvaltuusto Harri Kivinen, yrittäjä 19. Marja Hämäläinen, yrittäjä 20. Veli Liikanen, nuorisotutkija 21. Rauni Berdt, terveyskeskuslääkäri 22. Liisa Ahonen, lähihoitaja Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Jaakko Väänänen, maaseutuyrittäjä 2. Pekka Pöyry, opettaja, yrittäjä 3. Marja Kauppi, fysioterapeutti 4. Jaana Strandman, luokanopettaja, rehtori 5. Taina Harmoinen, viestintäalan yrittäjä 6. Raine Lehkonen, lehtori 7. Tapani Korhonen, kiinteistönhoitaja 8. Hannu Tullinen, pääluottamusmies 9. Pauliina Viitamies, kansanedustaja 10. Jaana Vartiainen, lastentarhanopettaja 11. Marita Hokkanen, opettaja, apulaisjohtaja 12. Satu Pulkkinen, tuoteasiantuntija, TtM 13. Armi Salo-Oksa, yrittäjä 14. Jyrki Koivikko, kappalainen 15. Mauri Miettinen, metsänhoitaja, maaherra emeritus 16. Juha Vuori, vanhempi konstaapeli 17. Raimo Heinänen, lähiruokayrittäjä 18. Jari Roivas, varastomies 19. Markku Siitari, yrittäjä, toimitusjohtaja 20. Minna Pöntinen, tradenomi 21. Mikko Siitonen, lehtori 22. Erkki Rantalainen, diplomi-insinööri Ehdotus: Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee uuden edustajan Pirkko Valtolan tilalle Etelä-Savon maakuntaliiton kuntien edustajainkokoukseen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto valitsee uuden edustajan Pirkko Valtolan tilalle Etelä-Savon maakuntaliiton kuntien edustajainkokoukseen.

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 13 Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto myönsi eron Pirkko Valtolalle ja valitsi hänen sijaansa uudeksi edustajaksi yrittäjä Armi Salo-Oksan ja hänelle henkilökohtaiseksi varajäseneksi ylipalomies-sairaankuljettaja Eero Ahon jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Pirkko Valtola, valittu henkilö, Etelä-Savon maakuntaliitto, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 14 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 013 / 2012 Eron myöntäminen Sari Teittiselle kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja uuden jäsenen valinta hänen sijaansa Kaupunginhallitus Kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen Sari Teittinen on lähettänyt seuraavan eronpyynnön: "Pyydän eroa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä kaupunginhallitukseen valinnan vuoksi. Sari Teittinen" Kasvatus- ja opetuslautakunnan kokoonpano toimikaudella on seuraava: Varsinaiset jäsenet: 1. Koivikko Jyrki, kirkkoherra, VPJ 2. Hölttä Elina, opiskelija 3. Teittinen Sari, terveystieteiden maisteri 4. Berndt Rauni, terveyskeskuslääkäri 5. Tarkiainen Samuel, metsätalousinsinööri, hankintaesimies 6. Pöyry Pekka, opettaja, yrittäjä 7. Kontunen-Karhula Katri, mehiläistalousyrittäjä 8. Strengell Janne, henkilöstöasiantuntija 9. Ukkonen Osmo, eläkeläinen, kirjailija, PJ 10. Rautiainen Sari, ravitsemistyöntekijä, pääluottamusmies 11. Tikkanen Petri, työsuojeluvaltuutettu 12. Rusakko Susanna, myyjä 13. Paukku Markku, FM, historian ja yhteiskuntaopin opettaja Henkilökohtaiset varajäsenet: 1. Ojanen Atte, vastaava isännöitsijä 2. Selenius Leila, vastaava ohjaaja 3. Kontturi Helen, yrittäjä 4. Pulkkinen Yrjö, muusikko, soolosellisti 5. Sanisalo Jarkko, henkilöstökoordinaattori 6. Piispa Matti, maaseutuyrittäjä 7. Kauria Henna, farmaseutti 8. Stolyarov Stanislav, linja-auton kuljettaja 9. Harmoinen Jorma, sähköurakoitsija 10. Nikulainen Pia, myyjä 11. Paasonen Arto, trukinkuljettaja 12. Loisa Hannele, sairaanhoitaja

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 15 Kaupunginvaltuusto Asikainen Katariina, FM, laivavirkailija Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Sari Teittiselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja valitseen uuden jäsenen hänen tilalleen jäjellä olevaksi toimikaudeksi. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto myöntää Sari Teittiselle eron kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenyydestä ja valitseen uuden jäsenen hänen tilalleen jäjellä olevaksi toimikaudeksi. Päätös Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto myönsi eron Sari Teittiselle ja valitsi hänen sijaansa kasvatus- ja opetuslautakunnan jäseneksi psykoterapeutti Eeva Vihermäen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Tiedoksi Sari Teittinen, valittu henkilö, kasvatus- ja opetuslautakunta, luottamushenkilörekisterinhoitaja, kansliapalvelut, Kunnan Taitoa/palkanlaskenta

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 16 Kaupunginvaltuusto Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus / 641 / 2015 Asuntomessutonttien hinnoittelu Tekninen lautakunta / 8 Valmistelijat: kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa p ja projektikoordinaattori Heikki Manninen p Mikkelin kaupunki järjestää vuoden 2017 Asuntomessut Kirkonvarkauden alueella, Saimaan rannalla. Messujen onnistumisen ja koko laajemman asuinalueen imagon rakentamisessa yksi merkittävä osatekijä on näyttelytalojen rakentajat. Asuntomessurakentajaksi sitoutuminen edellyttää keskivertoa vahvempaa mm. aikatauluihin ja markkinointiin sitoutumista. Tonttitarjonnan ja hinnoittelun tulee olla rakentajia houkuttelevaa. Kirkonvarkauden alue on maastollisesti monipuolista ja maisemallisesti arvokasta. Messuille rakennettavaksi tulevien tonttien hinnoittelussa tulee huomioida asuntomessujen järjestämisen merkitys ja alueen muu houkuttelevuus. Kaupunginvaltuusto on päättänyt tonttien yleiset myynti- ja vuokrausperusteet Mikkelissä vuosina Tämän vyöhykehinnoittelun mukaan Kirkonvarkauden alue kuuluu II-vyöhykkeeseen. Hinnoittelu ei ota huomioon alueiden erityisolosuhteita tai niiden merkittävyyttä Mikkelin kaupungin strategian kannalta. Kaupunki on hankkinut arvion tonttien hinnoista syksyllä Arvio on liitteenä ohessa sähköisesti luettavana Arvion mukaan tonttien hinnat poikkeaisivat merkittävästi vyöhykehinnoittelusta. Vyöhykehinnoittelu ei huomioi tontin arvossa nostavana tekijänä esim. Saimaan läheisyyttä. Normivyöhykehinnoittelu ei sovellu Kirkonvarkauden alueelle sen maisemallisten arvojen, monipuolisten rakennusolosuhteiden ja asuntomessutapahtuman johdosta. Tonttihinnoittelussa tulee ottaa huomioon alueella järjestettävät asuntomessut, tonttien arvo vapailla markkinoilla sekä kaupungin tavoite suunnata asuinrakentamista Saimaan rannoille. Asuinrakennusten (A) korttelialueen tonttien koot vaihtelevat välillä m2 ja vastaavasti tonttien hinnat vaihtelevat välillä euroa. Halvin tontti on kooltaan 1010 m2 ja sen rakennusoikeus on 250 k-m2. Kallein tontti on kooltaan 3530 m2 ja

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 17 sen rakennusoikeus on 700 k-m2. Asuinpientalojen (AP) korttelialueen rakennusoikeusneliömetri maksaa 50 euroa. Poikkeuksena tähän on Antellinrannan eteläpuolella sijaitseva A-1 tontti jonka hinta on 100 euroa/rakennusoikeusneliömetri. Tontit voi joko vuokrata tai ostaa lukuun ottamatta korttelien 13, 16, 17 ja 18 tontit, jotka on ostettava. Asuntomessuille rakennettavat tontit valitaan tarkemmin Osuuskunta Suomen Asuntomessut kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Muiden kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen. Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueelle Liite Ehdotus: Tekninen johtaja: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa: - Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua - muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen huomioiden asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä läheisyydessä - kaupungingeodeetti oikeutetaan päättämään Kirkonvarkauden tonttien muista myynti- tai vuokrausehdoista kaupunginvaltuuston vahvistamat yleiset tontinluovutusperusteet huomioon ottaen. Päätös: Tekninen lautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Arvioraportti tonttien hinnoista on luettavissa Mikkelin kaupungin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta päätöksenteko/esityslistat ja pöytäkirjat/esityslistat/kaupunginhallitus Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueella Liite Arvioraportti Kirkonvarkaus Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että - Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua - muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 18 Kaupunginvaltuusto huomioiden asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä läheisyydessä Lisäksi kaupunginhallitus oikeuttaa kaupungingeodeetin päättämään Kirkonvarkauden tonttien muista myynti- tai vuokrausehdoista kaupunginvaltuuston vahvistamat yleiset tontinluovutusperusteet huomioon ottaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä selosti asiaa kaupunginhallitukselle. Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueella Liite 1 Arvioraportti Kirkonvarkaus Liite 2 Ehdotus Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että - Kirkonvarkauden alueen Asuntomessurakentajille luovutettavien tonttien hinnoittelussa käytetään liitteen mukaista hinnoittelua - muiden Kirkonvarkauden asuinalueen, kuin asuntomessuille 2017 hakuun tulevien tonttien hinnoittelusta päätetään erikseen huomioiden asuinalueen hyvä sijainti Saimaan välittömässä läheisyydessä. Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa, projektikoordinaattori Heikki Manninen

