T Projektisuunnitelma

Transkriptio

1 T Projektisuunnitelma Confuse 1

2 Tila Versio: 2.01 Tila: Sisäisesti katselmoitu Jakelu: Julkinen Luotu: Tuomo Koskenvaara Muutettu viimeksi: Petri Kujala Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Kuvaus Koskenvaara Tuomo Sisäisesti hyväksytty versio Koskenvaara Tuomo Korjattu asiakaspalaverissä esille tulleita virheitä Koskenvaara Tuomo Oikoluettu ohjelmallisesti Haapakoski Antti Vaatimusviittaukset asiakkaan top-10 -tavoitteisiin Haapakoski Antti Muutettu taulukkojen leveyttä pdf:ää varten Koskenvaara Tuomo Tarkennettu menetelmiä, lisätty kohta Projektin teoreettiset kustannukset ja koulutussuunnitelma, kappaleet 4, 9 ja Kujala Petri Lisätty menetelmiin linkki riskienhallinnassa käytetystä delfoi-menetelmästä kertovaan dokumenttiin, kappale Koskenvaara Tuomo Korjattu taulukoiden otsikointia ja numerointia. Päivitetty koulutussuunnitelmaa kappale Koskenvaara Tuomo Korjattu koulutussuunnitelmaa ja menetelmiä kappaleissa 9 ja Koskenvaara Tuomo Päivtetty T1-vaiheen resurssien jakoa kappaleessa Koskenvaara Tuomo Lisätty vaatimustentäyttymisaikatauluja kappaleessa Koskenvaara Tuomo Korjattu kirjoitusvirheitä ja toimimattomia sisäisiä linkkejä. Lisätty ulkoisia linkkejä Kujala Petri Riskienhallinan päivitys 2

3 Sisältö 1 Johdanto Projektin tarkoitus ja kattavuus Tuote ja ympäristö Arkkitehtuuri Oikeudet työn tuloksiin Yleiskatsaus dokumenttiin Termit ja määritelmät 7 3 Asiakkaan nykyinen ratkaisu 9 4 Projektin toteutusperusteet 9 5 Projektin organisaatio Projektiryhmä Sidosryhmät Projektin tavoitteet ja päättäminen Projektiryhmän tavoitteet Asiakkaan tavoitteet Projektin tavoitteet Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin päättämiskriteerit Mittarit Raportointi Mittareiden keräys ja visualisointi Käytettävät mittarit Työmäärien toteutuminen Aikataulun toteutuminen Vaatimusten täyttyminen Ohjelmiston koko Löydettyjen ja korjattujen virheiden määrät Sisäisesti löydettyjen virheiden osuus Virheiden korjausaika Virheiden määrä koodiriviä kohti Projektin resurssit 15 9 Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut Projektin ositus, vaiheistus ja resursointi Projektin suunnittelu Toteutus Toteutus Toteutus Luovutus Laatusuunnitelma Riskienhallintasuunnitelma PS-vaiheen tulokset T1-vaiheen tulokset T2-vaiheen tulokset T3-vaiheen tulokset LU-vaiheen tulokset

4 13 Koulutussuunnitelma Asennussuunnitelma Käyttöönottosuunnitelma Lähteet Liitteet 30 4

5 1 Johdanto Tämä asiakirja on T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö- kurssin suorittavan ryhmän Confuse projektisuunnitelma. Nykyään monissa ohjelmistojärjestelmissä on tuhansia erilaisia konfiguraatioita. Jotkut niistä toimivat, toiset eivät. Yhteen tällaiseen konfiguraatioon voi liittyä monia komponentteja ja se saattaa olla hyvinkin monimutkainen. Toimivan konfiguraation löytäminen voi olla hyvinkin vaikeaa. Tämän projektin tarkoituksena on kehittää Teknillisen korkeakoulun SoberIT (Software Business and Engineering Institute) SARCOUS tutkimus projektiin liittyvä yksinkertainen konfigurointiympäristö mobiilipäätelaitteille. SARCOUS tutkii tuoteperheiden ja niiden osien dynaamista ja staattista konfiguraatiota. 1.1 Projektin tarkoitus ja kattavuus Projektissa tutkitaan mahdollisuutta siirtää konfigurointilogiikkaa pois ohjelmien asennusohjelmistoista, jotta mahdolliset konfiguraatio-ongelmat saataisiin selville jo ennen ohjelman asentamisen yrittämistä. Tämä säästää sekä aikaa, tilaa että mobiilipäätelaitteiden kanssa tällä hetkellä sekä kallista, että rajoitettua tiedonsiirtokapasiteettia. Järjestelmä on tarkoitus toteuttaa Tommi Syrjäsen tekemän päättelykonelogiikan avulla. Vaikka aihe-esittelyssä puhuttiinkin mobiililaitteista, on projektissa tarkoitus toteuttaa järjestelmä vain ipaq:ssa toimivalle Familiar Linuxlle. Toteutuksessa pyritään modulaarisuuden avulla helppoon portattavuuteen. Porttaaminen muihin alustoihin ei kuitenkaan kuulu tämän projektin piiriin. 1.2 Tuote ja ympäristö Linux Familiar Linux Compaq ipaq Desktop PC Kuva 1: Järjestelmän ympäristö koostuu PC palvelimeen liitetystä PDA:sta Projektin tarkoituksena on tuottaa ohjelmistojärjestelmä, joka toimii yksinkertaisena konfigurointiympäristönä mobiililaitteille. Projektin mobiililaitteena on Compaq:n valmistama ipaq- kämmenmikro. Palvelinpuolen ohjelmisto toteutetaan Linux-käyttöjärjestelmän päälle. Tiedonsiirrossa käytetään TCP/IP:tä. 5

6 <<binääri>> Pakettitiedosto Linux PC Lajittelija Configurator logic <<tekstitiedosto>> KL valintamäärittelyt <<tekstitiedosto>> Konfiguraatiomalli Päättelykone Valitsin GUI <<XML file>> Konfiguraation pakettilista Asentaja PDA Asentaja Kuva 2: Suunnitellun systeemiarkkitehtuurin UML komponentti diagrammi 1.3 Arkkitehtuuri Ohjelmisto pyritään pitämään mahdollisimman modulaarisena. Se koostuu kolmesta projektin aikana syntyvästä osasta ja jo toteutetusta päättelykoneesta. Kolmesta osasta yksi on lajittelija, joka tallentaa saamiensa ohjelmistopakettien tiedot päättelykonelogiikan ymmärtämään muotoon ja samalla tekee valitsija osiolle sopivan alustustiedoston. Valitsijaosio toimii käyttäjän käyttöliittymänä konfiguraattorille. Sillä tehdyt valinnat lähetetään päättelykoneelle tarkistettavaksi ja päättelykoneen hyväksymän konfiguraation voi tämän jälkeen asentaa asentajaosiolla päätelaitteeseen. Asentajaosio on jaettu palvelimen ja päätelaitteen kesken. 6

