T Testaussuunnitelma opponointitestaukseen

Transkriptio

1 T Testaussuunnitelma opponointitestaukseen Confuse 1

2 Tila Versio: 1.0 Tila: Valmis Jakelu: Julkinen Luotu: Jani Myyry Muutettu viimeksi: Jani Myyry Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Kuvaus Jani Myyry Pohja opponointitestaukseen Jani Myyry Kasattu testitapaukset Jani Myyry Karsittu ja viimeistelty testitapaukset 2

3 Sisältö 1 Johdanto Tarkoitus ja kattavuus Määritelmät, termit ja lyhenteet Viitteet Yleiskatsaus dokumenttiin Testattava järjestelmä Testauksen kohde Testattavat ominaisuudet Ominaisuudet joita ei testata Testausprosessi Menetelmät testaukseen Testitapaukset Prioriteetit testaukselle Kriteerit testaukselle Järjestelmätestauksen hyväksymiskriteerit Järjestelmätestauksen hylkäämiskriteerit Järjestelmätestauksen päättämiskriteerit Testauksen aloittamiskriteerit Testauksen keskeyttämiskriteerit Testauksen jatkamiskriteerit Testausympäristö ja henkilöstö Testausympäristö Vaatimukset testausympäristölle Laitteisto Ohjelmistot Liitteet ja viittaukset 12 3

4 1 Johdanto 1.1 Tarkoitus ja kattavuus Tämä dokumentti on kurssin T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö-kurssia suorittavan ryhmän Confuse testaussuunnitelma opponointitestausta varten. Ryhmän tarkoituksena on kehittää konfigurointiympäristö mobiilipäätelaitteille, hyödyntäen projektissa Compaq ipaq PDA-laitetta. Konfigurointiympäristön tarkemmat yksityiskohdat löytyvät vaatimusmäärittelystä ja toiminnallisesta määrittelystä. Ohjeet järjestelmän käyttöön löytyvät käyttöohjeesta. 1.2 Määritelmät, termit ja lyhenteet BLUETOOTH Bootloader Burana CCCC CF-card configuration configurator deb Debian GNU/Linux Delphi method Ethernet Ethernet frame Familiar Linux firewall Flash Gb GB GPRS HUT IP ipaq ipkg ISO 8601 Java A Technology that implements small range radio link between computers, celluler phones, PDAs etc. Teknologia joka toteuttaa radioyhteyden tietokoneiden, matkapuhelimien, taskutietokoneiden yms. välille lyhyillä matkoilla. Program that boots computer. Tietokoneen käynnistävä ohjelma. Bug Report And Nag Application. Bugiraportointi ja versionhallintajärjestelmä. C and C++ Code Counter, A free software tool for measurement of source code related metrics by Tim Littlefair. Ilmainen koodirivien laskentaohjelma. Compact Flash Card, Memory card for handhelds, mp3 players and digital cameras. Muistikortti kämmentietokoneille, mp3 soittimille ja digitaalikameroille A set of components or packages forming a system. In this context a list of packages to be installed in the PDA. Systeemin muodostava joukko komponentteja tai paketteja. Tässä yhteydessä lista paketeista, jotka asennetaan PDA:han. A program that helps the user to make a valid configuration and possibly use that configuration. Ohjelma, joka helpottaa kelvollisen konfiguraation luomisessa. extension for Debian Linux packages. Debian Linuxin pakettien tarkenne. Free UNIX like operating system. Vapaa UNIX-tyyppinen käyttöjärjestelmä. A method for combining several estimations. Menetelmä useiden arvioiden yhdistämiseksi. Typical method of implementation for local LANs. Tyypillinen paikallisverkon toteutustapa. Packet that is directed trough ethernet network. This packet can carry for example IP packets. Ethernet-verkossa kuljetettava paketti. Tämä paketti voi kuljettaa esim. IP paketteja. Linux distribution for handheld computers using StrongArm 110 Processor. Kämmentietokoneelle tarkoitettu Linux-jakelu. Limits accessibility between local and public network. Rajoittaa liikennettä paikallisen ja julkisen verkon välillä. Non-volatile Random Access Memory. Haihtumaton luku ja kirjoitusoperaatiot salliva muisti. Gigabit. Gigabitti Gigatavu. Gigatavu General Packet Radio System. A new nonvoice value added service that allows information to be sent and received across a mobile telephone network. Uusi palvelu datan siirtoon matkapuhelinverkossa. See TKK. Internet Protocol. A connectionless network level protocol layer of the TCP/IP. Yhteydetön TCP/IP:n verkkokerros. A handheld pen operated computer by Compaq. Compaqin tekemä kynäohjattu taskutietokone. Itsy Package Management System. A lightweight configuration system for Familiar Linux. Kevyt konfiguraationhallintasysteemi Familiar Linuxille. International Standard for numeric representations of date and time. Kansainvälinen standardi päiväyksen esittämiseen numeerisessa muodossa. Object-oriented programming language. Olio-ohjelmointikieli. 4