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 19 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus / 000 / 2015 Konserniohje Kaupunginhallitus Valmistelijat talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, puh , konsernitarkastaja Juha Vuorela, puh ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen, puh Omistajapolitiikka muodostuu omistajastrategian valinnasta ja omistukseen liittyvän määräysvallan käyttöön perustuvasta konserniohjauksesta. Mikkelin kaupunki laatii kevään 2015 aikana omistajapolitiikkansa ja sen osana on nyt päivitetty konserniohje. Mikkelin kaupunki on siirtänyt osan palvelutuotantoaan yhteisöille, jotka kaupunki omistaa kokonaan itse tai yhdessä muiden tahojen kanssa. Yhteisöt toimivat pääasiassa joko osakeyhtiönä tai kuntayhtyminä. Tämän lisäksi kaupungilla on omistusta alueen kehittämisen ja elinkeinostrategian kannalta merkittävissä yhtiöissä ja muissa yhteisöissä. Kaupungin omistamisen lähtökohtana on aina kaupungin kehittämistavoitteet ja palvelustrategia. Kaupunkia johdetaan konsernitasoisesti. Konserniohjeella varmistetaan valtuuston tytäryhteisölle asettamien tavoitteiden omistajapoliittisten linjauksien sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutus sekä määritellään, miten konsernin tytäryhteisöjen ohjaus, seuranta, raportointi ja valvonta on järjestetty kaupungin toimesta. Uudistetulla konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämisen, kaupungin yhteisöstä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konserniohjeen ennakkolupamenettelyä on kirkastettu. Ne konserniyhtiöiden ratkaisut, joilla on olennaista vaikutusta koko konsernin taloudelliseen tilaan tai muutoin esim. riskeihin, valmistelee konserniohjausryhmä kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen konsernijaoksen päätettäviksi. Kuntalain ( /365) 13 :n mukaan valtuuston tehtävänä on päättää kunnan toiminnan ja talouden keskeisten tavoitteiden lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja tavoitteiden keskeisistä tavoitteista, konserniohjausken periaatteista sekä kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteista. Valtuusto hyväksyy myös yleensä konserniohjeet, vaikka asiasta ei olekaan kuntalaissa säädetty. Mikkelin kaupungin valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu Kaupunginhallitus on lisäksi ( ) nimennyt kullekin yhtiölle johtoryhmästä valvonta- ja seurantavastuuhenkilöt, joka on pääsääntöisesti ollut asianomaisen toimialan vastaava toimialajohtaja kaupungin puolelta, kaupunginjohtaja tai talousjohtaja. Nyt päivitettyyn konserniohjeeseen on tehty tarkennuksia, joilla on kirkastettu koko kuntakonsernin kanalta talouden ja riskien hallinnan. Tehokas johtamis- ja hallintojärjestelmä edellyttää yhteisön johdon, tilintarkastajien ja omistajien kiinteää vuorovaikutusta. Tytäryhteisön on ennakkoon hankittava konsernijohdon suostumus seuraavissa asioissa 1) liiketoiminnan merkittävä tai poikkeuksellinen laajentaminen 2) merkittävä tai poikkeuksellinen investointi 3) yhtiöjärjestyksen muuttaminen 4) osakeanti tai muu pääomarakenteen muuttaminen 5) liiketoiminnan myyminen tai muu olennainen liiketoiminnan uudelleenjärjestely, mukaan lukien merkittävät kiinteän omaisuuden järjestelyt 6) lainanotto tai vakuuden antaminen 7) hakeutuminen selvitystilaan tai konkurssiin 8) tuloksen käsittely ennen yhteisön hallituksen tilinpäätöskäsittelyä 9) vaikutuksiltaan merkittävän oikeudellisen prosessin aloittaminen 10) toimitusjohtajan valinta ja palkkaus sekä toimitusjohtajalle maksettavat muut taloudelliset etuudet 11) tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto, muutokset tulospalkkiojärjestelmässä 12) yhtiön tulokseen, pääomaan tuotto tai riskiin muuten olennaisesti vaikuttava tapahtuma 13) rahoitusrakenteen merkittävät muutokset Ennakkoluvan käsittelee ja luvan myöntää kaupunginhallituksen jaosto. Hyväksyttyjä konserniohjeita noudatetaan konserniin kuuluvissa tytäryhteisöissä, jollei niitä koskevasta lainsäädännöstä,

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 21 Kaupunginvaltuusto yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä muuta johdu. Konserniohjeeseen perustuvien yksittäisten ohjeiden ollessa ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten, kuten yhteisö- tai kirjanpitolainsäädännön tai muun pakottavan lainsäädännön kanssa, noudatetaan voimassa olevaa pakottavaa lainsäädäntöä. Konserniohje ei muuta tytäryhteisöjen tai osakkuusyhteisöjen johdon oikeudellista asemaa tai vastuuta. Käyttäessään omistajaohjausta kaupunki ottaa huomioon kutakin yhteisöä koskevaan lainsäädäntöön sisältyvän yhteisön omistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Omistajaohjausta ei käytetä siten, että yhteisön päätös tai toimenpide on omiaan tuottamaan yhteisön toiselle omistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhteisön tai yhteisön toisen omistajan kustannuksella (yhdenvertaisuusperiaate). Merkittävimpiä tytäryhteisöjä on kuultu konserniohjeluonnoksen johdosta. Tytäryhteisöjen kommentit esitellään kokouksessa. Valtuuston hyväksymisen jälkeen konserniohje lähetetään käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi yhteisöjen hallituksille tai vastaaville toimielimille. Tultuaan hyväksytyksi konserniohje sitoo yhteisöjä. Konserniohje Liite Ehdotus: Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen 2. oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen ja kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen selostivat asiaa kaupunginhallitukselle. Konserniohje Liite 3 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto 1. hyväksyy liitteen mukaisen konserniohjeen

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu oikeuttaa kaupunginhallituksen antamaan konserniohjetta täydentävät soveltamisohjeet. Päätös Kaupunginvaltuusto: Keskustelun aikana valtuutettu Heikki Nykänen esitti mm. valtuutettujen Raimo Heinäsen, Markku Turkian ja Juhani Oksmanin kannattamana, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen esityksestä poikkeava kannatettu esitys ja esitti asian ratkaistavaksi äänestyksellä siten, että ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat asian palauttamista uuteen valmisteluun, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 15 jaa-ääntä ja 40 ei-ääntä sekä 1 tyhjä ääni. Poissa 3. Puheenjohtaja totesi, että asia palautetaan uuteen valmisteluun. Merkitään, että varavaltuutettu Pekka Heikkilä poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Merkitään, että talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen selosti asiaa kaupunginvaltuustolle. Tiedoksi Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen, konsernitarkastaja Juha Vuorela, kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 23 Kaupunginvaltuusto Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kaupunginhallitus / 011 / 2015 Mikkelin muistipoliklinikan ja sairaanhoitopiirin muistipoliklinikan yhdistäminen yhteiseksi Geriatrian poliklinikaksi alkaen Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Valmistelija: Vammais- ja vanhuspalvelujen johtaja Niina Kaukonen, niina.kaukonen@mikkeli.fi, puh , hallintopäällikkö Timo Talo, timo.talo@mikkeli.fi, puh ja Talouspäällikkö Kirsi Ollikainen, kirsi.ollikainen@mikkeli.fi, puh Muistipoliklinikoita on nykyisin monissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisillä lääkäriasemilla. Alle 65-vuotiaat eli työikäiset muistipotilaat tutkitaan yleensä neurologian muistipoliklinikalla. Jos terveyskeskuksessa ei ole omaa muistipoliklinikkaa, tutkittava lähetetään silloin jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon keskus- tai yliopistosairaalaan paikkakunnasta riippuen. Muistipoliklinikalla tehdään tarvittavat lisätutkimukset, joiden perusteella pyritään selvittämään muistioireiden syy sekä arvioidaan muistisairauslääkityksen tarve ja laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmasuunnitelma. Muistipotilaan jatkohoito ja seuranta tapahtuu yleensä omassa terveyskeskuksessa. (Muistisairaudet, Käypähoitosuositus) Mikkelissä toimii perusterveydenhuollon muistipoliklinikka ja sairaanhoitopiirissä on toiminut vastaavanlainen toiminta. Alle 65- vuotiaat ovat ohjautuneet sairaanhoitopiirin neurologian poliklinikalle ja 70-vuotta täyttäneet on hoidettu joko Mikkelin perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon muistipoliklinikalla. Mikkelin muistipoliklinikalla on työskennellyt sairaanhoitaja (osa-aikainen) ja geriatri 2-3 päivänä viikossa. Resurssi on ollut riittämätön suhteessa potilasmääriin. Sairaanhoitopiirissä on työskennellyt kokoaikainen sairaanhoitaja ja geriatri, mutta geriatrin eläköityessä v. 2013, tilalle ei ole saatu ketään, joten toimintaa ei ole ollut erikoissairaanhoidossa vuonna 2014 lainkaan. Osa potilaista on ohjautunut Mikkelin poliklinikalle, mutta kaikkiin tarpeisiin ei ole pystytty vastaamaan. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella muistisairauksiin sairastavien määrä lisääntyy noin henkilöllä vuosittain ja he ohjautuvat diagnoosin saamista varten ensikäynnille joko muisti- tai geriatrian poliklinikalle. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen geriatristen

