KANSALAIS- JA ELÄMÄNTILANNE- LÄHTÖINEN JOHTAMINEN

Transkriptio

1 KANSALAIS- JA ELÄMÄNTILANNE- LÄHTÖINEN JOHTAMINEN SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN KEHITTÄMISRAKENNE IV POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS AULIKKI KANANOJA

2 ESITYKSEN RAKENNE Mitä ymmärrän sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtamisella? Mitä johdetaan, kun johdetaan sosiaalityötä ja sosiaalihuoltoa? Palvelu sosiaalihuollon ja sosiaalityön instrumenttina Kansalaiset/ihmiset ja johtaminen Elämäntilanne/tilanteet ja johtaminen Johtaminen yhteistyönä Luottamus organisaation toimintaan johtamisen haasteena Johtajan identiteetti Johtamisen arviointi 2

3 SOSIAALIHUOLLON JA SOSIAALITYÖN JOHTAMINEN JOHTAMINEN ON VASTUUTA SIITÄ, ETTÄ TOIMINNAN YDINTARKOITUS TOTEUTUU EETTISESTI, SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA 3

4 MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (1) ON PALATTAVA SOSIAALITYÖN JA SOSIAALIHUOLLON PERUSTEHTÄVÄÄN JA LUONTEESEEN ON ANALYSOITAVA KÄSITE SOSIAALINEN : IHMISTEN ELÄMINEN TOISIINSA LIITTYNEENÄ YHDYSKUNTANA JA YHTEINEN VASTUU HEIKOMMISTA (mm. Eino Kuusi 1931) SOSIAALIHUOLTOLAIN TARKOITUSPYKÄLÄ (1 ):...EDISTÄÄ JA YLLÄPITÄÄ YKSITYISEN HENKILÖN, PERHEEN SEKÄ YHTEISÖN SOSIAALISTA TURVALLISUUTTA JA TOIMINTAKYKYÄ. 13 : SOSIAALISTEN OLOJEN KEHITTÄMINEN JA SOSIAALISTEN EPÄKOHTIEN POISTAMINEN 4

5 MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (2) SOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ: Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen, ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen. Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä... (IFSW 2005) Sosiaalityön tehtävänä on puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantaminen sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistaminen. Sosiaalityö on muutostyötä (Kananoja 1997) 5

6 MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (3) Sosiaalityöntekijän työn sisältö Helmi Mäen tutkimuksen (1966) mukaan: Sosiaalityöntekijä ottaa samanaikaisesti huomioon sekä asiakkaassa että tämän ympäristössä olevia ongelmia Sosiaalityöntekijä toimii asiakkaan ja ympäristön välimiehenä Välimiestehtävät: Opastava välimiestehtävä Hoitava välimiestehtävä Eheyttävä välimiestehtävä Helmi Mäki (Mirja Satka toim.) Hyvä kysymys. PS-kustannus 6

7 MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (4) KOOTUSTI: SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN IHMISTEN, ELÄMÄNTILANTEIDEN JA YMPÄRISTÖJEN VÄLISEEN SUHTEESEEN KOHDISTUVAA TOIMINTAA SITEN, ETTÄ IHMISTEN JA YHTEISÖJEN SOSIAALINEN TURVALLISUUS JA TOIMINTAKYKYISYYS LISÄÄNTYVÄT JA ETTÄ VÄHÄVOIMAISTEN IHMISTEN JA RYHMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET, OSALLISUUS JA ELÄMÄNOTE VAHVISTUVAT 7

8 YLEISESTÄ TEHTÄVÄSTÄ KÄYTÄNTÖÖN Yleinen johtamistehtävä ja -tavoite on konkretisoitava jokaisessa organisaatiossa ja jokaisella tehtäväalueella erikseen siten, että tehtävän toteutumista voidaan seurata ja arvioida Organisaation strategia kuvaa sitä reittiä ja niitä keinoja, joilla tehtävää ja tavoitetta toteutetaan Vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat jaksottavat toteutusaikataulun Johtaminen tukee organisaation tehtävän ja tavoitteen konkretisoitumista sosiaalityöntekijöiden käytännön työssä kunkin asiakkaan kohdalla 8

9 PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (1) Sosiaalipalvelut ovat sosiaalihuollon ja sosiaalityön näkökulmasta ydintarkoituksen toteuttamisen esimerkiksi hyvinvoinnin vahvistamisen instrumentteja, välineitä Olennaista on, mitä palvelut vaikuttavat ihmisten ja yhteisöjen elämään Suurikaan määrä palveluja tai niiden hyvä saavutettavuus eivät ole tarkoituksia sinänsä, elleivät palvelut paranna ihmisten elämäntilanteita tai edistä toimintaedellytyksiä, anna osallisuuden kokemusta tai vahvista omaa otetta elämästä 9