5 JSP JavaServer Pages, technology for creating WWW-pages. Teknologia www-sivujen rakentamiseen. LAN Local Area Network, infrastructure of physical connections between computers. Allows data transfers. Tiedonsiirron mahdollistava infrastruktuuri tietokoneiden välillä. lparse Front end for smodels. Esiprosessori smodelssiin. Mb Megabit. Megabitti. MB Megabyte. Megatavu. NFS Network File System, Filesystem that allows the use of remote harddisks. Tiedostojärjestelmä joka sallii kovalevyjen etäkäytön. package One component of a configuration. Package can be for example a file containing some program or library. Konfiguraation osa, joka voi sisältää esim. ohjelman tai kirjaston. PC Personal Computer, a desktop computer with x86 compatible processor. Tavallinen x86- yhteensopiva pöytäkone. PC-Card See PCMCIA. PCMCIA Personal Computer Memory Card International Association, An accessory bus used in laptops and handhelds. Salkku- ja kämmenmikrojen yleinen oheislaiteliitäntä. PDA Personal Digital Assistant, A mobile, handheld computer with software like calendar, contacts, calculator and more. Kannettava tietokone, jossa on ohjelmia kuten kalenteri, yhteystiedot, laskin yms. Perl Powerful high-level interpretable programming language. Korkeantason tulkattava ohjelmointikieli. porting Modifying the code to work in some other environment. Porttaaminen, koodin muokkaaminen toisessa ympäristössä toimivaksi. PPP Point to Point Protocol, Protocol for serial lines. Protokolla sarjayhteyksille. Processor An integrated chip that makes arithmetic and memory operations. Integroitu piiri, joka suorittaa aritmeettisia- ja muistioperaatioita. RAM Random Access Memory, usually volatile. Luku- ja kirjoitusoperaatiot salliva muisti, ei pysyvä. Redhat Linux Free UNIX like operating system. Vapaa UNIX-tyyppinen käyttöjärjestelmä. RL Rule based Language. A language for representing configuration knowledge. Kieli konfiguraatiotiedon esittämiseen. ROM Read Only Memory. Vain luettavissa oleva muisti. RPM Extension for RedHat Linux packages. RedHat Linuxin pakettien tarkenne. SoberIT Software Business and Engineering Institute (in HUT). Ohjelmistoliiketoiminnan ja - tuotannon instituutti (TKK:lla). SSH Secure Shell, Secure replacement for Telnet. Turvallinen Telnetin korvike. SCP Secure CoPy, Secure replacement for FTP. Turvallinen FTPn korvike. SSHD Secure Shell Daemon, SSH Server. SSH-palvelin. SSL Secure Sockets Layer, security protocol that provides communications privacy over the Internet. Protokolla, joka turvaa datan luottamuksellisuuden siirrettäessä Internetin yli. smodels An implementation of the stable model semantics for logic programs. Logiikkaohjelmatulkki joka etsii syötteelle vakaan mallin. TCP/IP Transmission Control Protocol, a connection-oriented internet protocol. Yhteydellinen internetprotokolla. Tirana Work raporting system. Tuntiraportointijärjestelmä. TKK Helsinki University of Technology, Teknillinen Korkeakoulu. UMTS Universal Mobile Telecommunications System, Third-generation (3G) mobile communications system. Kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmä. USB Universal Serial Bus, Serial interface that is used in computers and accessories. Sarjaväylä jota käytetään tietokoneissa ja oheislaitteissa. USDP Unified Software Development Process, Generic context for a software project. Ohjelmistoprosessin yleinen viitekehys. UML Unified Modeling Language, a standard for visualization and specification of a software system. Standardi ohjelmiston visualisointiin ja määrittelyyn. 5

