Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 n tilinpäätös 2014

2 SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT Varautumisrahasto Ydinturvallisuustutkimusrahasto Ydinjätetutkimusrahasto VARAUTUMISRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA Rahaston käytettävissä olevat varat Rahaston varojen käyttö Rahaston hallintokulut Rahaston toiminta Ehdotus tuottojäämän käytöstä YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA Maksut Varojen käyttö Ehdotus tuottojäämän käytöstä YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA Maksut Varojen käyttö Ehdotus tuottojäämän käytöstä RAHASTON TOIMINNAN TULOKSELLISUUS JOHTOKUNTA RAHASTON HENKILÖSTÖ MAKSETUT PALKKIOT ELÄKEASIAT TILINTARKASTAJAT SISÄINEN VALVONTA MUUTA VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TASE VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON RAHOITUSLASKELMA VARAUTUMISRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA /KP VARAUTUMISRAHASTON TASE / KP VARAUTUMISRAHASTON RAHOITUSLASKELMA / KP YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA / KP YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TASE / KP YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON RAHOITUS- LASKELMA / KP YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA/ KP YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TASE / KP YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON RAHOITUSLASKELMA / KP

3 14. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON LIITETIEDOT n liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus n liite 2: lle vahvistetun talousarvion toteutuma Varautumisrahasto Ydinturvallisuustutkimusrahasto Ydinjätetutkimusrahasto n liite 3: Henkilöstökulujen erittely (euroa) n liite 4: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset n liite 5: Käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot n liite 6: Rahoitustuotot ja kulut (euroa) n liite 7: sta annetut lainat n liite 8: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset n liite 9: Taseen rahoituserät ja velat (euroa) n liite 10: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut n liite 11: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat n liite 12: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat n liite 13: Velan muutokset n liite 14: Velan maturiteettijakauma ja duraatio n liite 15: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Fortum Oyj:n lainan vakuudet Teollisuuden Voima Oyj:n lainan vakuudet VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2014 TILIKIRJAT JA TOSITENUMEROSARJAT VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON ALLEKIRJOITUKSET... 34

4 4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja sen hoidossa. Se koostuu kolmesta erillisestä rahastosta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Vuosi 2014 oli tavanomainen toimintavuosi ja rahasto toteutti sille annetut tehtävät. Johtokunnan kokoonpano on: johtokunnan puheenjohtaja Eva Liljeblom (Hanken Svenska Handelshögskolan), varapuheenjohtaja Hannu Mäkinen (valtiovarainministeriö), Sakari Lehtiö (Valtiokonttori) sekä Heidi Nummela (työ- ja elinkeinoministeriö). Rahaston toimitusjohtajana toimii Christina Snellman (työ- ja elinkeinoministeriö) sekä varatoimitusjohtajana Sirkka Vilkamo (työ- ja elinkeinoministeriö). Rahaston toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat rahaston toimintaan. Näitä ovat mm. TVO:n Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön valmistuminen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktori FiR1:n käytöstäpoistaminen sekä ydinenergialakiin tehtävät muutokset tutkimusrahastojen perimien maksujen korottamiseksi alalla tarvittavan uuden tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi. Yleisesti merkittävä ydinjätehuoltoa koskeva asia on käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos, jonka rakentamislupahakemuksen Posiva Oy jätti valtioneuvostolle vuoden 2012 lopussa. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön noin vuonna Valtioneuvoston asetukseen n varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista (83/2010) 2 :ään tehdyllä muutoksella (245/2014) rahaston myöntämistä lainasta on peritty alkaen kahdentoista kuukauden Euribor -korko lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Valtio irtisanoi maaliskuun 2014 lopussa molemmat lainansa, yht. 299,5 miljoonaa euroa. Vuoden loppupuolella työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tulosneuvottelussa ministeriö totesi rahaston täyttäneen sille asetetut tehtävät ja tavoitteet. Rahaston toiminta on ollut aktiivista ja ennakoivaa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka koostuu kolmesta erillisestä rahastosta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. n toimintaa sääntelevät ydinenergialaki (990/87) ja asetus (161/1988) sekä valtioneuvoston asetukset sta (161/2004) ja n varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista (83/2010). Rahaston kirjanpidon, maksuliikkeen, muun laskentatoimen ja tilipäätöksen osalta noudatetaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja ohjeita. n hallintoa hoitavat valtioneuvoston nimeämä johtokunta ja toimitusjohtaja. Tärkeimmät rahaston operatiivista toimintaa koskevat päätökset tekee johtokunta.

