Maanantai klo

Transkriptio

1 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Taisto Kröger, puheenjohtaja Ritva Puurunen, varapuheenjohtaja Antti Kuronen, jäsen Maija-Leena Räsänen, jäsen Irma Riekkinen, jäsen Matti Räsänen, jäsen Kari Pitkänen, jäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Valtuuston puheenjohtaja Terttu Kolari ja I varapuheenjohtaja Pirjo Smolander, esittelijänä kunnanjohtaja Jouni Perälä ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Martti Kähkönen. LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Matti Räsänen ja Irma Riekkinen sekä :n 19 osalta Kari Pitkänen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Taisto Kröger Martti Kähkönen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Tuusniemi Allekirjoitukset Kari Pitkänen, 19 Matti Räsänen Irma Riekkinen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Tuusniemi Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Maija-Liisa Itkonen

2 Kunnanhallitus MÄÄRÄALAN MYYMINEN YLÄTIEN PÄÄSTÄ EEVA JA KARI HAPPOSELLE Kh 13 Eeva ja Kari Happonen tiedustelivat vuoden 2011 loppupuolella, olisiko kunta halukas myymään heille lisämaaksi n. 200 m 2 :n alueen asemakaavan mukaisen tontin itärajalta Ylätien päästä. Valmistelun jälkeen päädyttiin siihen, että on molempien osapuolten kannalta tarkoituksenmukaista myydä ko. määräala Happosille. Kunnanhallitus käsitteli asiaa ns. iltakoulussaan ja päätyi siihen, että määräala voidaan myydä 200 euron kauppahinnalla. Kauppakirjat on allekirjoitettu 8. helmikuuta 2012 ja jäljennös kauppakirjasta on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy ko. kaupan ja kauppakirjan esityslistan liitteen mukaisena.

3 Kunnanhallitus OMAKOTITALOTONTIN MYYMINEN KULAJOEN ALUEELTA Kh 14 Tuusniemen kunnan ja ostajana Liisa Hämäläisen sekä Pentti Hämäläisen jakamattoman kuolinpesän osakkaiden välillä on allekirjoitettu kauppakirjat koskien omakotitalotontin myyntiä kunnalta Kulajoen alueella. Tontti on m 2 :n suuruinen ja sijaitsee Ylätiellä. Määräalalla olevat rakennukset ovat ostajien ennestään omistamat ja hallinta-oikeus on aiemmin ollut vuokrasopimuksen pohjalta. Kyseisellä alueella on kunnanvaltuuston määrittelemä myyntihinta 1 euro/m 2 ja muutoinkin kauppakirjan ehdoissa on otettu huomioon kunnanvaltuuston aiemmin hyväksymät ehdot. Jäljennös kauppakirjasta on esityslistan liitteenä. Koska Kulajoen osalta ei ole tehty valtuustossa delegointipäätöstä niin, että vastaavat kaupat voitaisiin hyväksyä kunnanhallituksen toimesta, on tässä yhteydessä tarkoituksenmukaista tehdä tämä delegointipäätös. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy ko. kaupan ja kauppakirjan esityslistan liitteen mukaisena. Samalla esitetään kunnanvaltuustolle, että myös Kulajoen alue liitetään kunnanvaltuuston delegointipäätökseen (kvalt / 14) tuolloin hyväksyttyjen kauppakirjaehtojen mukaisena.

4 Kunnanhallitus SELITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE SIRPA VÄISÄSEN VALITUKSEEN Kh 15 Sirpa Väisänen on tehnyt korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituksen Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä Hallintooikeus hylkäsi valituksen ja jätti sen tutkimatta siltä osin kuin siinä on kysymys hallintokantelusta. Hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimatta myös siltä osin kuin päätöksestä on valitettu työsopimussuhdetta koskevilla perusteilla. Sirpa Väisäsen valitus Kuopion hallinto-oikeudelle koski koulutuslautakunnan päätöstä / 30. Kyse oli alun perin koulunkäyntiavustaja Sirpa Väisäsen työpisteen vaihtamisesta Tuusniemen kirkonkylän ala-asteelta yläkoululle. Asiakirjoja käydään läpi tarkemmin kokouksessa. Korkein hallinto-oikeus pyytää selityksen asiasta 28. helmikuuta 2012 mennessä. Selitystä on valmisteltu yhdessä koulutoimen kanssa. Kunnanhallitus päättää antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle liitteen mukaisen selityksen.