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 24 asiakkaiden ja muistisairauksista kärsivien asukkaiden hoitoa ja palvelua on tarkoitus kehittää niin, että alueen perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja vanhustenpalvelut muodostavat alueellisesti ja asiakaslähtöisesti toimivan kokonaisuuden. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä ESPER- ja ESSO -hankkeiden kanssa. Tarkoitus on yhdistää erikoissairaanhoidon geriatrian poliklinikka ja Mikkelin kaupungin muistipoliklinikka alkaen. Tavoitteena on sujuvoittaa ja selkeyttää potilaiden hoitopolkua, vahvistaa asiantuntijutta ja hillitä kustannuksia päällekkäisiä toimintoja karsimalla ja optimoimalla henkilöstön käyttöä. Syksyn 2014 aikana on uutta toimintamallia varten työskennellyt toimintamallityöryhmä ja taloustyöryhmä. Toimintamallityöryhmä on työstänyt uuden yhdistetyn Geriatrian yksikön toimintamallin ja taloustyöryhmä on laskenut kustannuksia ja uusien palvelupakettien hinnat. Geriatrian yksikön toiminta: alkaen yhdistetty geriatrian yksikkö tuottaa palveluja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen 70 -vuotta täyttäneille ja iäkkäämmille asukkaille. Alle 70 -vuotiaat muistioireiset ohjataan tutkimuksiin ja hoidon aloitukseen esshp:n neurologian poliklinikalle. Yksikkö toimisi yhden hallinnon alla. Geriatrian yksikössä tehdään diagnostiikkaa, hoidon tarpeen kartoituksia ja suunnittelua. Lisäksi toiminta sisältää kontrollikäyntejä, antaa konsultaatiopalveluita sekä koulutus- ja asiantuntijapalveluja. Geriatri vastaa erikoistuvien lääkäreiden kouluttamisesta ja antaa asiantuntijapalveluja alueen hoitoyksiköihin ja jalkautuu alueelle. Jatkohoito ja kuntoutus toteutetaan pääasiallisesti lähipalveluna. Henkilöstö: Geriatrian yksikön palveluja tuottaa alkuvaiheessa 1 geriatri 50 %:n työpanoksella ja 2 sairaanhoitajaa. Tavoitteena on saada yksikköön lisäksi 1 erikoistuva lääkäri. Geriatrin työpanos alkuvaiheessa ostetaan Mikkelin kaupungilta ja tästä tehdään erillinen sopimus. Sairaanhoitopiiristä tulee 1 sairaanhoitaja ja 1 siirtyy Mikkelin kaupungilta muistipoliklinikalta. Siirtyvän työntekijän osalta on aloitettu yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut ja työntekijä on ollut mukana toimintamallityöryhmässä luomassa uutta, yhdistettyä toimintamallia. Talous: Taloustyöryhmä on koostunut erikoissairaanhoidon ja Mikkelin talousosaajista ja toimintamallin työryhmän jäsenistä. Ryhmässä on sovittu laskutushinnoista, joilla kuntalaskutus tehdään erikoissairaanhoidossa ja tämän vuoksi erillistä palvelusopimusta ei tarvitse tehdä. Palvelua on tuotettu aikaisempina vuosina sekä Mikkelin kaupungilla että Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä. Sen lisäksi mm. Kangasniemellä ja Mäntyharjulla on toiminnassa omat yksiköt.

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 25 Taloustyöryhmässä on laskettu vertailutiedot vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella, koska vuoden 2014 aikana kummallakin toimijalla oli resursseista pulaa ja toimintaa ei ollut koko vuoden ajan. Mikkelin kaupungin osuus asiakaskäynneistä on noin 80 %, jolloin Mikkelin kaupungin kuntalaskutuskustannus olisi euroa

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 26 sisältäen arvioidut ct-kuvaukset ja labrakäynnit. Lääkärin ensikäyntiin sisältyy aina pään kuvantaminen sekä labrakäynti. Hirvensalmelle ja Puumalalle lähetetään suoraan oma lasku näillä samoilla hinnoilla. Jatkossa muutkin seudun kunnat voivat hyödyntää yhteistä geriatrian yksikköä. Vuoden 2013 ct-kuvan hinta on ollut 126 euroa ja labrakustannukset ovat olleet keskimäärin potilasta kohden 19,84 euroa ja röntgenkulut 58,84 euroa. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri laskuttaa kuntia edelleen erikseen voimassa olevan hinnaston mukaisesti näistä palveluista. Vertailutiedon saamiseksi ct-kuvaukset sekä labrakäynnit on kuitenkin huomioitu laskelmissa. Tuotantolautakunnan talousarviossa omaan toimintaan on varattu vuoden 2015 talousarvioon määrärahaa euroa ja tuloihin euroa. Jos integraatiota ei tehdä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri laskuttaisi muistihoitajan palveluista sekä ct-kuvaukset ja labrakäynnit kaupungilta arviolta noin euroa. Mikkelin kaupungin olisi varauduttava vuositasolla muistipoliklikan toimintaan yhteensä euron kustannuksella. Mikkelin omaksi käyntihinnaksi on laskettu 545,80 euroa, joka sisältää lääkärin ja hoitajan resursoinnin 4 päivänä viikossa. Käyntimääräksi on arvioitu 500 käyntiä/vuodessa. Integraation hyötynä on päällekkäisten toimintojen karsiminen, yhteinen henkilökunta, yhteiset tilat sekä toiminnan lisääntyessä estetään myös asiakkaiden siirtyminen raskaamman hoidon piiriin, joka vähentää paineita tehostetussa palveluasumisessa. Päällekkäisiin toimintoihin karsiminen (vuokra, siivous, hallinto, labrakäynnit) tuottavat suoraan jo arviolta euron säästön, vaikka toiminnan volyymia kasvatettaisiin käyntiin vuodessa nykyisestä toteutuneesta 761 lääkäri/hoitajakäynnistä. Arvioidulla 80 %:n asiakaskäyntimäärällä Mikkelin kaupungille syntyisi säästöjä: erillisen toiminnan kustannukset euroa - integroitu toimintamalli euroa = euroa. Muutokset talousarvioon 2015 esitetään seurannan 3/2015 yhteydessä. Koska toiminta on sairaanhoitopiirin toimialaan kuuluvaa, niin erillistä palvelujen ostosopimusta ei ole tarpeellista tehdä. Liitteenä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin Geriatrian yksikön toimintamalli, henkilöstön siirtosopimusluonnos, lääkäripalvelun myyntisopimusluonnos. Ehdotus: Sosiaali- ja terveysjohtaja: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Mikkelin muistipoliklinikka siirtyy Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kapungin yhdistetyksi toimintamalliksi ja Etelä-Savon

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 27 Kaupunginvaltuusto sairaanhoitopiirin geriatrian yksikön toiminnaksi alkaen ja siirtyvän työntekijän siirtosopimus hyväksytään. Lautakunta hyväksyy lääkäripalvelujen myyntisopimuksen sairaanhoitopiirille lukien. Päätös: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta: Hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta päätti, että sopimukseen voidaan tehdä pienimuotoisia tarkennuksia. Kaupunginhallitus Siirtosopimusluonnos Liite Geriatrian yksikön toimintamalli Liite Palvelusopimusluonnos lääkärityövoiman myynnistä Liite Ehdotus: Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin muistipoliklinikka siirtyy Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kapungin yhdistetyksi toimintamalliksi ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin geriatrian yksikön toiminnaksi alkaen ja siirtyvän työntekijän siirtosopimus hyväksytään. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Siirtosopimusluonnos Liite 4 Geriatrian yksikön toimintamalli Liite 5 Palvelusopimusluonnos lääkärityövoiman myynnistä Liite 6 Ehdotus Kaupunginhallitus : Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Mikkelin muistipoliklinikka siirtyy Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kapungin yhdistetyksi toimintamalliksi ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin geriatrian yksikön toiminnaksi alkaen ja siirtyvän työntekijän siirtosopimus hyväksytään. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin.

