JÄMSÄN VT 9 /VT 24 RISTEYSALUEEN KAUPALLINEN, ARKKITEHTONINEN JA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA. Tilaaja: Jämsek Oy. Toteuttaja: Infonia Oy

Transkriptio

1 Syksy 2013/Kevät 2014 Toteuttaja: Infonia Oy Tilaaja: Jämsek Oy ARKKITEHTONINEN JA TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA JÄMSÄN VT 9 /VT 24 RISTEYSALUEEN KAUPALLINEN,

2 ItIF(O (70) SISÄLLYSLUETTELO SELVITYKSEN TARKOITUS 5 2. NYKYTILANNE Alueen kiinteistöjen omistus Toimintaympäristö Liikenne ja liikennemäarät Tulevat liikennejärjestelyt Naapurit Matkailu Kaavoitus Rakennettavuus Aiemmat selvitykset SIDOSRYHMIEN SELVITYS JA HAASTATTELUT Naapurit Risteysalueen toimintaa tukevat liiketoiminnot Omat tulevaisuuden suunnitelmat Risteysalueen potentiaali Liikennejärjestelyt Risteysalueen vaikutus Jämsälle ja Himokselle Himoksen toimijat Kaupallinen tilanne Jämsässä Risteysalueen soveltuvuus Lisäpalvelutoiveet Jämsän alueelle Kiinteistösijoittajien kommentit Kiinnostus Tuottovaade Vuokra-ajat Potentiaaliset toimialat Päivittäistavara Vapaa-aika Outlet 32

3 3.4.4 Rautakauppa Paikallistuotteet Huopaliikkeet Autokaupat Terveysmatkailu (70) INF(O Kustannukset liikeideolttain lutiet Sesonki Outlet keskus: 4.1 Tiivistys Iiikeideoista Keski-Suomen matkailun portti LIIKEIDEA CaseTahko Liiketoimintaa ohjaavat seikat Nettikauppa Keski-Suomen portti Vapaa-ajan aktiviteetit Paikallistuotteet Rakennustarvikkeet Paikalliset Operaattori Kilpailijat Päivittäistavarat Rakennukset Vuokratasot Iiikeideoittain Ohiajavat Matkailijat Paikalliset tuotteet ja perinne: -.:4 4.4 Valituista Iiikeideoista SWOT -tarkastelu Päivittäistavara- / halpakauppa Keski-Suomen portti : Vapaa-ajan aktiviteetit 63

4 6.1 Jatkotoimet LIITTEET Jatkotoimen piteet kiteytettynä JATKOTOIMENPITEET LUONNOKSET Rakennustarvikkeet (70) INFO liikenneasemalle 12 Kuva 1. Alueen maanomistus 6 Kuva 2. Ilmakuva tarkasteltavasta alueesta 7 Kuva 4 LAM -pisteiden sijainnit 9 Kuva 3. Liikennemäärät Keski-Suomi Kuva 5. Kuvaaja mittauspisteiden liikennemääristä 10 Kuva Liikennejärjestelyt 11 Kuva 7. Esimerkki väliaikaisesta kaistajärjestelystä eteläpuolen Kuva 8. Rusulan alueen asemakaava 14 Kuva 9. Luuppi tammikuu Syyt käydä ostoksilla Jämsän ulkopuolelle, v. Kuva 10. Risteysalueen eteläpuolen asemakaava ja

5 1. SELVITYKSEN TARKOITUS (70) Tämä selvitys sisältää alustavan kaupallisen, toimin nallisen ja arkkitehtonisen INF(O Tontin osalta omistaja on valmis neuvottelemaan tontin myymisestä. ta tarkemmat käyttöehdot selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. rid Oyj. Voimalinja-aluetta voidaan rajoitetusti käyttää esim. pysäköintiin, mut taan punaisella merkityt maa-alueet. Viereiset maa-alueet ovat yksityisessä Tarkasteltavaa aluetta halkoo 220 ja 20 kv voimalinja-alue, jota hallinnoi Fing omistuksessa. Tarkasteltavalta Rusulan kaava-alueelta Jämsän kaupunki on alueesta, mutta sen osalta on voimassa oleva kiinteistökaupan esisopimus Osuuskauppa Keskimaan kanssa. olla kehittämässä tonttia, eikä lisäalueiden hankintakaan ole poissuljettua. violetilla merkityn tontin osan kaupalliseen tarkoitukseen kaavoitetusta maa aiemmin myynyt kaksi oheiseen kantaan vihreällä merkittyä liiketonttia, joiden Valtatien 9 toisella puolella Jämsän kaupunki omistaa myös kartan mukaisesti rakentamista ei kuitenkaan ole aloitettu. Tontin osalta omistaja haluaa Jämsän kaupunki omistaa tarkasteltavalta Rusulan kaava-alueelta ao. kari 2.1 Alueen kiinteistöjen omistus 2. NYKYTILANNE ka. Materiaalia käytetään markkinoitaessa yritysaluetta potentiaalisille toimijoille ja alueen jatkokehittämisen tukena. Selvitystyö on laadittu lokajoulukuussa tettäessä risteysalueelle parhaiten soveltuvia liiketoimintamahdollisuuksia ja eelle. Selvityksen tarkoituksena on toimia sijoittumispalveluiden tukena kehi toimenpiteitä, joilla suunnitelmat voidaan jalkauttaa rakennushankkeiksi saak suunnitelman valtateiden 9 ja 24 risteysalueella sijaitsevalle ns. Rusulan alu