7 1.4 Oikeudet työn tuloksiin Alla esitetään allekirjoitettu sopimus kokonaisuudessaan. SOPIMUS OIKEUKSIEN LUOVUTTAMISESTA 1. Sopimusosapuolet Teknillinen korkeakoulu / Software Business and Engineering Institute (TKK) sekä TKK:n syksyn 2001 kurssin T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyöryhmän "Confuse"jäsenet: Koskenvaara Tuomo, Haapaniemi Ari, Haapakoski Antti, Kujala Petri, Myyry Jani, Martsola Mikko ja Vainionpää Jussi. 2. Sopimuksen kohde Tämä sopimus koskee TKK:n SoberIT- laitoksen Sarcous- projektiin kehitettävää ohjelmistokonfiguroinnin järjestelmää sekä yhteistyöprojektin tulosaineistoa. Tulosaineistolla tarkoitetaan kaikkea opiskelijaryhmän jäsenten tämän sopimuksen kohteena olevassa hankkeessa luomaa tai muulla tavoin tuottamaa aineistoa tai tietoa, kuten kirjallisia tai taiteellisia teoksia, keksintöjä, tietokoneohjelmia mukaan lukien tietokoneohjelman lähdekoodi, taloudellista, teknistä tai muunlaista tietotaitoa, näitä kuvaavia dokumentteja ja raportteja, tietokantoja sekä kaikkia edellä mainittuun aineistoon liittyviä immateriaalioikeuksia kuten patentteja, patenttioikeuksia ja tekijänoikeuksista riippumatta siitä, missä muodossa kyseiset aineistot, tieto ja oikeudet ovat tai miten ne ilmenevät. Tulosaineistoksi ei katsota sellaista aineistoa, tietoa tai oikeutta, jonka TKK mahdollisesti antaa hankkeessa käytettäväksi. Järjestelmän toteutuksesta vastaa kurssin T ohjelmatyöryhmä Confuse. 3. Oikeuksien jakautuminen Omistusoikeudet ja immateriaalioikeudet Tulosaineistoon kuuluvat ilman eri korvausta välittömästi niiden syntymisen ja keksimisen jälkeen TKK:lle seuraavin rajauksin: TKK:lla sekä kullakin opiskelijaryhmän jäsenellä on oikeus hyödyntää ohjelmatyössä syntyvää Tulosaineistoa ilman vastapuolen lupaa vapaasti haluamallaan tavalla mukaan lukien Tulosaineiston muunteleminen, kääntäminen, laajentaminen, parantaminen, myyminen, vuokraaminen, jakeleminen ja julkistaminen. TKK:lla ja kullakin opiskelijaryhmän jäsenellä on oikeus luovuttaa Tulosaineistoon kuuluvaan teokseen kohdistuvat oikeutensa kolmannelle osapuolelle. 4. Sopimuksen voimaantulo Sopimus tulee voimaan, kun osapuolet ovat sen allekirjoittaneet mutta koskee takautuvasti projektin Tulosaineistoa koko projektin ajalta ( ) lähtien. Sopimusta on tehty 8 samasanaista kappaletta, yksi kullekin allekirjoittajalle. 1.5 Yleiskatsaus dokumenttiin Dokumentin ensimmäinen kappale on johdantoa projektiin. Toisessa kappaleessa on termien määrittelyjä. Kolmannessa kappaleessa esitellään projektin organisaatio ja neljännessä kappaleessa projektin toteutusperiaatteet. Viidennessä kappaleessa esitellään projektin organisaatio ja kuudennessa tavoitteet ja päättäminen. Seitsemännessä kappaleessa tuodaan esille projektin resurssit, kahdeksannessa menetelmät ja työkalut, yhdeksännessä osittaminen. Kymmenennessä kappaleessa käsitellään projektiin kuuluvia standardeja. 11. kappaleessa esitetään riskienhallintasuunnitelma jonka jälkeen 12. kappaleessa on koulutussuunnitelma ja viimeisessä kappaleessa käyttöönottosuunnitelma. 2 Termit ja määritelmät BLUETOOTH Bootloader Burana CCCC CF-card configuration configurator deb Debian GNU/Linux A Technology that implements small range radio link between computers, celluler phones, PDAs etc. Teknologia joka toteuttaa radioyhteyden tietokoneiden, matkapuhelimien, taskutietokoneiden yms. välille lyhyillä matkoilla. Program that boots computer. Tietokoneen käynnistävä ohjelma. Bug Report And Nag Application. Bugiraportointi ja versionhallintajärjestelmä. C and C++ Code Counter, A free software tool for measurement of source code related metrics by Tim Littlefair. Ilmainen koodirivien laskentaohjelma. Compact Flash Card, Memory card for handhelds, mp3 players and digital cameras. Muistikortti kämmentietokoneille, mp3 soittimille ja digitaalikameroille A set of components or packages forming a system. In this context a list of packages to be installed in the PDA. Systeemin muodostava joukko komponentteja tai paketteja. Tässä yhteydessä lista paketeista, jotka asennetaan PDA:han. A program that helps the user to make a valid configuration and possibly use that configuration. Ohjelma, joka helpottaa kelvollisen konfiguraation luomisessa. extension for Debian Linux packages. Debian Linuxin pakettien tarkenne. Free UNIX like operating system. Vapaa UNIX-tyyppinen käyttöjärjestelmä. 7

8 Delphi method A method for combining several estimations. Menetelmä useiden arvioiden yhdistämiseksi. Ethernet Typical method of implementation for local LANs. Tyypillinen paikallisverkon toteutustapa. Ethernet frame Packet that is directed trough ethernet network. This packet can carry for example IP packets. Ethernet-verkossa kuljetettava paketti. Tämä paketti voi kuljettaa esim. IP paketteja. Familiar Linux Linux distribution for handheld computers using StrongArm 110 Processor. Kämmentietokoneelle tarkoitettu Linux-jakelu. firewall Limits accessibility between local and public network. Rajoittaa liikennettä paikallisen ja julkisen verkon välillä. Flash Non-volatile Random Access Memory. Haihtumaton luku ja kirjoitusoperaatiot salliva muisti. Gb Gigabit. Gigabitti GB Gigatavu. Gigatavu GPRS General Packet Radio System. A new nonvoice value added service that allows information to be sent and received across a mobile telephone network. Uusi palvelu datan siirtoon matkapuhelinverkossa. HUT See TKK. IP Internet Protocol. A connectionless network level protocol layer of the TCP/IP. Yhteydetön TCP/IP:n verkkokerros. ipaq A handheld pen operated computer by Compaq. Compaqin tekemä kynäohjattu taskutietokone. ipkg Itsy Package Management System. A lightweight configuration system for Familiar Linux. Kevyt konfiguraationhallintasysteemi Familiar Linuxille. ISO 8601 International Standard for numeric representations of date and time. Kansainvälinen standardi päiväyksen esittämiseen numeerisessa muodossa. LAN Local Area Network, infrastructure of physical connections between computers. Allows data transfers. Tiedonsiirron mahdollistava infrastruktuuri tietokoneiden välillä. lparse Front end for smodels. Esiprosessori smodelssiin. Mb Megabit. Megabitti. MB Megabyte. Megatavu. NFS Network File System, Filesystem that allows the use of remote harddisks. Tiedostojärjestelmä joka sallii kovalevyjen etäkäytön. package One component of a configuration. Package can be for example a file containing some program or library. Konfiguraation osa, joka voi sisältää esim. ohjelman tai kirjaston. PC Personal Computer, a desktop computer with x86 compatible processor. Tavallinen x86- yhteensopiva pöytäkone. PC-Card See PCMCIA. PCMCIA Personal Computer Memory Card International Association, An accessory bus used in laptops and handhelds. Salkku- ja kämmenmikrojen yleinen oheislaiteliitäntä. PDA Personal Digital Assistant, A mobile, handheld computer with software like calendar, contacts, calculator and more. Kannettava tietokone, jossa on ohjelmia kuten kalenteri, yhteystiedot, laskin yms. porting Modifying the code to work in some other environment. Porttaaminen, koodin muokkaaminen toisessa ympäristössä toimivaksi. PPP Point to Point Protocol, Protocol for serial lines. Protokolla sarjayhteyksille. Processor An integrated chip that makes arithmetic and memory operations. Integroitu piiri, joka suorittaa aritmeettisia- ja muistioperaatioita. RAM Random Access Memory, usually volatile. Luku- ja kirjoitusoperaatiot salliva muisti, ei pysyvä. RL Rule based Language. A language for representing configuration knowledge. Kieli konfiguraatiotiedon esittämiseen. ROM Read Only Memory. Vain luettavissa oleva muisti. RPM Extension for RedHat Linux packages. RedHat Linuxin pakettien tarkenne. 8