5 Kunnanhallitus KOILLIS-SAVON VESI OY:N OSAKKEIDEN OSTAMINEN TUUSNIEMEN KUNNALLE Kh 16 Koillis-Savon Vesi Oy:n omistavat kolme koillissavolaista kuntaa: Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi. Yhtiö omistaa Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen ja vedenottamot Könönkankaalla, Palokankaalla, Ihalankankaalla ja Tuusjärvellä. Kaikkien vedenottamoiden vesi tullaan käsittelemään Könönkankaalla ja jakelemaan sieltä osakkaille. Yhtiötä perustettaessa omistus jaettiin vesilaitoksesta varattujen kapasiteettien suhteessa. Perustamiskirjassa Kaavi merkitsi 65 osaketta, Juankoski 37 osaketta ja Tuusniemi 15 osaketta, yhteensä 117 osaketta. Osakkeiden merkintähinta ja nimellisarvo olivat mk. Vuonna 1991 yhtiö päätti myydä Juankoskelle lisää 10 osaketta. Syynä oli kapasiteettivarauksen tarkistaminen ylöspäin. Nykytilanteessa yhtiön 127 osaketta jakaantuvat seuraavasti: Kaavi 65 osaketta, Juankoski 47 osaketta ja Tuusniemi 15 osaketta. Viimeisen osakeannin jälkeen jokaiseen osakaskuntaan on rakennettu runsaasti uutta vesijohtoverkkoa varsinkin haja-asutusalueelle ja sen johdosta myös vedenkulutuksen ovat muuttuneet yhtiön perustamisajankohdan arvioista huomattavasti. Mm. Pohjois-Tuusniemen vesiosuuskunta, joka tänään on suurin yksittäin Koillis-Savon Vesi Oy:n vedenostaja, on perustettu osakeyhtiön perustamisen jälkeen. Yhtiön kapasiteetin käyttö ja omistus eivät ole enää samassa suhteessa omistajakuntien kesken. Asia on tiedostettu niin yhtiön hallituksessa kuin osakaskunnissakin. Kapasiteettivaraukset on tarkistettu vastaamaan nykytilannetta ja lähitulevaisuutta vuoden 2011 keväällä pidetyissä neuvotteluissa. Tarkistetut kapasiteettivaraukset ovat seuraavat: - Juankoski: m 3 /vuosi, osuus kokonaiskapasiteetista 25,2 % - Tuusniemi: m 3 /vuosi, osuus kokonaiskapasiteetista 40,1 % - Kaavi: m 3 /vuosi, osuus kokonaiskapasiteetista 34,7 %. Samassa suhteessa jaetut osakemäärät olisivat seuraavat: - Juankoski 32 osaketta - Kaavi 44 osaketta - Tuusniemi 51 osaketta. Jotta tähän osakejakoon päästäisiin pitäisi Juankosken myydä Tuusniemelle 15 osaketta ja Kaavin Tuusniemelle 21 osaketta. Suunnatulla osake-annilla toteutettu omistusosuuksien suhteuttaminen on prosessina pitkäkestoisempi, joten se on aikataulullisesti huonompi vaihtoehto.