5 5 Toimitusjohtajan tehtävänä on rahaston toiminnan johtaminen sekä johtokunnan päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Rahastolla voi olla muuta henkilökuntaa sen talousarvion osoittamissa rajoissa Varautumisrahasto Ydinenergialaissa omaksutun ydinjätteen tuottajan aiheuttamisperiaatteen toteuttamiseksi ja yhteiskunnan edun turvaamiseksi katsottiin välttämättömäksi perustaa valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto huolehtimaan siitä, että ydinjätehuollon edellyttämät varat ovat varmuudella olemassa ja käytettävissä silloin, kun ydinjätehuollon toimenpiteet on tehtävä. Valtio voi käyttää varoja ydinjätehuoltoon vain siinä tapauksessa, ettei jätehuoltovelvollinen itse täytä laissa säädettyä huolehtimisvelvollisuuttaan. Kunkin ydinjätteen tuottajan jätehuoltovelvollisen on suoritettava ydinjätehuoltomaksuja Varautumisrahastoon lle, jonka tulee hallinnoida kerättyjä varoja ja huolehtia siitä, että ne ovat tarpeen tullen käytettävissä ydinjätehuollon toimenpiteiden vaatimien kustannusten kattamiseen. Jätehuoltovelvollisella ja toissijaisesti sen osakkeenomistajilla on puolestaan oikeus lainata takaisin osa varautumisrahastossa olevista varoista. n tehtävänä on: vahvistaa kunkin jätehuoltovelvollisen rahasto-osuuden tai kateosuuden määrä sekä vahvistaa kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä näiden määrien perusteella laskettu ydinjätehuoltomaksu tai ylijäämä; päättää niiden ydinenergialain :ssä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta, joita ei ole säädetty valtioneuvoston tai työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi; myöntää ydinenergialain 52 :n 1 momentissa tarkoitetut lainat valtioneuvoston vahvistamien yleisten ehtojen ja muilta osin itse määräämiensä yksityiskohtaisten ehtojen mukaisesti turvaavaa vakuutta vastaan; määrätä jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajille ydinenergialain 52 :n 1 momentin perusteella annettavien lainojen suuruudesta siinä tapauksessa, että osakkeenomistajat ovat ilmoittaneet haluavansa lainata Varautumisrahastolta varoja yhteensä enemmän kuin näille voidaan lainata; huolehtia ydinenergialain 52 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa varojen siirtämisestä Varautumisrahastosta valtiovarastoon ja tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotus valtiovarastosta kulloinkin takaisin Varautumisrahastoon siirrettävien varojen ja korvausten määrästä; huolehtia ydinenergialain 52 :n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa varojen lainaamisesta valtiolle lainaan sovellettavien valtioneuvoston vahvistamien yleisten ehtojen ja muilta osin valtion kanssa sopimiensa yksityiskohtaisten ehtojen mukaisesti sekä tarvittaessa pyytää valtiota lyhentämään lainaansa vahvistetun ylijäämän palauttamiseksi jätehuoltovelvollisille; päättää ydinenergialain 52 :n 5 momentissa tarkoitetusta sijoitustoiminnasta; päättää myöntämiensä lainojen irtisanomisesta ja tarvittaessa vakuuksien muuttamisesta rahaksi; tehdä tarvittaessa työ- ja elinkeinoministeriölle esityksiä Varautumisrahastosta annettavien lainojen yleisiksi ehdoiksi; vahvistaa kunkin kalenterivuoden helmikuun 15 päivään mennessä ydinenergialain 53 a :n 2 momentin ja 53 b :n 2 momentin mukaisesti määräytyvät maksut;

6 6 päättää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä ydinenergialain 53 d :n 1 momentissa tarkoitettujen varojen jakamisesta tutkimushankkeiden rahoittamiseen; päättää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä ydinenergialain 53 c :n 3 momentissa tarkoitettujen jaettavissa olevien varojen jakamatta jättämisestä, niiden palauttamisesta ja ydinenergialain 53 e :n 3 momentin mukaisesti tutkimushankkeeseen myönnetyn rahoituksen takaisinperinnästä; päättää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä tutkimushankkeisiin liittyvän koordinoinnin järjestämisestä; tehdä ehdotus n talousarvioksi; hyväksyä n tilinpäätös edelleen vahvistettavaksi; vahvistaa a koskevat johtosäännöt; hyväksyä vuosittain seuraaville viidelle vuodelle n toiminta- ja taloussuunnitelma, joka jakautuu Varautumisrahastoa koskevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön esitykseen perustuviin Ydinturvallisuustutkimusrahastoa ja Ydinjätetutkimusrahastoa koskeviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin; sekä antaa vuosittain työ- ja elinkeinoministeriölle kertomus n toiminnasta edellisenä kalenterivuonna sekä muitakin ministeriön tarvitsemia arvioita ja tietoja. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoitettua vuosittain lle kunkin jätehuoltovelvollisen vuotuisen rahastotavoitteen, laskee rahasto tuon tavoitteen ja jätehuoltovelvollisella varautumisrahastossa jo olevan rahasto-osuuden erotuksen. Jos rahastotavoite on vastaavaa rahasto-osuutta suurempi, vahvistaa erotuksen uudeksi ydinjätehuoltomaksuksi. Päinvastaisessa tapauksessa vahvistetaan jätehuoltovelvolliselle palautettava ylijäämä. Ydinenergialain nojalla on kullakin jätehuoltovelvollisella oikeus saada turvaavia vakuuksia vastaan lainaa määräajaksi n hoidossa olevasta Varautumisrahastosta. Jätehuoltovelvollisella rahastosta lainassa oleva määrä ei kuitenkaan saa ylittää 75 prosenttia tämän viimeksi vahvistetusta rahasto-osuudesta. Jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajat voivat käyttää lainausoikeutta siltä määrältä kuin jätehuoltovelvollinen ei itse sitä tee. Ydinenergialain mukaan Varautumisrahastosta annettavan lainan korko on sidottava markkinoilla yleisesti noteerattavaan korkoon. Valtioneuvoston asetuksen (83/2010) mukaan em. korko on 12 kuukauden Euribor-korko lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Korkotaso tarkistetaan vuosittain. Ne varautumisrahaston varat, joita ei ole lainattu jätehuoltovelvollisille tai näiden osakkeenomistajille, voidaan lainata valtiolle samalla korolla. Jos jätehuoltovelvolliset, näiden osakkeenomistajat tai valtio eivät käytä lainausoikeuttansa joltain osin, on n sijoitettava siten käyttämättä jääneet Varautumisrahaston varat turvaavia vakuuksia vastaan muulla parhaan mahdollisen tuoton antavalla tavalla (sijoitustoiminta). Lainaus- ja sijoitustoiminnassa on huolehdittava siitä, että varat ovat tarvittaessa saatavissa n käyttöön, mikäli ydinjätehuolto sitä vaatii. Jos valtio joutuu jätehuoltovelvollisen sijasta huolehtimaan ydinjätehuollon toimenpiteistä, tulee n maksaa niistä valtiolle korvaus sitä mukaa kuin ydinjätehuolto edistyy.