6 -IJ k0 cdj c3) Q z III IV IV 3 0) 0) z 0 3. ui ui 11 H 1

7 ONF(O (70) Kuva 2. Ilmakuva tarkasteltavasta alueesta 2.2 Toimintaympäristö Liikenne ja liikennemäärät Alue on kahden valtatien risteysaluetta. Tampereelta tuleva valtatie 9 ja Lah den suunnasta tuleva valtatie 24 yhdistyvät kiertoliittymässä jatkuen edelleen Jyväskylän suuntaan, jossa myös Himos sijaitsee. Tällä hetkellä tarkastelta valle alueelle saavutaan kahden liikenneaseman välistä kulkevaa, Kauhkialan tieltä kääntyvää Rusulankatua pitkin. Risteysalueen liiketoimintaa kehitettäessä yksi oleellinen ja huomioitava koh deryhmä on ohiajava liikenne. Valtatie 9 on yksi suomen pääliikenneväylä itälänsi suunnassa ja valtatien 24 kautta kulkee suurin osa Himokselle tulevista matkailijoista. Liikenneviraston vuoden 2012 liikennemittauksen mukaan ohiajavan liikenteen määrä on eri mitta uspisteissä autoa vuorokaudessa, riippueh INFONIA Vapaaherrantie Jyvaskyla wwwinfonia.fi Y-tunnus

8 INF(ONi (70) mittauspisteestä. VT9 suuntaisesti Jyväskylä - Tampere tiellä keskimääräinen liikenne oli autoa vuorokaudessa ja VT 24 Lahden suunnasta 3300 autoa vuorokaudessa. (Liikennevirasto liikennemääräkartat Keski-Suomi 2012, Kuval) Keskiarvollisesti voidaan sanoa, että liittymän kautta eri tulo suunnat huomioiden risteysalueella liikkuu noin autoa vuorokaudessa. /7/2 ra / y,» / 1 \\ [;\ \ /%;/ Kuva 3. Liikennemäärät Keski-Suomi 2012 Liikennelaskenta tehdään mm. LAM (Liikenteen Automaattinen Mittauspiste) avulla. Risteysalueen vaikutusalueen LAM-pisteet sijaitsevat Jämsässä (930), Korpilahdella (927) sekä Kuhmoisissa (921) Liikennemäärät vaihtelevat eri vuodenaikojen mukaan ja kesän aikana liiken ne on selvästi vilkkaampaa kuin talvella. Määrien vaihtelu ja keskittyminen selittyy oletettavasti Suomalaisten voimakkaalla kesämatkailulla ja yksityisau toilun suosimisena. Talvella Himos vetää paljon matkailijoita, joista suurin osa saapuu Himokselle valtatien 24 kautta. Määrä on kuitenkin selvästi pienempi kuin valtatien 9 liikennemäärät.

9 O INFO (70) Liikennehuiput Jämsän LAM mittauspisteessä ajoittuvat viikoil Ie 26 32, jolloin liikennettä on yh 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa, huippuviikkona 29 liikennettä oli 9155 ajoneuvoa vuorokaudessa. Etelän suunnasta katsottuna huippuviikko oli 25, jolloin autoja kulki 3827 vuorokaudessa. Kuh moisen LAM- pisteen huippuviikot ajoittuivat viikoille 24 32, jolloin joka viikon keskiarvo oli yli 2800, poikkeuksena viikko 35, jolloin autoja kulki Korpilahden mittauspisteenhuippuviikkona 29 ajoneuvoja kulki keskimäärin /vuorokausi. Muuten Kor pilahdenkin mittauspisteen huip puviikot noudattelevat samoja maäriä kuin muiden pisteiden vastaavat. Korpilahden LAM piste J.imsnko%ki Oksku Kyk.&e ntr Kuva 4 LAM -pisteiden sijainnit - Jämsän LAM piste Iii kuhmoirnyi Kuhmoisten LAM piste.. ysm