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 28 Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi/mikkelin Palvelutuotantoyksikkö, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky, vammaisja vanhuspalvelujen johtaja Niina Kaukonen, hallintopäällikkö Timo Talo, talouspäällikkö Kirsi Ollikainen, henkilöstöpalvelut

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 29 Kaupunginvaltuusto Kasvatus- ja opetuslautakunta Kaupunginhallitus / 510 / 2015 Pellosniemen koulun lakkauttaminen Kasvatus- ja opetuslautakunta Valmistelija: kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manninen, p Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Mikkelin kaupungin tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman. Sen toimenpiteissä todetaan, että vuonna 2013 tehdään koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys. Tavoitteena olivat toimivat yksiköt, joissa henkilöstöresurssia voidaan kohdentaa paremmin, henkilöstön on mahdollista erikoistua paremman palvelun toteuttamiseksi ja siten saada myös säästöä käyttötalousmenoissa. Kasvatus- ja opetuslautakunta asetti ( 25 ) selvitystä varten palveluverkkotyöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella kasvatukselliset ja pedagogiset näkökulmat huomioiva ja taloudellisesti tehokas palveluverkko sekä perusopetukseen että varhaiskasvatukseen. Työryhmä luovutti selvityksen kaupunginhallitukselle ja se on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa ( 418). Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan ( 86) hyväksynyt työryhmän yksimielisesti esittämät selvityksessä mainitut toimenpiteet toteutettavaksi työryhmän asettamalla aikataululla. Selvityksessä ehdotetaan Pellosniemen koulua lakkaavaksi vuonna Lain edellyttämä kuuleminen Pellosniemen koululla pidettiin Tilaisuuden muistio on liitteenä. Pellosniemen koulun henkilökunnan kuulemiset on toteutettu yhteistoimintamenettelyn mukaisesti. Pellosniemen koulussa on 20 oppilasta, joita opettaa kaksi opettajaa. Lisäksi koululla toimii osa-aikainen koulunkäyntiavustaja. Koululla on yhteinen oppilasalue Ristiinan yhtenäiskoulun kanssa. Mikkelin kaupungin hallintosäännön 11 :n mukaan lautakunta tekee esityksen kaupunginvaltuustolle palvelujen tuottamistavasta, palveluverkosta, uusien palvelujen tuottamisesta ja nykyisten

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 30 Kaupunginvaltuusto lakkauttamisesta hyväksytyn talousarvion mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on talousarviokokouksessaan ( 128) linjannut, että Pellosniemen koulun lakkaaminen suunnitellaan toteutettavaksi Pellosniemen koulun kuulemistilaisuuden muistio Liite Ehdotus: Sivistystoimenjohtaja: Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se tekee valtuustolle esityksen Pellosniemen koulun lakkauttamisesta alkaen. Päätös: Kasvatus- ja opetuslautakunta: Hyväksyttiin. Kaupunginhallitus Pellosniemen koulun kuulemistilaisuuden muistio Liite Ehdotus: Hallintojohtaja: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää lakkauttaa Pellosniemen koulun alkaen. Esitys kaupunginvaltuustolle. Päätös: Kaupunginhallitus: Hyväksyttiin. Pellosniemen koulun kuulemistilaisuuden muistio Liite 7 Ehdotus Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää lakkauttaa Pellosniemen koulun alkaen. Päätös Kaupunginvaltuusto: Hyväksyttiin. Tiedoksi Sivistystoimi/Virpi Siekkinen, sivistystoimi/seija Manninen, talouspalvelut, Kunnan Taitoa/kirjanpito

31 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 31 Kaupunginvaltuusto Muut asiat / kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderin huomioiminen Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen esitti kaupunginvaltuuston ja valtuutettu Heikki Nykänen esitti kaikkien valtuustoryhmien puolesta kiitokset kaupungin hyödyksi tehdystä työstä kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderille hänen siirtyessä pois kaupungin tehtävistä ja siten hänen toimiessaan viimeisen kerran valtuuston kokouksessa. Satu Taavitsainen ja Heikki Nykänen luovuttivat Kimmo Mikanderille Päämaja-patsaan pienoismallin ja kaupungin viirin muistoksi Mikkelistä.

32 Hinnoittelu Kirkonvarkauden asuntomessualueelle. AP-tonteilla on käytössä rakentamisoikeuteen perustuva hinnoittelu. A-tonteilla on käytössä tontin pinta-alaan (m 2 ) perustuva hinnoittelu pois lukien kortteli 13 ja 18 joissa käytössä on rakennusoikeuteen (k-m 2 = kerrosneliömetri) perustuva hinnoittelu. Kirkonvarkauden kokoojakatuun rajautuvien tonttien hinnat poikkeavat korttelikohtaisesta hinnoittelusta. Kortteli 8 A-tontti 8-1 (kortteli-tontti) 25 e/m 2 ja 8-2 sekä e/m 2 Korttelit 11 ja 12 A-tontit 20 e/m 2 niiden tonttien osalta jotka rajautuvat Kirkonvarkauden kokoojakatuun: 11-3, 12-1 ja 12-4 Muuten A-tontit kortteleissa 11 ja e/m 2 Kortteli 13 Korttelissa 13 on käytössä rakennusoikeuteen perustuva hinnoittelu tonteilla 13-1, 13-2, 13-3, 13-4 ja e/k-m 2 Kortteli 14 A-tontti e/m 2 ja e/m 2 Kortteli 15 AP-3-tontti 50 euroa/k-m 2 A-tontit 10 euroa/m 2 niiden tonttien osalta jotka rajautuvat Kirkonvarkauden kokoojakatuun: 15-1, 15-4, 15-7, 15-8 ja Muuten A-tontit 12 euroa/m 2 Korttelit 16 ja 17 A-tontit 50 euroa/m 2 Kortteli 18 A-1 tontti 100 euroa/k-m 2 Kortteli 19 AP-tontti 50 euroa/k-m 2

33

34 1 ASUNTOMESSUALUE, MIKKELI ARVIOKIRJA

35 KOHDE, MARKKINA-ARVO JA SIJOITTUMINEN MARKKINOILLA 2 Arvion kohde Arvion kohteena on Mikkelin Kirkonvarkaudessa sijaitseva vuoden 2017 tuleva asuntomessualue. Arvioinnin oletukset Kohteet on arvioitu oletuksella, että arviohetken kaavaehdotus vahvistuu ja että kaikki tontit ovat rakentamattomia ja rakennuskelpoisia. Mahdollisia maaperän puhdistuskuluja ei ole näin ollen otettu huomioon. Kortteli 7 on arvioitu asuinkäytössä. Markkina-arvo Korttelikohtaiset vaihteluvälit markkina-arvolle arvoajankohdassa lokakuu 2014 on Rakennuspaikan arvo Kortteli Kaavamerkintä Ala Ylä 1 AP A A A A A AP A AP A/YL A (750 k-m 2 ) A ( k-m 2 ) A A A A A A AP AP A A A A A A (250 k-m 2 ) A (300 k-m 2 ) A AP Kohteen markkina-asema Arvioitava alue sijaitsee Mikkelin kaupungissa, noin 3 kilometriä keskustasta etelään Annilan kaupunginosassa. Alue on vuoden 2017 asuntomessualue. Saavutettavuus on autolla hyvä alueen sijaitessa lähellä valtatietä 15 ja kantatietä 62. Alueen rajautuu itäpuolelta vesialueeseen. Alue on pääasiallisesti rakentamaton. Mikkelin alueella rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrät ovat verrattain vähäisiä. Mikkelin kaupunki vuokraa suurta osaa kaupungin alueen asuintonteista ja tämä heijastuu tonttikauppaan. Myös tulevat asuntomessut tulevat todennäköisesti vaikuttamaan lähivuosina toteutuvien tonttikauppojen määrään ostajien odottaessa asuntomessualueen tonttien tuloa markkinoille. Paras ja tuottavin käyttö Arvioitava alue on tulevassa kaavatilassa parhaassa ja tuottavimmassa käytössä, joka määritellään todennäköisimmäksi käytöksi, joka on fyysisesti mahdollista, tarkoituksenmukaisesti perusteltua, laillisesti luvallista, taloudellisesti toteuttamiskelpoista ja tuottaa korkeimman arvon arvioitavalle kiinteistölle. Helsinki Newsec Valuation Oy Hannele Holma Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu hannele.holma@newsec.fi Ville Inkeri Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), yleisauktorisoitu ville.inkeri@newsec.fi Viivi Ruuskanen viivi.ruuskanen@newsec.fi

36 TOIMEKSIANTO 3 Toimeksianto Arvion käyttötarkoitus: Toimeksiantaja: Arvioijat: Katselmus: Sisäinen päätöksenteko ja kiinteistökaupan tuki Mikkelin kaupunki, kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa Analyytikko Ville Inkeri (AKA) Analyytikko Hannele Holma (AKA) Nuorempi analyytikko Viivi Ruuskanen Nuorempi analyytikko Panu Jantunen Ville Inkeri suoritti kohteella katselmuksen Arvion perusteet Arviossa on määritetty korttelitasolla rakennuspaikan arvon vaihteluväli sekä tontin arvoon vaikuttavat tekijät, esim. näkymät, maaperä, tontin suunta ja korkeuserot. Arviossa käytetty arvon on velaton markkina-arvo eikä kiinteistöihin, yhtiöihin tai osakkeisiin mahdollisesti kohdistuvia velkoja ole huomioitu. Kohteen markkina-arvo on sidottu mainittuun arvoajankohtaan (lokakuu 2014) eikä arvo välttämättä pidä paikkaansa toisessa ajankohdassa. Yhteensopivuus arviointistandardien kanssa Arvio täyttää laajuudeltaan, tarkkuudeltaan ja tietojen tarkistusvelvollisuuden osalta Keskuskauppakamarin määrittelemät AKA ja KHK-arvioiden vaatimukset. Luottamuksellisuus Tämä lausunto on luottamuksellinen sekä arvioijalle että asiakkaalle. Toimeksisaajan vastuu ei koske kolmansia osapuolia. Tätä arviokirjaa tulee käyttää vain edellä mainittuun tarkoitukseen. Julkaiseminen Arviota ei saa osittain tai kokonaan käyttää eikä niihin saa viitata tai niiden tietoja julkistaa ellei arvioija ole etukäteen kirjallisesti antanut siihen suostumuksensa. Arvion tiedot saa kuitenkin julkistaa arvion käyttötarkoituksen mukaisessa yhteydessä, jolloin on myös julkistettava toimeksisaajan eli Newsec Valuation Oy:n nimi. Arviointi on suoritettu seuraavien toteamusten mukaisesti: Kaikki arviossa esitetyt lausunnot perustuvat arvioijan parhaaseen mahdolliseen tietoon Tehdyt analyysit ja johtopäätökset pohjautuvat arviokirjassa mainittuihin oletuksiin ja lähtötietoihin Arvion on laatinut riippumaton arvioija, eikä arvioijalla ole eturistiriitoja arvion kohteeseen Arviointipalkkio ei ole riippuvainen arviokirjan sisällöstä Tämä arviointi on tehty toimeksiantajan toimittamien tietojen pohjalta sekä perustuen Newsec Valuation Oy:n liiketoiminnassaan keräämään markkinatietoon Arviokirjassa käytetyt keskeiset termit ja arviointimenetelmät on esitetty liitteenä.