6 ViCa WinCE Wireless Ethernet WLAN WWW XML xmodem X environment Visualization Client Application. Visualisointi ohjelma. Windows CE, Microsoft s operating system for handhelds. Microsoftin käyttöjärjestelmä käsimikroille b Wireless Ethernet, See WLAN. Wireless Local Area Network. Computer network that uses radio waves to transmit data. Langaton verkko tietokoneiden välillä. World Wide Web. Maailmanlaajuinen tietoliikenneverkko. Extensible Markup Language. A markup language for documents containing structured information. Kieli rakenteisten dokumenttien kirjoittamiseen. A file transfer protocol for serial connections. Tiedostonsiirtoprotokolla sarjayhteyksille. Graphical window system for UNIX. Graafinen ikkunajärjestelmä UNIXille. 1.3 Viitteet Viitteet ovat listattuina dokumentin lopussa. 1.4 Yleiskatsaus dokumenttiin Dokumentin ensimmäinen kappale antaa yleiskuvan käsiteltävästä aiheesta ja määrittelee termit joita dokumentissa käytetään. 2. kappale määrittelee testattavan kohteen, ominaisuudet sekä rajaa pois ominaisuudet, joita ei testata. 3. kappale määrittelee menetelmät, joita käytetään testauksessa. 4. kappale sisältää testitapaukset. 5. kappale määrittelee hyväksymis- ja hylkäämiskriteerit testeille, sekä kriteerit testien keskeyttämiseen, jatkamiseen ja hylkäämiseen. 6. kappale määrittelee testausympäristön. Lopussa ovat viittaukset ja mahdolliset liitteet. 2 Testattava järjestelmä 2.1 Testauksen kohde Testauksen kohteena on asennuspakettien konfigurointijärjestelmä Familiar Linux:lle käyttäen hyödyksi projektin ulkopuolella Debian GNU/Linux-ympäristöön kehitettyä logiikkakonetta tarkistamaan valitun konfiguraation laillisuus. Paketteina käytetään valmiita ipkg-paketteja, jotka tulevat Familiar Linux-jakelun mukana. Järjestelmässä on useita itsenäisiä osia, jotka kommunikoivat toistensa kanssa rajapintojen kautta. Pääasiallisin rajapinta on komentorivi, johtuen muunmuuassa logiikkakoneen asettamista rajoituksista. Tiedon ja käyttäjän valitsemien pakettien tilatietojen tallentamiseen käytetään XML-tiedostoja. Lisätietoja löytyy toiminnallisesta määrittelystä. 2.2 Testattavat ominaisuudet Testauksen tarkoituksena on varmistaa, että testattava järjestelmä pystyy jollain käyttäjän valinnalla löytämään laillisen konfiguraation ja asentamaan valitut paketit ipaq:iin. Vaatimusmäärittelyssä on ryhmitelty vaatimukset tärkeysluokkiin, jotka määrittelevät järjestyksen testattaville ominaisuuksille. Toisaalta modulaarinen rakenne ja käytettävät menetelmät ohjaavat testausta prosessin aikana. Moduuli- ja integraatiotestitapahtumat on rakennettu vaiheissa T2 ja T3. Opponointitestauksen testitapaukset on tehty näitä yhdistelemällä. 2.3 Ominaisuudet joita ei testata Testejä ei suoritettu ulkopuolisille komponenteille muuten kuin toteamalla yksinkertaisella syötteellä että ne toimivat kyseisellä syötteellä. Mahdolliset ulkopuolisten komponenttien aiheuttamat virheet eivät kuulu ryhmän vastuulle, riittää että on olemassa jokin syöte, jolla järjestelmän toiminnallisuus voidaan todeta. Käyttöliittymän käytettävyyttä ei testattu, koska vaatimusmäärittelyn mukaan riittää että pakettien valitseminen onnistuu. Mitään ryhmittelyä tai muuta käyttöä mahdollisesti helpottavaa ei vaadittu. 6