6 Kunnanhallitus Kh 16 jatkuu Tarkoitus on jakaa yhtiön Könönkankaan vesilaitoksen saneerausta ja Könönkangas-Kaavi ja Könönkangas-Tuusjärvi syöttö- ja runkovesijohtojen rakentamista varten otettavan lainan takaukset yhtiön omistuksen ja kapasiteettivarauksen suhteessa. Marraskuussa 2011 pidetyissä yhtiön hallituksen ja osakaskuntien teknisten toimialojen edustajien välisissä neuvotteluissa päädyttiin esittämään osakaskunnille edellä esitettyihin osakekauppoihin ryhtymistä. Samassa neuvonpidossa pohdittiin osakkeen tämänhetkistä hintaa. Todettiin, että absoluuttista osakkeen hintaa ei voi määrittää, joten päädyttiin esittämään osakaskunnille, että osakkeen hintana edellä kuvatuissa osakekaupoissa käytettäisiin viimeksi toimitetussa verotuksessa osakkeelle määritettyä hintaa 1.919,27 euroa/osake. Juankosken kaupunginhallitus on hyväksynyt, että kaupunki myy Tuusniemen kunnalle 15 kpl Koillis-Savon Vesi Oy:n osakkeita 1.919,27 euron kappalehintaan edellyttäen, että Kaavi myy 21 osaketta. Kaavin kunnanhallitus on tehnyt vastaavan päätöksen 21 osakkeen osalta Yhteishinta Tuusniemen kunnalle on ,72 euroa. Koska tähän tarkoitukseen ei ole varattu määrärahaa kuluvan vuoden talousarvioon, esitetään asia kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kuluvan vuoden talousarvioon varataan osakkeiden ostoon euron määräraha Koillis-Savon Vesi Oy:n osakkeiden ostoa varten. Edelleen hyväksytään, että Tuusniemen kunta ostaa Juankosken kaupungilta Koillis-Savon Vesi Oy:n osakkeita 15 kpl ja Kaavin kunnalta 21 kpl niin, että kappalehinta on 1.919,27 euroa ja yhteishinta täten ,72 euroa.

7 Kunnanhallitus KOILLIS-SAVON VESI OY:N VESIHUOLTOHANKKEET VÄLILLÄ KÖNÖNKANGAS TUUSJÄRVI JA KÖNÖNKANKAAN VEDENKÄSITTELYLAITOKSEN SANEERAUS JA LAAJENNUS / KUNNAN LAINATAKAUS HANKKEELLE Kh 17 Koillis-Savon Vesi Oy on toteuttanut valtion vesihuoltotyöhankkeena yhdys- ja raakavesijohdon rakentamisen välille Könönkangas Laukka-aho. Koillis-Savon Vesi on edelleen toteuttamassa valtion vesihuoltotyönä yhdys- ja raakavesijohtoa välille Laukkaaho Tuusjärvi. Näiden hankkeiden muodostamaan kokonaisuuteen keskeisenä osana kuuluu yhtiön Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus, jonka suunnittelutyö on käynnistetty. Hankkeiden kustannuksien Koillis-Savon Vesi Oy:n osuudet ovat Könönkangas Laukka-aho vesijohdot euroa, Laukka-aho Tuusjärvi vesijohdot euroa ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen laajennus ja saneeraus euroa, kustannukset yhteensä euroa. Koillis-Savon Vesi Oy järjesti hankkeista neuvottelutilaisuuden Kaavilla (muistio liitteenä). Tilaisuudessa olivat läsnä yhtiön omistajakuntien johtajat ja tekniset johtajat sekä Pohjois- Tuusniemen vesiosuuskunnan edustajia. Tilaisuudessa todettiin investoinnin raskaus pienelle yhtiölle, mutta myös välttämättömyys laitoksen iän, varustelun puutteellisuuden nykyisiin vaatimuksiin ja kapasiteetin rajallisuuden takia. Tilaisuudessa todettiin, että hanke tulisi rahoittaa pitkäaikaisella lainalla ja veden tukkuhintaa korottamalla. Pitkäaikaiselle lainalle päätettiin hakea vakuudeksi omistajakuntien takaus myöhemmin sovittavassa todelliseen käyttöön ja todellisiin kapasiteettivarauksiin perustuvassa suhteessa. Koillis-Savon Vesi Oy:n omistajakuntien alueille tarvittavien vesimäärien määrittämiseksi järjestettiin neuvottelu Juankoskella, missä kuntien tekniset osastot olivat edustettuina (muistio liitteenä). Neuvottelun keskeisenä tuloksena kuntien kapasiteettivaraukset: Juankoski m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 25,2 % Tuusniemi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 40,1 % Kaavi m 3 /v osuus kokonaiskapasiteetista 34,7 %

