KÖYHYYS, SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUDET

Transkriptio

1 KÖYHYYS, SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUDET Päihdealan sosiaalityön päivä Helsinki Aulikki Kananoja A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja

2 SOSIAALITYÖN JUURISTA Köyhyys, huono-osaisuus, sosiaaliset ongelmat, syrjäytyminen, poikkeavuus olleet varhaisista vaiheista alkaen sosiaalityön lähtökohtina ja keskeisinä tehtäväalueina Setlementtityö syntyi nimenomaan suurten kaupunkien köyhillä slummialueilla, joihin yliopistoopiskelijat asettuivat asumaan voidakseen paremmin ymmärtää köyhien elinoloja ja avun tarpeita

3 SOSIAALITYÖN YMPÄRISTÖISTÄ Sosiaalityötä ja sosiaalista auttamistyötä tehdään hyvin monenlaisissa yhteiskunnissa köyhissä kehitysmaissa ja vauraissa kehittyneissä maissa Sosiaalityön käytännöt riippuvat sekä kunkin maan sosiaalisista ja taloudellisista oloista että asukkaiden yksilöllisistä elämäntilanteista, tarpeista ja voimavaroista

4 SOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ Sosiaalityön kansainvälisen järjestön (International Federation of Social Workers) määritelmä 2005: Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen, ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen. Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Välineenä käytetään sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista tietoa sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa ja sen soveltamiseen tarvittavaa taitoa. Sosiaalialan työ perustuu ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin, jotka on kirjattu kansainvälisiin yleissopimuksiin.

5 SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VÄLIMIEHENÄ Valt.lis. Helmi Mäen tutkimus suomalaisten sosiaalityöntekijöiden työn sisällöstä määritteli tehtävän seuraavasti: Sosiaalityöntekijä toimii asiakkaan ja perheen ja asiakkaan ja laitoksen välimiehenä. Samanaikaisesti tämän tehtävän rinnalla sosiaalityöntekijä tukee asiakasta tai vahvistaa hänen todellisuudentajuaan. Tavoitteena on muutos ja koossapito. (Satka/Mäki 2006:Hyvä kysymys,s. 229)

6 YMPÄRISTÖJEN ANALYYSIÄ Kun sosiaalityöntekijä työskentelee ihmisen ja ympäristön suhteen alueella, on tarpeen määrittellä kussakin tilanteessa mitä ympäristöllä tarkoitetaan: Perhe ja muut läheiset Keskeiset asuin- ja toimintaympäristöt Organisaatioympäristöt ( sosiaali- ja terveyspalvelut, sosiaaliturva, työhallinto ym. ym.) Laki- ja säännösympäristö Yhteiskunta - identifioitava mitä kussakin tilanteessa tarkoitetaan yhteiskunnalla, jos siihen halutaan vaikuttaa Erotettava ympäristöihin liittyvät tosiasiat ja kokemukset.

7 KÖYHYYS JA SOSIAALITYÖ Tärkeä erottaa pienituloisuus ja monialainen huonoosaisuus, koska tarvittavat interventiot ovat erilaisia Suomessa tehty korkeatasoista köyhyystutkimusta, jossa on arvioitu köyhyyttä ja sen määrää erilaisin kriteerein ( mm. Matti Heikkilä, Olli Kangas ja Veli-Matti Ritakallio) Eri kriteerein määriteltyinä köyhien väestöosuus on ollut suurin piirtein sama ( noin 10 %), mutta eri kriteereillä köyhiä olivat eri väestöryhmät

8 HUONO-OSAISUUS JA SOSIAALITYÖ Olavi Riihisen 1970-luvun lopulla tekemä tutkimus väestön jakautumisesta erilaisiin hyvä- ja huonoosaisuuden luokkiin osoitti, että Runsas 9 % oli monialaisesti huono-osaisia, kovaosaisia usealla ulottuvuudella Liki 10 % kuului huono-osaisuudeltaan epätasaiseen ryhmään: taloudellinen turvattomuus suurta, mutta yhteisyyden tarpeet tyydyttyivät hyvin Liki 10 %:a väestöstä leimasi sopeutumaton huonoosaisuus ( Riihinen 1981) Mielenkiintoista olisi tutkia, miten suomalainen väestö tänä päivänä asettuu erilaisiin hyvä- ja huono-osaisten ryhmiin.

