ebus, projektisopimus, VTT-M /23

Transkriptio

1 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 Tekes-rahoitteisen tutkimusprojektin PROJEKTISOPIMUS PROJEKTIN TIEDOT Projektin nimi ja lyhenne: Sähköiset linja-autot / ebus Liittyy: Sähköisten hyötyajoneuvojen testiympäristö / ECV ja Tekes Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät / EVE -ohjelma Rahoituspäätös nro:t 40458/11, 40457/11, 1051/11 ja 1699/31/2011 Projektin kesto: Projekti alkaa ja päättyy [] Projekti ei ole jaksorahoitteinen. [ x] Projekti on jaksorahoitteinen. Ryhmähankkeet: [x ] Projekti ei ole ryhmähanke. [] Projekti on ryhmähanke, jonka vastuuyksikkönä toimii PROJEKTIN OSAPUOLET (SOPIJAPUOLET) Tutkimusosapuolet: 1. VTT, Y-tunnus ( VTT ) 2. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, ( Metropolia ) 3. Aalto Yliopisto ( Aalto ) Rahoittaja- 4. Liikenne- ja viestintäministeriö, Y-tunnus ( LVM ) /Yritysosapuolet: 5. Espoon kaupunki, Y-tunnus Helsingin Seudun Liikenne, Y-tunnus (HSL) 7. Vacon Oyj, Y-tunnus ( Vacon ) 8. Veolia Transport Finland Oy, Y-tunnus ( Veolia ) Vain johtoryhmätyöskentelyyn osallistuvat Seurantajäsenet: 9. European Batteries Oy, Y-tunnus ( EB ) 10. Kabus Oy, Y-tunnus ( Kabus ) 11. Fortum Oyj, Y-tunnus ( Fortum ) 12. Liikenteen turvallisuusvirasto, Y-tunnus ( Trafi )

2 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 RAHOITUSOSUUDET JA LASKUTUSAIKATAULU Tekesin päätöksillä 40458/11, 40457/ /11 ja 1699/31/2011 (VTT, Metropolia, Veolia, Aalto) rahoittaman kokonaisuuden ebus-osuuden budjetti on euroa, josta Veolian osuus on , VTT:n osuus on euroa, Metropolia Ammattikorkeakoulun osuus euroa, Aalto Yliopiston osuus VTT:n ja Aalto Yliopiston Tekes-rahoituspäätökset sisältävät edelllä mainitun lisäksi myös muiden ECV hankkeen alaisten tehtävien rahoitusta. Alla olevassa taulukossa on esitetty ebus projektin vuosien rahoitustaulukko. Tekesin tekemät rahoituspäätökset koskevat projektin kahta ensimmäistä vuotta. Projektin loppuosuutta haetaan Tekesiltä projektin kuluessa. Tummennetut numerot ovat joko myönnettyä (Tekes & TEM) tai tämän sopimuksen myötä vahvistettua rahoitusta (muut kuin Tekes & TEM). LVM:n osalta sopimus on kuluvaa vuotta seuraavien vuosien osalta voimassa ehdolla, että valtion budjetissa on esittää tähän tarvittavat varat. TEM:n rahoitus on investointitukea, joka on myönnetty Veolialle suhteessa projektin aikana toteutuviin sähköbussien hankintalisäkustannuksiin perinteiseen dieselkalustoon verrattuna (30% lisäkustannuksesta). Taulukon summat perustuvat Veolian saamiin alustaviin sähköbussi-tarjouksiin ja suunnitelman mukaiseen testattavaan automäärään, 2 kpl autoja vuonna 2012, 4 kpl 2013, 6 kpl 2014 ja 6 kpl Vuonna 2011 kertyneet tapahtumat on sisällytetty vuoden 2012 budjettiin alla olevassa taulukossa.. Taulukon suluissa näkyvät rahoitusosuudet ovat European Batteries Oy:n ja Vacon Oy:n laite ja työpanoksia projektiin, jotka on huomioitu myös taulukon viimeisellä rivillä suluissa olevissa kokonaissummissa. Sekä European Batteries Oy:n että Vacon Oy:n toimitukset painottuvat kahdelle ensimmäiselle vuodelle, mutta taulukossa osallistuminen on jaettu koko projektin ajalle Yhteensä Tekes Espoon Kaupunki HSL LVM TEM Veolia VTT Aalto Yliopisto Metropolia European Batteries (22500) (22500) (22500) (22500) (90000) Vacon (10000) (10000) (10000) (10000) (40000) Yhteensä: ( ) ( ) ( ) ( ) ( )