9 SoberIT Software Business and Engineering Institute (in HUT). Ohjelmistoliiketoiminnan ja - tuotannon instituutti (TKK:lla). SSH Secure Shell, Secure replacement for Telnet. Turvallinen Telnetin korvike. SCP Secure CoPy, Secure replacement for FTP. Turvallinen FTPn korvike. SSHD Secure Shell Daemon, SSH Server. SSH-palvelin. smodels An implementation of the stable model semantics for logic programs. Logiikkaohjelmatulkki joka etsii syötteelle vakaan mallin. TCP/IP Transmission Control Protocol, a connection-oriented internet protocol. Yhteydellinen internetprotokolla. Tirana Work raporting system. Tuntiraportointijärjestelmä. TKK Helsinki University of Technology, Teknillinen Korkeakoulu. UMTS Universal Mobile Telecommunications System, Third-generation (3G) mobile communications system. Kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä. USB Universal Serial Bus, Serial interface that is used in computers and accessories. Sarjaväylä jota käytetään tietokoneissa ja oheislaitteissa. USDP Unified Software Development Process, Generic context for a software project. Ohjelmistoprosessin yleinen viitekehys. UML Unified Modeling Language, a standard for visualization and specification of a software system. Standardi ohjelmiston visualisointiin ja määrittelyyn. ViCa Visualization Client Application. Visualisointi ohjelma. WinCE Windows CE, Microsoft s operating system for handhelds. Microsoftin käyttöjärjestelmä käsimikroille. Wireless Ethernet b Wireless Ethernet, See WLAN. WLAN Wireless Local Area Network. Computer network that uses radio waves to transmit data. Langaton verkko tietokoneiden välillä. XML Extensible Markup Language. A markup language for documents containing structured information. Kieli rakenteisten dokumenttien kirjoittamiseen. xmodem A file transfer protocol for serial connections. Tiedostonsiirtoprotokolla sarjayhteyksille. X environment Graphical window system for UNIX. Graafinen ikkunajärjestelmä UNIXille. 3 Asiakkaan nykyinen ratkaisu Asiakas ei ole löytänyt aikaisempaa vastaavaa ratkaisua ja on tutkimusmielessä kiinnostunut toteuttamaan sellaisen. Toisaalta nykyisenä ratkaisuna voidaan pitää ohjelmien asennuksen hallintatyökaluja, esimerkiksi: deb, rpm ja Microsoft Windowsin ohjelmien asennus. TKK:lla on aikaisemmissa projekteissa tehty vastaavan tyylinen sovellus Debian linux jakelun paketointijärjestelmän päälle. 4 Projektin toteutusperusteet Projekti on osa SARCOUS tutkimus projektia ja samalla asiakkaan opintoja. Lisäksi vastaavaa tuotetta ei ole löytynyt ja tuotteen toteutuksen onnistuessa se voisi helpottaa käyttäjien siirtymistä kämmenmikrojen käyttöön. Asiakkaan kannalta suurin haitta on opiskelijatyövoiman käyttö verrattuna työntekijöihin, jotka voisivat panostaa projektiin kokopäiväisesti ja sopia tapaamisensa pienemmin kompromissein ja lyhyemmällä varoitusajalla. Asiakas on toki ottanut tämän huomioon valitessaan projektin toteutustavan. Projektiryhmän kokemattomuus saattaa myös aiheuttaa yllättäviä ongelmia jossain vaiheessa projektia. Osa näistä saattaa onneksi olla tuttuja asiakkaalle asiakkaan omista projekteista. Myöhempi ylläpito saattaa aiheuttaa ongelmia, koska projektiryhmällä ei ole mitään velvoitteita projektia kohtaan projektin päättymisen jälkeen. Tätä ongelmaa yritetään välttää hyvällä laadulla. Projektin rahalliset kustannukset voidaan määritellä laskennallisesti. Tässä dokumentissa tällä määrityksellä ei ole kuin teoreettista painoarvoa, mutta on kaikille osapuolille hyväksi nähdä paljonko tällaisen projektin oletettavat kustannukset tulisivat olemaan. Työtuntien määrää arvioitaessa otetaan oletukseksi 5 opintoviikkoon laskettavat 200 tuntia jokaista opiskelijaa kohti. Näin saamme projektiryhmän kokonaistunti määräksi 1400 tuntia. Asiakas vastaa projektin kannalta aiheellisista laitteistohankinnoista. Pääosa näistä menee palvelimen, kämmenmikron ja niihin tarvittavien lisälaitteiden hankintaan. Lisäksi asiakkaan on käytettävä omaa aikaansa ja mahdollisesti muutamaa ulkopuolista avustajaa. Ohjelmistoja ei tarvitse kurssia varten hankkia, koska koko kehitystyö 9

10 Laskutettava työ Arvioitu työmäärä h Laskutushinta 500 mk/h mk Taulukko 1: Asiakkaalta laskutettavat työtunnit. tullaan tekemään Linux ympäristössä ja tarvittavat muut ohjelmat saadaan tarvittaessa käyttöön TKK:n puolesta. Näistäkin hinnoista voidaan tehdä teoreettinen laskelma asiakkaan kannalta. Oletetaan, että kaikki laitteen joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Välineet Palvelin ipaq Lisäkorttipaikka Verkkokortti mk mk mk mk Sisäinen työ Arvioitu työmäärä 100 h Laskutushinta 170 mk/h mk Yhteensä mk Taulukko 2: Asiakkaalle koituvat omat kustannukset. Näin voidaan olettaa, että asiakkaalle tästä projektista koituisi noin mk lasku, josta ulkoisen työn osuus olisi mk. Hinnoittelu on kuitenkin hyvin karkeaa, koska hyvin harvoin voidaan kaikesta työstä laskuttaa samaa hintaa. Yksi vaihtoehto olisi tietenkin tehdä projekti urakkapalkalla, mutta tällöin tulee usein hätiköityjä ratkaisuja. Projektin kate muodostuisi tuolla tuntihinnalla kohtuullisen hyväksi projektiryhmän kannalta, mutta tähän hintaan olisikin jo saatava sisällytettyä tietty riski ja sanktio mahdollisist viivästymisistä tai muista projektiin kohdistuvista ongelmista. 5 Projektin organisaatio Tässä kappaleessa esitellään projektin organisaatio. Ensin esitellään projektiryhmän jäsenet, jonka jälkeen asiakas, ohjaaja ja mentor. 5.1 Projektiryhmä Projektiryhmän www-sivu löytyy osoitteesta Ryhmään voi ottaa yhteyttä joko henkilökohtaisesta esittelystä löytyvien tietojen avulla tai lähettämällä sähköpostia ryhmän sähköpostilistalle op@un.tky.hut.fi Rooli: Nimi: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Opiskelu- ja työkokemus: Projektipäällikkö Koskenvaara Tuomo tlkosken@cc.hut.fi Kiinnostunut kokeilemaan projektin vetämistä valvotuissa olosuhteissa. Hieman aiempaa kokemusta pienten projektien vetämisestä. Kokeillut lähes kaikkia projektin osa-alueita käytännön työelämässä. TKK:n sähköosastolla viidettä vuotta pääaineenaan ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineenaan tietoliikenneohjelmistot. Alalta työkokemusta n. 4 vuotta (Sonera, TietoEnator). 10

