Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Transkriptio

1 Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu PROJEKTISUUNNITELMA LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 3.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: Tekijä: Katariina Ylinen Kommentit: Hyväksyi: Maaret Pyhäjärvi, Niko Tolvanen

2 VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Muutokset Muuttaja Sisäiseen katselmointiin menevä versio Katariina Ylinen Sisäisen katselmoinnin muutokset toteutettu Asiakaskatselmoinnin korjaukset toteutettu (tiivistelmä, oikeudet, aikatauluyhteenvedot) Demonstraatiossa esille tulleiden puutteiden korjaus (kustannusarvio, järjestelmän kuvaus, suositeltavien vaatimusten aikataulu). Muutokset kappaleisiin: 1.3, 3.3, 4, 6, Katselmoinnissa esille tulleiden puuteiden korjaaminen (aikataulujen tarkennus, terminologiakappaleen poisto. Muutokset kappaleisiin: 2, 5, 6.2, 6.3, 6.6 Niko Tolvanen Katariina Ylinen Katariina Ylinen Katariina Ylinen Viimeistely palautukseen Katariina Ylinen Tarkennukset seuraavan vaiheen aikatauluun, välideadlinet ja muutos.doc-formaattiin Katariina Ylinen Asiakaskatselmoinnin korjaukset tehty Katariina Ylinen

3

4 TIIVISTELMÄ Tämä asiakirja on LiKe-projektin projektisuunnitelma. LiKe on projekti, jonka tavoitteena on kehittää Teknillisen korkeakoulun Tavi-tutkimuslaitokselle liiketoiminnan kehitysprojektien tukijärjestelmä. Järjestelmän on tarkoitus tukea liiketoiminnan kehitysprojekteja hajautetussa ja kansainvälisessä ympäristössä. Projekti on TKK:n kurssin Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyö. Projektin asiakkaana on TAI-tutkimuslaitoksen Kookos-projekti, jonka yhteyshenkilönä toimii tutkija Marko Korpi-Filppula. Projektin ohjaaja on professori Marko Nieminen. Projektiryhmä koostuu seitsemästä TKK:n opiskelijasta. Kehitettävän järjestelmän tärkeimmät ominaisuudet ovat järjestelmän jatkokehityskelpoisuus, dokumentaation laatu ja järjestelmän helppokäyttöisyys. Näin ollen projektiryhmä ottaa erityisesti nämä asiat huomioon järjestelmän suunnittelussa ja toteutuksessa. Toteutuksen pohjana on käyttäjäkeskeinen suunnittelu, sillä tukijärjestelmän tarkoituksena on toimia kehitysprojektien tukena, ja sen käytön opettelun on oltava helppoa. Projekti kestää koko lukuvuoden päättyen Itse projektissa luotavan järjestelmän kehitystyö jatkunee tämän päivämäärän jälkeen TAI:n toimesta. Projektin aikataulu noudattaa kurssin aikataulua, joten projekti jakautuu kuuteen vaiheeseen: projektin suunnittelu, neljä toteutusvaihetta ja luovutus. Ryhmän tarkoituksena on panostaa erityisesti näistä vaiheista ensimmäisiin, koska ryhmä uskoo, että huolellisella suunnittelulla ja tarkkaan määritettyjä prosesseja käyttäen vältytään turhalta työltä ja säästetään aikaa myöhemmissä vaiheissa.

5 1. JOHDANTO PROJEKTIN KUVAUS PROJEKTIN TAUSTA Aiemmat järjestelmät TOTEUTETTAVAN JÄRJESTELMÄN KUVAUS PROJEKTIRYHMÄN KUVAUS SIDOSRYHMÄT Asiakas OIKEUDET TYÖN TULOKSIIN KUSTANNUSARVIO SUUNNITELMAN RAKENNE 7 2. TERMINOLOGIA 7 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA PÄÄTTÄMINEN RYHMÄN OMAT TAVOITTEET ASIAKKAAN TAVOITTEET PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN KESKEYTTÄMIS- JA PÄÄTTÄMISKRITEERIT PROJEKTIN KESKEYTTÄMISKRITEERIT PROJEKTIN PÄÄTTÄMISKRITEERIT JÄRJESTELMÄN TARKEMPI KUVAUS TEHTÄVÄT JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT VASTUUJAKO PROJEKTIRYHMÄN SISÄLLÄ LAITTEISTO- JA OHJELMISTORESURSSIT PROJEKTIN OSITUS JA VAIHEISTUS PROJEKTIN SUUNNITTELU TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS TOTEUTUS LUOVUTUS PROSESSIT JA KÄYTÄNNÖT TYÖKALUT JA NIIDEN KÄYTTÖ OHJELMOINTI JA LÄHDEKOODIN KÄÄNTÄMINEN TOTEUTUSYMPÄRISTÖ WEB-SIVUJEN LUOMINEN DOKUMENTTIEN KIRJOITTAMINEN AIKATAULUN LUOMINEN AIKATAULUN SEURANTA JA TUNTIRAPORTOINTI VIRHERAPORTOINTI ASIAKASRAPORTOINTI VERSIONHALLINTA TESTAUS SEURANTAMENETELMÄT JA PROJEKTISSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT KOULUTUSSUUNNITELMA PROJEKTIRYHMÄN SISÄINEN KOULUTUSSUUNNITELMA ASIAKASKOULUTUKSEN KOULUTUSSUUNNITELMA ASENNUS- JA KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMA 40

6 8. RISKIANALYYSI LÄHDELUETTELO LIITTEET 43

7 1. JOHDANTO Tämä asiakirja on LiKe-projektin projektisuunnitelma. LiKe on liiketoiminnan kehitysprojektien tukijärjestelmän kehittämiseen tähtäävä projekti. Tämä asiakirja on suunnattu projektiryhmän sisäiseen käyttöön, asiakkaalle sekä kurssin edustajille. 1.1 PROJEKTIN KUVAUS Projektin tarkoituksena on luoda Teknillisen korkeakoulun TAI-tutkimuslaitoksen Kookos-projektille liiketoiminnan kehitysprojektien tukijärjestelmä. Projekti on TKK:n kurssin Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyö Projektin tausta TAI on äskettäin saanut päätökseen kuusivuotisen liiketoiminnan kehittämisprojektien organisointiin liittyvän tutkimusprojektin. Tämän projektin työtä jatkamaan on perustettu Kookos-projekti, jonka tavoitteina on kansainväliseen ja hajautettuun kehitysprojektiympäristöön sopivan tietoteknisen työkalun kehittäminen sekä sen käyttöönottoprosessin onnistumiseen vaikuttavien tekijöiden kartoittaminen pienten yritysten verkostoissa ja suurissa yrityksissä. n työ luo pohjaa näistä tavoitteista ensimmäiselle: kansainväliseen ja hajautettuun ympäristöön sopivan tietoteknisen työkalun luomiselle. Kookos-projekti jatkuu vuoteen 2003, kun taas LiKeprojektiryhmän työ päättyy keväällä Aiemmat järjestelmät TAI:n edellisen kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusprojektin oheistuotteena on syntynyt tietotekninen sovellus, Kehittäjän Karttakirja. Kehittäjän Karttakirja on käyttöliittymä tutkimuksen tuloksena syntyneisiin materiaaleihin ja ohjeistuksiin, joka ohjaa ja tukee kehittämisprojektin toteuttajaa kehittämisen polulla. Kehittäjän Karttakirja on toteutettu yhden käyttäjän ympäristöön, jossa dokumenttien hallinta ja jakelu on dokumentin tuottajan vastuulla. Lisäksi TAI on luonut eräässä toisessa projektissa käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen tietotukeen liittyvän sovelluksen, Knowledge Storage - 1