3 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 LVM:n ja HSL:n rahoitusosuudet ovat osa TransEco ohjelman rahoitusta, mistä syystä LVM:n ja HSL:n kanssa tehdään lisäksi erilliset sopimukset mm. muihin projekteihin ohjattavien rahoitusosuuksien ja laskutusaikataulujen sopimiseksi. Veolian budjetti sisältää myös euron edestä VTT:n alihankintatutkimusta liittyen kenttätestiin osallistuvien kaupallisten sähkökaupunkibussien tutkimukseen. VTT laskuttaa Veoliaa kaksi kertaa vuodessa Veolian Tekes-maksatusten yhteydessä. Kokonaisprojektin maksujärjestelyt järjestetään siten, ettei kaikkia osallistumismaksuja jaeta useiksi pieniksi laskuiksi, vaan laskutukset kohdistetaan suurempina kokonaisuuksina, siten että kokonaisprojektin budjetit toteutuvat. Tutkijaosapuolten laskutukset kanavoidaan pääosin VTT:n kautta. Näin selvitään kevyemmällä hallinnoinnilla ja vähemmillä keskinäisillä sopimuksilla. Alla esitetyssä taulukossa on esitetty projektin laskutussuunnitelma Mikäli muuta ei erikseen sovita, tässä sopimuksessa määritellyt vuosittaiset rahoitusosuudet laskutetaan vuosittain yhdessä erässä kunkin vuoden marraskuussa. Summiin lisätään arvonlisävero. Mahdollisten uusien rahoittajien mukaantulo hyväksytään johtoryhmän kokouksissa. VEOLIA laskuttaa Yhteensä Tekes Tekes rahoituspäätöksen mukaisesti TEM TEM investointipäätöksen mukaisesti Espoon Kaupunki HSL LVM VTT laskuttaa Yhteensä Tekes Tekes rahoituspäätöksen mukaisesti HSL LVM Veolia Metropolia laskutt Yhteensä Tekes Tekes rahoituspäätöksen mukaisesti VTT Aalto laskuttaa Yhteensä Tekes Tekes rahoituspäätöksen mukaisesti VTT YHTEYSTIEDOT VTT Yhteyshenkilö: Kimmo Erkkilä PL 1000, VTT puh , fax LVM Yhteyshenkilö: Juhani Puurunen PL 31, Valtioneuvosto puh. (09) HSL Yhteyshenkilö: Reijo Mäkinen PL 100, HSL Metropolia AMK Yhteyshenkilö: Sami Ruotsalainen PL 4000, Metropolia puh Veolia Transport Yhteyshenkilö: Sami Ojamo Tuupakantie 7A, Vantaa puh Vacon Yhteyshenkilö: Hannu Saren Äyritie 8 C, Vantaa

4 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 puh. (09) * Trafi Yhteyshenkilö: Juhani Intosalmi PL 320, Helsinki puh * Kabus Yhteyshenkilö: Martti Tommola Metsäpietilänkatu 3, Lahti puh European Batteries Yhteyshenkilö: Martti Alatalo Majavantie 10, Tuusula puh puh Fortum Yhteyshenkilö: Juha Matikainen PL 1, Fortum puh * Espoon Kaupunki Yhteyshenkilö: Pekka Vikkula PL 49, Espoo puh Aalto Yliopisto Yhteyshenkilö: Panu Sainio PL 14300, Aalto puh SOPIMUKSEN KOHDE Tämän sopimuksen kohteena on tutkimus- ja kehitystyöprojekti, joka on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Tekes osallistuu projektin rahoitukseen. Projektiin sovelletaan liitteenä 2 olevia Tekesin rahoitusehtoja. Projektissa tutkimustyötä suorittavat tutkimusosapuolet ja tässä sopimuksessa kuvatut tutkimustyötä suorittavat yritysosapuolet (Veolia). Yritysosapuolten tehtävänä on toimia projektin ohjaajina ja rahoittajina. Sopijapuolet sitoutuvat tekemään yhteistyötä ja täyttämään tämän sopimuksen ja sen liitteiden edellyttämät, niissä sopijapuolille erikseen sekä yhteisesti asetetut velvoitteet. Tämä sopimus määrittelee ebus projektin sisäiset ehdot. ebus kuuluu osana Sähköisten hyötyajoneuvojen testiympäristö / ECV hankkeeseen. ebus on yksi ECV:n työpaketeista. Liitteessä 3. on kuvattu ECV-kokonaisuus ja siinä määritellään mm. miten ECV:n työpaketit kommunikoivat keskenään, ettei esim. päällekkäisiä toimintoja pääse syntymään. ECV hanke kokonaisuutena kuuluu Tekesin Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät / EVE ohjelmaan. Tekninen tutkimustulosten raportointi Tekesille tapahtuu sisällöltään itsenäisten työpakettien toimesta kunkin työpaketin johtoryhmän päättämässä laajuudessa tämän sopimuksen ja Tekesin rahoitusehtojen puitteissa. Sen sijaan taloudellinen raportointi tapahtuu Tekes-projekteittain (organisaatioittain) ECV-tasolla ECVjohtoryhmässä, johon kuuluvat kaikki Tekes-rahoitusta saavat organisaatiot, jotka ovat osapuolena yhdessä tai useammassa ECV:n työpaketissa. Siten tutkimusosapuolet (organisaatiot), jotka osallistuvat yhteen tai useampaan ECV:n työpakettiin, raportoivat näiden työpakettien tapahtumat kootusti ECVjohtoryhmälle, samalla jaolla kuin Tekes-rahoitusta on haettu. ECV-hankkeiden toteutumista seurataan ECV-johtoryhmässä, johon kuuluvat kaikki Tekes-rahoitusta saavat ECV-osapuolet. 2 MÄÄRITELMÄT Tulokset tarkoittavat kaikkea projektissa aikaansaatavaa tulosaineistoa, johon kuuluvat mm. raportit, keksinnöt, tietokoneohjelmat, tieto, ideat, menetelmät, ratkaisumallit, laitteet ja aineet riippumatta siitä ovatko ne suojattuja tai suojattavissa immateriaalioikeuksin kuten tekijänoikeudella, patentilla tai salassapidolla. Projektissa syntyvät tietokoneohjelmat luovutetaan vain konekielisessä muodossa. Tietokoneohjelmien lähdekoodien ei katsota kuuluvan projektin tuloksiin. Tausta-aineisto tarkoittaa kaikkea projektin ulkopuolella aikaansaatua tai aikaansaatavaa aineistoa, johon kuuluvat mm. raportit, keksinnöt, tietokoneohjelmat, tieto, ideat, menetelmät, ratkaisumallit, laitteet