10 Kuhmoinen Korpilahti (70) sestä kiertoliittymästä. Alla on karttaote lopullisesta tieratkaisusta. rakentaa nykyisen kiertoliittymän tilalle eritasoristeys siten, että valtatie 9 jat kenneasemalle liitytään lopullisessa toteutuksessa valtatie 24 puolelta erilli kaa suoraan Tampere on tarkoitus parantaa kolmessa eri vaiheessa 2040 Tiehallinto on laatinut valtatie 9:lle tiesuunnitelman, jonka mukaisesti valtatietä Tulevat liikennejärjestelyt Viikko 0,., III Kuva 5. Kuvaaja mittauspisteiden hikennemääristä Jyväskylä suunnassa, ja siihen liitytään rampein vai tatieltä 24 ja sekä Kauhkialantieltä. Valtatie 9:n eteläpuolelle suunnitellulle lii seen vaiheeseen, eli n. vuoden 2040 jälkeiseen aikaan. Tuolloin on tarkoitus sä tämän risteysalueen merkittävimmät parannustyöt ajoittuvat vasta viimei luvulle saakka. Jämsäs :::: INF(O iu

11 =- INF(O I1IAu (70) -1 L: / Ohikulku- ja sisfmniiiloävlien liikenneyinpirisön ja niaaiikivtön kehittänunen / Vt 9 a Vi 24 tie jirjcstclvt / Keski Suomen tiepi ja Jmsän kaupunki v. 2()05 / Kuva Liikennejärjestelyt Valtatie 9:n eteläpuolelle suunnitellulle liikenneasemalle ei pystytä toteutta maan liittymää valtatien 24 puolelta ennen kuin lopulliset liikennejärjestelyt on toteutettu, koska liittymä tontille on nykyisen kiihdytyskaistan kohdalla. Liiken neasemaa koskevan kaavamuutoksen yhteydessä onkin esitetty, että raken nettaisiin väliaikainen liittymä valtatie 9:n puolelta alla olevan suunnitelman mukaisesti. -

12 INF(O (70) /.1 - -: Kuva 7. Esimerkki väliaikaisesta kaistajärjestelystä eteläpuolen liikenneasemave Edellä mainittu väliaikainen Ilittymä sijaitsee alueen kohdalla. Jämsän tässä selvityksessä tarkasteltavan kaupunginarkkitehti Kari Vaaran mukaan kaupungin näkökulmasta olisi perusteltua mahdollistaa väliaikaisesti liittymä peilikuvana myös tarkasteltavalle alueelle samasta kohdasta. Liikenneturvallisuuden nalta tällä ei ole heikentävää vaikutusta mikäli risteys joka kan tapauksessa toteu tetaan valtatien eteläpuolen tarpeita varten. Tätä liittymämahdollisuutta tään tässä selvityksessä suunnittelun yhtenä lähtökohtana. pide Naapurit Tarkasteltavalla alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä toimii kaksi lii kenneasemaa sekä hotelli. Lisäksi alueella on vähäisessä määrin asuinraken nuksia. Alueelta jo ostetut KL-tontit ovat kumpikin eri yksityishenkilöillä / - yrityksillä omistuksessa. Tontit ovat vielä rakentamattomia, lukuun ottamatta tehtyjä maaperän tasauksia ja painopenkkoja. Valtatie 9:n toisella puolella Jämsän kaupungin kanssa tehdyn esisopimuksen perusteella sijaitsee Osuuskauppa Keskimaalla tontti liikenneaseman rakentamista varten sekä yksityisomi stu ksessa olevia lii ketontteja.

13 hieman reilu 1/3 muualle matkaavia tai Jämsassä majoittuvia matkailijoita. Matkailulla on siis osaa on paikallisia asiakkaita ja loput ovat Jämsän kautta Shell -liikenneasemalta saadun tiedon perusteella asiakasvirrasta arviolta Matkailu (70) INF(O Yhteensä Jämsän kaupunki Jämsän kaupunki Myyty Myyty Jämsän kaupunki Jämsän kaupunki Tontti n:o pinta-ala m2 rak. oik. kem 2 Omistus Rusulan alueen tontit: gin vielä omistamilla neljällä tontilla on rakennusoikeutta m2ja yhteensä teuttaa kaavan mukaan kahteen kerrokseen. Tehokkuusluku e= 0,4. Kaupun tonteilla on KL merkintä, liikerakennusten korttelialue. Rakennukset saa to Tarkasteltavalla Rusulan alueella on voimassa oleva asemakaava. Asema kaavan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Asemakaavan mukaan kaavan mukaisilla KL tonteilla m Kaavoitus toimijan liikenneasemapalveluita. ysalueella tarjotaan tällä hetkellä hotellitasoista majoituspalvelua sekä kahden selkeä merkitys risteysalueella jo toimivien olevien yritysten toimintaan. Riste