8 Kunnanhallitus Kh 17 jatkuu Koillis-Savon Vesi Oy pyysi lainatarjoukset euron rahoitukselle kuudelta rahalaitokselta. Määräaikaan mennessä yhtiö sai neljä lainatarjousta. Yhtiön hallitus kokouksessaan päätti hyväksyä Kuntarahoitus Oyj:n lainatarjouksen ja lainaajaksi 30 vuotta. Yhtiön hallitus päätti samassa kokouksessa, että Koillis-Savon Vesi Oy hakee em. lainalle osakaskuntien omavelkaista takausta. Juankosken kaupungin takausosuus lainamäärästä on 25,2 %, euroa. Yhtiö hakee em. lainalle takausta Kaavin kunnalta takausosuuden 34,7 %, euron määrälle ja Tuusniemen kunnalta takausosuuden 40,1 %, euron määrälle. Tuusniemen kunnanhallitus on iltakoulupäätöksenä hyväksynyt, että takaus voidaan myöntää, jos sitä ennen omistajakuntien osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä ja jos myös Kaavi ja Juankoski lähtevät takaamaan oman osuutensa. Juankoski on tehnyt myönteisen takauspäätöksen , Kaavin kunta ei ole vielä tehnyt päätöstä. Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi, että Tuusniemen kunta myöntää Koillis-Savon Vesi Oy:lle omavelkaisen takauksen euron lainaosuudelle sillä ehdolla, että muut kunnat myöntävät takauksen omalle takausosuudelleen ja että yhtiön osakkeiden omistus muutetaan vastaamaan yhtiön kapasiteetin käyttöä.

9 Kunnanhallitus TAKAUSPROVISIO KOILLIS-SAVON VESI OY:N LAINOILLE Kh 18 Koillis-Savon Vesi Oy on toteuttanut valtion vesihuoltotyöhankkeena yhdys- ja raakavesijohdon rakentamisen välille Könönkangas Laukka-aho. Koillis-Savon Vesi on edelleen toteuttamassa valtion vesihuoltotyönä yhdys- ja raakavesijohtoa välille Laukkaaho Tuusjärvi. Näiden hankkeiden muodostamaan kokonaisuuteen keskeisenä osana kuuluu yhtiön Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus, jonka suunnittelutyö on käynnistetty. Hankkeiden kustannuksien Koillis-Savon Vesi Oy:n osuudet Könönkangas Laukka-aho vesijohdoista, Laukka-aho Tuusjärvi vesijohdoista ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen laajennus ja saneerauksesta ovat yhteensä euroa. Koillis-Savon Vesi Oy:n omistajakuntien kesken käytiin neuvottelua maaliskuussa 2011, jossa sovittiin kuntien kapasiteettivaraukset ja sitä kautta takausvastuut Koillis-Savon Vesi Oy:n lainoille. Juankoski on tehnyt takauspäätöksen ja Kaavi ja Tuusniemi ovat tekemässä vastaavat päätökset. Kunta voi periä takauksista takausprovisiota. Kyse on sopimusoikeudellisesta asiasta ja lähtökohtana on, että takausprovision määrä on kohtuullinen. Sitä voidaan verrata esim. pankkien perimään määrään. Provision määrittelyssä voidaan käyttää ohjeellisena perustana myös EU:n käyttämää pk-yritysten luottoluokituksessa olevan yrityksen takausprovisiota, joka on parhaassa luottoluokituksessa 0,4 % ja heikommassa 6,3 % (Euroopan unionin virallinen lehti C 155/10). Koillis-Savon Vesi Oy voidaan luokitella yhtiöksi, jonka maksukyky on vahva ja vuosimaksu olisi 0,5 %. Kunnat ovat päätyneet siihen, että yhtiöltä peritään 0,5 %:n provisio. Kunnanhallitus päättää, että Tuusniemen kunta perii Koillis-Savon Vesi Oy:n takauksista takausprovisiota vuosittain lainan jäljellä olevasta määrästä 0,5 %.