5 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 ja aineet riippumatta siitä ovatko ne suojattuja tai suojattavissa immateriaalioikeuksin kuten tekijänoikeudella, patentilla tai salassapidolla. Tausta-aineistoa ei katsota tämän projektin tulokseksi. Immateriaalioikeus tarkoittaa kaikkia immateriaalioikeudellisia suojamuotoja mukaan lukien patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, tekijänoikeudet, oikeudet integroidun piirin piirimalliin, mallioikeus ja salassa pidettävä tieto-taito sekä immateriaalioikeudellisiin suojamuotoihin liittyvät hakemukset. 3 PROJEKTIN JOHTORYHMÄ Projektin kohteena oleva työ suoritetaan projektiorganisaatiossa, jossa työn suoritusta ohjaa projektin johtoryhmä. Jokaisella sopijapuolella ja Tekesillä on johtoryhmässä edustajansa. Projektin johtoryhmän tehtävänä on erityisesti valvoa ja ohjata projektin toteuttamista tämän sopimuksen rajaamissa puitteissa. Tätä varten projektin johtoryhmä: i) täsmentää projektille asetetut tavoitteet ja hyväksyy projektia koskevat suunnitelmat, ii) käsittelee liitteenä 1 olevien tutkimussuunnitelmien tarkistukset ja muutokset sekä tarvittaessa esittelee ne sopijapuolten hyväksyttäväksi, iii) valvoo projektin edistymistä ja tukee projektipäällikön toimintaa, iv) päättää projektin tulosten julkistamisesta projektin aikana, v) hyväksyy projektin tulokset ja toteaa projektin loppuun suoritetuksi, vi) hyväksyy projektiin mahdollisesti liittyvät uudet sopijapuolet, ja vii) käsittelee muut projektia koskevat tärkeät asiat. Johtoryhmä ei voi muuttaa projektin tavoitetta, kustannusarviota eikä aikataulua, ellei sopijapuolten kesken siitä erikseen kirjallisesti sovita. Johtoryhmän on hyväksyttävä tutkimusosapuolen ehdottama uusi sopijapuoli, mikäli sille ei esitetä perusteltua syytä olla hyväksymättä kyseistä uutta sopijapuolta. Sopijapuolilla on oikeus korvata edustajansa johtoryhmässä sopivaksi katsomallaan henkilöllä tai käyttää edustajanaan erikseen valtuuttamaansa henkilöä. Edustajanvaihdoksista ja valtuutuksista on tiedotettava muille sopijapuolille etukäteen. Liitteessä 4 on johtoryhmän kokoonpano. Liitettä päivitetään tarpeen mukaan. Seurantajäseniä lukuun ottamatta jokaisella johtoryhmän jäsenellä on yksi ääni. Johtoryhmä on päätösvaltainen, kun vähintään puolet johtoryhmän äänivaltaisista jäsenistä on paikalla. Päätökset johtoryhmässä tehdään yksimielisesti, ellei jonkun asian päättämisestä toisin ole erikseen muualla tässä sopimuksessa sovittu tai ellei johtoryhmä toisin sovi. Johtoryhmä vahvistaa kokouskäytäntönsä ja päätöksentekomenettelynsä ensimmäisessä kokouksessaan yksimielisesti. Mikäli Tekes haluaa muutoksia projektin johtoryhmää koskeviin sopimuskohtiin johtoryhmän ensimmäisen kokouksen jälkeen, tehdään sopimukseen tarvittavat muutokset. 4 KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Projektin kokonaiskustannukset ja rahoitusosuudet on lueteltu tämän sopimuksen alussa. Tarkempi selvitys projektin kustannuksista on esitetty liitteissä 1 Allekirjoittavat (kaikki) osapuolet sitoutuvat tällä sopimuksella projektin rahoitukseen vuosille Tekes-rahoituspäätös on olemassa kahdelle ensimmäiselle vuodelle ja TEM investointipäätös koko neljän vuoden jaksolle Projektin loppuosuutta haetaan Tekesiltä projektin kuluessa. Mikäli Tekes-rahoitusta ei saada, johtoryhmä päättää toimenpiteistä. Tällä sopimuksella tutkimusosapuolet valtuuttavat VTT:n neuvottelemaan rahoittajien kanssa tarpeen vaatiessa osallistujakohtaiset tätä sopimusta yksityiskohtaisemmat laskutusaikataulut ja -summat sisältävät sopimukset sivulla 2