8 järjestelmän. Knowledge Storage -järjestelmän avulla käyttäjät voivat jakaa dokumentteja verkkoympäristössä ja antaa dokumenteille erilaisia tunnistetietoja Toteutettavan järjestelmän kuvaus Tässä projektissa Kehittäjän Karttakirjan ja Knowledge Storagen aihepiiristä kehitetään tukijärjestelmä, jonka avulla käyttäjät voivat jakaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää materiaalia hajautetusti verkon yli. Näin ollen järjestelmä tukee myös sellaisia kehitysprojekteja, joissa kehitysprojektin kaikki osallistujat eivät työskentele samassa työpisteessä, vaan mahdollisesti saman organisaation eri toimipisteissä, tai jopa eri organisaatioissa, toimien eri rooleissa Projektiryhmän kuvaus koostuu seitsemästä jäsenestä. Ryhmän lähtökohtana on tehdä laadukas lopputuote. Tähän pyritään käyttämällä huolellisesti suunniteltuja ja dokumentoituja prosesseja sekä varmistamalla kaikkien ryhmän sitoutuminen laadukkaaseen lopputulokseen. Ryhmän toimintaan voi tutustua ryhmän Web-sivustossa osoitteessa Ryhmän sähköpostiosoite on Ryhmään kuuluvat henkilöt ja heidän toimenkuvansa on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1). Taulukko 1. Tietoja stä Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Muita tietoja Projektipäällikkö Katariina Ylinen (KY) Pääaine: Ohjelmistotuotanto Sivuaine: Kansainvälinen Puhelin: projektiliiketoiminta Sähköposti: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Tuotteen- ja projektinhallinta, ohjelmistotuotannon kysymykset. Laatuvastaava Niko Puhelin: Pääaine: Yritysstrategia ja 2

9 Tolvanen (NT) Sähköposti: kansainvälinen liiketoiminta Sivuaine: Ohjelmistotuotanto Kiinnostus- ja osaamisalueet: Liiketoimintaprosessien kehittäminen, matemaattinen mallintaminen, dokumentointi. Minna Käyttäjäkeskeinen Reino suunnittelu (MR) Pääaine: Tuotannon tietotekniikka Sivuaine: Käytettävyystutkimus Puhelin: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Sähköposti: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käytettävyystutkimus sekä yritysten strateginen tietotekniikka. Järjestelmäarkkitehti Kimmo Kujala (KK) Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Puhelin: Sivuaine: Sulautetut järjestelmät Sähköposti: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Tietoverkot; tietoturva. Ohjelmoija Maaret Pyhäjärvi (MP) Pääaine: Ohjelmistotuotanto Sivuaine: Kansainvälinen Puhelin: projektiliiketoiminta Sähköposti: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Ohjelmistojen kehittämisprosessi,.fi projektitoiminta, prosessien määrittely ja kehittäminen, asiakasvaatimusten visualisointi, koulutus. Ohjelmoija Antti Sillanpää (AS) Pääaine: Ohjelmistotuotanto Sivuaine: Tietoliikenneohjelmistot Puhelin: Kiinnostus- ja osaamisalueet: Sähköposti: Ohjelmointi(C, C++), Windowsohjelmointi (MTS, ActiveX, ADO), SMS, HTML perusteet, 3

10 ohjelmistotuotannon menetelmät. Ohjelmoija Pääaine: Ohjelmistojärjestelmät Puhelin: Eero Sivuaine: Tietoliikenneohjelmistot Sähköposti: Jyske (EJ) Kiinnostus- ja osaamisalueet: Tietoliikenne- ja tietokantatekniikka. Kokonaisuutena ryhmällä on aiempaa käytännön kokemusta ohjelmistotuotantoprojektien kaikista vaiheista Sidosryhmät Asiakas Projektin asiakkaana toimii TKK:n TAI-tutkimuslaitoksen Kookos-projektin projektipäällikkö Suvi Toivanen. Koko Kookos-projektiryhmä seuraa LiKe-projektin tuloksia tuoden projektiin omia tutkimustuloksiaan. Asiakkaan puolesta ryhmän ohjaajana toimii professori Marko Nieminen. Asiakkaan edustajat yhteystietoineen on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2. Asiakkaan edustajien yhteystiedot Toimenkuva Nimi Yhteystiedot Asiakas Suvi Toivanen Puhelin: Sähköposti: Ohjaaja Marko Nieminen Sähköposti: Muut sidosryhmät Asiakkaalla on lisäksi omina asiakkainaan joitakin suomalaisia yrityksiä ja yhteisöjä, joiden tarpeet ja toivomukset heijastuvat projektiin. Järjestelmän tulevat käyttäjät ovat projektin asiakkaan asiakkaiden henkilöstöä, jotka työssään toimivat liiketoiminnan kehittämisen projekteissa. Heidän tietotekniset taitonsa voivat olla hyvin vaihtelevia ja tämä tulee järjestelmää toteutettaessa huomioida. Kurssin henkilökunta osallistuu 4

11 projektiin ulkopuolisen laatuorganisaation roolissa antaen projektiryhmälle palautetta ja kehittämisehdotuksia. 1.2 OIKEUDET TYÖN TULOKSIIN Työn tuloksiin katsotaan kuuluvan liiketoiminnan kehittämisprojektien tukemiseen tarkoitettu ohjelmisto sekä kaikki siihen liittyvä kurssin Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö puitteissa tuotettava materiaali. Järjestelmä kehitetään liiketoiminnan kehittämisprojektien tueksi TAI:n Kookos-projektin käyttöön ja ryhmän työn päätyttyä TAI jatkaa järjestelmän jatkokehitystä. Sekä TAI-tutkimuslaitos että ohjelmatyöryhmän kukin jäsen erikseen saavat kaikki oikeudet ohjelmatyössä syntyviin ohjelmistoihin ja muihin tuloksiin alla esitetyin rajauksin. 1. Ryhmä ei saa luovuttaa tai myydä järjestelmää kokonaisuutena kolmansille osapuolille. 2. TAI ei saa oikeutta julkaista tai käyttää opinnäytetöissä projektiryhmän tuottamaa dokumentaatiota ilman asianmukaista viittausta dokumentin alkuperästä. 3. Ryhmällä on oikeus julkaista kaikki järjestelmään liittyvä dokumentaatio kurssin määrittämällä tavalla. 4. Projektiryhmä ei saa oikeuksia TAI:n tuottamaan materiaaliin. TAI:lle jää oikeudet käyttää, luovuttaa kolmansille osapuolille, jatkokehittää ja hyödyntää kaupallisesti ohjelmistoa. Järjestelmän tietoaineisto on suurelta osin TAI:n Kookos-projektin tuottamaa aineistoa, jonka oikeudet ovat TAI:lla eikä niitä luovuteta ohjelmatyöryhmän jäsenille. Ryhmä saa käyttää aineistoa järjestelmän sisältönä järjestelmää kurssin puitteissa esiteltäessä. Oikeuksista tehdään tarkempi sopimus asiakkaan kanssa erillisenä dokumenttina. Sopimus allekirjoitetaan mennessä. Sopimuksen hyväksymiseen tarvitaan projektiryhmän kaikkien jäsenten ja TAI:n edustajan/edustajien hyväksyntä. 5