10 Kunnanhallitus KAKSINKERTAISEN VIEMÄRIJÄRJESTELMÄINVESTOINNIN HYVITTÄMINEN VESIHUOLTOLAIN MUKAISELLA TOIMINTA-ALUEELLA TUUSNIEMELLÄ Kh 19 Kunnalle on vesihuoltolaissa säädetty vastuu vesihuollon kehittämisestä ja järjestämisestä alueellaan. Kunnan tehtävä on lain mukaan vesihuollon kehittäminen yhdyskuntakehitystä vastaavasti koko alueellaan. Kunnan velvollisuutena on myös laatia ja pitää ajan tasalla vesihuollon kehittämissuunnitelma. Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle toiminta-alueen vesihuoltolaitoksen esityksestä tai sitä kuullen. Pohjois-Savon ELYkeskuksen selvityspyyntöön perustuen Tuusniemen kunnassa ryhdyttiin v toimenpiteisiin Tuusniemen kunnan vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden suhteen. Kunnanhallitus hyväksyi / 9 teknisen lautakunnan esityksestä toiminta-alueet. Toiminta-alueiden määräämisestä ei sen kuulemisvaiheessa tullut yhtään valitusta. Myöhemmin kuitenkin mm. toiminta-alueilla tehdyistä liittymistä koskevista vapautushakemuksista annetuista päätöksistä on tehty useita valituksia. Useasti on koettu epäoikeudenmukaisena myös se, että useat ihmiset ennättivät hankkia ja kustantaa kiinteistölleen oman jätevesijärjestelmän, joka on pitänyt sisällään esim. WC:n ja kolmiosaisen sakokaivon tai kiinteistökohtaisen pienpuhdistamon. Vuoden 2004 alusta tuli voimaan uusi jätevesiasetus, jossa vaadittiin myös haja-alueella edellä mainittuja järjestelmiä siirtymäajan kuluessa. Kun nyt tällainen oman järjestelmän rakentanut kuntalainen ei ole saanut vapautusta toiminta-alueen viemärijärjestelmään liittymisestä, on hän joutunut tekemään ikään kuin kaksoisinvestoinnin. Tältä osin tilanne ei ole oikeudenmukainen eikä tasapuolinen. Edellä esitetyn epäkohdan korjaamiseksi esitetään kunnanvaltuustolle, että se hyväksyisi hyvitysjärjestelmän, joka on seuraavanlainen: Ne tuusniemeläiset vesihuoltolain tarkoittamalla toiminta-alueella kiinteistön omistavat ja jotka ovat ennen toiminta-alueen vesihuoltolaitoksen jätevesijärjestelmään liittymistään rakentaneet oman yksityisen jätevesijärjestelmän (jätevesiasetus, joka tuli voimaan ), voivat saada Tuusniemen kunnalta hyvitystä oman järjestelmän rakentamisesta. Hyvitystä annetaan 8 vuoden ajalta eli aikaisintaan alkaen ja hyvitys maksetaan todellisten kustannusten mukaan, kuitenkin enintään euron osalta. Kahdeksan vuotta sitten rakennetuista järjestelmästä hyvitetään 1/8 ja esim. v rakennetusta järjestelmästä 5/8 sekä viime vuonna