7 3 Testausprosessi 3.1 Menetelmät testaukseen Opponointitestaus suoritetaan koko järjestelmän toimintaa testaavilla testitapauksilla käyttäen hyödyksi käyttöliittymää GUI:ta. 4 Testitapaukset Testauksessa käytetään seuraavia määriteltyjä testejä, joiden lopputulokset ovat erillisessä testiraportissa. Seuraavassa komponettikohtaisesti eriteltyinä testitapaukset, joita käytetään testauksessa. Komponenttien yksityiskohdat löytyvät toiminnallisesta ja teknisestä määrittelystä. Testitapausten merkintätapa on seuraava: TC-M-01, jossa TC on tunniste testitapaukselle, seuraava lyhenne on komponentti (M = Mapper, G = GUI, I = Installer) ja viimeinen järjestysnumero testitapaukselle. Tunnistetta käytetään kaikissa testaukseen liittyvissä dokumenteissa yksilöimään tapaukset. Vaatimukset liittyen testitapauksiin löytyvät eriteltyinä vaatimusmäärittelystä. Testitapaus Testiprioriteetti Testaa vaatimuksia Testaa moduuleita Suoritetaan vaiheissa Kuvaus testistä Alkutilanne Syöte Odotettu lopputilanne TC-G-01 High GUI, Installer, Configurator Engine Opponointitestaus Asennetaan paketti ipaq:iin, niin että ensiksi haetaan tieto nykyisestä konfiguraatiosta ipaq:lta, jonka jälkeen konfiguraatio tarkistetaan halutun paketin kanssa. Jos konfiguraatio oli validi, paketti asennetaan ipaq:iin. Käyttäjällä on edessään kirjautumisruutu, johon syotetään tiedot ipaq:sta. Käyttäjä syöttää ipaq:n osoitteen ja portin kenttiin ja pääsee pakettilistaukseen. Käyttäjä hakee nykyisen konfiguraation ipaq:sta painamalla nappia Detect Configuration. Käyttäjä valitsee halutun paketin painamalla Add ja painaa Check Configuration. Jos paketti riippuu muista paketeista, käyttäjä valitsee ne konfiguraatioon painamalla Add All Packages, jonka jälkeen uusiutunut konfiguraatio tarkistetaan painamalla Check Configuration -nappia. Jos konfiguraatio oli validi painetaan Install Configuration, jonka suoriuduttu operaatio on valmis. Käyttäjä voi tarkistaa ipaq:sta, tuliko uusi paketti ipaq:iin, esim. yrittämällä suorittaa ohjelmaa. GUI näyttää paketin asentuneen (rasti Installed-sarakkeessa). 7

8 Testitapaus Testiprioriteetti Testaa vaatimuksia Testaa moduuleita Suoritetaan vaiheissa Kuvaus testistä Alkutilanne Syöte Odotettu lopputilanne Testitapaus Testiprioriteetti Testaa vaatimuksia Testaa moduuleita Suoritetaan vaiheissa Kuvaus testistä Alkutilanne Syöte Odotettu lopputilanne TC-G-02 High GUI, Installer, Configurator Engine Opponointitestaus Poistetaan paketti ipaq:ista, niin että ensiksi haetaan tieto nykyisestä konfiguraatiosta ipaq:lta, jonka jälkeen konfiguraatio tarkistetaan ilman poistettavaa pakettia. Jos konfiguraatio oli validi, paketti poistetaan ipaq:ista. Käyttäjällä on edessään kirjautumisruutu, johon syotetään tiedot ipaq:sta. Käyttäjä syöttää ipaq:n osoitteen ja portin kenttiin ja pääsee pakettilistaukseen. Käyttäjä hakee nykyisen konfiguraation ipaq:sta painamalla nappia Detect Configuration. Käyttäjä valitsee poistettavan paketin painamalla Remove ja painaa Check Configuration. Jos mikään paketti ei riipu poistettavasta, on konfiguraatio validi. Poisto-operaatio suoritetaan painamalla Install Configuration -nappia. Käyttäjä voi tarkistaa ipaq:sta, että poistettiinko paketti ipaq:ista, esim. yrittämällä suorittaa ohjelmaa. GUI näyttää paketin poistuneen ipaq:sta (rasti hävinnyt Installed-sarakkeesta). TC-G-03 Medium GUI, Installer, Configurator Engine Opponointitestaus Käyttäjä tallettaa halumansa konfiguraation, joka ei ole ipaq:n nykyinen, mutta on validi. Käyttäjä lataa talletetun konfiguraation ja asentaa sen ipaq:iin. Käyttäjällä on edessään kirjautumisruutu, johon syotetään tiedot ipaq:sta. Käyttäjä syöttää ipaq:n osoitteen ja portin kenttiin ja pääsee pakettilistaukseen. Käyttäjä hakee nykyisen konfiguraation ipaq:sta painamalla nappia Detect Configuration. Käyttäjä valitsee halutun paketin painamalla Add ja painaa Check Configuration. Jos paketti riippuu muista paketeista, käyttäjä valitsee ne konfiguraatioon painamalla Add All Packages, jonka jälkeen uusiutunut konfiguraatio tarkistetaan painamalla Check Configuration -nappia. Jos konfiguraatio oli validi painetaan Save Configuration, jonka jälkeen annetaan tiedostonnimi, esim. test.xml. Tämän jälkeen haetaan nykyinnen konfiguraatio ipaq:sta painamalla Detect Configuration. Seuraavaksi ladataan tallennettu konfiguraatio painamalla Load Configuration -nappia ja kirjoittamalla talletettu tiedostonnimi test.xml. Onnistuneen operaation jälkeen tutkitaan oliko valitut paketit samoja konfiguraation kanssa, joka tallennettiin. Täämän jälkeen konfiguraatio tarkistetaan Check Configuration ja asennetaan Install Configuration. Käyttäjä voi tarkistaa ipaq:sta, tuliko uusi paketti ipaq:iin, esim. yrittämällä suorittaa ohjelmaa. GUI näyttää paketin asentuneen (rasti Installed-sarakkeessa). 8