9 TALOUDELLISEN JA SOSIAALISEN ULOTTUVUUDEN EROT Taloudellinen ja sosiaalinen ovat eri ulottuvuuksia: Tietyn ulottuvuuden puutteita ( esim. taloudellisia vaikeuksia) voidaan parhaiten korjata samantyyppisen ulottuvuuden toimilla( rahalla tai tavaralla). Sosiaalisia yhteisyyden ja yhteisösuhteiden puutteita voidaan parhaiten korjata osallisuudelle, ihmissuhteilla, yhteisöllisillä toimilla ( Edellä kuvattu perustuu Erik Allardtin teoksessaan Hyvinvoinnin ulottuvuuksia (1976) referoimaan Uriel Foan tutkimukseen erilaisten resurssien vaihdettavuudesta)

10 TAMPEREEN KÖYHYYSTUTKIMUS KÖYHÄ BYROKRATIAN RATTAISSA Kohderyhminä yksinhuoltaja-naiset, yksin asuvat miehet ja vanhukset Naisilla työttömyyden ja pätkätyön vaihtelut; sosiaalitoimistossa asiointi koettiin turhauttavaksi ja vastenmieliseksi byrokratian ja normien tiukkuuden vuoksi Miehissä kolme tyyppiä : lamojen ja rakennemuutosten uhrit, väsähtäneet ja hukassa olevat nuoret; sosiaalitoimistoasioinneissa korostui häpeän ja nöyryytyksen tunteet; toimistossa pallotellaan ja käännetään pois Vanhusten kohdalla köyhyys merkitsee epäterveellistä ruokaa, kirpputorivaatteita, eristäytymistä, omilla pärjäämisen eetos, ei kunnan elätiksi - apua ei haeta eikä oteta vastaan (Roivainen, Irene & Heinonen, Jari & Ylinen Satu 2011: Köyhä byrokratian rattaissa)

11 KYSYMYKSIÄ SOSIAALITYÖN SUUNTAAMISEKSI Johtuvatko asiakkaan vaikeudet Puutteellisesta lainsäädännöstä Taloudellisten resurssien niukkuudesta Toiminnan huonosta organisoinnista ( byrokratia) Huonosta johtamisesta ja puutteelisesta ohjauksesta Työntekijöiden osaamisen rajoituksista Huonosta kohtelusta Muiden tukijärjestelmien puutteista

12 LÄHESTYMISTAPOJA KÖYHYYTEEN JA SYRJÄYTYMISEEN Sosiaali-tyko -kurssit Helsingissä Lamavuosien erilaiset projektit Susanna Hyvärin väitöskirja Vallattomuudesta vastuuseen Vaihtoehtoinen tarina: Heikki Waris -instituutin hanke aikuissosiaalityössä Muut. Asiakasryhmät, toiminnalliset lähestymistavat, kumppanuus/asukastalot

13 SOSIAALI-TYKO -KURSSIT Helsingin sosiaaliviraston ja alueellisen työvoimatoimiston toteuttamat tyko-kurssit monin tavoin sosiaalisesti kuormittuneille ihmisille ( päihde- ja mielenterveysongelmia, vankilahistoriaa, sosiaalista avuttomuutta, takana useita keskeytyneitä tykokursseja) Suurta epäluuloa ja epävarmuutta, voidaanko näin monin tavoin ja pitkään vaikeuksissa olevia ihmisiä auttaa Kurssit osoittivat, että ryhmän kiinteys, aito välittäminen, yksilöllinen ohjaus ja ryhmän jäsenten omien vahvuuksien esiin saaminen johti ennakoitua paljon parempaan tulokseen Kaikki eivät työllistyneet heti, mutta monille rakentui polku kohti työelämää

14 LAMAVUOSIEN PROJEKTIT 1990-luvun laman aikana toteutettiin monia pitkäaikaistyöttömille suunnattuja kursseja, joissa oli vahvasti toiminnallinen sisältö, yksilöllistä ohjausta, vahvaa yksilöllistä tukea työhön tai työkokeiluun siirtymisvaiheessa ja enemmän tai vähemmän tietoisesti ryhmädynamiikan hyödyntämistä. Monien hankkeiden kokemukset myönteisiä, mutta työtavat eivät siirtyneet vakiintuneen toiminnan osaksi.