14 ItIF(O (70) t Kuva 8. Rusulan alueen asemakaava Tarkasteltavalla alueella käynnistetään mahdollisesti yleiskaavoitus vuoden 2014 aikana. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. maakuntavaihekaavan (4.MVK). 4. vaihekaavassa päivitettiin erityisesti kaupan palveluverkko ja jama-alueet. Maakuntavaihekaavan mukaan VT 9 / VT 24 risteysalue on pallista vyöhykettä (km-1). taa kau INFONIA Vapaahurrantie 2 FI Jyväskyla.infoniafi Y-tunnus

15 «Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi suoittua Maakuntakaavan kaupallinen vyöhyke (km-1 ): (70) INF(O jon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Paljon tilaa vazztivaan erikoiskauppaan ei sovelleta vahittaiskaupan suuryksikkoja koskevia 5EF nöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikän määritelmää sovelletaan pal «MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsään tetään seuraavasti: Ympäristöhallinnon määritelmien mukaan vähittäiskaupan suuryksikkö määri pan suuryksiköitä. Maakuntavaihekaavan mukaan risteysalueelle ei saa toteuttaa vähittäiskau Jämsän risteys, Jämsä: k-m 2 «Vähittäiskaupan yh teenlasketut enimmäiskerrosalat: dullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta massa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista merkitykseltään seu vyöhykkeiden hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Yksityiskohtaisem joittuminen on suunniteltava siten, ettei niillä ole yksin tai yhdessä muiden tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. nekalu-, puutarha-ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi si syystä suoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huo tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskusta toimintojen alueelle. paljon tilaa vaativan erikoista varan kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä

16 INW(O (70) säännöksiä saakka. Kaikki yli kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riip pumatta (MRL 71 a ). Myymälän kerrosalaan käytettävän osan kerrosala lasketaan varsinaisen myyntiin sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten rastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilatja muut tähän rinnastettavat tilat. va Kaavajärjestelmän mukaisesti merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaa voissa. Kuntakaa voissa eli yleiskaa voissa j asemakaavoissa osoitetaan vaikutuksiltaan paikalliset suuryksiköt. Seudullisesti merkittävä vksikkö on määritetty ympäristöhallinnon mukaan seuraavasti: Maakuntakaa vassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suur yksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullisella suuryksiköllä koitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaiku tuksia seudulliseen keskus- tai palvelu verkkoon yhden kunnan alueella. Merki tykseltään seudullisen suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen seessä olevasta alueesta ja vaihdella maan eri osissa olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi ja myös yksittäisen maakunnan alueella. tar ky Koon alarajan määrittäminen tulee perustua vaikutusten arviointiin: minkä koisella kaupan alueella voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia, kun kaupan toimiala otetaan huomioon? Merkitykseltään seudullisen vähittäisyksi kön koon alaraja voi vaikutusarviointien perusteella määritelty kerrosneliömetrin suuryksikön kokoraja. ko olla korkeampi kuin laissa Voimassa oleva asemakaava sekä 4. maakuntavaihekaava mahdollistavat monipuolisesti kaupan toimintoja mutta kuitenkin niin etta vahittaiskauparv INFONIA Vapaaherrantie 2 FI Jyvaskya www infona fi Y-tunnus

17 It4F(O (70) yksiköiden, lukuun ottamatta tilaa vievän kaupan yksiköitä (esim. autokauppa, rautakauppa jne.), tulee olla alle kem Rajoitteet vähittäiskaupan yksiköiden toteuttamiseksi rajaavat huomattavasti alueen potentiaalisia pallisia ideoita, minkä vuoksi selvitimme Jämsän kaupungin näkemystä suur kau kasteltavan alueen tulevista käyttömahdollisuuksista sekä käytön rajoituksista. tar Jämsän kaupunginarkkitehti Kari Vaaran mukaan kaupungin näkökulmasta olisi perusteltua laajentaa Rusulan kaupallisen alueen käyttötarkoitusta mah dollistamaan myös vähittäistavarakaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Tämä olisi perusteltua, koska nykyinen tilaa vievän kaupan rakentamisen salliva asemakaava ei sellaisenaan ole lähtenyt toteutumaan, eikä muuttuva kaupal linen toimintaympäristö todennäköisesti jatkossakaan tule sitä mahdollistamaan, ainakaan kokonaan. Esimerkiksi autokauppa-ala sekä myös huonekalukauppa ovat muuttuneet ja edelleen muuttumassa siten, että aloille ei juurikaan enää investoida uusiin liikkeisiin pienemmille paikkakunnille. Autokaupassa maahantuojien vaatimuk set autojen myyntipisteiden osalta ovat muuttuneet niin korkeiksi, ettei jo muu tenkin matalan kannattavuuden ala pysty investoimaan pienten paikkakuntien uusiin yksiköihin. Autokaupan palvelut sen sijaan keskittyvät isompiin yksiköi hin isommille paikkakunnille, kuten Jyväskylään ja Tampereelle. Jämsän dun vakituisen asutuksen ostovoima ei myöskään jatkossa mahdollista nattavasti em. tilaa vievien tavaroiden kaupan kasvua, ainakaan siinä dessa mitä Rusulan alueen rakennusoikeus mahdollistaisi. seu kan laajuu Jämsän keskusta-alueelle ei tonttivarannon eikä myöskään kaupunkikuvallis ten syiden vuoksi ole toteutettavissa vähittäistavarakaupan suuryksiköitä kevällä tavalla. Valtatien varteen sijoitettuna vähittäistavarakaupan suuryksiköt palvelevat parhaiten eri asiakasryhmiä; paikallisia asukkaita, Jämsän läpi jär matkaavia sekä Jämsässä majoittuvia matkailijoita.