6 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 ilmoitetuissa puitteissa. Mikäli Tekes keskeyttää rahoituksen, yritysosapuolten jo maksamia rahoitusosuuksia ei makseta takaisin yritysosapuolille. Seurantajäsenet eivät osallistu projektin rahoitukseen, eikä projektin johtoryhmä voi sitovasti päättää, että seurantajäsenten olisi projektin rahoitukseen osallistuttava. Maksu on suoritettava 21 päivässä laskutuspäivästä, ellei erikseen muuta ole sovittu. Viivästyskorko on voimassaolevan korkolain mukainen. Mikäli tämän sopimuksen mukaisen tutkimuksen tavoitetta tai aikataulua muutetaan, tarkistetaan vastaavasti kustannusarvio ja maksuosuuksien suuruus. 5 SALASSAPITO Kaikki sopijapuolen toisilta sopijapuolilta saama tieto, johon luetaan kuuluvaksi myös tulokset joita ei ole julkaistu tämän sopimuksen kohdan 6 mukaisesti, niin suullisessa, kirjallisessa, elektronisessa tai muussakin muodossa edellyttäen, että tieto on selkeästi merkitty luottamukselliseksi tai suullisen tiedon ollessa kysymyksessä on luovuttajan luovutushetkellä luottamukselliseksi ilmoittamaa ja myöhemmin kirjallisesti 14 päivän kuluessa sellaiseksi vahvistamaa on luottamuksellista (jäljempänä luottamuksellinen tieto). Sopijapuolet sitoutuvat käsittelemään luottamuksellista tietoa luottamuksellisena, sitoutuvat olemaan luovuttamatta luottamuksellista tietoa kolmansille osapuolille ja sitoutuvat olemaan käyttämättä luottamuksellista tietoa muuhun tarkoitukseen kuin tämän sopimuksen mukaisten oikeuksiensa ja velvoitteidensa täyttämiseen. Salassapitovelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaista luottamuksellista tietoa, jonka tiedon vastaanottanut sopijapuoli voi osoittaa: (A) olleen julkinen tai yleisesti saatavilla luottamuksellisen tiedon luovutushetkellä, (B) tulleen julkiseksi tai yleisesti saatavilla olevaksi luottamuksellisen tiedon luovuttamisen jälkeen muutoin kuin vastaanottaneen sopijapuolen vastuulla olevasta syystä, (C) olleen vastaanottavan sopijapuolen hallussa ilman luovuttavan sopijapuolen asettamaa salassapitovelvollisuutta luottamuksellisen tiedon luovuttamisen hetkellä, (D) saaneensa haltuunsa kolmannelta ilman salassapitovelvollisuutta, (E) kehittäneensä itsenäisesti. Salassapitovelvollisuus ei myöskään koske sellaista luottamuksellista tietoa, joka velvoitetaan luovuttamaan lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen perusteella. Sopijapuolilla on oikeus luovuttaa projektin läpiviemiseksi tarpeellinen luottamuksellinen tieto Tekesille. Selvyyden vuoksi todetaan, että sopijapuolilla on oikeus käyttää projektin yhteydessä saamaansa tietämystä ja ammattitaitoa myös muussa toiminnassaan, ja luovuttaa tietoja ECV-hankkeen osapuolille siinä laajuudessa kuin se on mahdollista toisen sopijapuolen tässä sopimuskohdassa määriteltyjä luottamuksellisia tietoja paljastamatta. Tämän kohdan mukaiset velvoitteet ovat voimassa viisi (5) vuotta projektin päättymisestä. 6 TULOSTEN JULKISUUS Tulosten julkaisemisesta projektin aikana päättää johtoryhmä. Projektin päätyttyä julkaisematta jätettyjen tulosten julkaisemisesta päättää se, jolle kuuluvat kyseisten tulosten omistusoikeudet ja immateriaalioikeudet. Projektin aikana tutkimusosapuolella on oikeus tuloksiin sisältyvien tutkimustulosten julkaisemiseen saatuaan siihen projektin johtoryhmän suostumuksen. Suostumusta haetaan johtoryhmältä kirjallisella julkaisupyynnöllä, johon liitetään julkaistavaksi esitettävä materiaali ja jossa ilmoitetaan julkistamisväline (esim. tieteellisen julkaisun nimi) sekä julkistamisen ajankohta. Suostumus katsotaan saaduksi, ellei yksikään johtoryhmän äänivaltaisista jäsenistä ole ilmoittanut kielteistä kantaansa 30 päivän kuluessa edellä mainitut vaatimukset täyttävän julkaisupyynnön vastaanottamisesta. Julkaisemista vastustavan johtoryhmän jäsenen on osoitettava ne muutokset, jotka ovat tarpeen julkaisuluvan saamiseksi. Kielteinen kanta on perusteltava. Julkaisulupaa ei saa evätä ilman perusteltua syytä, jollaisia ovat:

7 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 Tuloksia julkaistaessa ei saa paljastaa toisen sopijapuolen luottamuksellisia tietoja eikä ilmaista sellaista toisen sopijapuolen tietoa, joka voisi estää tulosten patentoinnin ja/tai niihin liittyvien immateriaalioikeuksien suojaamisen ja/ tai tehokkaan hyödyntämisen, tai joka estäisi toisen sopijapuolen tausta-aineiston immateriaalioikeudellisen suojaamisen. Sopijapuolet sitoutuvat toimimaan siten, että toisen sopijapuolen tuloksiin ja tausta-aineistoon luettavan keksinnön ennenaikainen julkistaminen estyy. 7 OIKEUDET TAUSTA-AINEISTOON Tausta-aineisto kuuluu luovuttavalle sopijapuolelle. Sopijapuolet toimittavat toisten sopijapuolten käyttöön sellaisen tausta-aineiston, jota toinen sopijapuoli tarvitsee tämän sopimuksen mukaisen tutkimustyön suorittamista varten sekä sitoutuvat myöntämään ilman erillistä korvausta tällaiseen taustaaineistoon toisille sopijapuolille ei-yksinomaisen käyttöoikeuden projektin suorittamista varten. Taustaaineistoa luovuttava sopijapuoli voi vaatia erillisen sopimuksen tekemistä ennen käyttöoikeuden myöntämistä. Sopijapuolet saavat käyttää projektin suorittamista varten käyttöönsä saamaa toisen sopijapuolen taustaaineistoa vain projektin suorittamista varten. Käyttöoikeutta ei saa luovuttaa edelleen eikä käyttöoikeuden nojalla saa myöntää käyttölupia (alilisenssejä) kolmansille osapuolille. Mikäli tausta-aineistoa tarvitaan projektin tulosten hyödyntämiseen myöhemmässä tutkimus- ja kehitystyössä tai liiketoiminnassa, tausta-aineiston käyttöoikeuden ehdoista sovitaan erikseen kirjallisesti ko. sopijapuolten kesken. 8 TULOSTEN OMISTUSOIKEUS JA IMMATERIAALIOIKEUDET Omistusoikeus ja immateriaalioikeudet tuloksiin kuuluvat sille tutkimusosapuolelle tai tutkimustyötä suorittavalle yritysosapuolelle, joka sen on luonut, keksinyt tai laatinut. Projektissa toteutettava sähkökomponenttien tutkimusympäristö, sähköprototyyppibussi / testimuuli jää projektin päätyttyä VTT:n omistukseen. Yhteistyössä aikaansaatujen tulosten omistusoikeudet ja immateriaalioikeudet kuuluvat yhteisesti niille tutkimusosapuolille, jotka ovat kyseisten tulosten aikaansaamiseen tämän sopimuksen mukaista tutkimustyötä suorittamalla osallistuneet. Yhteisomistuksen ehdot sovitaan erikseen yhteisomistajina olevien sopijapuolten kesken. Ellei muuta ole sovittu, jokainen yhteisomistaja voi käyttää ja taloudellisesti hyödyntää tuloksia haluamallaan tavalla ilman toisten yhteisomistajien erillistä suostumusta ja ilman velvollisuutta maksaa toisille yhteisomistajille korvausta yhteistyössä aikaansaadun tuloksen käytöstä tai taloudellisesta hyödyntämisestä. Mikäli projektin sopijapuolen puolelta osallistuvan henkilöstön oikeudet tuloksiin eivät siirry suoraan lain nojalla kyseiselle sopijapuolelle, vastaa kyseinen sopijapuoli siitä, että henkilöstö hyväksymällä tämän sopimuksen tai muulla tavoin kirjallisesti siirtää oikeutensa tuloksiin kyseiselle sopijapuolelle siinä laajuudessa kuin projektin tarkoitus ja tämä sopimus edellyttävät. Mikäli yritysosapuoli osallistuu vuosimaksun sijaan tai lisäksi projektin rahoitukseen tutkimussuunnitelmaan kuuluvalla työpanoksellaan, tällaisten tulosten omistus- ja immateriaalioikeudet siirtyvät ilman eri korvausta kokonaisuudessaan tutkimusosapuolelle. Tällaisissa tapauksissa tutkimusosapuolella on lisäksi oikeus valvoa yritysosapuolen työn suorittamista ja yritysosapuoli sitoutuu ottamaan huomioon tutkimusosapuolen suositukset työn suorittamisessa. Keksinnön tehneen työntekijän työnantajana toimivan sopijapuolen tulee ilmoittaa projektissa tehdystä keksinnöstä kirjallisesti johtoryhmälle. Keksinnön tehneen työntekijän työnantajana toimiva sopijapuoli päättää yksin, hakeeko keksinnölle patenttia vai ei, sekä kyseisen patentin laajuudesta ja ylläpidosta. Patenttioikeuden omistaja voi myös päättää, ettei patenttia haeta keksinnölle esimerkiksi salassapitosyistä.