10 PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (2) Palvelut ihmisarvon kunnioittamisen demonstraationa ja ihmisarvon vahvistajina Palvelut sosiaalisen turvallisuuden varmistajina Palvelut toimintaedellytysten ja toimintakyvyn vahvistajina Palvelut tukena sosiaalisten ongelmien käsittelyssä ja elämänotteen vahvistamisessa Palvelut osallisuuden mahdollistajina ja rohkaisijoina Palvelut yhteisöjen vahvistajina ja yhteisen vastuun demonstraationa Palvelut sosiaalisena infrastruktuurina 10

11 PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (3) PALVELUJEN SUHDE YHTEISKUNNALLISIIN PROSESSEIHIN: Suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen myötävoima Sopeutuminen sellaiseen kehitykseen, johon ei voida vaikuttaa ( esim. ilmastonmuutos, globaali talous) Epäsuotuisan kehityksen vastavoima, kehityksen sosiaalisesti haitallisten seurausten ehkäisy, riskitilanteisiin puuttuminen ja korjaava työ 11

12 SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN MAASTO JA KOHDEALUEET KESKIÖSSÄ IHMISET JA ELÄMÄNTILANTEET YMPÄRILLÄ: ELÄMÄNTILANTEISIIN VAIKUTTAVAT YLEISET YHTEISKUNNALLISET JA YHTEISÖLLISET TEKIJÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT ORGANISAATIO JA SEN RAKENTEET, ML. ARVOT JA ETIIKKA, TOIMINTAMUODOT, JOHTAMISRAKENTEET YM. PÄÄTÖKSENTEKIJÄT (MM. VOIMAVAROJEN SÄÄTELIJÖINÄ) HENKILÖSTÖ: MÄÄRÄ, MOTIVAATIO, ETIIKKA JA OSAAMINEN, RAKENNE 12

13 KANSALAISET/IHMISET JA JOHTAMINEN (1) Sosiaalityön näkökulmasta ihmiset ovat subjekteja, toimijoita omassa elämässään, yhteisen työskentelyn kumppaneita Sosiaalityötä tai sosiaalipalveluja ei voi antaa kuten rahaa, vaan kysymyksessä on yhteinen työskentely ja yhteinen vastuu elämäntilanteen ja toimintaedellytysten muutoksessa asiakkaan osuus vaihtelee hänen lähtökohtiensa ja edellytystensä mukaan Johtaminen tukee sellaista ammatillista kulttuuria ja sellaista lähestymistapaa, joka rakentuu ammattilaisen ja asiakkaan yhteiselle työskentelylle, ei palvelujen antamiselle 13

14 KANSALAISET/IHMISET JA JOHTAMINEN (2) Sosiaalityön tehtävästä ja luonteesta johdettu johtaminen merkitsee kansalaisosallisuuden muotojen luomista myös koko organisaation tasolla Kuntalain 27 edellyttää valtuuston huolehtivan siitä, että asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Suomen Kuntaliitolla on hanke Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä (ALVA) Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja sen edustajien kanssa on sosiaalityön johtamisen nouseva tehtävä 14

15 ELÄMÄNTILANNE YMPÄRISTÖJÄ JA YKSILÖÄ YHTEENLIITTÄVÄNÄ KÄSITTEENÄ SOSIAALITYÖN JA SEN JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA ELÄMÄNTILANNE ON KESKEINEN KÄSITE ELÄMÄNTILANNE PITÄÄ SISÄLLÄÄN ULKOISEN YMPÄRISTÖN ERI ULOTTUVUUDET, NIIDEN HEIJASTUSVAIKUTUKSET IHMISEN ELÄMÄÄN, LÄHI- IHMISSUHTEET JA EDELLISIIN LIITTYVÄT IHMISEN SOSIAALISET KOKEMUKSET ELÄMÄNTILANTEELLA ON AJALLINEN ULOTTUVUUS: ELÄMÄNHISTORIA, AJANKOHTAINEN ELÄMÄNTILANNE JA ELÄMÄN TAVOITTEET 15