37 SIJAINTI JA YLEISTIEDOT 4

38 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISTIEDOT 5 Kohteen yleistiedot Kortteleiden määrä Tonttien määrä 23 kpl 121 kpl Kokonaisrakennusoikeus: Sijainti: A 71 rakennuspaikkaa, k-m 2 A/YL 8 rakennuspaikkaa, k-m 2 A-1 2 rakennuspaikkaa, k-m 2 A-2 28 rakennuspaikkaa, k-m 2 AP 4 rakennuspaikkaa, k-m 2 AP-2 8 rakennuspaikkaa, k-m k-m 2 (ei sisällä yhteisien tilojen ja talousrakennusten rakennusoikeutta) 29. Kaupunginosa (Annila) Sijainti Kohde sijaitsee Mikkelin kaupungissa, noin 3 kilometriä keskustasta etelään Annilan kaupunginosassa. Saavutettavuus on autolla hyvä alueen sijaitessa lähellä valtatietä 15 (Lappeenrannantie) ja kantatietä 62 (Anttolantie). Alueen rajautuu itäpuolelta vesialueeseen (Saimaan Annilanselkä). Alue on pääasiallisesti rakentamaton.

39 MARKKINA-ANALYYSI JA ARVONMÄÄRITYS 6 Asuintonttien markkinat Mikkelissä Mikkelin rakentamattomien asuintonttien markkinat ovat pienet ja kauppojen määrä on vähäistä. Ajalla 2008 lokakuu 2014 Mikkelissä on tehty 142 rakentamattoman kiinteistön kauppaa, joissa käyttötarkoitus kaavassa on asuinrakennus, asuinpientalo tai rivi- ja kytkytalot. Näistä sukulaiskaupat on rajattu pois Rakennettujen asuintonttien markkinat Rakennettujen asuinrakennusten, asuinpientalojen tai rivi- ja kytkytalojen kauppoja ajalla 2008 lokakuu 2014 on Mikkelissä on tehty 599 kappaletta. Näistä sukulaiskaupat on rajattu pois. Kauppojen määrä on ollut tasainen, noin sata kauppaa vuodessa ja vain vuonna 2009 määrä on ollut selvästi alhaisempi, 70 kpl Rakentamattomien asuintonttien kaupat Mikkelissä ajalla lokakuu Rakennettujen asuintonttien kaupat Mikkelissä ajalla lokakuu 2014 kpl kpl Rivitalohuoneistojen markkinat Vuoden 2008 jälkeen Mikkelissä on tehty Etuovi.com:n hintaseurantapalvelun mukaan yhteensä rivitalohuoneiston kauppaa. Huoneistojen kaupan volyymi on viime vuosina hieman pienentynyt aikaisemmista vuosista Rivitalohuoneistojen kaupat Mikkelissä ajalla lokakuu 2014 Johtopäätös markkinatilanteesta Mikkelin alueella rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrät ovat verrattain vähäisiä. Mikkelin kaupunki vuokraa suurta osaa kaupungin alueen asuintonteista ja tämä heijastuu tonttikauppaan. Tulevat asuntomessut saattavat vaikuttaa rakentamattomien asuintonttien kauppojen määrään lähivuosina vähentävästi potentiaalisten tonttiostajien odottaessa messualueen tonttien markkinoille tuloa. Arvonmääritys Arviointi on tehty soveltaen kauppa-arvomenetelmää. Seuraavilla sivuilla on esitetty vertailukauppoja, joiden perusteella on määritetty arviossa käytetyt neliöhinnat

40 VERTAILUKAUPAT 7 Vertailukaupat Mikkelin alueella Vertailukauppoja haettiin Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteristä vuosilta Vertailukaupoiksi haettiin maapinta-alaltaan m 2 kokoisia rakentamattomia A-, AP- ja AR-korttelialueiden kiinteistöjen kauppoja, joissa luovuttajana ei toiminut Mikkelin kaupunki. Vertailukauppa-aineistosta poistettiin vertailukelvottomia kiinteistökauppoja, joita esim. kuolinpesät olivat tehneet. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Mikkelin kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Mikkelin ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pinta-alatiedot. Vertailukauppoja oli yhteensä 59. Mikkelistä löytyi myös yksi rantaan rajoittuvan tontin luovutus, jossa kaupunki ei toiminut luovuttajana. Kaupassa yksityinen henkilö myi yksityiselle henkilölle maapinta-alaltaan m 2 kokoisen rakentamattoman määräalan, jolla oli m 2 metsämaata ja m 2 rakennusmaata ja joka sijaitsee yleiskaava-alueella. Kauppahinta oli , jolloin neliöhinnaksi tulee 735,7 /m 2.

41 VERTAILUKAUPAT 8 Vertailukaupat muiden kaupunkien alueella Vertailukauppoja haettiin myös muiden, Mikkeliä koolta ja sijainniltaan vastaavien kaupunkien alueelta, jotka ovat Joensuu, Kuopio ja Savonlinna. Vertailukauppojen hakukriteerinä käytettiin samoja kriteereitä kuin Mikkelinkin osalta. Vertailukaupat olivat vuosina tehtyjä, maapinta-alaltaan m 2 kokoisia rakentamattomia A-, AP- ja ARkorttelialueiden kiinteistöjen kauppoja, joissa luovuttajana ei toiminut kaupunki. Vertailukauppa-aineistosta poistettiin vertailukelvottomia kiinteistökauppoja, joita esim. kuolinpesät olivat tehneet. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Joensuun kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot. Joensuu Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Joensuussa tehtyjen rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pintaalatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 10 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja yhteensä 45. Joensuun vertailuaineistossa on mukana myös joenrantatontteja, joiden näkymät eivät täysin vastaa järvitonttien näkymiä. Tällä selittää pientä eroa rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien hintatasoissa Joensuun kaupungin alueella. Vertailuaineistosta on myös huomattava, että rantaan rajoittuvien tonttien pinta-alat ovat keskimäärin huomattavan suuria.

42 VERTAILUKAUPAT 9 Kuopio Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kuopiossa tehtyjen rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pinta-alatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 69 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja yhteensä 130. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Kuopion kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot.

43 VERTAILUKAUPAT 10 Savonlinna Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Savonlinnassa tehtyjen rantaan rajoittuvien ja ei rantaan rajoittuvien vertailukauppojen hinta- ja pintaalatiedot. Kunnan myymät tontit on rajattu tästä tarkastelusta pois. Rantaan rajoittuvia vertailukauppoja oli yhteensä 10 ja ei rantaan rajoittuvia vertailukauppoja yhteensä 45. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty Savonlinnan kaupungin ja muiden yksityisten tahojen luovuttamien vertailukauppojen kauppahinta- sekä pintaalatiedot ja niiden erot.

44 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 1 11 Kaavoitus Tontti 1: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on k-m 2 jonka lisäksi saa rakentaa 200 k-m 2 asukkaiden yhteistä tilaa. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontti 2: Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat AP k-m k-m 2 A k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä / k-m 2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella AP välillä k-m2 yhteistä tilaa ei sisällytetty rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A-2 välillä Korttelialueen kuvaus Alueen pohjoisreunassa mäen päällä sijaitseva ap-tontti sekä mäen alapuolella eteläpuolella sijaitsevat neljä pientalotonttia. Maastokuva Kuvan koko: 7,31 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 11,8 Rivitalotontilta hyvät näkymät ja helpot perustamisolosuhteet. Jopa osittainen järvinäkymä on mahdollinen riippuen miten paljon alueelle jätetään puustoa. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle, osittain sekametsään. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Ei varjostuksia etelä länsi akselilla Hyvät näkymät Iso tontti Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet A-2- rakennuspaikoilla A-2-rakennuspaikat rinteessä

45 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 2 12 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle, osittain sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee paikoin jyrkästikin länteen kohti Koranterin puistoa. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Ei varjostuksia etelä länsi akselilla Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti muita paremmat näkymät Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti Maastokuva Kuvan koko: 7,31 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 11,8

46 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 3 13 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee länteen kohti Koranterin puistoa. Tällä hetkellä korttelia halkoo jyrkkä maanhankinnan aikaan syntynyt hiekkarinne Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Ei varjostuksia etelä länsi akselilla Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti parempia näkymiä Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti

47 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 4 14 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A k-m 2, yht. 800 k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaavalla A-2 välillä Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa sekametsään. Korttelin länsireunassa maasto laskee länteen kohti Koranterin puistoa. Tällä hetkellä korttelia halkoo jyrkkä maanhankinnan aikaan syntynyt hiekkarinne Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Ei varjostuksia etelä länsi akselilla Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti parempia näkymiä Iso tontti Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti

48 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 5 15 Kaavoitus Tontti 1: Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontit 2-6: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Tontti 7: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A k-m 2 AP k-m 2, yht Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A-2 välillä Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella AP-2 välillä Maastokuva Korttelialueen kuvaus Alueen länsireunassa, vanhan läjitysalueen alueella sijaitseva korttelialue. Tonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle. Korttelin länsireunassa maasto nousee jyrkästi Porrassalmentielle. Tällä hetkellä kortteli on suurimmaksi osin maanhankinnasta aiheutuneesta kuopassa. Korttelin eteläisin osa on samalla tasolla ympäröivän maaston kanssa ja rajautuu Porrassalmentiehen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Ei varjostuksia etelä länsi akselilla Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti parempia näkymiä Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti Liikenteestä aiheutuvat haitat ja suora näkymä Porrassalmentieltä Käytännöllisyyttä rajoittava tontin ja rakennuspaikan muoto

49 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 6 16 Kaavoitus Tontit 1-3: Asuinrakennusten korttelialue. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontit 4 ja 5: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Alue voidaan ottaa osoitettuun käyttöön kun maaperä on puhdistettu. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat AP ja 500 k-m 2, yht. 700 k-m 2 A k-m 2, yht. 600 k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella AP-2 välillä Rakennusoikeuden arvo kaavalla A-2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A-2 välillä Korttelialueen kuvaus Alueen länsiosassa, vanhan läjitysalueelle johtavan tien molemmin puolin sijaitseva korttelialue. Maastokuva Tonteilta ei ole järvinäkymää ja ne sijoittuvat pääasiassa mäntykankaalle ja osittain sekametsään. Korttelin eteläosassa on vanhan maanottoalueen aikainen rinne. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Ei varjostuksia etelä länsi akselilla Korttelialueella rakennuspaikkojen kesken mahdollisesti parempia näkymiä Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti Käytännöllisyyttä rajoittava tontin ja rakennuspaikan muoto

50 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 7 17 Kaavoitus Merkintä mahdollistaa asuinrakennusten- tai julkisten lähipalvelujen korttelialueen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A/YL 250 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A/YL välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A/YL välillä Kortteli on arvioitu asuinrakennuskäytössä. Korttelialueen kuvaus Alueen pohjoisosassa kosteikon yläpuolella rinteessä sijaitseva pientalokortteli. Ylempänä rinteessä sijaitsevilta tonteilta on todennäköisesti järvinäkymät alueen valmistuttua. Alemmilta tonteilta heikommat näkymät sekä mahdollisesti painanteesta ja kosteikosta aiheutuvat haasteet valumavesien kanssa. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Hyvät järvinäkymät Tontin tasaisuus Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys Kosteikon läheisyys ja vaikutukset

51 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 8 18 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A 750 k-m 2 A k-m 2, yht k-m 2 Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A isolle 750 k-m 2 rakennuspaikalle välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille k-m 2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen koilliskulman korttelialue, jonka tontit rajoittuvat järveen. Järven rantaviiva on hyvin rehevää ja tontit laskevat itään. Korttelialue rajoittuu osittain lännessä viereiseen kosteikkoon. Korttelialueen viidestä tontista vain kaksi, 750 k-m 2 ja 200 k-m 2, ovat rakentamattomia. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Rannan aukeamissuunta Rannan käytettävyys Tontin tasaisuus Laskevat Vaikeat perustamisolosuhteet Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys Länsipuolen kosteikon läheisyys ja vaikutukset

52 KORTTELITIEDOT, KORTTELI 9 19 Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 250 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee etelään, mikä parantaa tonttien asemaa auringon valoa ajatellen. Tonteilta voi olla osittainen järvinäkymä, riippuen alueen lopullisesta puustosta. Rinne voi vaikuttaa perustamisolosuhteisiin, mutta ei ole liian jyrkkä rakentamiselle. Maasto on pääasiassa sekametsää, osittain mäntykangasta. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Näkymät järvelle Tasainen rakennuspaikka Laskevat Varjostukset etelässä ja lännessä Vaikeat perustamisolosuhteet Maastokuva

53 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A k-m 2, yht k-m 2 A 400 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille k-m 2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Rakennusoikeuden arvo kaavalla A rakennuspaikoille 400k-m 2 välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille, rantapenkkaa rajoittuva hieno pientalokortteli, josta suora näkymä järvelle. Rakennuspaikat sijoittuvat mäen reunalle, järven yläpuolelle. Rinne laskeutuu järveen jyrkästi. Mäki laskee korttelialueen eteläosassa etelään, jolloin eteläisin tontti on etelän puoleinen rinnetontti. Korkeuserot voivat vaikuttaa perustamisolosuhteisiin mutta ei estä rakentamista. Maasto on pääasiassa mäntykangasta ja osittain sekametsää. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Tasainen rakennuspaikka Rannan saavutettavuus ja hyödynnettävyys Laskevat Rinnetontti ja rinteen jyrkkyys Vaikeat perustamisolosuhteet

54 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 350 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee kaakkoon ja kahdella itäisellä tontilla korkeusero on huomattava. Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen. Maasto on pääasiassa sekametsää, osittain mäntykangasta. Korttelialue rajoittuu etelässä puistoalueeseen ja muualla tuleviin katuihin. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Näkymät järvelle Tasainen rakennuspaikka Laskevat Huomattavat korkeuserot tontilla Vaikeat perustamisolosuhteet

55 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 300 k-m 2, yht. 600 k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee itään kohti järveä. Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu lännessä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Korttelialueen ja järven välissä on puistoalue. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Rakennuspaikat ovat tasa-arvoisia keskenään Maastokuva

56 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 300 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli. Korttelialue laskee itään kohti järveä. Tonteilta on todennäköisesti ainakin osittainen järvinäkymä. Rinteen jyrkkyydellä ei arviomme mukaan ole huomattavaa vaikutusta rakennettavuuteen. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu lännessä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Korttelialueen ja järven välissä on puistoalue. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Näkymät järvelle Laskevat Korttelialueelle suuri korkeusero rakennuspaikalla Varjostukset lännessä

57 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Tontit 1-2 sekä 4-10: Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontti 3: Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat AP k-m 2 A k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä / k-m 2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A välillä Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen keskivaiheille sijoittuva pientalokortteli ja rivitalokortteli. Rivitaloille suunniteltu tontti sijaitsee mäen päällä, josta avautunee näkymät jokaiseen ilmansuuntaan puuston raivauksen jälkeen. Etenkin mäen itärinne on paikoitellen hyvin jyrkkä. Pientalotontit sijaitsevat mäen länsipuolella tasaisella mäntykankaalla. Pientalotonteilta ei ole järvinäkymiä. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu etelässä puistoalueeseen ja muualla katualueeseen. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Hyvät näkymät Laskevat Mahdolliset varjostukset idässä ja kaakossa

58 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat AP 800 k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä / k-m 2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosaan sijoittuva rivitalokortteli. Kortteli sijaitsee osittain mäen päällyställä ja pääosin itään järvelle päin laskevassa rinteessä. Etenkin korttelin yläosista hyvät näkymät. Koko korttelin alueelta on ainakin osittain järvinäkymä. Paikoittain rinne on jyrkähkö, mikä voi vaikeuttaa rakentamista. Maasto on pääasiassa mäntykangasta, osittain sekametsää. Korttelialue rajoittuu idässä katualueeseen ja muualla katualueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Hyvät näkymät Laskevat Rinteen jyrkkyys ja perustamisolosuhteet Maastokuva

59 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Kaupunkikuvaltaan kalastajakylää muistuttava korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tontille saa rakentaa rakennuksia, joille saa sijoittaa kelluvia tai pilareille rakennettuja rakennuksia. Vesialueesta tulee tehdä arkeologinen vedenalaisinventointi tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavakartta Rakennuspaikat A k-m 2, yht k-m 2 Arvonmäärityksessä on oletettu asuntojen olevan pienempiä yksiöitä, noin 100 k-m 2 /asunto. Rantaa rakentuvat on arvioitu arvokkaammiksi. Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen itäreunaan järven rannalle. Osa rakennusoikeudesta voidaan rakentaa kelluvana tai pilareiden varaan veden päälle. Korttelialueella toimii nykyisin purjehdusseuran toimipiste ja alue on valmiiksi tasainen ja rannasta osittain raivattu. Ranta on hyvin rehevää ja kaislikkoista pitkältä matkalta. Alueen rakennuspaikat ovat hyvin tasaveroisia. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Hyvät näkymät ja suora yhteys rantaan Laskevat Perustaminen veden päälle

60 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 250 k-m 2, yht. 750 k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen eteläosaan. Vaikka korttelialue sijaitsee lähempänä länsipuolella kulkevaa tietä kuin itäpuolen järveä, voi sieltä korkeusaseman ansiosta olla osittainen järvinäkymä. Alueen maasto on loivasti itään laskevaa mänty- ja sekametsää. Korttelialue rajoittuu idässä katualueeseen ja muualla puistoalueeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Maastokuva Nostavat Hyvät näkymät Tilava tontti Laskevat Suuremmat korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet

61 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Järveen rajoittuva pientalojen korttelialue kohdealueen eteläosassa. Järven ranta on luonnontilassa rehevää ja pitkälle kaislikkoista. Korttelialue sijaitsee itään laskevassa rinteessä pääosin mäntymetsässä. Korttelialueen keskellä oleva tontti, 450 k-m 2, on jo rakennettu. Korttelialue rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja etelässä sekä pohjoisessa kapeaan puistosuikaleeseen. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Rakentamattomat rakennus paikat ovat hyvin tasaveroisia keskenään. Maastokuva Talousrakennusoikeuden on arvioitu nostavan rakennuspaikan arvoa. Talousrakennusten kerrosneliöt eivät sisälly yllä mainittuihin kerrosneliömetriin.