8 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 9 TULOSTEN KÄYTTÖOIKEUS Tämän kohdan 9 mukaisen käyttöoikeuden saaminen edellyttää aina, että sopijapuoli on maksanut rahoitusosuutensa. Käyttöoikeutta ei saa luovuttaa edelleen eikä käyttöoikeuden nojalla saa myöntää käyttölupia (alilisenssejä) kolmansille osapuolille, ellei tulosten omistajan ja/tai immateriaalioikeuksien haltijan kanssa erikseen toisin sovita. Tulosten käyttäminen projektin suorittamiseen Sopijapuolet toimittavat toisten yritys- ja tutkimussopijapuolten käyttöön sellaiset tulokset, joita toinen sopijapuoli tarvitsee tämän sopimuksen mukaisen tutkimustyön suorittamista varten sekä myöntävät ilman erillistä korvausta tällaisiin tuloksiin toisille sopijapuolille ei-yksinomaisen käyttöoikeuden tämän sopimuksen mukaisen tutkimustyön suorittamista varten. Tuloksia luovuttava sopijapuoli voi vaatia erillisen sopimuksen tekemistä ennen käyttöoikeuden myöntämistä. Käyttöoikeudet raportteihin Sopijapuolet myöntävät ilman erillistä korvausta tuloksiin kuuluvaan loppuraporttiin toisille sopijapuolille ei-yksinomaisen käyttöoikeuden, joka jää voimaan myös projektin päättymisen jälkeen. Mikäli projektin tuloksiin kuuluu lisäksi yrityskohtaiset raportit, sopijapuolet myöntävät ilman erillistä korvausta tällaisiin yrityskohtaisiin raportteihin kyseiselle yritykselle käyttöoikeuden, joka jää voimaan myös projektin päättymisen jälkeen. Yllä mainitut käyttöoikeudet sisältävät oikeuden käyttää tuloksia sopijapuolen omassa sisäisessä tutkimus- ja kehitystyössä sekä sisäisessä käytössä oman liiketoiminnan tukena. Käyttöoikeuden saaminen edellyttää aina, että sopijapuoli on maksanut rahoitusosuutensa. Muut käyttöoikeudet Muiden kuin yllä mainittujen raporttien osalta yritys- ja tutkimussopijapuolilla on oikeus saada projektin päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuva ei-yksinomainen käyttöoikeus tuloksiin. Käyttöoikeuksien tarkemmista ehdoista sovitaan erillisellä sopimuksella ja tällaista käyttöoikeutta tuloksiin on pyydettävä tulosten omistajalta ja/tai immateriaalioikeuksien haltijalta kirjallisesti viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluttua projektin päättymisestä uhalla, että oikeus käyttöoikeuden saamiseen raukeaa. Käyttöoikeus myönnetään korvauksetta lukuun ottamatta käyttöoikeutta keksintöön, tietokoneohjelmaan, patenttiin tai muuhun immateriaalioikeuteen, joiden osalta käyttöoikeuden saajan tulee maksaa tulosten omistajalle ja/tai immateriaalioikeuksien haltijalle Tekesin rahoitusehtojen mukainen korvaus. Immateriaalioikeuksin suojattujen tulosten käyttöoikeuksista maksettavaa hintaa määriteltäessä otetaan huomioon käyttöoikeuden saavan yritysosapuolten panostus tuloksen aikaansaamisessa. Yllä mainitut tulosten käyttöoikeudet eivät koske fyysistä tulosaineistoa, kuten demolaitteistoja, biomateriaalia tai kemikaaleja, eivätkä tietokoneohjelmien lähdekoodeja. 10 ETUOSTO-OIKEUS TULOKSIIN Tilanteissa, joissa tulokset omistava sopijapuoli ja/tai immateriaalioikeuksien haltija projektin päättymisen jälkeen aikoo siirtää tulosten omistusoikeuden tai tulosaineiston immateriaalioikeudet kokonaisluovutuksena kolmannelle osapuolelle, muilla sopijapuolilla on Tekesin rahoitusehtojen mukainen etuostooikeus kyseisiin tuloksiin. Luovuttavan sopijapuolen muille sopijapuolille osoittamaan tarjoukseen on annettava vastaus kirjallisesti kahden (2) kuukauden kuluessa tarjouksen tekemisestä, mikäli sopijapuoli haluaa käyttää etuosto-oikeuttaan. Vastaavasti tarjouksesta poikkeavat ostotarjoukset on tehtävä ennen kuin mainittu kahden (2) kuukauden ajanjakso on kulunut alkuperäisen tarjouksen tekemisestä. Mikäli