12 1.3 KUSTANNUSARVIO Työn teoreettinen kustannus voidaan yksinkertaisimmillaan laskea työhön varattujen tuntien ja tuntihinnan tulona. Ryhmä on tuntisuunnittelussa lähtenyt jäsenten käytettävissä olevasta ajasta ja päätynyt työn eri osien toteutuksen kokonaisaika-arvioon tuntia. Laskennallinen tuntihinta on 350 mk, joten projektin kokonaishinnaksi saadaan mk. Keskimääräinen työkuukausi on 160 tuntia, joten työn on noin 11 miestyökuukauden mittainen ja kuukausilaskutus on noin mk. Tässä esitetty 350 mk:n tuntihinta on projektin oletettu keskimääräinen tuntihinta; on mahdollista, että joidenkin erikoisosaamista vaativien tehtävien tuntihinta voi luonnollisesti olla tätä korkeampi. Kun kustannuksia lasketaan, järkevämpää lienee lähteä liikkeelle siitä, minkä osan tunneista voidaan kohtuudella odottaa asiakkaalle kohdistuvan. Mikäli ryhmän jäsenistä maksetaan konsultin palkkaa, voidaan varmasti olettaa, että kaikkia jäsenten tekemiä tunteja ei asiakkaalta voida laskuttaa. Näin ollen esimerkiksi kurssin suorittamiseen liittyvien toimenpiteiden kustannus pitänee kohdistaa sisäiseksi kustannukseksi ja vähentää projektin katteesta, samoin kuin mahdollinen projektiryhmän sisäisten toimintatapojen hiominen. Samoin ryhmän jäsenten tehdessä töitä omilla erityisosaamisalueillaan ko. henkilön tuntilaskutuksen ko. toiminnon tekemisestä voidaan laskea olevan korkeampi, mikäli asiakasta laskutetaan todella reaalisten tuntien pohjalta eikä alkutuntiarvioon pohjautuvalla könttäsummalla. Laskennallisesti, mikäli ryhmän jäsenen tuntipalkka on 100 mk (mikä on vähintään realistinen arvio asiakkaan ja työn luonteen huomioiden), voidaan olettaa reaalikustannuksen olevan noin kaksinkertainen ja päädytään mk:aan kokonaiskustannuksena. Kate on tällöin mk, jolla lisätyötä omaa katetta syöden voidaan tehdä 1290 tuntia. Ainoat realistisesti kustannukseksi luettavat asiat ovat asiakkaan ja kurssin henkilökunnan projektiryhmän työn seuraamiseen käyttämä aika sekä asiakkaan työstä maksama sitoutumiskorvaus TKO-laboratoriolle. Mikäli oletetaan, että asiakas ja kurssin henkilökunta käyttävät työn seuraamiseen yhteensä 100 tuntia, kustannukseksi muodostuu 350 mk:n tuntihinnalla mk. Lisäksi kustannukseksi on luettava TAI:n TKOlaboratoriolle maksama mk:n korvaus. Edellä esitetty arvio on luonnollisesti juuri 6

13 sitä: arvio. Koska projektissa ei kuitenkaan mainitun mk:n lisäksi rahaa liiku, arvion tarkentamisen rajahyöty on jyrkästi laskeva. Myöskään vaihtoehtoiskustannuksen laskeminen em. tunneista tai projektiryhmän tunneista ei liene hedelmällistä. Kustannukset ovat tunteja projektiryhmäläisten ajasta, eikä niille vastaavalla tavalla voi laskea katetta. 1.4 SUUNNITELMAN RAKENNE Tämä suunnitelma jakautuu neljään pääosaan: järjestelmään liittyvien tavoitteiden ja järjestelmän ominaisuuksien kuvaus; projektin tehtävien ja aikataulun kuvaus; projektissa noudatettavien käytäntöjen kuvaus; ja projektin riskienhallintasuunnitelma. 2. TERMINOLOGIA Dokumenttien terminologia löytyy kootusti laatukäsikirjasta päällekkäisyyksien välttämiseksi. 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA PÄÄTTÄMINEN 3.1 RYHMÄN OMAT TAVOITTEET Projektiryhmän tavoitteena on luoda asiakkaalle heidän tarpeensa täyttävä järjestelmä noudattaen järjestelmän toteuttamisessa mahdollisimman järkeviä menetelmiä. Lisäksi ryhmä haluaa toteuttaa järjestelmän kurssin aikataulun ja ohjeellisten työmäärien puitteissa hyvällä arvosanalla. 3.2 ASIAKKAAN TAVOITTEET Asiakkaan tärkeimpänä tavoitteena on saada Kehittäjän Karttakirjan ominaisuudet ja aineisto hajautetusti useiden käyttäjien käyttöön. Tämä halutaan toteuttaa siten, ettei käyttäjien koneille tarvitse asentaa erillisiä ohjelmistoja, eli pelkkä HTTP-protokollaa tukeva selainohjelma riittäisi järjestelmän käyttöön. Koska täydellisestä selainriippumattomuudesta voi tulla toteutuksen kannalta ongelmallista kurssin aikataulun puitteissa, on asiakas valmis tinkimään tästä ja asettamaan tämän vaatimuksen sellaiseksi, joka olisi suositeltava muttei projektin onnistumisen kannalta välttämätön. 7

14 Muita asiakkaan tavoitteita on tehdä järjestelmästä mahdollisimman helposti skaalautuva ja muunneltava sekä käytettävä. Näiden välillä jouduttaneen tekemään kompromisseja sekä priorisointeja. Tärkeimmät yksittäiset asiakasvaatimukset on lueteltu taulukossa 3. Järjestelmän ominaisuuksien tarkempi kuvaus on vaatimusmäärittelyssä. Taulukko 3. Asiakkaan kymmenen tärkeintä tavoitetta projektin suhteen Tavoite Mittari 1. Pakollisiksi määritettyjen Prosenttiosuus, joka tällaisista käyttötapausten kuvaamien toimintojen ominaisuuksista on toteutettu. toteuttaminen 2. Suositeltavien toteuttamisen helppous ominaisuuksienasiakkaan ja ohjaajan subjektiivinen näkemys ryhmän jatkokehitysehdotuksista. 3. Järjestelmän jatkokehityskelpoisuus Asiakkaan ja ohjaajan subjektiivinen näkemys koodin kommentoinnin ja järjestelmän dokumentoinnin laadusta. Järjestelmän modulaarisuus. 4. Dokumentaation laatu Asiakkaan subjektiivinen näkemys katselmointiprosessin kautta. 5. Järjestelmä tukee useita samanaikaisiamahdollisten yhtäaikaisten käyttäjien käyttäjiä enimmäismäärä. 6. Järjestelmä on helposti lokalisoitavissa Lokalisointikriteerien täyttyminen 7. Järjestelmän helppokäyttöisyys Järjestelmän käytön opettelemiseen kuluva aika uudelta käyttäjältä. 8. Järjestelmän toteutuksen on oltava Toimii selaimessa. selainpohjainen 9. Järjestelmän on tarjottava mahdollisuustai:n tuottamaa materiaalia on mahdollista 8