11 Rooli: Nimi: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Opiskelu- ja työkokemus: Rooli: Nimi: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Opiskelu- ja työkokemus: Testivastaava Myyry Jani unix, perl, www, , (postscript). Viidennen vuosikurssin tietotekniikan opiskelija. Pääaineena Tietoliikenneohjelmistot. Yli 2 vuotta työkokemusta alalta (TKK atk-keskus), josta puolet unix-ylläpidossa ja palveluiden kehitystyössä. Käyttöliittymävastaava Haapaniemi Ari ajhaapan@cc.hut.fi Viidennen vuosikurssin sähköosaston opiskelija. Pääaineena Tietoliikenneohjelmistot, sivuaineena Digitaalinen- vuorovaikutteinen media. Työskennellyt noin 3 vuotta FRENDS Technology Oy:ssä, ohjelmistosuunnittelijana. Rooli: Ohjelmistosuunnittelija I Nimi: Haapakoski Antti Puhelin: Antti.Haapakoski@hut.fi Kiinnostus- ja osaamisalueet: C++, Java, Linux, XML, EPOC Opiskelu- ja työkokemus: Neljännen vuosikurssin tietotekniikan opiskelija. Pääaineena ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineena informaatiotekniikka. Kaksi kesää Celtius Oy:ssä ohjelmistosuunnittelijana. Lisäksi omia projekteja mm Suomen Keltaiset sivut Oy:lle. Rooli: Ohjelmoija I Nimi: Martsola Mikko Puhelin: Mikko.Martsola@hut.fi www: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Perl, Java, Linux, SQL, Elektroniikka Opiskelu- ja työkokemus: Neljännen vuosikurssin sähkötekniikan opiskelija. Pääaineena tietoliikenneohjelmistot ja sivuaineena vuorovaikutteinen digitaalinen media. Töissä Soneralla keväästä 2000 alkaen IPv6 testauksessa ja sittemmin wgate tuotteen (Soneran WLAN internet palvelu) tuotteistamisessa. Rooli: Nimi: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Opiskelu- ja työkokemus: Rooli: Nimi: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Opiskelu- ja työkokemus: Ohjelmistosuunnittelija II Kujala Petri paxa@iki.fi UML, Riskianalyysit Viidennen vuosikurssin sähkötekniikan opiskelilja. Siirtyi pitkän Sonera uran jälkeen TietoEnatorille viime kesänä. Ohjelmoija II Vainionpää Jussi jjvainio@cc.hut.fi C++, Java, Linux, IP, VoIP Neljännen vuosikurssin tietotekniikan opiskelija. Pääaineena ohjelmistojärjestelmät ja sivuaineena informaatiotekniikka. Työskennellyt yhden kesän VTT Automaation kaukokartoitusryhmässä, työskennellyt Sonera Oyj:llä keväästä 2001 lähtien. Lisäksi omia projekteja mm. MPS Management Consulting:lle. 11

12 5.2 Sidosryhmät Projektin asiakas: Nimi: TKK / SoberIT (Software Business and Engineering Institute) Edustaja: Katariina Ylinen katariina.ylinen@hut.fi Projektin ohjaaja: Nimi: Tomi Männistö tomi.mannisto@hut.fi Projektin mentor: Nimi: Timo Ratilainen Päättelykonelogiikan toteuttaja: Nimi: Tommi Syrjänen Toimenkuva: Antaa informaatiota toteuttamansa päättelykoneen integroinnista tuotteeseen 6 Projektin tavoitteet ja päättäminen 6.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän päätavoitteena on kurssin suorittaminen. Samalla on tarkoitus kerätä kokemusta projektityöskentelystä. Ryhmä aikoo kokeilla kurssilla ja elämässä muuallakin oppimiaan taitoja tämän projektin avulla. Kurssin aikana kokeiluun suhtauduttaneen kuitenkin hieman ystävällisemmin kuin työelämässä. Mikäli ylimääräisten menetelmien kokeileminen alkaa aiheuttaa ongelmia projektin normaalille etenemiselle ovat ne ensimmäisten karsittavien listalla. Kokemuksen karttumista ei kuitenkaan voitane välttää missään tilanteessa. Päätavoitteesta ei luovuta kuin yhteisellä päätöksellä kappaleessa 6.4 asetetuin ehdoin, jolloin luovutaan myös muista tavoitteista. 6.2 Asiakkaan tavoitteet Asiakas haluaa saada modulaarisen mobiililaitteiden konfigurointiympäristön. Projektiryhmän toteuttama projekti on vain osa SARCOUS projektia. Ensisijaisena tarkoituksena lienee todeta onko tällaista järjestelmää edes mahdollista toteuttaa kämmenmikrojen mittakaavassa ja toisaalta kuinka paljon siitä voidaan sisällyttää suoraan kämmenmikroon sen rajallisen kapasiteetin takia. Toinen asiakasta kiinnostava asia on järjestelmän toimivuus huonommankin siirtoyhteyden kanssa. Asiakas haluaa saada kaiken teknisen dokumentaation englanninkielisenä, sen sijaan muu kurssiin kuuluva dokumentaatio voidaan halutessa toteuttaa joko suomen- tai englanninkielisenä. Varsinaisista työtavoista asiakkaalla ei ole toivomuksia. Asiakkaan kymmenen tärkeintä tavoitetta tuotettavan järjestelmän ja osittain projektin suhteen on lueteltu taulukossa 3. Tarkempi kuvaus asiakkaan vaatimuksista löytyy vaatimusdokumentista. Mittarit vaatimuksille tulee vaatimusdokumentin kautta. 6.3 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on toteuttaa SARCOUS projektin osana toteutettava rajattu mobiililaitteen konfigurointiympäristö. Samalla projektin jäsenet suorittavat kurssin T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Kurssiin liittyvä dokumentaatio tehdään aikataulussa. 6.4 Projektin keskeyttämiskriteerit Keskeyttämisellä tarkoitetaan koko projektin keskeyttämistä kaikkien osapuolien kannalta. Projektin keskeyttämisestä voidaan päättää, jos paikalla on vähintään 5 projektiryhmän jäsentä, asiakas ja ohjaaja tai heidän edustajansa. Projektiryhmän jäsenen kuolemantapaus tai vakava sairastumisen vähentää paikalla olevien jäsenten määrää vastaavasti. Keskeyttämistä harkitaan jos: 1) Osoittautuu teknisesti mahdottomaksi toteuttaa asiakkaan pakolliseksi vaatimia ominaisuuksia määräajan ja resursoitujen työmäärien puitteissa, eikä asiakkaan kanssa päästä yhteisymmärrykseen tilanteen korjaamiseksi. 12