9 Testitapaus Testiprioriteetti Testaa vaatimuksia Testaa moduuleita Suoritetaan vaiheissa Kuvaus testistä Alkutilanne Syöte Odotettu lopputilanne TC-G-04 Medium GUI, Installer, Configurator Engine Opponointitestaus Käyttäjä tallettaa ipaq nykyisen konfiguraation, joka on validi. Käyttäjä lataa minimikonfiguraation, tarkistaa ja asentaa sen. Tämän jälkeen ladataan alkuperäinen konfiguraatio ja asennetaan minimikonfiguraation tilalle. Käyttäjällä on edessään kirjautumisruutu, johon syotetään tiedot ipaq:sta. Käyttäjä syöttää ipaq:n osoitteen ja portin kenttiin ja pääsee pakettilistaukseen. Käyttäjä hakee nykyisen konfiguraation ipaq:sta painamalla nappia Detect Configuration. Konfiguraatio tallennetaan painamalla Save Configuration nappia ja antamalla nimi originalconfig.xml. Käyttäjä lataa minimaalisen konfiguraation painamalla Load Configuration ja kirjoittamalla nimeksi basecfg_fam0.5.xml. Tämän jälkeen konfiguraatio tarkistetaan painamalla Check Configuration ja lisäämällä paketteja jos tarvetta. Minimikonfiguraatio asennetaan ipaq:iin painamalla Install Configuration nappia. Seuraavaksi ladataan tallennettu konfiguraatio painamalla Load Configuration nappia ja kirjoittamalla originalconfig.xml kenttään. Tämän jälkeen konfiguraatio tarkistetaan ja asennetaan Install Configuration napilla. Käyttäjä voi tarkistaa minimi että normaalin konfiguraation asentamisen jälkeen ipaq:sta, ovatko ohjelmat poistuneet/asentuneet. Samoin GUI näyttää sen hetkisen konfiguraation. 4.1 Prioriteetit testaukselle Testitapauksissa käytetään prioriteetteinä sekä vaatimusmäärittelyn Must, Nice To Have, Useful-tasoja, että testitapauksille määritettyjä tärkeystasoja taulukossa 1. Tasojen avulla testitapaukset voidaan järjestää ja määrittää olennaiseksi, jotka täytyy läpäistä, ennen kuin testaus on hyväksytysti suoritettu. Lisää testauksen kriteereistä kappaleessa 5. Testiprioriteetti Kuvaus Kohteet High Määrittelee testitapaukset, jotka täytyy läpäistä, jotta kokonaistestaus onnistuu. Muuten testaus epäonnistuu. Medium Määrittelee testitapaukset, joista täytyy osa läpäistä kriteerien määritysten mukaan, jotta kokonaistestaus onnistuu. Muuten testaus epäonnistuu. Low Määrittelee testitapaukset, joiden läpäisy ei vaikuta kokonaistestauksen onnistumiseen. Taulukko 1: Prioriteetit testitapauksille Virhetilanteille on omat vakavuusasteensa, taulukossa 2. Kriittiset osat, joita ilman kohde ei toimi eikä täytä tehtäväänsä. Tärkeät osat, joita ilman kohde toimii vaillinaisesti tai joissain tilanteissa virheellisesti. Osat, jotka eivät ole kokonaistoiminnan kannalta kriittisiä ja tuovat mahdollisesti lisäarvoa. 9