15 TAI:n tutkimustulosten levittämiseen käyttää järjestelmän kautta TAI:n on saatava tarvittavat tiedot Luvatut materiaalit toimitetaan ajallaan ja järjestelmästä, jotta se voi tehokkaasti 10. projektiryhmä raportoi viikkotasolla projektin suunnitella ja toteuttaa järjestelmän edistymisestä. käyttöönoton kohdeyrityksissään. 3.3 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin päätavoitteena on tarjota selaimen kautta käytettävä, laajennettavissa oleva, käyttäjäoikeusrajauksia tarjoava ja yhtäaikaisen editoinnin estävä järjestelmä. Projektin tulee täyttää ainakin vaatimusmäärittelyssä pakollisiksi määritetyt vaatimukset, ja jos projektiryhmän kapasiteetti riittää, myös osa suositeltavista ominaisuuksista ja lisäominaisuuksista. Mikäli katsotaan, ettei kaikkia pakollisia ja suositeltavia ominaisuuksia saada toteutettua projektin puitteissa, jätetään toteuttamatta suositeltavista ominaisuuksista ne, joiden toteuttaminen on todennäköisimmin sen hetkisen resurssitilanteen mukaan vaikeinta ja aikaa vievintä. Asiakkaan Kookos-projektin on kolmivuotinen ja suositeltavat sekä lisäominaisuudet ovatkin kirjattu lähinnä siksi, että niiden lisääminen myöhemmin saataisiin riittävän hyvin huomioitua laajennettavuuden kannalta. Näiden toteuttamisvastuu on pääasiassa asiakkaalla - projektin onnistumiseksi riittää, että projektiryhmä toteuttaa pakolliset vaatimukset. Aikataulua tehdessä on lähdetty siitä oletuksesta, että muuta ei toteuteta ellei aikaa todella jää niin, että joitakin suositeltavia ominaisuuksia pystytään ilman lisäkustannuksia toteuttamaan. Käyttöliittymään sen sijaan toteutetaan myös kaikki suositeltavat ominaisuudet, jotta laajennettavuus saataisiin mahdollisimman hyväksi. Tämä siksi, koska käyttöliittymään tehtävät muutokset ovat järjestelmän kannalta hankalimpia. Osa näistä ominaisuuksista kuitenkin piilotetaan käyttäjältä jottei hän erehdy luulemaan varsinaisen toiminnallisuuden toteutetun. Päätös suositeltavien ominaisuuksien toteuttamisesta tehdään toteutus 3- vaiheen kolmannessa ryhmäpalaverissa. Projektiryhmän tavoitteena on tarjota asiakkaalle heidän vaatimustensa mukainen järjestelmä siinä aikataulussa, joka projektin alkaessa on asiakkaan kanssa sovittu. 9

16 Projektiryhmä on myös osaamis- ja kiinnostumisalueeltaan hyvin voimakkaasti prosessi- ja laatuasioihin painottunut, joten asiakkaan tyytyväisyys järjestelmään on ryhmälle hyvin tärkeää. Projektin haastavimpia tavoitteita on myös pyrkiä mahdollisimman hyvään järjestelmän käytettävyyteen, sillä järjestelmän on tarkoitus toimia tukijärjestelmänä, joten itse järjestelmän käytön opetteleminen ei saa aiheuttaa ylimääräistä vaivaa. 3.4 PROJEKTIN KESKEYTTÄMIS- JA PÄÄTTÄMISKRITEERIT Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin keskeyttäminen tarkoittaa sitä, että projektia ei viedä hyväksytysti loppuun. Projekti keskeytetään siinä tapauksessa, että osoittautuu teknisesti mahdottomaksi toteuttaa aikataulun puitteissa jotakin asiakkaan pakolliseksi kirjaamaa vaatimusta, eikä asiakkaan kanssa päästä yhteisymmärrykseen siitä, mikä vaihtoehtoinen malli voisi tulla kyseeseen. Näin toimitaan myöskin siinä tapauksessa, ettei pakollisia vaatimuksia pystytä toteuttamaan projektin ennalta määrättyyn päätöspäivämäärään mennessä, ja asiakkaan kanssa ei pystytä sopimaan mahdollisesti toteuttamista nopeuttavista kompromisseista vaatimusten suhteen. Lisäksi projekti voidaan keskeyttää siinä tapauksessa, että vaatimusmäärittelyssä pakollisiksi määritellyistä käyttötapauksista alle 40 % on valmistunut projektin Toteutus 3 -vaiheen lopussa. Päätös projektin keskeyttämisestä voidaan tehdä ainoastaan projektipäällikön, asiakkaan sekä työn ohjaajan yksimielisellä päätöksellä. Projektipäällikön on saatava kannalleen projektiryhmän enemmistö sekä tehtävä selvitys siitä, miksi tähän tilanteeseen päädyttiin Projektin päättämiskriteerit Projektin päätöksen yhteydessä pidetään erillinen päättöpalaveri, johon osallistuvat projektipäällikkö, laatuvastaava sekä asiakkaan edustaja. Kaikki vaatimusmäärittelyssä esitetyt vaatimukset käyttötapauksineen käydään läpi, ja niiden toteutuminen evaluoidaan. Myös asiakkaalle pidetty koulutus käsitellään ja sen riittävyys arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Projektin päättämispäätökseen vaaditaan kaikkien läsnäolijoiden yksimielisyys. 10

17 Jotta projekti voitaisiin päättää, tulee asiakkaalla olla tarjoamassaan ympäristössä toimiva ja tämän projektisuunnitelman kohdassa 3.2 mainitut asiakkaan tavoitteet täyttävä järjestelmä käyttökunnossa sekä järjestelmän käyttöohje ja kaikki muu järjestelmään kuuluva dokumentaatio. Tämän lisäksi asiakkaalle projektisuunnitelmassa annettavaksi määritelty koulutus on oltava suoritettuna. Projektia ei voida päättää hyväksytysti, jos vaatimusmäärittelyssä pakollisiksi määritetyt vaatimukset eivät ole todennettavasti toteutettuja. Projekti päätetään (tai keskeytetään) viimeistään JÄRJESTELMÄN TARKEMPI KUVAUS Toteutettavan järjestelmän, työnimeltään LiKe, tulee tukea kehittämistoimintaa ja projektien välistä oppimista hajautetussa, tulevissa versioissa myös kansainvälisessä, ympäristössä. Järjestelmän lähtökohtana TAI:n KePRO-projektin tuottama konsepti Kehittäjän Karttakirja, jossa kehitysprojektin eri vaiheet on identifioitu ja jossa on materiaalia kehittämisprojektin kaikkiin vaiheisiin erilaisten dokumenttien muodossa. LiKe-projektissa toteutetaan helppokäyttöinen, hajautettu tapa jakaa näitä dokumentteja Internet-teknologiaa käyttäen, muokata niitä ja jakaa tietoa kehittämisprojekteista organisaation sisällä ottaen huomioon liiketoimintaympäristön ja mahdollisten liikesalaisuuksien aiheuttamat rajoitteet. Järjestelmän tarkoituksena on säästää käyttäjäorganisaatiota turhalta työltä, kun aiempien projektien kokemukset ja dokumenttien muotoon tekemä työ on käytettävissä pohjatiedoksi uusiin projekteihin. Eri projekteihin liittyvä vastaava dokumentaatio voidaan toisaalta erotella ja toisaalta tunnistaa samaa asiaa käsitteleväksi materiaalin liittyvän metatiedon avulla. Järjestelmältä vaaditut ominaisuudet on tarkemmin määritelty vaatimusmäärittelyssä. Järjestelmä koostuu palvelinpäässä sijaitsevasta tietokannasta sekä tiedostorakenteesta. Kookos-projektin tutkimustuloksena syntynyt tietoaineisto sijaitsee tiedostojärjestelmässä palvelimella, josta käyttäjä voi hakea haluamiaan dokumentteja tarkasteltavakseen tai muokattavakseen. Tietokanta sisältää tiedostoja, projekteja ja käyttäjiä koskevat metatiedot, joiden avulla käyttäjät voivat tehdä erilaisia hakuja. Metatiedot ovat erilaisia leimoja, joita projektille, käyttäjälle tai dokumenteille voidaan antaa. 11