62 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Tontit 1-2 ja 4-5 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Tontit 3 ja 6-9 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuspaikat A 250 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Pientalojen korttelialue sijoittuu alueen eteläosaan. Korttelialue sijoittuu pääasiassa itään laskevaan rinteeseen ja suurimmalta osin tonteista on ainakin osittainen järvinäkymä. Maasto on sekametsää ja korkeuserot ovat loivia. Korttelialue rajoittuu lähes kokonaisuudessaan katualueeseen. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Hyvät näkymät Tilava tontti Laskevat Suuremmat korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet Haastava rakennuspaikka

63 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 400 k-m 2, yht k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosassa sijaitseva järveen rajoittuva pientalojen korttelialue. Korttelialue sijoittuu pääasiassa itään laskevaan rinteeseen ja suurimmalta osin korkeuserot ovat loivia. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Ranta-alue on rehevää ja pitkälle kaislikkoista. Korttelialue rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja etelässä sekä pohjoisessa kapeaan puistosuikaleeseen. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Rinteen avautumissuunta etelään Helppokulkuinen rantaviiva Laskevat Jyrkemmät korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet

64 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Tontit 1-6 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Tontit 7 ja 8 Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Rakennuspaikat A k-m2, yht k-m2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A 300 k-m 2 rakennuspaikalle välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Rakennusoikeuden arvo kaavalla A 250k-m 2 rakennuspaikoille välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosassa sijaitseva pientalojen korttelialue. Korttelialue sijoittuu asemakaava-alueen länsireunalle. Korttelialueen länsipuolella on jyrkästi nouseva rinne, joka säilyy puistoalueena. Osa rakennuspaikoista jää haastavan oloisesti painanteeseen, koska myös itäpuolella maasto nousee. Pohjoispään tontit sijaitsevat loivemmalla alueella, jossa myös korkeuserot ovat vähäisempiä. Tonteilta ei todennäköisesti ole edes osittaisia järvinäkymiä pois lukien kaksi eteläisintä tonttia. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Kortteli rajoittuu lännessä puistoalueeseen ja muualla katualueeseen. Maastokuva Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Nostavat Rinteen avautumissuunta etelään Osittainen järvinäkymä Laskevat Jyrkemmät korkeuserot ja vaikeammat perustamisolosuhteet

65 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinrakennusten korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisia talousrakennuksia. Tonteilla on suojeltavia rakennuksia, joiden ulkoasua ei saa muuttaa. Muutoksista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat A 300 k-m 2, yht. 600 k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla A välillä / k-m 2 Rakennuspaikkojen arvot kaava-alueella A välillä Korttelialueen kuvaus Alueen eteläosassa sijaitseva rantaan rajoittuva pientalojen korttelialue. Korttelialueen maasto laskee itään kohti järveä. Ranta on rehevää ja pitkälle kaislikkoa. Rakennuspaikoista vain toinen on rakentamatta. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Kortteli rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja muualla kapeisiin puistosuikaleisiin. Maastokuva

66 KORTTELITIEDOT, KORTTELI Kaavoitus Asuinpientalojen korttelialue. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa sekä kellarikerroksessa, että ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Lisäksi tontille saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. Kaavakartta Kuvan koko: 8,36 (Height) x 13,26 (Width) Position: Horizontal 15,45 Vertical 2,9 Rakennuspaikat AP k-m 2 Rakennusoikeuden arvo kaavalla AP välillä / k-m 2 Rakennuspaikan arvo kaava-alueella AP välillä Korttelialueen kuvaus Alueen eteläpäässä sijaitseva rivitalojen korttelialue. Korttelialue rajoittuu järveen. Korttelialueen maasto laskee itään kohti järveä. Rinne on paikoittain jyrkähkö, mikä voi vaikuttaa perustamisolosuhteisiin. Ranta on rehevää ja pitkälle kaislikkoa. Maasto on pääasiassa mäntymetsää sekä osittain sekametsää. Kortteli rajoittuu idässä järveen, lännessä katualueeseen ja muualla kapeisiin puistosuikaleisiin. Arvonmääritykseen vaikuttavat tekijät Talousrakennusoikeuden on arvioitu nostavan rakennuspaikan arvoa. Talousrakennusten kerrosneliöt eivät sisälly yllä mainittuihin kerrosneliömetriin. Maastokuva

67 YHTEENVETO JA LIITELISTAUS 34 Rakennuspaikan arvo Kortteli Kaavamerkintä Ala Ylä 1 AP A A A A A AP A AP A/YL A (750 k-m 2 ) A ( k-m 2 ) A A A A A A AP AP A A A A A A (250 k-m 2 ) A (300 k-m 2 ) A AP Liitteet Lähtötiedot Suomen talous Kiinteistömarkkinakatsaus Termien selitykset Riippumattomuus Palkkiot, mukaan lukien tämä toimeksianto, jotka toimeksiantaja on maksanut Newsec Valuation Oy:lle (tai muille saman konsernin yrityksille Suomessa), muodostavat alle 5 % Newsec Finlandin koko liikevaihdosta. Karttojen lähde: Esri, DeLorme, NAVTEQ, TomTom Intermap, icement P Corp., GEBCO, USGS, FAO, NPS NRCAN,GeoBase, IGN, Kadaster NL, Ordnance Survey, METI, Swisstopo ja GIS User Community. Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL Helsinki Puh:

68 LIITE: LÄHTÖTIEDOT 35 Lista pyydetyistä ja saaduista lähtötiedoista Työ perustuu toimeksiantajalta saatuihin tietoihin, julkisiin lähteisiin sekä Newsecin arviointi-, välitys- ja management-toiminnassa saatuihin markkinatietoihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty kaikki toimeksiantajalta pyydetyt lähtötiedot ja tieto siitä mitä lähtötietoja on saatu: Lähtötieto Saatu Vireillä oleva asemakaava Kaavatulkintalaskelma Saatu tieto on oletettu oikeaksi, mikäli se vaikuttaa järkevältä. Tietoja ei ole tarkastettu muista lähteistä, eikä esimerkiksi pinta-aloja ole tarkastusmitattu. Mikäli jokin arviointiin liittyvä olennainen tieto puuttuu tai jätetään ilmoittamatta, voi arvion lopputulos olla virheellinen ja arvio tulisi tällöin määrittää uudelleen.

69 LIITE: SUOMEN TALOUS 36 Maailmantalouden kasvu oli alkuvuonna odotettua heikompaa, ja sitä varjostivat mm. poliittiset jännitteet. Kevyt ja epätavallinen rahapolitiikka on pitänyt inflaatiopaineet maltillisina, mutta luoneet samalla uhan deflaatiosta. Euroopan keskuspankki on jo aloittanut toimet yleisen hintatason laskun torjumiseksi. Standard & Poor s laski Suomen luottoluokituksen AA+:aan. Ennen laskua Suomen luottoluokitus oli paras mahdollinen AAA. Suurin yksittäinen syy luottoluokituksen laskuun on Venäjän geopoliittinen vaikutus Suomen talouteen. Vuoden 2014 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,5 prosenttia. Ennusteeseen pääseminen edellyttää suhdanteiden kääntymistä positiiviseksi ulkomaankaupan kautta. Yksityinen kulutus ei kasva tänä vuonna lainkaan johtuen reaalisen ostovoiman heikosta kehittymisestä. Myös yksityisten investointien osuuden ennustetaan laskevan, mikä vaikuttaa myös laskevasti kokonaistuotantoon. Vuoden 2015 kasvu ennuste on 1,4 prosenttia. Työttömyys on lisääntynyt jo miltei kahden vuoden ajan ja sen arvioidaan jatkavan kasvuaan kuluvana vuonna. Ennuste vuoden 2014 työttömyysasteelle on 8,5 %. Työllisyyskehityksen arvioidaan olevan lähivuosinakin hyvin vaisua. Työllisyyden paranemisnäkymiä varjostavat työmarkkinoiden lisääntyneet rakenneongelmat. Avoimien työpaikkojen kesto on pidentynyt ja pitkäaikaistyöttömyys kasvanut. Inflaatiopaineet ovat maltilliset, ja deflaation pelko on jo ilmeinen. Rahoitusmarkkinoilla näkyvät inflaatio-odotukset ovat maltilliset, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden epätavallisen rahapolitiikan jatkamiseen. Teollisuuden luottamus jatkoi laskuaan vuonna 2013 sekä alkuvuonna Myös matalat käyttöasteet tuotantokapasiteeteissä kertovat teollisuuskysynnän heikentymisestä. Teollisuuden luottamus on luottamusindikaattorin mukaan selvästi EU-maiden keskiarvoa heikompaa. Samoin laskivat myös rakentamisen sekä vähittäiskaupan luottamusindikaattorit. BKT:n % muutos 0,08 0,06 0,04 0,02 0-0,02-0,04-0,06-0,08-0,1 Lähde: Tilastokeskus, VM 0,045 0,04 0,035 0,03 0,025 0,02 0,015 0,01 0,005 0 Suomi Euroalue ** Ennuste ** 2014** 2015** 0,09 0,08 0,07 0,06 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0 Kuluttajien luottamus talouteen on pysynyt pitkänajan keskiarvon alapuolella selvästi. Suuria muutoksia luottamusindikaattorissa ei ole ollut alkuvuodesta Poliittiset jännitteet ovat heijastuneet kuluttajien näkemyksiin taloudesta. Kuluttajien luottamus laski viimeksi vuonna 2013 negatiiviseksi. Lähde: Tilastokeskus Inflaatio Työttömyysaste ** Ennuste