13 No Katso Kuvaus Verifiointi 1. UR-27 Graafinen käyttöliittymä, jolla PDA:n konfiguraatiota muutetaan valitsemalla paketteja Pakettien valinta/poisto onnistuu hiiren kursoria käyttäen. listasta. 2. UR-07, UR Järjestelmä hallitsee konfiguraation oikeellisuutta ja valintojen yhteensopivuutta. Kaikki asennetun konfiguraation ohjelmat toimivat PDA:ssa. 3. UR-02 Järjestelmä käyttää Tommi Syrjäsen lo- Järjestelmä kutsuu päättelykonetta ja käyt- 4. UR-05, UR-14, UR UR-06, UR-16 giikkapäättelykonetta. Järjestelmä osaa asentaa PDA:han paketteja. Järjestelmällä voi poistaa PDA:n paketteja. 6. UR-08 Järjestelmä osaa lukea Familiar Linuxin ipkg -muotoisia paketteja. 7. UR-23 Järjestelmän osat ovat modulaarisia ja löyhästi kytkettyjä. 8. UR-19, Järjestelmä muistaa PDA:n konfiguraation. UR UR-22 Lähdekoodi on hyvin englanniksi kommentoituna. 10. Tämä kappale (6.2) Järjestelmän tekninen dokumentaatio on englanninkielinen. tää sen antamia tuloksia. PDA:han ilmestyy haluttu ohjelma. PDA:sta poistuu valittu ohjelma. Kyseinen paketti ilmestyy konfiguraattorin käyttöliittymään. Ohjaajan mielipide asiasta kyllä/ei. Verrataan käyttöliittymän näyttämää ja PDA:n todellista konfiguraatiota. Tarkistetaan että lähdekooditiedostojen, luokkien ja metodien alussa on kommentit. Tarkastetaan kaikki tekninen dokumentaatio. Taulukko 3: Asiakkaan kymmenen tärkeintä tavoitetta. UR-xx:t ovat vaatimusten koodeja vaatimusmäärittelyssä. 2) Enemmän kuin yksi projektiryhmän jäsenistä joutuu lopettamaan kurssin pakottavan syyn takia. 3) Projektiin varatut resurssit on ylitetty 20% (käytetty yli 1540 h) ennen kuin projektiryhmän arvion mukaan projektin valmiusaste on yli 50%. Päätös on tehtävä projektiryhmän, asiakkaan ja ohjaajan yksimielisellä päätöksellä. 6.5 Projektin päättämiskriteerit Projekti päätetään erillisellä päättöpalaverilla. Siihen osallistuu projektipäällikkö, ohjaaja ja asiakas tai hänen edustajansa. Projektin lopputulos käydään läpi ja tarkistetaan, että se täyttää sille osoitetut vaatimukset. Vasta täytettyään vaatimusmäärittelyssä esitetyt kriteerit projekti voidaan päättää hyväksytysti. Projekti päätetään (tai keskeytetään) viimeistään Mittarit Tuotantoprosessin toimivuuden ja tuotteen laadun arvioinnin apuna hyödynnetään mittareita. Mittareiden tarkoitus on tuoda esille mahdollisimman objektiivista ja luotettavaa informaatiota tuotantoprosessista sekä tuotteista. Tätä tietoa käytetään ongelmien, kuten aikataulun pettämisen tai tuotteen huonon toimivuuden, havaitsemiseen, korjausten kohdistamiseen ja myöhemmin korjaustoimenpiteiden onnistumisen varmistamiseen. Projektin määräaikaisen luonteen vuoksi esimerkiksi vikaantumisväliä ei pidetty hyödyllisenä mittarina, koska ajanjakso, jonka aikana tuote on käytössä ja tarpeeksi valmis, jää niin lyhyeksi, ettei luotettavaa mittausdataa ehdi kertyä tarpeeksi. 7.1 Raportointi Käytettävien mittareiden tulisi kertoa projektin tilasta lyhyellä latenssilla, jotta suunnitelman muuttaminen ja resurssienkäytön korjaukset olisivat vielä mahdollisia ja käytäntöönpantavissa. Tämän toteuttaminen vaatii paitsi oi- 13

14 keanlaisia mittareita, niin myös mittareiden päivittämistä tarpeeksi tiheään. Mittariaineiston päivittämistiheys on määritelty erikseen jokaiselle mittarille ottaen huomioon datan keräyksen helppous ja se, kuinka nopeista muutoksista mittarin voi kertoa mitään hyödyllistä. Suuremman tiheyden edellyttäminen johtaisi todennäköisesti projektin luonteeseen nähden liialliseen byrokratiaan, jolloin raportoinnin kiertäminen vain vahingoittaisi mittareiden luotettavuutta. 7.2 Mittareiden keräys ja visualisointi Mittareiden keräykseen ja tarkasteluun pyritään käyttämään mahdollisimman pitkälti kurssin tarjoamia apuvälineitä: Tirana, Burana ja ViCA. Jos kurssin järjestelmät osoittautuvat jonkin oman mittarin kannalta epätyydyttäviksi, käytetään muita järjestelyjä, joista esimerkkinä Excel. 7.3 Käytettävät mittarit Kurssin edellyttämiä mittareita luonnollisesti käytetään. Käytettävien mittareiden kirjo saattaa muuttua projektin aikana, kun huomataan jokin mittari tarpeettomaksi, epäluotettavaksi tai epätaloudelliseksi. Toisaalta projektin aikana saattaa ilmetä sellaisia mittareita, joiden hyödyllisyyttä ei ole vielä osattu aavistaa. Lisäksi ainakin testauksessa käytetään kyseiseen osa-alueeseen liittyviä mittareita, jotka esitellään testaussuunnitelmassa Työmäärien toteutuminen Päivitystiheys: Vaiheiden lopussa Laskentatapa: Käytetyt tunnit jaetaan projektisuunnitelmassa määritellyillä tuntimäärillä ja tulos ilmaistaan prosentteina. Mittari lasketaan jokaiselle ryhmän jäsenelle sekä koko projektille. Kukin ryhmän jäsen syöttää käyttämänsä tunnit eriteltyinä Tiranaan, ja toteutuneita tunteja verrataan suunniteltuun ajankäyttöön Aikataulun toteutuminen Päivitystiheys: Vaiheiden lopussa Laskentatapa: Osa-alueiden vastuuhenkilöt arvioivat kuinka suuri osa heidän vastuullaan olevista osatehtävistä on tehty. Arvioita verrataan suunniteltuun aikatauluun Vaatimusten täyttyminen Päivitystiheys: Vaiheiden lopussa Laskentatapa: Lasketaan jokaiselle vaatimusten prioriteettitasolle kuinka monta kyseisellä prioriteettitasolla olevaa vaatimusta on 1. aloittamatta, 2. kesken, 3. toteutettu. Saadaan yleiskuva projektin edistymisestä sekä nähdään, että toteuttamisessa on otettu prioriteetit huomioon Ohjelmiston koko Päivitystiheys: Koodausvaiheessa kerran kahdessa viikossa Laskentatapa: Ohjelmiston kokoa mitataan moduuleittain koodiriveissä, joihin ei lasketa kommentteja mukaan. Mittari lasketaan cccc -ohjelmalla. Moduuleiden kokojen muutoksista voidaan saada kuva eri osa-alueiden edistymisestä Löydettyjen ja korjattujen virheiden määrät Päivitystiheys: Kerran kahdessa viikossa Laskentatapa: Virhemäärät saadaan virheidenhallintajärjestelmästä. Löydetyt virheet syötetään Burana-virheidenhallintajärjestelmään, johon niiden tila myös korjattaessa päivitetään. 14