11 Kunnanhallitus Kh 19 jatkuu rakennetusta järjestelmästä 100 % jne. Mikäli todellisia kustannuksia ei voida selvittää, kustannukset arvioidaan käytettävissä olevan tiedon perusteella. Järjestelmän rakentaminen täytyy olla kunnallisen viranomaisen (terveystarkastaja ja/tai rakennustarkastaja) hyväksymä. Tarkemmat määräykset hyvitysjärjestelmän kriteereistä ja soveltamisesta hyväksytään erikseen. Alueella sijaitsevan Asunto Oy Hoikanrannan, jossa on kuusi eri huoneistoa, osalta noudatetaan poikkeuskäytäntöä, jossa sovelletaan todellisia kustannuksia. Perusteluna se, että ko. kiinteistön jätevesijärjestelmän rakentaminen on maksanut huomattavasti enemmän keskimääräiseen verrattuna. Ennen hyvityskorvauksen maksamista hyvityksen hakijan on tullut liittyä toiminta-alueen vesihuoltolaitoksen jätevesijärjestelmään ja myös sopimus on oltava allekirjoitettu ja liittymismaksusta suoritettu ainakin I erä. Koska kyseiseen tarkoitukseen ei ole varattuna määrärahaa kuluvan vuoden talousarvioon, esitetään tarkoitukseen euron määräraha. Koko teoreettinen maksimiavustusmäärä ei tule käytettyä v. 2012, koska kaikki mahdolliset avustuksen hakijat eivät ole vielä liittyneet viemäriverkostoon. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy yllä selostetun hyvitysjärjestelmän periaatepäätöksen. Periaatepäätöksen soveltamiseen liittyvät yksityiskohtaisemmat päätökset tehdään viraston toimesta ja hyvityspäätökset saatetaan kunnanhallitukselle tiedoksi. Samalla esitetään kunnanvaltuustolle, että kuluvan vuoden talousarvioon varataan tähän tarkoitukseen euron määräraha. Ritva Puurunen esitti, että asia jätettäisiin pöydälle ja siihen palattaisiin myöhemmin. Esitystä ei kannatettu. Merkitään, että Matti Räsänen ei esteellisenä ottanut osaa päätöksentekoon, vaan poistui kokouksesta päätöksenteon ajaksi. Merkitään, että toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Kari Pitkänen.

12 Kokouspäivämäärä Sivu Tekninen lautakunta Kunnanhallitus TEKNISEN OSASTON TEHTÄVIEN JÄRJESTELY TEKNISEN JOHTAJAN VUOROTTELUVAPAAN AJAKSI Tekn. ltk 12 Tekninen johtaja Teuvo Nissinen on jäämässä vuorotteluvapaalle alkaen. Vuorotteluvapaa kestää n. 6 kk päättyen Teknisellä osastolla syntyy näin henkilöstövajaus, joten organisaation täydentämiseksi tarvitaan yksi tekninen lisähenkilö (rak.mestari tai rak.ins.) Teknisen osaston toimistohenkilöstön osastopalaverissa on teknisen johtajan vuorotteluvapaajärjestelyistä keskusteltu ja päädytty ratkaisuun, jossa Teuvo Nissisen vuorotteluvapaan ajan teknisen johtajan tehtäviä hoitaa Rauno Miettinen ja hänen apurikseen palkataan rak.mestari tai insinööri hoitamaan lähinnä työnjohto-, valvonta- ja isännöintitehtäviä ym. TE-keskukselta on saatu lista kuudesta työttömänä olevasta rak.mestarista tai insinööristä, joista kahta on haastateltu. Haastatteluryhmä Rauno Miettinen ja Teuvo Nissinen on päätynyt valitsemaan rak.mestari Martti Kilpeläisen hoitamaan va. rak.mestarin tehtäviä Teuvo Nissisen vuorotteluvapaan ajan. Muilta osin teknisen osaston tehtävät hoidetaan nykyisin järjestelyin. Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että teknisen johtajan tehtäviä hoitaa Teuvo Nissisen vuorotteluvapaan ajan rak.mestari Rauno Miettinen. Lautakunta hyväksyi esityksen. Kh 20 Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen.