70 LIITE: KIINTEISTÖMARKKINAKATSAUS 37 Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon transaktiomarkkinoiden kokonaisvolyymi oli noin 1,3 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 50 prosentin kasvua verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan (0,86 miljardia euroa). Loppuvuosi 2014 näyttää erittäin aktiiviselta kiinteistöjen transaktioiden suhteen. Ennusteemme vuoden 2014 kokonaisvolyymiksi on noin 4 miljardia euroa, kun vuonna 2013 vastaava luku oli noin 2,5 miljardia euroa. Euroopassa on nähty samanlaista markkinalikviditeetin kasvua. Kiinteistösijoitukset ovat kasvattaneet kiinnostusta investointiallokaatiossa muiden sijoitustyyppien tuottojen verrattain korkean epävarmuuden vuoksi. Samoin kiinteistöjen tuottotasot näyttävät houkuttelevilta, mutta sijoitusten valintakriteerit pysyvät edelleen tiukkoina. Kansainväliset kiinteistösijoittajat ovat lisänneet merkittävästi investointejaan Suomen toimitilamarkkinoille. Tänä vuonna kiinteistökauppojen volyymistä yli puolissa oli mukana ulkomaalainen ostaja. Suurimpana ryhmänä olivat ruotsalaiset sijoittajat. Vuoden 2014 ensimmäisessä neljänneksessä tehtiin useita suuria kiinteistötransaktioita. Keskeisin ja merkittävin kiinteistökauppa oli Sanoman pääkonttorin myynti Helsingin keskustassa, jossa ostajana oli saksalainen Deka Immobilen yhtiön kiinteistörahasto. Sanoma on myynyt myös omistamiaan teollisuus- ja tuotantokiinteistöjä. Merkittävä portfoliotason transaktio oli Trevianin hoivakiinteistöportfolion kauppa, joka käsitti 15 hoivakiinteistöä hinnaltaan yhteensä noin 100 miljoonaa euroa. Liikekiinteistöissä nähtiin myös transaktioita, kun ruotsalainen kiinteistöyhtiö Redito osti Helsingin Osuuskauppa Elannon myymän päivittäistavarasalkun. Kauppaan kuului viisi päivittäistavaramyymälä pääkaupunkiseudulta. Kiinteistömarkkinat ovat edelleen painottuneet pääkaupunkiseudulle, joskin merkkejä kiinteistömarkkinoiden piristymisestä on nähty myös Helsingin ulkopuolella. Tampereella Sponda osti päärautatieaseman vierestä Tulli - business parkin noin 64 miljoonalla eurolla. Kiinteistötransaktioiden sijoitusallokaatiossa on ollut havaittavissa suuria muutoksia. Hoivakiinteistöjen markkinaosuus jatkoi kasvuaan vuoden 2014 aikana. Vuonna 2011 nousuun lähtenyt markkinasegmentti on kehittynyt alati ja tänä vuonna segmentin osuus transaktioiden kokonaisvolyymistä on noussut lähes 15 %:iin. Suureen osuuteen vaikuttaa ison yksittäisen portfolion kauppa, joten markkinaosuus tullee tasoittumaan vuoden loppuun mennessä. Kansainvälisesti katsottuna hoivakotien osuus kiinteistösijoituksista on suuri. Logistiikkamarkkinat ovat selvästi piristyneet ja näiden osuus tulee vielä kasvamaan. Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan sekä keskinäisen työeläkeyhtiö Varman lähes miljardin euron logistiikkakiinteistöjärjestelyn kautta syntyy uusi logistiikkakiinteistöihin keskittyvä kiinteistösijoitusyhtiö Certeum. Logistiikkakysynnässä on varsinkin pääkaupunkiseudulla nähty trendinä siirtyminen kauemmas keskustasta. Logistiikan kasvavat kustannukset mm. rikkidirektiivin takia ovat aiheuttaneet logistiikkajärjestelyjen uudelleenmiettimistä. Myös nettikaupan odotetaan luovan uusia mahdollisuuksia logistiikkakiinteistöjä silmällä pitäen. Tällä hetkellä viennin ja tuonnin takkuilu sekä kaupan volyymin lasku yhdessä logistiikkakustannusten nousun kanssa ovat nostaneet vajaakäyttöasteita tietyillä osamarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinat ovat käyneet normaalia aktiivisempina. Vuonna 2013 lähes 30 prosenttia kiinteistötransaktioista oli asuntoportfoliokauppoja. Vuokra-asuntomarkkinoiden odotetaan käyvän vielä ainakin tämän vuoden aktiivisina, koska uudet asuntosijoitusrahastot ovat nostaneet suosioita ja täten kasvattaneet sijoitusrahastojen mahdollisuuksia sijoittaa lisää. Pääkaupunkiseudulla erityisesti pienempien asuntojen vuokratasot alkavat olla kipurajoilla vuokralaisten maksukykyyn suhteutettuna, vaikka asuntovuokrien nousu onkin tasoittunut.

71 LIITE: KIINTEISTÖMARKKINAKATSAUS 38 Toimisto- ja liiketilamarkkinoiden osuus koko kiinteistösijoitusmarkkinoista on vähenemässä. Perinteisesti näiden luokkien markkinaosuus on ollut noin %. Toimitilamarkkinoiden osuus kokonaisvolyymistä tulee olemaan noin % vuoden 2014 aikana. Tässä markkinasegmentissä myyjinä ovat aktivoituneet erityisesti sellaiset yritykset, jotka ovat itse omistaneet käytössä olevat tilansa. Järjestämällä kiinteistöomaisuutensa uudelleen saadaan vapautettua pääomaa muihin tarkoituksiin. Suomalaiset institutionaaliset sijoittajat ovat viime syksystä lähtien vähentäneet suoria kiinteistösijoituksiaan Suomeen. Instituutioiden osuus kaupan volyymistä on pudonnut parin vuoden takaisesta 26 %:sta lähes 2 %:iin. Institutionaaliset sijoittajat ovat toisaalta olleet aktiivisesti mukana perustamassa uusia kotimaisia kiinteistörahastoja. Kotimaisten kiinteistörahastojen osuus markkinavolyymista on noussut muutaman vuoden takaisesta 10 %:sta noin 34 %:iin. Ukrainan kriisi näkyy markkinoilla toistaiseksi lähinnä joidenkin käyttäjäsegmenttien, kuten majoitus ja kaupan alan vähentyneinä myyntilukuina sekä Venäjän vientiin nojaavien yrityksien riskiluokituksen kasvuna. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden hinnoitteluun poliittisella jännitteellä ei toistaiseksi ole ollut juurikaan vaikutusta. Poikkeuksena ovat kuitenkin vahvasti rajakauppaan ja venäläisten turistien varaan nojaavat liikepaikat tai kehityshankkeet. Varsinkin kehityshankkeiden tuottovaatimuksissa on nousua riskien ja epävarmuuden kasvaessa. Tosin ruplan vaihteleva kysyntä ja heikko talouskehitys ovat jo yleensä hinnoiteltu kehitysprojekteihin. Kansainvälisesti kiinteistösijoittajat eivät tunnut pelkäävän riskien eskaloitumista erityisesti Suomessa muutoin, kuin yleisen talouskehityksemme heijastumana.

72 LIITE: TERMIEN JA MENETELMIEN SELITYKSET 39 Markkina-arvo Markkina-arvo määritellään arvioiduksi rahamääräksi, jolla omaisuus arvopäivänä vaihtaisi omistajaa liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan riippumattomien myyjän ja ostajan välillä asianmukaisen markkinoinnin jälkeen osapuolten toimiessa asiantuntevasti, harkitusti ja ilman pakkoa (IVS). Arvion perusteet Arvio perustuu todellisten, tapahtuneiden vertailukauppojen analysointiin. Kauppa-arvomenetelmä Kauppa-arvomenetelmä tarkastelee samanlaisten tai korvaavien omaisuuserien myyntejä ja niihin liittyviä markkinatietoja ja määrittää arvoestimaatin vertailuprosessin avulla. Yleensä arvioitavaa omaisuuserää (kohdeomaisuus) verrataan samanlaisten omaisuuserien kauppoihin avoimilla markkinoilla. Välityskohteita ja tarjouksia voidaan myös tarkastella. (IVS).

73 40