15 7.3.6 Sisäisesti löydettyjen virheiden osuus Päivitystiheys: Kuukausittain Laskentatapa: Virheidenhallintajärjestelmästä saaduista virhemääristä lasketaan sisäisesti löydettyjen virheiden prosenttiosuus kaikista virheistä. Verrataan ryhmän omassa testauksessa ja katselmoinnissa löytyneiden virheiden määrää asiakkaan löytämien virheiden määrään tarkoituksena arvioida oman testauksen riittävyyttä Virheiden korjausaika Päivitystiheys: Kuukausittain Laskentatapa: Virheen korjausaika on virheen kirjausajan ja korjatuksi merkitsemisen välinen aika. Lasketaan korjausaikojen keskiarvo sekä keskimääräinen korjausaika Virheiden määrä koodiriviä kohti Päivitystiheys: Kuukausittain Laskentatapa: Kirjattujen virheiden määrä jaettuna koodirivien määrällä. Lasketaan jokaiselle moduulille sekä koko projektille. Mittarin avulla voidaan vertailla erikokoisten moduulien laadukkuutta. 8 Projektin resurssit Projektin käytetyimpinä resursseina ovat projektiryhmän jäsenet. Lisäksi tässä luvussa mainitaan toteutuksen kannalta tärkeät henkilöt ja laitteistot. Antti Ari Jani Jussi Mikko Petri Tuomo Yhteensä PS T T T LU Yhteensä Taulukko 4: Käytettävissä olevat resurssit Seuraavassa taulussa on projektissa toteutunut tuntimäärä. Tätä taulukkoa päivitetään aina osion loputtua, jotta voidaan tehdä vertailua suunnitellun ja toteutuneen välillä. Suunnitelman ja toteutuneen erotuksia pyritään tasaamaan aina seuraavassa jaksossa. Antti Ari Jani Jussi Mikko Petri Tuomo Yhteensä PS T T T LU Yhteensä Taulukko 5: Käytetyt resurssit Lisäksi projektissa käytetään hyväksi asiakkaan, ohjaajan, mentorin ja Tomi Syrjäsen aikaa. Mahdolliset erityisaikataulut näiden resurssien käytölle määritellään myöhemmin. Laitteistona käytetään Compaq ipaq H3600-sarjan laitetta. Sen lisävarusteena on verkkokortti (LAN) ja myöhemmin ehkä myös langaton verkkokortti (WLAN). Lisäksi projektissa käytetään palvelinta. Molemmat laitteistot toimittaa asiakas. 15

16 9 Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut Projektissa pyritään toimimaan USDP (Jacobson, Booch ja Rumbauch 1999) mukaan. Keskeisiksi käsitteiksi tällöin muodostuvat inkrementaalisuus ja iteratiivisuus, toteutuksessa pyritään käyttämään UML- ja use-case -mallinnusta. Projektinhallinnassa pyritään huomaamaan mahdolliset riskitekjät ennalta ja varautumaan niihin. Vaatimustenhallinnan tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan ja arkkitehtuurin vaatimukset. Ohjelmiston suunnittelussa käytetään USDP menetelmiä. Ohjelmoinnissa pyritään selkeään ja helposti tarkastettavaan modulaariseen koodiin. Tuotteenhallinnassa ja dokumentoinnissa käytetään versionhallintaa ja ennalta määritettyä rakennetta. Testauksesta luodaan suunnitelmat ja raportit. Tiedotus projektille ja sen sidosryhmille järjestetään pääosin sähköpostin avulla, ryhmän sisäinen tiedotus saattaa käyttää muitakin menetelmiä. Palavereissa annetaan ajatusten lentää. Projektinhallinta Projektinhallinta menetelmät on valittu osittain kurssin puolesta, kuten tuntisurantajärjestelmät ja niiden tekemiseen käytettävät ohjelmistot. Mittarit valitaan viikkopalaverissa tarjokkaiden joukosta. Riskianalyysin tekoon käytetään Delfoi-menetelmää (menetelmää tutkii Petri Kujala PS-vaiheen aikana). Projektin työtuntien suunnitteluun käytetyt ohjelmistot: MS-Project ja MS-Exel Projektin etenemiseen suunnitelmien mukaan käytetään: Tuntiraportointia, mittareita, projektipalavereja ja viikkoraportointia (projektinryhmä raportoi projektipäällikölle, joka kokoaa aineiston ja lähettää yhteenvedon asiakkaalle ja mentorille. Riskienhallintaan on tehty riskienhallinta suunnitelma, jonka kokoamisessa käytettiin delfoii-menetelmää. Vaatimustenhallinta Vaatimustenhallinnan menetelmänä käytetään asiakkaan haastattelua ja muiden saman tuoteperheen analysointia. Varsinaisia vastaavia tuotteita ei markkinoilla ole, mutta yhdistelemällä markkinoilla olevia tuotteita saadaa kuva asiakkaan toivomasta järjestelmästä. Myöhempään vaatimusten jäljittämiseen ja vaatimusmuutosten hallintaan käytetään jäljitetävyysmatriisia, (menetelmää tutkii Jussi Vainionpää T2 vaiheen aikana). Vaatimukset kerättiin haastattelemalla asiakasta ja analysoimalla muita saman tuoteperheen tuotteita. Vaatimusten myöhempään jäljittämiseen ja vaatimusmuutosten hallintaan käytetään jäljitettävyysmatriisia. Suunnittelu Ohjelmiston suunnittelussa käytetään hyväksi UML ja use-case-menetelmiä (Antti Haapakoski tutkii UML menetelmää T1 vaiheessa) Määrittely- ja suunnittelumenetelminä käytettään kurssin toiveiden mukaan UML:ää, Rational Rose-ohjelmistoa ja use caseja Ohjelmointi Ohjemloinnissa käytetään siistiä ja selkeää ohjelmointityyliä. Syntaksi ja kommentointi riippuu käytettävästä ohjelmointikielestä. Koodin selkeyttä ja mahdollisia loogisia virheitä pyritään karsimaan katselmoinneilla ja testaamisella. Ohjelmointityylissä pyritään kuitenkin mahdollisimman samanlaiseen ohjelmointi- ja dokumentointityyliin jonka esikuvana on toimii java (Tätä menetelmää tutkii Ari Haapaniemi T2 vaiheessa) java ohjelmointi standardit erilaisia scriptikieliä (esim. perl, sh) muita ohjelmoitikieliä 16