18 Käyttöliittymä on selainpohjainen. Järjestelmän käyttöliittymän avulla tuetaan projektin kulun ohjaamista TAI:n Kookos-projektin tutkimusmateriaaliin perustuvan projektinkulun mukaisesti. Käyttöliittymä ohjaa käyttäjän kussakin projektin vaiheessa niiden dokumenttipohjien käyttöön, jotka on katsottu tutkimuksen valossa olennaisiksi. Käyttäjä voi ladata työasemalleen dokumentteja käyttöliittymän kautta ja tallentaa dokumentteja takaisin palvelimelle. Dokumentit hallitaan keskitetysti palvelimelta ja yhtäaikainen editointi estetään. Käyttäjällä on käytössään myös valikoima dokumenttipohjia ja projektin alkaessa myös ns. projektipohjia, joista hän voi valita omaa projektiansa vastaavan. Näiden avulla hän ohjautuu oikeanlaiseen toimintatapaan ja hän voi rakentaa projektikohtaiset dokumenttinsa tämän pohjan päälle. Perusdokumenttipohjat ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä, kun taas projektien näkyvyys on projektikohtaista. Järjestelmä tukee eri käyttäjäoikeuksia projektitasolla. Kullekin käyttäjälle voidaan määrittää luku-, luku- ja muokkaus- tai luku-, muokkaus- ja poistamisoikeus projektin materiaaleihin. Lisäksi on käyttäjiä, joilla on lukuoikeudet tai kaikki oikeudet järjestelmän kaikkeen tietosisältöön. Käyttäjälle, jolla ei ole mitään oikeuksia johonkin projektiin, ei näytetä kyseisen projektin materiaaleja. Pääsynvalvonnan ohittamisen estämiseen kiinnitetään toteutuksessa erityistä huomiota, samoin kuin tietoaineiston salaamiseen sen tietoverkossa liikkumisen aikana. Vaatimusmäärittelyssä määritetyistä käyttötapauksista on LiKe-projektin piirissä tarkoitus toteuttaa vain pakolliset. Suositeltavat ominaisuudet määritellään ja niiden toteutus suunnitellaan samalla kuin pakollisten ja niitä toteutetaan niiltä osin kuin projektin työmäärän puitteissa on mahdollista. n työn päätyttyä TAI:n Kookosprojekti jatkaa järjestelmän kehitystä toteuttaen ominaisuuksia, joita tämän projektin piirissä ei tehty. Lisäominaisuudet ovat jatkokehitysehdotuksia, joita ei tällä hetkellä järjestelmälle pidetä välttämättöminä. Järjestelmän toteutus ei ota kantaa sisältöön, vain sen esille tuomiseen. Järjestelmällä tuetaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista hyvinä pidettyjen työtapojen kautta. Sillä ei kuitenkaan voi määritellä organisaation tavoitteita. Tavoitteiden määrittäminen on 12

19 järjestelmää käyttävän organisaation vastuulla, ja järjestelmä ei ota kantaa näiden tavoitteiden oikeellisuuteen. 5. TEHTÄVÄT JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT RESURSSIT Projektin käytettävissä olevat resurssit jakautuvat eri projektin vaiheisiin taulukon 4 mukaisesti: Taulukko 4. Käytettävissä olevat resurssit KY NT KK MR EJ MP AS Yhteensä PS T T T T LU Yhteensä Kolme projektiryhmän jäsentä, laatuvastaava ja kaksi ohjelmoijaa, ovat ilmoittaneet pitävänsä neljän viikon talviloman toteutus 3 -vaiheen aikana. Käyttöliittymäsuunnittelija on myös samoihin aikoihin 3 viikkoa poissa projektin resursseista. Tämä tarkoittaa sitä, että toteutus 3 -vaiheen aikana on ajanjakso, jonka aikana projektin resurssit ovat merkittävän pienet, eikä tälle ajalle voi suunnitella myöskään suuria työmääriä. Voidaan olettaa, että toteutus 3 -vaihe vastaa kalenteripituudestaan huolimatta anniltaan muita vaiheita. Toisaalta on otettava huomioon, että järjestelmäarkkitehti sekä varsinaisista ohjelmoijista yksi kolmesta on kuitenkin paikalla, joten oletettavasti itse järjestelmän toteutus kärsii tästä tauosta verrattain vähän. 13

20 5.1 VASTUUJAKO PROJEKTIRYHMÄN SISÄLLÄ Seuraavassa on lueteltu projektiryhmän jäsenten vastuut. Vastuu tietystä asiasta tarkoittaa käytännössä sitä, että vastuuhenkilö vastaa tehtävän loppuun suorittamisesta ja hoitaa tehtävän tarpeen vaatiessa itse. Projektipäällikkö Katariina Ylinen: Projektin kokonaisvastuu Työnjako, projektin suunnittelu ja raportointi asiakkaalle Aikataulun seuranta Katselmointiprosessi Muutostenhallinnan johtaminen/koordinointi Hyväksymistestaussuunnitelman teko asiakkaan kanssa Asiakkaan mukanaolo järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa Päättökriteerien määrittäminen Koulutukset asiakkaalle Vaatimusten ymmärtäminen samoin asiakkaan ja ryhmän välillä Mittarien seuranta Ohjelmoija Maaret Pyhäjärven varahenkilö. Laatuvastaava Niko Tolvanen: Ongelmanratkaisu- ja riskienhallintasuunnitelma Laatu- ja yleissuunnitelma Mittarit, niiden luonti ja käyttöperiaatteet 14

21 Testauksen suunnittelu, koordinointi ja seuranta; testitapausten suunnittelu, testauksen toteutus ja automatisointi yhdessä ohjelmoijien kanssa; sekä testauksen arviointi Päävastuu dokumenttien laadusta ja koostamisesta eri henkilöiden kirjoittamista osista Opponointi Projektipäällikkö Katariina Ylisen varahenkilö. Järjestelmäarkkitehti Kimmo Kujala: Kokoonpanon hallinta: versionhallintajärjestelmän luominen, ohjeistukset, ylläpito Build-prosessin hallinta, RTT Järjestelmäarkkitehtuurin päävastuu ja vastuu yhteensovittamisesta Koodausvastuiden jakaminen, seuranta toteutumiselle ja laajuudelle Testaukseen kelvollisten komponenttien valinta/bvt:t Ohjelmoinnin kokonaisvastuu Ohjelmoija Antti Sillanpään varahenkilö. Käyttöliittymäsuunnittelija Minna Reino: Vaatimusmäärittelyn kirjoitusvastuu yhdessä Eero Jyskeen kanssa Käyttöliittymäsuunnittelu ja prototyypit Yhteistyö käyttöliittymätutkimukseen liittyen asiakkaan kanssa Käyttöohjeet (järjestelmän kanssa integroidut ja erilliset käyttöoppaat) Koulutusmateriaali Graafinen suunnittelu 15

22 Käyttöliittymätestaus Laatuvastaava Niko Tolvasen varahenkilö. Ohjelmoija Eero Jyske: Vaatimusmäärittelyn kirjoitusvastuu yhdessä Minna Reinon kanssa Järjestelmäarkkitehti Kimmo Kujalan varahenkilö. Ohjelmoija Maaret Pyhäjärvi: Käytettävien työkalujen valinta ja dokumentointi Projektiryhmän WWW-sivujen ylläpito Dokumenttien palauttaminen ja julkaisu Käyttöliittymäsuunnittelija Minna Reinon varahenkilö. Ohjelmoija Antti Sillanpää: Ohjelmoija Eero Jyskeen varahenkilö. Ohjelmoijat kollektiivisesti järjestelmäarkkitehdin johdolla: Osavastuut järjestelmäarkkitehtuurista Yksikkötestaus Testauksen toteutus ja automatisointi yhdessä laatuvastaavan kanssa Osavastuut moduulien toteutuksesta ja testauksesta Osavastuut testi- ja virheraporttien kirjoittamisesta. 5.2 LAITTEISTO- JA OHJELMISTORESURSSIT Työn toteuttamisen laitteisto- ja ohjelmistoresurssit eivät aseta kovin suuria vaatimuksia. Tarvittava laitteisto on palvelinkone, johon asennetaan tarvittava ympäristö: Windows NT 16