15 SUSANNA HYVÄRIN VÄITÖSKIRJA VALLATTOMUUDESTA VASTUUSEEN 2001 Syrjäytymistä ja marginalisaatiota koskevan sosiaalityön perusteos. Perustuu seitsemän henkilön haastatteluun Kaikilla monia ja pitkäaikaisia sosiaalisia ongelmia Prosessi marginaalista vastuuseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kulkee valtaa vailla olevaan ja marginaaliin samastuvan vastaidentiteetin muodostumisen kautta Vastaidentiteetin antama voima johtaa lopulta pois marginaalista ja kykyyn vaikuttaa marginaalissa olevien ihmisten ja ryhmien asemaan yhteiskunnassa

16 VAIHTOEHTOINEN TARINA (1) Mitä on sosiaalinen muutostyö? Heikki Waris -instituutin hanke (julkaisu nro 14) Tavoitteena hakea sisältöä aikuissosiaalityölle, kun toimeentulotuen käsittely on irrotettu eri työntekijöille. Aikuissosiaalityön työorientaatioissa sosiaalinen muutostyö yhdistää yhteisötyön ja rakenteellisen työn elementtejä kuntouttavaan työorientaatioon (empowerment)

17 VAIHTOEHTOINEN TARINA (2) Asiakasnäkökulma: - Ihmisen kuntoutuminen yksilöllisen voimaantumisprosessin kautta sekä valtaistuminen yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämisen avulla. Menetelmänäkökulma: - Sosiaalisessa muutostyössä empowerment nähdään teoriana ja läpivirtaavana periaatteena sekä yksilökohtaisessa, yhteisöllisessä että rakenteellisessa työorientaatiossa. ( emt. s. 22)

18 VAIHTOEHTOINEN TARINA (3) Sosiaalisen muutostyön toiminta-areenoita HWinstituutin hankkeessa: Nuorten kulma Sosiaalityön ryhmät Camera Obscura

19 KIRJALLISUUTTA Allardt, Erik Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY Hyväri, Susanna 2001: Vallattomuudesta vastuuseen. Kokemuksen politiikan sankaritarinoita. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu 3/2001. Helsinki: Tietosanoma Oy. Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo (toim.) 2011: Sosiaalityön käsikirja, kolmas painos. Helsinki: Tietosanoma. ( etenkin luvut III ja IV). Koskinen, Anna-Kaisa 2007: Vaihtoehtoinen tarina. Mitä on sosiaalinen muutostyö? SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 14. Helsinki: Yliopistopaino. Kotiranta, Tuija 2008: Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 335. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Mäki, Helmi 1966: Yksilökohtainen sosiaalityö. Sosiaalityöntekijöiden yksittäistapausten erittely. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Helsingin yliopisto (Moniste) Mäki, Helmi & Satka, Mirja (toim.) 2006: Hyvä kysymys. Asiakaskohtaisen sosiaalityön sisältöä etsimässä 1960-luvulla. Jyväskylä: PS-kustannus. Riihinen, Olavi 1981: Hyväosaisia ja huono-osaisia. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tyypittelyä. Teoksessa Jaakkola, Risto & Karisto, Antti & Roos, J.P.: Sosiaalipolitiikka, historiallinen kehitys ja yhteiskunnan muutos. Juhlakirja Heikki Wariksen täyttäessä 80 vuotta Espoo: Weilin & Göös. ss Roivainen, Irene & Heinonen, Jari & Ylinen Satu 2011: Köyhä byrokratian rattaissa. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisuja 64. Pole- Kuntatieto OY.