7 7 Ydinenergialain 51 :n mukaan n kalenterivuoden voitolla hyvitetään tai tappiolla veloitetaan kalenterivuoden joulukuun viimeisen päivän rahastoosuuksia ja kateosuuksia siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ja kateosuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Lainkohta on kirjoitettu vuonna 1996, jolloin n kokonaisuuteen eivät kuuluneet Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Vuonna 2003 Ydinenergialakiin lisättiin 7 a luku, jolla rahastoon lisättiin edellä mainitut kaksi tutkimusrahastoa. Tutkimusrahastojen maksuvelvoitetut ja maksuperusteet ovat erilaiset kuin Varautumisrahastossa. Ydinenergialain 51 :n tarkoituksena on ollut jakaa Varautumisrahaston voitto sen osakkaiden (=ydinjätehuoltovelvollisten) kesken. Voitonjako tapahtuu osakkaiden rahasto-osuuksien mukaisessa suhteessa. Rahasto on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriölle lainsäädäntöaloitteen Ydinenergialain 51 :n ilmaisun täsmentämiseksi siten, että voitonjako kohdistuisi nimenomaisesti Varautumisrahastoon Ydinturvallisuustutkimusrahasto n tehtävänä on periä vuosittain erityiseen Ydinturvallisuustutkimusrahastoon ydinenergialain 53 a :ssä tarkoitettu maksu säännöksessä annetuin perustein niiltä, joilla on lupa rakentaa tai käyttää yleiseltä merkitykseltään huomattavaa ydinlaitosta, tai siltä, joka on saanut valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen sellaisen laitoksen rakentamisesta, jos eduskunta on päättänyt, että periaatepäätös jää voimaan. Ydinturvallisuustutkimusrahastoon maksuina tuloutetut varat käytetään ydinturvallisuutta koskevan tutkimustoiminnan rahoittamiseen ja tarkoituksena on, että kunakin vuonna kerätyt varat osoitetaan saman vuoden kuluessa tutkimushankkeisiin työ- ja elinkeinoministeriön esittämien hanke-ehdotusten pohjalta. Ydinturvallisuustutkimusrahaston tarkoituksena on varmistaa, että Suomen viranomaisten ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä on korkeatasoista ja nopeasti saatavissa olevaa ydinturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta Ydinjätetutkimusrahasto n tehtävänä on periä vuosittain erityiseen Ydinjätetutkimusrahastoon ydinenergialain 53 b :ssä tarkoitettu maksu säännöksessä annetuin perustein niiltä, joille on ydinenergialaissa tarkoitettuina jätehuoltovelvollisina vahvistettu laissa tarkoitettu vastuumäärä. Nämä ovat samoja yhteisöjä, joilla on velvollisuus varautua ydinjätehuollon tulevaisuudessa edellyttämien toimenpiteiden vaatimiin kustannuksiin suorittamalla varoja edellä kohdassa tarkoitettuun Varautumisrahastoon. Ydinjätetutkimusrahastoon maksuina tuloutetut varat käytetään ydinjätehuollon erilaisia toteutustapoja koskevan tutkimustoiminnan rahoittamiseen, ja tarkoituksena on, että kunakin vuonna kerätyt varat osoitetaan saman vuoden kuluessa tutkimushankkeisiin työ- ja elinkeinoministeriön esittämien hanke-ehdotusten pohjalta. Ydinjätetutkimusrahaston tarkoituksena on varmistaa, että Suomen viranomaisten ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä on korkeatasoista ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien vertailussa tarvittavaa asiantuntemusta.