9 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 11 VASTUU yksikään sopijapuoli ei halua käyttää etuosto-oikeuttaan tai luovuttava sopijapuoli ja ostotarjouksen tehnyt sopijapuoli eivät pääse yksimielisyyteen siirron tai luovutuksen ehdoista, luovuttava sopijapuoli voi myydä kyseisen tulosaineiston vapaasti kolmannelle osapuolelle, ei kuitenkaan ostajan kannalta tehtyjä tarjouksia edullisemmilla ehdoilla. Tämä etuosto-oikeus on voimassa kuusi (6) kuukautta projektin päättymisestä, ellei johtoryhmä toisin päätä. Sopijapuolet suorittavat projektiin liittyvät tehtävänsä tarvittavalla huolellisuudella ja ammattitaitoista henkilökuntaa käyttäen. Tulosten ja/tai tausta-aineiston käyttöoikeuksia, omistusoikeuksia ja immateriaalioikeuksia luovuttaessaan sopijapuolten on pyrittävä siihen, että luovutettavat tulokset ja/tai taustaaineisto ovat mahdollisimman virheettömiä. Sopijapuolet eivät kuitenkaan ole velvollisia antamaan luovutuksen kohteelle mitään takuuta ja luovutettujen tulosten ja/tai tausta-aineiston käyttö tapahtuu yksin luovutuksensaajan vastuulla. Sopijapuoli vastaa toiselle sopijapuolelle, muille projektiin osallistujille ja kolmansille osapuolille aiheuttamastaan vahingosta itsenäisesti. Sopijapuolet eivät kuitenkaan ole vastuussa epäsuorasta tai välillisestä vahingosta. Sopijapuolen vastuun ylärajana kutakin toista sopijapuolta kohtaan on kaikissa tapauksissa Euroa. Tämän kohdan mukaisia vastuunrajoituksia ei sovelleta tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella aiheutettuihin vahinkoihin. Sopijapuoli ei ole vastuussa toiselle sopijapuolelle viivästyksestä tai sopimusvelvoitteiden täyttämättä jäämisestä siltä osin kuin tämä johtuu ylivoimaisesta esteestä. Ylivoimaisena esteenä pidetään tapahtumaa, joka estää tai tekee kohtuuttoman vaikeaksi sopimusvelvoitteiden täyttämisen määräajassa. Tällaisia ovat sota, kapina, luonnonmullistus, yleinen energianjakelun keskeytyminen, tulipalo, valtion talousarvion tai valtioneuvoston asettama oleellinen rajoitus tutkimusosapuolen tai Tekesin toiminnalle, lakko, saarto tai muu yhtä merkittävä ja epätavallinen sopijapuolista riippumaton syy. Sopijapuolen alihankkijan sopimusvelvoitteiden täyttämättä jääminen katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi, mikäli tämä johtuu alihankkijaa kohdanneesta ylivoimaisesta esteestä. 12 SOPIMUKSEN ENNENAIKAINEN PÄÄTTYMINEN Jos sopijapuoli rikkoo olennaisesti tätä sopimusta eikä korjaa rikkomustaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä koskevan kirjallisen ilmoituksen saatuaan, johtoryhmällä on oikeus purkaa tämä sopimus rikkoneen sopijapuolen osalta. Käyttöoikeudet, jotka rikkonut sopijapuoli on tämän sopimuksen perusteella purkamishetkeen mennessä saanut muilta sopijapuolilta, lakkaavat olemasta voimassa purkamisesta lukien. Rikkonut sopijapuoli on velvollinen palauttamaan kaiken tämän sopimuksen perusteella saamansa aineiston ja tiedot niiden luovuttajalle. Salassapitovelvoitteet sekä käyttöoikeudet, jotka muut sopijapuolet ovat saaneet tämän sopimuksen perusteella rikkoneelta sopijapuolelta jäävät voimaan sopimuksen purkamisesta huolimatta. Jos sopijapuoli on ilmeisesti maksukyvytön, haetaan konkurssiin tai yrityssaneeraukseen, johtoryhmällä on oikeus purkaa sopimus kyseisen sopijapuolen osalta. Salassapitovelvoitteisiin sekä tämän sopimuksen perusteella saatuihin käyttöoikeuksiin on vastaavasti voimassa, mitä edellä on todettu sopimusta rikkoneen sopijapuolen suhteen. Tässä pykälässä tarkoitetun johtoryhmän päätöksen ei tarvitse olla yksimielinen, vaan se on pätevä, vaikka rikkomukseen syyllistyneen sopijapuolen edustaja olisi päätöstä johtoryhmässä vastustanut.