23 Server, Apache/Internet Information Server, MS SQL Server sekä versionhallintaan Visual Source Safe. Tarvittavan palvelimen ja sen kaupalliset ohjelmistot järjestää asiakas. Mikäli työssä nousee laitteiston tai ohjelmiston puolelta erityistarpeita edellä mainittujen tarpeiden lisäksi, näistä neuvotellaan asiakkaan kanssa. Varsinaisen kehitystyön kukin ohjelmatyön jäsen hoitaa joko omalla laitteistollaan ja ohjelmistollaan tai käyttää kurssin tarjoamia puitteita luokassa A PROJEKTIN OSITUS JA VAIHEISTUS Projekti on vaiheistettu siten, että kurssin määräpäivien lisäksi projektiryhmällä on niin kutsutut sisäiset määräpäivät, jotka ovat viikkoa ennen varsinaista määräpäivää ja joihin mennessä projektiryhmä palauttaa dokumentit yms. vaiheen materiaalit asiakkaalle katselmointiin. Nämä aikarajat on määrätty siksi, että asiakas ehtisi tutustua vaiheen tuotokseen ja antaa siitä palautteen ennen varsinaista palautetta ja täten mahdolliset asiakkaan tyytymättömyyttä aiheuttavat seikat voitaisiin vielä korjata ennen vaiheen virallista loppua ja palautusta. Tämä tiukentaa projektin aikataulua (varsinkin projektin alussa), mutta toisaalta se myös lisää vakautta ja varmuutta, sillä palautusta edeltävänä päivänä voidaan jo olla toteuttamassa seuraavaa vaihetta ja asiakkaan mahdolliset huomautukset on mahdollista ottaa huomioon ajoissa. Tämän prosessin on myös tarkoitus lisätä asiakkaan tyytyväisyyttä projektiin. Näin ollen ryhmän tuottamien dokumenttien on oltava katselmointikunnossa sisäistä aikarajaa edeltävänä lauantaina klo 21.30, jolloin projektiryhmä katselmoi sisäisesti dokumentit ennen asiakkaalle toimittamista (sunnuntaina). Molemmat näistä asioista vaikuttavat projektin vaiheistukseen ja resursointiin. Projektin aikataulu on tehty siten, että toteutuksen suhteen keskitytään ainoastaan pakollisten ominaisuuksien toteuttamiseen. Tämä siksi, että asiakkaan projekti on kolmivuotinen, josta projektiryhmä on mukana vain kahdeksan kuukautta. Muut ominaisuudet on listattu asiakkaan avuksi ja laajennettavuuden varmistamiseksi eli jotta suunnittelussa ja toteutuksessa voitaisiin varmuudella ottaa huomioon lähitulevaisuudessa tulevat lisäykset toiminnallisuuteen. Muiden kuin pakollisten ominaisuuksien toteuttamista ei ole aikataulutettu, koska tämän katsotaan olevan asiakkaan asia kun he ovat resursoineet siihen toteuttavan henkilökunnan LiKe-projektin päätyttyä. Jos kuitenkin tämän projektin 17

24 puitteissa jää aikaa siten, että arvioidut kustannukset/henkilötuntimäärä jättävät merkittävästi pelinvaraa, voidaan osa suositeltavista ominaisuuksista toteuttaa. Käyttöliittymään sen sijaan toteutetaan myös kaikki suositeltavat ominaisuudet, jotta laajennettavuus saataisiin mahdollisimman hyväksi. Tämä siksi, koska käyttöliittymään tehtävät muutokset ovat järjestelmän kannalta hankalimpia. Osa näistä ominaisuuksista kuitenkin piilotetaan käyttäjältä jottei hän erehdy luulemaan varsinaisen toiminnallisuuden toteutetun. Päätös suositeltavien tai lisäominaisuuksien toteuttamisesta tehdään toteutus 3- vaiheen kolmannen viikon ryhmäpalaverissa. Päätösperusteena on, että jos pakollisista ominaisuuksista on tähän mennessä vähintään 2/3 (14/22) toteutettuna, suositeltavia ominaisuuksia lähdetään toteuttamaan. Toteutettavien vaatimusten määrä harkitaan tapauskohtaisesti siitä riippuen, kuinka suuri prosentti pakollisista ominaisuuksista on toteutettu ja kuinka suuria työmääriä yksittäiset suositeltavat ominaisuudet vaativat. Lisäksi pyritään etenemään suositeltavien vaatimusten tärkeysjärjestyksessä. 6.1 PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektin suunnitteluvaiheen päätehtävät ovat projektisuunnitelman laatiminen, laatusuunnitelman luominen ja vaatimuksien määrittely. Nämä voidaan edelleen jakaa osiin. Tässä vaiheessa tuotettavat dokumentit ovat: Projektisuunnitelma Aikataulu Laatukäsikirja Vaatimusmäärittely Edistymisraportti. 18

25 Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :30 Sisäinen katselmointi: Sisäinen aikaraja: Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja: Resursointi on suurimpien kokonaisuuksien osalta jaettu seuraavasti: Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Projektisuunnitelma Päävastuu, kirjoitus Projektipäällikkö KY 28 laadunvarmistus, seuranta laatuvastaava NT 1 Oikeudet järjestelmään, asiakkaan tiedot, Ohjelmoija MP 2 nykyinen järjestelmä, työkalut Käyttöliittymään liittyvä suunnitelma Käyttöliittymäsuunnittelija 2 MR Asiakasvaatimukset Ohjelmoija EJ 1 Vaatimusmäärittely Päävastuu, kirjoittaminen Ohjelmoija EJ 10 Käyttötapaukset Ohjelmoijat MP & AS 7 Suunnittelupalaverit käyttöliittymä Ohjelmoijat ja järjestelmäarkkitehti sekä 32 käyttöliittymäsuunnittelija Käyttöliittymäsuunnittelija 10 MR Laatukäsikirja Päävastuu, kirjoitus laatuvastaava NT 25 Avustava kirjoittaja Ohjelmoija MP 4 19

26 Dokumenttipohjat Laatiminen laatuvastaava Ohjelmoija MP NT, 2 Palaverit, muut kuin osallistuminen suunnittelu- kaikki, riippuvainen luonteesta osanotto palaverin 50 pöytäkirjojen kirjoitus kaikki vuorollaan 5 asialistojen kirjoittaminen Projektipäällikkö KY, muutoin erikseen määrätty 1 puheenjohtaja. Opiskelu teknologiat, kirjallisuus, kurssit kaikki 27 kurssin luennot kaikki vapaavalintaisesti 10 Raportointi kokonaisvastuu: edistymis- ja Projektipäällikkö KY 2 viikkoraportit henkilökohtainen tuntiraportointi Tiranaankaikki 1 Katselmoinnit päävastuu järjestämisestä ja prosessista Projektipäällikkö KY 1 osallistuminen kaikki vuorollaan 38 Aikataulu laatija Projektipäällikkö KY 4 Muut 13 Yhteensä TOTEUTUS 1 Toteutus 1 -vaiheessa toteutetaan ns. teknologiaprotoja asiakasohjelman toiminnallisuudesta. Tämä tehdään siksi, että voitaisiin varmistua teknologiavalinnan 20

27 oikeellisuudesta ja huomata ajoissa, jos valinta ei ole oikea, sekä vertailla eri mahdollisuuksien järkevyyttä. Palvelinosa määritellään perusteellisesti jo tässä vaiheessa, ja sen toteuttaminen aloitetaan. Palvelinosan järjestelmäarkkitehtuuri suunnitellaan komponenttitasolla. Järjestelmän tietokantaosan rajapinnat määritellään, ja siihen toteutetaan muutama peruskysely. Lisäksi ohjelmiston käyttöliittymästä tehdään navigaatiokartta ja paperiprototyyppi. Käyttöliittymäsuunnitteluprosessi on kuvattu tarkemmin projektin laatukäsikirjassa. Tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Toiminnallinen määrittely (koko järjestelmän osalta karkeahko, palvelinpuolelta tarkempi) Tekninen määrittely (lähinnä palvelimen päästä) Testaussuunnitelma (käyttötapausten perusteella sekä ei-toiminnallinen osuus) Edistymisraportti Käyttöliittymän paperiprototyyppi. Käyttöliittymän navigaatiokartan aikaraja: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :30 Käyttöliittymän testisuunnitelman aikaraja: Sisäiset katselmoinnit: Sisäinen aikaraja: Paperiproton aikaraja: Asiakaskatselmointi: Käyttöliittymän ryhmäläpikäynti asiakkaan edustajien kanssa: Käyttöliittymän heuristinen testaus: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä 21