8 8 1.3 VARAUTUMISRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014 n toiminta kertomusvuonna on perustunut rahaston johtokunnan hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi sekä talousarvioon vuodelle 2014, jonka työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut päätöksellään TEM/431/ /2013. Varautumisrahastosta myönnettävien lainojen korko on ollut alkaen 12 kuukauden Euribor-korko lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Myönnettävien lainojen Euribor-korko määräytyy kaksi päivää ennen edellisen lainan erääntymispäivää vallitsevan korkonoteerauksen mukaan. Kertomusvuonna rahastolainoista perittävä korko on ollut ,545 % ja tämän jälkeen 1,087 % (=0,587 % + 0,5 %). Varautumisrahaston voitto oli ,03 euroa ja rahaston taseen loppusumma oli ,98 euroa Rahaston käytettävissä olevat varat Kertomusvuonna rahastolla oli käytettävissä varoja yhteensä euroa. Varat muodostuivat jätehuoltovelvollisten suorittamista ydinjätehuoltomaksuista, lainapääomien palautuksista ja koroista, valtiolla olevasta lainapääomasta ja korosta ( asti) sekä sijoitustoiminnan pääomasta ja korkotuotoista Rahaston varojen käyttö Rahaston varoja käytettiin kertomusvuonna yhteensä euroa jätehuoltovelvollisille ja sijoitustoimintaan hallintomenoilla vähennettyinä. Valtio maksoi takaisin sillä olleet kaksi lainaa (yht. n. 299,5 milj. euroa), eikä käyttänyt lainausoikeuttaan vuonna Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat ,53 euroa ( ,41 euroa vuonna 2013). Talousarviossa kertomusvuodelle oli hallintokulujen määräksi arvioitu euroa. Varautumisrahaston tehtäviä ei ole merkittävissä määrin suoritettu toimintavuoden aikana virkatyönä. Varautumisrahasto on suorittanut korvauksena työ- ja elinkeinoministeriölle sen toimitilojen ja irtaimiston käyttämisestä sekä ministeriön suoritteista ja palveluista yhteensä 8 142,03 euroa vuodelta Rahaston toiminta Kertomusvuoden aikana olivat ydinenergialain tarkoittamia jätehuoltovelvollisia Fortum Power and Heat Oy (FPH), Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistettua jätehuoltovelvollisten rahastotavoitteet vuodelle 2014, Fortum Power and Heat Oy:n osalta euroa, TVO:n osalta euroa ja VTT:n osalta euroa vahvisti rahasto Fortum Power and Heat Oy:n ydinjätehuoltomaksuksi ,33 euroa, TVO:n maksuksi ,73 euroa sekä VTT:n ydinjätehuoltomaksuksi ,28 euroa. Ylijäämätilanteessa jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus on suurempi kuin ministeriön jätehuoltovelvolliselle asettama rahastotavoite. Ylijäämätilanteessa rahasto palauttaa jätehuoltovelvolliselle rahasto-osuuden ja rahastotavoitteen välisen erotuksen.

9 9 Erääntyneet pääomat, korot ja korvaukset sekä ydinjätehuoltomaksut suoritettiin asianmukaisesti. Fortum Oyj:n ilmoitettua käyttävänsä lainausoikeuttaan Fortum Power and Heat Oy:n osakkeenomistajana ja TVO:n ilmoitettua käyttävänsä lainausoikeuttaan ja rahaston hyväksyttyä tarjotut turvaavat vakuudet, lainattiin takaisin TVO:lle ,00 euroa ja Fortum Oyj:lle ,00 euroa. Teollisuuden Voima Oyj tarjosi edelleen rahastolainansa ja lainakoron vakuudeksi Fortum Power and Heat Oy:tä lukuun ottamatta osakasyhtiöidensä ja Fortum Oyj:n antamia velkakirjoja käteisenä panttina. Teollisuuden Voima Oyj:n osakasyhtiöitä olivat seuraavat (sarja A): Karhu Voima Oy ( 0,07 %) EPV Energia Oy ( 6,55 %) Fortum Power and Heat Oy (26,58 %) Kemira Oyj ( 1,86 % ) Oy Mankala Ab ( 8,14 %) Pohjolan Voima Oy (56,80 %) Johtokunnan suorittamien tarkastelujen pohjalta katsottiin tarjotut vakuudet asianmukaisiksi siten kuin ne on täydennettynä tarvittavilla pankkivakuuksilla. Fortum Oyj:n rahastolainan vakuudeksi hyväksyttiin edelleen Fortum Power and Heatin omistamat (FPH) Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeet, mille oli FPH:n hyväksyntä, ja päätettiin hyväksyä Fortum Oyj:n esitys. käyttää sijoitustoiminnassaan Valtiokonttorin sijoituspalveluja. Valtiokonttori noudattaa rahaston varojen sijoittamisessa rahaston johtokunnan linjaamaa maltillista sijoituspolitiikkaa. Toimintavuoden aikana kertyneet sijoitustoiminnan pääoman palautukset ja tuotot päätettiin sijoittaa edelleen Valtiokonttorin sijoituspalveluihin nojautuen valtion tai muun julkisyhteisön liikkeelle laskemiin tai takaamiin sijoitusinstrumentteihin. Tämän mukaisesti varoja sijoitettiin valtion sarjaobligaatioihin. Sijoitukset toteutettiin markkinatilanteen mukaisesti vaiheistettuna siten, että edullisinta sijoitusajankohtaa odotettaessa varoja oli tarvittaessa talletuksina rahamarkkinoilla. Keskimääräisen inflaation vuonna 2014 ollessa 1,0 %, oli uusien sijoitusinstrumenttien kuponkikorko 1,125 % 4,375 % ja ennen vuotta 2013 hankittujen 1,125 % 4,375 %. Valtio irtisanoi molemmat lainansa, yht. 299,5 miljoonaa euroa. Valtiokonttori ilmoitti, ettei valtio halua käyttää lainausoikeuttaan Ehdotus tuottojäämän käytöstä Varautumisrahaston tilivuoden tuottojäämä ,03 euroa ehdotetaan ydinenergialain 51 :n nojalla siirrettäväksi Fortum Power and Heat Oy:llä ja Teollisuuden Voima Oyj:llä sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:llä rahastossa olevien rahasto-osuuksien lisäyksiksi siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Tämän mukaisesti Fortum Power and Heat Oy:n rahasto-osuuden lisäys olisi , 48 euroa (44, %), TVO:n rahasto-osuuden lisäys ,05 euroa (55, %) ja VTT:n rahasto-osuuden lisäys ,50 euroa (0, %).