17 Tuotteenhallinta Tuotteenhallinnassa määrävässä asemassa tulee olemaan CVS versionhallinta (menetelmää tutkii Tuomo Koskenvaara PS-vaiheessa). Nimeämiskäytäntö tulee ajankohtaiseksi kun ohjelmaa aletaan ohjelmoida. Sen on katettava hakemistoista aina muuttujiin asti, jotta vältytään mahdollisilta nimeämisongelmilta. Viheiden ja ideoiden hallintaan on kurssin puolelta annettu käytettäväksi Burana-ohjelmisto, joten se käyttäminen näissä asioissa lienee suositeltua. Testaus nimeämiskäytännöt (tiedostot, hakemistot, versiot yms.) versionhallintaan käytetään CVS-ohjelmistoa. muutosten (ideoiden ja bugiraporttien) kerääminen, käsittely ja talletus (burana ja ilmoitustaulu?) Testauksesta tehdään erillinen suunnitelma, jota kehitetään rinnan ohjelman kehityksen kanssa. Testien suunnitelmat, tulokset ja niistä tehdyt raportit säilytetään ainakin kurssin loppuun asti. Testauksessa käytetään V-mallia (Menetelmää tutkii Jani Myyry T3 vaiheessa). järjestelmällinen testitapausten suunnittelu kattavuutta V-malli Työtavat modulitestaus katselmoinnit, tarkastukset käytettävyystestit (testien automatisointi) Projektia tehdään viidessä eri vaiheessa, seitsemän opiskelijan voinmin. Alku vaiheessa palavereja pyritään pitämään noin kerran kahdessa viikossa. Pienemmällä porukalla voidaan kokoontua tarvittaessa useamminkin. Asiakasta tavataan tarpeen mukaan ja heitä informoidaan kahden viikon välein lähetettävällä viikkoraportilla. Saman raportin saa myös kurssin puolelta järjestetty ohjaaja (mentor). Mentoria tavataan kurssin järjestämän aikataulun mukaisesti 5 kertaa kurssin aikana. Mentor auttaa kuitenkin pääasiassa sähköpostin avulla, koska harvemmin ongelmat odottavat tuota tapaamista. Jokaiseen palaveriin asialista laaditaan. Ryhmän ulkopuolisten osallistuessa palavereihin, heille lähetetään asialista muutamaa päivää etukäteen. Projektiryhmän sisäisissä palavereissa tätä käytäntöä pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Jokaisesta palaverista kirjoitetaan pöytäkirja, joita ei pääasiassa julkaista. Palavereissa sovittujen töiden tekeminen on jokaisen oma asia, kunhan työ on tehty aikarajaan mennessä. Osiosta vastuussa olevalla henkilöllä on vastuu osion valmistumisesta. Tämä ei tarkoita, että hänen olisi tehtävä koko osio itse, vaan jokaisen osion vastaavan on jaettava osionsa pienempii osiin, joita he voivat jakaa muille ryhmän jäsenille tehtäväksi. palaverit työnjako vastuunjako Tiedonkulku projektin osapuolien välillä Tiedonkulku jäsenten, asiakkaan, ohjaajan ja mentorin välillä on elintärkeää tämän projektin aikana. Tiedonkulkuun puututtiin projektiryhmän puolelta heti kurssin alussa. Ryhmä järjesti itselleen sähköpostilistan jo ennen kurssin virallista alkua. Sähköpostilista on osoittautunut kaikkein tärkeimmäksi yhteydenpitokanavaksi. Henkilökohtaista posti voidaan myös käyttää henkilöiden välillä. Jokaisesta tällaisesta postista on lähetettävä kopio myös projektipäällikölle. Ryhmän jäsenille on jaettu tarpeelliset yhteystiedot, jotta toisen jäsenen kiinnisaaminen, tiukan paikan tullen, ei ole vain sähköpostin varassa. Asiakasta, ohjaajaa ja mentoria pidetään ajantastalla kahden viikon välein lähetettävillä viikkoraporteilla. 17

18 yhteydenpito (sähköpostilistat, sähköinen ilmoitustaulu, henkilökohtainen sähköposti, puhelin, face2face) dokumenttien jakaminen (sähköposti, www) tilanneraportointi (myös asiakkaalle ja mentorille) (sähköpostitse, projektipäällikkö tai dokumentointivastaava kokoaa) Dokumentointi Dokumentoinnissa käytetään ryhmän kesken sovittua LaTeX formaattia (Menetelmää tutkii Mikko Martsola LU vaiheessa). Dokumentit tallennetaan tässä muodossa CVS-versionhallintajärjestelmään (menetelmää tutkii Tuomo Koskenvaara PS vaiheessa). Dokuentit muutetaan scripteillä jakeluformaatteihin (pdf ja html) ennen palautusta. Dokumentit katselmoidaan ennen julkaisua. yhdenmukainen dokumentointikäytäntö versionhallintaan käytetään CVS-ohjelmistoa. yhdenmukainen dokumentointiformaatti LaTeX dokumenttien tarkastukset (Katselmoinnit) 10 Projektin ositus, vaiheistus ja resursointi Tässä luvussa esitellään projektin päävaiheet sisältöineen ja vaiheiden kriittiset päivämäärät. Luvussa esitellään myös asiat jotka projektin johtoryhmä haluaa tarkistaa projektikatselmuksessa pystyäkseen arvioimaan projektin etenemistä kyseisessä vaiheessa. Vastuunjako projektin sisällä: Koskenvaara Tuomo (Projektipäällikkö) - Projektin kokonaisvastuu - Työnjako, suunnittelu, raportointi - Aikataulutus - Mittarien seuranta - Petri Kujalan varamies Kujala Petri (Ohjelmistosuunnittelija II) - Riskienhallintasuunnitelma - Kokoonpanovastuu, vastaa osien yhteensovittamisesta - Tekninen määrittely Jussi Vainionpään kanssa - Avustaa kaikissa ohjelmiston suunnitteluun tarvittavissa asioissa - Antti Haapakosken varamies Haapaniemi Ari (käyttöliittymävastaava) - Konfiguraattorin ohjelmoinnin päävastuu - Käyttöliittymäsuunnittelu - Mikko Martsolan varamies Haapakoski Antti (Ohjelmistosuunnittelija I) - Dokumenttien hallinta/tarkastaminen - Vaatimusmäärittely - Lajittelija-osion ohjelmointivastuu - Tuomo Koskenvaaran varamies Martsola Mikko (Ohjelmoija I) - Asennusohjelmiston ohjelmoinnin päävastuu - Laitteistovaatimukset - Ari Haapaniemen varamies 18

19 Myyry Jani (Testi- ja päättelykoneintegrointi-vastaava) - Päättelykoneintegrointi - Testisuunnitelma ja toteuttaminen - Projektin www-sivujen ylläpito - Jussi Vainionpään varamies Vainionpää Jussi (Ohjelmoija II) - Tekninen määrittely Petri Kujalan kanssa - Mittarit, niiden valinta ja käyttöperiaatteet - Jani Myyryn varamies Seuraavan vaiheen tarkat tehtävät suunnitellaan viimeistään edellisen vaiheen lopussa, kun seuraavan vaiheen tavoitteet ja lopputulokset on tarkennettu Projektin suunnittelu Projektin suunnitteluvaiheen päätehtävät ovat projektisuunnitelman laatiminen ja vaatimuksien määrittely. Tässä vaiheessa tuotettavat dokumentit ovat: Projektisuunnitelma Aikataulu Vaatimusmäärittely Edistymisraportti. Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :00 Sisäinen katselmointi: Sisäinen aikaraja: Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: Resursointi on suurimpien kokonaisuuksien osalta jaettu taulukon 10.1 mukaisesti. 19

20 Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Projektisuunnitelma Päävastuu, kirjoitus Koskenvaara Tuomo 30 Oikeudet järjestelmään Koskenvaara Tuomo ja asiakkaan 1 edustaja Asiakasvaatimukset Haapakoski Antti 3 Asiakasvaatimukset Vainionpää Jussi 3,5 Vaatimusmäärittely Päävastuu, kirjoittaminen Haapakoski Antti 8 Käyttötapaukset Kujala Petri & Vainionpää Jussi 6 Suunnittelupalaverit Haapaniemi Ari, Haapakoski Antti, 30 Myyry Jani, Mikko Martsola, Kujala Petri, Vainionpää Jussi Käyttöliittymä Haapaniemi Ari 3 Avustava kirjoittaja Kujala Petri 4 Dokumenttipohjat Laatiminen esimerkkipohjista Haapakoski Antti 2 Palaverit, muut kuin Osallistuminen Kaikki, osanotto riippuvainen palaverin 50 suunnittelu- luonteesta Pöytäkirjojen kirjoitus Kaikki vuorollaan 5 Asialistojen kirjoittaminen Koskenvaara Tuomo, suunnittelupalaverit 2 Haapakoski Antti / Kujala Petri Opiskelu + wwwsivuston Teknologiat, kirjallisuus, kurssit, Kaikki 37 teko tekeminen Kurssin luennot Kaikki vapaavalintaisesti 37 Raportointi Kokonaisvastuu: edistymis- ja viikkoraportit Koskenvaara Tuomo 2 Henkilökohtainen tuntiraportointi Kaikki 5 Tiranaan Katselmoinnit Päävastuu järjestämisestä ja prosessista Myyry Jani 2 Osallistuminen Kaikki vuorollaan 38 Aikataulu Laatija Koskenvaara Tuomo 4 Muut 6,5 Yhteensä 279 Taulukko 6: PS-Vaiheen tehtävät 20