18 INF(O (70) Himoksen alueelle ei ole alueen masterplanissa eikä maakuntavaihekaavas sakaan osoitettu isoja kaupallisia keskittymiä, vaan pienimuotoisempia alueel la majoittuvia palvelevia päivittäistavaraka u ppoja, matkamu isto mu istomyymä löitä jne. Näin ollen isommat myös Himoksen matkailua palvelevat kaupalliset yksiköt tullaan sijoittamaan joko keskusta-alueella tai nyt tarkasteltavana ole van VT 9/24 risteysalueen läheisyyteen Rakennettavuus Alueella ei ole juurikaan tehty maaperätutkimuksia, lukuun ottamatta korttelin 936 tonttia 1, joka on aiemmin jo myyty. Maaperän kantavuus ei ole tiettävästi alueella kovin hyvä ja sen vuoksi paaluperustus on hyvin todennäköinen pe rustusratkaisu. Tähän on ainakin syytä varautua rakentamisen kustannuksia arvioitaessa. Alueen korkeuserot ovat lisäksi varsin isot, mikä aiheuttaa haas teita rakennusten järkevälle massoittelulle sekä paineita rakennuskustannuk sun Aiemmat selvitykset Kuten edellä on todettu, nykyinen asemakaava on ohjannut käytyjä keskuste luja potentiaalisten käyttäjien kanssa. Jämsekin toimesta on suoritettu aiem minkin joitakin kontaktointeja, mutta alueen varsinaisen liikeidean puuttuessa, ei alueen markkinointi ole voinut olla tehokasta eikä aluetta ole koettu houkut televana varsinkaan ulkopaikkakuntalaisten yritysten silmissä. Jämsän kauppapalveluja on tutkittu vuosina 2008 ja Vuoden 2008 tut kimus oli osa yrittäjäjärjestöjen Touhukas projektia. Vuoden 2011 seuranta tutkimus oli Jämsek Oy:n toteuttama. Vuoden 2011 tutkimuksen perusteella tyytyväisyys Jämsän alueen kaupallisiin palveluihin on selkeästi parantunut vuodesta Suurimpana syynä tähän ovat mm. Citymarketin avaaminen sekä mm. se, että Löytötex ja Tarvikekeskus ovat laajentaneet tilojaan ja vali,e koimiaan. Myös rautakauppatarjonta on parantunut. Tarjonnan parantumjset*e

19 flo INF(O (70) myötä asiointi Jämsän ulkopuolella, esim. Jyväskylässä, on vähentynyt. Toi saalta nettikauppa vie asiakkaita niin Jämsässä kuin kaikilla muillakin paikka kunnilla. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Luuppi julkaisussa tammikuussa COI 3 ir 3Ii &JfI OJfl SOI.,...O III,IId a,taii..1.1 tc,flro.sj.c. h2irrfl)r Tjoe1.:ui3c,: 1.1 i.s-irr,. 3s h)i.,i:ni %fl dukkjk.oidi I.(..A 3. S.I.l WIUA ) % vw.in...,i.,.4 Valikoimien laajuus, tuotteicn saatavuus tai hintataso eivät enaä ole niin painavia syita lähtea ostoksille muualle kuin kolme vuotta sitten. Nettikaupat tuovat valikoirnan lahelle ja hintoja paastaan vertailemaan. Kuva 9. Luuppi tammikuu Syyt käydä ostoksilla iämsän ulkopuolelle, v ja Tutkimuksen mukaan asiakkaat kaipaavat Jämsäan ostoskeskus tyyppistä ostospaikkaa. Vaatekaupan tarjontaan kaivataan monipuolisuutta. Toisaalta asiakkaat kaipaavat edullisempia hintoja, esim. silmälasien osalta, joita isom mat ketjut tarjoavat, mutta toisaalta kaivataan myös lisää valikoimaan merkkituotteisiin, joiden hinnat ovat korkeammat. Kauppojen pidemmistä aukiolo ajoista on myös esitetty toiveita. Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen liiton teettämän Keski-Suomen kau pallisen palveluverkkoselvityksen mukaan Jämsän alueelle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä lisää liiketilaa n kem 2, sisältäen sekä päivittäistavarä