28 Kurssin virallinen aikaraja: Resursointi hoidetaan seuraavasti: Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Projektisuunnitelma ja aikataulu, päivitys Vaatimusmäärittely, päivitys Toiminnallinen määrittely kirjoittaja projektipäällikkö KY 1 kirjoittaja projektipäällikkö KY 1 Päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 3 osioiden laatiminen omista komponenteista ohjelmoijat 10 käyttöliittymän navigaatiokartta käyttöliittymäsuunnittelija MR 20 Järjestelmän suunnittelu järjestelmäarkkitehti KK ja 13 ohjelmoijat Tekninen määrittely Päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 3 osioiden laatiminen omista komponenteista ohjelmoijat 11 Testaussuunnitelma päävastuu laatuvastaava NT 15 osavastuu omien komponenttien osalta ohjelmoijat 8 käyttöliittymä käyttöliittymäsuunnittelija MR 10 Ohjelmointi Päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 3 palvelinosa, tietokantarajapinnat ohjelmoija MP 25 teknologiaprototyypit ohjelmoijat EJ ja AS 35 Käyttöliittymä paperiprototyyppi käyttöliittymäsuunnittelija MR 20 22

29 Palaverit osallistuminen kaikki, osanotto riippuvainen 43 palaverin luonteesta pöytäkirjojen kirjoitus kaikki vuorollaan 4 asialistojen kirjoittaminen Projektipäällikkö KY, muutoin erikseen määrätty 1 puheenjohtaja. Opiskelu teknologiat tekniset henkilöt 16 kurssin luennot kaikki vapaavalintaisesti 4 Raportointi kokonaisvastuu: edistymis- ja viikkoraportit Projektipäällikkö KY 2 henkilökohtainen tuntiraportointi Tiranaan kaikki 1 Katselmoinnit päävastuu järjestämisestä ja prosessista Projektipäällikkö KY 1 osallistuminen kaikki vuorollaan 39 Laadunvarmistus, mittaaminen laatuvastaava NT 7 Muut 38 Yhteensä TOTEUTUS 2 Tässä vaiheessa jatketaan palvelinosan toteutusta, luodaan uusia kyselyjä tietokantaan ja aloitetaan palvelinosan testaaminen. Asiakasohjelmaosan teknistä toteutusta aletaan toteuttaa siten, että käyttötapauksista tärkeimpiä aletaan implementoida. Tämän vaiheen aikana rakennetaan myös järjestelmän käyttöliittymä, joka pohjautuu aiemmin tehtyyn paperiprototyyppiin ja siitä asiakkaalta workshopissa saatuihin kommentteihin. 23

30 Käyttöliittymä toteutetaan HTML:llä, ja siinä ei ole tarkoitus olla vielä tässä vaiheessa oikeita toimintoja. JSP-sivut tulevat olemaan valmiita mennessä, ja vaiheen lopussa toteutettuna on myös 45% HTML-muotoilun metodeista. Pyrimme asettamaan vaiheelle aikarajoja myöskin varsinaisen loppuaikarajan lisäksi, koska jakso on pidempi kuin tähänastiset ja vaatii täten hivenen tarkempaa kontrollia jakson aikana. Tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Tarkennettu toiminnallinen määrittely Tarkennettu tekninen määrittely Tarkennettu testaussuunnitelma ja testitapaukset Testausraportti Edistymisraportti. Heuristiikkatestauksen aikaraja: klo Käyttöliittymä-workshop asiakkaan kanssa: klo Käyttöliittymän toteutuksen ensimmäinen aikaraja: JSP-sivujen toteutuksen aikaraja: Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :30 Virheenkäsittelymetodit valmiita: Sisäiset katselmoinnit: Käytettävyystestauksen käyttöliittymään aiheuttamien muutosten toteutuksen aikaraja: Sisäinen aikaraja: Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Kurssin virallinen aikaraja:

31 Resursointi hoidetaan seuraavasti: Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Vaatimusmäärittely, projektisuunnitelma ja aikataulu, päivitys Laatukäsikirja, päivitys Toiminnallinen määrittely, päivitys kirjoittaja projektipäällikkö KY 2 kirjoittaja laatuvastaava NT 5 päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 1 osioiden laatiminen omista komponenteista ohjelmoijat 2 Tekninen määrittely, päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 3 päivitys osioiden laatiminen omista komponenteista ohjelmoijat 7 Projektin organisointi projektipäällikkö KY 15 Ohjelmointi Päävastuu, organisointi järjestelmäarkkitehti KK 2 palvelinosa, tietokantarajapinnat ohjelmoija MP 10 JSP-sivut ohjelmoijat EJ ja AS 40 Muu toiminnallisuus, virheenkäsittely ohjelmoija MP 5 käyttöliittymä, HTML-muotoilun metodit käyttöliittymäsuunnittelija MR + muut ohjelmoijat 40 (20+20 ) 25

32 Testaus päävastuu, testitapausten määrittäminen laatuvastaava NT 5 testitapausten kirjoittaminen, moduulitaso testaaminen, moduuli- ohjelmoijat omat moduulinsa/komponenttinsa 4 ohjelmoijat omat moduulinsa/komponenttinsa 5 testaaminen, integrointi- laatuvastaava NT 5 testaaminen, käyttöliittymä- käyttöliittymävastaava MR + 9,5 MP, NT, AS ja KY koodin katselmointi ohjelmoijat toistensa 8 moduulit/komponentit Palaverit osallistuminen kaikki, osanotto riippuvainen 38 palaverin luonteesta pöytäkirjojen kirjoitus kaikki vuorollaan 3 asialistojen kirjoittaminen Projektipäällikkö KY, muutoin erikseen määrätty 1 puheenjohtaja. Opiskelu kaikki 3 Raportointi kokonaisvastuu: edistymis- ja Projektipäällikkö KY 2 viikkoraportit henkilökohtainen tuntiraportointi Tiranaan kaikki 1 Burana-raportit kaikki, laatuvastaava NT päävastuu 3 Katselmoinnit projektikatselmuksen valmistelu Esityksen suunnittelu 6 (3 + Projektipäällikkö KY + 6*0,5) 26

33 esitykseen valmistautuminen kaikki osallistuminen projektikatselmointeihin kaikki 5,25 valmistautuminen muihin katselmointeihin kaikki (sis. ja asiakas-) 7 osallistuminen muihin katselmointeihin kaikki (sis. ja asiakaskats.) 7 WWW-sivujen ylläpito Versionhallintasuunn itelman laatiminen ohjelmoija MP 3 järjestelmäarkkitehti KK 8 Muut 4,25 Yhteensä TOTEUTUS 3 Vaiheen kolmannen viikon ryhmäpalaverissa tehdään päätös siitä, toteutetaanko projektissa muita kuin pakolliset ominaisuudet. Järjestelmän toiminnallisuus saadaan jakson aikana kokonaisuudessaan valmiiksi. Tämä koskee sekä pakollisia että toteutettavaksi päätettyjä suositeltavia ominaisuuksia. Toteutus 4- vaiheessa ei enää toteuteta muuta kuin virheiden korjausta. Järjestelmän integrointia testataan mahdollisin osin. Osa testaamisesta jätetään kuitenkin vielä toteutus 4 -vaiheeseen. Käyttöliittymän toiminnallisuuden toteuttamisessa pyritään pääsemään tilanteeseen, jossa kaikki pakolliset käyttötapauksin muotoillut vaatimukset on toteutettu, ja tämä pystytään käyttötapausten perusteella todentamaan. Toiminnallisuus taustalla saattaa vielä olla osittain virheellinen, mutta käyttöliittymältä voidaan suorittaa operaatioita siten, että jonkinlainen tulos saadaan aina järjestelmästä takaisin käyttöliittymälle. Käyttöohjeet kirjoitetaan. 27