21 10.2 Toteutus 1 Toteutus 1 -vaiheessa tehdään ensimmäinen versio toiminnallisesta- ja teknisestä määrittelystä. Näitä varten tutkitaan vaihtoehtoisia toteutustapoja, joista valitaan toimivimmat. Kun ohjelmiston rakenne on saatu määritettyä tehdään sen perusteella testaussuunnitelma. Myös ensimmäinen versio käyttöliittymästä esitellään paperiprototyypin muodossa. Vaiheen puolivälin jälkeen pidetään palaveri, jossa päätetään MUST-prioriteetilla olevien vaatimusten aikaraja. Samalla voidaan keskustella tarkemmin Usefull-prioriteetillä olevien vaatimusten toteuttamisesta. Näitä tietoja voidaan tarkentaa myöhemmissä palavereissa tarpeen mukaan. Tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Toiminnallinen määrittely Tekninen määrittely Testaussuunnitelma Edistymisraportti Käyttöliittymän demo Täytetyt asiakasvaatimukset mennessä: UR-1 UR-3 UR-9 Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :00 Sisäiset katselmoinnit: Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: Resursointi hoidetaan taulukon 10.2 mukaisesti. 21

22 Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Projektisuunnitelma Kirjoittaja Koskenvaara Tuomo 8 ja aikataulu, päivitys Vaatimusmäärittely, Kirjoittaja Haapakoski Antti 2 päivitys Toiminnallinen määrittely Päävastuu Kujala Petri 8 Osioiden laatiminen omista komponenteistpaniemi Myyry Jani, Martsola Mikko, Haa- 12 Ari, Haapakoski Antti Järjestelmän suunnittelu Kujala Petri, Vainionpää Jussi 8 Tekninen määrittely Päävastuu Vainionpää Jussi 8 Osioiden laatiminen omista komponenteistpaniemi Myyry Jani, Martsola Mikko, Haa- 20 Ari, Haapakoski Antti Testaussuunnitelma Päävastuu Myyry Jani 3 Osavastuu omien komponenttien Myyry Jani, Martsola Mikko, Haapaniemi 8 osalta Ari, Haapakoski Antti Käyttöliittymä Haapaniemi Ari 2 Testaaminen Kujala Petri, Vainionpää Jussi 4 Ohjelmointi Päävastuu Kujala Petri 3 Päättelykone rajapinta Myyry Jani 5 Lajittelijaosio Haapakoski Antti 8 Asentajaosio Martsola Mikko 8 Valitsinosio Haapaniemi Ari, Vainionpää Jussi 16 Teknologian testaus Kujala Petri, Martsola Mikko, Vainionpää 19,5 Jussi Käyttöliittymä Paperiprototyyppi Haapaniemi Ari, Martsola Mikko 10 Palaverit Osallistuminen Kaikki, osanotto riippuvainen palaverin 39,5 luonteesta Pöytäkirjojen kirjoitus Kaikki vuorollaan 4 Asialistojen kirjoittaminen Koskenvaara Tuomo, muutoin erikseen 1 määrätty puheenjohtaja. Opiskelu Teknologiat Tekniset henkilöt 21 Kurssin luennot Kaikki vapaavalintaisesti 0 Raportointi Kokonaisvastuu: edistymis- ja viikkoraportimo Haapaniemi Ari, Koskenvaara Tuo- 6 Henkilökohtainen tuntiraportointi Kaikki 4 Tiranaan Katselmoinnit Päävastuu järjestämisestä ja prosessista Martsola Mikko 2 Osallistuminen Kaikki vuorollaan 39 WWW-sivusto Sivuston ylläpito Haapakoski Antti, Myyry Jani 5 Muut 37,5 Yhteensä 294 Taulukko 7: T1-Vaiheen tehtävät 22

23 10.3 Toteutus 2 Tässä vaiheessa toteutetaan ohjelmiston perustoiminnallisuus valmiiksi ja aloitetaan systeemitestaaminen. Käyttöliittymässä toteutetaan myös perustoiminnallisuus. Käyttöliittymä perustuu aiemmin tehtyyn paperiprototyyppiin ja sen testeistä saatuihin kommentteihin. Vaiheen aikana pidetään palaveri (viikkolla 3) vaatimusmäärittelyssä priorisoitujen vaatimusten toteutusaikataulun tarkentamiseksi. Samalla käsitellään useful- ja NiceToHave-prioriteetillä olevia vaatimuksia. Tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Tarkennettu toiminnallinen määrittely Tarkennettu tekninen määrittely Tarkennettu testaussuunnitelma Testausraportti Edistymisraportti Täytetyt asiakasvaatimukset mennessä: UR-4 UR-5 UR-6 UR mennessä: UR-8 UR-14 UR-17 UR-19 UR-20 UR-21 Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :00 Sisäiset katselmoinnit: Sisäinen aikaraja: Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: Resursointi hoidetaan taulukon 10.3 mukaisesti. 23

24 Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Projektisuunnitelma Kirjoittaja Koskenvaara Tuomo 4 ja aikataulu, päivitys Vaatimusmäärittely, Kirjoittaja Haapakoski Antti 4 päivitys Toiminnallinen määrittely, Päävastuu Kujala Petri 6 päivitys Osioiden laatiminen omista komponenteistpaniemi Myyry Jani, Martsola Mikko, Haa- 4 Ari, Haapakoski Antti Tekninen määrittely, Päävastuu Vainionpää Jussi 6 päivitys Osioiden laatiminen omista komponenteistpaniemi Myyry Jani, Martsola Mikko, Haa- 4 Ari, Haapakoski Antti Testaussuunnitelma Päävastuu Myyry Jani, Vainionpää Jussi 13 päivittäminen Osavastuu omien komponenttien Myyry Jani, Martsola Mikko, Haapaniemi 16 osalta Ari, Haapakoski Antti Käyttöliittymä Haapaniemi Ari 6 Ohjelmointi Päävastuu Kujala Petri, Vainionpää Jussi 21 Päättelykone rajapinta Haapakoski Antti, Myyry Jani, 22 Martsola Mikko, Kujala Petri, Vainionpää Jussi Lajittelija osio Haapakoski Antti, Haapaniemi Ari, 22 Martsola Mikko, Kujala Petri Asentaja osio Martsola Mikko, Kujala Petri 22 Valitsin osio Haapaniemi Ari, Kujala Petri 22 Testaus Päävastuu Myyry Jani 6 Testaaminen, ohjelmallinen Myyry Jani, Martsola Mikko, Haapaniemi 4 Ari, Haapakoski Antti Palaverit Osallistuminen Kaikki, osanotto riippuvainen palaverin 58 luonteesta Pöytäkirjojen kirjoitus Kaikki vuorollaan 5 Asialistojen kirjoittaminen Koskenvaara Tuomo, muutoin erikseen 3 määrätty puheenjohtaja. Opiskelu Kaikki 14 Raportointi Kokonaisvastuu: edistymis- ja viikkoraportit Koskenvaara Tuomo 5 Henkilökohtainen tuntiraportointi Kaikki 3,5 Tiranaan Katselmoinnit päävastuu järjestämisestä ja prosessista Kujala Petri 6 Osallistuminen Kaikki vuorollaan 38 Muut 24,5 Yhteensä 339 Taulukko 8: T2-Vaiheen tehtävät 24