10 10 Ehdotuksen mukaan Fortum Power and Heat Oy:n rahasto-osuus nousisi siten ,48 euroon, TVO:n rahasto-osuus ,04 euroon ja VTT:n rahasto-osuus ,50 euroon. Edellisen tilikauden ( ) tuottojäämä oli ,64 euroa. 1.4 YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA Maksut Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti lle ne ydinenergialain 7 a luvussa tarkoitetut yhteisöt, jotka ovat velvollisia suorittamaan maksuja rahastolle. Nämä yhteisöt ovat Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ydinvoimalaitosten haltijoina ja TVO myös Olkiluoto 3 -laitosta koskevan rakentamisluvan haltijana ja Olkiluoto 4 - laitosta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen haltijana sekä Fennovoima Oy Fennovoima 1 -laitosta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen haltijana. Ydinenergialain 53 a :n mukaan maksu on 260 euroa kultakin luvassa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta. Rahaston johtokunnan tehtävänä on helmikuun 15. päivään mennessä vahvistaa kunkin kalenterivuoden tutkimusrahastoille kuuluvat maksut. Ministeriö ilmoitti siten TVO:n nykyisten laitosten lämpötehoksi 2500 MW/laitosyksikkö, Olkiluoto 3:n osalta MW ja Olkiluoto 4:n osalta MW. Fortum Power and Heat Oy:n osalta lämpötehoksi ilmoitettiin MW / laitosyksikkö. Fennovoiman osalta lämpötehoksi ilmoitettiin MW. Näiden perusteiden nojalla päätti asettaa seuraavat maksut: Fortum Power and Heat Oy Loviisa 1: euroa Loviisa 2: euroa Yhteensä euroa Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 1: Olkiluoto 2: Olkiluoto 3: Olkiluoto 4: Yhteensä Fennovoima Oy Fennovoima 1: Yhteensä euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Edellä mainitut maksut, yhteensä euroa suoritettiin rahastoon asianmukaisesti.

11 Varojen käyttö n saatua työ- ja elinkeinoministeriön esitykset Ydinturvallisuustutkimusrahaston varojen jakamisesta johtokunta päätti jakaa ministeriön esittämiin SAFIR2014- nimisen ydinturvallisuustutkimusohjelman hankkeisiin yhteensä ,00 euroa seuraavasti: HANKE/SAAJA(T) (suluissa hankkeiden nimilyhenne) EUROA Aalto-yliopisto Neutronics, nuclear fuel and burnup (NEPAL) Identification of Fault situations PROpagating Between different systems and disciplines (IFAPROBE) Yhteensä Aalto-yliopisto, Työterveyslaitos Sustainable and future oriented expertise (SAFEX2014) Yhteensä FMI Ilmatieteen laitos Extreme weather and nuclear power plants (EXWE) Yhteensä Jyväskylän yliopisto Signalled and Silenced Aspects of Nuclear Safety (SISIANS) Yhteensä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Experimental studies on containment phenomena (EXCOP) PWR PACTEL experiments (PAX) Enhancement of Lappeenranta instrumentation of nuclear safety experiments (ELAINE) Yhteensä Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Passive Containment Cooling system tests (PCCS) Yhteensä Teknologian tutkimuskeskus VTT Managing safety culture throughout the lifecycle of nuclear power plants (MANSCU) Human-automation collaboration in incident and accident situations(hacas) Criticality safety and transport methods in reactor analysis (CRISTAL) Three-dimensional reactor analyses (KOURA) Development of Finnish Monte Carlo reactor physics code (KÄÄRME) Extensive fuel modeling (PALAMA) Thermal hydraulics and fuel integrity in spent fuel dry cask interim storage facility (SPEFU) Heavy fouling and corrosion risks in the cooling water systems of NPPs and methods for their mitigation (RICO) Enhancement of safety evaluation tools (ESA) Numerical modeling of condensation pool (NUMPOOL) Modelling of pressure transients in steam generators (SGEN) Uncertainty evaluation for best estimate analyses (UBEA)

12 12 Core debris coolability and environmental consequence analysis (COOLOCE-E) Chemistry of fission products in containment (FISKES) Thermal hydraulics of severe accidents (TERMOSAN) Transport and chemistry of fission products (TRAFI) Reactor vessel failures, vapour explosions and spent fuel pool accidents (VESPA) Fracture assessment of reactor circuit (FAR) Monitoring of the structural integrity on materials and components in reactor circuit (MAKOMON) RI-ISI analyses and inspection reliability of piping systems (RAIPSYS) Advanced surveillance technique and embrittlement modeling (SURVIVE) Water chemistry and plant operating reliability (WAPA) Fatigue affected by residual stresses, environment and thermal fluctuations (FRESH) Impact 2014 (IMPACT2014) Structural mechanics analyses of soft and hard missiles (SMASH) Risk assessment of large fire loads (LARGO) FinPSA knowledge transfer (FINPSA-TRANSFER) Renewal of hot cell intrastructure (REHOT) Yhteensä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto Safety evaluation ans reliability analysis of nuclear automation (SARANA) Safety requirements specification and management in nuclear power plants (SAREMAN) Environmental influence on cracking susceptibility and ageing of nuclear materials (ENVIS) Aging management of concrete structures in nuclear power plants (MANAGE) PRA development and application (PRADA) Yhteensä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto Seismic safety on nuclear power plants. Targets for research and education (SESA) Yhteensä Teknologian tutkimuskeskus VTT, FisMa Ry Coverage and rationality of the software I&C safety assurance (CORSICA) Yhteensä Teknologian tutkimuskeskus VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto OpenFOAM CFD-solver for nuclear safety related flow simulations (NUFOAM) Yhteensä Ydinturvallisuustutkimushankkeet yhteensä ,00 euroa (vuonna ,00 euroa).