20 täysin huomioineen Jämsässä tapahtuvaa matkailun ja vapaa-ajan asumisen pan tilatarpeisiin (70) kaupan että erikoistavarakaupan. Tutkimus ei kuitenkaan näyttäisi ainakaan kasvua, joka vaikuttaa positiivisesti palvelutarpeisiin ja sitä kautta myös kau INF(O sen toimijan rooli on risteysalueen toimintaa kartoitettaessa. Ryhmiksi muo säksi kyselyjä tehtiin yksittäisille muille toimijoille, mikäli keskusteluiden perus- dostuivat: Sijoittajat, potentiaaliset toimijat, naapurit ja Himoksen toimijat. Li Haastateltavat jaettiin muutamiin alaryhmiin, sen mukaisesti millainen kysei paamalla eri toimijoita. Infonia Oy loi kysymyslomakkeita jotka toimivat haas Risteysalueen haastattelut toteutettiin puhelimitse tai henkilökohtaisesti ta een eri liikennejärjestelyistä olevia kuvia hyödynnettiin kokonaisuuden ja alu een hahmottamiseksi. strukturoituina haastatteluina. Apuna henkilökohtaisissa haastatteluissa käy valokuvia alueesta ja ilmakuva risteysalueesta, tarvittaessa myös risteysalu tettiin myös kuvallista materiaalia. Kuvallisena materiaalina oli alueen kartta, tatteluissa käytyjen keskusteluiden apuna. Haastattelut toteutettiin siten puoli 3. SIDOSRYHMIEN SELVITYS JA HAASTATTELUT Edellä kirjatut selvitysten tulokset sekä Jämsekille tulleet palautteet on otettu huomioon alueen liikeideaa kehitettäessä. lutiet tyyppiset merkkiliikkeet, terveysmatkailun palvelut sekä rakennustar perustuen osin Jämsekille jo aiemmin tulleisiin toiveisiin Jämsän palvelutar Tätä selvitystä käynnistettäessä on Jämsek Oy:n kanssa käyty keskusteluja jonnan kehittämistarpeista. Keskusteluissa on esille nostettu mm. erityyppiset vikekauppa. Jämsekin tämän hetkisestä käsityksestä alueen parhaimmaksi liikeideaksi,

21 INF(O (70) teella havaittiin, että tämä on aiheellista. Kaikkia tavoitteellisia haastateltavia ei kuitenkaan tavoitettu tai heiltä ei saatu vastauksia. Ai kataulullisesti haastattelut toteutettiin aktiivisesti viikkojen 42 ja 46 aikana. Haastatteluja tehtiin myös tämän ajankohdan ulkopuolella, mutta varsinaisesti työ keskittyi kyseisten viikkojen aikana tehtävään työhön. Henkilökohtaiset haastattelut tehtiin paikan päällä ti Infonia Oy:n toimistolla. Jämsän seudulla käymällä tai vaihtoehtoises 3.1 Naapurit Naapurihaastatteluissa käytiin läpi risteysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat yritykset ja kartoitettiin heidän näkemyksiään alueen tulevaisuudes ta sekä heidän omaa käsitystään alueen kehittämisestä. Myös naapuriyritys ten omia suunnitelmia pyrittiin selvittämään risteysalueen tulevaisuuden tuek si. Nykyisten toimijoiden näkökulmasta on tärkeää myös heidän liiketoimintan sa huomioiminen kaupallisen toiminnan tasapainon säilyttämiseksi ja alueen yhtenäistämiseksi ja vahvistamiseksi. Jämsän Risteysalueen Yleinen mielipide oli, että mikä toimintaa tukevat liiketoiminnot tahansa toiminta, joka tuo asiakasvirtaa riste ysalueelle on hyvästä. Erikoisliikkeet, jotka palvelevat matkailijoiden mielty myksiä, kuten merkkituotteet ja outlet tyyppinen toiminta ovat haluttuja. Pikaruokapaikka sopisi myös naapureiden mielestä täydentämään nykyistä palveluvalikoimaa. Risteysalueen nykyisen luonteen mukaisesti, myös autoiluun liittyvä liiketoi minta nostettiin esille haastatteluissa. Aiemmin on myös selvinnyt, ettei Jäm sän alueella ole nopeaa palvelua tarjoavaa autokorjaamoa tai pikahuoltamo-. palvelua. Tällainen voisi sopia risteysalueelle erityisesti omalla autolla liikkuvi en matkailijoiden näkökulmasta. <7..