10 Virheprioriteetti Kuvaus Toimenpiteet Fatal Virheet, jotka estävät kohteen toimimisen millään arvoilla. Virheet täytyy korjata, ennen kuin testejä voidaan jatkaa. Testejä ei voi läpäistä, niin kauan kuin tason virheitä on korjaamatta. Raportoidaan Broken Feature Kohde toimii, mutta tuottaa vääriä tuloksia. Kohde tuottaa jollain arvoilla vääriä tai epämääräisiä lopputuloksia. Taulukko 2: Prioriteetit bugeille aina. Voidaan jatkaa testausta, mutta testitapausta ei ole läpäisty ennen kuin virhe on korjattu. Raportoidaan, jos pikaista korjausta ei löydy. Testausta voidaan jatkaa normaalisti ja testaus voidaan läpäistä. Virheet korjataan, jos aikataulu sallii. Ei ole pakollista raportoida. 5 Kriteerit testaukselle 5.1 Järjestelmätestauksen hyväksymiskriteerit Järjestelmätestaus konfigurointiympäristölle on hyväksytysti suoritettu, kun seuraavat vaatimukset on toteutettu järjestelmätestauksen aikarajaan mennessä. Kaikki testitapaukset, jotka testaavat ominaisuuksia määriteltynä tasolle Must vaatimusmäärittelyssä, täytyy olla hyväksytysti läpäisty. Kaikki testitapaukset, jotka testaavat ominaisuuksia määriteltynä tasolle Useful vaatimusmäärittelyssä, testiprioriteetille High ja jotka on toteutettu, täytyy olla hyväksytysti läpäisty. Kaikki testitapaukset, jotka on määritetty testiprioriteetille High, täytyy olla hyväksytysti läpäisty. Testitapauksista testiprioriteetilla Medium täytyy olla 50% läpäisty. Kaikki testitapaukset on ohjeiden mukaan dokumentoitu. Kriteerejä tarkennetaan tarvittaessa, kun projekti etenee lähemmäksi järjestelmätestausvaihetta. 5.2 Järjestelmätestauksen hylkäämiskriteerit Järjestelmätestaus hylätään, jos jokin edellämainituista hyväksymiskriteereistä ei toteudu. 5.3 Järjestelmätestauksen päättämiskriteerit Järjestelmätestaus päättyy, kun jokin seuraavista täyttyy: Järjestelmätestauksen hyväksymiskriteerit on täytetty testaukselle määritetyn ajan sisällä. Järjestelmätestaukselle varattu aika loppuu ja lisäaikaa ei hyväksytä. Projektille varattu aika loppuu. Projekti keskeytetään. 10