13 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Kh Ympäristöministeriön opas Haja-asutuksen jätevedet Lainsäädäntö ja käytännöt. 2. IS-Hankinta Tuusniemen kunta. Puitesopimuksen jatkaminen. 3. Kunnanjohtaja Toni Auvisen hyväksyttävä lääkärintodistus saapunut kuntaan Koillis-Savon runkoverkkosopimuksen jatkaminen DNA:n kanssa 1.3. lukien toistaiseksi. 5. Mt 5720 parantaminen välillä vt 9 Ruokosentie, Tuusniemi. Tieosa luovutettu liikenteelle. Vastuu istutuksista ja kiertoliittymän keskiosan ja Tuusniemi-kylttien valaistuksesta siirtyy Tuusniemen kunnalle. 6. Palkkatoimikunnan pöytäkirja Sosiaalilautakunnan käyttösuunnitelma ja tehtäväalueet vuonna Snellman-instituutin syyskokouksen pöytäkirja Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunnan kokouspöytäkirja Teknisen lautakunnan kokouspöytäkirja Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Kunnanhallitus merkitsi ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi.

14 Kunnanhallitus ISTEKKI OY:N OSAKKAAKSI LIITTYMINEN Kh 22 Tuusniemen kunta on neuvotellut Istekki Oy:n kanssa Istekki Oy:n osakkaaksi liittymisestä. Tähän perustuen Istekki Oy:n hallitus on päättänyt 9. helmikuuta pitämässään kokouksessa suunnatusta osakeannista Tuusniemen kunnalle. Sen mukaan Tuusniemen kunnalle tarjotaan merkittäväksi 5 kpl A-sarjan osakkeita. Yhden osakkeen merkintähinta on euroa. Esityslistan liitteenä on Istekki Oy:n osakeantia koskeva päätös sekä liittymissopimus. Kokouksessa selostetaan vielä tarkemmin yhtiön yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta. Kunnanhallitus päättää hyväksyä, että Tuusniemen kunta liittyy Istekki Oy:n osakkaaksi ja hyväksyy yhtiön hallituksen suunnatun osakeannin Tuusniemen kunnalle. Samalla hyväksytään liittymissopimus liitteen mukaisena.

15 Kunnanhallitus TUUSNIEMEN JA KUOPION VÄLISEN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN TILANNE Kh 23 Kuopion kaupunki on tuottanut Tuusniemen kunnan terveyspalvelut vuodesta 2009 alkaen. Menettely on osoittautunut hyvin toimivaksi. Kuopion toiminnallisella alueella on meneillään useita kuntien yhdistymisselvityksiä ja palveluiden yhdistämisprosesseja. Kuopion kaupunki valmistelee terveydenhuollon sekä perusturvan palveluiden tuottamista vastuukuntana alkaen Suonenjoen kaupungille. On mahdollista että kyseinen yhteistoimintamalli laajenee koskemaan myös Maaningan ja Rautalammin kuntia. Kuopion kaupungin Tuusniemen kunnalle tuottamat palvelut tulisivat olemaan osa tätä laajempaa kokonaisuutta. Siten nykyinen Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan kahdenkeskeinen toimintamalli tulee kokemaan muutoksen. Kuopion kaupunki on irtisanonut nykyisen terveyspalveluita koskevan sopimuksen. Lautakunta on käsitellyt asiaa ja kaupunginhallitus Käsittelyajankohdasta johtuen sopimuksen irtisanominen ei ole tapahtunut sopimuksessa määritellyssä määräajassa, jotta se voisi astua voimaan ilman yhteistä erillistä sopimista mainittua irtisanomisaikaa lyhyemmästä määräajasta. Kuopion kanssa käydyissä keskusteluissa on yhteisesti todettu, että kyse ei ole hyvin toimineen palveluyhteistyön lopettamisesta vaan teknisluonteisesta varautumisesta uuden, alueellisesti ja palvelusisällöllisesti laajemman yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Kyseinen toiminta tulee korvaamaan nykyisen kahdenkeskisen yhteistoiminta-alueen. Kuopion kaupunki on ilmoittanut, ettei toimintojen kannalta ole mahdollista laatia kuntaparikohtaisia menettelytapoja jokaisen kunnan kanssa erikseen, vaan tulevan toimintamallin tulee kattaa koko yhteistoiminta-alue yhtenäisin toimintaperiaattein. Tuusniemen kunnanhallitus merkitsee saapuneen irtisanomisilmoituksen tiedoksi ja toteaa, ettei sopimuksen irtisanominen ole tapahtunut sopimuksessa määritellyssä määräajassa kuten selostusosassa todetaan. Kunnan tavoitteena on uuden yhteistoimintaalueen mukaisen palveluiden tuottamista ohjaavan