22 ItIF(O (70) Luonnollisestikaan polttoaineen jakelupistettä risteysalueelle ei toivota nykyis ten toimijoiden kilpailutilanne huomioiden. Erilaiset hyvinvointiin, terveyden- ja kauneudenhuoltoon liittyvät palvelut nousivat myös esille Omat tulevaisuuden suunnitelmat Yhdelläkään risteysalueen toimijalle ei ollut tarkempia virallisia tulevaisuuden suunnitelmia tai he eivät halunneet niitä vielä julkistaa. Osa alueen toimijoista on ollut alueella yrittäjinä jo vuosikymmeniä ja ovat kehittäneet oma toimin taansa pitkäjänteisesti vuosien mittaan. Esiin myös nousi mahdollinen mielen kiinto sijoittaa alueen tuleviin kiinteistöihin Risteysalueen potentiaali Jokainen risteysalueen nykyisistä toimijoista näkee risteysalueen erittäin tentiaalisena ja hyvänä kauppapaikkana. Alue on vahva ja hyvin po saavutetta vissa, houkuttelevuutta täytyy olla myös tulevaisuudessa ohiajavaa liikennettä silmällä pitäen. Naapuritoimijoiden mielestä risteysalueen rakentamista tulisi vauhdittaa sen potentiaalin vuoksi. Kaikki kehitys ja kasvu alueella nähdään hyvänä Liikennejärjestelyt Risteysalueen yrittäjät pitävät ehdottoman hyvänä nykyistä liikennejärjestelyä, jossa alueelle ajetaan kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymän ansiosta liikenne hidastuu risteyksen kohdalla ja enemmän ohikulkevaa liikennettä pysähtyy luonnollisesti risteysalueelle. Kiertoliittymän kautta on myös helppoa ja lista palata valtatielle myös ruuhka-aikoina. turval Risteysalueen vaikutus Jämsälle ja Himokselle Naapuriyritysten mielestä risteysalueen vetovoima ja kasvu parantaa suutena Jämsän kokonaiskuvaa ja toimii porttina koko alueelle. Alueen kokonai tiaalin hyödyntäminen on tapahtunut kuitenkin kommenttien mukaan aivan liian hitaasti ja siksi alueen kehitystoimia odotetaankin kovasti. poten

23 näkemyksiä, joita emme valitettavasti kuitenkaan saaneet. Himoksen matkailuyrittäjiltä selvitettiin heidän mielipiteitänsä alueesta oman liiketoimintansa näkökulmasta. Myös Jämsän Yrittäjät ry:ltä yritettiin saada 3.2 Himoksen toimijat (70) ONF(O Himoksen toimijoiden mielestä Jämsän kaupallinen tilanne tällä hetkellä on läisten matkailukäyttäytymistä kulmasta valikoimaan tulisi kiinnittää huomiota, erityisesti sesonkien aikaan, läiset valmistavat itse mielellään ruokaa ja raaka-aineiden valikoimalla voi vahvasti puskaradion kautta kulkeutuvaan tietoon, joka ohjaa osaltaan Venä täyttävät paikallisten tarpeet valikoiman ja lajitelman osalta. Turistien näkö daan vaikuttaa heidän ostoskäyttäytymiseensä, mielipiteeseen, sekä hyvin heikko. Päivittäistavarakaupan osalta alueella palvelee Keskon Citymarket, SOK:n S-market, sekä Lidi. Päivittäistavaratoiminnan osalta nämä toimijat matkailijoille suunnatut tuotteet. Venäläisten matkailusesongin aikana Venä ta sekä mielikuvaa alueen palvelutarjonnasta. Erityisesti nousi esiin Venäläis jolloin laajemmalla valikoimalla saataisiin lisää myyntiä ja positiivista vaikutus Kaupallinen tilanne Jämsässä Suureksi syyksi haastatteluissa nousi esiin kaupungin suhtautuminen, avoi olla jo tällä hetkellä paljon suurempi ja kehittyneempi, mitä se tällä hetkellä on. laisten vaikuttimien osalta. Heidän mielestään Jämsän ja Himoksen alue voisi muus ja halukkuus kehittää aluetta yhdessä. Yrittäjät toivat esiin myös kaupungin osallistumisen alueen kehittämiseen eri la, markkinoinnilla ja yhteistyöllä kaikki hyötyvät tilanteesta. massa suhteessa kun alueelle vain saadaan kävijöitä. Oikealla suhtautumisel sillä saavutettaisiin synergiaetuja jotka hyödyttäisivät kaikkia alueen toimijoita. sän keskusta -akselin yhtenäistymiselle kasvattaisi koko alueen elinvoimaa ja Haastattelu iden perusteella heidän mielipiteensä Himos Risteysalue - Pääviesti oli, että asiakasmassan lisääminen hyödyttää kaikkia toimijoita sa Jäm Himoksen toimijat suhtautuvat positiivisesti yhteistyöhön Jämsän alueella.