13 13 Hallintokuluja varten varattiin euroa. Vuoden 2014 hallintokulut olivat ,47 euroa. Ydinturvallisuustutkimusrahaston tehtäviä ei ole merkittävissä määrin suoritettu toimintavuoden aikana virkatyönä. Rahasto on suorittanut korvauksena työ- ja elinkeinoministeriölle sen toimitilojen ja irtaimiston käyttämisestä sekä ministeriön suoritteista ja palveluista yhteensä euroa vuodelta Tutkimusohjelman sisältö, vaikuttavuus ja tuloksellisuus arvioitiin määrävälein työ- ja elinkeinoministeriön toimesta vuoteen 2014 asti. Keväällä 2014 tutkimusohjelman arviointi toteutettiin rahaston varoista (toteuttajana professori Mike Wightmanin arviointiryhmä). Tutkimushankkeiden tulokset ovat pääsääntöisesti julkistettavissa. Ohjelmalla on oma sivusto ( Ehdotus tuottojäämän käytöstä ja siirtyvät tutkimusrahoituserät Ydinturvallisuustutkimusrahaston tilikauden tuottojäämä ,61 euroa ehdotetaan lisättäväksi rahaston pääomaan käytettäväksi ydinenergialaissa säädettyihin tarkoituksiin vuonna Vuonna 2013 päätettyä tutkimusrahoitusta siirtyi vuodelle 2014 maksettavaksi yhteensä ,74 euroa. Vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirtyvän tutkimusrahoituksen kokonaismäärän arvioidaan olevan enintään yhteensä ,60 euroa. 1.5 YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA Maksut Työ- ja elinkeinoministeriö päätti ydinenergialain mukaan jätehuoltovelvollisten vastuumääristä ja rahastotavoitteista, ja ilmoitti näistä päätöksistä lle. Jätehuoltovelvollisia ovat Fortum Power and Heat, TVO ja VTT. Ydinenergialain 53 b :n mukaan jätehuoltovelvollisen on suoritettava Ydinjätetutkimusrahastoon vuotuinen maksu, joka on 0,08 prosenttia jätehuoltovelvolliselle ydinenergialain 43 :n 2 momentin mukaisesti vahvistetusta vastuumäärästä. Tämä vastuumäärä on maksua edeltävän kalenterivuoden lopun mukaan määräytyvä vastuumäärä. Rahaston johtokunnan tehtävänä on helmikuun 15. päivään mennessä vahvistaa kunkin kalenterivuoden tutkimusrahastoille kuuluvat maksut. Ministeriö oli vahvistanut vastuumäärät seuraavasti: Fortum Power and Heat euroa TVO euroa VTT euroa Tämän mukaisesti päätti asettaa seuraavat maksut: Fortum Power and Heat euroa TVO euroa VTT euroa Edellä mainitut maksut, yhteensä euroa, suoritettiin rahastoon asianmukaisesti.

14 Varojen käyttö n saatua työ- ja elinkeinoministeriön esitykset ydinjätetutkimusrahaston varojen jakamisesta johtokunta päätti jakaa ministeriön esittämiin Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman KYT hankkeisiin euroa seuraavasti: SAAJA/HANKE EUROA Aalto yliopisto Ydinjätteen transmutointi ADS-reaktorissa (FLUTRA) Kuparin korroosio hapettomassa vedessä Kuparisen ydinjätekapselin mekaaniset ominaisuudet Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen loppusijoituksessa Bentoniitin ja täyteaineiden lohkopintojen mekaaninen käyttäytyminen leikkausrasituksessa Syvän kallioperän bioinformatiikka (GEOBIOINFO) Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet (KARMO) Yhteensä VTT Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) Hitsatun kuparivaipan pitkäaikaiskestävyys (MICO) Syvien kalliopohjavesien mikrobiologinen kartoitus (Geomikro) Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen loppusijoituksessa C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) Mikrobiologisen korroosion riskit Suomen loppusijoitusolosuhteissa (REMIC) Mikrobiologisen toiminnan vaikutukset kuparikapselin eri korroosiomuotoihin (MICCU) Mikrobilajistot Olkiluodon kaasun kehityskokeessa KYT2014 tutkimusohjelman hallintohanke vuonna 2013 (KYT-HALLI) Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma ; hallintohankkeen koord Yhteensä Helsingin yliopisto Kehittyneet polttoainekierrot Uudet erotustekniikat Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) osahanke Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) Kallion in situ tutkimukset Radiohiilen kemialliset muodot ja sorptio kallioperässä Yhteensä Geologian tutkimuskeskus Bentoniitin ominaisuuksien arviointi: Betoniitin mineralogiset tutkimukset osahanke Kallioperän suolaiset fluidit, kaasut ja mikrobit (SALAMI) Yhteensä Numerola Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) osahanke, Yhteensä