16 Kunnanhallitus Kh 23 jatkuu sopimuksen aikaansaaminen Kuopion kaupungin kanssa yhdessä muiden palveluyhteistyötä neuvottelevien kuntien ja kaupunkien kesken. Laajenevan yhteistoiminta-alueen sopimuksen laadinnan työ on käynnistynyt poliittisen ohjausryhmän kokouksella ja sen jälkeen myös työryhmät ovat käynnistäneet valmistelutyönsä. Tavoitteena on, että uusi sopimus olisi kuntien käsittelyssä viimeistään toukokuussa Laadittava sopimus korvaisi nyt voimassa olevan kahdenkeskisen sopimuksen, mikäli osapuolet sen hyväksyvät.

17 Kunnanhallitus TONI AUVISEN ILMOITUS KUNNANJOHTAJAN VIRAN VASTAANOTTAMISESTA Kh 24 Toni Auvinen on lähettänyt Tuusniemen kunnanhallitukselle kirjeen, jossa hän ilmoittaa kunnanjohtajan viran vastaanottamisesta lukien. Toni Auvinen on lähettänyt kuntaan myös hyväksyttävän lääkärinlausunnon terveydentilastaan. Kunnanvaltuusto valitsi Toni Auvisen Tuusniemen kunnanjohtajaksi kokouksessaan Kyseisestä päätöksestä on tehty valitus Kuopion hallinto-oikeuteen. Kuntalain 98 :n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kuopion hallinto-oikeus ei ole kieltänyt täytäntöönpanoa. Myöskään valitus ei estä täytäntöönpanoa ja kunnanhallitus on tehnyt täytäntöönpanopäätöksen koskien kunnanvaltuuston tekemiä päätöksiä. Heikki Harjula Kari Prättälä Kuntalaki-teoksen mukaan tällaisissa tapauksissa, kun virkavaalista valitetaan, virka täytetään väliaikaisesti, jolloin valituksenalaisella päätöksellä valittu voi ryhtyä heti hoitamaan virkaa. Suomen Kuntaliiton lakiasiainosastolta saadun tiedon mukaan on kuitenkin perusteltua asettaa tällaiselle väliaikaiselle viranhoidolle takaraja. Väliaikainen viranhoitaja voidaan ottaa virkaan ilman hakumenettelyä, Laki kunnallisesta viranhaltijasta 4 3 momentissa todetaan, että virkasuhteeseen voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun kysymyksessä on avoinna olevaan virkasuhteeseen ottaminen määräajaksi. Kunnanhallitus merkitsee Toni Auvisen viran vastaanottamista koskevan kirjeen tietoonsa saatetuksi. Lisäksi kunnanhallitus päättää, että kunnanjohtajan virka täytetään väliaikaisesti alkaen niin, että väliaikaisena viranhaltijana aloittaa Toni Auvinen. Tällä päätöksellä virka täytetään kuitenkin enintään vuoden ajaksi eli saakka.