16 ELÄMÄNTILANTEESEEN VAIKUTTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT Yleiset elinolot: ekologisesti, sosiaalisesti ja terveydellisesti kestävä ympäristö, asunto-olot, työllisyys, lainsäädännön määrittelemät oikeudet, sosiaaliturva, liikkuminen, kulttuuriympäristö, vapaa-ajan mahdollisuudet Paikalliset olosuhteet: hyvinvointia edistävä ympäristö, asuminen, työmahdollisuudet, sosiaalinen turvallisuus, sosiaalinen koheesio/yhteisöllisyys, sosiaalinen eheys (polarisaation vähäisyys), läheisten ihmissuhteiden turvallisuus ja muut sosiaaliset suhteet, tiedolliset ja toiminnalliset voimavarat ( koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut), itsensä toteuttamisen mahdollisuudet 16

17 JOHTAMISEN SUUNNAT Elämäntilanteisiin suuntautuva johtamisen funktio koskee yhteistyötä ja vaikuttamista niihin tahoihin, joiden toimet vaikuttavat ihmisten elinympäristöihin ja niiden kautta elämäntilanteisiin Päätöksentekijöihin suuntautuva johtamisen funktio koskee kunnallisessa toiminnassa mm. poliittisia luottamushenkilöitä ( esim. esittelyt lautakunnassa) sekä kunnan keskushallinnon edustajia ja se toteutuu mm.oikeaa ja luotettavaa tietoa jakamalla Omaan organisaatioon liittyvä johtamisen funktio koskee organisaation ydinfunktion esillä pitämistä ja sitä toteuttavan toimintatavan edistämistä sekä organisaation eri osien toiminnan yhteensovittamista Henkilöstöön suuntautuva johtamisen funktio koskee toiminnan arvojen ja etiikan, osaamisen ja tavoitteiden toteuttamista niin että organisaation ydinfunktio toteutuu henkilöstön työkykyä ylläpitävällä ja vahvistavalla tavalla 17

18 JOHTAMINEN YHTEISTYÖNÄ Johtaminen kokonaisuuden suunnan osoittajana ja ylläpitäjänä Johtaminen jatkuvien ja vaihtuvien jännitteiden kentässä Johtaminen erilaisten osaamisten ja ammatillisten kulttuurien yhteensovittajana Johtaminen tarpeiden ja voimavarojen välisen ristiriidan käsittelijänä Johtaminen kansalaisyhteiskunnan kumppanina 18

19 JOHTAMINEN JA KANSALAISTEN LUOTTAMUS Anu Muurin tutkimuksen mukaan julkiset palvelut nauttivat laajasti suomalaisten luottamusta; valtaosa (73 %) Muurin tutkimuksen kohderyhmästä oli sitä mieltä, että sosiaalipalvelut toimivat hyvin. Pääosa kansalaisista (93 %) oli sitä mieltä, että julkisella sektorilla tulisi olla kokonaisvastuu palvelujen järjestämisestä. Kansalaiset luottavat sosiaalipalveluihin sitä enemmän, mitä universaalimpia (kaikille tarjottuja, esim. päivähoito) ne ovat ja sitä vähemmän, mitä valikoivampia (tarveharkintaisia) ne ovat. Kansalaisten luottamus on alhaisinta toimeentulotuessa ja kotipalvelussa. (Muuri 2008) 19

20 SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN VAIKEITA KYSYMYKSIÄ Kun kunnan rahat eivät riitä ja joudutaan toimimaan lainsäädännön rajoja hipoen Kun johtajan ja työntekijöiden etiikka on koetuksella Kun ei saa viestiä perille päättäjille, kunnan keskushallinnolle tai omalle johdolle Kun työntekijät uupuvat Kun tulee vastaan kysymyksiä, joissa ei tiedä mikä on oikein tai mikä auttaa Kun muita sektoreita ei saa tukemaan sosiaalihuolloon tavoitteita tai yhteistyössä syntyy konflikteja 20

21 VAIKEIDEN KYSYMYSTEN KÄSITTELYSTÄ (1) Julkiset varat ovat aina rajoitetut ja kunnan on toimittavataloudellisesti; sosiaalijohdon tehtävä on antaa oikeaa tietoa lakisääteisistä velvoitteista, raportoida luotettavalla tavalla mahdollisten leikkausten vaikutuksista sekä rohkaistava henkilöstöä uusien lähestymistapojen omaksumiseen Eettisesti vaikeiden kysymysten käsittelyssä johdon on tärkeä edistää sellaisia foorumeita, joilla eettisia ongelmia voidaan yhdessä käsitellä ja sopia menettelytravoista sellaisten ilmetessä Jos viesti ei mene perille, kannattaa arvioida myös omat viestintätavat, asettua vastaanottajan tilanteeseen ja sovittaa omat viestintätavat vastaanottajan kysymyksiin 21