34 Vaiheessa on käytössä tässä vaiheessa kaksi ylimääräistä sisäistä aikarajaa, joiden kohdalla arvioidaan projektin etenemistä ja pyritään varmistamaan aikataulussa pysyminen sekä varmistamaan ettei koko jakson työmäärä jää viimeisille parille viikolle. Ensimmäiseen aikarajaan mennessä ryhmällämme ovat JSP-sivut valmiina (Tämä ei onnistunut edellisessä jaksossa, mutta nyt ongelmat on voitettu eikä tälle aikarajalle näy mitään esteitä). Toiseen aikarajaan mennessä myös kaikki JavaBean metodit ovat toteutettuina. Tämä tarkoittaa että pakolliset käyttötapaukset toimivat pääpiirteittäin tähän mennessä. Varsinaiseen, lopulliseen sisäiseen aikarajaan mennessä kaikki pakolliset ja toteutettavaksi luvatut suositeltavat ominaisuudet toimivat ja käyttöliittymä on valmis. Testausta on vain aloiteltu ja koodia hivenen katselmoitu, joten toteamus ominaisuudet toimivat tarkoittaa että ne toimivat hyvissä olosuhteissa ja onnella. Vasta T4-vaiheen testauksen jälkeen voidaan olla varmoja toiminnallisuuden oikeellisuudesta. Tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Tarkennettu toiminnallinen määrittely Tarkennettu tekninen määrittely Tarkennettu testaussuunnitelma Testausraportti Käyttöohje, kevyt luonnos Edistymisraportti. Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :30 1. sisäinen aikaraja: sisäinen aikaraja:

35 Sisäiset katselmoinnit: Sisäinen aikaraja: Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Virallinen aikaraja: Resursointi hoidetaan seuraavasti: Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Vaatimusmäärittely, projektisuunnitelma ja aikataulu, päivitys Laatukäsikirja, päivitys Toiminnallinen määrittely, päivitys kirjoittaja projektipäällikkö KY 2 kirjoittaja laatuvastaava NT 5 päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 2 Tekninen määrittely, päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 3 päivitys Testaussuunnitelma, päivitys (testitapaukset) päävastuu laatuvastaava NT 5 osavastuu omien komponenttien osalta ohjelmoijat 12 Ohjelmointi Päävastuu, organisointi järjestelmäarkkitehti KK 15 palvelinosa, tietokantakyselymoduulit ohjelmoija MP 25 Muu toiminnallisuus 100 ohjelmoijat AS ja EJ sekä (60+20 järjestelmäarkkitehti KK +20) 29

36 käyttöliittymä käyttöliittymäsuunnittelija MR 5 Testaus päävastuu, integrointitestaus laatuvastaava NT 5 moduulitestaus ohjelmoijat omat moduulinsa/komponenttinsa 10 koodin katselmointi ohjelmoijat toistensa 8 moduulit/komponentit Palaverit osallistuminen kaikki, osanotto riippuvainen 55 palaverin luonteesta pöytäkirjojen kirjoitus kaikki vuorollaan 5 asialistojen kirjoittaminen projektipäällikkö KY, muutoin erikseen määrätty 1 puheenjohtaja. Opiskelu kaikki 2 Raportointi kokonaisvastuu: edistymis- ja Projektipäällikkö KY 6 viikkoraportit henkilökohtainen tuntiraportointi Tiranaan kaikki 1 virheraportointi Buranaan vastuu laatuvastaava NT, 6 toteutus kaikki Katselmoinnit projektikatselmuksen valmistelu Esityksen suunnittelu Projektipäällikkö KY + 6 (3 + esitykseen valmistautuminen 6*0,5) kaikki osallistuminen projektikatselmointeihin kaikki 5,25 30

37 valmistautuminen muihin katselmointeihin kaikki (sis. ja asiakas-) 7 osallistuminen muihin katselmointeihin kaikki (sis. ja asiakaskats.) 7 WWW-sivujen ylläpito ohjelmoija MP 3 Muut 39 Yhteensä 340, TOTEUTUS 4 Toteutus 4 -vaiheessa saadaan valmiiksi koko järjestelmä sekä testataan se kattavasti. Järjestelmätestaus aloitetaan viikolla 7 eli heti vaiheen alussa. Löydetyt virheet korjataan ja suoritetaan regressiotestaus. Viikolla 11 järjestelmä on asiakkaan hyväksymistestattavana. Tuotettavat dokumentit: Päivitetty projektisuunnitelma Päivitetty vaatimusmäärittely Tarkennettu toiminnallinen määrittely Tarkennettu tekninen määrittely Tarkennettu testaussuunnitelma Päivitetty Testausraportti Asiakkaan hyväksymistestausraportti Käyttöohje 31

38 Edistymisraportti. Dokumentit valmiita sisäiseen katselmointiin: :30 Sisäiset katselmoinnit: Sisäinen aikaraja: (järjestelmä samalla asiakkaalle hyväksymistestaukseen) Asiakaskatselmointi: Viimeistellyt, palautettavat dokumentit: projektipäälliköllä Virallinen aikaraja: Resursointi on hoidettu seuraavasti: Tehtävä Osatehtävä Tekijä arv. h Vaatimusmäärittely, projektisuunnitelma ja aikataulu, päivitys Laatukäsikirja, päivitys Toiminnallinen määrittely, päivitys kirjoittaja projektipäällikkö KY 2 kirjoittaja laatuvastaava NT 1 päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 1 Tekninen määrittely, päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 3 päivitys Testaussuunnitelma, päivitys päävastuu laatuvastaava NT 5 osavastuu omien komponenttien osalta ohjelmoijat 10 Ohjelmointi Päävastuu järjestelmäarkkitehti KK 5 palvelinosa, tietokantakyselymoduulit ohjelmoija MP 5 32

39 muu toiminnallisuus ohjelmoijat EJ ja AS sekä 40 järjestelmäarkkitehti KK Testaus päävastuu, integrointitestaus laatuvastaava NT 20 koodin katselmointi ohjelmoijat toistensa 8 moduulit/komponentit moduulitestaus ohjelmoijat omat 51 moduulinsa/komponenttinsa Palaverit osallistuminen kaikki, osanotto riippuvainen 34 palaverin luonteesta pöytäkirjojen kirjoitus kaikki vuorollaan 3 asialistojen kirjoittaminen projektipäällikkö KY, muutoin erikseen määrätty 1 puheenjohtaja. Raportointi kokonaisvastuu: edistymis- ja viikkoraportit Projektipäällikkö KY 4 henkilökohtainen tuntiraportointi Tiranaan kaikki 1 testiraportit kaikki jotka testaavat 5 Katselmoinnit projektikatselmuksen valmistelu Esityksen suunnittelu Projektipäällikkö KY + 6 (3 + esitykseen valmistautuminen 6*0,5) kaikki osallistuminen projektikatselmointeihin kaikki 5,25 valmistautuminen muihin katselmointeihin kaikki (sis. ja asiakas-) 7 osallistuminen muihin katselmointeihin (sis. kaikki 7 33