24 INF(O (70) Himoksen toimijat nostivat esiin vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen alu eelle, silmälläpitäen myös ohiajavaa liikennettä. Pienten erikoisliikkeiden osal ta Himos -toimijat nostivat esiin erityisesti matkailijoille suunnatut liikkeet, jotka liittyvät vapaa-aikaan, urheiluun sekä laadukkaisiin merkkituotteisiin. Outlet - tyyppinen toiminta kiinnostaa matkailijoita, koska valikoima on poikkeavaa ja on se tarjoaa mahdollisuuden myös hinta-laatu suhteeltaan hyviin ostoksiin Risteysalueen soveltuvuus Himoksen toimijoiden mielestä risteysalue on erinomainen paikka kaupalliselle toiminnalle ja useampi ihmetteli, miksei alueella vielä ole toimintaa. Ohiajava liikenne, matkailijatja paikalliset asukkaat muodostavat laajan asiakaskannan, jonka monimuotoisuus yhdistettynä sesonkiluonteiseen matkailutoimintaan asettaa osaltaan toiminnan järjestämiselle haasteita, mutta myös valtavasti mahdollisuuksia. Risteysalue Jämsän porttina on Himoksen yrittäjien mielestä hyvä idea, eikä sen katsota kilpailevan Himoksen liiketoiminnan kanssa. Himoksen master planin mukaan vähittäiskaupan suuryksikköjä ei ole mahdollista rakentaa Hi moksen alueelle Lisäpalvelutoiveet Jämsän alueelle Toimijoiden mielestä risteysalueelle kaivattaisiin ruokaravintolaa täydentä mään nykyistä tarjontaa. Myös Outlet tyyppinen toiminta on kysyttyä matkai lijoiden suunnalta. Isommista kokonaisuuksista matkailijat kaipaavat liikuntapaikkaa lomaohjelmansa täydentämiseksi. Sulkapallo, keilausja salibandy nostettiin esiin, sekä erilaiset elämyspalvelutja nuorille suunnatutteemapuis tot. Tällä hetkellä Jämsän alueella ei ole turisteja palvelevaa liikuntatoimintaa. Kaupungin liikuntapaikat palvelevat käytännössä ainoastaan paikallisia ja seu ratoimintaa.

25 INF(O (70) Himoksen toimijoiden kommenttien perusteella myös yksi hyvin oleellinen ja alueen eri osat yhdistävä kulkuyhteys on välttämätön. Linja-autoyhteys Bussin tapaan palvelisi alueen kaikkia käyttäjiä ja matkailijat pystyvät tämään sitä liikkuessaan Himoksen, risteysalueen ja Jämsän Ski hyödyn keskustan välil lä. Bussiyhteyden järjestäminen on Himoksen toimijoiden mukaan enemmän riippuvainen yhteisestä tahtotilasta kuin rahoituksen puutteesta. Yksi ajatus risteysalueen toiminnalle toimijoiden mukaan voisi olla Himoksen keskusvaraamo. Haastattelujen perusteella risteysalueen kautta kulkee tällä hetkellä yli 90 % Himoksen matkailijoista. Risteysalueelle sopisi luonnollisena osana mökkien varauspiste, jonka kautta mökkien varaus, avainten luovutus ja muut majoitukseen liittyvät asiat voitaisiin keskitetysti järjestää. Keskusvaraamon yhteyteen sopisi myös matkailu info. Infopiste tarjoaisi mat kailijoille keskitetysti tietoa Himoksen ja mahdollisesti koko Keski-Suomen alueesta. Varsinkin ulkomaiset matkailijat ovat tottuneet kotimaassaan pidem piin välimatkoihin kuin suomalaiset, jolloin heidän näkökulmastaan koko Kes ki-suomi on yhtä kokonaisuutta vaikka he majoittuisivatkin Himoksella. 3.3 Kiinteistösijoittajien kommentit Kiinteistösijoittajilta tiedusteltiin heidän halukkuuttaan sijoittaa Jämsään ylei sesti ottaen, sekä myös tarkemmin itse risteysalueelle. Heiltä kysyttiin myös aiempaa historiaa sijoittajina, kuten esimerkiksi millaisten sijoitusten kanssa he nykyään toimivat ja ovat aiemmin toimineet. Alueen osalta kysyttiin, onko Jämsän seudulla jokin tietty alue johon haluaisivat sijoittaa. Mikäli he eivät osanneet antaa ja Jämsän keskusta. tarkkaa vastausta, annettiin vaihtoehdoiksi Himos, risteysalue Sijoittajia haastatellessa heiltä kysyttiin tuottovaadeprosenttia ja sitä, onko yrityksen toimialalla vaikutusta tuottovaateeseen. Alustavista keskusteluista johtuen sijoittajat pidattaytyivat keskusteluissa hyvin yleisella tasoha. EF