15 15 Jyväskylän yliopisto Bentoniitin fenomenologinen THM-mallinnus (BOA) osahanke Kiven huokosrakenteen kuvantaminen nanotomografialla ja yhdistäminen matriisidiffuusiomallinnukseen International Socio-Technical and Safety Challenges for Implementing Geological Disposal of Spent Nuclear Fuel Finland and EU FINSOTEC Yhteensä Itä-Suomen yliopisto Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa Yhteensä Kansallisen ydinjätetutkimusohjelman hankkeet yhteensä euroa (vuonna euroa). Hallintokuluja varten varattiin euroa ja vuonna 2014 ne olivat ,23 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on hankkinut tutkimusohjelman sisällöstä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta määrävälein ulkoisia arviointeja. Niiden mukaan tutkimusohjelma edistää uusien ydinjätehuollon asiantuntijoiden kouluttamista ja ylläpitää ydinjätehuollon tutkimuskapasiteettia. Tulokset ovat olleet hyödynnettävissä ja eri tutkimusaihepiirit ovat olleet edustettuina riittävästi. Tutkimushankkeiden tulokset ovat pääsääntöisesti julkistettavissa. Ohjelmalla on oma sivusto ( Ydinjätetutkimusrahaston tehtäviä ei ole merkittävissä määrin suoritettu toimintavuoden aikana virkatyönä. Rahasto on suorittanut korvauksena työ- ja elinkeinoministeriölle sen toimitilojen ja irtaimiston käyttämisestä sekä ministeriön suoritteista ja palveluista yhteensä euroa vuodelta Ehdotus tuottojäämän käytöstä ja siirtyvät tutkimusrahoituserät Ydinjätetutkimusrahaston tilikauden tuottojäämä ,48 euroa ehdotetaan lisättäväksi rahaston pääomaan käytettäväksi ydinenergialaissa säädettyihin tarkoituksiin vuonna Vuonna 2013 päätettyä tutkimusrahoitusta siirtyi vuodelle 2014 maksettavaksi yhteensä ,37 euroa. Vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirtyvän tutkimusrahoituksen kokonaismäärän arvioidaan olevan enintään yhteensä ,66 euroa. 1.6 RAHASTON TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Työ- ja elinkeinoministeriön ja n välinen tulosneuvottelu käytiin Neuvottelussa todettiin mm., että rahaston tavoitteet vuodelle 2014 määräytyvät ydinenergialaista, joten ne ovat siltä osin samat kuin aiemmin. Ministeriöllä ei ollut huomautettavaa rahaston tulostavoitteiden toteutumisesta vuoden 2014 osalta neuvotteluajankohtaan mennessä.

16 16 Varautumisrahastossa on oltava vuotuisesti riittävästi varoja vielä suorittamattomien ydinjätehuollon toimenpiteitä varten. Tähän tehtävään liittyy ydinenergialaissa asetettuja määräyksiä. Tulostavoitteet, jotka liittyvät edellä mainitun tehtävän hoitoon, voivat olla lähinnä määräaikojen noudattamista. Sovittiin, että Varautumisrahastoa koskevat tulostavoitteet vuodelle 2015 ovat seuraavat: ydinjätehuoltomaksut määrätään mennessä ydinjätehuoltomaksut maksetaan VYR:n tilille mennessä takaisinlainauksesta päätetään mennessä sijoitustoiminnasta päätetään mennessä Tulosneuvottelussa asetettiin tulostavoitteet VYR:n omalle toiminnalle. Tavoitteena on seurata toiminnan kulurakennetta seuraavasti: TEM:lle maksettavien korvausten suuruus VYR:n omien kulujen kuten palkkojen suuruus varainhoitopalkkion suuruus 1.7 JOHTOKUNTA Valtioneuvosto asetti n johtokunnan ajalle Johtokunnan kokoonpano on ollut alkaen seuraava: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet rehtori Eva Liljeblom (Hanken, Svenska Handelshögskolan) budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (valtiovarainministeriö) apulaisjohtaja Sakari Lehtiö (Valtiokonttori). hallitusneuvos Heidi Nummela (työ- ja elinkeinoministeriö) Valtioneuvosto asetti n johtokunnan ajalle Johtokunnan kokoonpano pysyi samana kuin aikaisemmalla kaudella. Johtokunnan sihteerinä on toiminut rahaston toimitusjohtaja. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 8 kertaa. Rahaston toimintaa varten johtokunta on tehnyt ehdotuksen rahaston talousarvioksi vuodelle 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sisältäen kaikkia kolmea rahastoa koskevat osiot. Rahasto on jatkanut vuosittaista tilausta VTT:ltä sähkötuotantokapasiteetin tuottoarvoista. 1.8 RAHASTON HENKILÖSTÖ Rahaston sivutoimisena toimitusjohtajana toimi työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteeri Christina Snellman. Valtioneuvosto nimesi teollisuusneuvos Sirkka Vilkamon varatoimitusjohtajaksi alkaen. Kertomusvuonna oli rahaston palveluksessa lisäksi sivutoiminen rahaston sihteeri sekä sivutoiminen kirjanpitäjä, joille molemmille on nimetty varahenkilöt, kaikki työ- ja elinkeinoministeriöstä.