11 5.4 Testauksen aloittamiskriteerit Järjestelmän testaus voidaan aloittaa, kun testiympäristö on luotu testausta varten. Testiympäristö luodaan hakemalla testattava revisio CVS:stä ja tallettamalla se omaan hakemistoon käyttäen hyödyksi versiointia. Symboliset linkit käännetään osoittamaan kyseiseen hakemistoon, jolloin olemassa olevalla konfiguraatiolla esimerkiksi WWW-palvelin osaa hyödyntää testattavaa versiota. Tarvittaessa paluu entiseen ympäristöön onnistuu kääntämällä symbooliset linkit osoittamaan takaisin edelliseen version. 5.5 Testauksen keskeyttämiskriteerit Testaus keskeytetään, jos testiajo keskeytyy virheeseen jollain testitapaukseen kuuluvista syötteistä. Testaaminen voidaan keskeyttää minkä tahansa testin jälkeen, koska ympäristö on modulaarinen ja erillisiä tiloja, joita pitäisi palauttaa, ei ole. Ulkopuolisten komponenttien virheet eivät keskeytä testaamista. Jos virhe sattuu, kirjataan syöte epäonnistuneeksi ja jatketaan testin muilla syötteillä. 5.6 Testauksen jatkamiskriteerit Testauksen keskeydyttyä virheeseen, joka estää ajon suorituksen loppuun saakka, jatketaan kun virhe on korjattu. Mitään muita ajoja ei jatketa, kunnes virhe on korjattu, paitsi virheen korjaukseen liittyviä testiajoja voidaan suorittaa. Testauksen jatkamisesta päättävät yhdessä testien suorittaja ja kohteen ohjelmoija. Jos virhe johtuu ulkopuolisesta komponentista, voidaan testausta jatkaa toimivammaksi muutetuilla syötteillä. 6 Testausympäristö ja henkilöstö 6.1 Testausympäristö Vaatimukset testausympäristölle Konfigurointiympäristön ulkopuoleiset komponentit asettavat rajoituksensa käytettävälle ympäristölle, joten testaus suoritetaan pääasiassa ryhmän käyttöön annetussa työasemassa, jossa käyttöjärjestelmänä on Redhat Linux 7.1. Muita mahdollisia ympäristöjä ovat muut Linux-variantit, ensisijaisesti Debian/GNU Linux. Muita unixeja ei tueta, koska ulkopuolisen komponentin toimivuudesta niissä ei ole takuuta. Ryhmän käytössä Compaq ipaq PDA, jossa on Familiar Linux 0.5, jolle vaihtoehtoista ympäristöä ei ole olemassa, joten sitä käytetään testaukseen. ipaq on kiinni työasemassa jollain verkkoyhteydellä. Konfigurointiympäristön osien testaaminen installaatio-osuutta lukuunottamatta voidaan tehdä työasemassa, installaatio-osuuden testaamiseen tarvitaan sekä työasema että ipaq. Konfiguraattorin suorituskyvylle ei ole asetettu tiukkoja määrityksiä, suorituskyky riippuu osittain ulkopuolisen komponentin suorituskyvystä, jonka pitäisi toimia testattavilla pakettimäärillä muutamassa sekunnissa. Suorituskyky on riittävä, jos ryhmän käytössä olevassa työasemassa voidaan konfigurointi suorittaa ilman suurempia kuin 10 sekunnin taukoja konfiguroinnin aikana, poislukien pakettien asennus, joka voi kestää kauemminkin Laitteisto Konfiguraatioympäristössä käytettävät laitteistot: Laitteisto Käyttöjärjestelmä Versio PC Redhat Linux 7.1 Compaq ipaq Familiar Linux 0.5 (pre-release) Taulukko 3: Testiympäristön laitteistot 11

12 6.1.3 Ohjelmistot Palvelinlaitteistossa (PC) on asennettuna ohjelmistot käyttöliittymää (GUI) varten. Käyttöliittymänä toimii wwwselain, palvelinohjelmiston muodostavat Apachen kanssa pyörivä JSP-palvelualusta: Jakartan Tomcat. Tomcat tarvitsee alustakseen toimivan Java 2 Stardard Edition ja Java 2 Enterprise Edition asennuksen. WWW-palvelinohjelmistona toimii siis Apache, jossa mod_ssl-modulina on tuki SSL-salatuille yhteyksille. Käyttöliittymän alustana olevat ohjelmat: Ohjelmisto Versio Tarvitsee Tarkoitus Apache+mod_ssl (mod_ssl 2.8.5) WWW-palvelin Java Stardard Edition 1.3.1_01 Java-ympäristö Java Enterprise Edition 1.3.1_01 Java Standard Edition Laajennettu Javaympäristö Jakarta Tomcat Apache, Java 2 Standard JSP-palvelualusta Edition, Java 2 Enterprise Edition Taulukko 4: Palvelinohjelmistot käyttäliittymää varten Ulkopuolisista komponenteista täytyy olla asennettuna sekä Lparse [2] että Smodels [3], jotka toimivat logiikkakoneistona konfiguraattorille. 7 Liitteet ja viittaukset Viitteet [1] Markus Kuhn, A Summary of the International Standard Date and Time Notation, mgk25/iso-time.html [2] Patrik Simons, Smodels, [3] Tommi Syrjänen, Lparse,