22 VAIKEIDEN KYSYMYSTEN KÄSITTELYSTÄ (2) Sosiaalityö tuo työntekijöiden käsiteltäväksi inhimillisesti vaikeita ja tunteita koskettavia tilanteita; on tärkeä, että työntekijöillä on mahdollisuuksia käsitellä ja purkaa työssä vastaan tulevia kokemuksia; jos niitä ei käsitellä, ne kuormittavat työntekijän psyykkistä kestokykyä ja aiheuttavat kasvavaa uupumusta (työnohjaus tähän hyvä väline) Konsultaatiomahdollisuudet tilanteissa, joissa oma tieto ei riitä, ovat olennaisia. Tosi asiantuntemus syntyy siitä, että tuntee omat rajansa. (Helen Harris Perlman) Ennen kuin yrittää myydä omia tavoitteitaan, kannattaa kuulla mitka ovat yhteistyökumppanille tärkeitä tavoitteita. 22

23 JOHTAJAN IDENTITEETTI Sosiaalihuollon / sosiaalityön johtaja: palvelutehtaan toimitusjohtaja vai oman yhteisönsä sosiaalisen kehityksen arkkitehti vai valmentaja, ammatillinen seniori vai tekninen koordinaattori Organisaation koko ja organisatorinen asema vaikuttaa: koko organisaation johtaja toimintayksikön/toimiston johtaja lähiesimies 23

24 SOSIAALIHUOLLON JA SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN ARVIOINTI Tuottavuus: asiakkaiden/suoritteiden määrä/panokset Tehokkuus: suoritteiden määrä/panokset/kustannukset Vaikuttavuus: muutokset ihmisten elämäntilanteissa ja toimintaedellytyksissä, muutokset palvelutarpeissa Kustannus-vaikuttavuus: vaikutukset/kustannukset Luottamus: seuranta- ja arviointivälineet rakennettava, erilliset tutkimukset Ihmisten osallisuus: seuranta- ja arviointivälineet rakennettava 24

25 SOSIAALIALAN JA SEN JOHDON KEHITTÄMISVÄLINEISTÄ Oman alan yhteiskunnallisen tehtävän, toiminnan tarkoituksen ja eettisten näkökohtien jatkuva esillä pitäminen ja niitä vastaavien toimintatapojen edistäminen ja ylläpitäminen Erilaisten näkökulmien ja intressien yhteensovittamisen taidot; realismi oman vastuun rajojen määrittelyssä (esim. budjetit) Jännitteisessä toimintakentässä toimimisen ja johtamisen kestäminen ja jännitteiden hyödyntäminen toiminnan uudistamisessa Sosiaalisen raportoinnin menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen kunnallisessa sosiaalipolitiikassa Toimivien menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen henkilöstön uupumistilanteissa Asiantuntevien konsultaatio- ja ohjausmahdollisuuksien turvaaminen henkilöstölle ( ja itselle) Toiminnan vaikutusten jatkuva seuraaminen ja sosiaalityöhön soveltuvien vaikutusten seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen yhdessä alan opettajien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa 25

26 KIRJALLISUUTTA Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Helsinki: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Kananoja, Aulikki Murros on mahdollisuus. Sosiaalityön selvityshenkilön raportti. Raportteja 211. Helsinki: Stakes. Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo & Laiho, Kristiina & Sarvimäki, Pirjo & Karjalainen, Pekka & Seppänen, Marjaana Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. ( Uusi painos tulossa) Kananoja, Aulikki & Niiranen, Vuokko & Jokiranta, Harri Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta. Jyväskylä: PS-kustannut. Kuusi, Eino Sosiaalipolitiikan käsite, sen tarkoitus, olemus ja vaikuttimet. Teoksessa Eräsaari, Risto ja Rahkonen, Keijo (toim.) Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan Yrjö-Koskisesta Heikki Warikseen. Helsinki: Gaudeamus Muuri, Anu Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tutkimus suomalaisten mielipiteistä ja kokemuksista sosiaalipalveluista ja niiden suhteesta legitimiteettiin. Tutkimuksia 178. Helsinki: Stakes. Mäki, Helmi Yksilökohtainen sosiaalityö. Sosiaalityöntekijöiden yksittäistapausten erittely. HY lisensiaattityö. Teoksessa Satka, Mirja ( toim.) Hyvä kysymys. Sosiaalityöntekijöiden asiakaskohtaisen työn sisältöä etsimässä 1960-luvulla. Jyväskylä: PS-kustannus. 26

27 KIRJALLISUUTTA ( lainsäädäntöä) Perustuslaki 1999/731 Kuntalaki 1995/365 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Lastensuojelulaki 2007/417 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1983/361 KIITOS! 27