17 17 Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilöinä ovat toimineet yli-insinööri Jorma Aurela ja neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti. 1.9 MAKSETUT PALKKIOT Johtokunnan puheenjohtajalle on maksettu palkkiona toimintakauden aikana euroa, varapuheenjohtajalle euroa ja jäsenille yhteensä euroa. Toimitusjohtajalle on maksettu palkkiona toimintakauden aikana euroa. Toimitusjohtajan sijaiselle on maksettu palkkiona toimintakauden aikana euroa. Muulle henkilökunnalle maksetut palkkiot olivat yhteensä euroa. Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä ,90 euroa, josta henkilösivukulujen osuus oli ,90 euroa ELÄKEASIAT Valtiokonttorin rahastolle vuonna 2014 antaman ennakkotiedon mukaisesti rahastosta maksettavista kuukausipalkkioista suoritettiin 19,09 % eläkemaksua. Eläkemaksuja suoritettiin yhteensä ,68 euroa TILINTARKASTAJAT Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt rahaston tilintarkastajiksi tilikaudeksi 2014 KHT Eero Suomelan (PricewaterhouseCoopers Oy) ja JHTT Klaus Krokforsin SISÄINEN VALVONTA n johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa rahaston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja muita säädöksiä. Sisäisen valvonnan luonteesta johtuen sen avulla ei voida saavuttaa täyttä varmuutta yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamisesta. Rahaston sisäisen valvonnan tilaa on aiemmin arvioitu käyttämällä hyväksi soveltuvin osin valtiovarainministeriössä suosituksena valmisteltua Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa mm. valmisteltaessa rahaston johtosääntöä, joka uusittiin vuonna 2014 ja tuli voimaan Johtosääntö sisältää rahaston hallintoa sekä rahaston toimihenkilöiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevat säännökset siltä osin kuin niistä ei ole säännöksiä ydinenergialaissa ja -asetuksessa, sta annetussa asetuksessa ja työ- ja elinkeinoministeriön taloussäännössä. n toiminnassa voidaan keskeisinä riskeinä nähdä Varautumisrahaston lainanantotoimintaan liittyvien vakuuksien arviointiin liittyvät riskit sekä sijoitustoimintaan liittyvät riskit. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan pitäytymällä koko toiminta-ajan noudatetuissa päätöksentekomenettelyissä, joissa rahaston johtokunta tekee päätökset toimitusjohtajan esittelystä, minkä lisäksi päätöksenteon tueksi hankitaan systemaattisesti asiantuntijalausuntoja ja - selvityksiä.

18 18 Ydinturvallisuustutkimusrahaston ja Ydinjätetutkimusrahaston toiminnasta voidaan riskeinä mainita tutkimuspanosten ohjaaminen tehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla objektiivisesti katsoen parhaille käytettävissä oleville tutkimusyksiköille. Koska päätökset tehdään työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä, tämän valmistelun asiantuntemus ja objektiivisuus on esitysten hyvän valmistelun ehdoton edellytys. Ministeriön virkamiehet laativat esitykset virkavastuulla ja noudattaen muun ohella ministeriötä ja sen energiaosastoa koskevia työjärjestyksiä sekä työnjakosäännöksiä. Esityksiä valmisteltaessa käytetään hyväksi asiantuntijaorganisaatioita ja erityisiä yhteistyöelimiä. n arvion perusteella rahaston sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille säädetyt vaatimukset. Rahaston riskienhallinnan suunnitelma päivitettiin tarkasteluvuoden aikana. Lisäksi tarkasteluvuoden aikana on kiinnitetty huomiota henkilöstöresursointiin mm. toimitusjohtajan varahenkilöjärjestelyillä. Rahaston riskienhallintaa tarkasteltiin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tuloskeskustelussa. Keskustelussa todettiin, että rahasto on onnistunut riskien hallinnassa sekä oman arvionsa että ministeriön arvion mukaan. Tuloskeskustelussa todettiin myös, että rahasto on kehittänyt toimintaa ja keskittynyt oikeisiin asioihin. a koskevat tiedot ovat löydettävissä työ- ja elinkeinoministeriön Internet-sivuilta sekä Valtiokonttorin ylläpitämästä NETRA -järjestelmästä MUUTA Rahaston ostolaskujen maksatuksen on hoitanut lähtien Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) Mikkelissä. Rahaston toiminnassa ei ole havaittu väärinkäytöksiä. Tilikauden toiminnassa ei ole ollut takaisinperintöjä.

19 19 2. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA Merkittävin tekijä, joka aiheutti oleellisen muutoksen vuoden 2014 arvioihin verrattuina vastaaviin arvoihin vuonna 2013, oli: takaisinmaksun korko nousi vuoden 2014 alkuvuoden 0,545 % arvosta huhtikuun alun 1,087 % jälkeiseen arvoon. Koronnousun syy oli Valtioneuvoston asetukseen Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista (83/2010) 2 :ään tehty muutos. Muutoksen myötä rahaston myöntämistä lainasta on peritty alkaen kahdentoista kuukauden Euribor-korko (0,587 %) lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -110,36-205,00 Henkilöstökulut , ,64 Palvelujen ostot , ,44 Muut kulut , ,30 0, ,08 JÄÄMÄ I , ,08 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot , ,07 Rahoituskulut 0, ,27-0, ,06 JÄÄMÄ II , ,98 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle , ,00 voittoa tavoittelemattomille yhteisöille , ,07 yliopistoille , , , ,64 JÄÄMÄ III , ,34 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Veronluonteiset maksut , ,00 TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ , ,34

20 20 3. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Lainasaamiset valtiolta 0, ,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset , , , ,97 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ , ,97 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Siirtosaamiset , ,15 Muut lyhytaikaiset saamiset , , , ,15 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Yhdystilisaatava valtiolta , ,16 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ , ,31 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahaston pääoma Fortum Power and Heat Oy , ,01 Teollisuuden Voima Oy , ,00 Teknologian tutkimuskeskus, VTT , ,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos *) , ,41 Talousarviosiirrot , ,26 Tilikauden tuottojäämä , , , ,77 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat , ,05 Edelleen tilitettävät erät 1 356, ,80 Muut lyhytaikaiset velat 2 374, , , ,51 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,28 *) Edellisten tilikausien käyttämättä jääneet Ydinturvallisuustutkimusrahaston (KP2) ja Ydinjätetutkimusrahaston (KP3) pääomat.