10 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 Mikäli Tekes päättää purkaa tai keskeyttää projektia koskevan yhden tai useamman rahoituspäätöksensä, päättyy tämä sopimus välittömästi. Tällaisessa tilanteessa voimaan jäävät kuitenkin salassapitovelvoitteet ja tämän sopimuksen päättymishetkeen mennessä saadut tai syntyneet oikeudet. 13 SOPIMUKSEN TAI SEN OSAN SIIRTÄMINEN Sopijapuoli ei saa ilman muiden sopijapuolten kirjallista suostumusta siirtää sopimusta tai sen osaa kolmannelle. Sopijapuoli voi käyttää alihankkijoita työnosan suorittamiseen. Sopijapuoli vastaa mahdollisen alihankkijan työstä kuin omastaan. 14 ERIMIELISYYDET JA SOVELLETTAVA LAKI Sopijapuolet pyrkivät sopimaan erimielisyytensä. Jollei erimielisyyttä saada sovittua, ratkaistaan kiista Helsingin käräjäoikeudessa. Tähän sopimukseen sovelletaan Suomen lakia. 15 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Tämä sopimus tulee voimaan sopimuksen myöhäisimmästä allekirjoituspäivästä ja on takautuvasti voimassa siitä lähtien, kun sopijapuolet aloittivat projektin valmistelun. Sopimus on voimassa projektin päättymiseen asti, lukuun ottamatta sellaisia sopimuskohtia, joiden oikeusvaikutukset on tarkoitettu ulottumaan sopimuksen päättymisen jälkeenkin. Projektin päättymisajankohdaksi katsotaan joko alkuperäisessä Tekesin rahoituspäätöksessä ilmoitettu projektin loppumispäivä tai mikäli Tekes on antanut erillisen päätöksen projektin voimassaolon pidennyksestä, kyseisessä päätöksessä mainittu päivämäärä. 16 MITÄTTÖMÄT SOPIMUSEHDOT Jos yksi sopimuslauseke tai -ehto todetaan mitättömäksi, ei tällaisella mitättömyydellä ole vaikutusta muiden sopimusehtojen voimassaoloon. Sopijapuolten on korvattava mitätön ehto sellaisella pätevällä ehdolla, joka parhaiten kuvaa sopijapuolten tahtoa heidän allekirjoittaessaan tämän sopimuksen. 17 SOPIMUS, SOVELTAMISJÄRJESTYS JA SOPIMUSMUUTOKSET Tämä sopimus liitteineen syrjäyttää projektia koskevat aiemmat neuvottelut, sitoumukset ja muut tahdonilmaisut. Mikäli tämän sopimuksen ja Tekesin rahoitusehtojen välillä on ristiriitoja, sovelletaan ensisijaisesti Tekesin rahoitusehtoja. Jos tämän sopimuksen ja sen muiden liitteiden välillä on ristiriita, sovelletaan ensisijaisesti sopimusta ja sen jälkeen liitteitä numerojärjestyksessä. Lisäykset ja muutokset tähän sopimukseen on tehtävä kirjallisesti ja ne tulevat voimaan, kun sopijapuolet ovat ne allekirjoituksellaan vahvistaneet. 18 ALLEKIRJOITUKSET Tätä sopimusta on laadittu yksi kappale kullekin sopijapuolelle. Jokaisen sopijapuolen allekirjoitus on tämän sopimuksen erillisellä sivulla alkaen seuraavalta sivulta.

11 ebus, projektisopimus, VTT-M /23 Sopimuksen liitteet: - Liite 1, ebus tutkimussuunnitelma - Liite 2, Julkisen tutkimuksen rahoituksen yleiset ehdot Liite 3, ECV kokonaisuus - Liite 4, Johtoryhmän kokoonpano

12 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..20 VTT Kari Larjava Toimialajohtaja, T&K Anne Ritschkoff Tieteellinen johtaja, Strateginen tutkimus

13 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..20 Espoon Kaupunki

14 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..20 Metropolia Ammattikorkeakoulu

15 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..20 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

16 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Helsingin Seudun Liikenne HSL

17 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Liikenne- ja viestintäministeriö LVM

18 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 European Batteries Oy

19 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Veolia Transport Finland Oy

20 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Vacon Oyj

21 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Aalto Yliopisto

22 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Kabus Oy

23 ebus, projektisopimus, VTT-M /23,..200 Fortum Oy